Omannäköinen elämä vahvistuu s.5 1/2010. s. 2 Työvalmentajia saatiin lisää. s. 8 Perhehoidon merkitys kasvaa s. 11 Akvaariosta kurkistetaan Melukylään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omannäköinen elämä vahvistuu s.5 1/2010. s. 2 Työvalmentajia saatiin lisää. s. 8 Perhehoidon merkitys kasvaa s. 11 Akvaariosta kurkistetaan Melukylään"

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / /2010 s. 2 Työvalmentajia saatiin lisää s. 8 Perhehoidon merkitys kasvaa s. 11 Akvaariosta kurkistetaan Melukylään Omannäköinen elämä vahvistuu s.5

2 Eteva tänään Työvalmentajakoulutus tuo uusia osaajia Eteva tänään Yleisiä hoitopolkuja ja lisää asiantuntijoita Yhä useampi Etevan asiakas saa koulutetun työvalmentajan tukea toimintakeskuksen ulkopuolisen, tuetun työpaikan etsimisessä sekä työtehtävien oppimisessa. Eteva kuntayhtymän ja Kiipula-säätiön järjestämästä koulutuksesta valmistui viime syksynä 10 uutta työvalmentajaa ja keväällä valmistuu seuraavat kymmenen. Lisäksi kaksi Etevan ohjaajaa, Pirjo Mikkola Porvoosta ja Jaana Lautala Mäntsälästä, suorittaa uudentyyppisen työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon Keskuspuiston ammattiopistossa. Eteva kuntayhtymän ja Kiipula-säätiön koulutus antaa ohjaajille valmiuksia toimia työvalmentajina muun työn ohessa. Opetushallituksen tuoreiden vaatimusten mukaisen erikoisammattitutkinnon suorittaneet voivat käyttää työvalmentajan ammattinimikettä. Pirjo Mikkola ja Jaana Lautala tekevät parhaillaan kehittämistehtävää, jonka aiheena on työvalmennuksellisen näkökulman tuominen toimintakeskusten asiakkaaksi ottoon. He haastattelevat muutaman uuden asiakkaan ja suunnittelevat heidän kanssaan työllistymisen polun. Uuden asiakkaan tausta kartoitetaan opiskelujen, aiempien työharjoittelujen, harrastusten, perustaitojen ja kiinnostuksenkohteiden kannalta ja pohditaan asiakkaan työmahdollisuuksia ja omia tavoitteita. Pyrimme vahvistamaan käytäntöä kaikkialla Etevassa työvalmentajaverkoston avulla ja tarkoitus on liittää tiedot myös Efficaan, Pirjo Mikkola kertoo. Teemme tavoitteet, jotka saavuttamalla asiakas pärjää toimintakeskuksen ulkopuolella, Pirjo kertoo. Jaana Lautala työskentelee muun muassa Kirsi Niinivirta-Harjun kanssa. Kirsille löytyi työpaikka Etevan hallinnon tiloista Mäntsälästä, missä hän hoitaa palaverikahvitukset ja huolehtii keittiön siisteydestä. Tällaista vastuuta minulla ei ole ennen ollut. Nautin työpäivistä kovasti, Kirsi toteaa. Kirsi Niinivirta- Harju huolehtii palaverien kahvituksista Etevassa. Yksilöllisesti suunniteltua palvelua asiakkaan kotiin Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkoston tilaisuus Riihimäellä kokosi paikalle 20 henkilöä. Osallistujista 9 edusti perheitä. Teemaverkosto on jatkoa viime marraskuussa järjestetylle Asiakasfoorumille. Tavoitteena oli koota verkosto, joka kehittää yhdessä vammaisten lasten perheiden palveluja Hyvinkään ja Riihimäen alueilla. Alustuksien jälkeen osallistujat jakautuivat ryhmiin. Ryhmissä keskusteltiin eri teemoista, ideoitiin parempaa huomista ja tehtiin parantamisehdotuksia. Alueellinen teemaverkosto on osa Innokylän vammaisasioiden oppimisverkoston toimintaa. Tilaisuus toteutettiin osana Etevan, Hyvinkään ja Riihimäen yhteistyöhanketta vammaispalveluhankkeessa. Miia Koski, kehittämissuunnittelija Kuva: Miia Koski Pidempi juttu Etevan wwwsivujen Ajankohtaista-osiossa. Tilaisuuden materiaalit: vammaispalveluhanke.eteva.fi/108 Etevan nettisivut uudistuivat Oletko jo tutustunut uudistuneisiin nettisivuihimme? Sivuilla on kaksi uutta palvelua, jotka on suunnattu erityisesti kuntien ammattilaisille. Palvelupyynnön voit nyt tehdä sähköisesti suojatun lomakkeen avulla. Samalla voit lähettää tarvittavan asiakastiedon. Myös yksityishenkilö voi tehdä palvelupyynnön. Koulutuksemme ovat nyt kaikille avoimia. Koulutus-sivuilta löydät kevään koulutuskalenterin ja koulutuskuvaukset. Sivuilta voit myös saada tietoa asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksista. Sieltä löytyvät myös kuvaukset Etevan yksiköistä. Ajankohtaiset-osiosta löydät Etevan uutiset ja tapahtumat ja voit tilata sähköisen uutiskirjeen tai ilmoittaa osoitteenmuutoksen. Myös tämä lehti ja aiemmat Etevalehdet löytyvät sivuilta. Voit seurata toimitusjohtajan tai asiakkaiden mediapajan blogeja ja kommentoida niiden kirjoituksia. Yhdenvertainen terveydenhoito on mahdollista vain yleisiä palveluja kehittämällä. Kehitysvammaisten henkilöiden terveyspulmat tulisi hoitaa samanlaisilla hoitopoluilla kuin muidenkin. Psykiatrisissa ongelmissa lievemmin kehitysvammaiset, puheella kommunikoivat henkilöt hoidettaisiin terveyskeskuksissa ja yleispsykiatriassa. Haasteellisimmissa tilanteissa, kun on merkittäviä kommunikoinnin puutteita tai neurologisia lisävammoja, tarvitaan kehitysvammapsykiatriaa, psykiatri Terhi Koskentausta jaottelee. Hänen työpaikkansa, HYKS:n kehitysvammapsykiatrian poliklinikka, on esimerkki tieteenalan sisälle kasvaneesta kehitysvamma-alan osaamisesta. Poliklinikka on ensimmäinen yliopistollisen sairaalan kehitysvammapsykiatrinen yksikkö Suomessa. Terhin työpanos on ostettu lähes kokonaan Etevan käyttöön. Terveydenhoitoa saatava tarpeeseen Etevan toimitusjohtaja Markku Niemelä pitää erikoisena sitä, että monessa kunnassa kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhoitotarve arvioidaan sosiaalipalveluissa. Nimetön - Jyri Lempiäinen Onnettomuus - Juha Mattila Näin ei tapahdu muun väestöryhmän kohdalla. Lääketieteellisen hoidon tarpeen arvioivat sen alan ammattilaiset. Toisaalta lääkärit joutuvat kirjoittamaan paljon todistuksia asioista, jotka tulisi ratkaista sosiaalisin perustein, Markku Niemelä sanoo. Sama eriytymättömyys saattaa olla vastassa myös kehitysvammalääkärimallissa. Toki kehitysvammalääkärit ovat yleensä yleisosaajia tai oman erikoisalansa huippuja. Mutta tarvitessaan potilaan pitäisi päästä psykiatrin vastaanotolle, Terhi Koskentausta tähdentää. Kehitysvammaisten henkilöiden psykiatriset häiriöt ovat vaikeita tunnistaa ja haastavat tilanteet johtuvat usein muista kuin psykiatrisista syistä. Haasteena on myös psyykenlääkitys, jonka seurantaan tarvittaisiin enemmän osaamista. Resursseja on monessa kunnassa liian vähän. Tavoitteena on, että jo lääkärien koulutuksessa lisättäisiin mahdollisuutta perehtyä kehitysvammaisuuteen. Kehitysvamma-alan erikoisyksiköt, joissa asiantuntemus olisi laajaa, ja joita olisi Suomessa noin viisi, olisivat myös toivottava kehityssuunta. Kuvat: Keravan toimintakeskuksen taideryhmä Ai mua pelottaa - Nora Brommels Nurmijärven ja Vihdin talot valmistuivat Ruma ankanpoikanen on kevään tapaus Porvoossa Nurmijärvelle on rakennettu 16 asukkaan ryhmäkoti Laidunkaaren alueelle. Vihdissä valmistui viidelle asiakkaalle talo Putikankujalla. Talot valmistuivat maaliskuussa. Samaan aikaan aloitettiin rakennustyöt Tuusulan Kellokoskella ja Porvoon Omenatarhassa. Kumpaankin paikkaan tulee 15 asuntoa ja niiden arvioidaan valmistuvan ensi vuoden alussa. Syksyn Aran haussa saatiin Aran korkotukiavustusvaraus Vihdin ja Lohjan uusille ryhmäkodeille. Niiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2014 lopulla. Järvenpään toimintakeskukselle valmistui Alhotiellä uudet tilat kesällä Tiloissa voi työskennellä asiakasta ja Etevan työntekijää. Mäntsälän Karhukujalle valmistui Etevan ja kunnan muodostaman kiinteistöyhtiön rakennuttama toimistotalo, jossa Etevan hallinto, taloushallinto ja henkilöstötoimi on toiminut viime syksystä lähtien. Vesisammutus- ja paloilmoitinjärjestelmät on rakennettu asuntokiinteistöihin. Korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä kodinkone- ja laitehankintoja tehdään koko ajan. Laajoja peruskorjauksia on tehty muun muassa Orimattilan Hakalan tilalle ja Saukkolan Jokitien taloille. Vihtiin valmistui viidelle asiakkaalle ryhmäkoti Katinkulma. Porvoossa valmistellaan etevalaisten ja Porvoon Teatterin yhteistyönä Ruma ankanpoikanen -esitystä. Ensi-ilta on 4. toukokuuta Porvoon Teatterissa. Esiintymässä ovat silloin sekä ohjaajat että asiakkaat. Esityksen rakentaminen on iso työ. Tammikuussa ryhmä on tutustunut tarinan käsikirjoitukseen ja miettinyt hahmoja, rooleja ja rekvisiittaa. Helmikuussa on jaettu repliikkejä ja tehty puvustajan kanssa katselmus. Harjoituksiin otettiin jo hieman rekvisiittaa mukaan. Vuorosanojakin päästiin jo hieman harjoittelemaan. Eteva lahjoitti joulukorttirahat produktiolle, mutta lisärahoitusta on anottu monesta eri paikasta, mikä sekin teettää työtä. 4. huhtikuuta klo 16 Porvoon toimintakeskuksella on lehdistötilaisuus, johon tulee vierailulle Jani Toivola ja tuo muassaan toivottavasti lisäjulkisuutta tapahtumalle. Ohjaajat suunnittelevat tällä hetkellä esityspäiviä, puffettia, työnjakoa, rekvisiitan hankintoja ja muuta tarvittavaa. Ryhmän yhteinen kommentti on, että teatterinteko on ihanaa, kivaa ja antoisaa. Olemme nauttineet kaikki täysin rinnoin yhteisistä hetkistämme torstai-iltaisin! Tiina Roikonen Kuva: Eija Forsell Rekvisiitta on tärkeä osa draamaa. Ruman Ankanpoikasen ensi ilta on Eteva Eteva 3

3 1/2013 Tässä numerossa Eteva tänään: Työvalmentajat, Uudet talot, Innokylä Eteva tänään: Yleiset hoitopolut, Ruma ankanpoikanen ja Etevan uudet nettisivut Markku Niemelä: Etevaa tarvitaan jatkossakin Johanna Pulkkinen: Uudet palveluratkaisut hyödyttävät kaikkia Pirjo Levo: Klinikkaopetus toi tuloksia, Susanna Kortelainen: Räätälöity päivätoiminta onnistui Riitta-Leena Karlsson: Laitostavoista on luovuttava Nina Saastamoinen: Perhehoitajia tarvitaan lisää Satu Raninen: Nyt uskallan puhua Marketta Kyttä: Melukylässä aistitaan ja opitaan Anja Alasilta: Otetaan mielipiteet vastaan Jani Mäkelä: Oppisopimus kannattaa Tilaajapäivä herätti ajatuksia Jukka T. Salminen: Eteva on hyvä yhteistyökumppani, Harry Yltävä: Sote-ratkaisu ei lopeta Etevaa Heidi Saukonoja: Hälytysvalmius parani Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti Päätoimittaja Markku Niemelä, Eteva Toimitussihteeri Tiina Roikonen, Eteva Toimitus Medita Communication Oy, Tuottaja Arja Liinamaa, p Teksti ja kuvat Arja Liinamaa, jos ei muuta ole mainittu. Ulkoasu ja taitto Pekka Sell Painos 3800 kappaletta Esa Print Oy, Lahti Sähköposti Etevassa työskenteleville: Eteva kuntayhtymä on 47 kunnan omistama, Suomen suurin vammaispalvelujen tuottaja. Etevan jäsenkuntien ja palvelujen kartta löytyy tämän lehden takasivulta. Eteva tarjoaa asumispalveluja, perhehoitoa ja työ- ja päivätoimintapalveluja erityisesti paljon apua tarvitseville henkilöille, kriisi- ja kuntoutuspalveluja erityisesti kehitysvammapsykiatrisiin tarpeisiin sekä asiantuntijapalveluja kouluille, perusterveydenhuoltoon, asumispalveluihin ja työ- ja toimintakeskuksiin. Kommentti Eteva tuottaa palveluja sote-uudistuksen jälkeenkin Etevan palveluiden käyttäjät ovat huolestuneena kyselleet miten palvelujen käy, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (soteuudistuksen) selvityshenkilöt esittivät erityishuoltopiirien purkamista. Mikäli ehdotusten mukaan valtioneuvoston budjettiriihessä ja sosiaali- ja terveysministeriössä edetäänkin, rakennemuutos ei uhkaa Etevan (eli Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiirin) palveluja, ainoastaan päättäjät ja rahoittajat voivat muuttua. Todennäköisesti rahoittajain hartiat ovat tulevaisuudessa nykyistä leveämmät. Se auttaa turvaamaan ja samalla myös uudistamaan vammaispalveluja. Eteva on hyvä työrukkanen siinä työssä. Sote-uudistuksen tavoite on vahvistaa nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja ja turvata riittävät lähipalvelut. Nämä tarkoitukset sopivat yhteen toisen tärkeän linjauksen kanssa: marraskuussa 2012 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllistä asumista ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätöksellä haluttiin varmistaa lasten mahdollisuus asua kotonaan kotiin annettavalla avun ja tuen sekä toimivien yleispalvelujen, kuten päivähoidon, koulun ja terveydenhuollon avulla. Vammaisten ihmisten palvelujen suurimmat haasteet ovat perus- ja lähipalvelujen toimivuudessa ja saatavuudessa, eivät niinkään erityispalveluissa, joita Eteva tuottaa. Palvelurakenneuudistuksen yhteydessä esiin nostettu kysymys erityishuoltopiirien asemasta on luonteeltaan lähinnä lainsäädäntötekninen. Etevan jäsenkunnat ovat miettineet nämä asiat kaukonäköisesti jo Paras-uudistuksen yhteydessä vuonna Silloin päädyttiin siihen, että Eteva jatkaa keskeytyksettä palvelujen tuottajana, vaikka erityishuoltopiirejä koskevat lain pykälät kumottaisiin. Asia on kirjattu kuntien vahvistamaan perussopimukseen. Jo vuosikaudet on yhteistyössä kuntien kanssa rakennettu Etevan uutta toimintamallia ja kehitetty työnjakoja. Lue lisää aiheesta sivulta 15. Markku Niemelä, Etevan toimitusjohtaja Palvelujen uudistumista käsitellään Eteva-sidosryhmälehden tässä numerossa monesta näkökulmasta. Teemajutuissa kerrotaan, miten Etevan uudet palveluratkaisut vaikuttavat yhteistyöhön kuntien kanssa, miten räätälöidyllä tuella voidaan auttaa asiakkaita haastavimmissakin tilanteissa ja miten vammaispalveluja Ruotsissa tuotetaan. Etevan uudenlaiset ympärivuorokautisen tuen palveluratkaisut etenivät vuoden alussa pilotoinnin valmisteluvaiheeseen. Niitä testataan Janakkalan, Lopen ja Heinolan ryhmäkotien tiettyjen asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on, että vuonna 2015 Etevan asiakkailla on mahdollisimman osuvasti tarpeeseen kohdentunut tuki elämässään. Janakkalan ryhmäkodeissa on kirkas kevättalvinen päivä. Huoltoyhtiö pudottelee lumia vasta vuosi sitten valmistuneiden rakennusten katoilta. Osa asukkaista on Kanta-Hämeen liikkuvan päivätoiminnan matkassa työtehtävissä tai retkeilemässä. Tommi Nuutinen istuu asuntonsa ikkunan edessä nappulapeliinsä syventyen ja sisäpihan ohikulkijoita moikkaillen. Merja Mäkinen katselee televisiota oman talonsa yhteisissä tiloissa asuinkaverin kanssa. D-talossa asuvan nuoren naisen isä on tullut pitkän matkan päästä tapaamaan tytärtään. Huoneet todettiin käytännöllisiksi ja niihin mahtuu myös vierailija yöpymään, kertoo Janakkalan asumispalveluiden esimies Johanna Pulkkinen. Janakkalan asumispalveluissa Etevan uuden palvelutuotteen kehittäminen innostaa koko henkilökuntaa. Henkilökunnan yhteisöpalaverissa heti huomattiin, että vaikka palveluratkaisujen hiominen vaatii työtä, niin siitä on varmasti meidän toiminnalle hyötyä ja asiakkaiden yksilöllisyys tulee paremmin esiin, Johanna Pulkkinen sanoo. Design muovaa yksilöllisen ratkaisun Teemana Uudistuvat palvelut Design-projekti alkoi vuoden 2012 alussa, kun haluttiin muodostaa Etevalle uudenlaiset, yksilöllisempiä kokonaisratkaisuja tuottavat tuotteet. Tarkoituksena on, että jatkossa pystytään reagoimaan asiakkaan tarpeisiin Janakkalan ryhmä koti on mukana Etevan uusien palvelu tuotteiden pilotoinnissa. Merja Mäkisen koti sijaitsee C-talossa. Rakennukset valmistuivat keväällä Etevan uudet tuotteet testataan pilottikodeissa nopeasti ja joustavasti palveluratkaisun muodossa. Tarjoamme palveluratkaisuja, joista sovitaan yhdessä vammaisen henkilön, kunnan edustajien ja Etevan kesken. Niihin määritellään sisälle asumisen ja päiväaikaisen tuen tarve ja ennakoidaan lyhytaikaisen lisätuen ja asiantuntijatuen tarve, palvelupäällikkö Miina Laru kertoo. Mikäli pilotti vaikuttaa onnistuneelta, tarkoitus on suunnitella vuoden 2014 aikana uudenlaiset tuotteet kaikille Etevan palveluissa oleville, ympärivuorokautista tukea tarvitseville. Kuntien kannalta se tarkoittaa, että osalla asiakkaista palvelun tarve voi olla kevyempi kuin aiemmin, osan asiakkaista saatetaan huomata tarvitsevan aiem- >>> Eteva 5

4 Teemana Uudistuvat palvelut Teemana Uudistuvat palvelut >>> paa enemmän tukea.toiminnan läpinäkyvyys on avainasia ja raportointi siinä olennaisessa osassa. Kirjaaminen ei tarkoita sen kertomista, miten kukin on syönyt tai nukkunut, vaan sen tavoitteena on antaa tietoa siitä, miten asiakkaan omat voimavarat saadaan parhaiten käyttöön sekä siitä, miten toiminnassa on onnistuttu. Kuntien on jatkossa helpompaa seurata palvelun vaikuttavuutta. Pilottiasiakkaiden tilanteet selvitetään Nyt on suunniteltu, millä tavalla asiakkaiden YKS-suunnitelmat, tukiprofiilit ja Effica-kirjaukset tarkistetaan ja miten niitä muutetaan. Janakkalassa pilotointivaihe merkitsee kunkin mukana olevan asiakkaan tilanteen perusteellista selvittämistä. Selvitämme kysymyslomakkeen avulla pilottiasiakkaiden voimavaroja, vahvuuksia, tuen tarpeita, päiväaikaista toimintaa sekä kartoitamme nykytilaa ja tulevaisuuden toiveita, Johanna Pulkkinen kertoo. Etevan sosiaalityöntekijät tulevat tapaamaan Janakkalan esimiestä ja ohjaajia. Asiakkaat ovat omien voimavarojensa mukaan mukana tilanteessa. Tuen voimakkuuden arvioinnin taulukon suunnitellaan toimivan jatkotyökaluna, kun palveluista kuntien kanssa sovitaan. Sen avulla saadaan osviittaa hinnoitteluun. Sosiaalityöntekijä Hanna Kurtti Etevasta on mukana pilotointiprojektissa viiden asiakkaan kanssa. Muutos teettää nyt paljon työtä, kun asiakkaalle tehdään ensimmäistä palveluratkaisua. Yhteistyössä on mukana niin asumispalvelujen työntekijöitä kuin Etevan asiantuntijoita. Näin rakennetaan hyvä pohja, jota jatkossa on helpompi työstää, jos asiakkaan palveluihin tarvitaan muutosta, Hanna Kurtti sanoo. Pilotoinnin jälkeen jatketaan uusilla tuotteilla tutun vuosikellon rytmissä. Seuraavaan vuoteen valmistautuminen aloitetaan keväällä, kun vastuualuejohtajat aloittavat neuvottelut kuntien kanssa. Siirtyminen uusiin tuotteisiin tullaan aikatauluttamaan ja suunnittelemaan huolella, jotta siirtymisestä tulisi mahdollisimman onnistunut. Tällä hetkellä esimerkiksi Janakkalan asumispalveluissa näkyvät kuntien eri käytännöt päivätoiminnan myöntämisessä. Joillakin asukkaillamme ei ole yhtään päivää päivätoimintaa, suurimmalla osalla on 1 5 päivää. Tulevaisuuden palveluratkaisussa mietimme kokonaisvaltaisen asiakkaiden tarpeiden tuntemuksen perusteella, millainen päiväaikainen toiminta kullekin olisi mielekäs. Tuomme tätä tietoa kuntaan, Johanna Pulkkinen kertoo. Valinnanvapaus vahvistui Tukholmassa Tukholman vammaisasiamies, suomalaissyntyinen Riitta-Leena Karlsson on nähnyt vammaisalan uudistukset etuajassa. Räätälöity tuki auttaa haasteellisimmissakin tilanteissa Antin oloon vaikuttivat kehitysvamman lisäksi autistisen kirjon piirteet, epilepsia, pakkotoiminnat ja levottomuus. Miten järjestää lapselle peruskoulutus ja oma koti? Entä miten saada pitkään päivätoiminnan ulkopuolella ollut, haastavasti käyttäytyvä aikuinen mielekkääseen yhteyteen muiden kanssa? Antin tie vei Karuselliin Antti sai ensin lyhytaikaishoitoa, mutta muutti sitten Tikkarelliin arkipäiviksi ja asui kotona vain viikonloput. Käytös oli raisua ja lakkaamattoman energistä. Hän tarvitsi useamman henkilön avustusta jatkuvasti. Antti oli Etevan ensimmäinen klinikkaopetuksen oppilas. Kun kunnan sivistyslautakunta hyväksyi suunnitelman, saatettiin aloittaa kahden kuukauden intensiivijakso Tikkarellissa. Kerättiin tietoa Antin aiemmalta kouluilta ja otettiin HOJKS käyttöön. Yhteistyössä olivat mukana Etevan psykologi, toiminta-, puhe- ja autismikuntoutusterapeutit, opetuksesta vastannut Pirjo Levo kertoo. Aistikartoituksen avulla ymmärrettiin, miksi tilanteet koulussa olivat haasteellisia, ja etsittiin toimintamalleja helpottamaan koulupäiviä. Intensiivijaksolla vahvistettiin toimintamalleja ja kirjattiin ne kirjalliseen muotoon tulevan kodin, Karusellin, sekä Karusellin lähellä sijaitsevan, tulevan koulun käyttöön. Antti on taitava palapelien kokoaja. Lasten ryhmäkoti Karusellin ohjaajia ja kunnan edustajia kävi tutustumassa Anttiin Tikkarellissa. Autoin Anttia muuttoon sopeutumisessa, olin uudella koululla mukana alkupäivät ja toimin työnohjaajana koululla, Pirjo Levo kertoo. Nykyään Antti elää arkea Karusellissa ja käy tapaamassa perhettään säännöllisesti. Koulupäivän päätyttyä hän suorittaa tutut rituaalinsa, kunnes asettuu esimerkiksi kokoamaan palapelejä jotka valmistuvatkin hetkessä. Hän purkaa energiaansa pitkillä lenkeillä kahden ohjaajan kanssa ja saa Karusellissa työskentelevän ohjaajansa kunnan kouluun avustajakseen. Suomen vaikein keissi onnistui Oli henkilö joka oli ollut pitkään päivätoiminnan ulkopuolella, sillä hänen käytöksensä oli ollut erityisen haastavaa. Kunnalta tuli palvelupyyntö yksilöllisesti räätälöidyn päivätoiminnan järjestämisestä tälle henkilölle. Asumisen esimies ja autismiasiantuntija Susanna Kortelainen siirtyi toimintakeskukseen erityisohjaajaksi ja suunnitteli asiakkaan toiminnan asumispalveluista määräaikaisesti työ- ja päivätoimintapalveluihin siirtyneiden ohjaajien Mia Leposen ja Kirsi Virta-Säderbergin kanssa. Tiimin tukena oli moniammatillinen työryhmä. Valmistimme yksilöllisen autismikuntoutuksen mukaisen toimintaohjeiston. Yksi meistä ohjasi toimintaa, toinen kuvasi ja kolmas kirjoitti toimintaohjetta. Teimme niistä niin selkeät, että kuka tahansa pystyy toteuttamaan kuntoutusta ja kaikki toimivat samalla tavalla, Susanna kertoo. Asiakas pääsi purkamaan energiaa liikkumalla, valmistamaan ruokaa, käymään kaupassa ja asioimassa sekä osallistumaan alihankintatöihin, kommunikointiharjoituksiin ja aistiharjoituksiin. Aluksi ohjaajia oli koko ajan kolme, myöhemmin vähennettiin kahteen ja lopulta osassa tilanteista vain yhteen ohjaajaan. Kolmen kuukauden kokeilun ajan yhteistyö kunnan kanssa oli tiivistä. Joka kuukausi tehtiin yhteenveto: miten ohjausta muokattu ja mitoitettu ja miten tavoitteet on saavutettu. Ennakoivalla tilanteen rauhoittamisella, kokoaikaisella läsnäololla, hyvällä henkilön tuntemuksella ja reagointivalmiudella toiminta onnistuu nyt hyvin. Asiakas pystyy osallistumaan päivätoimintaan kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa, Susanna Kortelainen kertoo. Ruotsissa lopetettiin laitosasuminen jo vuonna 2000, kun Suomessa takaraja asetettiin vuoteen Muutama vuosi sitten Ruotsissa säädettiin uusi valinnanvapauslaki, lagen om valfrihet (LOV). Tukholma on yksi lakia pisimmälle tulkinneista kunnista. Kun henkilö on saanut sosiaalityöntekijältä päätöksen, että hänellä on oikeus hakemaansa tukitoimeen, hän saa valita valinnanvapausjärjestelmään hyväksytyistä toimintakohteista, missä sijaitsevan ja minkä tyyppisen toiminnan hän ottaa vastaan. Valinnanvapausjärjestelmään hyväksytään uusia yrittäjiä neljä kertaa vuodessa, Riitta-Leena Karlsson kertoo. Tukholmassa laki toimii hyvin esimerkiksi kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetussa päivätoiminnassa, saattaja-avustajien kohdalla ja perhelomituksessa. Asumisen kohdalla valinnanvapaus on käytännössä olematon, koska tätä nykyä täällä on suuri puute lain säätämistä ryhmä- ja palveluasunnoista, Riitta-Leena Karlsson kertoo. Kun laitokset purettiin, Tukholmassakin rakennettiin suuri määrä uusien määräysten mukaisia, korkeintaan 6-paikkaisia ryhmäasuntoja, joiden kuuluu olla tavallisissa asuinympäristöissä yhteiskunnan muiden kansalaisten keskuudessa. Nyt vailla asuntoa on kasvava määrä kehitysvammaisia nuoria, jotka asuvat vanhempiensa luona. Kilpailuasetelma syntyi Valinnanvapauslaki toi kilpailuasetelman Tukholman vammaispalveluihin. Osa yksityisistä palveluntuottajista ei hyväksy valinnanvapausjärjestelmän korvaustasoa. Osa yksityisistä asuntopalvelujen tuottajista on erikoistunut esimerkiksi haastavasti käyttäytyviin henkilöihin ja kun kunnalla on puute asumisratkaisuista, kunta ostaa palveluja heiltä korkeammasta hinnasta huolimatta. Valinnanvapausjärjestelmä ei ole vielä tuonut toivottua yrittäjien kirjoa ja moninaista palvelutarjontaa. On osoittautunut, että suuri osa valinnanvapausjärjestelmän sisällä olevasta palveluntuotannosta on neljän suuren yhtiön hallussa. Jos pienempiä on tullut, suuremmat ovat ajan mittaan ostaneet ne. Suuri toimija voi olla taloudellisesti turvallinen, mutta toimintatapa on ajoittain herättänyt kritiikkiä. Jokin aika sitten keskustelua herätti muutamien yhtiöiden päätös hankkia henkilökunnalle työvaatteet, joissa oli jopa heidän logonsa. Työvaatetus on kuitenkin tapa korostaa henkilökunnan erillisyyttä asiakkaistaan ja ideologinen valinta laitosmaisuuden suuntaan. Silloin ei olla kohtaamassa ihminen ihmistä vaan piiloudutaan roolin taakse. Laitostapoja vastaan on jatkuvasti taisteltava, Riitta-Leena Karlsson sanoo. Palvelutarve pistemääränä Palvelutarpeen tarkka selvittäminen on yksi tapa poistaa laitostapoja. Valinnanvapauslaki ei ole vielä tuottanut toivottua yrittäjien kirjoa ja monipuolista palvelutarjontaa. Perustana hinnalle ei ole laitosyksikkö ja se, minkä verran henkilökuntaa ja euroja per asukas tälle yksikölle kuuluu, vaan asiakkaan tarpeet, Riitta- Leena Karlsson kuvaa. Tukholman ja Göteborgin käytössä oleva tuen tarpeen arviointi -malli on ollut esikuvana Etevassakin käytössä oleville palvelutarpeen kartoituksille. Määritellään henkilön tuen tarve eri toiminnoissa. Tukholman mallissa päädytään pistemäärään, joka korreloi korvaustaulukkoon. Toimintayksikön rahoitus muodostauu asiakaskohtaisista korvauksista, jolla on luotava lainsäädännön mukaisesti hyvä elämänlaatu kehitysvammaiselle henkilölle, Riitta- Leena Karlsson kertoo. Kuva: Tukholman kaupunki 6 Eteva Eteva 7

5 Etevan perhehoito Etevan perhehoito Perhehoito yhä tärkeämmässä osassa Etevassa Etevan alueen kuntien väestö kasvaa vuosittain lapsella, joista noin kolmella sadalla lapsella on laajan erityisen tuen tarvetta. Pieni osa lapsista ei perheelle annetusta tuesta huolimatta voi asua omassa kodissaan, joten perhehoidonkin tarvetta on jatkuvasti, toimitusjohtaja Markku Niemelä taustoittaa. Perhehoitajien joukkoon tarvitaan siis vahvistusta. Etevassa vastattiin haasteeseen perustamalla vuoden 2012 alussa perhehoitoyksikkö. Perhehoitoyksikkö työskentelee perhehoitajien ja perhehoitokotien kanssa. Etevassa haluttiin keskittää resursseja perhehoitoon ja lisätä osaamista kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidosta, perhehoidon esimies Nina Saastamoinen kertoo. Perhehoitoyksikön tehtäviin kuuluu perhehoitajille tarjottavan tuen, neuvonnan ja avun lisääminen ja monipuolistaminen, koulutusten toteuttaminen ja tiedottaminen sekä näkyvyyden tehostaminen. Suurena haasteena on uusien perhehoitajien rekrytointi. Perhehoidon asiakkaiden ja heidän perheidensä erilaiset tarpeet ja odotukset edellyttävät monenlaisia perhehoitokoteja ja myös monenlaista osaamista. On myös tärkeää miettiä perhehoitajien asemaa Etevassa, Nina Saastamoinen toteaa. Työnjako selkeytti palvelumallia Perhehoidon esimies Nina Saastamoinen oli mukana perhehoitajien virkistyspäivässä, johon kuului myös illan pimetessä ulkoilua pyrysäässä ja saunomista höyry- ja savusaunassa, avantouintia sekä kelluntaa kuumavesialtaassa. Perhehoidossa on uudenlainen työnjako. Aiemmin perhehoidon ohjaajien tehtäviin kuului yhteydenpito sekä perhehoitajien, biologisten perheiden että kunnan suuntaan. Nyt Etevassa on kolme alueellista perhehoidon ohjaajaa, jotka keskittyvät perhehoitajien tukemiseen laajemmin: Marjo-Riitta Nieminen, Tuula Suokonautio ja Anna Lindqvist. Heidän esimiehenään toimii Nina Saastamoinen ja hänen esimiehenään asumisen palvelupäällikkö Kirsi Reunanen. Perhehoito kuuluu asumispalveluihin. Asiakkaisiin kohdistuva työ sekä yhteistyö kuntien kanssa hoidetaan Etevassa palveluratkaisuyksikön kautta. Siellä työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia. Eteva tarjoaa moniammatillisen tuen Kehitysvammaisille henkilöille perhehoitoa tarjoavat perhehoitajat päättävät itse, mitä kautta he toimivat. Etevan kautta toimiessaan perhehoitajalla on mahdollisuus saada laaja-alaisesti koulutusta, monenlaisia tukitoimintoja perhehoitajan työhön (työnohjaus, vertaistuki), asiantuntija-apua (terapeutit) sekä hyödyntää tukitiimien ja perhehoidon alueellisen ohjaajan työpanosta. Asenne ratkaisee perhehoitajuuteen soveltumisessa. Halu ja kyky pyörittää arkea ja ottaa uusi ihminen osaksi omaa perhettä ratkaisee paljon. Koulutus on hyväksi, mutta ei välttämätön. Eteva järjestää Prideja KeVa- ennakko- ja perhehoitajavalmennusta uusille perhehoitajille. Lisäksi Maaret ja Mervi ovat pitkän linjan perhehoitajia Vihtiläiset Maaret Terävä ja Mervi Mattila nauttivat Etevan järjestämästä perhehoitajien virkistyspäivästä Kortiston tilalla alkutalven pyryttävänä päivänä. Ohjelmassa oli keskustelujen lisäksi ruokailua, jalkahoitoja, Malike-välineisiin tutustumista, saunomista ja yöpyminen luomutilan tunnelmallisissa tiloissa. Maaretille perhehoitajien tapaamiset ovat samalla vanhojen ystävien ja työtoverien tapaamisia. Esimerkiksi Mervin tapasin aikoinaan kun kumpikin työskentelimme Etevassa Vihdin asumispalveluissa, Maaret kertoo. Maaretin kotona asuu puolison ja oman 12-vuotiaan kuopuksen lisäksi jo lapsena perheeseen Etevan kautta tullut 20-vuotias Ville. Kolme lyhytaikaisessa perhehoidossa olevaa, parikymppistä Etevan asiakasta on heidän luonaan viikonloppuisin. Perhe toimii myös tukiperheenä Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaille. Kolme aikuista omaa poikaa ovat jo muuttaneet kotoa pois. Siitä se motivaatio perhehoitoon tulikin, kun tykkään lapsista ja nuorista ja koti jäi tyhjäksi, Maaret kertoo. perhehoitajilla on mahdollisuus osallistua Etevan omiin ja ulkopuolisiin koulutuksiin, Nina Saastamoinen kertoo. Toivon, että perhehoito ja sen mahdollistama tuki perheelle ja perhehoidettavalle tiedostetaan kattavammin. Perhe hoito voi olla uusi palvelu kuntalaiselle, mutta se voi olla myös vaihtoehto jo Etevan tai muun palvelun tuottajan palveluissa olevalle. Perhehoito voi olla vaihtoehto myös aikuisille tai ikääntyville kehitysvammaisille, silloin kun muuttumattoman lähiympäristön tarve on korostunut, Nina Saastamoinen sanoo. Lisätietoja: Perhehoitoyksikön esimies Nina Saastamoinen, p Perhehoidon ohjaaja Marjo-Riitta Nieminen, p (itäinen alue) Perhehoidon ohjaaja Tuula Suokonautio, p (keskinen alue) Perhehoidon ohjaaja Anna Lindqvist, p (läntinen alue) Työ ja perhe yhdistyvät Maaret työskentelee osa-aikaisesti Etevan asumispalveluissa. Mervi Mattila on ollut kokoaikainen perhehoitaja vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2002 hän sai ensimmäisen pysyvän perhehoitoasiakkaan ja vuonna 2003 toisen. Siitä eteenpäin meillä on ollut koko ajan 2 3 lasta tai nuorta pysyvässä perhehoidossa ja lyhytaikaisessa perhehoidossa keskimäärin kolme henkilöä, Mervi kertoo. Sekä Maaretin että Mervin puolisot ovat mukana perhehoitotyössä. Maaret sopii puolisonsa kanssa työvuoronsa niin, että jompikumpi on kotona aina. Mervin puoliso auttaa iltaisin ja viikonloppuisin. Ystävyyssuhteita ja tulevaisuuden haaveita Maaret Terävä ja Mervi Mattila vaihtoivat kuulumisia Kortiston tilalla. Mervi kertoo, että osa lyhytaikaisessa perhehoidossa olevista on viettänyt viikonloppuja heillä yli kymmenen vuotta. Vakituisesti meillä olevat tutkivat kalenteria, milloin kaverit ovat tulossa meille. Ja pulputtavat puhelimessa heidän kanssaan kun he ovat muualla. Ihmeellistä, miten kivaa heillä puhelimessa onkaan, vaikka puhuminen ei ole heille helppoa, Mervi hymyilee. Maaretin perheessä asuvan Villen koulussa oli puhuttu kotoa pois muuttamisesta. Tämä oli ahdistanut nuorukaista. Minä sanoin Villelle, että saat asua täällä niin kauan kuin haluat. Se rauhoitti Villen. Mutta hän tietää, että hän voi itse kertoa, kun haluaa muuttaa muuanne asumaan. Perhehoitajan tehtäviin kuuluu myös nuoren itsenäistymisen tukeminen. Mervin perheen koti on maalaiskylässä, jossa on paljon hevosia. Lapset käyvät ratsastamassa ja koulun urheilukenttä houkuttelee pelailemaan myös heitä. Nyt oli ensimmäinen vuosi, etten ollut valvomassa urheilukentällä. Tosin vähän salaa autosta vakoilen, että meneekö kaikki varmasti hyvin, Mervi kertoo. Tukea ja omaa elämää Mervi ja Maaret ovat osallistuneet Etevan koulutuksiin ja käyttäneet tukitiimiä. Palveluohjaaja Anna Lindqvist on super. Hän auttaa meitä kaikessa: biologisten vanhempien, koulun ja lapsen kanssa. Saan Annalta vahvistusta omiin ajatuksiini ja se on tarpeen. Välillä kun on isojakin päätöksiä tehtävänä eikä kaikkea voi itse tietää, Mervi kertoo. Omaa elämää ei tarvitse unohtaa, vaikka toimisi perheenäitinä isommallekin perheelle. Sijaisjärjestelyillä perhehoitaja pääsee lomalle haluaminaan aikoina. Rakkaat harrastukset auttavat myös jaksamaan. Maaretin intohimoinen käsityöharrastus sopii hyvin perhe-elämään. Perhehoitajien virkistyspäivänäkin hän kutoi vauhdikkaasti valokranssia. Työkaveri näki näitä ja mä innostuin. Kudottu kangas laitetaan rullalle ja pyöräytetään donitsiksi, jonka sisään jää metallirengas ja valot. Omat pojat, shiatsuhoitaja ja tukiperhe saavat omansa jouluikkunoiden somisteiksi, Maaret kertoo. 8 Eteva Eteva 9

6 Xxxxxxxxxx Satu Ranisen YKS-kansiosta löytyy lehtijuttu, joka kertoo SPR-keräyksessä kerääjänä toimimisesta. Menen mielelläni käsityökerhoon Keravalle.. Virkkaan ja kudon, villa puseroita, patalappuja, nyt on tekeillä villainen risti. Marja on siellä ja siellä jutellaan paljon. Jos kirpparille menee iltapäivällä, hyllyt on jo ihan tyhjät, eikä löydy Suuri Käsityö -lehtiä eikä virkkauslankaa. Pitää mennä aamulla. Etsin kirpparilta hiphoppia, räppiä ja heviä. Yks Antti aina töissä sanoo, mikset sää tuonu mulle veturia. Täytyy joku kerta muistaa sitä. Xxxxxxxx Flamingon porealtaassa vesisuihkut nosti mut kellumaan! Mennään taksilla Tikkurilan urheilutaloon keilaamaan. Marian kanssa tipahetaan, nauretaan ihan liikaa välillä. Kaupassa näkee tuttuja. Hedelmäpelin luona jotkut vieraatkin juttelee. Taksiaseman seudulle ei saa mennä yksin illalla. Siellä on levotonta ja pultsareita. Pois akvaariosta, kohti melukylää Poikaystävä halaa ja antaa suudelman. Rupeen kulkemaan bussilla töihin kierrätyskeskukseen. On mukavaa, mutta vähän jännittää. Kiva tutustua uusiin ihmisiin. Unelmille tarvitaan ääni Satu Raninen ei ennen pitänyt melua itsestään tai omista toiveistaan. Nyt on tullut sellainen muutos, että olen rohkaistunut. Se näkyy monessa asiassa. Olin ennen paljon ujompi, nyt puhun enemmän. Se tuntuu aika ihmeelliseltä, Satu kertoo. YKS-suunnittelu avasi ovet 33-vuotias Satu on elänyt lapsuutensa lastenkodissa ja käynyt peruskoulua Helsingissä Porvoosta käsin. Hän on käynyt aikuisuuteen valmentavan koulutuksen ja asunut useissa ryhmäkodeissa. YKS-työskentelyssä hänen nykyisessä kodissaan paljastui yllättävä asia. En pidä ryhmäkodissa asumisesta. Haluan asua omassa kodissa, Satu kertoo. Kun Sadun toive omasta kodista selvisi, asian hyväksi alettiin toimia. Porvooseen alettiin suunnitella Etevalle uutta ryhmäkotia, Omenatarhaa. Suunnittelussa jo otettiin huomioon Sadun toive omaan asuntoon. Rakentaminen alkaa pian, olemme jo saaneet valokuvan kaivuutöistä, kertoo ohjaaja Carina Nordström. Sadun tuleva koti on uuden ryhmäkodin yhteydessä sijaitseva yksiö. Siellä Satu saa oman rauhan, mutta myös tarvitsemansa tuen ja ohjauksen. Uusi koti on kävelymatkan päässä Porvoon toimintakeskuksesta, jonka lankatuvassa Satu valmistaa työkseen kanavatöitä. Retkiä ja oman maun mukaista ruokaa Satu viihtyy paljon huoneessaan, jossa hän lukee kirjoja, tekee palapelejä ja käsitöitä, pelaa tietokoneella ja surfaa Facebookissa. Hän tapaa säännöllisesti äitiään ja isosiskoaan, mutta YKS-keskusteluissa kävi ilmi sekin, että hän kaipasi vähän vilkkaampaa sosiaalista elämää. Mä olen saanut henkilökohtaisen avustajan. Gitten kanssa on käyty kaupungilla ostoksilla ja kirjastossa, Hesassa ja Itäkeskuksessa. Kun avustajaa etsittiin, Satu itse kertoi kriteerit ja haastatteli ehdokkaat sekä teki itse valinnan. Siitä kun hakemus täytettiin kunnalle, meni puoli vuotta siihen, että avustaja saattoi aloittaa työnsä, ohjaaja Carina Nordström kertoo. Eräs vaihe YKS-työskentelyssä saavutettiin, kun Satu ymmärsi, ettei hänen tarvitse hienotunteisesti työntää kurkkuja lautasen reunalle enää. Satu rohkaistui vasta nyt kertomaan, ettei hän pidä tuorekurkusta missään muodossa. Emme siis sitä enää hänelle tyrkytäkään, Carina kertoi. Mutta yksi asia on vielä kesken. Mä en tällä hetkellä harrasta mitään. Ohjaaja antoi tehtäväksi, että mietin mikä kiinnostaa. Joskus mulle vaan käy niin, että en uskalla sanoa ääneen asioitani. Mutta aion kyllä pian kirjoittaa tuohon vihkoon, mikä minua kiinnostaa, Satu salaperäisesti lopuksi lupaa. Kuva: Elisa Kajaste Etevan Tilaajapäivässä kuultiin tutkija, FT Marketta Kytän mielenkiintoinen luento, jossa käsiteltiin elinympäristön merkitystä hyvinvoinnille. < Tällä sivulla on sovellettu pehmogismenetelmää, jolla kerätään ihmisten kokemuksia ympäristöstä paikkaan kiinnittyen ja kommentoidaan ympäristön piirteitä kartalle merkiten. Sirkka Salonen ja Jonna Lehtonen Norpan ryhmäkodista kertoivat, mitkä lähiympäristön paikat ovat heille tärkeitä ja mitä tunteita näihin paikkoihin liittyy. Flamingo tuo mieleen iloiset kellunnat, keilapaikka tipahduttavat naurukohtaukset, Kerava käsityökerhon. Epämiellyttäviä paikkoja on vain yksi: Korson taksiaseman lähiympäristö. Sirkalle ja Jonnalle merkityksellisiä paikkoja on paljon. Tästä voi päätellä, ettei ympäristö ole laitosmainen. Marketta Kyttä jaotteli erilaisia ympäristösuhteita käsitteillä aavikko, selli, akvaario ja melukylä. Aavikossa ei ole tarjoomaa. Sellissä sitä on, mutta ympäristöä ei pääse näkemään. Akvaariossa tarjoomaa voi tarkastella esimerkiksi auton ikkunan takaa. Melukylässä on vapaa pääsy kokemaan, aistimaan, ottamaan riskejä ja oppimaan kokemuksista. Olemme matkalla inkluusioon Sirkka Salosen hyvän olon paikka on käsityökerho. Laitosten purkauduttua, ryhmäkotien synnyttyä, toimintekeskusten avauduttua, tuetun työn lisääntyessä, Design-palveluratkaisujen kehittyessä ja yhä yksilöllisemmän palvelun syntyessä Etevan asiakkaiden ympäristösuhteet kehittyvät lähemmäs normaalielämää eli inkluusiota. Aloitan tänä keväänä kulkemaan itse bussilla, kun aloitan uuden työn kierrätyskeskuksessa. Kävelen bussipysäkille ja kuljen matkan itse. On mukavaa, kun bussissa näkee uusia ihmisiä, vaikken heidän kanssaan juttelekaan, Sirkka Salonen kertoo. Sirkka tykkää myös käydä Jumbossa ihan vain siksikin, että siellä voi katsella erilaisia ihmisiä. Jonna saattaa Korson S-marketissa vaihtaa muutaman sanankin hedelmäpeliä pelaavien kanssa. Kaikki tarvitsevat hyvän olon paikkoja Jonna ilmoitti, että kaikkein mukavinta on omassa kodissa, varsinkin kun tuore kihlattu tulee kylään ja hänen kanssaan voi istua sängyllä kaulakkain. Käsitöiden teosta hyvää mieltä saava Sirkka kertoo menevänsä mielellään käsityökerhoon, jossa hän viettää joka toisen perjantain kokonaan. Tilaajapäivässä palvelupäällikkö Oili Sauna-aho kommentoi Marketta Kytän esitystä tuomalla esiin mahdollisuuden kulkea itsenäisesti ja palvelujen saatavuuden. On tärkeää, etteivät ryhmäkodit ja toimintakeskukset sijaitse korvessa, vaan ovat siellä, missä muutakin palvelua on tarjolla, hän sanoi. Toimitusjohtaja Markku Niemelä näki aavikko-selli-akvaario-melukylä metaforan olevan hyvin osuva vammaisten ihmisten elinympäristöissä. Laitoksesta on siirrytty pikkuhiljaa akvaarioon ja vähän jo kurkistellaan melukylän puolelle. Mutta askelten ottaminen on arkaa. Nyt vain rohkeutta ja uskallusta myös positiivisten riskien ottamiseen, hän kannustaa. Kartta: Maamittauslaitos < Jonna Lehtosen hyvän olon paikka on oma huone poikaystävän läsnäololla kruunattuna. 10 Eteva Eteva 11

7 Omaisten näkökulma Alan töissä Oppisopimuksella uusi ammatti Perheissä on muutosvoimaa Anja Alasilta ja Juha T. Kovanen halusivat parantaa vammaisten ihmisoikeuksia ja perustivat verkoston. Outi Itäranta toimii Keski-Uudenmaan kehitysvammaisten Tukiyhdistyksessä. Anjan sisko on kehitysvammainen, Juhalla on autistinen poika ja Outilla kehitysvammainen tytär. Heitä yhdistää halu edistää tasavertaisia oikeuksia palveluissa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tutustuin Juhaan sekä alusta alkaen verkoston kantavana voimana toimineeseen Pirkko Leskiseen vuonna 2010, kun siskollani ja meillä oli vaikeaa ja aloin pitää blogia, Anja kertoo. Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkoston alkuunpanijoille oli yhteistä, että omainen oli kokenut epäoikeudenmukaisuutta palvelujärjestelmässä. He olivat aitiopaikalla näkemään, miksi kehitysvammaisen henkilön ihmisoikeudet eivät aina toteudu. 46 poliitikkoa lähti mukaan Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa verkostolla oli mahdollisuus vaikuttaa poliittisesti. He saivat 46 kansanedustajaehdokasta allekirjoittamaan vetoomuksen, jossa esitettiin hallitusohjelmaan parannuksia kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen, itsemääräämisoikeuteen ja sosiaaliseen elämään. Eduskuntavaalivuonna verkostolle perustettiin myös Facebook-sivu ja Twitter-tili, jotka ovat vilkkaassa käytössä. 15 henkilön ydinjoukko on myös käynyt useamman ministerin ja kansanedustajan puheilla ja muun muassa kiirehtinyt YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointia, kertoo Juha T. Kovanen. Anjan Sydän paikaltaan -blogi on verkoston yksi keskipiste. Se uutisoi verkoston toiminnasta ja toimii keskustelualustana. Terveydenhuollossa isoja pulmia Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto on käsitellyt seminaareissaan ylilääkitystä sekä psykiatrisia palveluja. Ensimmäinen seminaari järjestettiin Keski-Uudenmaan Vammaismessujen kanssa, toinen Etevan kanssa. Yksi asia, joka seminaareissa, mutta myös Keski-Uudenmaan kehitysvammaisten tukiyhdistyksessä on noussut esiin, liittyy terveydenhoitoon. Outi Itäranta, Juha T. Kovanen ja Anja Alasilta näkevät paljon hyvää, mutta myös paljon parannettavaa kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa. Avoin keskustelu auttaa vaikenemalla ei saavuteta mitään. Kehitysvammaisten kaikkien asioiden hoitaminen vammaispalvelujen kautta asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muihin kuntalaisiin verrattuna terveydenhuollossa. Sosiaalitoimi vammaispalveluissa voi arvioida lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen, vaikka heillä ei olisi terveydenhuollon asiantuntijoita, Outi Itäranta sanoo. Tärkeää on myös, että perusterveydenhuoltoon ja sairaaloihin koulutetaan lisää kehitysvamma-alan osaajia. Omainen piikki lihassa vai hyvä kumppani? Omaisen rooli on usein olla aktiivinen, hankala ja tulla leimatuksi. Mutta heitä tarvitaan muutoin esimerkiksi eräskin puhevammainen henkilö ei olisi saanut tulkkipalvelua ja väärin toimiva edunvalvoja olisi voinut jatkaa häiriöttä. Meillä on myös erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi kehitysvammaneuvoloista ja yksittäisistä työntekijöistä, Anja Alasilta korostaa. Tärkeää vain on, että kolmikanta, joka koostuu kehitysvammaisista itsestään, työntekijöistä ja omaisista, keskustelisi enemmän. Kutsuisi toisiaan juttelemaan ja ottaisi mielipiteet avoimesti vastaan, Anja kannustaa. Metallimies Jani Mäkelä päätti aloittaa uuden työelämän puhtaalta pöydältä. Hän päätyi Tikkarelliin ohjaamaan lasten ja nuorten ryhmää ja suorittamaan oppisopimusta, jolla pätevöityy lähihoitajaksi. 32-vuotias Jani on lähtöisin Tampereelta, jossa hän oli työskennellyt 8 vuotta metallialalla. Perheen kanssa päätettiin muuttaa Etelä-Suomeen, joten otin lopputilin ja aloin etsiä täältä uutta työtä. Ensin olin päiväkodissa tuuraamassa ja kun olin Seurakuntaopistolla kurssilla, näin ilmoitustaululla ilmoituksen, että Eteva hakee keikkalaisia, hän kertoo. Keikkaa tein kesän 2011, sitten oli vähän aikaa kesäsijaisuutta, kun esimies Varpu Tyyskä-Korhonen tuli kysymään, että kiinnostaisiko minua oppisopimus. Kuulin, että pätevöityisin sillä lähihoitajaksi ja voisin hakea vakituisia paikkoja, hän kertoo. Oppisopimus merkitsee sitä, että hän opiskelee Järvenpään seurakuntaopistossa 3 päivää kuukaudessa ja on muut työajat Tikkarellissa autismiryhmää ohjaamassa päivää viikossa, pääasiassa aamuja iltavuoroja, välillä myös yövuoroja. Opinnot kestävät 3 vuotta. Ensimmäisen puolikkaan aikana opintojen ajasta ei saa palkkaa, toisen puolikkaan aikana opiskelu on palkallista. Opintotukea oppisopimuksen suorittamiseen ei saa, Jani kertoo. Nyt hän on ohittanut opiskelujen puolivälin ja valmistuminen häämöttää vuoden 2014 toukokuussa. Työ ja opiskelu antavat vaihtelua Aluksi työ naisvaltaisella hoitoalan työpaikalla oli Janille hyvinkin uudenlaista. En ollut koskaan istunut palavereissa, nyt niitä oli aika paljonkin. Työkaverit oli kivoja, opettivat alussa tosi paljon ja antoivat aikaa. Kaikkea ei tarvinnut heti tietää ja se oli hyvä, sillä aloitin aika lailla tyhjältä pöydältä, ilman ennakko-odotuksia. Autismiryhmän asiakkaat ovat lapsia tai nuoria, iältään kuudesta ikävuodesta 17 ikävuoteen ja kaikilla heillä on kehitysvamma ja autismikirjon piirteitä. Välillä Jani työskentelee myös muissa ryhmissä. Vaihtelua on paljon, koska asiakkaat ja ryhmät ovat hyvin erilaisia. Ohjaustyö on se, mikä minua kiinnostaa, siinä on haastetta ja se palkitsee, hän sanoo. Opiskelun ja työjaksojen yhdistäminen on onnistunut pääosin hyvin. Työtä harjoitellaan myös Tikkarellin ulkopuolella. Oppisopimus edellyttää, että yksi harjoittelupaikoista ei ole kehitysvammaalan työpaikka, hän kertoo. Tuntui omalta hommalta Jani sanoo, että työ Tikkarellissa tuntui jotenkin omalta hommalta. Jani Mäkelä pitää ohjaajan työn monipuolisuudesta. Asiakkaiden kanssa voi myös hyödyntää liikuntaharrastusta. Oli helppo jäädä, eikä ole ollut tarvetta etsiä muita töitä tänä aikana, hän kertoo. Työ on kiinnostavaa, sillä ihmisten kanssa työskennellessä tulee aina yllätyksiä, metallityössä tiesi tasan tarkkaan seuraavan päivän. Ja miessukupuolta tälle alalle tarvittaisiin minun lisäkseni vielä paljon lisää, sillä on merkitystä varmasti myös asiakkaille. Ja kun päiväohjelmassa on liikuntaa, Jani pääsee hyödyntämään harrastuksiaan. Pallopelejä ja kävelylenkkejä tehdään asiakkaiden kanssa paljon ja kesätapahtumiin on hauska keksiä liikunnallisia ohjelmanumeroita, hän sanoo. Kuva: Anni Kortelainen Lisätietoja oppisopimuksesta: 12 Eteva Eteva 13

8 Tilaajapäivä Ajankohtaista Edistysaskelia Etevan kanssa ottamassa Virpi Laiho pohti kehitysvammaisten lasten oikeuksien toteutumista. Kim Lautamo näkee työnantajien tietämyksen lisäämisen tuetun työn onnistumisen edellytykseksi. Tilaajapäivä herätti ajatuksia Etevan asiakkaille tarkoitetussa Tilaajapäivässä marras - kuussa keskusteltiin vilkkaasti ajankohtaisista aiheista. Olen työni kautta ollut mukana Etevan johdon kanssa käytävissä neuvotteluissa kymmenen vuoden ajan. On ollut mukavaa huomata, että näissä kokouksissa eivät asiat pysähdy turhaan pyörittelyyn vaan niissä edetään konkreettisiin ratkaisuihin. Olen myös huomannut, että Eteva on kuunnellut hyvin kunta-asiakasta ja lähtenyt toteuttamaan tilaajan tarpeita. Suurimmaksi haasteeksi näen prosessien sujuvoittamisen tarpeen. Kun kunta ostaa ulkopuolelta toimintaa, jota se itsekin järjestää, on näiden toimintojen oltava samansuuntaisia. Sujuvoittaminen on tärkeää myös talouden kannalta. Menokasvu voi nykyisessä tilanteessa olla korkeintaan hyvin pientä, joten resursseja ei ole varaa hukata ja tuottavuudesta on syytä pitää kiinni. Olemassa olevalla rahalla toimimalla, painopistettä muuttamalla, voidaan monia kehitysvammaisia henkilöitä tukea itsenäisempään, heitä itseään paremmin tyydyttävään elämään. Uudella teknologialla on paljon annettavaa tähän tavoitteeseen. On ollut hienoa nähdä, että kehitysvammaiset asiakkaat on Etevan toiminnassa ykkösasemassa. Heidän olosuhteensa ovat edenneet hyvään suuntaan. Ollaan siirtymässä laitoksista yksilölliseen asumiseen ja tuettuun työhön. Kehitysvammaisten kansalaisten soisinkin näkyvän arjessa nykyistä paljon enemmän. Meillä Vantaan sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa olen tavannut tuetun työn tekijöitä ja olen heidän työpanokseensa ja olemassaoloonsa työyhteisössä hyvin tyytyväinen. Toivon Etevalle, sen henkilöstölle ja asiakkaille mitä parhainta menestystä tuleviin rientoihin ja mukavaan kevään odotusta! Jukka T. Salminen Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Kehitysvammahuollon sosiaaliohjaaja Virpi Laiho Hyvinkään vammaispalveluista pohti eri lakien vaikutusta kehitysvammaisten lasten oikeuksien toteutumiseen. Omien kokemusteni mukaan lapsen sijoituttua uuteen kotiin kehitysvammalain mukaisesti, tietyt lastensuojelulain mukaiset lapsen edut eivät välttämättä toteudu. Siksi olisi tärkeää, että pitkäaikaisia ratkaisuja pohdittaessa päätöksenteossa ovat mukana lastensuojelun osaajat, hän sanoo. Kehitysvammalaki ei esimerkiksi tunne 18-vuotiaaksi perhehoidossa kasvaneen lapsen oikeutta jälkihuoltoon, kuten lastensuojelulaki. Lastensuojelulaki tarkastelee päätöksiä tarkemmin lapsen näkökulmasta. Voi käydä niinkin, että lapsi asuu vaikkapa kaksi vuotta uudessa kodissaan, ja kun biologinen perhe haluaa lapsen takaisin kotiin ja viranomaiset katsovat sen olevan mahdollista, ei kehitysvammalaki edellytä samanlaista lapsen edun tarkistelua kuin lastensuojelulaki. Ymmärtääkö kehitysvammainen lapsi tai nuori muutoksen vaikutukset, Virpi Laiho kysyy. Design tuo tukea vaihteleviin tilanteisiin Espoon kaupungin vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen on osallistunut Etevan uusien palveluratkaisujen kehittämiseen, josta voi lukea lisää tämän lehden sivulta 5. Olen ollut pariin otteeseen haastateltavana tuotteiden valmisteluvaiheessa. Olen oman työn kautta tunnistanut haasteet palvelujen järjestämisen kohdalla, 14 Eteva kun on monta palveluntuottajaa, kunta vastaamassa palvelujen järjestämisestä ja vielä loppukäyttäjä. Designissa tavoitteena on tuottaa sellaisia tuloksia, jotka ovat loppukäyttäjälle merkityksellisiä. Myös palvelun läpinäkyvyys on kunnalle hyvä asia, Nina Hiltunen sanoo. Hän kiittää Design-projektissa myös sitä, että yhteen palveluratkaisuun saataisiin sisältymään lyhytaikaistakin tukea ilman erillistä palvelupyyntöä. Meillä on palveluissa kehitysvammaisia henkilöitä, joiden tuen tarve eri ajanjaksoina vaihtelee. Oikea-aikaisuus painottuu silloin. Maksusitoumusten ja erilaisten palvelupyyntöjen käsittely aiheuttaa viivästystä, Nina sanoo. Työssäkäynti vahvistaa itsetuntoa ja sosiaalisuutta Laurea Tikkurilassa opiskeleva ja työn ohessa työvalmentajana toimiva Kim Lautamo kiinnostui Tilaajapäivän työllistymistä koskevasta työpajasta. Työllistymistä koskevassa työryhmässä keskustelu lähti palkasta. Mun kokemuksen mukaan työ on kuitenkin kehitysvammaisille aikuisille huomattavasti paljon muutakin: kuulumista yhteiskuntaan, sosiaalista kanssakäymistä ja onnistumisen tunnetta. Mä panostaisin työnantajille annettavaan tietoisuuteen kehitysvammaisuudesta. Usein työnantajat pelkäävät eivätkä ole tietoisia kehitysvammaisuudesta eivätkä siitä, että palkkakuluihin saa rahallista tukea ja työvalmentaja tulee opettamaan työtä, hän sanoo. Design-projekti tuottaa loppukäyttäjälle merkityksellisiä tuloksia. Myös palvelun läpi näkyvyys on kunnalle hyvä asia. Nina Hiltunen, Espoon vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen näki Etevan uusissa palveluratkaisuissa monia hyviä asioita kunnan kannalta. Sote-selvitys ja Etevan kohtalo Sote-selvityshenkilötyöryhmän raportissa tehdään Etevaa koskien neljä ehdotusta. Selvitän alla, mitä niillä yritetään sanoa. Ehdotusten jatkokäsittely tapahtuu Valtioneuvoston budjettiriihessä ja Sosiaali- ja terveysministeriössä. Esitetyt järjestämisvastuulliset tahot kantavat järjestämisvastuun myös kehitysvamma- ja vammaispalvelujen kokonaisuudesta. Järjestämisvastuullisilla tahoilla tarkoitetaan jatkossa joko vahvoja peruskuntia tai sote-alueita. Selvityshenkilöitten ehdotuksen mukaan Uudellemaalle tulee metropolialueelle Espoon, Helsingin ja Vantaan muodostamat vastuukunnat ja lisäksi Keski-, Länsi- ja Itä-Uudenmaan muodostamat sote-alueet. Tämä merkitsee sitä, että Etevan kumppaneina jatkossa on nykyisen 25 kunnan sijasta kuusi vahvaa toimijaa. Uusi malli tulee merkitsemään asiakkaitten yhdenvertaisuuden selvää parantumista kuntakohtaisten palvelutasoerojen poistuessa. Etevalle muutos merkitsee nykyisen sopimusohjaus- ja neuvottelumekanismin huomattavaa yksinkertaistumista. Erityishuoltopiiri on perusteltua purkaa. Sairaanhoitopiirit esitetään lakkautettavaksi ja on perusteltua, että malli toteutetaan myös erityishuoltopiirien osalta. Kyseessä on tehtävien jakaminen uudella tavalla. Kehitysvammalaissa tarkoitettu kuntayhtymän järjestämisvastuu loppuu ja kehitysvammalain kyseiset pykälät kumotaan. Järjestämisvastuun muutos voidaan haluttaessa ratkaista niin, että Eteva jatkaa kuntien omistamana palvelujen tuottajana. Etevan toimintojen suhteen noudatetaan samaa mallia kuin yliopistollisten sairaaloitten suhteen tehdään. Perustetaan liikelaitoskuntayhtymä, joka omistajina ovat järjestämisvastuulliset tahot eli kunnat ja sote-alueet. Myöhemmän siirtymäkauden aikana arvioidaan tarkempi työnjako niitten kanssa. Kehitysvamma- ja vammaispalvelujen erityistason järjestämisvastuu kuuluu erva:lle. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualue koostuu Etevan osalta nykyisestä HUS-erva-alueesta ja TAYS-erva-alueesta Kanta- ja Päijät-Hämeen osalta. Ehdotuksen mukaan Etevan TAYS-erva-alueen Etevan vaativan tason tehtävät siirrettäisiin osaksi keskussairaaloitten palvelutuotantoa ja pääosa Etevan alueitten toiminnasta osaksi laajan perustason toimintaa. Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon erityistaso siirtyy Uudellamaalla perustettavalle Etelä-Suomen ervalle. Harry Yltävä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen selvityshenkilö Eteva 15

9 Turvallisuutta kotiin ja työpaikkaan Turvallisuutta parannetaan parhaillaan monilla eri tavoilla ja tasoilla. Pelastus- ja valmiussuunnitelmia ajantasaistetaan, työturvallisuuden riskit selvitetään ja radontilannekin tutkitaan. Kiinteistöistä vastaava Uudenmaan Vammaispalvelut Oy (UVP) on rakentanut vesisammutus- ja paloilmoitinjärjestelmät ryhmäkoteihin. Esimerkiksi Vihdin asumispalveluissa kaikki kuusi ryhmäkotia saivat Fidelix-turvajärjestelmän alkuvuodesta. Puhelimella on yhteys muihin taloihin yhden näppäimen päässä. Hälytyksestä lähtee automaattisesti tieto palolaitokselle sekä tekstiviestit kaikkien talojen kännyköihin, kertoo ohjaaja Heidi Saukonoja. Turvallisuutta Vihdin ryhmäkoteihin tuo myös kamera, joka ottaa öisin kuvaa yhteisistä tiloista. Kuva näkyy talossa, jossa toinen yöpäivystäjä työskentelee. Esimies Sari Peltomäki kertoo, että poistumisharjoitukset ovat tärkeitä varsinkin niiden ryhmäkotien kohdalla, joissa ei ole öisin valvontaa. Silloin testataan, reagoiko asiakas riittävän nopeasti hälytykseen. Mikäli reaktioaika on hidastunut, asiakkaalle järjestetään koti, jossa on yövalvonta, hän kertoo. Sosiaalitekniikalla riskit haltuun Toimintayksiköt ja muut palvelut 2013 Etevan toimiyksiköt ja muut palvelut UVP rakennuttaa Etevan talot sellaisiksi, että niihin on helposti liitettävissä sosiaalitekniikkaa eli esimerkiksi puheyhteys, hätäkutsujärjestelmä, kuvallinen turvallisuusseuranta, kulunseurantajärjestelmä, oven auki/ kiinni pitotoimintoja, paloilmaisimien rinnakkaishälytyksiä, liesivahteja ja veden kulutusseurantaa. Turvallisuus koostuu myös opasteista, valaistuksesta ja paikannuksesta. Esimerkiksi 17 asunnon asumis - yksikön kohdalla sosiaalitekniikan järjestelmät sekä suunnittelu- ja korkokulut, ilman rakennusteknisiä töitä, maksavat noin euroa. Hälytyksen teko on helppoa uudella turvajärjestelmällä Vihdissä. Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut Padasjoki Sysmä Liikkuva päivätoiminta Tukikeskuspalvelut Hämeenlinna, Kerava ja Lahti Palveluratkaisut ja Arjen tuki palvelevat koko Etevan aluetta Kommunikointipalvelut Kuntayhtymän tukipalvelut (hallinto, henkilöstötoimi, taloushallinto) Perhehoito, pitkäaikainen Perhehoitoa on myös alueen ulkopuolella. Humppila Forssa Jokioinen Ypäjä Raasepori Tammela Lohja Inkoo Karkkila Siuntio Hämeenlinna Hattula Hämeen- Nastola koski Lahti Hollola Janakkala Kärkölä Hausjärvi Orimattila Loppi Vihti Kirkkonummi Riihimäki Mäntsälä Pukkila Lapinjärvi Hyvinkää Myrskylä Askola Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kerava Porvoo Vantaa Sipoo Espoo Kauniainen Asikkala Heinola Iitti Loviisa Hanko

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! OPISKELIJAOPAS Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! Mäntsälässä 2.5.2013 LS/RT Mäntsälässä 15.9.2014 päivitys, RT Mäntsälässä 1.4.2015 päivitys, RT Sisällys

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

AVI yhteistyöpäivä 9.5.2014. Asumispalvelut. Palvelujohtaja Elli Luoma

AVI yhteistyöpäivä 9.5.2014. Asumispalvelut. Palvelujohtaja Elli Luoma AVI yhteistyöpäivä 9.5.2014 Asumispalvelut Palvelujohtaja Elli Luoma Etevan Organisaatio Asumispalvelut Palvelujohtaja Elli Luoma 3 aluepäällikköä 23 palvelupäällikköä 44 vastaavaa ohjaajaa Päiväaikainen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Maahanmuuttajataustaisten nuorten verkostot Käytäntötutkimuksessa kartotetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asiakkaiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot