Vessel TRIAGE värikoodit vaaratilanteiden viestintään, s. 9 Kouluttaminen verissä, s. 12 Venevahinkotarkastajan neuvoja, s. 22

Transkriptio

1 2/2015 Vessel TRIAGE värikoodit vaaratilanteiden viestintään, s. 9 Kouluttaminen verissä, s. 12 Venevahinkotarkastajan neuvoja, s meripelastustaitokilpailut Espoossa 5.9., s meripelastustaitokilpailut Turussa, s. 9-15

2 Vesillä ei ole aina näin leppoisaa... Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Seapilot AIS:it ja kompassit Furuno navigointijärjestelmät McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle Flir lämpökamerat

3 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 85. vuosikerta, ISSN Painos kpl Toimitusneuvosto Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Pekka Lehikoinen, Kirsi Lundelin, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Tero Valkonen, Sadri Wirzenius Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: meripelastaja@gmail.com soita: ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2015 Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy syyskuun lopussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Suomen Meripelastusseuran toimisto Suomen Meripelastusseuran toimisto Kalliolinnantie Helsinki smps.toimisto@meripelastus.fi etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen Valmiuspäällikkö Jori Nordström Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen Talouspäällikkö Tiina Hietikko Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius Kehittämispäällikkö Ilari Hatakka Koulutuspäällikkö Joonas Lahelma Alustarkastaja Taneli Mauno Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä Toimintakeskuksen isäntä Teemu Hotanen Aikakauslehtien Liiton jäsen Painotuote 2/2015 Muutoksen tuulet puhaltavat mutta miltä näyttää horisontissa 2020? 4 Förändringens vindar blåser vad skymtar i horisonten år 2020? 4 Terve järki 7 Vessel TRIAGE - Värikoodit vaaratilanteiden viestintään 9 Kouluttaminen verissä 12 Uutta alushankintojen rintamalla 14 Uusien alusluokkien vaikutukset aluskalustoon ja katsastusjärjestelmään 17 Uusi tapa veneen talvisäilytykseen 18 Venevahinkotarkastaja uskoo koulutukseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn 22 Meripelastajan lokikirja 24 Vapaaehtoismiehistö pelasti karille ajaneen nuoren 27 Kelluva monitilatoimisto vai jotain ihan muuta? 28 Millaiset toimitilat Meripelastusseura tarvitsee? Lue Aalto-yliopiston opiskelijoiden ehdotuksia, s. 28 Ilmoita joukkueesi vuoden 2015 meripelastustaitokilpailuihin mennessä!, s. 20 Uutta alussijoittelussa, -hankinnoissa ja katsastuksissa, s. 14 Kiinnostaisiko sinua meripelastuskouluttajan tehtävä? Timo Vorneen tie kouluttajaksi, s. 12 Kannen kuva: Molpen meripelastusvesiskootteri Dermo Rescue, puikoissa Magnus Häggdahl (kuva Jens Norrgård).

4 Komentosillalla På bryggan Muutostuulet ovat luonteeltaan puuskittaisia, kausittaisia ja vallitsevan sorttisia. Välillä keikuttaa enemmän ja välillä vähemmän riippuen siitä, kuinka hyvin tuulia luemme ja ennakoimme. Reitillä pysyminen vaatii hyvän johtamisen lisäksi luottamusta, osaamista, opiksi ottamista ja tahtoa päästä perille. Kahden viime vuoden aikana on tehty tietä tulevaisuuden päätöksenteolle ja ratkaisuille. Kiitos päätöksistä kuuluu Meripelastusseuran vapaaehtoisille aktiiveista yhdistys- ja luottamustoimijoihin sekä niille, jotka työkseen rakentavat raameja tärkeälle työlle. Seuran valtuusto on viime vuosina hyväksynyt uuden kokonaisstrategian, uuden alussijoittelusuunnitelman, uudet alustyypit ja kilpailutusprosessin. Horisontissa siintää vuosiluku 2020, johon mennessä tavoitteiden pitää näkyä konkreettisesti toiminnassamme mm. aluskannan uudistumisena ja lukumääräisesti 1/3 pienempänä, mutta ketterämpänä laivueena. Talouden näkökulmasta olemassa olevat varat ohjataan oikeisiin asioihin, meillä on käsitys siitä, mitkä toiminnan elinkaarikustannukset ovat ja mistä ne muodostuvat. Meri- ja järvipelastamisen näkökulmista meillä on vahvat paikalliset toimijat, joiden vapaaehtoistyö on laadukasta ja osaavaa. Seuran yleiskokouksessa marraskuussa tehdään tärkeitä henkilövalintoja! Valtuusto nimitti kevätkokouksessaan vaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on kartoittaa sitä, minkälaista osaamista tarvitaan tulevina vuosina Seuran luotsaamiseen. Henkikulta on korvaamaton sen arvoa ei voida laskea rahassa, senpä takia hengenpelastaminen on pelastustoiminnan prioriteetti. Suurin osa veneilyonnettomuuksista syntyy kuitenkin monen asian summana eikä aina ole välitöntä vaaraa. Ihmiset pelastetaan aina korvauksetta, mutta haveriin joutuneelle saattaa tulla yllätyksenä, että omaisuutta ei noudeta suojaan Muutoksen tuulet puhaltavat mutta miltä näyttää horisontissa 2020? Förändringens vindar blåser vad skymtar i horisonten år 2020? Förändringens vindar är ofta byiga och säsongmässiga och blåser enträget i en viss riktning. Ibland gungar det mera, ibland mindre beroende på hur väl vi lyckas tolka och förutspå vindarna. För att vi ska hållas på rutten krävs inte bara gott ledarskap utan också förtroende och kunnande samt vilja att både lära oss nytt och nå målet. Under de senaste två åren har vi banat väg för beslut och avgöranden för framtiden. Ett stort tack för besluten går till Sjöräddningssällskapets frivilliga och aktiva föreningsmedlemmar och förtroendepersoner samt till dem som i sitt jobb bygger upp ramarna för detta viktiga arbete. Sällskapets fullmäktige har under de senaste åren godkänt en ny helhetsstrategi, en ny båtplaceringsplan, nya båtklasser och en konkurrensutsättningsprocess. I horisonten skymtar årtalet 2020, då målen bör ha konkretiserats i vår verksamhet bland annat som en förnyad och till båtantalet en tredjedel mindre båtmateriel, dock en desto lättrörligare och snabbare sådan. Vad gäller ekonomin riktas de existerande medlen till rätta saker; vi har en klar uppfattning om vad livscykelkostnaderna för verksamheten är och vad de består av. Vad gäller sjöräddningen har vi starka lokala aktörer, som utför högklassigt, skickligt frivilligarbete. Vid Sällskapets generalförsamling i november kommer man att göra viktiga personval! Vid vårstämman tillsatte fullmäktige en valkommitté, vars uppgift är att utreda hurdant kunnande det behövs för att lotsa Sällskapet de kommande åren. Vårt enda liv är oersättligt dess värde kan inte räknas i pengar, och därför har livräddning högsta prioritet i räddningsverksamheten. Bakom största delen av båtolyckorna ligger dock viranomaisen toimesta. Onneksi myös omaisuutta voi suojata! Jokainen Meripelastusseuran jäsen saa jäsenetunaan mahdollisuuden Trossi-palveluun, joka on ainoa vesillä toimiva palvelu, joka tuo myös veneen turvaan lähimpään satamaan. Moottori- tai potkurivikaista ei lohduta se, että vakuutus korvaa sitten myöhemmin. Trossi pelastaa kiperästä tilanteesta silloin, kun apua tarvitaan. Varainhankinta on toimintamme suurin mahdollistaja ja haaste lähitulevaisuudessa. Alusten huollot ja korjaukset sekä vapaaehtoisten meripelastajien turvavarusteet ja kouluttaminen takaavat laadukkaan operoinnin tositilanteessa. On tarkoituksenmukaista, että alukset ovat mahdollisimman paljon vesillä siellä missä onnettomuudet ta- en summa av orsaker och alltid är det inte fråga om livsfara. Människor räddas alltid gratis, men det kan komma som en överraskning för den som är i sjönöd att myndigheterna inte räddar egendom. Som tur kan man dock trygga egendomen med hjälp av Trossen! Varje Sjöräddningssällskapets medlem får som medlemsförmån möjligheten till Trossen-tjänsten, som är den enda tjänst till sjöss som också transporterar båten till den närmaste hamnen. Det tröstar inte mycket om man har propeller- eller motorfel och försäkringen ersätter skadorna senare. Trossen räddar en ur knipa när man behöver det som mest. Kapitalanskaffningen är den största möjligheten och utmaningen för vår verksamhet inom den närmaste framtiden. Reparation och underhåll av båtarna samt de frivilliga sjöräddarnas säkerhetsutrustning och utbildning säkerställer 4 Meripelastaja 2-15

5 Vuonna 2015 oli mennessä suoritettu 170 tehtävää, joissa autettiin 260 ihmistä ja 130 alusta. pahtuvat. RAY:n muuttaessa avustusjakoperiaatteitaan, tarvitsemme tulevaisuudessa ainakin vuosittain lisää rahoitusta muista kanavista siihen, että alukset ja miehistö päivystävät nykytasolla. Tosiasiallisesti tarvitsemme paljon enemmän toimintavaroja, jos haluamme jatkaa aluskaluston ja koulutustyön kehittämistä sekä ylläpitää ainutlaatuista Bågaskärin toimintakeskusta. Olen ylpeä joukoistamme; kaikista vapaaehtoisista, jotka pyyteettömästi antavat aikaansa ja osaamistaan vesilläliikkujien turvaksi. Tue joukkojamme he totisesti ovat sen arvoisia! Kristiina Jakobsson valtuuston puheenjohtaja en högklassig operativ verksamhet när det verkligen gäller. Det är viktigt att båtarna rör sig så ofta som möjligt på sjön där ju båtolyckorna sker. Eftersom Penningautomatförbundet ändrar sina principer för utdelning av understöd, behöver vi i fortsättningen årligen åtminstone ytterligare understöd från andra källor så att båtarna och besättningarna kan fortsätta att patrullera i samma utsträckning som i dag. De facto behöver vi långt mer verksamhetsresurser för att i fortsättningen kunna utveckla båtmaterielen och utbildningen samt upprätthålla vårt unika verksamhetscenter på Bågaskär. Jag är stolt över oss; vi frivilliga sjöräddare som osjälviskt ger av vår tid och vårt kunnande för att andra människor ska kunna röra sig tryggt på sjön. Uusi nimikkohuone Bågaskäriin n Meripelastusseuran neuvottelukunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Magnus Bargum teki toukokuun alussa Seuralle euron lahjoituksen ja sai nimikkohuoneen Bågaskärin toimintakeskuksesta. Huone nimettiin Bargumin veneen, Merendan mukaan. Nimikkohuoneen laatta kiinnitettiin neuvottelukunnan Bågaskärissä pidetyn kokouksen yhteydessä Meripelastusseuran toimintaa on mahdollista tukea mm. hankkimalla Bågaskärin toimintakeskuksesta nimikkohuone tai laituripaikka. Nimikkohuoneen lahjoitussumma on euroa ja laituripaikan euroa. Molempia on vielä jäljellä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä toimitusjohtaja Jari Piiraiseen, jari.piirainen@meripelastus.fi tai puh Vesisankarit tulevat n Suomi on tuhansien järvien maa, jossa vesillä liikkumisen taidot ovat jokaiselle tarpeellisia. Laaja vesiympäristömme tarjoaa erittäin monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen, tutkimiseen, havainnointiin ja henkilökohtaisen luontosuhteen vahvistamiseen. Vesisankarit -hanke toteutetaan laajana liikunta- ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä. Yhteisenä tavoitteena on innostaa koululaisia tutustumaan vesiympäristöön ja hankkimaan taidot turvalliseen vesillä liikkumiseen. Vesisankarit -hankkeessa opetellaan vesillä toimimisen taitoja monipuolisesti eri vuodenaikoina. Hanke tarjoaa oppimateriaalia uimataidosta ensiaputaitoon ja navigointitaitoihin. Materiaalin avulla vesillä liikkumisen taitoja on helppo ja hauska oppia toiminnallisesti osana eri oppiaineita. Tärkeimpänä tavoitteena on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia onnettomuuksia ja tapaturmia, jotka voivat pahimmillaan johtaa hukkumisiin. - Uudet nettisivut on avattu toukokuun alussa. Sivustolta löydät innostavaa ja monipuolista materiaalia, jonka avulla voit vaivattomasti harjoitella vesitaitoja eri toimintaympäristöissä. Ympäristöinä voi toimia liikuntasali, luokkahuone tai vaikkapa uimaranta. Luonto on kaikkien meidän ulottuvilla ja tarjoaa mahdollisuuden harrastaa edullisesti. Laaja uimahalliverkosto takaa turvallisen ja ympärivuotisen paikan, jossa lapset voivat yhdessä vanhempien kanssa harjoitella turvallisesti vesiliikuntataitoja, kertoo Koululiikuntaliiton liikunta-asiantuntija Sari Turunen. Vesisankarit mukana vesiturvallisuuden edistämisessä Vuonna 2016 voimaan astuvan uuden opetussuunnitelman perusteissa vuosiluokkien tavoitteena on opettaa perusuimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Uimataito (2011) tutkimuksen mukaan koululaisten uimataito oli merkittävästi parempi paikkakunnilla, joilla uinninopetusta järjestettiin kaikilla luokka-asteilla. Koulujen kautta tavoitetaan kattavasti eri taustoja omaavia lapsia ja nuoria. Yksi Vesisankarit -hankkeen tavoitteista on luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi eri kulttuuritaustoista tuleville koululaisille oppia vesillä toimimisen taitoja koulun lähiympäristössä. - Järjestämme syksyllä 2015 Vesisankarit -tapahtumia viidellä eri paikkakunnalla; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Tapahtumien rasteilla harjoitellaan vesipelastus-, ensiapu- ja navigointitaitoja sekä veneilytaitoja mm. purjehdussimulaattorissa, lupaa Sari Turunen. Vesisankareita ovat tekemässä Koululiikuntaliitto, Sukeltajaliitto, Suomen melonta- ja soutuliitto, Suomen Meripelastusseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaliitto sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Hanketta rahoittaa Reijo Rautauoman säätiö. Lue uusimmat tiedotteet: Kristiina Jakobsson fullmäktiges ordförande Meripelastaja

6 Naantalin Seudun Meripelastajat 50 vuotta Naantali ympäristöineen liittyy niin erottamattomasti mereen, että olisi jo aika herättää myös meripelastustoiminta henkiin paikkakunnalla. Varsinkin, kun kaikenlainen vesillä liikkuminen on viime vuosina räjähdysmäisesti kasvanut n Naantalin Seudun Meripelastajat juhlivat 50-vuotista toimintaansa Satakunta meripelastusaktiivia ja kutsuvierasta osallistui Naantalin venemessujen yhteydessä pidettyyn juhlatilaisuuteen, missä toiminnassa aktiivisesti mukana olevia muistettiin Meripelastusseuran myöntämillä harraste- ja ansiomerkeillä sekä pitkän päivätyön vapaaehtoistoiminnassa tehneitä ansiomitaleilla ja -risteillä. Tilaisuudessa puhuivat Meripelastusseuran hallituksen puheenjohtaja Juha Toivola, meripelastusjohtaja Timo Hiiterä Rajavartiolaitoksesta sekä Naantalin Purjehdusseuran kommodori Janne Laine. Kaikki puhujat toivat esille vapaaehtoisten meripelastajien työn merkityksen meripelastuspalvelun järjestämisessä valtion nykyisessä kireässä taloustilanteessa: ilman vapaaehtoisia kattavan meripelastuspalvelun järjestäminen ei olisi mahdollista. Nämä sanat lausuttiin keväällä 1965 Naantalin Seudun Meripelastajat ry:n perustavassa kokouksessa. Noista päivistä lähtien meripelastajat ovat auttaneet pulaan joutuneita veneilijöitä, hinanneet veneitä turvallisiin satamiin, etsineet kadonneita, jakaneet tietoa veneilystä, järjestäneet tapahtumia ja tarjonneet jäsenistölleen ainutlaatuisen tavan auttaa vesilläliikkujia ja oppia tuntemaan hieno saaristoalueemme. Tässä kirjassa kerrotaan mielenkiintoisia, hurjia ja jännittäviä tarinoita Naantalin Seudun Meripelastajien vapaaehtoistyöstä viidenkymmenen vuoden ajalta. Ja kaikki nämä tarinat ovat tosia. ISBN: ANNE PENTTI NAANTALIN SEUDUN MERIPELASTAJAT RY Naantalin Seudun Meripelastajat ry Tarinallinen historiikki Anne Pentti 50-vuotishistoriikki Mastostaan Naantalin Särkänsalmen sillan alle juuttunut purjevene, ruoriin nukahtanut, kiveen törmännyt ja tuulilasin läpi lentänyt moottoriveneilijä ja silakkarysään tarttunut huvialus. Kerran yön yli etsitty veneilijä löytyi Turun jokirannan baarista. Nämä ja lukuisat muut tositarinat on kerrottu Naantalin Seudun Meripelastajien julkaisemassa, naantalilaisen tietokirjailija Anne Pentin kirjoittamassa tarinallisessa 50-vuotishistoriikissa. Tarinallisen historiikin julkaiseminen on yhdistykseltä merkittävä kulttuuriteko. Yhdistyksen alkuvaiheen tapahtumat ja toiminnan kehittyminen sekä mielenkiintoiset ja hurjat tarinat pelastustehtävistä ovat kiinnostavaa luettavaa paitsi mukana olleille, niin myös tuleville meripelastajasukupolville ja veneilijöille sekä muille meripelastustoiminnasta ja veneilyturvallisuuden kehittämisestä kiinnostuneille, sanoo Anne Pentti. Naantalin Seudun Meripelastajat ry perustettiin keväällä 1965, jolloin veneily lisääntyi voimakkaasti ja veneiden nopeudet kasvoivat. Melko samanlainen tilanne meillä on myös nyt, 50 vuotta myöhemmin, jolloin ensimmäiseksi veneeksi saatetaan hankkia jopa 30 jalan mittainen alus ilman että veneilijällä on kovinkaan paljon kokemusta vesillä liikkumisesta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kalle Hartikainen. Puhdasta voimaa suomalaisesta metsästä. Kaikkiin dieselmoottoreihin, myös veneisiin. 6 Meripelastaja 2-15

7 Terve järki Lapsena joskus ihmettelin isän pirteää kommenttia moneen kysymykseeni. Hän totesi usein, että käytä tervettä järkeä. Pikku hiljaa aloin ymmärtää mitä hän sillä tarkoitti kun selkeisiinkään kysymyksiin en saanut suoraa vastausta. Hänhän ovelasti pakotti minut ajattelemaan itse. Ei huono kasvatusmetodi vaikka silloin se vähän harmistutti ajoittain. Tuon lisäksi yksi kuolematon lause on jäänyt pysyvästi mieleeni: Älä itke, jos sinulla ei ole erikoistyökaluja, vaan sovella niistä mitä sinulla on. Parempaa ohjetta elämää varten hän ei olisi voinut antaa. Lukuisia kertoja tuo ohje on palautunut mieleeni kun olen miettinyt miten käsillä oleva ongelma ratkaistaan. Aina on onnistunut kiertotietä. Kiitos isä. Jos voisimme olla varmoja siitä, että terve järki on tasan jakaantunut ja kaikki soveltavat sitä yhtäläisesti, ei liikennesääntöjä maissa ja merillä tarvittaisi. Kaikki soljuisi mukavasti toisia häiritsemättä. No niin, palataanpa realismiin. Jossain mikämikä-maassa tuo voisi onnistua mutta todellisessa elämässä tuskin. Siispä meillä on oltava tietty määrä erilaisia ohjeita ja määräyksiä, joiden mukaan toimitaan. Kun kaikki noudattavat niitä, homma toimii jouhevasti tai ainakin sen tulisi toimia. Miten sitten saamme meidät kaikki tottelemaan? Lahjonta, uhkailu, kiristys... tuttuja lastenkasvatuskaavoja... ilmeisen toimivia niiden suosiosta päätellen. Toimii se aikuisillekin. Palkkio virheettömästä toiminnasta vakuutusbonuksien muodossa, ajokortin menetyksen uhka muutamasta sakosta jne... Olen tyytyväisenä havainnut viime aikoina viranomaisten kansanläheisemmän tyylin meidän ohjeistamisessamme. Loistava esimerkki oli ennen Vappua Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle lähetetty Trafin melkein päätös multikopterin käyttöön Mantan lakituksen yhteydessä. Päätöksen loppulause Trafi on perinteiseen vanhakantaiseen jäykkään byrokratiaan ja kapulakieleen erittäin kriittisesti suhtautuva, joustava, mahdollistava, asiakaslähtöisen viranomaistyön edelläkävijä ja väsymätön uudistaja oli erityisen mukavaa luettavaa. Trafin pääjohtajan kattava esitys tiedon keräämisen ja jakamisen sekä hyödyntämisen modernisoinnista Meri 2015 seminaarin yhteydessä antoi uskoa tulevaisuuteen. Myös Liikenneviraston kirje veneilijöille toukokuun alussa oli luonteeltaan tosiasioita valottava ja yhteiseen turvalliseen toimintaan hyvässä hengessä tähtäävä. Siinä kuvattiin selkeästi mm. miksi ison laivan alle ei kannata mennä. Ylläkuvatut esimerkit kosiskelevat sitä terve järki osastoa meissä. Vanha sanonta viisaampi väistää on erityisen totta merellä. On varmasti tilanteita, joissa sääntöjen mukaan voisimme mennä mutta itsesuojeluvaisto ja/tai terve järki sanoo toista. Kannattaa ajatella. Kaikki kulminoituu ennakoivaan ajatteluun. Pitkään moottoripyöräilleenä tunnuslauseeni on Väistä kaikkea mikä on joskus liikkunut, liikkuu tai tulee joskus liikkumaan. Sillä pärjätään... Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen jäsen ja veneilytoimikunnan puheenjohtaja sekä Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja Meripelastaja

8 Venevakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Turvallisesti vesillä. Venevakuutusasiakkaanamme saat 20 euron alennuksen Suomen Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta. Sen avulla saat veneellesi maksuttoman avun, jos matkasi keskeytyy yllättäen. Samalla tuet vapaaehtoista meri- ja järvipelastustyötä. OP

9 Vessel TRIAGE - Värikoodit vaaratilanteiden viestintään Rajavartiolaitoksen koordinoima ja ulkoasiainministeriön rahoittama Vessel TRI- AGE -hanke on saatu päätökseen kesäkuun alussa. Merenkulun vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa alusten turvallisuustilan määrittämiseen ja viestintään sovellettava menetelmä on tarkoitettu sekä alusten että meripelastustoimijoiden käyttöön. Vuoden mittaisen hankkeen omistajina toimi Rajavartiolaitoksen lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto. Valtion Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy tarjosi hankkeelle riskinarvion asiantuntijuutta, minkä lisäksi hankkeeseen osallistui asiantuntijoita lähes neljästäkymmenestä eri organisaatiosta noin viidestätoista maasta. Nämä organisaatiot edustivat laajasti meripelastusviranomaisia, merenkulun hallintoa, varustamoita, pelastusyhtiöitä, luokituslaitoksia, laivateollisuuden yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä eri viranomaisia. Vessel TRIAGE -menetelmä Vessel TRIAGE on merenkulun vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa sovellettava menetelmä onnettomuusaluksen turvallisuustilan määrittämiseen ja kommunikointiin. Vessel TRIAGE -menetelmä on tarkoitettu sekä alusten että meripelastustoimijoiden käyttöön. Menetelmän avulla muodostetaan karkea käsitys aluksen vaara- tai onnettomuustilanteen luonteesta ja sitä kautta käsitys aluksen turvallisuustilasta. Menetelmässä tarkastellaan onnettomuusaluksen kykyä tarjota turvalliset olosuhteet aluksella oleville ihmisille. 38 Aluksen turvallisuustila ilmaistaan menetelmässä ns. Vessel TRIAGE -kategoriana. Kategorioita on neljä: GREEN, YELLOW, RED ja BLACK. Aluksen turvallisuustila on heikentynyt vähiten silloin, kun aluksen Vessel TRIAGE -kategoria on vihreä ja eniten silloin, kun kategoria on musta. Menetelmä muodostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa aluksen tilaa tarkastellaan suhteessa ennalta määritettyihin uhkatekijöihin (esim. vuoto, ohjailtavuuden heikentyminen). Appendix B Vessel TRIAGE categories, their definitions, descriptions and related SAR operational focus GREEN YELLOW RED BLACK Vessel is safe and can be assumed to remain so GENERAL SITUATION - The situation aboard is stable. Although the vessel may have been damaged by the accident, this damage does not threaten its seaworthiness or the people aboard. - The damage to the vessel has been assessed. It is highly unlikely that the damage will spread or get worse. - The vessel still protects the people aboard against the prevailing conditions. OPERATIONAL FOCUS - Damage control or firefighting operations are not or are no longer required. - If there are injured people aboard, the operational focus is on emergency care. - Only patients in need of urgent care are evacuated from the vessel. - Active monitoring of the situation aboard is important. Vessel is currently safe, but there is a risk that the situation will get worse GENERAL SITUATION - Damage to the vessel might affect its seaworthiness or the full extent of the damage has not as yet been determined. - Internal damage control measures and rescue operations have not been completed. Damage control is possible with reasonable resources available to carry out the proper measures. - Damage to the vessel may pose a direct or indirect threat OPERATIONAL FOCUS - Damage control or firefighting operations are not or are no longer required. - If there are injured people aboard, the operational focus is on emergency care. - Only patients in need of urgent care are evacuated from the vessel. - Active monitoring of the situation aboard is important. operations. - Continuous monitoring of the situation aboard is important (risk of the situation turning red ). Level of safety has significantly worsened or will worsen and external actions are required to ensure the safety of the people aboard GENERAL SITUATION - The vessel is significantly damaged, affecting its seaworthiness, and there is a threat to the people aboard. - A fire, leak or other damages to the vessel are not under control and escalation is highly likely. - The vessel no longer protects the people aboard against the prevailing conditions. - Major external resources are required. OPERATIONAL FOCUS - The operational focus is on evacuation of the vessel. - All non-essential persons will be evacuated from the vessel. - Patient classification may not be able to be carried out aboard the vessel. - If enough resources are available, damage control/ firefighting will be carried out to provide extra time for evacuation. - Emergency towing to shallows could be an alternative to evacuation, or a means of gaining time for actual evacuation. - Continuous monitoring of the situation aboard becomes more important (damage usually spreads progressively = significant risk of the situation turning black ). Vessel is no longer safe and has been lost GENERAL SITUATION - The vessel is capsized, broken, sunk, burnt or otherwise damaged so badly that it no longer provides protection to the people aboard against the prevailing conditions (that is, the vessel has totally lost its seaworthiness). - Even if the vessel is still completely or partly afloat, it is no longer safe to work aboard, even to save human lives. OPERATIONAL FOCUS - The operational focus is on rescuing people on the hull as well as searching for and rescuing those in the water. - Patient classification cannot be carried out aboard the vessel. - Operations involving diving or rescue by means of hull penetration are special operations that are planned and decided on separately. - As a rule, additional personnel are not dispatched from land into the vessel. Tämän jälkeen arvioidaan realisoituneiden uhkatekijöiden vakavuus menetelmään kuuluvan uhkatekijämatriisin avulla, ja näiden pohjalta määritetään varsinainen aluksen turvallisuustilaa kuvaava Vessel TRIAGE -kategoria. Onnettomuustilanteen ajallisesta kestosta riippuen menetelmän edellä kuvattuja vaiheita toistetaan tarpeen mukaan onnettomuuden aikana. Muutokset uhkatekijöissä ja niiden vakavuuksissa sekä aluksen Vessel TRIAGE -kategoriassa kertovat tilanteen kehityssuunnasta ja ovat siten tärkeää informaatiota niin meripelastusvastuuviranomaiselle, kuin myös muille tilanteeseen osallistuville toimijoille, kuten esimerkiksi suojapaikkaviranomaisena toimivalle Liikennevirastolle. Appendix C Detailed descriptio threat factors FLOODING Flooding may result when the with another vessel. The ship h fail. For instance, a leak in the Yhteinen viitekehys tehostaa tilanteen arviointia ja kommunikointia in uncontrollable flooding. Lik stance, could result in uncontro Extreme flooding for instance by grounding might cause th characteristic, that is, its buoya cause the ship to sink. In additi on the listing of the ship and th Vessel TRIAGE -menetelmän keskeisin hyöty on siinä, että se luo aluksen ja meripelastuksen välille yhteisen viitekehyksen, jota hyödyntämällä vaara- tai onnettomuustilanteen luonne ja aluksen turvallisuustila on nykyistä tehokkaampaa arvioida ja kommunikoida. Näiden tehostumisella voi joissain tapauksissa olla oleellinen vaikutus onnettomuustilanteen lopullisiin seurauksiin, kun tarpeelliset meripelastustoimet pystytään käynnistämään aiempaa nopeammin. Käytännössä onnettomuusaluksen tilan arviointi ja siihen The consequences of flooding ation depend on numerous f location of flooding, the struct compartments and available pu LISTING Listing can be caused by reason or running aground. Loss of stab by prolonged listing, such as in ter ship structures. The consequences of listing can uneven cargo placement, for ins nificant effect on ship motion or still withstand listing moments w When a vessel lists at a steeper situation is much more severe. Th difficult it is for people to move certain point causes the ship to l withstand listing moments and ticularly dangerous when free flu as on the car deck. In addition to hindering the abil excessive listing makes it impossi can have an impact on the functi by on the electricity supply, for in Meripelastaja

10 A method for assessing and communicating the safety status of vessels in maritime accidents and incidents VESSELTRIAGE Projektipäällikkö Jori Nordström esittelee Vessel TRIAGE hankkeen tuloksia Säätytalon julkistusseminaarissa (kuva Nina Kaverinen). USER MANUAL Hankkeen omistajina toimi Rajavartiolaitoksen lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto. Kaikkien tahojen edustajat saivat muistoksi Vessel TRIAGE -prosessia kuvaavan tussipiirrostaulun (kuva Nina Kaverinen). liittyvän viestinnän helpottuminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mikäli aluksella on esimerkiksi tulipalo, aluksen päällikkö tai miehistö voi arvioida aluksen mahdollisuutta tarjota turvaa sillä oleville ihmisille menetelmän kautta. Aluksen voidaan katsoa olevan turvallinen sen matkustajille ja miehistölle, esimerkiksi jos tulipalo on saatu sammutettua heti alkuunsa (alus on VIHREÄ) tai se on vain rajatulla alueella ja hallittavissa (alus on KELTAINEN). Jos taas tulipalo leviää aggressiivisesti ja se ei ole hallittavissa alus viestittää meripelastuksen johtokeskukselle tiedon aluksella olevasta tulipalosta normaalin hätäilmoituksen yhteydessä, kuten aiemminkin, ja kertoo aluksen olevan PUNAINEN. Punainen kategoria kertoo meripelastusviranomaiselle heti sen, että aluksella olevat ihmiset on evakuoitava. Punaisen aluksen yhteydessä on aina olemassa riski, että aluksen tilanne heikkenee edelleen mustaksi. Tulipalossa alus on MUSTA, jos olosuhteet aluksella eivät ole enää elinkelpoiset, esimerkiksi palokaasujen ja lämmön johdosta tai alus on tuhoutumassa. Haasteellinen projekti Projektissa haastavinta oli kehittää menetelmä, joka huomioi riittävän laaja-alaisesti aluksen turvallisuustilaa, mutta on samalla sovellettavissa erilaisiin laivoihin ja erilaisiin onnettomuustilanteisiin sekä toimii nopeasti onnettomuustilanteessa. Loppukäyttäjiä, eli tässä tapauksessa ennen kaikkea merenkulkijoita ja meripelastustoimijoita kuunnellen menetelmästä päädyttiin lopulta tekemään yksinkertainen ja nopea. Alustavan palautteen perusteella tässä on onnistuttu ja varustamot ovat ottamassa uutta menetelmää käyttöön mielellään. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että saavutettu lopputulos on yhteisen ponnistelun tuotos, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman laajapohjaista yhteistyötä ja eri toimijoiden hankkeen käyttöön tarjoamaa asiantuntemusta. Kansainvälisen meripelastusjärjestöjen kattojärjestön (International Maritime Rescue Federation) sekä muiden Itämeren alueen valtioiden tuki hankkeelle on ollut merkittävää hankkeen onnistumisen kannalta. Valmis käyttöönotettavaksi Vessel TRIAGE -menetelmä on nyt valmis käyttöönotettavaksi. Menetelmä pyritään saamaan koekäyttöön ensin Suomen lähiliikenteessä, eli Suomen lisäksi ainakin Virossa ja Ruotsissa ja näiden vesillä liikennöivillä aluksilla. Suomen osalta koekäyttö alkanee kesällä Vessel TRIAGE hankkeen projektisihteeri Raita Putkonen, IMRF:n toimitusjohtaja Bruce Reid, projektipäällikkö Jori Nordström ja Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija, komentaja Petteri Leppänen (kuva Nina Kaverinen) meripelastuskeskusten ja muutamien keskeisten varustamojen toimesta. Menetelmän käyttöönottoa ja soveltamista tukee hankeen aikana tuotettu käyttäjän ohje sekä menetelmän tueksi kehitetty sähköinen työkalu, jotka ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Vastaavasti menetelmän sisällyttäminen osaksi varustamoiden omia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä tai meripelastuskeskusten toimintamalleja eivät aiheuta merkittäviä kustannuksia, jotka saattaisivat hidastaa sen käyttöönottoa. 10 Meripelastaja 2-15

11 Värikoodit vaaratilanteiden viestintään Menetelmän käyttöönotto ja implementoiminen osaksi kansainvälistä normistoa tulee kuitenkin viemään aikaa. Hankkeen aikana laadittujen dokumenttien avulla Vessel TRIAGE -menetelmä tullaan viemään kansainväliseen merenkulkujärjestöön IMO:on, tavoitteena saada menetelmä osaksi kansainvälisen lento- ja meripelastuskäsikirjan (IAMSAR) vuoden 2019 editiota. Samalla menetelmän markkinointia jatketaan kansainvälisesti, tavoitteena saada mahdollisimman moni relevantti toimija testaamaan menetelmää ennen sen lopullista IMO-käsittelyä. Siitä huolimatta, että menetelmän lopullinen jalkauttaminen tulee ottamaan aikaa ja vaatimaan ponnisteluita IMO-prosesseissa, voidaan hankeen lopputulokseen olla jo nyt erittäin tyytyväisiä. Vessel TRIAGE on ensimmäinen menetelmä, jonka avulla meripelastuksen johtokeskus ja (onnettomuus)alus voivat arvioida aluksen tilannetta ja viestiä siitä yhteismitallisesti. Vuoteni Rajavartiolaitoksessa Allekirjoittaneella oli ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä Rajavartiolaitoksen esikunnan Meriturvallisuus- ja meripelastusyksikössä Vessel TRIAGE -hankkeen projektipäällikkönä ja päästä kurkistamaan sisälle meripelastustoiminnan kehittämisen kansainväliseen kenttään. Kokemus oli antoisa ja näköaloja avaava. Hankkeen menestyksekäs läpivienti on ollut monen osatekijän summa ja voidaankin sanoa että hyvästä etukäteissuunnittelusta, Rajavartiolaitoksen johdon ja muiden hankkeen omistajien vahvasta sitoutumisesta ja asianmukaisesta resursoinnista huolimatta hankkeen menestys on ollut ennen kaikkea asiaan vahvasti uskovien asiantuntijoiden ja ammattilaisten ansiota, joilla on ollut organisaatioidensa tuki takanaan. Uskon että oikealla ajoituksella ja hyvällä tuurilla on ollut myös osuutta asiaan. Tästä osoituksena on ollut yhteistyö NAPA yhtiön kanssa, joka on ottanut Vessel TRIAGE -menetelmän periaatteet käyttöön uudessa alusten vuotovakavuutta käsittelevässä päätöksenteontukiohjelmassaan. Uskon, että myös Suomen Meripelastusseuran hyvä maine ja tunnustettu asema meripelastustoiminnan saralla on osaltaan vaikuttanut luontevaan kanssakäymiseen alan eri toimijoiden kanssa hankkeen aikana. Meihin uskotaan ja meihin luotetaan, mikä on helpottanut merkittävästi työtäni. Tämä on seurausta Rajavartiolaitoksen esikunnan ja johtokeskusten asiantuntijoiden kanssa tehdystä, vuosien ajan jatkuneesta pitkäjänteisestä työstä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan kehittämiseksi. Jori Nordström Kirjoittaja on Meripelastusseuran valmiuspäällikkö, joka työskenteli vuoden Vessel TRIAGE hankkeen projektipäällikkönä Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Meripelastaja

12 Timo Vorne, jyväskyläläinen meripelastaja ja meripelastuskouluttaja Kouluttaminen verissä Hollolalaiseen Timo Vorneen rakkaus ja kunnioitus merta kohtaan kolahti kovaa jo aikanaan merivoimien ohjusveneellä. Vietettyään välillä vuosia maakrapuna Timo palasi vesielementin pariin liittyessään Jyväskylän järvipelastajiin. Nyt hän on yksi Meripelastusseuran vapaaehtoisista meripelastuskouluttajista. Merivoimissa vietetyn varusmiesajan jälkeen meri jäi Timo Vorneen ajatuksista moneksi vuodeksi opintojen viedessä Jyväskylän yliopistoon. Aikaa kului kunnes vuonna 2009 Timo vuokrasi kaveriporukan kanssa veneen ajellakseen sillä Jyväskylästä Lahteen. Timon tehtävänä oli navigointi koska hän oli porukan ainoa joka oli edes nähnyt merikartan. Reissun loppupuolelle osui perinteinen merenkulullinen virhe eli polttoaine uhkasi loppua. Apua pojat saivat hinauksen muodossa kalastuksenvalvojalta ja pääsivät tankille. Köysien irrottua kävi selväksi, ettei kone käynnistykään joten matka jatkui ajelehtimalla kohti kaislikkoa. Kone lähti käyntiin ja tarinalle saatiin onnellinen loppu, mieleen jäi kuitenkin kokemus olla avuntarvitsijana. Lopulta poika kuunteli äitinsä neuvoa etsiä lähiympäristöstä järvipelastusyhdistys, jonka toimintaan voisi liittyä ja niin Timo hakeutui Jyväskylän järvipelastajiin harjoittelijaksi. Sillä tiellä hän on edelleen. Nopea kurssitahti Timon ensimmäinen meripelastusvuosi kului harjoittelijana paikallisyhdistyksessä, kunnes tuli aika lähteä Meripelastusseuran kurssille Bågaskäriin. Ensimmäisenä kurssina oli perusturvakurssi, jolla lähinnä opittiin itsensä turvaamista, ei niinkään muiden pelastamista. Bågan kurssi oli mahtava kokemus ja Timo kävi saman kauden aikana vielä pelastustekniikkakurssin, pelastustekniikan jatkokurssin ja konemieskurssin. Timo uskoo, ettei näin nopea kurssitahti sovi läheskään jokaiselle, mutta hänelle se tuntui sopivan ja syksyn päätteeksi olikin hihassa jo aliperämiehen koulutustasomerkki. Samaan aikaan hän alkoi osallistua koulutusten suunnitteluun ja järjestämiseen Jyväskylässä koulutusvastaavan apuna. Seuraavalla kaudella Timo haki lisää oppia Tutkakurssilta ja Etsintä- ja pelastusyksikön päällystökurssilta sekä toimi Jyväskylässä järjestetyllä pelastustekniikkakurssilla apukäsiparina. Meripelastusseuran kouluttajillekin jyväskyläläisen naama alkoi olla jo varsin tuttu, samoin miehen kyky olla muistamatta numeroita, ainakaan oikeassa järjestyksessä lempinimi Numero on siis täysin sopiva Timolle! Paljon kiinni omasta aktiivisuudesta Koulutuspainotteiset tehtävät saivat jatkoa tulokasvastaavan tehtävän muodossa ja Timo oli mukana järjestämässä tulokaskurssia Jyväskylässä. Elettiin vuotta 2013 ja innokas kursseilu jatkui PR Jenny Wihurin koulutuspurjehduksella Baltic Sarexiin. Meripelastuskouluttajat - perustettu vuonna määrä noin 40 - kouluttajavanhin Marko Stenberg. - Meripelastuskouluttajat osallistuvat Seuran koulutustoiminnan kehittämiseen, suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Tie meripelastuskouluttajaksi - Vähintään 3 kautta kansimiehenä mukana operatiivisessa toiminnassa. - Yhteydenotto koulutuspäällikkö Joonas Lahelmaan tai kouluttajavanhin Marko Stenbergiin. - Kouluttajakurssin suorittaminen. - Kurssikouluttajatoimintaan tutustuminen. - Pätevöityminen pelastustekniikkakurssin kouluttajaksi. - Nimitys PelTek- kurssikouluttajaksi. - Kutsu Meripelastuskouluttajien varsinaiseksi jäseneksi. 12 Meripelastaja 2-15

13 - Sarex on loistava tapa oppia lisää ja reissuna mahtava, kertoo Timo. - Oli opettavaista mm. navigoida laivaluokan tutkalla vierailla vesillä, hoitaa radioliikennettä englanniksi ja toimia harjoituspäällikkönä. On myös mahtavaa nähdä, miten alussa ainakin osittain toisilleen vieraista meripelastajista hitsautuu miehistö varsin lyhyessä ajassa. Samana kesänä Timo osallistui myös purjekoululaiva Vera Violettan purjehdukselle oppiakseen enemmän purjehtimisesta. Kursseilla ja koulutuspurjehduksilla Timolle oli kertynyt kokemusta eri aluksista, joten kun Jyväskylään tuli uusi PV4, perehtyi hän siihen ja alkoi muiden kouluttajien kanssa käyttökouluttaa päällystöä ja myöhemmin miehistöä veneen saloihin. Kesällä 2014 Timon ura oli edennyt siihen pisteeseen, että sai päällikön koulutustason ja tehtävän uuteen PV4-luokan veneeseen. - Mepeuran eteneminen on paljon kiinni omasta aktiivisuudesta, tavoitteista ja osittain myös paikallisyhdistyksestä, Timo sanoo. Seuran koulutusjärjestelmässä uraputki on rakennettu aika selkeäksi ja kannustavaksi portaikoksi. Seuraava askel Kouluttamisesta Timo kiinnostui jo vuonna 2002 Lahden ammattikorkeakoulussa huomattuaan kuinka haastavaa hyvän koulutuksen pitäminen on. - Kouluttaminen tuntuu olevan jotenkin verissä, kertoo Timo. - Siksi aloinkin kouluttaa Jyväskylässä heti kun omat taidot olivat riittävät. Tie Seuran meripelastuskouluttajaksi alkoi kirkastua, kun Timo osallistui Jyväskylän pelastustek- Meripelastuskouluttajia Bågaskärissä. niikkakurssin järjestämiseen. Seuraava askel oli hakeutua kouluttajakurssille ja infotilaisuuteen kouluttajaputkesta. Infotilaisuudessa käytiin läpi mm. pätevyysvaatimukset, mitä kurssikouluttajan tehtävät pitävät sisällään, miten pätevyys säilyy yms. Tämän koulutuspaketin jälkeen Timo oli vakuuttunut siitä että kurssikouluttajaksi kouluttautuminen oli oikea kehityssuunta. Kouluttajaharjoittelijasta meripelastuskouluttajaksi Timo Vorne valmistautuu potilaaksi Meripelastusseuran kurssilla. Meikkaajana tämän jutun kirjoittaja Marjo Vaha. Mepehommissa on (melkein) aina hyvä fiilis. Timo valittiin mukaan kouluttautumaan meripelastuskouluttajaksi, kouluttajaputkeen hänet perehdytti Seuran koulutuspäällikkö Joonas Lahelma. Ennen pelastustekniikkakurssille menoa piti tutustua rastien harjoitussuunnitelmiin ja kouluttajaharjoittelijan työkirjaan. Työkirja antaa kouluttajaharjoittelijalle tukea oman osaamisen pohtimiseen. Siitä löytyy tietoa myös kouluttajapolun vaiheista. Ensimmäisellä kerralla kurssilla ollessaan kouluttajaharjoittelija kiertää ryhmien kanssa rasteilla ja tarkkailee opetustilanteita. Kurssin päätteeksi Timo kävi palautekeskustelun Joonaksen ja Roosa Voiman kanssa. Toisella kertaa kouluttajaharjoittelijana kurssille tullessaan Timo ensin seurasi rasteja ja sitten harjoitteli rastien pitämistä varsinaisen kouluttajan valvovan silmän alla. Näin varsinainen kouluttaja pystyi tukemaan kouluttamista ja antamaan arvokasta palautetta koulutuksen jälkeen. Tämänkin kurssin päätteeksi käytiin palautekeskustelu. Meripelastuskouluttajat kokoontuivat vuosikokouksen merkeissä tammikuussa 2015, jolloin Timolle myönnettiin kurssikouluttajapätevyys pelastustekniikkakurssille ja hänet kutsuttiin meripelastuskouluttajien varsinaiseksi jäseneksi. Timo rohkaisee muitakin harkitsemaan kouluttajan uraa. - Meripelastuskouluttajat on osaava ja kannustava porukka, joka haluaa jakaa osaamistaan. Jos huomaat itsessäsi sopivaa hulluutta sekä kiinnostusta kouluttaa ja kannustaa, niin meripelastuskouluttajaksi kouluttautuminen on hyvä vaihtoehto. Nyt Timo odottaa jännittyneen innokkaana seuraavaa pelastustekniikkakurssia, jolloin on aika toimia ensi kertaa itsenäisenä kouluttajana Seuran kurssilla. Hyvin se menee! Teksti: Marjo Vaha Kuvat: Jari Miettinen, Tuomas Kalanti, Timo Vorne ja Jyväskylän järvipelastajat/ Meripelastusseura. Meripelastaja

14 Uutta alushankintojen rintamalla Meripelastusseuran alushankintojen toimintamallit ovat kokeneet viimeisen vuoden aikana käytännössä täysremontin. Edelliset kymmenen vuotta on toimittu vuonna 2005 kehitetyillä ja käyttöön otetuilla toimintamalleilla. Silloin syntyivät edellisen kerran uudet alusluokat, laadittiin SMPS:n hankintaohje ja käynnistettiin veneiden hankinnat silloisen voimassa olevan hankintalainsäädännön mukaisesti (laki julkisista hankinnoista /348). On tullut aika päivittää toimintamallit. Kesällä 2014 hyväksyttyjen päivitettyjen alusluokkien lisäksi se merkitsee montaa muutakin asiaa. Hankintatoimintamalli Seuran valtuustossa syksyllä 2013 esitetyn ponnen pohjalta lähdettiin selvittämään, miten alushankintatoimintamallia voitaisiin kehittää ja tuoda avoimemmaksi kentän suuntaan. Varsinkin edellisten PV2-luokan veneiden hankintojen merkittävät toimitusviivästykset sekä PV4-luokan veneiden rakentamisessa ja vastaanotossa ilmenneet vaikeudet ja viivästykset loivat kentälle epätietoisuutta siitä, missä kulloinkin projekteissa mennään. Valtuusto hyväksyi keväällä 2014 uudet alushankintatoimintamallit, joilla ongelmat informaation kulussa jatkossa pyritään korjaamaan ja riittävä kentän osallistuminen alushankinnoissa taataan. Uusi toimintamalli tuo mukanaan myös sen, että nyt ensimmäistä kertaa meillä on kirjattuna yhteisesti hyväksytty prosessikuvaus ja toimintamallit alushankinnoissa. Uusia asioita ovat mm.: - Alustarkastaja laatii ja antaa vuosittain raportin olemassa olevan venekaluston tilasta seuran alustoimikunnalle, valmiustoimikunnalle, hallitukselle ja valtuustolle. Raportointi sijoittuu toiminnan vuosikellossa ensimmäiselle neljännekselle. - Seuran valmiustoimikunnalla on uusi ja merkittävä rooli alussijoittelusuunnitelman laadinnassa. - Venehankintojen teknisten määrittelyjen laadintaan on perustettu uusi pientyöryhmä, joka koostuu teknisen päällikön lisäksi alus- ja valmiustoimikunnan nimeämistä edustajista. - Ennen lopullisten venetilausten tekemistä kunkin uuden veneen saavan yhdistyksen ja seuran välillä käydään sopimusneuvottelut ja laaditaan kirjallinen sopimus uuden veneen valmistamisesta ja asettamisesta yhdistyksen käyttöön. Näin varmistetaan päätöksentekoon tarvittavat tiedot molemmin puolin. - Hankintasopimusten synnyttyä perustetaan kullekin valmistettavalle venesarjalle oma projektiryhmä. Projektiryhmä koostuu Seuran toimitusjohtajasta, teknisestä päälliköstä ja valmiuspäälliköstä sekä yhdestä edustajasta kustakin yhdistyksestä, jolle kyseessä olevan alusluokan vene on tulossa. Projektiryhmä seuraa toteutusta aina suunnitteluvaiheesta veneen takuuajan päättymiseen asti. Projektiryhmään tulee uusia jäseniä sitä mukaa, kun hankintasopimuksen mukaisesti uusia optioveneitä tilataan ja siitä poistuu jäseniä, kun yhdistyksen veneen takuu päättyy. Ryhmän olennaisin tarkoitus on varmistaa riittävä tiedonkulku projektin etenemisestä sekä seurata venettä palautteen keräämiseksi aina takuuajan päättymiseen asti. Projektiryhmä päättää työnsä, kun hankintasopimuksen viimeisen optioveneen takuuaika päättyy. Hankintayksikön haasteita Koska pääsääntöisesti hankimme uusia aluksia RAY:n investointiavustuksilla, joiden käyttöä säätelee sosiaali- ja terveysministeriö, on kyse julkisista hankinnoista. Julkisia hankintoja on säädelty sekä valtakunnallisessa lainsäädännössä että EU:ssa tiukasti. Lainsäädännöllä on pyritty aivan aiheellisesti estämään usein kaupankäynnin ympärillä tapahtuvaa piiriytymistä ja julkisen rahan väärinkäyttöä. Lainsäädännön tarkoitus on taata kaikille toimittajakandidaateille tasapuolinen ja syrjimätön mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin ja tulla valituksi toimittajaksi. Tämä asettaa myös hankintayksiköille (tilaajille) haasteita. Etukäteen on pystyttävä tarkasti miettimään, määrittämään ja hankintaasiakirjoihin myös kirjaamaan se, mitä ollaan tilaamassa ja minkälaisen lopputuotteesta toivotaan tulevan. Kaupankäynnin aikana perinteisissä julkisten hankintojen hankintamenettelyissä ei ole enää säätämisen varaa ja tarjouskilpailun voittaa se toimittaja, joka täyttää tarjoajille määritetyt minimivaatimukset sekä lupaa asetetut kriteerit täyttävän lopputuotteen toimittaa ja joilla on etukäteen määritetyn pisteytyksen perusteella parhaat pisteet. Pisteytykseen voivat vaikuttaa vain hinta tai Meripelastusseuran valtuusto hyväksyi kokouksessaan Seuran uuden alussijoittelumallin. kuten meidän tapauksessa, hinnan lisäksi laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset (kokonaistaloudellinen valintaperuste). Aiemmin Seura on toiminut perinteisellä ns. avoimella hankintamenettelyllä. Se tarkoittaa sitä, että hankintayksikkö etukäteen määrittää tarkasti tilattavan tuotteen, toimittajille asetetut vaatimukset, sopimusehdot sekä toimittajan valintaperusteet (pisteytyksen). Tarjouskilpailun käynnistyessä lähetetään tarjouspyynnöt sisältäen edellä mainitut määritteet kaikille niille toimijoille, jotka HILMAhankintailmoitusjärjestelmään tehdyn ilmoituksen perusteella haluavat tarjouskilpailuun osallistua. Avoin hankintamenettely on nimensä mukaisesti avoin kaikille esitetyt minimivaatimukset täyttäville tarjoajille. Uusi hankintamenettely Avoin hankintamenettely on osoittautunut Seuralle monin tavoin haasteelliseksi, ja jatkossa alushankinnat on päätetty toteuttaa hankintalainsäädännön mahdollistamilla muilla hankintamenettelyillä. Seuraavat hankinnat toteutetaan ns. kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tämä tarkoittaa menettelyä, jossa kilpailutuksen 1. vaiheessa valitaan vain etukäteen määritettyjen vähimmäisvaatimusten perusteella toimittajaehdokkaat. Tässä menettelyssä HILMA:an tehtävän hankintailmoituksen pohjalta kaikki ehdokkaat Suomesta tai ulkomailta, jotka mielestään täyttävät esitetyt minimivaatimukset ja joilla on hankintaa koskeva tuote toteutetta- 14 Meripelastaja 2-15

15 Suomen Meripelastusseuran alushankintaprosessin kuvaus Alustarkastajan alusraportti vuosittain alustmk:lle, valmiustmk:lle, hallitukselle ja valtuustolle 2. Valmiustmk tekee / päivittää vuosittain aluksia koskevan tarvearvion 3. Alustmk laatii / päivittää alushankintasuunnitelman, suunnitelma tiedoksi ja sitoutumista varten yhdistyksille / asemille 6. Tekninen päällikkö laatii tarjouspyyntöasiakirjat, jotka alustmk käsittelee ja hyväksyy omalta osaltaan. 5.Tekniset erittelyt valmistellaan alustmk:n ja valmiustmk:n nimeämässä työryhmässä. Erittelyt tiedoksi yhdistyksille. 4. Uudisalussuunnitelma hallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi 7. Hallitus hyväksyy kilpailutusasiakirjat ja kilpailutus käynnistetään toimitusjohtajan toimesta 8. Tarjousvertailujen jälkeen alustmk tekee hankintaesityksen hallitukselle, tarjousvertailut tiedoksi myös valmiustmk:lle 9. Hallitus tekee hankintapäätöksen, ennen veneiden tilaamista kirjalliset sopimukset yhdistysten/asemien kanssa 12. Veneet vastaanotetaan, proj.ryhmä jatkaa työtään takuuajan loppuun saakka 11. Hankinnan edistymisestä raportoidaan hallitukselle ja valtuustolle, poikkeamista erillinen raportointitapa 10. Veneet tilataan ja perustetaan proj.ryhmä/veneluokka seuraamaan ja avustamaan hankintaprosessia Neuvottelumenettelyn kuvaus vissa, voivat ilmoittautua kilpailuun. Tässä vaiheessa ei olla vielä määritetty mitään lopputuotetta koskevia tarkkoja teknisiä erittelyitä, vaan tuote on määritelty hyvin väljästi. Meidän tapauksessamme olemassa olevan alusluokkamäärittelyn mukaisesti. Ehdokkaista valitaan jatkoon ennakkoon määritetyin kriteerein ennalta määrätty määrä toimittajia, esim. 5 tarjoajaa. Kilpailutuksen 2. vaiheessa valittujen kesken järjestetään alustava tarjouskilpailu, jossa lopputuote on edelleen väljästi määritelty, mutta kuitenkin siten, että kaikki mukana olevat ehdokkaat Meripelastaja

16 Uutta alushankintojen rintamalla tietävät, mitä ollaan hankkimassa. Alustavan tarjouskilpailun perusteella karsitaan tarjoajia edelleen siten, että jatkoon pääsee vähintään 3 tarjoajaa. Valintaperusteet ovat tässäkin vaiheessa etukäteen määritetty ja tarjoajille ilmoitettu. Tarjousvertailu painottuu tässä vaiheessa vain itse lopputuotteeseen. Näiden 3:n valitun tarjoajan kesken käydään kunkin kanssa saman sisältöiset neuvottelut. Neuvotteluissa voidaan keskustella avoimesti kaikista hankintaan liittyvistä asioista, kuten sopimusehdoista ja erityisesti itse lopputuotteen toteutuksesta. Neuvottelujen päättyessä hankintayksikkö päättää lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä kaikilta osin. Tässä vaiheessa lyödään lukkoon kaikki sopimusehdot sekä laaditaan itse lopputuotteesta tarkemmat tekniset erittelyt. Kilpailun 3. vaiheessa käynnistetään näiden neuvottelukumppaneiden kesken saman sisältöinen tarjouskilpailu, jossa finaalissa olevat tarjoajat kilpailevat keskenään itse hankintasopimuksesta. Neuvottelujen pohjalta kunkin tarjoajan tarjouspyynnöt voivat poiketa myös teknisten yksityiskohtien osalta, mikäli tarjoajat ovat tuoneet neuvotteluissa esille omia uusia innovatiivisia ratkaisujaan. Tämä on valitun hankintamenettelyn yksi olennaisin tarkoitus ja etu. Huomioiden kuitenkin edelleen tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä se, ettei hankintayksiköllä ole oikeutta käydyissä neuvotteluissa esille tulleita liikesalaisuuden piiriin tulleita asioita saattaa toisten tarjoajien tietoon. Tässäkin tapauksessa voittaja määräytyy lopullisen tarjouskilpailun alussa jo tarjouspyynnössä esitettyjen valinta- ja pisteytysperusteiden mukaisesti. Kilpailullisella neuvottelumenettelyllä pyrimme karsimaan niitä ongelmia, mitä olemme julkisten hankintojen suorittamisessa aiemmin kokeneet. Yksi olennaisimpia tavoitteita on, että sopimusrakennetta ja lopputuotetta voidaan neuvotteluvaiheessa suunnitella yhdessä tarjoajien kanssa parhaan kaupallisen ja teknisen ratkaisun saavuttamiseksi ja erityisesti kustannusten hallitsemiseksi asetettujen budjettien raameissa. Otetaan siis laajemmin valmistajien osaaminen sekä ammattitaito käyttöön ja pyritään löytämään toimittajan kanssa uusia tapoja ajatella ja toteuttaa veneitämme. Neuvotteluvaiheen etuna on myös se, että sillä varmistetaan tarjoajien ymmärrys siitä, mitä tilaaja on haluamassa. Uutta on myös kilpailutusten pohjalta toteutettavat pidemmät hankintasopimusjaksot. Tähän asti olemme toteuttaneet aiemmassa mallissa pääsääntöisesti kolmen vuoden hankintasopimuksia. Tehdyllä hankintasopimuksella on siis rakennettu tilattuja veneitä ja myöhemmin tilattavia optioveneitä kolmen vuoden ajan. Kolme vuotta on kuitenkin käytännössä osoittautunut kovin lyhyeksi ajaksi. Jatkossa hankintasopimukset tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan. Yksi valmis vene ennen optioita Viimeisenä, joskaan ei vähäisempänä uudistuksena tulee se, että jatkossa tilaamme ensin vain yhden veneen ja hankintasopimukseen kirjataan optiotilausoikeuksia koko sopimuskauden ajaksi. Ensimmäinen vene rakennetaan ensin täysin valmiiksi ja sille suoritetaan jo hankintasopimukseen kirjattu koeajo-ohjelma. Jos vene ei täytä kaikkia sopimusvaatimuksia sopimukseen kirjattujen rajojen sisällä, toimittajalla on mahdollisuus suorittaa tarvittavat korjaukset. Vasta kun kaikki korjaukset on tehty, vene vastaanotetaan ja siirtyy Meripelastusseuran omistukseen. Mikäli toimittaja ei kykene sopimusvelvoitteitaan täyttämään, sopimus purkaantuu tässä vaiheessa. Myös mahdollisesti tarvittavat lisä- ja muutostyöt toteutetaan ensimmäiseen veneeseen. Kun kaikki korjaukset ja mahdolliset lisätyöt on tehty, vene todetaan lopulliseksi. Tämän jälkeen aikaisintaan tilataan ensimmäiset optioveneet. Vaatii aikaa ja resursseja Uudella hankintamenettelyllä on huonotkin puolensa. Kilpailullinen neuvottelumenettely vie huomattavasti enemmän aikaa ja sitoo paljon enemmän resursseja, kuin perinteinen avoin menettely. Riippuen hankinnasta itse tarjouskilpailu vie helposti puolesta vuodesta vuoteen, ennen kuin sopimus saadaan allekirjoitettua. Ja koska ennen optioveneiden tilausta ensimmäinen vene tehdään mahdollisine korjauksineen ja muutoksineenkin aivan valmiiksi, siirtyy sarjan aloitus aiempaa toimintamallia myöhemmäksi. Näistä hankintamallin varjopuolista huolimatta uskomme, että positiiviset puolet voittavat negatiiviset. Seuraavissa hankinnoissamme uusi menetelmä testataan. Ja jos kompassin suunta näiden kokemusten jälkeen osoittaa taas johonkin muuhun suuntaan, katsomme uudelleen, millä mallilla edetään. Alussijoittelu- ja alushankintasuunnitelmat Useiden vuosien suunnittelun jälkeen viime vuonna käynnistettiin Meripelastusseuran uuden strategian mukaisesti myös alussijoittelusuunnitelman laadinta. Alussijoittelusuunnitelma on työkalu, jolla nyt ja jatkossa määritetään asemakohtaisesti kullekin asemalle tarvittavan venekaluston alusluokat valittujen kriteereiden mukaisesti. Nämä kriteerit ovat mm. tehtävämäärät sekä toimintaalueen laajuus ja vesialueen avoimuus. Lisäksi prosessissa on myös kuultu alueen viranomaisia ja yhdistyksiä. Jatkossa Seuran alustoimikunnan laatimat alushankintasuunnitelmat perustuvat aina alussijoittelusuunnitelmaan. Lienee nyt ensimmäistä kertaa meillä on järjestelmä, jossa alussijoittelu perustuu kokonaan yhtenäisesti kartoitettuun ja hyväksyttyyn toimintamalliin. Meripelastusseuran valtuusto on huhtikuun kokouksessaan hyväksynyt alussijoittelusuunnitelman sekä alushankintasuunnitelman vuosille Tämän suunnitelman mukaisesti käynnistyvät nyt uudet venehankinnat. Jaksolla on tarkoitus rakentaa 9 AV-luokan venettä ja n. 12 PV2- luokan venettä. Muita alusluokkia ei ole toistaiseksi suunnitelmassa. Alussijoittelusuunnitelmaa uudelleen tarkastellaan aina tarvittaessa ja alushankintasuunnitelmaa vuosittain. Suunnitelmia päivitetään tulevien tarpeiden ja ympäröivän maailman mahdollisesti muuttuessa. Ensimmäiset hankinnat käynnissä AV-luokan tarjouskilpailu on jo käynnistynyt ja hankintailmoitus on julkaistu Hankintasopimukseen pyritään pääsemään viimeistään vuoden vaihteessa. Riippuen mukaan ilmoittautuneista ehdokkaista, se voi tapahtua huomattavasti nopeamminkin. Uusia AV-luokan veneitä alkaa käytännössä valmistumaan keväästä 2016 lähtien. PV2:sten tarjouskilpailun käynnistyminen on suunniteltu tapahtuvaksi elokuussa Hankintasopimukseen pyritään pääsemään viimeistään keväällä 2016, ja ensimmäisen veneen on tarkoitus valmistua vielä loppuvuodesta Ensimmäistä kertaa meillä on käynnissä yhtä aikaa kaksi eri alusluokan kilpailutusta ja koska kyseessä on täysin uudet toimintamallit, asettaa tämä aikamoisia haasteita hankintojen toteutukselle. Hankinnat ovat tarkoituksel- 16 Meripelastaja 2-15

17 lisesti porrastettu keskenään siten, että ensin käynnistyneessä AV-luokan kilpailutuksessa kerätyt kokemukset olisivat käytettävissä seuraavassa PV2-luokan kilpailutuksessa. Sekin on alushankintasuunnitelman osalta uutta, että pitkästä aikaa suunnitelmaan on tullut uudisalushankintojen rinnalle merkittävässä määrin vanhojen alusten päivityskorjauksia. Olemme viimeiset 10 vuotta ahkerasti rakentaneet uusia veneitä ja tämä yhdistettynä uuden alussijoittelusuunnitelman mukanaan tuomaan tavoitteeseen hiukan vähentää veneiden kokonaismäärää, ollaan tilanteessa, jossa uusien veneiden tarve toistaiseksi vähenee. On siis aika viimeinkin alkaa päivittämään laajemmin olemassa olevaa kalustoa. Teksti: Lasse Kämäräinen Kuvat: Lasse Kämäräinen ja Ilari Hatakka Uusien alusluokkien vaikutukset kalustoon ja katsastusjärjestelmään Meripelastusseuran uudet keväällä 2014 vahvistetut alusluokat eivät vaikuta pelkästään uudisalushankintoihin, vaan myös Seuran olemassa olevaan aluskalustoon ja sen katsastusjärjestelmään. Uudet alusluokat pohjautuvat työryhmän (ALTTR) tekemään perusteelliseen selvitystyöhön tulevaisuuden alus- ja varustelutarpeista. Selvitystyön yhtenä osa-alueena oli käydä alusten varusteluvaatimukset läpi, huomioiden oman toimintamme lisäksi myös mm. viranomaisten vaatimukset ja toiveet. Myös alusten käyttäjäkunta pääsi kertomaan näkemyksiään ja ajatuksiaan sähköisen kyselyn, sähköpostin ja keskustelupalstan kautta. Uusien varusteluvaatimusten vaikutukset Uusien luokkien mukaisia varusteluvaatimuksia tullaan jatkossa noudattamaan niin uusien alusten rakennuttamisessa, kuin myös vanhojen alusten varustelussa. Uusien vaatimusten myötä alusten varusteisiin tulee muutoksia; joitakin varusteita poistuu ja jotain uutta tulee tilalle. Suuria muutoksia varustekokonaisuuksiin ei kuitenkaan tule. Lähtökohtaisesti Meripelastusseura pyrkii varustamaan myös olemassa olevan kaluston uusien vaatimusten mukaisesti. Suuren alusmäärän ja rajallisten budjettien takia tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan hankintoja joudutaan priorisoimaan ja aikatauluttamaan. Kaikkia uusien vaatimusten mukaisia varusteita ei vanhoihin aluksiin hankita, vaan mm. elämänkaarensa päässä olevien alusten varustelua mietitään tapauskohtaisesti. Alus- ja katsastusluokkamuutokset Alusten katsastus- ja alusluokissa tapahtui myös muutamia muutoksia, jotka vaikuttavat myös suoraan alusten varustelutasoon. Alusten katsastusluokat A = PR-, PV5 ja PV4-luokan alukset B = PV3- ja PV2- ja PV0-luokan alukset C = PV1-luokan alukset D = AV-luokan alukset Aiemmin katsastusluokka B:ssä olleet PV4- luokan alukset siirtyivät A-luokkaan, joten jatkossa niissä tulee olla lähes sama varustus kuin PV5- ja PR-luokan aluksista. PV4-luokan alusten varustelutaso on jo valmiiksi hyvällä mallilla, joten suuria hankintoja niihin ei tarvitse tehdä. Tulevaisuudessa rakennettavat hytilliset PV2- luokan alukset tullaan katsastamaan B-luokkaan. Alukset tullaan rakentamaan uusien vaatimusten pohjalta, joten yhdistysten vastaanottaessa alukset, on ne jo valmiiksi B-luokan katsastusvaatimusten mukaisesti varustettuja. Aiemmin PV2-luokassa olleet avoveneet ovat jatkossa PV1-luokassa. Tämä muutos ei vaikuta niiden katsastusluokkaan, vaan ne katsastetaan jatkossakin C-luokan vaatimusten mukaisesti. Teksti: Taneli Mauno Uusi katsastuspöytäkirja on kuusisivuinen. Muutokset katsastusjärjestelmässä Uudet varusteluvaatimukset vaikuttavat myös Meripelastusseuran katsastusjärjestelmään ja sen vaatimuksiin. Muuttuneet varusteluvaatimukset on kevään aikana päivitetty katsastuslomakkeeseen ja jo tulevalla kaudella Meripelastusseuran katsastajat tarkastavat aluksia uusilla lomakkeilla. Lomakkeen muutokset koskevat pääsääntöisesti alusten varusteita. Veneiden rakenteita tai perusjärjestelmiä koskeviin tarkastuskohtiin ei muutoksia juurikaan tullut. Runkokatsastuksessa käytettävä lomake säilyi ennallaan. Meripelastaja

18 Uusi tapa veneen talvisäilytykseen Viime talven lähestyessä Pirkanmaan meripelastajilla oli edessä ensimmäisen kerran Mobimar PV4-luokan veneen talvisäilytys ulkona. Yhdistykselle tarjoutui tilaisuus testata aivan uudenlaista talvisäilytystapaa. Exel Composites Oyj lähti tukemaan Pirkanmaan toimintaa tarjoamalla talvisäilytystä varten System 30-järjestelmää, joka sisältää 30 mm:n lasikuituputkia ja erilaisia liitososia. Tarpeeksi arvioitiin telakan tekemän alumiinisen talvisäilytyskatoksen perusteella 120 metriä lasikuituputkea ja reilut 100 liitososaa. Kun toimitus sitten saapui, olivat lapsuutensa legoinsinöörit innoissaan. Rakennelmaa varten ei ollut ohjetta tai tarkkaa suunnitelmaa. Oli vain kaksi miestä, reilut sata metriä lasikuituputkea, monta säkillistä erilaisia liittimiä ja kaunis syyssää. Yrityksen ja erehdyksen kautta Lasikuituputket olivat kuuden metrin mittaisia salkoja. Työ aloitettiin nostamalla ensimmäinen salko aluksen katolle ja tutkimalla, mille korkeudelle sen pitää asettua, jotta melko korkealla sijaitsevat antennit ja tutka saadaan turvallisesti kehikon alle. Kun salkoon laitettiin liittimiä, saatiin selville, mihin kulmaan lapeputket tulevat. Näin määriteltiin ensimmäisen putken paikka. Kun ohjaamon katto oli ratkaistu, huomattiin ettei ole mahdollista koota kehikon harjaa saman korkeuteen koko matkalle, vaan molemmissa päädyissä (keulassa ja perässä) jouduttiin laskemaan salkojen päät alaspäin. Kehikon pystytyksen edetessä kehikkoa tuettiin pituus- ja leveyssuunnassa aluksen runkoon ja knaapeihin. Alus on sen verran tukevaa tekoa, että rungon oletettiin (jotkut väittävät, että tiedettiin) kestävän lumen painon. Lopulta kehikko rakentui nopeasti. Valmiin osuuden päähän lisättiin aina liitososa ja täysmittaisella putkella hahmotettiin, mihin suuntaan seuraavan putken olisi hyvä lähteä. Seuraavaksi putki sahattiin rautasahalla määrämittaiseksi. Mikäli liitososan kohdalla putken kulma muuttui, siihen saattoi tulla vetoa tai muuten vaan tuntui epäilyttävältä, kiinnitettiin liitososat putkiin pultein. Rakennusvaiheen edetessä rakennelmaa käytiin välillä katsomassa kauempaa kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Kauempaa oli helppo huomata epätasapaino ja puutteet. Tarkastelun jälkeen rakennelmaa tuunattiin tarvittavin osin. Kun kehikko oli valmis, pressut laitettiin kehikon päälle. Pressuja jouduttiin käyttämään useampia, sillä yhtä tarpeeksi suurta ei löydetty. Pressujen koot olivat 12x10m ja 8x10m. Kehikon kulmakohtiin, kehikon ja pressun väliin, laitettiin pala halkaistua paloletkua, jotta kulmapalat eivät hankaa pressua rikki. Lopputuloksena kevyt ja kestävä kehikko Lopulta työhön meni kahdelta henkilöltä, ilman ennakkosuunnittelua, noin puolitoista päivää. Lopputuloksena oli kestävä ja kevyt kehikko, jonka siirteleminen onnistuu käsivoimin ja kesäsäilytys ei vie juurikaan tilaa. Ensimmäisen talven jälkeen putkisto ei ole mitenkään vaurioitunut, joten menetelmälle uskaltaa ennustaa pitkää ikää. Rakennelmaan käytettiin kaikki lasikuituputki ja liitososia tarvittiin vielä lisää, vaikka alussa niiden määrä tuntui valtavalta. Valmis kehikko valokuvattiin monesta suunnasta ja purettaessa osat numeroitiin ja merkittiin. Syksyllä lego-insinöörejä odottaa vähemmän jännittävä, mutta todennäköisesti erittäin paljon nopeampi rakennusurakka. Pirkanmaalla uudenlaista talvisäilytysratkaisua pidettiin erittäin hyvänä ja sitä voi suositella vastaaviin tarpeisiin. Mikäli haluat tietää lisää, kysy rohkeasti Pirkanmaalta! Teksti: Jasmo Hiltula Kuvat: Pirkanmaa 18 Meripelastaja 2-15

19 Aluksia myynnissä n Meripelastusseura myy käytöstään poistuvia aluksia ja varusteita. Myytävät alukset ja tarvikkeet myydään pyyntihinnan ensimmäiseksi tarjonneelle tai vähintään kahden viikon ilmoitusajan jälkeen harkinnan mukaan ja erillisellä myyntipäätöksellä eniten tarjonneelle. Sitovat tarjoukset tehdään s-postilla, taneli.mauno@meripelastus.fi. Alukset, varusteet ja tarvikkeet myydään käytettynä siinä kunnossa, kuin ne myyntihetkellä ovat ja ilman takuuta. Myytävät alukset ovat työveneitä ja myydään ilman huvivenedirektiivin mukaista sertifiointia. Mikäli ostaja ottaa aluksen huvikäyttöön, vastaa ostaja aluksen sertifioinnista ja siitä aiheutuneista kustannuksista. Tällä hetkellä myynnissä olevat alukset ja varusteet löytyvät Meripelastusseuran nettisivuilta osoitteesta Lisätietoja myyntimenettelyistä taneli.mauno@meripelastus.fi tai puh Luotettava ja monipuolinen Crewsaver pelastusliivisarja vaativaan käyttöön. * 150N 275N * Solas/Med hyväksytyt * erikoispelastusliivit * Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit Ammattikäyttöön Gleistein köydet JOLLASTA TANKKERIIN * Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene * punottuna, kierrettynä * halkaisija mm Marnela Oy, Isonsarvastontie 8, Helsinki, puh PV213 Bogge AV41 Fisherman AV08 Hermanni Meripelastaja

20 Kilpailukutsu 30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Meripelastustaitokilpailut ja nuorison meripelastustaitokilpailut pidetään Espoossa lauantaina Kisojen teemana on Puhdas Itämeri ja yhteistyökumppaneina toimivat Espoon kaupunki ja John Nurminen Säätiö. Valtakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin voivat ilmoittautua joukkueet, jotka edustavat Suomen Meripelastusseuran jäsenjärjestöjä, turvallisuusalan viranomaisia tai muita meripelastuksesta kiinnostuneita yhteisöjä. Myös kansainväliset joukkueet kutsutaan mukaan. Kilpailla voi suomen lisäksi ruotsin tai englannin kielellä, kunhan siitä on ilmoitettu ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailujen säännöt julkaistaan kisojen internet-sivuilla. Nuorison meripelastustaitokilpailuihin voivat ilmoittautua Seuran nuorisoryhmät ja sidosryhmien nuorisojoukkueet. Katso tarkemmat tiedot viikonlopun tapahtumista, majoituksista ym. osoitteesta Kilpailupaikka Kilpailut järjestetään Espoon Tapiolassa ja Haukilahden merialueella. Kilpailukeskus sijaitsee Mellstenissä Haukilahdessa. Kilpailujen majoitus ja ilmoittautuminen sijaitsee Sokos Hotel Tapiola Garden -hotellissa. Autolla saapuvien kilpailijoiden kannattaa pysäköidä Tapiolan alueelle. Tapiolan ja Haukilahden välille on järjestetty kuljetus kisapäivän ajaksi. Kilpailua seuraavien on mahdollista pysäköidä sekä Tapiolan että Haukilahden alueelle, mutta huomioittehan, että Haukilahdessa pysäköintipaikkoja on rajoitetusti. Mikäli haluat saapua paikalle aluksella ja tarvitset laituripaikan, mainitse tästä ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailujen toteutus Kilpailut toteutetaan kaksiosaisina: yleisörastina sekä meritaipaleena. 20 Meripelastaja 2-15 Yleisörastilla kilpaillaan Tapiolassa. Yleisörastilla kilpailee useampi joukkue yhtäaikaisesti ja muilla joukkueilla sekä yleisöllä on mahdollisuus kannustaa ja seurata kilpailun etenemistä. Toinen osuus kilpailusta toteutetaan meritaipaleena. Meritaipaleelle lähtee useampi joukkue yhtäaikaisesti. Meritaipaleella tullaan käyttämään PV1-luokan (ent. PV2) aluksia, joihin on mahdollisuus tutustua kilpailua edeltävänä iltana Mellstenin satamassa. Lisätietoa toimitetaan joukkueille myöhemmin. Joukkueet kuljetetaan meritaipaleen lähtöön Tapiolasta. Meritaipaleen maali on kilpailukeskuksen läheisyydessä Mellstenissä. Kilpailutehtävien aihealueita on kuusi: merenkulku ja merimiestaito, navigointi, ensiapu, vesipelastus, viestiliikenne sekä ajankohtainen. Nuorisokilpailussa kilpaillaan Tapiolassa yleisörastilla, mutta tehtävät ja reitti eroavat valtakunnallisten kilpailujen vastaavista. Kilpailujoukkueen kokoonpano ja varusteet Valtakunnallisissa meripelastustaitokilpailuissa joukkueen tulee koostua joukkueen johtajasta ja kahdesta jäsenestä. Viralliseen joukkuekokoonpanoon ei kuulu huoltajaa. Yleisörastilla joukkueet voivat käyttää organisaationsa työ- tai muuta vastaavaa säänmukaista partiovaatetusta, mutta joukkueella pitää olla mukana pelastuspuku ja pelastusliivi. Meritaipaleella tulee jokaisella olla puettuna pelastuspuku ja pelastusliivi, jotka mahdollistavat vedessä työskentelemisen. Muut varusteet jaetaan kilpailupaikalla. Kilpailujen alustava aikataulu Tehtävät on suunniteltu suoritettavaksi yksiköllä, jonka kokoonpanoon kuuluu kaksi kansimiestä ja yksi perämies (SMPS:n koulutusjärjestelmän mukaisesti). Kilpailuun voi osallistua myös muunlaisella kokoonpanolla. Kilpailuun osallistuminen edellyttää veneenkäsittelytaitoa. Nuorisokilpailuissa kilpaillaan kolmihenkisin joukkuein. Joukkueen jäsenten tulee olla vuotiaita ja uimataitoisia. Ilmoittautuminen Valtakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin ilmoittaudutaan mennessä Meripelastusseuran internet-sivuilta löytyvällä lomakkeella osoitteessa Myös nuorisokilpailuun ilmoittaudutaan samalla lomakkeella. Jälki-ilmoittautumisia kisoihin otetaan vastaan saakka, jos joukkuepaikkoja on jäljellä. Kilpailuissa ei ole osallistumismaksua, mutta joukkueet vastaavat itse majoitus- ja matkakustannuksistaan. Majoitus Aika Tapahtuma Paikka Pe Joukkueiden ilmoittautuminen Tapiola Garden Pe Joukkueenjohtajien palaveri Tapiola Garden La 7.30 Joukkueiden kokoontuminen ja avajaiset Tapiola La 8.00 Kilpailut alkavat Tapiola + Haukilahti La Tehtävien ratkaisut ja arviointi julkistetaan kisojen internet-sivut La Protestiaika päättyy + tulokset vahvistetaan kisojen internet-sivut La Huolto Tapiola Garden La Illallinen ja palkintojenjako Yökerho Bada Bing, Tapiola Kilpailijoille järjestetään ruokailu kisapäivän aikana. Kilpailun lopullinen aikataulu julkaistaan myöhemmin kisasivuilla. Majoitus varataan itsenäisesti. Kisaorganisaatio on neuvotellut majoittujille edulliset majoitushinnat Sokos Hotel Tapiola Gardeniin: yhden hengen huoneen hinta on 84 /yö ja kahden hengen huoneen 99 /yö. Majoitus varataan suoraan Sokos Hotelsin myyntipalvelusta p tai sähköposti sokos.hotels@sok.fi. Varauksen yhteydessä tulee mainita kiintiötunnus Meripelastus. Varauksen voi tehdä myös internet-sivuilla käyttäen varauskoodia BMER Varaus tulee