Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013

Transkriptio

1 13Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013

2 Sisällys strategiakortit... 3 Toiminnalliset tavoitteet...4 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61b Liikelaitokset Kortit hyvinvointipalvelut Avopalvelut Laitoshoito...47 Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...51 konsernipalvelut...52 Taloushallinnon palvelukeskus...52 Hallintopalvelukeskus...53 Työllisyydenhoidon palvelukeskus...54 liikelaitokset...55 Tampereen Infra...55 Tampereen Tilakeskus...56 Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Vesi...58 Tullinkulman Työterveys...59 Tampereen Ateria...60 Tampereen Logistiikka... 61

3 strategiakortit strategiakortit Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2013 talousarviossa 52 suoraan kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Talousarviossa asetettiin sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, liikelaitoksille ja Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Lisäksi tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Tampereen toiminnan ja talouden katsauksessa 4/2013 raportoidaan talousarviossa asetettujen suoraan kaupunkistrategiasta johdettujen tavoitteiden, hyvinvointipalvelujen tuotantoaluekohtaisten tavoitteiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteiden sekä liikelaitosten liikelaitoskohtaisten tavoitteiden toteumat tammi-huhtikuun 2013 ajalta. Kaupunkistrategiasta suoraan johdettujen tavoitteiden toteumat löytyvät strategiakorteista Hyvinvointipalvelujen tuotantoaluekohtaisten tavoitteiden toteumat löytyvät korteista 55 60, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteiden toteumat korteista 61a-61b ja liikelaitosten liikelaitoskohtaisten tavoitteiden toteumat korteista Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteiset tavoitteet (53 54), pelastuslaitoksen työhyvinvointia koskeva tavoite (61c) ja liikelaitosten liikelaitoskohtaiset tavoitteet (62 63) sekä tytäryhteisöjen tavoitteet raportoidaan vuoden lopussa Tampereen toiminnan ja talouden katsauksessa 12/2013 (tilinpäätösennuste). Kukin strategiakortti sisältää pormestarin arvion siitä, kuinka tavoitteen ennustetaan saavutettavan huhtikuun toteuman perusteella vuoden 2013 loppuun mennessä. Aalborgin sitoumusten mukaiset kestävää kehitystä edistävät tavoitteet on osoitettu puusymbolilla. Strategiakorttien symbolit Edetään tavoitteen mukaisesti Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta Tavoite ollaan osittain saavuttamassa? Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 3

4 strategiakortit Toiminnalliset tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61b Liikelaitokset Kortit Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on lisätty uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallia toteutetaan 15 yhteistyötiimissä ja sitä suunnitellaan otettavaksi käyttöön uusissa tiimeissä. Perusopetuksen järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui yhteensä lasta. Kolme yläkouluille jalkautunutta psykiatrista sairaanhoitajaa on jatkanut toimintaansa kolmella koulualueella. Perhepiste Nopean alakoululaisille ja heidän perheilleen suunnattu palvelu on laajentunut maaliskuussa 2013 kattamaan kaikki Tampereen koulualueet. Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö 0-2-vuotiaiden lasten perheiden tueksi vakiintui. Nuorten ja perheiden päihde- ja mielenterveyssuunnitelmatyö käynnistettiin. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Työttömien terveystarkastuksia kehitettiin yhteistyössä uuden toimijan, TE-toimiston kanssa. Sosiaalinen kuntoutus kilpailutettiin ja tuottajaksi valittiin 6 järjestöä. Terveystutkan eli internetpohjaisen terveystietoa ja terveyden edistämisen palveluita kokoavaa portaalia kehitettiin. Sivusto palvelukoneineen avataan palveluntarjoajille ja markkinointi kuntalaisille toteutetaan syyskuussa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelukeskustoiminnan sisältöä on kehitetty. Uusina palveluina Taatalan, Keinupuiston ja Viola-kodin palvelukeskuksissa on alkanut muun muassa ennakoivaa ryhmätoimintaa, sosiaalista neuvontaa ja saunapalvelua. Lisäksi Kuuselan palvelukeskuksessa on aloitettu seniorineuvolatoimintaa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Oppilaitosnuorisotyö-hankkeessa on madallettu nuorisotyön menetelmin perusasteen ja toisen asteen koulutuksen rajapintaa. Korjaamo-hankkeessa on tuettu ammatillisten opintojen ja maahanmuuttajien lukio-opintojen etenemistä sekä opiskelijoiden kasvua ja itsenäistymistä. TIKAS-pajatoiminnalla on kehitetty uusia väyliä opiskelijoille, joiden ammatillinen tutkinto on jäänyt kesken. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikkumisresepti- ja liikuntaneuvontahanketta laajennettiin käynnistämällä toiminta kahdella uudella terveysasemalla. Lukivaikeuksista ja esiintymisjännityksestä kärsiville lapsille käynnistettiin Pääkirjasto Metsossa ja Kämmenniemessä Lue luppakorvalle -toimintaa. Kirjastojen lehtilukusalien avoinnaoloaikaa on aikaistettu kirjastojen aukioloaikoja aiemmaksi, mikä hyödyttää erityisesti työelämän ulkopuolella olevia. Kortti 1 4 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

5 strategiakortit Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia Kuntalaisten hyvinvointi edistäviä on valintoja parantunut Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia Perusopetuksen edistäviä valintojaoppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty Apulaispormestari Leena Kostiainen Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty Perusopetuksen oppilaille suunnattu Apulaispormestari kaupunkikohtainen Leena Kostiainen määritelmä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kriteereiksi on tehty. Perusopetus seuraa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden prosentuaalisia osuuksia alueittain: Tehostetun tuen piirissä alueella : itäinen 6,0%, keskinen 10,10%, läntinen 9,0% alueen oppilaista. Erityisen tuen piirissä alueella : itäinen 2,0%, keskinen 0,92%, läntinen 1,12% alueen oppilaista. Perusopetuksen Erityisen tuen päätökset oppilaille : suunnattu 7,0 kaupunkikohtainen % koko perusopetuksen määritelmä oppilasmäärästä. yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kriteereiksi on tehty. Perusopetus seuraa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden prosentuaalisia osuuksia alueittain: OPPILAALLE. SUUNNITELTU TUKI ESIOPETUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA. Tehostetun tuen piirissä alueella : itäinen 6,0%, keskinen 10,10%, läntinen 9,0% alueen oppilaista.. Erityisen tuen piirissä alueella : itäinen 2,0%, keskinen Yleinen 0,92%, läntinen 1,12% alueen oppilaista. Tehostettu Erityinen Perusopetuslaki ja OPS laadukas opetus sekä erilaiset monimuotoiset pitkäkestoinen, systemaattinen ja useita tukimuotoja sisältävä tuki, tuki kirjataan oppimis- yhteydessä tai erityisluokassa, tuki kirjataan. erityisopetus ja muu tuki yleisopetuksen. Erityisen tuen päätökset : 7,0 % koko perusopetuksen oppilasmäärästä. perusteet tuen muodot ja tavat. suunnitelmaan HOJKS:aan.. Oppimäärä. yleinen opetussuunnitelma yleinen opetussuunnitelma, erityiset painoalueet yleinen opetussuunnitelma, erityiset painoalu-. eet, yksilöllistetty oppimäärä, opiskelu toimintaalueittain. Oppivelvollisuus.. yleinen yleinen yleinen, pidennetty oppivelvollisuus Opetusjärjestelyt. yleisopetus (joustavat ryhmittelyt) erilaiset joustavat opetusryhmät pääsääntöisesti edellä mainitut tai pääsääntöisesti erityisluokka. ja yli 6kk tai erityisryhmä (esiopetus, integroitu) Tuen. kesto yleistä tukea annetaan kaikille, yksi tai useampia tuen monimuotoinen ja säännöllinen tarve jatkuu pääsääntöisesti edellyttää tehostetun tuen anta-. tukimuotoja yhtä aikaa käytössä yli 6 kk mista vähintään 6 kk, määräaikainen Pormestarin Muuta. arvio vuosiluokkiin Edetään sitomaton tavoitteen opetus, mukaisesti. erityiset vuosiluokkiin sitomaton opetus, erityiset opetusjärjestelyt. opetusjärjestelyt Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite vuosiluokkiin sitomaton opetus, erityiset opetusjärjestelyt, JOPO-opetus, opetus valmistavan opetuksen jälkeen Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Kortti 2 Kortti 2 /- Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa Hoitotakuu ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hoitotakuu toteutuu kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikalla, lasten ja nuorten poliklinikalla, psykologipalveluissa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoidossa välitön yhteydensaanti toteutuu, mutta puhelimitse yhteydensaanti ei ole riittävällä tasolla. Hoidon tarpeen arviointi toteutuu hoitotakuun mukaisesti. Kasvatus- ja perheneuvonta kuuluu kaupungin vapaaehtoisen tulkinnan mukaan hoitotakuun piiriin. Kiireellisiksi luokiteltujen asiakkaiden hoitoon pääsy toteutuu kolmen viikon kuluessa. Ei-kiireellisten asiakkaiden hoitoon pääsy viivästyi usein yli kolmen kuukauden aikarajan (pisimillään odotusaika 7 kk). Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui tammi-huhtikuussa. Suun terveydenhuollon jonot onnistuttiin pitämään vielä 6 kk:n sisällä. Kaupungin omana tuotantona toteutetun esh:n hoitotakuu ei tammi-huhtikuussa toteutunut urologian, psykiatrian ja geriatrisen psykiatrian erikoisaloilla. Urologiassa ensimmäistä palvelutarpeen arviointikäyntiä ei pystytty toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti. Ruuhkaa on purettu lisätyönä ja tilanne korjaantuu kesään mennessä. Geriatrisen psykiatrian erikoisalalla ensimmäistä palvelutarpeen arviointikäyntiä ei pystytty toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti. Psykiatrian erikoisalalla lähetteitä ei ole pystytty käsittelemään hoitotakuun mukaisissa aikarajoissa. Psykiatrisilla erikoisaloilla hoitotakuun mukaisten rajojen ylittyminen koski muutamaa potilasta. Hoitotakuun toteutumisen seurantaa vaikeuttaa psykiatrisilla erikoisaloilla se, ettei tilastoissa näy asiakkaiden kanssa yhteisymmärryksessä tehdyt päätökset hoitojen aloittamisen siirroista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottaman esh:n osalta hoitotakuun toteutuminen raportoidaan myöhemmin THL:n raportoinnin valmistuttua. Hoitotakuun toteutuminen on arvioitu seuraavien THL:n ja AVI:n määrittelemien kriteerien perusteella: Hoitotakuun toteutuminen edellyttää, että 95 % lähetteistä on käsitelty 21 vrk:n sisällä lähetteen tekemisestä, 85 % hoidon tarpeen arviointiin liittyvistä arviointikäynneistä on toteutuu 90 vrk:n sisällä lähetteen tekemisestä ja vähemmän kuin viisi potilasta asukasta kohden odottaa hoidon aloittamista yli 180 vrk. Sosiaalitakuu katsotaan toteutuneeksi, mikäli toimeentulotukihakemukset kyetään käsittelemään kiireellisissä tapauksissa välittömästi ja kaikissa tapauksissa vähintään 7 arkipäivän aikana. Tammi-huhtikuussa 2013 sosiaalitakuu ei toteutunut, sillä hakemukset käsiteltiin määräajassa vain 93,3 % tapauksista. Käsittelyaika näiden osalta oli 4,3 päivää. Tavoite ollaan osittain saavuttamassa. Kortti 3 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 5

6 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta /- Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Palveluketjujen toimivuutta on parannettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, apulaispormestari Pekka Salmi, tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Lasten ja nuorten palveluiden rakennemuutosta on valmisteltu tuotantoalueiden kanssa määrittelemällä palvelusopimusten tuotteet asiakastarpeen ja iän perusteella. Jaottelu toimii vuonna 2015 käyttöönotettavien palvelusopimusten lähtökohtana. Nepsy-nuorten palveluketjua on kehitetty. Ala- ja yläkoulun nivelvaihetta tukevia työmuotoja ja nepsy-oppilaan palveluita on pilotoitu. Hyvinvointineuvolan moniammatillista tiimityötä on kehitetty. Perhepiste Nopean työntekijät osallistuvat tarvittaessa vanhojen asiakasperheidensä lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyyn. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Sosiaalisen asuttamisen ketjua on kehitetty edelleen lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Neurologisen potilaan hoitoketjua ja hoitoketjuun liittyvää työnjakoa on kehitetty. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos on edennyt. Tehostetun palveluasumisen ostoja lisättiin. Lisäksi moniammatillinen työryhmä on saanut valmiiksi esityksen kotona tapahtuvasta päihdekatkaisuhoidosta, jota on tarkoitus pilotoida vuonna Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa kehitetään kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä pitkään työttömänä olleille työelämään ja koulutukseen johtavia katkeamattomia palvelupolkuja. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Neuvola- ja museopalvelujen välistä palveluohjausta virtaviivaistetaan syksyllä ohjaamalla neuvolasta vanhempia vauvojen värikylpytoimintaan. Ryhmien koostumus mahdollistaa tukea tarvitsevien vanhempien vertaisoppimisen muilta perheiltä. Vauvaperheille suunnattua palvelukirjoa ollaan myös kasvattamassa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Ei raportoitavaa. Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Koukkuniemessä kehitetään asukaslähtöistä toimintatapaa asukkaiden, omaisten ja henkilöstön kanssa. Toiminnalla pyritään edesauttamaan rakennemuutoksen onnistumista laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Tavoite ollaan osittain saavuttamassa. Kortti 4 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Varhaiskasvatuspalveluiden alueellinen kattavuus Alle kouluikäisen väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen on vastattu alueellisesti Apulaispormestari Leena Kostiainen Kaikilla viidellä palvelualueella vähintään 90 % päivähoitoikäisistä lapsista kyetään hoitamaan oman palvelualueen hoitopaikoissa (maaliskuu 2013). Vuoden 2012 vertailukelpoista tilastoa ei ole saatavilla varhaiskasvatuksen organisaatiouudistuksen takia. Vuoden 2011 vertailukelpoinen tilasto puolestaan osoitti, että kaikki muut alueet paitsi koillinen ja läntinen palvelualue kykenivät hoitamaan alueensa omat lapset vähintään 90 %:n tasolla. Vuonna 2011 koillisella alueella hoidettiin 86 % ja läntisellä alueella 89 % oman alueen lapsista. Tammi-huhtikuussa 2013 avointen varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten osuus suhteessa päiväkotihoidossa oleviin lapsiin oli 6,5 % (6,7 % 1-12/2012). Uusia päiväkoteja ei ole otettu käyttöön alkuvuonna Kortti 5 6 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

7 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Palvelusetelien käyttöönoton tilanne Palveluseteli on otettu käyttöön uusissa palveluissa Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Päivähoidon palvelusetelin sääntökirjasta ja palvelusetelin arvosta on päätetty lautakunnassa. Viisi ostopalvelupäiväkotia siirtyy palvelusetelin piiriin elokuussa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelusetelin käyttö ei ole ikäihmisten palveluissa laajentunut uusiin palveluihin, mutta sen käyttö on lisääntynyt erityisesti tehostetussa palveluasumisessa. Lisäksi selvitetään kotihoidon palvelusetelin laajentamista kattamaan yöhoito. Kortti 6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa /- Uudet sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja on laajennettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja apulaispormestari Pekka Salmi Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Sähköinen äitiyskorttipalvelu on kehitys- ja koekäyttövaiheessa Hervannan ja Muotialan hyvinvointineuvoloissa sekä keskusäitiysneuvolassa. Opiskeluterveydenhuollossa on avattu huhtikuun lopussa Facebook-sivut. Helmi -järjestelmän käyttöä on laajennettu perusopetuksessa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Elinkeino- ja matkailupalveluiden verkkoportaalikokonaisuuden (Visit, Invest, Live, Innovate) sisältöjä ja toiminnallisuutta kehitettiin edelleen. Muun muassa otettiin käyttöön mobiilisovellus CityOpas-matkailukartasta. Työllisyydenhoidon palveluissa on aloitettu kuntakokeilun puitteissa sähköisten palveluiden kehittämistyö. Toisen asteen koulutus ottaa syksyllä käyttöön Primus-opiskelijahallinto-ohjelman, jonka nettipohjainen Wilma-liittymä helpottaa koulun ja kodin välistä kanssakäymistä. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Tampereella toimivien sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden palvelut yhteenkokoavan verkkosivun, Terveystutkan, käyttöönottoa on valmisteltu. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK), Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA), Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Suurten kuntien yhteinen sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä on edennyt kilpailutusvaiheeseen. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Paikkatietoja on avattu ja tästä on saatu Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n tunnustuspalkinto Paikkatietoalan kehittyminen, tiedon yhteiskäyttöisyyden kehittäminen ja innovatiivisten hyötykäyttötapojen perusedellytys on tiedon avoimuus. Paikkatietoalan avaintoimijoilla on siksi hyvät perusteet saattaa tiedot yhteiskunnan käyttöön avoimesti. Tampereen kaupunki on toiminut ennakkoluulottomasti paikkatiedon avoimuuden esitämiseksi ja ollut alan esimerkkinä Suomessa. S ivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Ei raportoitavaa. Tavoite ollaan osittain saavuttamassa. Kortti 7 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 7

8 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet käytännöt palvelujen kehittämiseksi yhdessä asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa Palvelujen kehittämisen toimintamallia on uudistettu yhteistyölähtöiseksi Tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Tilaajaryhmä (KH) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Asiakkuuden hallinta ja kehittäminen -projekti on käynnistynyt Projektissa kehitetään kaupungin palveluja yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden osallistumiselle palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen luodaan pysyvä käytäntö. Projekti vie eteenpäin asiakkaiden osallistumista pilottien avulla, joiden pohjalta määritellään osallistumiskäytännöt osana Tampereen kaupungin asiakkuudenhallinnan toimintamallia mennessä on aloitettu yhteistyö kahden pilotin kanssa Annalassa ja Tesomalla. Perheverkko, joka yhdistää kaupungin palvelujen, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien asiantuntemusta ja voimia tamperelaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi, on vakiinnuttanut toimintansa osana lasten ja nuorten kasvun tukemisen kehittämistä. Lasten ja nuorten palveluiden rakennemuutosta on valmisteltu yhteistyössä oman tuotannon eri tuotantoalueiden kanssa, osittain myös Perheverkon kanssa. Lasten vanhempien ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen yhteistyöryhmä on vakiinnuttanut toimintansa yhtenä palveluiden kehittämisen foorumina. Kortti 8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen /- Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Monikulttuurisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä on vahvistettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista tukevan MAKO-hankkeen avulla päivitetään lasten ja nuorten terveyspalveluiden asiakkaille ja ammattilaisille suunnattua ohjeistusta, vahvistetaan henkilöstön osaamista ja kartoitetaan jatkokehittämistyön tarpeita. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tredea järjesti työnantajille ulkomaalaisviranomaisten kanssa ensimmäisen kansainvälisen rekrytoinnin roadshow-tapahtuman, jossa käsiteltiin muun muassa lupa-asioita, verotusta ja ulkomaisen työvoiman valvontaa. Työperusteisille maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten juurruttamista pysyväksi toiminnaksi valmisteltiin ELY-keskuksen kanssa. Kotoutumiskoulutusta kehittävä hanke jatkui Tampereen seudun ammattiopistossa. Hankkeen tuloksena syntynyt Nuorten maahanmuuttajien luku- ja opiskelutaitojen koulutuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin tammikuussa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Ei raportoitavaa. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Ei raportoitavaa. Tavoite ollaan osittain saavuttamassa. Kortti 9 8 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

9 strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa? 1. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista ja 2. Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75-vuotiaista Ikäihmisistä vähintään 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4,5 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 4,5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa viimeistään Jukolan peruskorjauksen ja Impivaaran uudisrakennuksen valmistuttua Apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Tavoitteen toteutumisesta raportoidaan kerran vuodessa eli seuraavan kerran vuoden 2013 lopun tilanteesta. Vuoden 2012 lopun tilanteen perusteella valtuustokauden tavoite on saavutettu. Vuoden 2012 lopussa yli 75-vuotiaista 4,1 prosenttia asui tehostetussa palveluasumisessa, 4,7 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 91,2 prosenttia kotona. Impivaaran uudisrakennus valmistuu ja sen käyttöönotto on marraskuun alussa. Vastaavasti Jukolan peruskorjaus valmistuu ja sen käyttöönotto on joulukuun puolivälissä. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida. Kortti 10 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty - Perhehoitovuorokausien osuus suhteessa ostopalvelulaitosvuorokausien määrään Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista on vähintään 56 prosenttia Apulaispormestari Leena Kostiainen Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista on 54,3 % (/2012: 54,6%). Perhehoidon osuus sijaishuollosta oli vuoden 2012 lopulla 56,2%. Koko vuoden 2013 tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Tämän vuoden aikana keskitytään ehkäisemään laitossijoituksia ja vuodelle 2014 on suunnitelmana resurssilisäys perhehoitoon. Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kortti 11 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 9

10 strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty - Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarve on selvitetty kaikilla sosiaalityön alueilla enintään 90 vuorokauden kuluessa Apulaispormestari Leena Kostiainen Lastensuojelulain mukaan selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Tammi-huhtikuussa 2013 selvityksistä 74,5 % valmistui kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta, kun vuonna 2012 vastaavana ajankohtana luku oli 65 %. Lastensuojelutarpeen selvitysten lukumäärä jatkoi kasvuaan. Selvityksiä laadittiin alkuvuodesta noin 10 % enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut viime vuodesta noin 14 %. Lastensuojelutarpeen tilastoja seurataan esimiestasolla viikoittain. Selvitysten keston lisäksi niiden laatua on arvioitu. Asiakas siirretään palveluun heti, kun huoli on ilmeinen ilman että selvitystä jatketaan. Lastensuojelutarpeen selvityksiin työpariksi on siirretty toisesta palvelusta ohjaaja puolentoista kuukauden ajaksi touko-kesäkuussa. Työparityötä selvitysprosesseissa on tehostettu, työpareina toimii lastensuojelun ammattilaisia (ohjaajia, perhetyöntekijöitä) joille on tarjottu sisäistä koulutusta alkuarviointimalliin. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Huhtikuussa kahdesta avoinna olleesta sosiaalityöntekijän virasta vain toinen saatiin täytettyä. Noin 30 prosenttia vakansseista oli sijaistettu epäpätevillä sosiaalityöntekijöillä rekrytointiongelman vuoksi. Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kortti 12 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu? Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna valtion ja kaupungin välisen aiesopimuksen mukaisesti Apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Asunnottomien määrä selvitetään kerran vuodessa marraskuun 15. päivänä vallitsevan tilanteen pohjalta. Selvitys valmistuu joulukuun 2013 puolivälissä. Vuonna 2012 pitkäaikaisasunnottomia oli 64. Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Tampereen kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmakauden tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön tehostaminen, uusien tukiasumisyksiköiden rakentaminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Aiesopimuksen edellyttämä kokonaissuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan tänä vuonna. Vuonna 2013 on esimerkiksi kehitetty edelleen sosiaalisen asuttamisen ketjua lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida. Kortti Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

11 strategiakortit Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla Vuorovaikutteiset sähköisen osallistumisen muodot Uusi alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu on otettu käyttöön Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Alueellinen sähköinen palvelu toteutetaan Valma-foorumia uudistamalla. Uudistamisella tavoitellaan sitä, että kuntalaisen antamilla yhteystiedoilla kyselyjä voidaan toteuttaa asuinalueen mukaan. Käyttäjä voi seurata kiinnostuksen kohteitaan kuten omaa aluettaan koskevia asioita. Ohjelmistotoimittajilta on tilattu asiaa koskeva vaatimusmäärittely, joka tuottaa suosituksen tarvittavasta järjestelmäarkkitehtuurista. Valma tulee toimimaan sekä kaupungin intranetin että kuntalaisportaalin kautta. Kortti 14 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet? Toimenpiteet yhteisöjen toimintaedellytysten edistämiseksi Yhteisöjen toimintaedellytyksiä on parannettu Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Yhdistystoimintaa on tuettu neljän lautakunnan toiminta-avustuksin yhteensä eurolla (v. 2012: euroa). Tilaajaryhmän johtoryhmässä hyväksyttiin avustustoiminnan uudistamisen projektisuunnitelma vuodelle Hankkeen tavoitteena on selvittää kaupungin avustustoiminnan vaikuttavuutta ja tuottaa esitys sen uudistamisesta vastaamaan paremmin kansalaistoiminnan, tapahtumatoiminnan ja harrastamisen tarpeisiin. Hanketta on esitelty urheiluseuroille muun muassa Tampereen Urheilun edistämissäätiön vuosikokouksessa 3.4. Koulutilojen iltakäytön pilotille on suunniteltu nettisivut, joiden käyttöönottoa on valmisteltu syksylle yhteistyössä liikuntapalvelujen ja tilaajaryhmän kesken. Nettisivuilla mahdollistetaan myös koulutilojen iltakäytön varaus ja maksaminen. Kulttuuripalvelut järjesti yhdessä Tampere-seuran, Kotiseutuliiton ja Pirkamaan liiton kanssa kotiseutuyhdistysten verkostoitumistilaisuuden. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida. Kortti 15 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 11

12 strategiakortit Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut /- Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 Huhtikuu 2012 Työttömyysaste, % 15,1 15,0 15,0 14,7 11,8 Työttömät, yhteensä, hlöä Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa Kokonaistyöttömyys on noussut noin kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Tilanne on heikentynyt koko maassa, mutta Tampereen työttömyysaste on edelleen maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat nousseet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on kasvanut. Työttömyyskehitys johtuu vaikeasta taloustilanteesta. Kaupungin omat työllisyydenhoidon palvelut ovat raportointikaudella pääosin saavuttaneet niille asetetut vaikuttavuustavoitteet. Vaikuttavuutta mitataan sillä, kuinka hyvin asiakkaat ovat sijoittuneet työhön tai koulutukseen. Joidenkin palveluiden kodalla vaikuttavuutta mitataan myös asiakkaan sijoittumisella jatkopalveluun (eteneminen palvelupolulla). Vaikuttavuus on osin parantunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Asiakasohjauksessa TE-toimistosta kaupungin työllisyydenhoidon palveluihin oli alkuvuodesta ongelmia, mutta tilannetta on jo saatu kohennettua. Tavoite ollaan osittain saavuttamassa. Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut Kortti 16 Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työllisyydenhoidon uusi toimintamalli on otettu käyttöön ja työllisyydenhoidossa on käynnistetty kokonaisvaltainen kehittämistyö Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Työllisyydenhoidon palveluiden tilaaminen siirtyi vuoden alusta kokonaisuudessaan osaamis- ja elinkeinolautakunnalle. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA:n toiminta vakinaistettiin alkaen. Tampere on mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyteen. Tampereen kuntakokeilussa kehitetään asiakasohjausta, palvelutarjontaa ja välityömarkkinoiden toimivuutta kaupungin eri yksiköiden, TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, työnantajien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kuntakokeilun asiakastyö on käynnistynyt keväällä Kortti Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

13 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia toimintaympäristöjä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Avoin Tampere -hankkeen vuoden 2013 keskeiset tavoitteet on varmistaa innovaatioalustatoiminnan jatkuvuus sekä toimia siltana Innovatiiviset Kaupungit (INKA)- ohjelmaan ja tukea toiminnallaan sen tavoitteita. Lisäksi keskeistä on käynnistää rahoitusratkaisujen kokonaisuus, joka edistää erityisesti uusien sekä kansainvälisten kasvuyritysten syntyä. ICT-rakennemuutokseen liittyviä aktiivisia toimia on jatkettu ja yksittäisenä tuloksena Nokia Siemens Networks on päättänyt aloittaa Tampereella piirilevysuunnittelutoiminnot, jotka työllistävät ensi vaiheessa noin 35 alan asiantuntijaa. Tohloppiin sijoittuva luovien alojen Mediapoliskokonaisuus on käynnistetty sekä selvitys Microsoft Innovation Center (MIC) mahdollisesta sijoittumisesta Tampereelle on myös kännistetty. Avoin Tampere -hanke on edennyt suunnitelmien ja johtoryhmässä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2013 säästöjen jälkeen Avoin Tampereen hankerahaa on käytössä euroa, joka on käytännössä jo sidottu. Hankkeen visio on työstetty ohjausryhmässä ja uudet nettisivut on avattu. Kaupunkiseudun näkyvyyttä on edistetty erilaisissa tapahtumissa sekä useammassa EU-tason kilpailussa, joista saadaan tuloksia kevään 2013 aikana. Kortti 18 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu? Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysvaikutusten arviointia on kehitetty kaupungin päätöksenteossa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Työ on käynnistynyt, ja muun muassa Pirkanmaan Yrittäjien kanssa on käyty asiasta keskusteluja. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida. Kortti 19 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 13

14 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Ympäristöliiketoiminnan edellytyksiä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Ympäristöliiketoiminnan edellytyksiä on kehitetty kartoittamalla seudun cleantech-yrityksiä ja -osaamista. Energiateknologian osaamiskeskus on ollut mukana kehittämässä uusiutuvan energian käyttöönottoa ja siihen liittyviä toimintamalleja Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on kehitetty sähköisen liikenteen tutkimusta ja liiketoimintaa sekä edistetty uusiutuvan energian yritysten vientitoimenpiteitä. Vuosittain seurattavaan mittariin liittyen palveluliiketoiminnan kehittymistä on edistetty muun muassa Tampereen yliopiston palveluinnovaatiohankkeen ja Tampereen teknillisen yliopiston teollisen palveluliiketoimintahankkeen avulla. Pirkanmaan elämystalousstrategian päivitys on valmistunut. Matkailun pyöreä pöytä -tilaisuuden tuloksena yrittäjille on järjestetty sosiaalisen median markkinoinnin koulutusta. Ohjelmapalveluiden tuottajien ja majoituskohteiden yhteistyöverkosto on perustettu, tarkoituksena on palveluiden kehittäminen ulkomaisille asiakkaille. Matkailun vuoden 2013 toimenpiteet on jalkautettu matkailutoimijoille kuntakierroksilla koko Pirkanmaalla. StartUp Tampere -toiminnassa rakennetaan alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa oleville yrityksille rahoitusratkaisujen kokonaismalli. Tavoitteena on parantaa yritysten rahoitusosaamista ja -mahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa on muun muassa luotu bisnesenkeliverkosto ja valmisteltu alueellisen rahaston perustamista. Protomon projektimäärä on kasvanut tasaisesti ja työllistymisvaikutukset ovat ilmeiset. Tampereen koneenrakennusklusterista on tuotettu englannin kielistä markkinointimateriaalia uusien yritysten houkuttelemiseksi. Seudun terveysteknologiaosaamisen markkinointiin on aloitettu materiaalin valmistaminen. Kortti 20 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla Alkavien yritysten neuvontapalveluiden jatkototeutuksesta on tehty päätökset Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Alkavien yritysten neuvontapalveluiden toteutuksesta vuodesta 2014 alkaen on käyty keskusteluja eri toimijoiden ja rahoittajien (kunnat, ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto) kesken. Yhteisymmärrys tulevasta EU-rahoitukseen perustuvasta rahoitusmallista on syntynyt. Neuvottelut jatkuvat siirtymävaiheen osalta. Neuvontapalvelu Ensimetrin kautta perustettiin 235 yritystä (/2012: 239), joista kasvuyritysideoita oli kymmenellä yrityksellä. Osuuskuntia perustettiin kahdeksan (/2012: 2), joissa oli yhteensä 60 perustajajäsentä. Kortti Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

15 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista /- Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Kaupunki on edistänyt toimillaan lentoliikenteen kehittymistä Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Talvella Tampereelta ulkomaille oli kahdeksan lentoreittiä ( : 17): Rooma, Frankfurt Hahn, Bremen, Lontoo ja Budapest (Ryanair), Riika (Air Baltic), Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1/SAS). Kevättalvella käynnistyivät lisäksi Malaga, Alicante, Barcelona ja Palma de Mallorca (Ryanair), jolloin reittejä oli raportointikauden eri vaiheissa yhteensä 12 (2012: 18). Korvaavien yhteyksien saamisesta SAS:n keväällä 2013 lopettamien suorien Kööpenhaminan-lentojen tilalle on neuvoteltu useiden toimijoiden kanssa. Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalin 2 laajennus- ja muutostöiden suunnitelmat ovat valmistuneet ja urakkakilpailut ovat alkamassa. Työn on tarkoitus valmistua pääosin vuoden 2013 aikana. Terminaalin valmistuminen antaa mahdollisuudet neuvotella joustavasti uusista reiteistä eri yhtiöiden kanssa. Kaupungilla on yhteismarkkinointisopimus Ryanairin kanssa. Tavoite ollaan osittain saavuttamassa. Kortti 22 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja tilaajajohtaja Kari Hakari TOP School -hanke toteutti Lontoon Bett-messuille tamperelaisten oppilaitosten esittelyn. Tammi-maaliskuussa toteutettiin yhteistyössä evarikon kanssa yhdeksän verkkopohjaista seminaaria (webinaari), joiden tavoitteena oli levittää tamperelaisten oppilaitosten hyviä käytänteitä sekä testata uutta web-pohjaista täydennyskoulutusmallia. Luonnontiede, matematiikka, teknologia (Lumate) -kerhot on laajennettu vuoden 2013 alusta kaikille peruskoulun luokka-asteille sekä lukioon. Yrityskylän vakinaistamista Tohlopin Mediapoliksen tiloihin suunnitellaan. Hanke on osa seudullista koulutuksen yhteistyötä. Treduun valmistellaan maakunnallista yritysopintojen yhteisen tuen mallia. TOP School -hankkeessa on teetetty tietoyhteiskunnan ns luvun taitojen varmistamiseksi Parantaako opetusteknologia oppimista -selvitys. Tammerkosken lukion, Tampereen seudun työväenopiston ja kirjaston muutoksenhallinnan tuki -hankkeessa on luotu Sampolan johtoryhmä ja määritelty keskeiset yhteisiä oppimisympäristöjä hyödyntävät tulevaisuuden toimintaperiaatteet. Tampereen seudun ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,66. Tampereen toimipisteiden hakukerroin oli 1,90 ja muissa Tredun toimipisteissä 1,08. Ammatillisen koulutuksen fuusion vuoksi vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa. Verrattuna Espoon (1,32), Jyväskylän (1,69), Oulun (2,24), Turun (1,68) ja Vantaan (1,65) alueilla toimiviin ammattiopistoihin Tredun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden on keskitasoa. Tampereen kaupungin päivälukioiden ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,05 (2012: 1,07). Tampere sai viidennen sijan (2012: 3.) verrattaessa keskenään kaupungin ylläpitämiä lukioita yllä mainituissa kuudessa kaupungissa. Kortti 23 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 15

16 strategiakortit Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusi seudullinen oppilaitos on käynnistänyt toimintansa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) toiminta käynnistyi Toiminnan organisointi on tehty ja henkilöstö on sijoitettu työtehtäviin. Opetussuunnitelmatyö sekä opetussuunnitelmien yhtenäistäminen ovat edenneet hyvin. Tietojärjestelmien selvitystyö on aloitettu ja erilaisten suunnitelmien päivittäminen on käynnistynyt. Myös ydinprosesseja on aloitettu kuvaamaan. Muutoin oppilaitosten kehittämisen kohdalta Kaupin kampuksen kehittämistyö jatkuu ja kampusalueen asemakaavatyö on loppuvaiheessa. Poliisiammattikorkeakoulu liittyy mukaan Unipoli-yhteistyöhön. Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelee toimiluvan uudistamisasiakirjoja. Kortti 24 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Valmius Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen täysimääräiseen toimeenpanoon vuoden 2014 alusta alkaen on olemassa Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Osa psykososiaalisen tuen palveluista järjestetään jo vuonna Muiden sosiaalipalveluiden valmistelu on käynnissä. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Oriveden sosiaalityön palvelut ovat siirtyneet Tampereen palvelutuotantoon vuoden 2013 alussa. Oriveden terveydenhuoltopalvelujen ja kehitysvammaisten avopalvelujen siirtoa Tampereen vastuulle valmistellaan suunnitellusti. Ikäihmisten hyvinvoinnin yllpitäminen (MA): Sisäisiin tarjouspyyntöihin vuodelle 2014 sisällytetään myös Oriveden ikäihmisten palvelut. Kokonaisvalmistelu (JYR, KK): Yhteistoiminta-alueen hallinnollinen valmistelu etenee suunnitellusti. Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Tampereen kaupungille vuoden 2014 alusta. Kortti Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

17 strategiakortit Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Toisen MAL-sopimuksen toteutus on käynnistynyt Apulaispormestari Pekka Salmi, kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala ja talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala MAL II sopimus allekirjoitettiin helmikuussa Alkuvuoden 2013 aikana on valmisteltu rakennesuunnitelman 2030 päivitystä. Kunnat ovat tehneet yhteisen esityksen ARA:lle ARA-tuotantoon tarkoitettujen tonttien enimmäishinnoista. ARA käsittelee asiaa. Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toimeenpano on edennyt siten, että juniin soveltuvan seutulipun käyttöönotto on kesäkuussa Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen osalta mm. seudullisen viitoitussuunnitelman teko on käynnistymässä. Tampereen rautatieaseman alueen yhteissuunnitteluhanke on käynnistynyt Tampereen asemakeskus - hankkeen nimellä. Pormestarin nimeämä työryhmä on käynnistänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman aluetta tarkastelevan visiointihankkeen. Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat tehneet asettamispäätöksen MAL II sopimuksen seurantaryhmästä. Seurantaryhmän ensimmäinen kokous on Kortti 26 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Kaupunkiseudun yhteistyön vaikuttavuuden arvioinnin toteutustilanne Kuntarakennelain velvoitteet täyttävä selvitystyö on käynnissä Talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupunkiseudun kunnat toteuttavat Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvitystä Selvitysmiehenä toimii emeritus maaherra Rauno Saari. Työn tavoitteena on tukea hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävää kehitystä kaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan monipuolisesti erilaisia yhteistyön organisointivaihtoehtoja. Selvityksen tavoitteena on myös vastata tulevan kuntarakennelain selvitysvelvoitteisiin. Selvitystyön alun aikana on kartoitettu toimintaympäristömuutoksia, kuvattu seutuyhteistyön nykytilaa ja haastateltu kuntien, sidosryhmien ja valtion toimijoita. Kortti 27 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 17

18 strategiakortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kaavoitettu ja rakennettu asuin- ja muu kerrosala/vuosi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen Apulaispormestari Pekka Salmi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu tammi-huhtikuussa kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 10 uuden omakotitontin rakentamiseen. Tavoitteiden mukaisiin kaavoitusmääriin on varauduttu vuosittaisessa asemakaavoitusohjelmassa. Ohjelman toteutus painottuu loppuvuoteen. Kortti 28 Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kantakaupungin täydennysrakentamisen toteutustilanne Kantakaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnittelua on jatkettu ja se on painottunut joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöön Apulaispormestari Pekka Salmi Haukiluoman ja Kalevanrinteen yleissuunnitelmat ovat valmistuneet. Tesoman yleissuunnitelma on käynnissä ja Hakametsän suunnittelu käynnistyy. Kaikki täydennysrakentamisen yleissuunnitelmat sijoittuvat joukkoliikennevyöhykkeiden varrelle. Kortti Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite

19 strategiakortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 50 prosenttia Apulaispormestari Pekka Salmi Täydennysrakentamisen osuus alkuvuonna asemakaavoitetusta kerrosalasta on 100 prosenttia. Kortti 30 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto - Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Joukkoliikenteen matkustajamäärä Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 3 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat tammi-huhtikuussa 2013 noin kaksi prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna Tavoitteen mukainen kolmen prosentin kasvu ei ole toteutunut alkuvuonna. Vuoden vaihteessa tehdyn lipunhintojen korotuksen lisäksi työllisyystilanteen negatiivinen kehittyminen vaikuttanevat ennustettua maltillisempaan kysyntään. Tammi-huhtikuussa 2013 tehtiin noin 11,3 miljoonaa matkaa, mikä on noin matkaa enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kortti 31 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite 19

20 strategiakortit Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Toimenpiteet seudullisen monimuotoisen joukkoliikenteen edistämiseksi Kaupunkiraitiotien 1. vaiheen hankesuunnitelma on valmistunut Apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi tammikuussa Yleissuunitelma jakautuu kahteen suunnitteluvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään valinta jatkosuunnitteluun valittavasta ensimmäisestä raitiotielinjasta alustavan yleissuunnitelman reittivaihtoehdoista. Toisessa suunnitteluvaiheessa laaditaan yleissuunnitelma valitusta raitiotielinjasta, arvioidaan sen vaikutukset ja verrataan runkobussivaihtoehtoon. Työ on edennyt keväällä 2013 aikataulun mukaisesti ja ensimmäisen vaiheen ratkaisu tuodaan päätöksentekoon touko-kesäkuussa Yleissuunnitelma valmistuu keväällä Kortti 32 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Valtuustokauden tavoite Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä koneellisissa laskentapisteissä mitattuna Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Alkuvuodesta (alustavat tulokset tammi-huhtikuu) pyöräilijöiden määrät ovat olleet noin 1 prosentin suuremmat kuin vuonna Kortti Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/ Lisätietoliite