Energiasanomat 16/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 16/15.12.2011"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Energiasanomat 16/ ENERGIATEOLLISUUS - Kansallisista EU-asioihin ja päinvastoin ET:n syysseminaarissa - ET:n kevätseminaari Tampereella Pekka Tiusanen eläkkeelle - Nimityksiä Energiateollisuus ry:ssä ENERGIAVUOSI ET:n tiedotustilaisuus VERKOSTO - Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen - Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa - Verkonrakentamiseen liittyvään sopimuskoulutukseen panostettava - Firenzen foorumi KAUKOLÄMPÖ - Uusia kaukolämpötutkimuksia valmistunut YMPÄRISTÖ - Ympäristölainsäädännön uudistus käynnistyy - Luonnonvarastrategiaa päivitetään PÄÄSTÖT - IE- direktiivi tuo muutoksia lupamenettelyihin UUSIUTUVA ENERGIA - Uusiutuvan energian tukiin muutoksia YDINVOIMA - NucNetin uudet nettisivut EU - Euroopan Komissio pyrkii helpottamaan T&K rahoituksen hakemista kaudella EU:n Energiatiekartta 2050 julkistettiin JOULUTERVEHDYKSET - Energiateollisuuden joulutervehdys - Joulutervehdys Adatosta KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - Studia Helsingissä SFS 6002 SÄTKY- koulutus - Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa - Taseisiin jääneiden virheiden käsittely - alueellinen koulutus - HeadPower -ohjeistojen tehokäyttäjäpäivä - Kärkimieskoulutus - Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & Sähkö-Tele-Valo ja AV-messut kv jännitetyöt - AMKA, jakokaapit - Maakaapeliverkon rakentamisen perusteet ja laatuvaatimukset maanrakennusurakoitsijoille - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Ilmajohtoverkostotyöt - Sähköverkon käyttötehtävät ja viankorjaus - TUULIVOIMA - Tuulivoima rakentamisen vaikutukset puolustusvoimien tutkiin voidaan selvittää jatkossa luotettavasti Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Jukka Kortelainen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , J jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi

2 ENERGIATEOLLISUUS Kansallisista EU-asioihin ja päinvastoin ET:n syysseminaarissa Energiateollisuus ry:n (ET) syysseminaaria vietettiin liittokokouksen yhteydessä Finlandiatalolla Helsingissä 17. marraskuuta. Tapahtuma, jonka juonsi toimittaja Tuomas Embuske, keräsi noin 230 osanottajaa. Seminaarin aamupäiväosuudessa kuultiin aluksi asiaa energiaomavaraisuudesta ja turpeen asemasta, kun ET:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Virkkunen avauksessaan korosti niiden merkitystä Suomelle. Kotimaisten energialähteiden käyttö erityisesti sähkön ja lämmön tuotannossa on suotavaa mm. siksi, että niiden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset, verotulot ja muut yhteiskunnalliset hyödyt jäävät Suomeen. Onkin vaikea ymmärtää julkisuudessa esitettyjä tavoitteita, joiden mukaan turpeen käytöstä tulisi luopua energiakäytössä kokonaan, Virkkunen muun muassa totesi. Virkkusen jälkeen esiintynyt Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman puhui mistäs muusta kuin Eurooppaa piinaavasta velkakriisistä. Mitään uusia patenttilääkkeitä Korkmanilta ei kriisin lievittämiseen herunut, vaan ratkaisu hänestä pitää löytyä EU-päätösten pikaisista toimeenpanoista. Johtaja Hanna Ojanen Ulkopoliittisesta Instituutista näki kriisin keskellä myös toivoa paremmasta. Hän muistutti, kuinka monta kertaa EU on selvinnyt kriiseistään ja yleensä lääke on ollut laajentuminen. Tätä hän suositti nytkin, vaikkei suoralta kädeltä olisi itsekään ottamassa Turkkia Unioniin Kroatian kylläkin. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen puheen ydin oli puhtaan tekniikan ja energiatehokkuuden innovaatioissa. Häkämiehestä tämän Cleantech-klusterin kehittäminen pitäisi päästövähennyksiin tuijottamisen sijasta nostaa EU:ssa tärkeimmäksi keinoksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Elinkeinoministeri puolusti myös uusiutuvan energian tukiin liittyviä toimiaan toteamalla, että kiinteän tuotantotuen poisto oli symbolinen kysymys verrattuna siihen, että valtio satsaa uusiutuvaan energiaan ensi vuonna enemmän kuin koskaan on tehty. Lounaan jälkeisessä iltapäiväosuudessa keskityttiin EU:n sähkön sisämarkkinoiden kehitysnäkymiin. Aihetta alusti johtaja Olli Sipilä Pöyry Management Consulting Oy:stä ja hänen näkemyksensä oli, että monista ongelmista huolimatta EU:ssa päästään tavoitteeseen, eli avoimesti toimiviin sähkömarkkinoihin muutaman vuoden sisällä. Sipilän alustusta seurasi samaan aiheeseen keskittynyt paneelikeskustelu, johon osallistuivat toimitusjohtaja Päivä Aaltonen Suomen ElFistä, professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen ET:stä, pääekonomisti Simon-Peter Ollus Fortumista ja toimitusjohtaja Rami Vuola EPV Energiasta. Paneelikeskustelua johdatellut Antti Ruuskanen JKL:stä kysyi panelisteilta, mitä ongelmia he näkevät nykyisessä markkinakehityksessä ja miten he korjaisivat niitä. Markkinoiden yhdentymiskehityksen hitaus nähtiin yhteisesti ongelmaksi, mutta oikeastaan vain Juha Naukkarinen nosti konkreettisia uhkia esiin toteamalla, että suurissa jäsenmaissa kansalliset intressit ovat nousseet selvästi esille. Pullonkaulaongelmien poistaminen rakentamalla riittävästi siirtoverkkoja ja markkinoihin liittyvän lainsäädännön nopea toimeenpano eri jäsenmaissa katsottiin parhaiksi keinoiksi edistää markkinaintegraatiota. Kukaan panelisteista ei kuitenkaan vaikuttanut kovin optimistiselta sen suhteen, että energiakomissaari Günther Oettingerin asettama tavoite sähkönsisämarkkinoiden toteutumisesta vuoden 2014 loppuun mennessä toteutuisi.

3 Seminaarin jälkeen pidetty ET:n liittokokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi PVO:n toimitusjohtajan Lauri Virkkusen sekä varapuheenjohtajiksi Timo Pylväsen Savon Voimasta ja Matti Rintasen Pori Energiasta. Kiitokset kaikille seminaariin osallistujille tapahtumarikkaasta päivästä ja nähdään kevätseminaarin merkeissä Tampereella ! Kaikki meille toimitetut ja julkaisuluvan saaneet seminaarien alustukset ovat nähtävissä näillä ET:n sivuilla. Jukka Kortelainen ET:n kevätseminaari Tampereella Energiateollisuus ry:n ensi vuoden kevätseminaari pidetään toukokuuta Tampereella hotelli Scandic Rosendahlissa. Torstaihin sijoittuvat tuttuun tapaan pääseminaari, liittokokous ja iltaohjelma. Perjantaina on taas tarjolla puolipäiväinen teemaseminaari ja ekskursio. Ohjelmiin palataan Energiasanomien kevään 2012 numeroissa ja muissa viesteissä, mutta merkatkaapa aika ja paikka jo nyt ylös, siis Tampereella. Jukka Kortelainen Pekka Tiusanen eläkkeelle Yli 30-vuotisen uran energia-alan järjestöjen viestintätehtävissä tehnyt Pekka Tiusanen jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle Pekka aloitti työskentelyn energia-asioiden parissa huhtikuussa 1980 silloisen Sähkölaitosyhdistyksen (SLY) viestintäpäällikkönä. SLY:n muuttuessa Sähköenergialiitoksi 1990-luvun puolivälissä Pekka jatkoi sen viestinnän vetäjänä pari vuotta ennen siirtymistään Energia-alan Keskusliiton Finergyn viestintäpäälliköksi. Energia-alan järjestöjen yhdistyessä Energiateollisuus ry:ksi 2005 alusta Pekasta tuli ET:n viestintäpäällikkö sekä Energiauutisten ja Energiasanomien päätoimittaja. Pekka Tiusasen energia-asioiden syvää tietämystä on arvostettu laajalti eri sidosryhmissä ja ennen kaikkea median puolelta monet toimittajat useasti kääntyivät Pekan puoleen tarvitessaan jotain energiaan liittyvää tietoa. Ja saivat aina vastauksen! Toivotamme Pekalle antoisia eläkepäiviä! Jukka Kortelainen Nimityksiä Energiateollisuus ry:ssä Energiateollisuus ry:n uutena lakimiehenä on aloittanut oikeustieteen kandidaatti Eeva Kurkirinne. Ennen ET:hen siirtymistä Kurkirinne työskenteli Energiamarkkinaviraston markkinavalvontaryhmässä. Sähköntuotannon uutena asiantuntijana on aloittanut energiatekniikan DI Joona Turtiainen vastuualueenaan ilmasto- ja päästökauppa-asiat. Lisäksi hän osallistuu uusiutuvan energian ohjauskeinoihin liittyvään edunvalvontaan. Turtiainen siirtyy ET:hen Fortumin EHStiimistä. Kaukolämpöalan uutena assistenttina on aloittanut YO-merkonomi/HR-assistentti Cathrin "Katri" Aho. Ennen ET:tä Aho työskenteli Siemens Enterprise Communications Oy:ssä.

4 Sähköntuotannon toisena uutena asiantuntijana aloittaa tuotantotalouden DI Jukka Makkonen vastuualueenaan voimalaitosten päästöjen hallintaan liittyvä lainsäädäntö ja bioenergian edunvalvonta. Makkonen siirtyy ET:hen Työtehoseurasta. Oikeustieteen kandidaatti Jaakko Jokela aloittaa työmarkkinajuristina Hän siirtyy ET:hen esittelijän toimesta eläkekassojen ja -säätiöiden palveluyhtiössä Porasto Oy:ssä. Leena Nummila ENERGIAVUOSI 2011 ET:n tiedotustilaisuus Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä torstaina 19. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2011 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Eräät energiayhtiöt julkistavat samaan aikaan omat energiavuositietonsa. Energiavuosiaineistot tiedote ja Power Point kalvosarjat ovat koko vuoden -sivujemme eniten ladattuja aineistoja. Jukka Kortelainen VERKOSTO Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen Sähköverkko- ja sähkökauppavaliokunnat ovat kokouksessaan hyväksyneet uuden mallin taseisiin jääneiden virheiden käsittelemiseksi taseiden sulkeutumisen jälkeen. Malli poikkeaa nykyisten sopimusehtojen mukaisesta toimintatavasta. Uudessa mallissa asiakkaan sähkön myyjä korjaa virheellistä asiakaslaskutusta sähköenergian osalta oman asiakassuhteensa ajalta. Verkonhaltija korjaa asiakaslaskutusta siirron osalta. Toimijoiden välillä korjaukset sähköenergian osalta hyvitetään rahassa asiakkaan myyjän ja verkkoalueen toimitusvelvollisen myyjän välillä. Tarkka mallikuvaus on lähetetty sähkön myyjille ja verkonhaltijoille ja se löytyy ET:n nettisivuilta osoitteesta: Uuden mallin mukaista menettelyä taseisiin jääneiden virheiden käsittelemiseksi aletaan noudattaa välittömästi, kuitenkin viimeistään Mallin vaatimat sopimusehtomuutokset toteutetaan myöhemmin ensi vuonna samassa yhteydessä, kun parhaillaan virkamiesvalmistelussa olevat sähkömarkkinalainsäädännön muutokset huomioidaan sopimusehdoissa. Valiokunnat eivät nähneet tätä esteeksi uuden toimintamallin välittömälle käyttöönotolle. Uusi toimintamalli vaatii muutoksia sekä verkonhaltijan että sähkönmyyjän järjestelmiin. Järjestelmämuutokset tulee tilata riittävän ajoissa, jotta uutta toimintamallia voi alkaa noudattaa viimeistään Uudesta toimintamallista ja sen vaatimista muutoksista järjestetään kolme alueellista koulutusta tammi-helmikuun vaihteessa. Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautumiset löytyvät Adaton koulutuskalenterista osoitteesta:

5 Lisätietoja mallista ja sen käyttöönotosta antavat Energiateollisuus ry:n asiantuntijat: Riina Heinimäki, puh. (09) ja Ina Lehto, puh. (09) Ina Lehto Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Esimiesvalmennuksen osallistujamäärä on rajoitettu 20 osallistujaan, joten varaa paikkasi mahdollisimman pikaisesti mahtuaksesi mukaan! Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus -kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet erittäin hyvät ja kurssia on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen. Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa. Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso Hotelli Rosendahl, Tampere 2. jakso osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso osan paikka sovitaan 2.jaksolla Koko kurssisarjan osallistumismaksu on VAIN 1790 /osallistuja + alv 23 %. Osallistumismaksuun sisältyy valmennuksen ja materiaalien lisäksi lounaat ja kahvit kurssipäivinä sekä illallinen. Majoitukset kukin varaa ja maksaa itse suoraan hotelliin p Majoituskiintiö on varattu konsulttitoimisto Seppo Hoffrenin nimellä. Lisätietoa Adaton koulutuskalenterissa Verkonrakentamiseen liittyvään sopimuskoulutukseen panostettava Käytännössä on osoittautunut suurta tarvetta verkostourakka-asiakirjoja ja sopimuksia koskevalle käytännön läheiselle koulutukselle, jossa käydään läpi myös YSE 1998 sopimusehtojen soveltamista ja niihin tehtäviä poikkeuksia perusteluineen verkonrakennuksessa ja verkostourakoinnissa. Ensi keväänä Adato Energia Oy järjestää mm. alla mainitut käytännönläheiset koulutukset.

6 YSE 1998 SOPIMUSEHDOT JA SOPIMUSASIAKIRJOJEN KÄYTTÖ VERKONRAKENNUSHANKKEISSA hotelli Gustavelund, Tuusula Koulutukseen toivotaan runsasta osanottoa sekä tilaaja- että toimittajapuolelta, jotta jatkossa molempien osapuolten asiakirjojen ja YSE 1998 sopimusehtojen tuntemus paranee ja puhutaan "yhteistä kieltä " keskinäisessä toiminnassa ja parannetaan keskinäistä luottamusta. VERKONRAKENNUKSEN LAITE- JA MATERIAALIHANKINTOJEN SOPIMUKSET, TAKUUT JA VASTUUT Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Workshop myyjille ja ostajille Millä ehdoilla myyt? Entä millä ehdoilla ostat? Miten ehdot eroavat toisistaan? Miten erojen vaikutukset näkyvät euroissa? Entä jos ehdoista ei ole sovittu, mitä laki sanoo? Mikä laki? Onko yrityksesi toimitusketjun riskikeskittymä? Onko sopimus- ja vastuuketjussa aukkoja? Takuu 2 v mitä se tarkoittaa? Mitä selkeä takuuehto kattaa? Osaatko käyttää sopimuksia ja takuita ennakoivasti? Haluatko selkokielisiä vastauksia? Siinä tapauksessa tämä workshop on Sinulle. Tilaisuudessa ei luennoida sopimusoikeudesta, vaan ratkotaan yritysten välisen sopimuskäytännön kysymyksiä esimerkkitapausten valossa. Workshop-vetäjät ovat kokeneita kaupan ja rakentamisen alan sopimusjuristeja, joiden työn tavoitteena on turhien riitojen torjunta. Ohjelma rakentuu case-harjoituksille, jotka tähtäävät vilkkaaseen keskusteluun ja osanottajien omakohtaisiin oivalluksiin tässä tilaisuudessa et pitkästy. Workshop sopii kaikille toimitusketjun osapuolille, yhtä lailla valmistajille ja tavarantoimittajille kuin urakoitsijoille ja rakennuttajillekin. Tilaisuuden vetäjät: Varatuomari Helena Haapio, Lexpert Oy ja varatuomari Pia Klementjeff, Lexmentor Oy Lisäksi järjestämme HEADPOWER -OHJEISTOJEN TEHOKÄYTTÄJÄPÄIVÄ HeadPower Oy:n ohjeistotuotteet ovat laajasti käytössä sähkönjakeluverkon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Muutokset toimialalla ja uuden henkilöstön mukaantulo sekä ohjeistojen jatkuva kehittyminen on luonut tarpeen HeadPower ohjeistotuotteiden tehokäyttäjä-päivälle, joka järjestetään Rantasipi Airport Congress Center, Vantaalla. Tilaisuuden tavoitteena - on päivittää osallistujien tiedot HeadPower ohjeistotuotteista - oppia hyödyntämään paremmin ohjeistotuotteita ja sitä kautta helpottaa ja tehostaa toimintaa - pohtia yhdessä tuotteiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaisuus on kohdennettu jakeluverkon suunnittelijoille, maastosuunnittelijoille, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaaville rakennuttajille, urakoinnin esimiehille ja osaamisen kehittämisestä ja koulutuksista vastaaville. Tutustu päivän ohjelmaan Linkki ohjelmaan

7 Firenzen foorumi Firenzen foorumi kokoontui Firenzessä. Foorumi on keskusteluareena, jonka tavoitteena on edistää sähkön sisämarkkinoita Euroopassa. Sen tehtäviä ovat esimerkiksi maiden välisen sähkönsiirron hinnoittelua ja siirtokapasiteetin hallintaa koskevien päätösten ja ehdotusten valmistelu ja edistäminen sekä eri osapuolten saattaminen yhteen. Joulukuun foorumin asialistalla olivat 3. sisämarkkinapaketin mukaisten sähkömarkkinasääntöjen valmistelu, Euroopan sähkömarkkinoiden integraatio, siirtoverkkojen rakentaminen Euroopassa ja sähkömarkkinoiden valvonta. Foorumin päätöslauselmassa todetaan sääntövalmistelun, komission esityksen infrastruktuuripaketiksi ja voimaan tulevan REMIT-asetuksen olevan tervetulleita edistysaskeleita kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa. Foorumi keskusteli myös Day-Ahead-markkinan ja Intra-Day-markkinan järjestelyistä. Tavoitteena on, että NWE-alueella (North West Europe) olisi vuoden 2012 loppuun mennessä yhteinen markkinamekanismi hallinnoida hinta-alueiden välistä sähkön siirtoa. Muut Euroopan maat liittyisivät tähän alueeseen niiden ollessa valmiita, kuitenkin 2014 mennessä. NWEalueeseen kuuluvat Pohjola, Ranska, Saksa ja Benelux-maat sekä Iso-Britannia. Firenzen foorumissa pidetyt esitykset ja foorumin päätöslauselmat ovat saatavissa komission internet-sivuilla, Petteri Haveri KAUKOLÄMPÖ Uusia kaukolämpötutkimuksia valmistunut Seuraavat uudet kaukolämmön tutkimushankkeet ovat valmistuneet Älykäs kaukolämpöjärjestelmä ja sen mahdollisuudet Selvityksessä tuodaan esille, mitä älykäs kaukolämpö tarkoittaa, mitkä ovat sen ominaispiirteet, missä kaukolämpöjärjestelmän eri osissa älykkyyttä voidaan lisätä ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa kaukolämpöyhtiöille ja muille järjestelmän osapuolille. Lisäksi arvioidaan järjestelmän potentiaalia teknisestä, taloudellisesta ja ilmastollisesta näkökulmasta sekä älykkään kaukolämmön tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Näin selvitys osaltaan tukee kaukolämpöyhtiöiden tavoitetta tarjota asiakkailleen entistä vaivattomampaa, vähähiilisempää ja kilpailukykyisempää lämpöä. Aurinkolämmön mahdollisuudet kaukolämpöjärjestelmässä Aurinkolämmön yhdistäminen kaukolämpöön on perinteisesti ollut eri syistä ongelmallista. Tutkimuksessa on selvitetty aurinkolämmön eri tuotantoteknologioiden soveltuvuus osaksi kaukolämpöjärjestelmää Suomen olosuhteissa sekä määritetty tyypilliset aurinkolämmön kytkentävaihtoehdot osana kaukolämpöjärjestelmää vahvuuksineen ja heikkouksineen. Aurinkolämmön kannattavuutta on arvioitu suorittamalla laskelmia muutamassa tyypillisessä aurinkolämpöä hyödyntävässä ratkaisuvaihtoehdossa. Pitkällä tähtäimellä ratkaisut voivat parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja kiinnostavuutta asiakkaiden keskuudessa. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirrinten tukkeutumisen syiden selvittäminen Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka yleistä lämmönjakokeskusten lämmönsiirtimien tukkeutuminen tai muu lämmönsiirron rajoittuminen lämmönsiirtimissä on sekä pyrittiin selvittämään tukkeutumisten syitä. Tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä siitä, että

8 lämmönsiirrinten tukkeutumiset olisivat yleistyneet viimeisten vuosien aikana. Tukkeutumiset ovat yksittäistapauksia. Ongelmat näyttävät useimmiten liittyvän putkistojen käyttöönotossa tapahtuneisiin virheisiin, joista yleisin on putkistojen huuhtelun laiminlyönti tai huono puhdistustyön laatu. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten kytkennät ja lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat Hankkeessa kehitettiin ja analysoitiin erilaisia kaukolämmön asiakaslaitteiden kytkentämalleja ja mitoituslämpötiloja. Kytkennöissä selvitettiin mm. käyttöveden varaaja- ja tasaussäiliökytkentöjä, lämpöpumppujen ja aurinkolämmön käyttämistä kaukolämmön rinnalla sekä sulanapitolämmitystä. Lisäksi tarkasteltiin uusien energiamääräysten valossa mm. mitoituslämpötiloja ja kiertovesijohdon lämpöhäviöitä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään ET:n julkaisun Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet uusinnassa. Kaukolämpöverkkojen prosessitiedon mallinnustutkimus ja soveltuvuusselvitys automaattisen vuodonvaroitus- ja ilmaisinjärjestelmän kehitystyötä varten Hankkeen tarkoituksena oli analysoida kaukolämpöverkoista nykytasolla kerättyä prosessidataa matemaattisin menetelmin ja arvioida mallinnuksen mahdollisuuksia kaukolämpöverkkojen vuotojen ennakoinnin, varhaista havaitsemisen ja paikallistamisen järjestelmäkehitystä silmälläpitäen. Toisena tavoitteena oli tutkia Kuopiossa kymmenkunta vuotta käytössä olleen paineenmuutosten mittauksiin perustuvan vuodonilmaisinjärjestelmän päivitystä nykyteknologiaan soveltuvaksi, käytettävyydeltään paremmaksi ja yleiskäyttöisemmäksi. Tutkimusraportit ja niistä tehdyt lyhyet tiedotteet löytyvät pdf-tiedostona ET:n internet-sivuilla http//:www.energia.fi/julkaisut/70. Veli-Pekka Sirola ja Mirja Tiitinen YMPÄRISTÖ Ympäristölainsäädännön uudistus käynnistyy Vuoden 2011 lopussa ympäristöministeriössä aloitetaan ympäristösuojelulain uudistus. Lakiuudistuksessa saatetaan teollisuuspäästödirektiivi (IED) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja uudistetaan lupamenettelyjä. Hanke on energiainvestointien näkökulmasta erittäin keskeinen sillä laki määrittelee lupaehdot teolliselle toiminnalle Suomessa. Tavoitteena on, että Hallituksen esitys IE -direktiivin kansallisesta implementoinnista, on voimassa vuoden 2014 aikana. Hanke on organisoitu ympäristöministeriössä neljään projektityöryhmään, jotka etenevät eri aikataululla. Lakimuutosten eri alueet on jaettu näihin projektityöryhmiin. Kaikilla projekteilla on yhteinen korkeatasoinen johtoryhmä. Hankkeen johtoryhmä tekee merkittävimmät linjaukset ja toimii uudistuksen täytäntöönpanon tuki- ja taustaryhmänä. Projektissa 1 valmistellaan hallituksen esitystä, jossa keskeinen tavoite on saattaa teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallituksen esitystä kaavaillaan eduskunnalle viimeistään kevätistuntokaudella 2013, mutta aikataulu on erittäin haasteellinen. Projektissa 2 valmistellaan valvontaan liittyviä kysymyksiä, kuten valvonnan maksullisuuden toteuttamista.

9 Projekti 3 on energia-alan kannalta erittäin merkittävä, siinä laaditaan säädösmuodossa ehdotus IED:n suuria polttolaitoksia koskevien IED III luvun ja liitteen V velvoitteiden saattamiseksi osaksi ympäristönsuojelulakia. Energiateollisuus ry on myös mukana tässä työryhmässä. Projektin neljä tehtävä on arvioida YSL:län ja muun keskeisen ympäristölainsäädännön vaikuttavuutta erityisesti lakien samanaikaisissa soveltamistilanteissa. Merkittävä tehtävä työryhmällä on myös tarkastella luontoarvojen huomioon ottamista ympäristölupamenettelyssä. Miia Wallén Luonnonvarastrategiaa päivitetään Energiateollisuuden ympäristötoimikunta järjesti keskustelutilaisuuden luonnonvarastrategian päivityksestä kotimaisten polttoaineiden näkökulmasta. Keskustelutilaisuuteen osallistui sidosryhmiä valtionhallinnosta, etujärjestöistä ja energiayrityksistä. Luonnonvarastrategiaa käsittelevän tilaisuuden alustukset oli pyydetty Työ- ja elinkeinoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä. Tilaisuuden aikana keskusteltiin luonnonvarastrategian päivityksestä, kotimaisten polttoaineiden merkityksestä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä tulevasta EU:n resurssitiekartasta. Uusi luonnonvaraselonteko on tarkoitus päivittää vuoden 2013 syksyyn mennessä. Ensin päivitettäneen kuitenkin ilmasto- ja energiastrategia ja luonnonvarastrategia pyritään sen jälkeen integroimaan energia- ja ilmastopolitiikkaan paremmin. Tavoitteena onkin koota kokonaisuus, joka ohjaa molempia strategioiden tulevaisuutta yhteen suuntaan. Nykyisen selonteon toimenpiteistä on tarkoitus raportoida eduskunnan talousvaliokuntaan keväällä Kysymyksiä keskusteluissa heräsi mm. siitä kuka luonnonvarat omistaa, ja mikäli näiden käyttöön tulee rajoituksia, niin kenelle se tulee korvata. Lisäksi keskustelua käydään siitä, mikä on aineettoman luonnonvaran arvo ja kuka sen määrittäisi. Tulevaisuuden merkittävänä haasteena on luonnonvarjojen kestävä käyttö. Keskustelussa sivuttiin bioenergian kestävyyskriteereitä, RES direktiivin kehittymistä, resurssitehokkuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä. Samalla todettiin, että luonnonvarapolitiikka on hyvin monitahoinen kysymys ja sen kokonaiskuvan hahmottaminen on termeineen haastavaa. Energiateollisuus kaipaakin kansallisten kipupisteiden hahmottamista ja toisaalta alan erityispiirteiden huomioimista. Jatkossa keskustelua tulee käydä avoimesti ja eri sidosryhmien aloitteesta tulee keskustella hyvissä ajoin. Seminaarissa nousi selkeästi esiin se, että jatkossa on painetta uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvuun ja sillä taasen on vaikutuksia luontoon. Energia-ala tarvitseekin selkeitä suuntaviivoja siitä, mihin suuntaan investointeja Suomessa voi jatkossa kehittää. Muutokset nykytilanteeseen tapahtuvat hitaasti, joten valtionhallinnon ohjauksen on oltava pitkäjänteistä. Mikäli luonnonvarojen käyttö alettaisiin säädellä ja/tai rajoittaa, tulee ajoissa tietää selkeästi sen vaikutukset eri teollisuuden aloihin. Miia Wallén

10 PÄÄSTÖT IE- direktiivi tuo muutoksia lupamenettelyihin Merkittävin muutos, jota sovellettaneen IED:n voimaansaattamisen jälkeen myönnettävissä ympäristöluvissa, on lupamääräysten peruste. Ympäristöluvassa on vahvistettava päästörajaarvot, jotka eivät ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT) liittyviä päästötasoja (BAT AEL). Päästötasot on vahvistettu BAT-tekniikkaa koskevista päätelmistä tehdyissä päätöksissä. Päästöraja-arvot on ilmoitettava samalta tai lyhyemmältä ajanjaksolta ja samoissa vertailuolosuhteissa kuin BAT päästötasot. Syksyllä 2011 on käynnistynyt myös suuria polttolaitoksia koskeva parhaan tekniikan vertailuasiakirja (LCP Bref) on valmistelu. Se on tarkoitus saattaa valmiiksi 2014 lopulla. LCPbref asiakirjasta tulevat käyttöön uudet todennäköisesti tiukemmat BAT AEL päästötasot energia-alalle. Päästöraja-arvot energialaitoksissa eivät kuitenkaan saa ylittää liitteessä V VIII vahvistettuja raja-arvoja. IE-direktiivin liitteen V mukaiset päästörajat tulevat direktiivin mukaan voimaan vuonna Aikataulullisesti nämä prosessit ovat energia-alalla erittäin haasteellisia. Direktiivin vähittäisvaatimuksiin pääsy saattaa vaatia voimalaitoksilla investointeja. On kuitenkin mahdollista, että samoihin aikoihin tai vähän myöhemmin laitoksille asetetaan ympäristölupamenettelyssä uudet BAT-vaatimuksiin perustuvat päästörajat. Jos päästörajat poikkeavat toisistaan, saattavat tarvittavat investoinnitkin olla erilaiset. Pahimmillaan direktiivin liitteen V raja-arvojen saavuttamiseksi tehdyt investoinnit menevät hukkaan. Tätä ongelmaa on tarkasteltu tarkemmin Petri Vesan tekemässä selvityksessä, joka on saatavissa Miia Wallénilta. Miia Wallén UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvan energian tukiin muutoksia Vuoden alkupuolella voimaan tulleeseen lakiin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) on tulossa muutoksia. Lakiin liittyvä kiinteä tuotantotuki poistuu vuoden 2012 alusta. Näin ollen tuki ehtii olla voimassa vain vajaan vuoden. Kiinteän tuen järjestelmällä tuettiin pienvesivoimalla, ennen vuotta 2009 käyttöön otetulla tuulivoimalla ja osin metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantoa. Metsähakkeen käyttäjät voivat siirtyä samassa laissa olevaan syöttötariffijärjestelmään, jossa tukea maksetaan nk. muuttuvana tuotantotukena. On kuitenkin huomioitava, että syöttötariffiin liittyy huomattavasti raskaampi seuranta- ja raportointivelvoite, joten kaikille vähän metsähaketta käyttäville laitoksille siirtyminen uuteen järjestelmään ei välttämättä kannata. Pienvesivoima ja ennen vuotta 2009 käyttöön otettu tuulivoima jäävät ilman tuotantotukea. Tukea maksetaan enää vuoden 2011 tuotannosta. Useat kiinteään tukeen oikeutetut tuottajat eivät ole vielä rekisteröityneet EMV:n järjestelmään, mikä on edellytyksenä tuen saamiselle tämän vuoden osalta. Järjestelmään on liityttävä huhtikuun 2012 loppuun mennessä.

11 Tämän lisäksi TEM valmistelee metsähakkeen syöttötariffin eli edellä mainitun muuttuvan tuotantotuen merkittävää alentamista. Alentaminen liittyy turpeen veronkorotukseen, joka tehdään vuoden 2013 alusta ja edelleen vuonna Muuttuva tuotantotuki on hyväksytetty komissiolla ainoastaan kompensoimaan turpeen ja metsähakkeen kustannuseroa. Kun turpeen kustannus nousee, tukitarve tämän mukaan alenee. Metsähakkeen tuki alenisi portaittain vuosien 2013 ja 2015 alusta. Alenema on syytä ottaa huomioon polttoainesopimuksia tehtäessä, laitosten käyttötaloutta suunniteltaessa ja pohdittaessa mahdollista siirtymistä päättyvästä kiinteästä tuotantotuesta syöttötariffiin. TEM valmistelee lisäksi mahdollista uutta muuttuvaa tuotantotukea kivihiilen korvaamiseksi metsäjalosteilla sähkön ja lämmön yhteistuotannon pölypolttokattiloissa. Metsäjalosteilla, joita olisivat esimerkiksi pelletit, biohiili ja -kaasu, tuotetulle sähkölle maksettaisiin korkeampaa syöttötariffia. Tariffilla kompensoitaisiin kivihiilen ja metsäjalosteiden kustannuseroa. Tämä tuki tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2013 eikä sen käyttöönotosta ole vielä poliittisia päätöksiä. Lisäksi on mahdollista, että ensi vuonna supistetaan energiatukien myöntövaltuuksia. Käytännössä se tarkoittaisi, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä investointitukia olisi käytettävissä kaavailtua vähemmän. Pia Oesch TUULIVOIMA Tuulivoima rakentamisen vaikutukset puolustusvoimien tutkiin voidaan selvittää jatkossa luotettavasti VTT on kehittänyt tuulivoimarakentamisen tutkavaikutusten arviointiin tehokkaan laskentatyökalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aluevalvontatehtävässä käytettäviin valvontasensoreihin. Sen avulla varmistetaan, ettei tuulivoimarakentaminen heikennä puolustusvoimien valvontajärjestelmien suorituskykyä. Uuden tiedon avulla voidaan perustellusti pienentää tapauskohtaisesti alueita, joille ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Työ- ja elinkeinoministeriön, Metsähallituksen ja tuulivoimayritysten rahoittama tutkimusprojekti on luovuttanut puolustusvoimien käyttöön vaikutusten laskennan työkaluohjelmistot. Hankkeen sopimusosapuolet olivat Energiateollisuus ry, puolustusvoimat ja VTT. Puolustusvoimat on edellyttänyt tuulivoimahankkeista antamissaan lausunnoissaan, että tuulivoiman rakentamisessa otetaan huomioon puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamisedellytykset normaalioloissa, niiden häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Laskentatyökalu selventää tilannetta tuulivoimahankkeiden tutkavaikutusten selvittämisen kannalta. Tuulivoimarakentamista suunnitteleva yritys voi kääntyä pääesikunnan puoleen saadakseen lausunnon hankkeensa hyväksyttävyydestä maanpuolustuksen kannalta. Osassa tapauksissa voidaan edellyttää, että yritys tilaa VTT:ltä selvityksen hankkeensa vaikutuksista tutkajärjestelmiin. VTT tekee tällöin selvityksen uutta työkalua käyttäen. Selvitys on maksullista konsultointitoimintaa. Tulokset toimitetaan puolustusvoimille, joka tekee lausuntonsa niiden pohjalta. Hankkeeseen luotiin lisenssimenettely, joka kannusti alan toimijoita mukaan rahoittamaan työkalun kehittämistä. Lisenssejä myy Energiateollisuus ry. Ne tulevat myyntiin vähintään kolme kertaa vuodessa. Lisenssin hankkimalla selvityksiä voivat tilata myös ne yritykset, jotka eivät ole rahoittaneet työkalun kehittämistä.

12 Lisätietoja tutkaselvityksistä, lisenssien ostosta ja sovituista käyttöjärjestyksestä saa sähköpostitse osoitteesta Miia Wallén YDINVOIMA NucNetin uudet nettisivut Ydinvoimaviestinnän kansainvälinen verkosto NucNet (The Communications Network for Nuclear Energy and Ionising Radiation) avaa lähiaikoina uudet nettisivunsa. Uusi nettisivusto on jo testikäytössä. Siinä uutisten otsikot ja alkulauseet ovat kaikkien nähtävistä, myös ei-asiakkaat näkevät. Tämän uskotaan lisäävän potentiaalisten asiakkaiden kiinnostusta tilata palvelu. Uutinen avataan Read more painikkeesta ja se edellyttää kirjautumista järjestelmään. Brysselissä Foratomin kanssa samoissa tiloissa toimiva NucNet seuraa maailman ydinvoimatapahtumia ja välittää todennetut tapahtumat taustoittavina ja mahdollisimman luotettavina uutisina NucNetin jäsenten edustajille ja tilaaville asiakkailleen kautta maailman. Nyt siis kaikki pääsevät maistelemaan NucNetin uutistarjontaa. NucNet on toiminut vuodesta 1991 lähtien. NucNetin nettisivuilla on asiakkaiden käytössä ydinvoimauutisen tietokanta. Nettiuudistuksessa NucNet pitää jonkin aikaa vanhat nettisivunsa avoinna uusien sivujen kanssa samaan aikaan. Jatkossa vanhalta sivulta ohjataan automaattisesti uusille sivuille. Yksi syy uuden nettiosoitteen käyttöönottoon on Wolrd Nuclear Associationin nettiosoite jossa on vain väliviivan ero NucNetin vanhaan osoitteeseen. NucNet otti oman nettiosoitteensa käyttöön ennen WNA:ta, mutta Lontoossa toimiva lobbausjärjestö otti silti omaksi osoitteekseen vain eroavan osoitteen. NucNet lähettää nykyisin merkittävistä tapahtumista ennakkovaroituksena asiakkailleen tekstiviestin. Esimerkiksi allekirjoittanut sai ensimmäisen kerran tiedon Fukushimasta juuri NucNetin lähettämästä tekstiviestistä. Pekka Tiusanen EU Euroopan Komissio pyrkii helpottamaan T&K rahoituksen hakemista kaudella Valtaosa EU:n tutkimus- ja kehitystyön rahoituksesta ohjataan puiteohjelmien kautta. Tutkimuksen 7. puiteohjelma päättyy vuonna 2013 ja seuraavan tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman valmistelu etenee. Komissio julkaisi vuonna 2014 käynnistyvästä uudesta Horisontti tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta ehdotuksensa Aiemmin julkaistun vihreän kirjan mukaisesti Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) tulevat osaksi uutta puiteohjelmaa.

13 Komissio on ehdotuksessaan pyrkinyt yksinkertaistamaan rahoituksen hakua aiempiin puiteohjelmiin verrattuna. Kaiken tyyppisille osallistujille on nyt samat säännöt lähes poikkeuksetta. Tämän toivotaan lisäävän myös yritysten osallistumishalukuutta. Puiteohjelman ehdotettu kokonaisrahoitus on 80 Mrd, joka jakautuu kolmen yhtä tärkeäksi ilmoitetun strategisen tavoitteen kesken seuraavasti: 1. Excellent Science base 24,6 Mrd 2. Industrial leadership and competitive frameworks 17,9 Mrd 3. Tackling societal Challenges 31,7 Mrd Näiden lisäksi EIT + Joint Research Centre saavat yhteensä 4,8 Mrd ja Euratom-sopimuksesta rahoitetaan ydinturvallisuustutkimusta 1 Mrd. Energiatutkimus (otsikolla secure, clean and efficient energy) sijoittuu 3. strategisen tavoitteen alle ja sen rahoitusosuus on 5,8 Mrd. Tässä osiossa on kattavasti huomioitu SET-plan ja sen roolia energiatutkimusta ohjaavana strategiana korostetaan. Muiden otsikoiden alla on lisäksi monia energia-alaan liittyviä ja poikkitieteellisiä aiheita kuten sähköinen liikenne, materiaalitehokkuus, nano- ja materiaalitekniikka, tulevaisuuden teknologiat. Rahoituksen osalta on huomioitava, että summat oletettavasti muuttuvat vielä EU:n rahoituskehyksestä sovittaessa. Kati Takala EU:n Energiatiekartta 2050 julkistettiin Euroopan komissio julkisti 15. joulukuuta Energiatiekartan Siinä tavoitellaan kaikelle energian tuotannolle ja käytölle vähintään 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystä vuoden 1990 tasosta 2050 mennessä. Tarkastellut sektorit ovat sähkön tuotanto, rakennukset, teollisuus ja liikenne. Kaikissa niissä päästöt vähentyvät murto-osaan nykyisestä. Kuitenkin sähkön tuotanto kantaa suurimman vastuun vähennyksestä ja siinä tavoitellaan lähes 100 prosentin päästöjen vähennystä. Tiekartan keinovalikoimalla päästötavoitteeseen pyritään siten, että Euroopan kilpailukyky, kansalaisten hyvinvointi ja energiaturvallisuus olisivat mahdollisimman korkealla tasolla. Energia-asioista vastaava komissaari Günther Oettinger totesi julkistamistilaisuudessa: "Ainoastaan uudenlainen energiamalli voi taata järjestelmämme turvallisuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden pitkällä aikavälillä. Nyt meillä on eurooppalaiset puitteet tarvittavien poliittisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa oikeat investoinnit." Tiekartta pohjautuu 7 skenaarioon, joista viisi tuottaa tulokseksi 85 prosentin päästövähennyksen. Kaksi muuta skenaariota ovat nykypolitiikan mukaisia referenssiskenaarioita. Skenaarioissa yhdistellään eri tavoilla neljä tärkeintä keinoa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi: energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ydinvoima sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Yksikään skenaarioista ei käytännössä toteudu sellaisenaan, mutta ne osoittavat että on olemassa polkuja haluttuun päästötasoon. Tiekartan keskeisiä loppupäätelmiä sähkön tuotannon näkökulmasta ovat: - Sähkön osuus loppuenergiasta nousee lähes 40 prosenttiin nykyisestä runsaasta 20 prosentista. Vaikka primäärienergian käyttö tehostuu prosenttia, lisääntyy sähkön käyttö laskelmien mukaan prosentilla. Sähkön rooli on siten aivan keskeinen tavoiteltaessa päästöjen vähentämistä taloudellisesti kestävällä tavalla. - Suurempi energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden osuuden merkittävä lisääminen ovat vuoden 2050 hiilidioksidipäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttamisen ehdoton

14 edellytys. Myös kaasu, kivihiili ja ydinvoima ovat eri suhteissa mukana kaikissa skenaarioissa tarjoten jäsenmaille vaihtoehtoja. - Tiekartta tunnistaa hyvin sähkömarkkinoiden toimivuuteen liittyvät ongelmat ja etenkin uusiutuvan energian lisääntyvästä käytöstä aiheutuvan valtavan investointitarpeen sähköverkkoihin. Sähkömarkkinoiden toimivuus ja hyvät siirtoyhteydet ovat edellytys tavoitteeseen pääsylle. Varhaisessa vaiheessa tehdyt investoinnit maksavat vähemmän. Vuoteen 2030 ulottuvat infrastruktuuriin liittyvät investointipäätökset on tehtävä nyt. - Vuonna 2050 sähkön keskimääräisen hinnan koko EU:ssa arvioidaan olevan noin 1,5- kertainen nykyhintaan verrattuna ja korkean uusiutuvan skenaariossa lähes 2-kertainen. ET:n arvion mukaan eri skenaarioiden välinen kustannusero olisi siten mrd. euroa ja Suomessakin 6-7 mrd. euroa. Tiekartan taustalla on oletus, että päästään globaaliin sopimukseen päästöjen vähentämiseksi. Olisi ollut hyvä, jos olisi myös tarkasteltu tilannetta jos tällaista sopimusta ei ole laajasti tehty ja Eurooppa toimii yksin. Sähkö ja lämmön yhteistuotannon merkitys on jäänyt tiekartassa taka-alalle. Uusiutuvan energian tukijärjestelmien harmonisointiin ja asteittaiseen luopumiseen niistä ei myöskään ole kiinnitetty riittävästä huomiota. Kaikkiaan tiekartta on tervetullut avaus komissiolta: Se lisää varmuutta tulevasta EU:n energiapolitiikasta vuoden 2020 jälkeen ja luo siten edellytyksiä investoinneille. Linkki tiekarttaan: Linkki ET:n tiedotteeseen: Pertti Salminen JOULUTERVEHDYKSET Energiateollisuuden joulutervehdys Energiateollisuus ry kiittää jäsenyrityksiään ja yhteistyökumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä liiton toimintavuonna 2011 sekä toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Energiateollisuuden väki Joulutervehdys Adatosta Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta Joulutervehdyksiin tarkoitetuilla varoilla olemme tänä vuonna osallistuneet Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli keräykseen. Adatolaiset

15 KOULUTUS JA TAPAHTUMAT Studia Helsingissä Energia-ala esillä Studia-messuilla Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma Studia-messut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Toisen asteen (mm. lukio ja ammatilliset oppilaitokset) opiskelijoille suunnatut messut tarjosivat nuorille tietoa eri ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Kahden päivän messut keräsivät lähes messuvierasta. Energia-ala oli näkyvillä Sähkössä on Poweria yhteisosastolla, jossa kerrottiin nuorille sähkö- ja energia-alan monipuolisista koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista. Osastolla oli Energiateollisuus ry:n lisäksi mukana Sähköinsinööriliitto ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry sekä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Messuille osallistumisen tavoitteena oli tehdä sähkö- ja energia-alaa tutuksi ammatinvalintaikäiselle nuorisolle sekä alanvaihtajille. Messuvieraita houkuteltiin osastolle muun muassa polkemaan sähköpyörää, eli kuntopyörää, joka kertoi, paljonko sähköä polkija tuottaa ja mitä laitetta kyseisellä sähkömäärällä voisi käyttää. Sähköpyörä ja sen myötä osasto keräsikin suurta mielenkiintoa nuorten keskuudessa. Minna Rautajoki SFS 6002 SÄTKY- koulutus Ilmailumuseo, Vantaa hotelli Lappee, Lappeenranta Cumulus Seinäjoki Onko sähkötyöturvallisuuskortti tai Sätky-kortti vanhenemassa? SFS 6002 SÄTKY- koulutus antaa suurjännitelaitteistoissa työskenteleville kohdennetun KÄYTÄNNÖNLÄHEISEN koulutuksen ja täyttää työnantajalle kuuluvan työturvallisuuslain (738/2002) 14 :n mukaisen koulutusvelvoitteen. SFS 6002 SÄTKY -koulutus sisältää kirjallisen testin ja hyväksytystä suorituksesta annetaan sähkötyöturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus -kurssisarja uusitaan tammikuussa Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet erittäin hyvät ja kurssia on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen. Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee

16 - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa. Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso Tampere 2. jakso osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso osan paikka sovitaan 2.jaksolla Koko kurssisarjan osallistumismaksu on VAIN 1790 /osallistuja + alv 22 %. Osallistumismaksuun sisältyy valmennuksen ja materiaalien lisäksi lounaat ja kahvit kurssipäivinä sekä illallinen. HUOM! Esimiesvalmennuksen osallistujamäärä on rajoitettu 20 osallistujaan, joten varaa paikkasi mahdollisimman pikaisesti! Taseisiin jääneiden virheiden käsittely - alueellinen koulutus Energiateollisuus ry:ssä on tämän vuoden aikana työskennellyt työryhmä, joka on miettinyt uudet toimintatavat taseisiin jääneiden virheiden korjaamiseksi. Lisätietoa toisaalla näissä Energiasanomissa. Uusista menettelyistä kerrotaan tarkemmin kolmessa tammi-helmikuun 2012 aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä (pvm muuttunut aiemmasta Scandic Oulu Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa HeadPower -ohjeistojen tehokäyttäjäpäivä Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa HeadPower Oy:n ohjeistotuotteet ovat laajasti käytössä sähkönjakeluverkon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Muutokset toimialalla ja uuden henkilöstön mukaantulo sekä ohjeistojen jatkuva kehittyminen on luonut tarpeen HeadPower ohjeistotuotteiden tehokäyttäjä-päivälle. Tilaisuuden tavoitteena - on päivittää osallistujien tiedot HeadPower ohjeistotuotteista - oppia hyödyntämään paremmin ohjeistotuotteita ja sitä kautta helpottaa ja tehostaa toimintaa - pohtia yhdessä tuotteiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaisuus on kohdennettu jakeluverkon suunnittelijoille, maastosuunnittelijoille, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaaville rakennuttajille, urakoinnin esimiehille ja osaamisen kehittämisestä ja koulutuksista vastaaville. Ennakkokysymykset: Tehostaaksemme oppimista osallistujilla on mahdollisuus etukäteen lähettää kysymyksiä HeadPowerin ohjeistotuotteista ja niiden käytöstä. Kysymykset ja vastaukset käydään päivän aikana tuoteasiantuntijoiden toimesta läpi. Ennakkokysymyksiä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen

17 Kärkimieskoulutus WinNova, Laitila Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää mm. työhön liittyvien riskien arviointia. Selvittelemme, miten uuden VNa 205/2009 asetuksen määrittelemä turvallisuuskoordinaattori liittyy työn turvalliseen tekemiseen. Koulutuksen tavoitteena on selventää arkipäivän kärkimiestyötä verkko-, verkonrakennus- ja urakointiyhtiöissä sähköturvallisuudesta vastaavan näkökulmasta. Lisäksi keskustelemme yhteistyöstä ja vastuujaosta sekä kirkastamme kärkimiesten käsitystä siitä, kuinka työmaa toteutetaan turvallisesti käytännön muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on myös selventää johtajuuden arkipäivän olemusta keskustellen siitä roolihahmojen ja todellisten käytännön esimerkkien avulla. Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat videot sekä yhteinen, avoin kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen lopputuloksena jokaisella osallistujalla on henkilökohtainen suunnitelma oman kärkimiestyönsä kehittämiseksi. Kohderyhmä Kärkimiehet, työnjohtajat, esimiehet ja suunnittelijat. Koulutuksen antia lisää, kun yhtiöistä em. tulevat yhdessä valmennukseen tapaamaan kollegoita muista yhtiöistä, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia päivien aiheista ja kehittämään omaa yhteistoimintaansa päivien aiheiden parissa. Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & Sähkö-Tele-Valo ja AV-messut Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa & Jyväskylän Paviljonki Sähköturvallisuuslaki- ja asetus sekä työ- ja elinkeinoministeriön päätökset vaativat sähköverkkoyhtiöitä huolehtimaan sähkönjakeluverkon kunnosta ja kunnossapidosta sekä tekemään sähköverkolleen kunnossapitotarkastuksia riittävän usein. Yhä useammat verkkoyhtiöt ostavat kuntotarkastukset ulkopuoliselta tarkastuksia tekevältä yritykseltä ja vaativat koulutettujen tarkastajien käyttöä ja näin tarkastusten laadun valvonnan merkitys korostuu. Tarkastusten tilaajan on perehdytettävä tarkastajat tarkastusvaatimuksiin ja yhtiön toimintaan ennen tarkastusten aloittamista. Palveluntuottaja on aina tilaajan edustaja kohdatessaan asiakkaita ja näin kentällä liikkuvat asentajat ja palveluntuottajat esim. kuntotarkastajat on tarpeen perehdyttää myös asiakkaan kohtaamiseen. Kunnonhallintapäivät on suunnattu verkonhaltija - ja palveluntuotantoyhtiöissä sähkönjakeluverkon kunnossapidon suunnittelijoille, kunnossapito- ja tarkastustehtäviä käytännössä suorittaville, kunnossapitovälineitä ja -järjestelmiä toimittaville ym. kunnonhallinnan parissa työskenteleville. Päiviltä saat arvokasta ja käytännönläheistä kokemusperäistä tietoa ja opiksi ottavia vinkkejä muilta sähkönjakeluverkon kunnossapidon parissa toimivilta. Päivien yhteydessä tutustutaan Suomen suurimpaan perinteikkääseen sähköalan tapahtumaan

18 1 kv jännitetyöt - AMKA, jakokaapit Rovakaira Oy, Napapiirin toimipiste, Rovaniemi Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 mukaan jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä ainoastaan ammattihenkilö, joka on saanut kyseiseen jännitetyöhön vaadittavan koulutuksen, johon tulee sisältyä myös käytännön harjoittelu. Koulutus pitää uusia riittävän usein. Jännitetyötä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista yksi on nimetty sähköturvallisuustoimien valvojaksi. Jännitetyössä on käytettävä hyväksyttyjä ja asianomaiseen jännitetyöhön sopivia työ- ja suojavälineitä. Esim. AMKA-johdon jännitteettömyyden toteamiseksi ei ole luotettavaa hyväksyttävää menetelmää, joten on turvallisempaa tehdä AMKA-työt jännitetyönä. Jokainen sähkölaitosasentaja joutuu työssään tehtäviin, joissa jännitetöitä koskevien määräysten tunteminen on välttämätöntä. Koulutuksen tavoitteena on antaa seuraavat jännitetyöpätevyydet: - Standardin SFS 6002 mukainen koulutus - AMKAn eristyksen läpäisevät liittimet - Jännitetyöjakokaapit - Työharjoituksin syvennetään määräysten ymmärtämistä ja opetetaan töissä tarvittavat työmenetelmät (verkostosuositukset TJ2:03 "AMKA - johtojen jännitetyöohjeet eristyksen lävistäville liittimille", TJ3:96 Jännitetyöohje AMKA -johdon liittämiseksi pienjänniteavojohtoverkkoon, TK1:03 "Jännitetyöohje kaapelijakokaapeille") Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu verkko- ja verkostourakointiyhtiöiden asentajille ja työnjohdolle. Maakaapeliverkon rakentamisen perusteet ja laatuvaatimukset maanrakennusurakoitsijoille Sokos Hotel Lappee, Lappeenranta Maanrakennustyöt ovat näkyvä osa sähköverkoston rakennusprojektia, jonka merkitys on kasvanut ja vaikutus lopulliseen työn laatuun on merkittävä. Maanrakennustyöt ovat päätoteuttajan vastuulla ja siksi yhteiset pelisäännöt ja vastuukysymykset on oltava aukottomia. Maanrakennustyöt ovat kaikkien arvosteltavina ja myös mahdolliset virheelliset asennukset peittyvät maamassojen alle tilaajalta piiloon. Tästäkin syystä on erityisesti osattava kaapeleiden oikeaoppinen käsittely ja tilaajan laatuvaatimukset. Näin vältytään turhilta ja kalliiksi tulevilta kaapelivikojen korjauksilta. Koulutuksen tavoitteena on - käydä läpi maanrakennuksen perusasiat sähköverkkotöissä - erityisesti opastaa, miten kaapeleita on käsiteltävä työmailla - parantaa kuljettajan kykyä selviytyä turvallisesti työstään - edistää kuljettajan vaarojen arviointikykyä ja auttaa häntä ennakoimaan paremmin - mahdolliset tapaturmat itselle ja muille - käydä läpi yhteisellä työmaalla noudatettavat yhdenmukaisemmat pelisäännöt, joita on helpompi noudattaa laadukkailla ja turvallisilla työtavoilla.

19 Koulutuksessa käydään läpi maanrakentamiseen liittyvät kohdat mahdollisimman käytännönläheisesti ja aitojen esimerkkien, valokuvien ym. avulla. Turvallisuus, taloudellisuus, asiakaspalvelu ja kerralla valmiiksi tehty laadukas lopputulos on yhteisenä tavoitteena. Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu maanrakennusurakoitsijoille, ammattikuljettajille ja heidän alihankkijoilleen. Koulutus soveltuu myös tilaajan edustajille/valvojille sekä verkonrakennustöistä vastaaville esimiehille. Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt Holiday Club Tampereen kylpylä Valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää ilmajohtoverkon purkutöiden suunnittelua etukäteen. Ennen purkutyön aloittamista on suoritettava työhön liittyvien riskien arviointi. Uuden asetuksen mukaan turvallisuuskoordinaattorin tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Purkutyö tulee suorittaa aina ennakkoon tehdyn työsuunnitelman ja yhtiössä hyväksytyn purkutyöohjeen mukaan. Nykyisessä tilaaja-toimittajamallissa on tärkeää ennalta selvittää verkkoyhtiön ja verkostourakoitsijan keskinäiset vastuut ennen purkutöiden suunnittelua ja toteutusta. Ilmajohtojen purkutöiden määrä verkostotöissä lisääntyy lähivuosina merkittävästi. Purkutöihin liittyvät riskit ovat erilaisia kuin rakentamistyössä, mutta siitä huolimatta purkutyö on jätetty usein kokonaan suunnittelematta. Koulutuksen tavoite - Koulutuksen tavoitteena on verkostosuosituksen pohjalta keskustella yhdessä työkokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista, jotta työn suunnittelu tukisi parhaiten turvallista ja tehokasta työsuoritusta. - Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat esimerkit sekä yhteinen, avoin keskustelu, kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen aikana osallistujat tekevät kaikki työvaiheet ryhmissä luokkahuoneessa paperilla. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu ilmajohtoverkkojen rakennuttamiseen ja rakentamiseen osallistuville suunnittelijoille, verkostoasentajille, työnjohtajille, tiimipäälliköille sekä työturvallisuusasioista vastaaville Ilmajohtoverkostotyöt Seinäjoki Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa.

20 Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu verkko- ja verkostourakointiyhtiöissä työskenteleville esimiehille, työnjohtajille, verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille ym. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen parissa toimivia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan verkostorakentamiseen liittyvistä asioista. Sähköverkon käyttötehtävät ja viankorjaus Hotelli Cumulus, Pori Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Sähkön laatu on tärkeä asia sähkönkäyttäjille ja samalla verkonhaltijat joutuvat miettimään ja varautumaan laajoihinkin sähköhäiriöihin. Sähkönjakeluhäiriöt johtuvat ilmastollisista olosuhteista, kuten tuulesta, ukkosista ja kovista pakkasista. Suuri osa häiriöistä johtuu myös ulkopuolisten varomattomasta työskentelystä sähköjohtojen läheisyydessä. Korjaustyöt joudutaan yleensä tekemään vaikeissa keli- ja sääolosuhteissa ja aina ei tiedetä korjaustyön alussa miten pitkään korjaustyöt kestävät. Tärkeintä korjaustöissä on muistaa henkilöturvallisuus, vaikka kiire tuntuu painavan ja näitä töitä ei ole ennalta suunniteltu. Korjaustyön tekijät maastossa sekä vastuuhenkilöt valvomossa joutuvat tekemään kovan paineen ja väsymyksenkin kanssa vaativia tehtäviä. Samalla vikatilanteiden turvallisuusriskit kasvavat. Tämän takia vikatöiden hoito vaatii ehdotonta oikein tekemistä ja turvallisuusohjeiden täsmällistä noudattamista. Koulutus on tarkoitettu Sinulle, joka työskentelet - viankorjaustöissä asentajana - esimiehenä, varallaolijana, valvomotyöntekijänä - käytön-, tai sähkötöiden johtajana - käyttötoiminnoista vastaavana verkonhaltijana Jos haluat varmistaa ja kehittää oman organisaatiosi valmiutta toimia vikatilanteissa turvallisesti ja tehokkaasti, tule mukaan koulutuspäivään! Tiiviin ja vuorovaikutteisen koulutuspäivän sisältöannin lisäksi on aina kehittävää tavata ja jututtaa kollegoita, jotka ovat samojen haasteiden keskellä Em. koulutusten tarkemmat ohjelmat Adaton koulutuskalenterissa

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen Automaatioseura ry Voimalalaitosjaos

Suomen Automaatioseura ry Voimalalaitosjaos ry Voimalalaitosjaos Kevätkokous 26.5.2015 ABB, Pitäjänmäki, Helsinki Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan valinta 3. Kokouksen toimihenkilöiden valinta sihteeri, pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM 24.1.2017 Merituulivoimapotentiaali BASREC 2012: Analysis of conditions for Wind Power in

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot