Mhy-laki uusiksi mitä sitten? Vesa Yli-Hongisto uskoo, että metsänhoitomaksun poistuminen vaikuttaa eniten pieniin yhdistyksiin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mhy-laki uusiksi mitä sitten? Vesa Yli-Hongisto uskoo, että metsänhoitomaksun poistuminen vaikuttaa eniten pieniin yhdistyksiin."

Transkriptio

1 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 26. HUHTIkuuta 2012 Nro 8 Mhy-laki uusiksi mitä sitten? Vesa Yli-Hongisto uskoo, että metsänhoitomaksun poistuminen vaikuttaa eniten pieniin yhdistyksiin. Sivut Ajankohtaista: Puukauppanäkemykset ristissä sivu 3 Puukauppa: Kevät ollut otollinen sivu 12 Metsänhoito: 40 vuotta hoitamatta sivut Palstalla: Istuta koivu lämpimään maahan sivu 19 Emil Bobyrev

2 2 METSÄLEHTI Taantumapuheista huolimatta, puulla on hyvä kysyntä. Pellervon taloustutkimus (PTT) ennustaa, että pystykauppoja tehdään tänä vuonna yli 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kantohintojen PTT ei silti arvioi nousevan, sillä heikko suhdanne painaa metsätuotteiden hintoja. Korotuksia on odotettavissa vasta ensi vuonna. Sitä ennen hintataso laskee muutaman prosentin. Kasvava puuntarve ja laskevat kantohinnat tietävät puunostajille töitä. Metsäntutkimuslaitoksen tekemän kyselyn mukaan puukauppa aiheuttaa muutenkin enemmän päänvaivaa ostajille kuin myyjille. Metsänomistajien mielestä kaupanteko sujuu hyvin. Monet ovat NÄKÖKULMA tyytyväisiä saamiinsa puukaupan palveluihin eikä puun menekissä ole paljon moitittavaa. Hinta on myyjille tärkeä mutta ei ainoa syy kauppaan. Usein myyntipäätökseen vaikuttaa myös metsänhoito. Harvennukset halutaan tehdä ajallaan eikä kuusikkoa päästetä lahoamaan. Puukauppa syntyy yleensä myyjän aloitteesta. Jos myyjä ei lähesty puunostajaa, on todennäköistä, että ostajakaan ei soita. Näin näyttää olevan ainakin MTK:n teettämän kyselyn mukaan. Siihen vastanneista metsänomistajista 68 prosenttia väittää, että kukaan ei ole oma-aloitteisesti ottanut heihin yhteyttä tarjoamalla puukauppapalveluita. Kemeran ehdot päälaelleen PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Soita metsänomistajalle Nykymuodossaan kemera-tuki vetelee viimeisiään. Laki loppuu ensi vuonna tukirahat jo tänä vuonna. Tukien perusteet on mietittävä uusiksi, jos niukkenevien rahojen halutaan riittävän edes tärkeimpiin työlajeihin, joista taimikoiden hoito lienee kärjessä. Eli: miten entistä vähemmällä rahalla hoidetaan nykyinen tai jopa kasvava määrä taimikoita? Kas näin: käännetään taimikonhoidon kemera-tuen ehdot ylösalaisin. Rajataan tuki enintään 2,5 metriä pitkille taimikoille. Samalla tuen tasoa voidaan laskea. Pienten taimikoiden hoito on edullista. Metsänomistajalle maksettavaksi jäävä lasku pienenee nykyisestä, kun metsurit saavat taistella taivaan peittävissä lepikoissa monta päivää hehtaarilla. MIKKO RIIKILÄ Ostajista Stora Enso on kyselyn perusteella ollut kaikkein aloitteellisin. Metsäliitto, UPM ja tutkimuksessa mukana olleet metsänhoitoyhdistykset ovat olleet metsänomistajiin yhteydessä harvemmin. Kaikkien puukauppayhteydenotot ovat viime vuosina vähentyneet. Ostajien kannattaa aktivoitua, sillä puhelin ja sähköposti ovat tehokkaita välineitä lisätä tasaista puuvirtaa. Moni metsänomistaja varmasti arvostaisi yhteydenottoa, jos ostaja tarjoaisi esimerkiksi mahdollisuutta päästä mukaan hyödyntämään talvitietä tai osaksi isompaa hakkuutyömaata. Pienen aukon siemenpuut on kallista kerätä, mutta naapurin leimikon yhteydessä puut voitaisiin korjata järkevin kustannuksin. SITAATTI Mielestäni yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan uusiutumisen esteistä on vaikeus ylittää sektori- ja hallintorajat. Monet toimintomme ovat aivan liian siiloutuneita. Olemme jumittuneet pönttöihimme ja kangistuneet kaavoihimme. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio totesi Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman päätös seminaarissa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Suurin muutos on ajattelutapa Ari Eini johtaa rooliaan hakevaa valtakunnallista metsäkeskusta. Sivut 4 5 Hirvikorvauksia entistä vähemmän Sivu 6 Aika tarkistaa veroehdotus Sivu 7 Metsälehti sai uudet nettisivut Metsälehti-fi juhlii 15-vuotista taivaltaan uudistumalla. Sivu 9 METSÄSTÄ Avohakkuun ei tarvitse olla ruma Uutuuskirja opastaa, kuinka maisema otetaan huomioon metsätaloudessa. Sivut Raja vaihtuu metsänhoitoon Sivut METSÄPILA Mikko Riikilä Tela-alustaa ei rospuutto haittaa Sivu 22 Pihakarhuja ei pidä ruokkia Sivu 24 PILKKEITÄ Metsäteollisuus kirvoitti keskustelun Sivu 25 Visamäntyä ei ole helppo tunnistaa Tutkijat toivovat näytteitä visamännystä ja muista puuaine-erikoisuuksista. Sivu 27 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: Kiinan keisari on teen keksijä Sattumalta syntynyt luontaistuote on valloittanut maailman. Sivu 30

3 3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA Vuotuiset puukauppamäärät ovat viime vuosina alentuneet, vaikka metsien hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa. Metla koettaa selvittää, miten kauppa saataisiin sujumaan. Ostajat ovat pettyneitä puukaupan kehitykseen Kyselyn mukaan puun myyjät ovat tyytyväisempiä puu markkinoiden muutoksiin kuin ostajat. MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuva Metsäntutkimuslaitoksen tekemän kyselytutkimuksen alustavien tulosten mukaan metsänomistajat arvioivat, ettei puukaupassa ole tapahtunut viime vuosina muutoksia huonompaan suuntaan. Ne myyjät, jotka katsoivat puumarkkinoiden sujuvuuden lisääntyneen, kehuivat metsänhoitoyhdistysten, puunostajien ja sähköisen asioinnin palveluiden parantumista. Myös puun kysyntä koettiin hyväksi, tutkija Eero Mikkola kertoo. Ostajat näkivät puumarkkinoiden vaikeutuneen. Syiksi nimettiin metsänhoitoyhdistysten toiminta, metsänomistajien myyntihaluttomuus, puukaupan suuret vaihtelut sekä niitä voimistaneet verotuksen muutokset. Pitää tosin muistaa, että teollisuus oli itse ajamassa viimeisimpiä puuntarjontaan vaikuttaneita metsäverotuksen muutoksia, Mikkola huomauttaa. Kovin aktiiviselta ostajien toiminta ei kyselyn mukaan vaikuta. Useimmiten puukaupan lähtökohtana on metsänomistajan yhteydenotto ostajaan. Ostajat pitävät metsänhoitoyhdistysten roolia puukaupassa kyseenalaisena. Erityinen kipukohta on yhdistysten oman korjuupalvelun osallistuminen valtakirjoin myytävien leimikoiden kilpailutukseen. Arvostelu tuli isommilta metsäyhtiöiltä. Pienemmät sahat suhtautuivat yhdistyksiin positiivisemmin. Tämä on ymmärrettävää, koska yhdistykset ovat Puukaupan vaihtelut jyrkentyneet Puun osto yksityismetsistä Milj. m Lähde: Metla niille tärkeitä puuntoimittajia, Mikkola toteaa. Hän epäilee, etteivät puunostajat täysin tunne metsänomistajien arvostuksia. Kysyimme, mitkä ovat metsänomistajan tärkeimmät perusteet puukaupan tekemiselle. Ostajien vastaukset eivät osuneet yksiin metsänomistajien vastausten kanssa. Tässä voisi olla parannettavaa, Mikkola pohtii. Metsänomistajille tärkeitä olivat tukin hinnan lisäksi metsänhoidolliset tarpeet ja hakkuumahdollisuudet. Esimerkiksi rahantarve ei heidän mukaansa ole yhtä tärkeä peruste puukaupalle. Mittareita kannattavuudelle Myyjät kokevat ostotarjousten vertailun hankalaksi, koska tukkien mittavaatimukset vaihtelevat. Tätä ei kysytty, mutta tukkirunkojen katkontaan liittyvät kommentit tulivat esille useissa vastaajien vapaissa kommenteissa, Mikkola toteaa. Sekä metsänomistajat että puun ostajat toivoivat helppotajuisia työkaluja metsätalouden kannattavuuden mittaamiseen. Nykyisin sellaisia ei ole. Näin ostajan tai leimikkoa tekevän metsäneuvojan on vaikea havainnollistaa, mitä taloudellista hyötyä esimerkiksi harvennushakkuulla saavutetaan. Sekä metsänomistajat että puun ostajat olivat yhtä mieltä, että varmimmin puumarkkinoiden sujuvuutta voisi parantaa edistämällä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Ennustettavuus heikentynyt UPM:n hankintapäällikkö Tero E. Nieminen on yhtä mieltä tutkimuksen tulosten kanssa. Sujuvan puuhuollon järjestäminen on käymässä vaikeaksi. Puun tarjonnan ja hintatason ennustettavuus on heikentynyt. Se vaikeuttaa teollisuuden puuhuollon suunnittelemista. Metsänomistajakunnan kaupungistuminen on luonut uusia haasteita. Se ei välttämättä merkitse puunhankinnan vaikeutumista vaan tarvetta kehittää toimintatapoja, Nieminen toteaa. Nieminen uskoo, että metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen parantaa puumarkkinoiden toimintaedellytyksiä. Turun Seudun Metsänomistajien yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Vahvaselkä arvioi kysynnän vaihtelut puumarkkinoiden pahimmaksi pullonkaulaksi. Jos puun myyjällä on aikaa odotella, kaupat sujuvat hyvin. Hankalampi tilanne on, jos on pakko myydä nopeasti puuta. Metsäntutkimuslaitos selvittää puumarkkinoiden toimivuutta ja tärkeimpiä kehittämis kohteita maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Aineisto kerättiin puumarkkinoiden toimijoille lähetetyllä internet-kyselyllä. Esitellyt tulokset perustuvat ensimmäisiin aineistosta tehtyihin laskelmiin. Lopullisia tuloksia on määrä käyttää puumarkkinoiden kehittämistyön perustana. Metsänomistajista vastaajiksi valikoituivat lähinnä aktiivisesti metsätaloutta harjoittavat, tilalla tai sen lähistöllä asuvat metsänomistajat. Esimerkiksi perikunnilta vastauksia saatiin hyvin vähän.

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Metsänhoito Kuusentaimikko sai uuden elämän Joutsassa kokeiltiin mitä tapahtuu, kun taimikolle ei 40 vuoteen tehdä yhtään mitään. Tulos yllätti. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Ollaan Joutsan syrjäkulmilla Keski-Suomessa rakennemuutosalueella. Karja laidunsi täällä vielä 1950-luvulla. Sitten torpat tyhjenivät, ja ajan myötä peltoheitot ja joutoniityt metsitettiin. Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon alueneuvoja Kari Paaso on selvitellyt puuston historiaa. Kuuset ilmeisesti on istutettu pari-kolmemetrisen lehtipuuvesakon alle, kuten tapana oli. Valtaosa 15 hehtaarin palstasta oli peltomaata, osa rehevää järvenrantaa. Parin kilometrin patikkataipaleen taakse jäänyt istutusalue unohtui oman onnensa nojaan. Viime syksynä tilanne muuttui, kun palstalle valmistui metsäautotie. Metsä löytyi uudestaan. Muutama vuosi sitten tehdyssä metsäsuunnitelmassa 15 hehtaarin palsta oli merkitty kiireellistä hoitoa kaipaavaksi. Suunnittelijan suositusta ei voi pitää liioitteluna. Kuorma yhdellä pysähdyksellä Ensimmäistä istutuksen jälkeistä hoitokertaa kutsutaan varhaisperkaukseksi. Nyt se tehtiin lievästi sanoen viiveellä ja pikkuisen erilaisella kalustolla kuin yleensä. Koneyrittäjä Teuvo Salonen toi harvennuskoneensa perkaamaan haapavaltaista viidakkoa. Viime syksynä hän teki alueella lievän ennakkoraivauksen. Entiseltä yrittäjämetsurilta sekin luontuu. Tavallisesti heitteille jääneet vitelikot ovat varsinaisia konemiesten painajaisia. Tällä kertaa hakkuukoneen kuljettajalla ei ollut mitään valittamista. Puuta täältä lähtee aivan hirveästi. Hehtaarilta kertyy lehtipuuta mottia. Korjattavien puiden keskikoko on lähes 200 litraa. Tämä on parhaasta päästä työmaita, mitä Kantohintaa roskapuulle jää ilman tukeakin toista kymppiä. meillä on ollut, kehuu Teuvon poika Harri-Pekka Salonen. Hakkuukertymä on samaa luok Yrittäjä Teuvo Salosen hakkuukoneella riitti puitavaa. Haapaa kertyi energiapuuksi 250 kuutiota hehtaarilta. Haapa myydään Jyväskylän energialle. Tienvarsihinta kohoaa lähelle 30:tä euroa. kaa kuin keskimääräisellä eteläsuomalaisella päätehakkuulla. Myös ajokonetta ohjastava isäukko on saanut huomata puusadon runsauden. Parhaillaan kuorma ja enemmänkin täyttyy yhdeltä koneensijalta. Kovia kokenut kuusikko selviää Haavat ja koivut ovat kasvaneet tiheässä. Tämän vuoksi puut ovat hento-oksaisia. Se tekee koneellisesta hakkuusta sujuvaa. Vuorossa puuta kertyy noin 150 kuutiota, arvioi nuorempi Salonen. Riukuuntuneiden lehtipuiden vähäoksaisuus koitunee myös kuusentaimikon pelastukseksi. Vaikka hakkuussa kertyy valtavasti puuta, enin osa kuusista näyttää selviävän yllättävän vähin vaurioin. Kyllähän tämä hakkuun jäl keen pahalta näyttää. Tärkeintä kuitenkin on, että taimikko jää lähes täystiheäk si. Rehevän maan kuuset ovat sitkeitä toipumaan. Veikkaan, että viiden vuoden kuluttua kuuset kasvavat jo terhakasti, Paaso ennustaa. Jos haapoja olisi kasvanut harvakseltaan, niiden oksistot olisivat levinneet. Kaadettaessa ne olisivat musertaneet kuusentaimikon. Ylispuuston korjuu lykättiin kevääseen, ihan kelirikon kynnykselle, jotta hakkuu voitiin tehdä leudolla säällä. Jälki olisi ollut kamalaa, jos ylispuusto olisi kaadettu pakkasella. Kuusista olisi jäljellä vain oksattomat karat, Paaso arvioi. Tällaiseksi 40 vuotta sitten istutettu kuusikko varttuu, kun hoito työt tehdään ajallaan. Neuvoja Kari Paaso arvelee, että puusto saavuttaa hakkuukypsyyden 10 vuoden kuluessa. Yrittäjä Teuvo Salosen mukaan työmaa oli puunkorjaajalle kannattava, koska poistettavat puut olivat kohtalaisen isoja ja puuta kertyi runsaasti. Kantohintaa ihan kivasti Puukaupasta pyydettiin tarjoukset lukuisilta ostajilta. Kohde jäi lopulta yhdistyksen korjuupalvelulle. Meillä on käytössämme tälle kohteelle sopivan kevyt korjuukalusto. Lisäksi tilitämme mahdolliset kemera-tuet suoraan metsänomistajalle, Paaso perustelee. Rappiometsän kunnostuksesta kertyy metsänomistajalle kohtalainen tili. Puiden yllättävän isoksi osoittautuva keskikoko painaa korjuukustannukset alle 20 euron kuutiolta. Tuloksen ratkaisee haapa, jota val

5 METSÄLEHTI Näin kunnostat hoitamattoman ryteikön Pohdi, onko kasvatuskelpoisia puita riittävästi. Puuston kasvatus on järkevää, jos kunnostuksen jälkeen nuoreen metsään jää noin elinvoimaista mäntyä, kuusta tai rauduskoivua. Vähäarvoista haapa-leppä sekamelskaa ei kannata harventaa. Tällöin puusto raivataan, ja hakkuuala viljellään, jos metsikössä halutaan tuottaa puuta Metsälaki ei velvoita hoitamaan metsää, ellei kyse ole taimettumatta jääneestä uudistusalasta. Runsaan ylispuuston alla riutuneen kuusentaimikon toipumiskykyä voi arvioida pituuskasvun perusteella. Jos latvakasvaimet ovat vähintään 10 senttiä pitkiä, taimikon elpymiskyky on hyvä. Jos kasvu on taantunut alle viiteen senttiin vuodessa, taimikon toipuminen on epätodennäköistä. Jos kuusentaimikko on pahoin riutunut, kannattaa tutkia, onko kuusikkoa vallitsevan lehtipuuston kasvatukseen paremmat edellytykset. Katso kohta 1. Jos päädyt kunnostamaan pitkään hoitamattomana olleen palstan, kannattaa selvittää paikalliset energiapuumarkkinat. Runsaasta energiapuusadosta saatavat myyntitulot voivat yllättää. Jos päätät tehdä itse, arvioi ennalta paljonko aikaa kuluu. Jos teetät työn, pyydä ennalta kustannusarvio. Jos hanke on iso, kannattaa kysyä tarjouksia alan yrittäjiltä, metsänhoitoyhdistykseltä ja metsäfirmoilta. Varmista, että ylispuut kuusentaimikon päältä korjataan leudolla säällä. taosa hakkuukertymästä on. Se menee karsittuna rankana Jyväskylän energialle. Tienvarressa hinta on 29 euroa kuutiolta eikä laadulla nirsoilla. Kantohintaa roskapuulle jää ilman valtion tukeakin toista kymppiä. Korjuussa kertyy puuta liki tuplaten leimausarvioon verrattuna. Kyllä tästä parituhatta kiintoa varmasti kertyy, nuorempi Salonen arvelee. Vaihtoehtona tukkikuusikko Ryteikön hakkuu tuottaa ensimmäisessä hakkuussa liki euron kantorahatulot hehtaarilla ilman mitään hoitokuluja. Paason mukaan hoidettuna metsä olisi silti tuottanut paremmin. Hän löytää näkemykselleen perustelut saman tilan mailta. Kylän laidalla samoihin aikoihin istutettu kuusikko on hoidettu viimeistä piirtoa myöten. Puuston keskiläpimitta on 21 senttiä ja pohjapinta-ala yli 20. Puuta on yli 200 kuutiota hehtaarilla. Oikea-aikaisten harvennusten ansiosta tukkipuun osuus on jo nyt suuri ja kasvaa edelleen nopeasti. Kymmenen vuoden kuluttua närei kössä on puuta yli 300 kuutiota ja rungot ovat päätehakkuuseen kypsiä. Haavikosta juuri vapautettu kuusikko ei todennäköisesti vielä kymmenen vuoden kuluttua ole ensiharvennuskunnossa. Taajassa kasvaneiden lehtipuiden oksat olivat jääneet hennoiksi. Näin hakkuu sujui joutuisasti ja valtaosa kuusista pystyttiin pelastamaan.

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Uuden ajan savotta. Vesa Linnera ja Antti Heinonen harjoittelivat jatkuvan kasvatuksen hakkuuta Toivakassa. Sivut 18 19

Uuden ajan savotta. Vesa Linnera ja Antti Heinonen harjoittelivat jatkuvan kasvatuksen hakkuuta Toivakassa. Sivut 18 19 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. MAALISKUUTA 2013 Nro 5 WWW.METSALEHTI.FI Vesa Linnera ja Antti Heinonen harjoittelivat jatkuvan kasvatuksen hakkuuta Toivakassa. Sivut 18 19 Ajankohtaista: Puunostajat

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Tunnettu tuntematon. Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut 18 19

Tunnettu tuntematon. Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut 18 19 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 13. HELMIKUUTA 2014 Nro 3 WWW.METSALEHTI.FI Tunnettu tuntematon Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot