VIETNAM-SEURAN VUOSIKOKOUS!

Transkriptio

1 Vietnam-seuran Seurakirje 1/2009 Vietnam-seura toivottaa kaikille hyvää alkanutta Härän vuotta 2009! AJANKOHTAISTA VIETNAM-SEURAN VUOSIKOKOUS! Oletko kiinnostunut kuulemaan Son Lan thai-naisiin keskittyvästä dokumenttiprojektista, jossa seura on ollut mukana? Oletko kiinnostunut toimimaan seuran hallituksessa? Tervetuloa mukaan seuran vuosikokoukseen 1.4. klo 18! Vuosikokouskutsu tämän kirjeen liitteenä. UUDET NETTISIVUT Vietnam-seuran uudistetut nettisivut lanseerataan vuosikokouksen yhteydessä Käy katsomassa uutta Vietnam-wikiä! VIETNAM-SEURAN MYYNTIPÖYTÄ jatkaa Galleria Keitaassa osoitteessa Helsinginkatu 2. REILUN KAUPAN SILKKIMAKUUPUSSEJA on edelleen tilattavissa myös postitse. Katso ohjeet netistä MUISTA! Tarkistathan, että jäsenmaksu vuodelle 2008 on maksettu. Vietnam-seuran kevät on lähtenyt vauhdilla käyntiin! Pian seuralla on upeat uudistetut nettisivut, joilta löytyy paljon uutta tietoa Vietnamista. Uudet nettisivut lanseerataan vuosikokouksen yhteydessä. Kokouksessa esitellään myös ohjaaja Rostislav Aallon työn alla olevaa dokumenttia Son Lan thai-naisista. Dokumenttia on tehty yhteistyössä seuran kanssa. Tervetuloa! Vietnamilaisen elokuvan ystävillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä korkealaatuisia dokumentteja Tampereen elokuvajuhlilla. Elokuvia näytetään myös Helsingissä tänään 9.3. Orionissa. Ohjaajat Lai Van Sinh, Ngo Manh Lan ja Bui Kim Quy sekä toimittaja Luu Van Thao ovat paikalla keskustelemassa omista töistään. Tiedot esitettävistä elokuvista löytyvät alta. Lisäksi tässä kirjeessä Tove Selin kertoo viime vuoden lopun kokemuksistaan Vietnamissa. Hän oli Siemenpuusäätiön ohjelmavalmistelumatkalla Na Hangin kunnassa, Tuyen Quangin maakunnassa sekä ensimmäistä kertaa lomamatkalla Etelä-Vietnamissa. Saara Leppänen taas on tutustunut Etelä-Pohjanmaalla vietnamilaisten maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön. Antoisia lukuhetkiä!

2 Joulu Etelä-Vietnamissa eeeeeeeeeeeeeeeeeeee jatkuva mopojen merkkiääni raikaa koko jouluyön Saigonin kaduilla jouluna Nukkuminen oli mahdotonta keskustan hotellissa. Olin Saigonissa ja Can Thossa joululomalla, ja ensimmäistä kertaa elämässäni vierailin Etelä-Vietnamissa. Pohjois-Vietnamissa olen kyllä ollut jo kolme kertaa aiemmin. Jouluaattona kävin ensin vietnamilaisessa jalkahieronnassa ja sitten japanilaisravintolassa illallisella. Kun palasin hoteliin, siellä odotti ranskalainen jouluhalko kakku, jota hotellin henkilökunta jakoi asiakkailleen ilmaiseksi vihreän teen kera. Halon päällä oli pieniä sokerikoristeita, kärpässieniä ja tonttu-ukkoja. Siinäpä joulutunnelmaa! Mekongin suistoilla Seuraavana päivänä lähdin Can Thohon Mekongin varrelle, ja tutustuin veneellä Mekongin suistoalueen vesistöihin, jossa kulku käy yhä kapeammaksi ja vesihyasinttien tukkimaksi mitä pienemmistä kanavista oli kyse. Maisemat olivat komeat ja vesistöjen rannalla olevat talot aika upeita. Mahtava Mekong jatkaa suistolla kulkuaan kohti määränpäätä, Etelä-Kiinan merta. vietnamilaisille. Kiipesimme Vietnamin ystävyysseurojen liiton VUFO:n Etelä- Vietnamin toimiston päällikön Bui Ba Binhin kanssa portaita ylös tornissa, jonka joka kerroksessa oli alttari ja useimmissa kultainen thaityylinen buddhan patsas, joita harvoin näkee Vietnamissa. Oppaana meillä oli nuori oranssikaapuinen munkki. Myöhemmin pääsimme lounaspöytään itse apotin kanssa. Tämä apotti on kuuluisa muun muassa siksi, että hän johdatti kambodzhalaisia takaisin buddhalaisuutensa Punakhmerien hirmuhallinnon jälkeen. Matkallamme takaisin Saigoniin tapasimme myös ruskeissa takeissaan kulkevia mahayana-buddhalaisia munkkeja. Gangstereiden kaupunki Saigon on selvästi vielä gangstereiden hallitsema kaupunki, ja erityisen ärsyttäviä ovat mopopojat jotka huutelevat koko ajan Motorbike, Madam vaikka kuinka sanoo ettei kiinnosta. Theravadaa Saigonissa Kuten tunnettua Vietnam on mahayanabuddhalainen maa, mutta Saigonista löytyy myös ehkä maan ainoa theravadabuddhalainen temppeli, jonka itse Thaimaan kuningas Bhumibol on lahjoittanut Myös Can Thohon ovat moottoripyörägangsterit rantautuneet pari vuotta sitten, ja he uhkailevat paikallisia mopoyrittäjiä, myös väkivaltaisesti. Onko tosiaan kommunistipuolueen edun mukaista että gangsterit saavat terrorisoida tavallisia pienyrittäjiä? Tove Selin, joka vieraili Etelä-Vietnamissa

3 Vietnamilaisia maahanmuuttajia ja yritysneuvontaa kauhajokelaisessa INKAkeskuksessa Haastattelin INKA-keskuksessa maahanmuuttokoordinaattorina toimivaa Sanna Uusitaloa. INKA-keskus (International Center of Kauhajoki Region) hoitaa muun muassa viime vuoden lokakuussa saapuneiden 18 vietnamilaisen maahanmuuttajan kotouttamisprosessissa Kauhajoen alueella. Mitkä muut asiat kuuluvat INKA-toimiston toimenkuvaan, ja miten toimisto sai alkunsa? Miksi Kauhajoelle saapui juuri vietnamilaisia maahanmuuttajia? INKA-keskuksen synty ja tehtävät INKA-keskuksen toiminta alkoi elokuussa 2008 Tervetuloa kotiin Suupohjaan hankkeen myötä. Kyseessä on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on tukea Suupohjan maahanmuuttajien palveluita. Suupohja alueena koostuu viidestä kunnasta, Kauhajoesta, Kurikasta, Karijoesta, Isojoesta sekä Teuvasta. Hanketta hallinnoi Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtymä, ja hankkeeseen kuuluvan INKA -keskuksen toiminta hoidetaan yhteistyössä Kauhajoen kaupungin kanssa. INKA -keskuksen toiminnasta pyritään tekemään pysyvää, eli sen toivotaan jatkuvan myös kolmevuotisen hankerahoituksen jälkeenkin. Maahanmuuttokoordinaattori Sanna Uusitalo ja assistentti Huynh Thanh Thanh Keskuksen pysyvä henkilökunta koostuu maahanmuuttokoordinaattorista Sanna Uusitalosta sekä aika ajoin vaihtuvasta harjoittelijasta, joka tällä hetkellä on vietnamilaissyntyinen Huynh Thanh Thanh, suomalaiselta lempinimeltään Sini. Tällä hetkellä keskuksen tiimiin kuuluu myös työvoimatoimiston kautta harjoitteluun tullut Minna Niemi. INKA -keskuksen tehtävät ovat monialaiset toimisto hoitaa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä palveluita, neuvoo yrityksiä kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa sekä pyrkii edistämään kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatusta. Ystäväkursseilta maahanmuuttajien ystäväksi Keskus on järjestänyt syksyllä saapuneille vietnamilaisille maahanmuuttajille paikallisia ystäväperheitä niin kutsutuilla Ystäväkursseilla, joita on tähän mennessä järjestetty kaksi. Ystäväkurssit liittyvät kotouttamiseen liittyvään kummiperhetoimintaan, jonka tarkoituksena on tukea kotoutumisen kaksisuuntaista prosessia, toisaalta maahanmuuttajien sopeutumista uuteen yhteiskuntaan, toisaalta paikallisten asukkaiden sopeutumista uusien tulokkaiden läsnäoloon. Kullekin maahanmuuttajalle pyritään löytämään paikallinen perhekontakti, jonka jälkeen perheet aloittavat toisiinsa tutustumisen esimerkiksi yhteisten illallisten parissa. Kummiperheille järjestetään tapaamisia, joissa vertaistukea saadaan jaettujen kokemusten muodossa. Uusitalo on kiitollinen ihmisten innostuksesta vapaaehtoispohjalta toimivaa ystävätoimintaa kohtaan, ja näkee tämän hyvänä mahdollisuutena maahanmuuttajille päästä tutustumaan paikalliseen kieleen ja kulttuuriin. Myös vietnamilaisilta maahanmuuttajilta on tullut positiivista palautetta toimintaan liittyen. Kummiperheet kutsuttiin INKA -keskuksen toimesta järjestettyyn vietnamilaisen uuden vuoden juhlintaan Kauhajoen kaupungin tiloihin. Tällöin vietnamilaisten kummiperheet pääsivät tutustumaan vietnamilaiseen kulttuuriin esitysten ja ruoan muodossa. Uusitalo piti vietnamilaisen uuden vuoden juhlintaa oivallisena tilaisuutena tuoda vietnamilaista kulttuuria esille paikallisille ja näin vahvistaa kotouttamisen kaksisuuntaista prosessia.

4 Miksi juuri Vietnamista? INKA-keskus on syksystä 2008 toiminut erityisesti18 uuden vietnamilaisen maahanmuuttajan tukena ja turvana, sekä yhteystahona paikallisiin vietnamilaisia palkanneisiin puu- ja metallialan yrityksiin. Vietnamilaisten maahanmuuttajien saapuminen Kauhajoelle liittyy kauhajokelaisten yrittäjien huoleen siitä, miten kunta ja kaupunki pystyvät turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saannin toiminnaltaan kasvaville yrityksille tulevina aikoina. Kauhajoelle saapuneiden vietnamilaisten maahanmuuttajien ryhmä Vietnamin suurlähetystössä syksyllä 2008 Yrittäjien aloitteesta lähtenyt ajatus ulkomaisen työvoiman tuonnista Kauhajoelle toteutui, kun alueellinen Etelä-Pohjanmaan Liitto lähti ajamaan asiaa eteenpäin osana omia kansainvälistymisstrategioitaan. Etelä- Pohjanmaan Liitossa työskentelevällä vietnamilaissyntyisellä Mai Rengolla oli hyvät suhteet Vietnamiin, ja ensimmäisestä ulkomaisen työvoiman hakukohdemaasta tulikin tämän johdosta Vietnam. Saara Leppänen Henkilöhaastattelussa Huynh Thanh Thanh Saara Leppänen haastatteli 26-vuotiasta Huynh Thanh Thanhia, joka on opiskelija Seinäjoella ja maahanmuuttokoordinaattorin assistentti Kauhajoella. Huynh Thanh Thanh, suomalaiselta lempinimeltään Sini, saapui Suomeen opiskelemaan kansainvälisen markkinoinnin maisterintutkintoa Seinäjoen Ammattikorkeakoulun business-linjalle syksyllä Ennen Suomeen saapumistaan Sini on suorittanut englannin kielen ja kirjallisuuden kandidaatintutkinnon Saigonissa sijaitsevassa University of Social Sciences and Humanities -yliopistossa. Ennen Suomeen lähtöään Sini työskenteli Saigonissa brittiläisessä henkilöstöyrityksessä henkilöstökonsulttina. Sini kokee kotikaupungikseen Vietnamin eteläosissa sijaitsevan Saigonin, jossa on asunut suurimman osan elämästään. Sinin vanhemmat asuvat Tieng Giangin maakunnan Cai Layn -kylässä. Opiskelu ja business-kulttuurien vertailua: Vietnam ja Suomi Sini kuvailee Seinäjoen Ammattikorkeakoulun business-linjan maisterinohjelmaa käytännönläheiseksi ja kansainväliseksi. Erityisesti hän pitää tavasta, jolla opiskelijoita rohkaistaan itsenäiseen ja luovaan työskentelyyn toisaalta luentojen ohessa kotona erilaisia harjoitustehtäviä tehden, toisaalta itse luennoilla ryhmätöiden puitteissa. Sini on myös vaikuttunut opetushenkilökunnan toiminnasta opetusohjelmasta vastuussa oleva henkilökunta haluaa pitää yhteyttä sähköpostitse ja huolehtia, että opiskelijat suorittavat opintojaan sovitussa tahdissa. Sinistä tuntuu siltä, että opiskelijoista todella

5 välitetään ja pidetään huolta. Opiskelukulttuurista kotimaassaan Sini mainitsee opintojen teoriapainotteisuuden, joka on tuntunut raskaalta. Nykyisessä opinahjossaan Sini pitää luentojen ohella tärkeänä kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden yhteistyön. Sini on luokkansa nuorin, ja painottaa vanhempien, jo pitempään työelämässä toimineiden opiskelijaystäviensä roolia eräänlaisena mentorina. Vanhemmat opiskelijat ovat jakavat työelämästä kertyneitä kokemuksia, ja näin Sini on päässyt oppimaan myös suomalaisesta business-kulttuurista. Suomalaista business-kulttuuria Sini pitää paljon haasteellisempana kuin kotimaassaan Vietnamissa. Suomen pieni asukasmäärä vaatii Sinin mukaan tuotteiden markkinointimenetelmiltä erityistä asiakaslähtöistä lähestymistapaa. Suomalaisissa markkinointistrategioissa on näin ollen otettava huomioon asiakaskunnan tarpeet erityisellä huolella, sillä vaihtoehtoisia kohderyhmiä ei välttämättä ole tarjolla. Toisin on Sinin kotimaassa Vietnamissa, jossa asukasmäärä on Suomeen verrattuna moninkertainen Suomen asukasluvun ollessa noin 6 miljoonaa ja Vietnamin noin 84 miljoonaa. Asiakaskunta ja markkinointiin liittyvät kohderyhmät ovat Vietnamissa laajempia, jolloin strategioiden suunnittelussa löytyy enemmän liikkumavaraa. Suomalaiseen business-kulttuuriin Sini on tutustunut nykyisillä asuinsijoillaan Etelä- Pohjanmaalla. Sini pitää paikallista businesskulttuuria positiivisella tavalla omintakeisena: yritykset seuraavat kansainvälisiä trendejä, mutta soveltavat niitä kuitenkin omaan paikalliseen tapaansa. Näin ollen, paikallisten yritysten kauppa- ja markkinointimenetelmissä sekoittuvat kansainvälisyys ja eteläpohjalainen tapa hoitaa asioita. Vietnamilaisessa business-kulttuurissa ominaista on Sinin mukaan perinteisyys. Suomessa taas seurataan enemmän uusia trendejä ja pyritään mukautumaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Sini kuitenkin mainitsee suomalaisen markkinoinnin ongelmana sen, että siinä paneudutaan liikaa kotimaan markkinoille. Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat vahvimmillaan markkinoimaan palveluitaan ja tuotteitaan Suomessa, mutta Sinin mielestä potentiaalia olisi laajemmaltikin kansainvälisissä yhteisöissä. Sini suunnittelee opiskelijavaihtoa Ruotsiin opinto-ohjelmansa puitteissa, sillä hän haluaisi lisää oppia ruotsalaisista kauppa- ja markkinointitavoista. Niissä kun orientoidutaan enemmän kansainvälisille markkinoille. Kokemuksia suomalaisesta työkulttuurista Sini on hakeutunut työharjoitteluun Kauhajoen Logistia-keskuksessa sijaitsevaan INKA - keskukseen, jossa Sini on toiminut maahanmuuttokoordinaattori Sanna Uusitalon assistenttina syyskuusta 2008 alkaen. Harjoittelun jälkeen Sini jäi keskukseen osaaikaiseen assistentin työhön, ja jatkaa toimessaan maaliskuun loppuun asti. Sinin työtoimenkuvaan kuuluvat vietnamilaisten maahanmuuttajien avustaminen muun muassa tulkkauksen ja erilaisten aktiviteettien järjestämisen muodossa. Sini on yhteydessä myös paikallisiin, vietnamilaisia maahanmuuttajia työllistäneisiin yrityksiin ja auttaa yrityksiin päin liittyvissä juoksevissa asioissa. Sini näkee työharjoittelun ja osaaikaisen työkokemuksen INKA -keskuksessa hyödyllisenä, sillä näin hän on päässyt tutustumaan ainutlaatuisella tavalla suomalaiseen työkulttuuriin. Assistentin työssä hän on oppinut paljon myös paikallisista työmarkkinoista ja yritysten toimintatavoista. Toiveena oman yrityksen perustaminen Suomeen Sini haluaisi jatkossakin työskennellä Suomessa. Hänen ensisijainen toiveensa olisi työ henkilöstöhallinnon ja työmarkkinoiden saralla, mutta kiinnostusta on myös markkinointia kohtaan erityisesti mitä tulee Suomen ja Vietnamin väliseen kansainväliseen kauppaan. Mikäli Sini ei löydä haluamaansa työpaikkaa Suomesta, palaa hän Vietnamiin jakamaan osaamistaan siellä toimivissa kansainvälisissä yrityksissä. Sinin tämänhetkinen suurin pidemmän tähtäimen haave on oman kauppaan ja markkinointiin keskittyvän yrityksen perustaminen Suomeen. Sini perustelee toivettaan jatkuvasti kasvavilla Vietnamin ja Suomen välisillä kauppasuhteilla, joihin Sini

6 omalla yrityksellään haluasi tarjota panoksena. Maahanmuuttajat tarvitsevat ystäviä... Sini toivoisi, että maahanmuuttajien lisääntyessä otettaisiin huomioon suomalaisen yhteiskunnan erikoisuus se, että varsinkin syrjäisimmillä seuduilla asukasmäärät ovat vähäisiä ja ihmisten väliset etäisyydet, niin fyysiset kuin henkiset, ovat suurempia kuin maissa, joista maahanmuuttajia Suomeen tulee. Etelä- Pohjanmaa on aloittanut ulkomaisen työvoiman tuomisen nimenomaan Vietnamista ja Sinin mielestä heidän sopeutumiseensa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. INKA - keskus järjestää aktiviteetteja uusille tulokkaille ja auttaa kotouttamisprosessissa, mutta muutakin toimintaa tarvittaisiin sen verran sulkeutunut suomalainen yhteiskunta on ja paikallisiin tutustuminen sekä kestävien ystävyyssuhteiden solmiminen haastavaa. Vaikka työ INKA -keskuksessa on väliaikaista, hän haluaa jatkossakin pystyvänsä auttamaan vietnamilaisia sopeutumaan Suomen oloihin. Saara Leppänen Upea Na Hang Rehevät trooppiset metsät päällystävät kalkkikivivuorien rinteitä pitkin Na Hangissa. Rinteiden juurella on haisevaa tekojärvi. Miten upeat maisemat täällä onkaan ollut ennen Na Hangin vesivoimalan rakentamista. Olin työnantajani Siemenpuu-säätiön hankeseurantamatkalla Pohjois-Vietnamissa tutustumassa rahoittamaamme hankkeeseen, jonka toteuttaja on vietnamilainen ympäristöjärjestö WARECOD. Hankkeessa kartoitetaan ja kerätään paikallisten ihmisten ympäristötietämystä niin kutsutta Thai Baan metodia käyttäen, joka alun perin on kehitetty Koillis-Thaimaassa. Na Hangissa kyläläiset itse tutkivat Gam-joen kalastoa ja muita vesieläimiä ja kasveja, sekä Na Hangin kylän historiaa ja sosioekonomista tilannetta Tuyen Quangin provinssissa Pohjois-Vietnamissa. Hankkeessa tuotettiin mm. upea juliste, jossa esitellään kaikki joen kalat ja muut merkittävimmät eläin- ja kasvilajit sekä käytössä olevat kalastusvälineet. Minulla oli kunnia osallistua hankkeen lopputyöpajaan, jossa kyläläiset esittelivät tutkimustuloksiaan. Matka Hanoista Tuyen Quangiin alkoi varhain aamulla ja saavuimme perille iltapäivällä. Pääsimme heti veneretkelle Na Hangin tekojärveen. Pato on valmistunut pari vuotta sitten ja järvi lemusi vielä kovin, kun biomassa mätäni sen pohjassa. Tekojärvet tuottavatkin suuret määrät vaarallisinta kasvihuonekaasua metaania. Mutta maisemat olivat suorastaan henkeäsalpaavan kauniit, upeita trooppisia koskemattomia metsiä sokeritoppavuorien rinteillä. Kyläläiset tiedenaisina ja miehinä Thai Baan tutkimusmetodin ideana on se, että kylän asukkaat opetetaan itse tutkimaan ja dokumentoimaan oman ympäristönsä muutoksia. Lopputyöpajassa paikalliset hankkeeseen osallistuneet kyläläiset esittelivät tutkimusraportin eri osiot, joihin kuuluivat kylän historia ja sosioekonominen tilanne, joen kalat ja muut lajit, perinteiset ja uudet kalastusvälineet ja Gam-joen yhdeksän ainutlaatuista ekosysteemiä, jotka vesivoimala on nyt tuhonnut. Kylässä 70 kalastajaa, puolet kylän perheistä, on menettänyt elinkeinonsa ja on nyt työttömänä tai hanttihommissa. Erästäkin kalaa tarjoiltiin aikoinaan vain kuninkaalle, mutta nyt sitä ei enää ole näkynyt. Hankkeen tarkoitus onkin vaatia kyläläisille oikeudenmukaisempia korvauksia tästä Vietnamin hallituksen yksin rakentamasta padosta. Na Hangin kansankomitea oli vahvasti kyläläisten puolella.

7 pahentaa työpaikkatason ay-edustajien heikot neuvottelutaidot ja taloudellinen riippuvuus työnantajistaan yrityksissä. Hoan Kiemin alueen ay-organisaation puheenjohtaja Tran Dan Phong on samaa mieltä ja vaatii työlainsäädännön rangaistuspykälien tiukentamista. Hän muistuttaa, että työnantajat ovat usein siirtäneet toisiin tehtäviin työtovereidensa oikeuksia puolustaneita ay-aktiiveja. Esitelmien jälkeen oli niin kutsuttu lessons learned tilaisuus, jossa kyläläiset saivat antaa palautetta hankkeen toteutuksesta. Ainoa moite oli, että hankkeessa tehdyn julisteen kalojen nimet ovat vain vietnamiksi ja latinaksi (tieteellinen nimi), mutta ei paikallisella kielellä, taiksi. Na Hangin asukkaat ovat nimittäin pääosin tai-kansaan kuuluvia. Tove Selin UUTISIA VIETNAMISTA Vietnamissa ay-aktiivit vaativat parannuksia työlakeihin ja muutoksia ay-liikkeeseen Vietnamissa rekisteröitiin tammi-syyskuussa 650 lakkoa. Suuri osa lakoista oli laittomia, koska niillä ei ollut ainoan sallitun ayorganisaation hyväksyntää. Asetelma kielii työelämän ristiriitojen kärjistymisestä. Perjantaina maan englanninkielinen sanomalehti Vietnam News julkaisi verkkosivustossaan uutisen, jossa kolme alueellista ay-johtajaa vaatii kipakkaan sävyyn parannuksia maan työlainsäädäntöön ja muutoksia ay-liikkeeseen. Hanoin vientituotantovyöhykkeen ay-järjestön puheenjohtaja Nguyen Thi Hoa syyttää nykyisiä ongelmia siitä, että työlainsäädännön rikkojia ei rangaista väärinkäytöksistään asianmukaisesti. Nguyenin mukaan tilannetta Thuong Tinin alueen ay-johtaja Le Chi Thanh haluaa työlainsäädäntöön täsmälliset ja ankarat määräykset työväestön oikeuksien rikkojia vastaan. Hän esittää myös ayorganisaation keskeisiltä henkilöiltä vaadittavan osaamisen määrittelemistä lainsäädännössä. Vietnam Newsin juttu osoittaa, että tällä hetkellä työolojen ja ay-liikkeen julkinen arvostelu on sallittua Vietnamissa. Joitakin vuosia sitten siitä saatettiin rangaista ankarasti. Itsenäisten ay-järjestöjen perustaminen on yhä kiellettyä. Lähde: SASK Juhani Artto TIEDOKSI Vietnamilainen lyhytelokuva esittäytyi Tampereen elokuvajuhlilla Tampereen elokuvajuhlilla nähtiin laaja ohjelmistokokonaisuus Vietnam-aiheisia lyhytelokuvia 1960-luvulta nykypäivään. Vietnam. Mukana oli laaja kokonaisuus harvoin esillä olevia vietnamilaisia animaatioita, lyhytelokuvia ja dokumenttielokuvia aina 1960-luvulta tähän päivään. Vietnamin sota oli elokuvissa läsnä vahvasti, ja siihen palattiin myös uudemmissa tuotannoissa. Toki mukana oli elokuvia myös muista aiheista, muun muassa animaattori Ngo Manh Lanin tuotannosta oli koottu oma näytöksensä.

8 Muut näytökset keskittyvät uuteen, luvulla tehtyyn vietnamilaiseen animaatioon, dokumenttiin ja fiktioon. Poikkeuksen teki dokumentti Duong Day Song Da (Lines to Da River), joka on valmistunut jo vuonna 1981 ja palkittu Tampereen elokuvajuhlilla1982. näyttävät vietnamilaista arkirealismia: taistelua infrastruktuurin kanssa, elämää kaduilla, siirtotyöläisten kilvoittelua leivästä... Molemmat näytökset esittelee elokuvakriitikko Ngo Phuong Lan. Vietnamilaiset elokuvat Helsingissä tänään 9.3.! Festivaalien vietnamilaiset elokuvat esitetään myös Helsingissä, elokuvateatteri Orionissa Maanantaina 9.3. klo 17 ja klo 19. Kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi! Ensimmäinen näytös (klo 17.00) sisältää kolme dokumenttielokuvaa, joissa käsitellään Vietnamin sotaa arkistomateriaalin kautta. Returning to Ngu Thuy (1997) kertoo naissotilaista, Lasting with me (2005) kertoo sodasta kahden miessotilaan kirjeiden kautta ja Path of Justice (2004) on koskettava manifesti kemiallisia aseita vastaan. Näytökset: Klo Vietnamin sota Tro Lai Ngu Thuy (1997) (Returning to Ngu Thuy/Paluu Ngu Thuy'hin), dok 30 min; Con la voi thoi Gian (2005) (Lasting with me/aikaa kestävä); dok 26' min, Nhung neo duong cong ly (2004) (Path of Justice/Oikeuden tie) dok 30 min. Kesto 86 min. Klo Vietnamin nykypäivää San Thuong (2006) (The Terrace/Terassi), fiktio 13 min; Trenh manh san reu phu (2004) (In the Mossy Courtyard/Sammaleisella pihalla), fiktio 16 min; Trong Phuong Thanh Cong coo lang Thanh Cong (2004) (Thanh Cong Village - Thang Cong Neighbourhood/Thanh Congin kylä - Thanh Congin naapurusto) 33' min; Cha da ue (2004) (Daddy's Home!/Isi on kotona!), dok 41 min. Kesto 103 min. Katso: Toisessa näytöksessä (klo 19.00) harpataan tähän päivään. Siinä nähdään kaksi fiktiota ja kaksi dokumenttielokuvaa. Näytelmäelokuvat The Terrace (2006) ja In the Mossy Courtyard (2004) keskittyvät vanhan ja uuden sukupolven ristiriitoihin. Näytöksen kaksi dokumenttielokuvaa sen sijaan Osoite: PL Helsinki Vietnam-seura r.y. Samfundet Vietnam r.f. ôi u Ngh i Ph ân Lan êt Nam Tiliyhteys: Sampo Vuoden 2008 jäsenmaksu 15 Puheenjohtaja: Minna Hakkarainen Sihteeri: Mira Käkönen S-posti: mira.kakonen@helsinki.fi Puh: