Energiasanomat 16/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 16/15.12.2011"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Energiasanomat 16/ ENERGIATEOLLISUUS - Kansallisista EU-asioihin ja päinvastoin ET:n syysseminaarissa - ET:n kevätseminaari Tampereella Pekka Tiusanen eläkkeelle - Nimityksiä Energiateollisuus ry:ssä ENERGIAVUOSI ET:n tiedotustilaisuus VERKOSTO - Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen - Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa - Verkonrakentamiseen liittyvään sopimuskoulutukseen panostettava - Firenzen foorumi KAUKOLÄMPÖ - Uusia kaukolämpötutkimuksia valmistunut YMPÄRISTÖ - Ympäristölainsäädännön uudistus käynnistyy - Luonnonvarastrategiaa päivitetään PÄÄSTÖT - IE- direktiivi tuo muutoksia lupamenettelyihin UUSIUTUVA ENERGIA - Uusiutuvan energian tukiin muutoksia YDINVOIMA - NucNetin uudet nettisivut EU - Euroopan Komissio pyrkii helpottamaan T&K rahoituksen hakemista kaudella EU:n Energiatiekartta 2050 julkistettiin JOULUTERVEHDYKSET - Energiateollisuuden joulutervehdys - Joulutervehdys Adatosta KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - Studia Helsingissä SFS 6002 SÄTKY- koulutus - Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa - Taseisiin jääneiden virheiden käsittely - alueellinen koulutus - HeadPower -ohjeistojen tehokäyttäjäpäivä - Kärkimieskoulutus - Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & Sähkö-Tele-Valo ja AV-messut kv jännitetyöt - AMKA, jakokaapit - Maakaapeliverkon rakentamisen perusteet ja laatuvaatimukset maanrakennusurakoitsijoille - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Ilmajohtoverkostotyöt - Sähköverkon käyttötehtävät ja viankorjaus - TUULIVOIMA - Tuulivoima rakentamisen vaikutukset puolustusvoimien tutkiin voidaan selvittää jatkossa luotettavasti Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Jukka Kortelainen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , J jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi

2 ENERGIATEOLLISUUS Kansallisista EU-asioihin ja päinvastoin ET:n syysseminaarissa Energiateollisuus ry:n (ET) syysseminaaria vietettiin liittokokouksen yhteydessä Finlandiatalolla Helsingissä 17. marraskuuta. Tapahtuma, jonka juonsi toimittaja Tuomas Embuske, keräsi noin 230 osanottajaa. Seminaarin aamupäiväosuudessa kuultiin aluksi asiaa energiaomavaraisuudesta ja turpeen asemasta, kun ET:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Virkkunen avauksessaan korosti niiden merkitystä Suomelle. Kotimaisten energialähteiden käyttö erityisesti sähkön ja lämmön tuotannossa on suotavaa mm. siksi, että niiden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset, verotulot ja muut yhteiskunnalliset hyödyt jäävät Suomeen. Onkin vaikea ymmärtää julkisuudessa esitettyjä tavoitteita, joiden mukaan turpeen käytöstä tulisi luopua energiakäytössä kokonaan, Virkkunen muun muassa totesi. Virkkusen jälkeen esiintynyt Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman puhui mistäs muusta kuin Eurooppaa piinaavasta velkakriisistä. Mitään uusia patenttilääkkeitä Korkmanilta ei kriisin lievittämiseen herunut, vaan ratkaisu hänestä pitää löytyä EU-päätösten pikaisista toimeenpanoista. Johtaja Hanna Ojanen Ulkopoliittisesta Instituutista näki kriisin keskellä myös toivoa paremmasta. Hän muistutti, kuinka monta kertaa EU on selvinnyt kriiseistään ja yleensä lääke on ollut laajentuminen. Tätä hän suositti nytkin, vaikkei suoralta kädeltä olisi itsekään ottamassa Turkkia Unioniin Kroatian kylläkin. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen puheen ydin oli puhtaan tekniikan ja energiatehokkuuden innovaatioissa. Häkämiehestä tämän Cleantech-klusterin kehittäminen pitäisi päästövähennyksiin tuijottamisen sijasta nostaa EU:ssa tärkeimmäksi keinoksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Elinkeinoministeri puolusti myös uusiutuvan energian tukiin liittyviä toimiaan toteamalla, että kiinteän tuotantotuen poisto oli symbolinen kysymys verrattuna siihen, että valtio satsaa uusiutuvaan energiaan ensi vuonna enemmän kuin koskaan on tehty. Lounaan jälkeisessä iltapäiväosuudessa keskityttiin EU:n sähkön sisämarkkinoiden kehitysnäkymiin. Aihetta alusti johtaja Olli Sipilä Pöyry Management Consulting Oy:stä ja hänen näkemyksensä oli, että monista ongelmista huolimatta EU:ssa päästään tavoitteeseen, eli avoimesti toimiviin sähkömarkkinoihin muutaman vuoden sisällä. Sipilän alustusta seurasi samaan aiheeseen keskittynyt paneelikeskustelu, johon osallistuivat toimitusjohtaja Päivä Aaltonen Suomen ElFistä, professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen ET:stä, pääekonomisti Simon-Peter Ollus Fortumista ja toimitusjohtaja Rami Vuola EPV Energiasta. Paneelikeskustelua johdatellut Antti Ruuskanen JKL:stä kysyi panelisteilta, mitä ongelmia he näkevät nykyisessä markkinakehityksessä ja miten he korjaisivat niitä. Markkinoiden yhdentymiskehityksen hitaus nähtiin yhteisesti ongelmaksi, mutta oikeastaan vain Juha Naukkarinen nosti konkreettisia uhkia esiin toteamalla, että suurissa jäsenmaissa kansalliset intressit ovat nousseet selvästi esille. Pullonkaulaongelmien poistaminen rakentamalla riittävästi siirtoverkkoja ja markkinoihin liittyvän lainsäädännön nopea toimeenpano eri jäsenmaissa katsottiin parhaiksi keinoiksi edistää markkinaintegraatiota. Kukaan panelisteista ei kuitenkaan vaikuttanut kovin optimistiselta sen suhteen, että energiakomissaari Günther Oettingerin asettama tavoite sähkönsisämarkkinoiden toteutumisesta vuoden 2014 loppuun mennessä toteutuisi.

3 Seminaarin jälkeen pidetty ET:n liittokokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi PVO:n toimitusjohtajan Lauri Virkkusen sekä varapuheenjohtajiksi Timo Pylväsen Savon Voimasta ja Matti Rintasen Pori Energiasta. Kiitokset kaikille seminaariin osallistujille tapahtumarikkaasta päivästä ja nähdään kevätseminaarin merkeissä Tampereella ! Kaikki meille toimitetut ja julkaisuluvan saaneet seminaarien alustukset ovat nähtävissä näillä ET:n sivuilla. Jukka Kortelainen ET:n kevätseminaari Tampereella Energiateollisuus ry:n ensi vuoden kevätseminaari pidetään toukokuuta Tampereella hotelli Scandic Rosendahlissa. Torstaihin sijoittuvat tuttuun tapaan pääseminaari, liittokokous ja iltaohjelma. Perjantaina on taas tarjolla puolipäiväinen teemaseminaari ja ekskursio. Ohjelmiin palataan Energiasanomien kevään 2012 numeroissa ja muissa viesteissä, mutta merkatkaapa aika ja paikka jo nyt ylös, siis Tampereella. Jukka Kortelainen Pekka Tiusanen eläkkeelle Yli 30-vuotisen uran energia-alan järjestöjen viestintätehtävissä tehnyt Pekka Tiusanen jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle Pekka aloitti työskentelyn energia-asioiden parissa huhtikuussa 1980 silloisen Sähkölaitosyhdistyksen (SLY) viestintäpäällikkönä. SLY:n muuttuessa Sähköenergialiitoksi 1990-luvun puolivälissä Pekka jatkoi sen viestinnän vetäjänä pari vuotta ennen siirtymistään Energia-alan Keskusliiton Finergyn viestintäpäälliköksi. Energia-alan järjestöjen yhdistyessä Energiateollisuus ry:ksi 2005 alusta Pekasta tuli ET:n viestintäpäällikkö sekä Energiauutisten ja Energiasanomien päätoimittaja. Pekka Tiusasen energia-asioiden syvää tietämystä on arvostettu laajalti eri sidosryhmissä ja ennen kaikkea median puolelta monet toimittajat useasti kääntyivät Pekan puoleen tarvitessaan jotain energiaan liittyvää tietoa. Ja saivat aina vastauksen! Toivotamme Pekalle antoisia eläkepäiviä! Jukka Kortelainen Nimityksiä Energiateollisuus ry:ssä Energiateollisuus ry:n uutena lakimiehenä on aloittanut oikeustieteen kandidaatti Eeva Kurkirinne. Ennen ET:hen siirtymistä Kurkirinne työskenteli Energiamarkkinaviraston markkinavalvontaryhmässä. Sähköntuotannon uutena asiantuntijana on aloittanut energiatekniikan DI Joona Turtiainen vastuualueenaan ilmasto- ja päästökauppa-asiat. Lisäksi hän osallistuu uusiutuvan energian ohjauskeinoihin liittyvään edunvalvontaan. Turtiainen siirtyy ET:hen Fortumin EHStiimistä. Kaukolämpöalan uutena assistenttina on aloittanut YO-merkonomi/HR-assistentti Cathrin "Katri" Aho. Ennen ET:tä Aho työskenteli Siemens Enterprise Communications Oy:ssä.

4 Sähköntuotannon toisena uutena asiantuntijana aloittaa tuotantotalouden DI Jukka Makkonen vastuualueenaan voimalaitosten päästöjen hallintaan liittyvä lainsäädäntö ja bioenergian edunvalvonta. Makkonen siirtyy ET:hen Työtehoseurasta. Oikeustieteen kandidaatti Jaakko Jokela aloittaa työmarkkinajuristina Hän siirtyy ET:hen esittelijän toimesta eläkekassojen ja -säätiöiden palveluyhtiössä Porasto Oy:ssä. Leena Nummila ENERGIAVUOSI 2011 ET:n tiedotustilaisuus Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä torstaina 19. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2011 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Eräät energiayhtiöt julkistavat samaan aikaan omat energiavuositietonsa. Energiavuosiaineistot tiedote ja Power Point kalvosarjat ovat koko vuoden -sivujemme eniten ladattuja aineistoja. Jukka Kortelainen VERKOSTO Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen Sähköverkko- ja sähkökauppavaliokunnat ovat kokouksessaan hyväksyneet uuden mallin taseisiin jääneiden virheiden käsittelemiseksi taseiden sulkeutumisen jälkeen. Malli poikkeaa nykyisten sopimusehtojen mukaisesta toimintatavasta. Uudessa mallissa asiakkaan sähkön myyjä korjaa virheellistä asiakaslaskutusta sähköenergian osalta oman asiakassuhteensa ajalta. Verkonhaltija korjaa asiakaslaskutusta siirron osalta. Toimijoiden välillä korjaukset sähköenergian osalta hyvitetään rahassa asiakkaan myyjän ja verkkoalueen toimitusvelvollisen myyjän välillä. Tarkka mallikuvaus on lähetetty sähkön myyjille ja verkonhaltijoille ja se löytyy ET:n nettisivuilta osoitteesta: Uuden mallin mukaista menettelyä taseisiin jääneiden virheiden käsittelemiseksi aletaan noudattaa välittömästi, kuitenkin viimeistään Mallin vaatimat sopimusehtomuutokset toteutetaan myöhemmin ensi vuonna samassa yhteydessä, kun parhaillaan virkamiesvalmistelussa olevat sähkömarkkinalainsäädännön muutokset huomioidaan sopimusehdoissa. Valiokunnat eivät nähneet tätä esteeksi uuden toimintamallin välittömälle käyttöönotolle. Uusi toimintamalli vaatii muutoksia sekä verkonhaltijan että sähkönmyyjän järjestelmiin. Järjestelmämuutokset tulee tilata riittävän ajoissa, jotta uutta toimintamallia voi alkaa noudattaa viimeistään Uudesta toimintamallista ja sen vaatimista muutoksista järjestetään kolme alueellista koulutusta tammi-helmikuun vaihteessa. Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautumiset löytyvät Adaton koulutuskalenterista osoitteesta:

5 Lisätietoja mallista ja sen käyttöönotosta antavat Energiateollisuus ry:n asiantuntijat: Riina Heinimäki, puh. (09) ja Ina Lehto, puh. (09) Ina Lehto Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Esimiesvalmennuksen osallistujamäärä on rajoitettu 20 osallistujaan, joten varaa paikkasi mahdollisimman pikaisesti mahtuaksesi mukaan! Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus -kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet erittäin hyvät ja kurssia on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen. Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa. Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso Hotelli Rosendahl, Tampere 2. jakso osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso osan paikka sovitaan 2.jaksolla Koko kurssisarjan osallistumismaksu on VAIN 1790 /osallistuja + alv 23 %. Osallistumismaksuun sisältyy valmennuksen ja materiaalien lisäksi lounaat ja kahvit kurssipäivinä sekä illallinen. Majoitukset kukin varaa ja maksaa itse suoraan hotelliin p Majoituskiintiö on varattu konsulttitoimisto Seppo Hoffrenin nimellä. Lisätietoa Adaton koulutuskalenterissa Verkonrakentamiseen liittyvään sopimuskoulutukseen panostettava Käytännössä on osoittautunut suurta tarvetta verkostourakka-asiakirjoja ja sopimuksia koskevalle käytännön läheiselle koulutukselle, jossa käydään läpi myös YSE 1998 sopimusehtojen soveltamista ja niihin tehtäviä poikkeuksia perusteluineen verkonrakennuksessa ja verkostourakoinnissa. Ensi keväänä Adato Energia Oy järjestää mm. alla mainitut käytännönläheiset koulutukset.

6 YSE 1998 SOPIMUSEHDOT JA SOPIMUSASIAKIRJOJEN KÄYTTÖ VERKONRAKENNUSHANKKEISSA hotelli Gustavelund, Tuusula Koulutukseen toivotaan runsasta osanottoa sekä tilaaja- että toimittajapuolelta, jotta jatkossa molempien osapuolten asiakirjojen ja YSE 1998 sopimusehtojen tuntemus paranee ja puhutaan "yhteistä kieltä " keskinäisessä toiminnassa ja parannetaan keskinäistä luottamusta. VERKONRAKENNUKSEN LAITE- JA MATERIAALIHANKINTOJEN SOPIMUKSET, TAKUUT JA VASTUUT Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Workshop myyjille ja ostajille Millä ehdoilla myyt? Entä millä ehdoilla ostat? Miten ehdot eroavat toisistaan? Miten erojen vaikutukset näkyvät euroissa? Entä jos ehdoista ei ole sovittu, mitä laki sanoo? Mikä laki? Onko yrityksesi toimitusketjun riskikeskittymä? Onko sopimus- ja vastuuketjussa aukkoja? Takuu 2 v mitä se tarkoittaa? Mitä selkeä takuuehto kattaa? Osaatko käyttää sopimuksia ja takuita ennakoivasti? Haluatko selkokielisiä vastauksia? Siinä tapauksessa tämä workshop on Sinulle. Tilaisuudessa ei luennoida sopimusoikeudesta, vaan ratkotaan yritysten välisen sopimuskäytännön kysymyksiä esimerkkitapausten valossa. Workshop-vetäjät ovat kokeneita kaupan ja rakentamisen alan sopimusjuristeja, joiden työn tavoitteena on turhien riitojen torjunta. Ohjelma rakentuu case-harjoituksille, jotka tähtäävät vilkkaaseen keskusteluun ja osanottajien omakohtaisiin oivalluksiin tässä tilaisuudessa et pitkästy. Workshop sopii kaikille toimitusketjun osapuolille, yhtä lailla valmistajille ja tavarantoimittajille kuin urakoitsijoille ja rakennuttajillekin. Tilaisuuden vetäjät: Varatuomari Helena Haapio, Lexpert Oy ja varatuomari Pia Klementjeff, Lexmentor Oy Lisäksi järjestämme HEADPOWER -OHJEISTOJEN TEHOKÄYTTÄJÄPÄIVÄ HeadPower Oy:n ohjeistotuotteet ovat laajasti käytössä sähkönjakeluverkon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Muutokset toimialalla ja uuden henkilöstön mukaantulo sekä ohjeistojen jatkuva kehittyminen on luonut tarpeen HeadPower ohjeistotuotteiden tehokäyttäjä-päivälle, joka järjestetään Rantasipi Airport Congress Center, Vantaalla. Tilaisuuden tavoitteena - on päivittää osallistujien tiedot HeadPower ohjeistotuotteista - oppia hyödyntämään paremmin ohjeistotuotteita ja sitä kautta helpottaa ja tehostaa toimintaa - pohtia yhdessä tuotteiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaisuus on kohdennettu jakeluverkon suunnittelijoille, maastosuunnittelijoille, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaaville rakennuttajille, urakoinnin esimiehille ja osaamisen kehittämisestä ja koulutuksista vastaaville. Tutustu päivän ohjelmaan Linkki ohjelmaan

7 Firenzen foorumi Firenzen foorumi kokoontui Firenzessä. Foorumi on keskusteluareena, jonka tavoitteena on edistää sähkön sisämarkkinoita Euroopassa. Sen tehtäviä ovat esimerkiksi maiden välisen sähkönsiirron hinnoittelua ja siirtokapasiteetin hallintaa koskevien päätösten ja ehdotusten valmistelu ja edistäminen sekä eri osapuolten saattaminen yhteen. Joulukuun foorumin asialistalla olivat 3. sisämarkkinapaketin mukaisten sähkömarkkinasääntöjen valmistelu, Euroopan sähkömarkkinoiden integraatio, siirtoverkkojen rakentaminen Euroopassa ja sähkömarkkinoiden valvonta. Foorumin päätöslauselmassa todetaan sääntövalmistelun, komission esityksen infrastruktuuripaketiksi ja voimaan tulevan REMIT-asetuksen olevan tervetulleita edistysaskeleita kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa. Foorumi keskusteli myös Day-Ahead-markkinan ja Intra-Day-markkinan järjestelyistä. Tavoitteena on, että NWE-alueella (North West Europe) olisi vuoden 2012 loppuun mennessä yhteinen markkinamekanismi hallinnoida hinta-alueiden välistä sähkön siirtoa. Muut Euroopan maat liittyisivät tähän alueeseen niiden ollessa valmiita, kuitenkin 2014 mennessä. NWEalueeseen kuuluvat Pohjola, Ranska, Saksa ja Benelux-maat sekä Iso-Britannia. Firenzen foorumissa pidetyt esitykset ja foorumin päätöslauselmat ovat saatavissa komission internet-sivuilla, Petteri Haveri KAUKOLÄMPÖ Uusia kaukolämpötutkimuksia valmistunut Seuraavat uudet kaukolämmön tutkimushankkeet ovat valmistuneet Älykäs kaukolämpöjärjestelmä ja sen mahdollisuudet Selvityksessä tuodaan esille, mitä älykäs kaukolämpö tarkoittaa, mitkä ovat sen ominaispiirteet, missä kaukolämpöjärjestelmän eri osissa älykkyyttä voidaan lisätä ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa kaukolämpöyhtiöille ja muille järjestelmän osapuolille. Lisäksi arvioidaan järjestelmän potentiaalia teknisestä, taloudellisesta ja ilmastollisesta näkökulmasta sekä älykkään kaukolämmön tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Näin selvitys osaltaan tukee kaukolämpöyhtiöiden tavoitetta tarjota asiakkailleen entistä vaivattomampaa, vähähiilisempää ja kilpailukykyisempää lämpöä. Aurinkolämmön mahdollisuudet kaukolämpöjärjestelmässä Aurinkolämmön yhdistäminen kaukolämpöön on perinteisesti ollut eri syistä ongelmallista. Tutkimuksessa on selvitetty aurinkolämmön eri tuotantoteknologioiden soveltuvuus osaksi kaukolämpöjärjestelmää Suomen olosuhteissa sekä määritetty tyypilliset aurinkolämmön kytkentävaihtoehdot osana kaukolämpöjärjestelmää vahvuuksineen ja heikkouksineen. Aurinkolämmön kannattavuutta on arvioitu suorittamalla laskelmia muutamassa tyypillisessä aurinkolämpöä hyödyntävässä ratkaisuvaihtoehdossa. Pitkällä tähtäimellä ratkaisut voivat parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja kiinnostavuutta asiakkaiden keskuudessa. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirrinten tukkeutumisen syiden selvittäminen Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka yleistä lämmönjakokeskusten lämmönsiirtimien tukkeutuminen tai muu lämmönsiirron rajoittuminen lämmönsiirtimissä on sekä pyrittiin selvittämään tukkeutumisten syitä. Tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä siitä, että

8 lämmönsiirrinten tukkeutumiset olisivat yleistyneet viimeisten vuosien aikana. Tukkeutumiset ovat yksittäistapauksia. Ongelmat näyttävät useimmiten liittyvän putkistojen käyttöönotossa tapahtuneisiin virheisiin, joista yleisin on putkistojen huuhtelun laiminlyönti tai huono puhdistustyön laatu. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten kytkennät ja lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat Hankkeessa kehitettiin ja analysoitiin erilaisia kaukolämmön asiakaslaitteiden kytkentämalleja ja mitoituslämpötiloja. Kytkennöissä selvitettiin mm. käyttöveden varaaja- ja tasaussäiliökytkentöjä, lämpöpumppujen ja aurinkolämmön käyttämistä kaukolämmön rinnalla sekä sulanapitolämmitystä. Lisäksi tarkasteltiin uusien energiamääräysten valossa mm. mitoituslämpötiloja ja kiertovesijohdon lämpöhäviöitä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään ET:n julkaisun Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet uusinnassa. Kaukolämpöverkkojen prosessitiedon mallinnustutkimus ja soveltuvuusselvitys automaattisen vuodonvaroitus- ja ilmaisinjärjestelmän kehitystyötä varten Hankkeen tarkoituksena oli analysoida kaukolämpöverkoista nykytasolla kerättyä prosessidataa matemaattisin menetelmin ja arvioida mallinnuksen mahdollisuuksia kaukolämpöverkkojen vuotojen ennakoinnin, varhaista havaitsemisen ja paikallistamisen järjestelmäkehitystä silmälläpitäen. Toisena tavoitteena oli tutkia Kuopiossa kymmenkunta vuotta käytössä olleen paineenmuutosten mittauksiin perustuvan vuodonilmaisinjärjestelmän päivitystä nykyteknologiaan soveltuvaksi, käytettävyydeltään paremmaksi ja yleiskäyttöisemmäksi. Tutkimusraportit ja niistä tehdyt lyhyet tiedotteet löytyvät pdf-tiedostona ET:n internet-sivuilla http//:www.energia.fi/julkaisut/70. Veli-Pekka Sirola ja Mirja Tiitinen YMPÄRISTÖ Ympäristölainsäädännön uudistus käynnistyy Vuoden 2011 lopussa ympäristöministeriössä aloitetaan ympäristösuojelulain uudistus. Lakiuudistuksessa saatetaan teollisuuspäästödirektiivi (IED) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja uudistetaan lupamenettelyjä. Hanke on energiainvestointien näkökulmasta erittäin keskeinen sillä laki määrittelee lupaehdot teolliselle toiminnalle Suomessa. Tavoitteena on, että Hallituksen esitys IE -direktiivin kansallisesta implementoinnista, on voimassa vuoden 2014 aikana. Hanke on organisoitu ympäristöministeriössä neljään projektityöryhmään, jotka etenevät eri aikataululla. Lakimuutosten eri alueet on jaettu näihin projektityöryhmiin. Kaikilla projekteilla on yhteinen korkeatasoinen johtoryhmä. Hankkeen johtoryhmä tekee merkittävimmät linjaukset ja toimii uudistuksen täytäntöönpanon tuki- ja taustaryhmänä. Projektissa 1 valmistellaan hallituksen esitystä, jossa keskeinen tavoite on saattaa teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallituksen esitystä kaavaillaan eduskunnalle viimeistään kevätistuntokaudella 2013, mutta aikataulu on erittäin haasteellinen. Projektissa 2 valmistellaan valvontaan liittyviä kysymyksiä, kuten valvonnan maksullisuuden toteuttamista.

9 Projekti 3 on energia-alan kannalta erittäin merkittävä, siinä laaditaan säädösmuodossa ehdotus IED:n suuria polttolaitoksia koskevien IED III luvun ja liitteen V velvoitteiden saattamiseksi osaksi ympäristönsuojelulakia. Energiateollisuus ry on myös mukana tässä työryhmässä. Projektin neljä tehtävä on arvioida YSL:län ja muun keskeisen ympäristölainsäädännön vaikuttavuutta erityisesti lakien samanaikaisissa soveltamistilanteissa. Merkittävä tehtävä työryhmällä on myös tarkastella luontoarvojen huomioon ottamista ympäristölupamenettelyssä. Miia Wallén Luonnonvarastrategiaa päivitetään Energiateollisuuden ympäristötoimikunta järjesti keskustelutilaisuuden luonnonvarastrategian päivityksestä kotimaisten polttoaineiden näkökulmasta. Keskustelutilaisuuteen osallistui sidosryhmiä valtionhallinnosta, etujärjestöistä ja energiayrityksistä. Luonnonvarastrategiaa käsittelevän tilaisuuden alustukset oli pyydetty Työ- ja elinkeinoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä. Tilaisuuden aikana keskusteltiin luonnonvarastrategian päivityksestä, kotimaisten polttoaineiden merkityksestä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä tulevasta EU:n resurssitiekartasta. Uusi luonnonvaraselonteko on tarkoitus päivittää vuoden 2013 syksyyn mennessä. Ensin päivitettäneen kuitenkin ilmasto- ja energiastrategia ja luonnonvarastrategia pyritään sen jälkeen integroimaan energia- ja ilmastopolitiikkaan paremmin. Tavoitteena onkin koota kokonaisuus, joka ohjaa molempia strategioiden tulevaisuutta yhteen suuntaan. Nykyisen selonteon toimenpiteistä on tarkoitus raportoida eduskunnan talousvaliokuntaan keväällä Kysymyksiä keskusteluissa heräsi mm. siitä kuka luonnonvarat omistaa, ja mikäli näiden käyttöön tulee rajoituksia, niin kenelle se tulee korvata. Lisäksi keskustelua käydään siitä, mikä on aineettoman luonnonvaran arvo ja kuka sen määrittäisi. Tulevaisuuden merkittävänä haasteena on luonnonvarjojen kestävä käyttö. Keskustelussa sivuttiin bioenergian kestävyyskriteereitä, RES direktiivin kehittymistä, resurssitehokkuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä. Samalla todettiin, että luonnonvarapolitiikka on hyvin monitahoinen kysymys ja sen kokonaiskuvan hahmottaminen on termeineen haastavaa. Energiateollisuus kaipaakin kansallisten kipupisteiden hahmottamista ja toisaalta alan erityispiirteiden huomioimista. Jatkossa keskustelua tulee käydä avoimesti ja eri sidosryhmien aloitteesta tulee keskustella hyvissä ajoin. Seminaarissa nousi selkeästi esiin se, että jatkossa on painetta uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvuun ja sillä taasen on vaikutuksia luontoon. Energia-ala tarvitseekin selkeitä suuntaviivoja siitä, mihin suuntaan investointeja Suomessa voi jatkossa kehittää. Muutokset nykytilanteeseen tapahtuvat hitaasti, joten valtionhallinnon ohjauksen on oltava pitkäjänteistä. Mikäli luonnonvarojen käyttö alettaisiin säädellä ja/tai rajoittaa, tulee ajoissa tietää selkeästi sen vaikutukset eri teollisuuden aloihin. Miia Wallén

10 PÄÄSTÖT IE- direktiivi tuo muutoksia lupamenettelyihin Merkittävin muutos, jota sovellettaneen IED:n voimaansaattamisen jälkeen myönnettävissä ympäristöluvissa, on lupamääräysten peruste. Ympäristöluvassa on vahvistettava päästörajaarvot, jotka eivät ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT) liittyviä päästötasoja (BAT AEL). Päästötasot on vahvistettu BAT-tekniikkaa koskevista päätelmistä tehdyissä päätöksissä. Päästöraja-arvot on ilmoitettava samalta tai lyhyemmältä ajanjaksolta ja samoissa vertailuolosuhteissa kuin BAT päästötasot. Syksyllä 2011 on käynnistynyt myös suuria polttolaitoksia koskeva parhaan tekniikan vertailuasiakirja (LCP Bref) on valmistelu. Se on tarkoitus saattaa valmiiksi 2014 lopulla. LCPbref asiakirjasta tulevat käyttöön uudet todennäköisesti tiukemmat BAT AEL päästötasot energia-alalle. Päästöraja-arvot energialaitoksissa eivät kuitenkaan saa ylittää liitteessä V VIII vahvistettuja raja-arvoja. IE-direktiivin liitteen V mukaiset päästörajat tulevat direktiivin mukaan voimaan vuonna Aikataulullisesti nämä prosessit ovat energia-alalla erittäin haasteellisia. Direktiivin vähittäisvaatimuksiin pääsy saattaa vaatia voimalaitoksilla investointeja. On kuitenkin mahdollista, että samoihin aikoihin tai vähän myöhemmin laitoksille asetetaan ympäristölupamenettelyssä uudet BAT-vaatimuksiin perustuvat päästörajat. Jos päästörajat poikkeavat toisistaan, saattavat tarvittavat investoinnitkin olla erilaiset. Pahimmillaan direktiivin liitteen V raja-arvojen saavuttamiseksi tehdyt investoinnit menevät hukkaan. Tätä ongelmaa on tarkasteltu tarkemmin Petri Vesan tekemässä selvityksessä, joka on saatavissa Miia Wallénilta. Miia Wallén UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvan energian tukiin muutoksia Vuoden alkupuolella voimaan tulleeseen lakiin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) on tulossa muutoksia. Lakiin liittyvä kiinteä tuotantotuki poistuu vuoden 2012 alusta. Näin ollen tuki ehtii olla voimassa vain vajaan vuoden. Kiinteän tuen järjestelmällä tuettiin pienvesivoimalla, ennen vuotta 2009 käyttöön otetulla tuulivoimalla ja osin metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantoa. Metsähakkeen käyttäjät voivat siirtyä samassa laissa olevaan syöttötariffijärjestelmään, jossa tukea maksetaan nk. muuttuvana tuotantotukena. On kuitenkin huomioitava, että syöttötariffiin liittyy huomattavasti raskaampi seuranta- ja raportointivelvoite, joten kaikille vähän metsähaketta käyttäville laitoksille siirtyminen uuteen järjestelmään ei välttämättä kannata. Pienvesivoima ja ennen vuotta 2009 käyttöön otettu tuulivoima jäävät ilman tuotantotukea. Tukea maksetaan enää vuoden 2011 tuotannosta. Useat kiinteään tukeen oikeutetut tuottajat eivät ole vielä rekisteröityneet EMV:n järjestelmään, mikä on edellytyksenä tuen saamiselle tämän vuoden osalta. Järjestelmään on liityttävä huhtikuun 2012 loppuun mennessä.

11 Tämän lisäksi TEM valmistelee metsähakkeen syöttötariffin eli edellä mainitun muuttuvan tuotantotuen merkittävää alentamista. Alentaminen liittyy turpeen veronkorotukseen, joka tehdään vuoden 2013 alusta ja edelleen vuonna Muuttuva tuotantotuki on hyväksytetty komissiolla ainoastaan kompensoimaan turpeen ja metsähakkeen kustannuseroa. Kun turpeen kustannus nousee, tukitarve tämän mukaan alenee. Metsähakkeen tuki alenisi portaittain vuosien 2013 ja 2015 alusta. Alenema on syytä ottaa huomioon polttoainesopimuksia tehtäessä, laitosten käyttötaloutta suunniteltaessa ja pohdittaessa mahdollista siirtymistä päättyvästä kiinteästä tuotantotuesta syöttötariffiin. TEM valmistelee lisäksi mahdollista uutta muuttuvaa tuotantotukea kivihiilen korvaamiseksi metsäjalosteilla sähkön ja lämmön yhteistuotannon pölypolttokattiloissa. Metsäjalosteilla, joita olisivat esimerkiksi pelletit, biohiili ja -kaasu, tuotetulle sähkölle maksettaisiin korkeampaa syöttötariffia. Tariffilla kompensoitaisiin kivihiilen ja metsäjalosteiden kustannuseroa. Tämä tuki tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2013 eikä sen käyttöönotosta ole vielä poliittisia päätöksiä. Lisäksi on mahdollista, että ensi vuonna supistetaan energiatukien myöntövaltuuksia. Käytännössä se tarkoittaisi, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä investointitukia olisi käytettävissä kaavailtua vähemmän. Pia Oesch TUULIVOIMA Tuulivoima rakentamisen vaikutukset puolustusvoimien tutkiin voidaan selvittää jatkossa luotettavasti VTT on kehittänyt tuulivoimarakentamisen tutkavaikutusten arviointiin tehokkaan laskentatyökalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aluevalvontatehtävässä käytettäviin valvontasensoreihin. Sen avulla varmistetaan, ettei tuulivoimarakentaminen heikennä puolustusvoimien valvontajärjestelmien suorituskykyä. Uuden tiedon avulla voidaan perustellusti pienentää tapauskohtaisesti alueita, joille ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Työ- ja elinkeinoministeriön, Metsähallituksen ja tuulivoimayritysten rahoittama tutkimusprojekti on luovuttanut puolustusvoimien käyttöön vaikutusten laskennan työkaluohjelmistot. Hankkeen sopimusosapuolet olivat Energiateollisuus ry, puolustusvoimat ja VTT. Puolustusvoimat on edellyttänyt tuulivoimahankkeista antamissaan lausunnoissaan, että tuulivoiman rakentamisessa otetaan huomioon puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamisedellytykset normaalioloissa, niiden häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Laskentatyökalu selventää tilannetta tuulivoimahankkeiden tutkavaikutusten selvittämisen kannalta. Tuulivoimarakentamista suunnitteleva yritys voi kääntyä pääesikunnan puoleen saadakseen lausunnon hankkeensa hyväksyttävyydestä maanpuolustuksen kannalta. Osassa tapauksissa voidaan edellyttää, että yritys tilaa VTT:ltä selvityksen hankkeensa vaikutuksista tutkajärjestelmiin. VTT tekee tällöin selvityksen uutta työkalua käyttäen. Selvitys on maksullista konsultointitoimintaa. Tulokset toimitetaan puolustusvoimille, joka tekee lausuntonsa niiden pohjalta. Hankkeeseen luotiin lisenssimenettely, joka kannusti alan toimijoita mukaan rahoittamaan työkalun kehittämistä. Lisenssejä myy Energiateollisuus ry. Ne tulevat myyntiin vähintään kolme kertaa vuodessa. Lisenssin hankkimalla selvityksiä voivat tilata myös ne yritykset, jotka eivät ole rahoittaneet työkalun kehittämistä.

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energiasanomat 2/27.1.2011

Energiasanomat 2/27.1.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 2/27.1.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuuden stipendirahasto ENERGIAVUOSI 2010 - Lataa Sähkö ja Kaukolämpö 2010 ppt-kalvot netistä YMPÄRISTÖPOOLI - Ympäristöpoolin vuosiseminaarin

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energiateollisuus ry:n syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energia politisoituu Ilmasto-ongelmat ja energian toimitusvarmuus kytkevät energia-asiat

Lisätiedot

Energiasanomat 2/16.2.2012

Energiasanomat 2/16.2.2012 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Jyväskylässä 8.3.2012 VERKOSTO - Maanrakennusurakoitsijat perehdytyksessä Lappeenrannassa - Sopimusosaaminen välttämätön taito verkonrakennushankkeessa SÄHKÖMARKKINAT

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energiasanomat 3/11.2.2011

Energiasanomat 3/11.2.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 3/11.2.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemainen energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Energiateollisuuden stipendirahasto - Uusia jäseniä SÄHKÖMARKKINAT - NorthConnect-kaapeli etenee

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Käytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä

Käytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä Käytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä Tämän päätöksen tarkoituksena on luoda Yhtiö Oy:n sähköverkossa toteutettaville jännitetöille turvallinen toimintaympäristö, määritellä Yhtiö Oy:n sähköverkossa

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Energiasanomat 17/15.12.2010

Energiasanomat 17/15.12.2010 Energiasanomat 17/15.12.2010 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Kiitokset vastaajille - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Sähkön johdannaismarkkinat - Komission aloitteet markkinoiden

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Energiasanomat 8/20.6.2012

Energiasanomat 8/20.6.2012 SISÄLTÖ Energiasanomat 8/20.6.2012 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuus mukana SuomiAreenassa - ET:n syysseminaari Marina Congress Centerissä 22.11. ENERGIAPOLITIIKKA - Suomen energiapolitiikka kiinnostaa

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen päivät 22. 23.5.2014 Tampere Congress & Culture Centre PUISTOTORNI

Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen päivät 22. 23.5.2014 Tampere Congress & Culture Centre PUISTOTORNI Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen päivät 22. 23.5.2014 Congress & Culture Centre PUISTOTORNI Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia, kansallisen tiekartan 2050 valmistelu ja uusiutuvan energian tukeminen

Energia- ja ilmastostrategia, kansallisen tiekartan 2050 valmistelu ja uusiutuvan energian tukeminen Energia- ja ilmastostrategia, kansallisen tiekartan 2050 valmistelu ja uusiutuvan energian tukeminen Paikallisvoiman seminaari 14.3.2013 Kansallissali, Helsinki Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot