Pilvi Hirvonen: Positiivisuus on voimavara. Liukumaa kohti tuntematonta Työn vastapaino

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilvi Hirvonen: Positiivisuus on voimavara. Liukumaa kohti tuntematonta Työn vastapaino"

Transkriptio

1 Pilvi Hirvonen: Positiivisuus on voimavara Liukumaa kohti tuntematonta Työn vastapaino

2 Nyt saat K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA REKISTERÖI KORTTISI IFIIN OSOITTEESSA IF.FI/PLUSSAA

3 Kaipaan maijaa Laineiden liplatus, kirkuvat lokit ja nenään tulviva raikas, mutta lämmin alkukesän henkäys antoivat aiheen uskotella, että kiirettä ja arjen oravanpyörää ei ole. Se kaikki kiire on vain pahaa unta. Näin johdatteli puheessaan Tuija Tuikku Heinonen Kokkolassa valtuuston vaikeiden säästötavoitteiden äärelle kesäkuun alussa. Kesäidylliin kuuluu aurinkoiset päivät mökkirannalla poutapilviä katsellen, rantasaunaa lämmitellen ja grilliherkuista nauttien. Havahduin miettimään, missä mahtaa etelä-savolainen poliisi luurata, kun maijaa ei ole näkynyt toviin kirkonkylillä. Reilu viisitoista vuotta sitten kunnantalon kupeessa odottivat työtehtäviin pääsyä paloauto, poliisiauto ja ambulanssi. Nyt tuosta rivistä puuttuu sininen maija. Kaupalla nojailevat mopopojat kertoivat, että poliisi ajaa kylänraitilla kerran viikossa, ja päräyttivät menopelinsä reteästi käyntiin. Soratien pöllytessä kaivoin tabletin esille ja löysin lehtijutun, jossa kerrottiin Etelä-Savossa liikenneturvallisuuteen liittyvien rangaistusten lisääntyneen roimasti. Ylinopeuksien lisäksi puhuttaa humalassa autonratin taakse asettuvat ritariässät, jotka katkaisevat liian usein ja liian monen viattoman uhrin elämänlangan rujolla tavalla. Eduskunnassa käsiteltiin kesäkuussa kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin kovempia rangaistuksia rattijuopoille. Hesarissa muun muassa todettiin, että valvonnan lisääminen olisi ainoa todellinen keino vähentää päihtyneiden kuskien määrää. Tämähän tarkoittaa selkeästi resurssien lisäämistä liikennevalvontaan. Enemmän kuin yksikään lehtijuttu tai poliisihallinnon tilasto turvallisuudentunteeseen vaikuttaa omat kokemukset. Vuosia sitten kyläkaupan pihalle kurvasi auto, jossa nuoret miehet olivat kuin suoraan Samuli Edelmannin tähdittämässä elokuvassa Häjyt. Jo silloin ajattelin, kaapatessa pellavapäisen poikani syliini, että kuinka kauan kestää poliisin tulo paikalle, jos porukka alkaa savolaisittain puukkohippasille. Eräässä lehtiartikkelissa vuodelta 2008 kirjoittaja oli ollut paikalla, kun viitostiellä tapahtui liikenneonnettomuus ja ensimmäinen miekkataksi saapui paikalle reilun 40 minuutin kuluttua. Kuulemma naisia, takseja ja poliisia joutuu aina odottamaan, ja poliisi on kolmikon vaikeimmin tavoitettava. Vaikka me tavalliset ihmiset menetämme turvallisuudentunteen jopa tummasta puun varjosta, niin poliisien arkityöstä kerätyt tarinat kertovat karua todellisuutta tapahtumista, joihin kansalaiset ja poliisi joutuvat, kun resurssit ovat rajalliset. Totisesti me suomalaiset emme ole tasa-arvoisessa asemassa poliisipalveluiden osalta. Säästötoimet kouraisevat koko jäsenkuntaamme erittäin kovalla kädellä ja lopulta, jos hätäkeskus, poliisi ja oikeuslaitos eivät toimi, maksaa kansalainen laskun poliittisista päätöksistä. Asioiden ja epäkohtien esilletuomista jatketaan valtuuston viitoittamalla tiellä kesälomien jälkeen. Tuijan puheen sanoin toivotan hyvää kesää: Lomakausi on alkamassa, joten menkää mökeille tai mihin tahansa, kunhan päästätte irti oravanpyörästä. Hannele Lotsari-Coffeng twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 4/2014 3

4 SISÄLTÖ 4/ Kansijuttu: Urheillen kokonaisvaltainen hyvänolon tunne Osaamista ja ammattitaitoa Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella Joustava työsuunnittelu antaa aikaa liikkua Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Mihin ammattijärjestöjä tarvitaan? Maalitauluko! Kaksi tuntia viikossa Pääluottamusmiehet vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 5/2014 ilmestyy viikolla 35 (aineistot viimeistään ) Lehti nro 6/2014 ilmestyy viikolla 41 (aineistot viimeistään ) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 4/2014

5 Useasti ei tule ajateltua sitä, että monet virkamiehelle kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja s Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus: Kaipaan maijaa... 3 Puheenjohtajalta: Yhteinen sävel... 6 Luottamustehtävissä: Susanna Lassila Rouva Kokkonen Repen kynästä Muistamisia Ristikko Lyhyesti Tässä numerossa myös Positiivisuus on voimavara... 8 Let the Skyfall Työn vastapaino Kesädekkari: Tapahtui marraskuussa Poliisi saattoi potilaan vessaan Information på svenska Unikt polisarbete Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 4/2014 5

6 Kansalaiset ansaitsevat kuulla totuuden turvallisuuden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 4/2014

7 Yhteinen sävel Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on johdonmukaisesti vuosikausia pitänyt yllä keskustelua sisäistä turvallisuutta uhkaavasta alasajosta. Viestiä on viety suoraan eduskuntaan ja oltu esillä niin sähköisessä kuin painetussakin mediassa. Nyt lopulta näyttää siltä, että työnantajapuolikin alkaa herätä kylmään todellisuuteen. Jo on aikakin. Poliisin akateemisten tiedotteessa tuli kovaa kritiikkiä maan hallitukselle. Kaiken kaikkiaan tiedotteen sisältö vastaa pitkälti niitä viestejä, joita SPJL on tähän saakka yksin huutanut julkisuuteen. Linja sai jatkoa kaksi päivää myöhemmin, kun poliisipäällikköjen kokouksesta Haikosta laitettiin maail malle julkilausuma, jossa kerrotaan päällekkäisten säästöohjelmien vaarantavan poliisin jaksamisen ja palvelut. Haikon julkilausuman mukaan poliisille kohdennetut uudet säästöt voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna Tässä uskallan olla eri mieltä. Poliisille ei ylipäätään pidä kohdentaa mitään uusia säästöjä. Pikemminkin poliisin rahoitus tulisi kohentaa tasolle, jolla voidaan toteuttaa Kataisen hallituksen lupaus poliisin resurssien vakiinnuttamiseksi hallitusohjelman alun, siis vuoden 2011, tasolle. Sekään taso ei ole ylimitoitettu poliisin alati vaikeutuvaan tehtäväkenttään nähden. Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa pidettiin tänäkin kesänä ulko- ja turvallisuuspoliittinen seminaari. Nämä kokoontumiset ovat varmasti tärkeitä foorumeita tärkeille asioille ja tärkeille ihmisille. Median mielenkiintokin on aina taattu. Kuten aina, kun joku nostaa esille vaikka kuinka kaukaisen uhkan maan rajojen ulkopuolelta väijyvälle vaaralle. Onneksi rajojen takaa ei kuitenkaan kovin usein hyökätä meitä kohti. Melko tasan 70 vuotta sitten Neuvostoliitto rynnisti ja pakotti lopulta Suomen tyytymään näihin nykyisiin mittoihinsa. Käsitykseni mukaan kohta päätä uhkaavaa seuraavaa invaasiota ei ole näköpiirissä miltään ilmansuunnalta. Mietin vain, pitäisikö itsensä presidentin ottaa yhtä voimallisesti kantaa myös sisäisen turvallisuuden tilaan ja tulevaisuuteen? Kun ei sitä keskustelua kukaan muukaan näytä haluavan aloittaa. Eivät ainakaan ne, joille maan sisäisten asioiden hoito voimassa olevien säädösten mukaan näyttäisi selkeästi kuuluvan. Sisäisen turvallisuuden uhkaajia ja vihollisia ei tarvitse mielikuvitella. Ne ovat läsnä joka päivä. Sisäi sen turvallisuuden hupenevat joukot ovat joka hetki, 24/7, etulinjassa. Jos hakee vertauskuvaa juuri käydystä Hornet-jupakasta, niin toisin kuin Ilmavoimilla, poliisilla on koneet kaiken aikaa tuottavassa työssä. Valmiina kohtaamaan kaiken vastaantulevan, mahdollisen ja mahdottoman. Tilanne on kuitenkin se, että koneet vanhenevat ja niiden käyttäjät vähenevät. Maan korkeimman virkamiesjohdon tehtävänä on toteuttaa poliittisten päättäjien päätöksiä. Olivatpa ne sitten mitä tahansa. Tämä on kuultu myös korkeimmalta poliisijohdolta, niin sisäministeriöstä kuin Poliisihallituksesta. Demokraattisessa maassamme myös virkamiehellä on perustuslain mukainen sananvapaus. Se ei estä esittämästä omia mielipiteitä ja kritiikkiäkin, jos sille on asianmukaiset perusteet. Kaiken tämän masentavan maailman keskellä on myönteistä se, että lopultakin myös poliisin johto, niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla, kertoo rohkeasti ulos sisäisen turvallisuuden todellisen laidan. Vaikka siinä onkin vielä hieman sordiinoa päällä, suunta on oikea. Kansalaiset ansaitsevat kuulla ainoastaan totuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto toivottaa kaikki kynnelle kykenevät tervetulleiksi mukaan sisäisen turvallisuuden rakennustalkoisiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Turvallista ja rentouttavaa kesää kaikille! P&O 4/2014 7

8 8 P&O 4/2014

9 Fitness-urheilija Pilvi Hirvoselle Positiivisuus on voimavara Lihakset tärisevät ja hiki virtaa, olo voi tuntua kamalalta, adrenaliini kuohuu kropassa. Fitness-urheilu saattaa näyttää pelkältä keikistelyltä kisalavalla, mutta kiinteän vartalon eteen on tehty rankkaa työtä, joka verottaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Silti laji tuo harrastajille kokonaisvaltaisen hyvänolontunteen, ja energiaa jaksaa arjessa. Teksti ja kuvat: Katja Almgren Meikit ja kampaukset: Naps/Sofia Tanhua P&O 4/2014 9

10 Sari Pöntinen, Tarja Kinnunen ja Pilvi Hirvonen hakevat fitnessurheilusta energiaa arkeen. Heistä on tärkeää, että poliisihallinnossa säilytettäisiin 2 tunnin viikkoliikuntamahdollisuus myös jatkossa. Korkokengät vilahtavat peilin edestä. 5-vuotias Siru kopistelee koroilla äitinsä Pilvi Hirvosen (29) perässä. Pilvi harjoittelee kävelyä bikini fitness -lajia varten, kisoihin olisi tarkoitus lähteä ensi vuoden keväällä. Pilvi Hirvosta, Sari Pöntistä (30) ja Tarja Kinnusta (36) yhdistää rakkaus fitness-urheiluun, heillä on sama valmentaja ja kaikki ovat vanhempia konstaapeleita Sisä-Suomen poliisilaitoksella. Sari ja Tarja treenaavat body fitness -lajia, jossa lihaserottuvuus on viety bikini fitnessiä pidemmälle. Naisia kuunnellessa ymmärtää, ettei fitness ole vain laji, vaan se on elämäntapa. Säännöllinen treeni ja tarkka ruokavalio saavat kehon voimaan hyvin. Lajissa kiinnostaa päämäärätietoinen ja kokonaisvaltainen treenaaminen. Se on pitkäjänteistä työskentelyä oman hyvinvoinnin eteen. Hyvänolontunteen voi saada muutenkin, mutta tämä on yksi tapa, Sari kuvailee. Pilvi nyökkää ja lisää, että itsensä rakastaminen on tärkeää. Hän myöntää, ettei ole itse erityisen nopea eikä joukkueurheilun ystävä. Siksi hän innostui punttitreenistä valmentajan kanssa jo 2005, mutta poliisikoulu ja Sirun syntymä viivyttivät varsinaista kilpailemista. Vuonna 2011 Pilvi otti jälleen yhteyttä fitness-valmentajaan, ja ensimmäiset kisat olivat syksyllä Sari kisasi 2014 keväällä, ja aikoo kisoihin jälleen Tarja suunnittelee osallistuvansa 2015 kevään body fitness masters -sarjaan. Sä söit sen! Tarja nappaa pöydällä olevalta vadilta pullan ja syö sen nautiskellen kaikessa rauhassa. Sari ja Pilvi naurahtavat hyväntahtoisesti. Otan rennosti ja arvostan eri tyylejä, Tarja hymähtää. Hänelle sopii se, että toisinaan herkun voi syödä, kunhan kokonaisuus on kunnossa. Kolmikko on yhtä mieltä siitä, ettei syöminen ole koko elämä. Sari lisää, että kaikessa muussakin ihmiset ovat erilaisia, niin miksei syömisessäkin. Pilvi myöntää olevansa tunnesyöjä, jonka on yleensä parempi jättää herkut väliin. Ilossa ja surussa se olisi helposti rai rai. Mietin mielessäni mitä saan, jos syön tai en syö. Herkkuja tekee niin useasti mieli, että on parempi syödä niitä vain harvakseltaan vapaasyöntipäivinä. Toisinaan voin käydä peilin edessäkin ja mietin tavoitetta, johon tähtään. Fitness-urheilija syö säännöllisesti muutaman tunnin välein ja juo vettä kolmesta neljään litraa päivässä. Valmentajan laatimasta yksilöllisestä ruokavaliosta on karsittu valkoinen jauho ja sokeri minimiin, ruoka on puhdasta ja itse tehtyä. Jokainen annos myös punnitaan, mutta ruokapäiväkirjaa ei tarvitse pitää. Sari Pöntinen. 10 P&O 4/2014

11 Ystävyyssuhteet tiukoilla Kun fitness-urheilussa puhutaan offista, tarkoitetaan aikaa, jolloin treenataan normaalisti: 4 5 punttitreeniä ja 2 3 aerobista harjoitusta viikossa. Ruokaa syödään runsaasti, plussakaloreilla, lihas kun ei kasva ilman ruokaa. Kisadieetti kestää yleensä vajaa puoli vuotta, ja keho joutuu koville. Heräsin dieetillä kuutena päivänä viikossa kello neljältä aamulenkille. Vedin 5 salitreeniä ja yhden rappustreenin viikossa. Ruokaa oli niukasti, eikä lainkaan hiilareita. Kroppa oli fyysisesti ja henkisesti todella väsynyt, Pilvi kuvailee. Sarin kokemus dieetistä on hyvin samanlainen; parin viimeisen kuukauden aikana oli usein nälkä ja väsy. Hermotkin olivat välillä tiukoilla, mutta kova treeni tuotti tulosta, ja lihakset alkoivat piirtyä esiin. Näkyvät tulokset motivoivat, ja siksi askeettista elämää jaksaa sen rankkuudesta huolimatta. Kurinalainen elämäntapa voi aiheuttaa myös sen, ettei lähi- ja ystäväpiiriltä saa täyttä tukea. Olen kertonut harrastuksestani harvoille, pääsääntöisesti suhtautuminen on ollut positiivista ja ymmärrys on se mikä riittää lajia ei tarvitse harrastaa itse, Tarja pohtii. Jos harrastaisin hiihtoa, kaikki olisivat ladun varressa suomenliput liehuen, mutta kun harrastan fitnessiä, ystävyyssuhteita on mennyt uusiksi. Laji on sen verran rankka, että tarvitsen ympärilleni positiivisia ihmisiä, jotka ymmärtävät, etten notku baareissa ja vapaa-aikaa on vähän, Pilvi lisää. Bikini Fitness: Kilpailu on tarkoitettu itseään kunnossa pitäville naisille, joilla on terveelliset elämäntavat. Kilpailijoilla ei saa olla lihaserottuvuutta, mutta kehon pitää olla urheilullisen ja terveen näköinen. Ylä- ja alakehon pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, arvostelussa otetaan huomioon myös kasvot ja hiukset. Bikini Fitnessissä kilpaillaan viidessä eri pituussarjassa sekä alle 23-vuotiaiden junior-sarjassa sekä yli 35-vuotiaiden masters-sarjassa. Body Fitness: Body fitness on kauneuskilpailu, jossa haetaan lihaksikasta, urheilullisen esteettistä naisfysiikkaa. Siinä kilpaillaan kolmen eri pituussarjan lisäksi alle 23-vuotiaiden junior-sarjassa sekä yli 35- ja 45-vuotiaiden masters -sarjoissa. Fitness: Fitness-kilpailussa haetaan urheilullisen lihaksikasta naisfysiikkaa, Arjessa ei glamouria Myös perhe-elämä vaatii osansa. Tarjalla on kaksi poikaa, joita hän kiikuttaa toisinaan mukaan treeneihin, jotta mieskin saisi omaa aikaa. Hommassa tarvitaan kärsivällisyyttä, kun kaksi lasta huutelee osallistumaan juoksukilpailuun käytävällä samalla, kun oma treeni on hyvässä vauhdissa. Järjestely vaatii luonteenlujuutta. Olen ihan yllättynyt miten pitkälle pinna voi venyä, Tarja nauraa. Siru on kulkenut Pilvin mukana salille joka on notkea, liikunnallinen, voimakas ja akrobaattinen. Suomessa pituusluokat voidaan määrätä, jos niihin on tarvetta. Women s Physique: Laji on naisille, jotka haluavat nauttia treenaamisesta, kilpailemisesta ja kilpailuun valmistautumisesta. Kilpailijan fysiikan pitää olla urheilullisesti treenattu ja sen pitää myös olla naisellinen sekä kaunis. Fitnessfysiikkakilpailijan fysiikka on hiukan lihaksikkaampi kuin body fitnessissä ja kilpailijoilla on parempi lihaserottuvuus kuin body fitness -kilpailijalla. Lihasmassa ei saa olla kehonrakentajamainen eikä lihakset samalla tavalla erottuvia kuin kehonrakentajilla. Suomessa kilpaillaan yhdessä avoimessa sarjassa. Lähde: IFBB Finland jo kolmikuisesta lähtien. Yksinhuoltajana Pilvistä on kuitenkin tärkeää, että aikaa on annettava lapselle yhtälailla kuin harrastuksellekin. Lajin ulkonäkökeskeisyydestä hän koittaa pitää mahdollisimman matalaa profiilia pienen tyttönsä edessä. Koitan saada arjestamme mahdollisimman normaalia, ettei Siru alkaisi katsoa syömisiään ja peilailla mahamakkaroita peilistä. Harjoittelen poseerauksia kotona, mutta yritän olla tekemättä siitä numeroa. Kisoissa tälläydytään, mutta arki on arkea. Pilvi Hirvonen. Tarja Kinnunen. P&O 4/

12 Mihin ammattijärjestöjä tarvitaan? Valtakunnan politiikassa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua ammattiliittojen jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poistamisesta. Samassa yhteydessä on korostettu YTK:n eli Loimaan kassan houkuttavuutta ja sitä, mistä kustannusero ammattijärjestöjen perimien jäsenmaksujen ja kassan vuosimaksun välillä johtuu. Teksti: Jonne Rinne SASK:n (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus) toimintaan tutustuneet ovat saaneet huomata, ettei meillä perustuslailla turvattu ja lähes itsestään selvyytenä pidetty järjestäytymisoikeus ole automaatio kaikkialla maailmassa. Ei edes niissä suomalaisyrityksissä, jotka siirtävät tuotantoaan kolmansiin maihin edullisempien Haluan, että etujani puolustaa tehokas ammattijärjestö tuotantokustannusten toivossa. Kenties merkittävin syy järjestäytymisvapauden systemaattiseen rajoittamiseen on puhtaasti taloustieteellinen, sillä yksittäisen työntekijän arvo työmarkkinoilla on kokonaisuutena alhaisempi kuin kollektiivisesti järjestäytyneen. Siten yksittäiselle työntekijälle työnantajan yksipuolisesti sovittelema palkka joustaa useimmiten alaspäin siinä, missä yhteisöllisesti rakentuneilla työmarkkinoilla palkkajoustoa tapahtuu myös ylöspäin. Lisäksi työelämän laadullisista asioista työnantajan ei kannata neuvotella pelkästään yksittäisten työntekijöiden kanssa. Yritysten pääoman tuottotavoitteiden kasvaessa myös Suomessa liiketoimintaa harjoittavien yritysten kannattavuutta pyritään parantamaan muun muassa työntekijöiden palkkoja laskemalla sekä saavutettuja etuja karsimalla. Negatiivisen palkkajouston mahdollistamiseksi työnantajapuoli haluaa yksittäiset työntekijät pois ammattiliitoista, joiden ensisijaisena tehtävänä on turvata tasapuolinen ja oikeudenmukainen tulotaso samaa työtä tekeville työntekijöille pärstäkertoimesta riippumatta. Jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poistamisella työnantajapuoli ilmeisesti uskoo, että nuuka suomalainen työvoima karkaa liitosta ja valitsee pelkän työttömyyskassan ammattimaisesti järjestäytyneen edunvalvontaverkoston sijasta. Mikäli tämä tapahtuisi, romuttuisi kollektiivisen sopimusjärjestelmän lisäksi myös työpaikoille rakentunut luottamusmies- ja edunvalvontajärjestelmä, jolloin jokainen yksittäinen työntekijä jäisi työmarkkinaneuvotteluissa pelkästään oman ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa varaan. Käytävän julkisen keskustelun yhteydessä meidät työntekijät halutaan kuitenkin saada uskomaan, että työmarkkina-arvomme olisi yksilöinä työvoiman kollektiivista arvoa suurempi. Taloustieteellisesti tämä väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Samalla keskustelun taka-alalle unohtuu se tosiasia, että jäsenmaksuosuuden verovähennyskelpoisuuden poistaminen kiristäisi samalla palkansaajan verotusta, sillä poisto-oikeus käyttäytyy verotuksessa tulonhankkimiskulujen vähennysoikeutta vastaavalla tavalla. Työttömyyskassa aktivoituu toimintaan vain ja ainoastaan työttömyyden kohdatessa, eikä sillä ole tosiasiallis- 12 P&O 4/2014

13 ta toimintamahdollisuutta työelämään vaikuttavista asioista päätettäessä. Siksi kaikki edellä mainitut päätökset tehdään muualla ja siellä, missä ammattijärjestöt ovat ja missä niiden tulee olla jatkuvasti edustettuna. Tämä edustuksellisuus ja kollektiivinen edunvalvonta tehdään työntekijöiden mandaatilla, eli suomeksi sanottuna ammattiliiton jäsenmaksua maksamalla. Vain ja ainoastaan siten voimme mahdollistaa sekä kilpailukykyiset työmarkkinat että työntekijän kannalta ihmisarvoisen työelämän. Henkilökohtaisesti en haluaisi jättää työmarkkinoita yksin markkinatalouden sekä tuulella käyvän poliittisen päätöksenteon temmellyskentäksi ilman, että etujani valvoo ja puolustaa osaava ja tehokas ammattijärjestö. On myös muistaa, että vähintään 95 % ammattijärjestötoiminnasta tehdään muualla kuin liittojen pääkonttoreilla. Jäsenmaksuosuudella mahdollistetaan niiden kymmenientuhansien järjestöaktiivien toiminta, jotka myös tänään valvovat ja turvaavat omalla työpaikallaan myös sinun oikeuksiasi. Maalitauluko! Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Katja Almgren Poliisityön traumaattisimpia tilanteita ovat aseelliset hengenvaaralliset uhkatilanteet. Kalevassa julkaistiin artikkeli Piiritys Haapavedellä päättyi ampumiseen Poliisit eivät saa kovempia korvauksia. Tapauksessa, jota artikkeli käsitteli, mies oli ampunut useampaan kertaan piiritystilanteessa poliiseja kohden. Hovioikeus perusteli päätöstään ( ) liittyen korvauksiin muun muassa seuraavasti: Tiettyihin ammatteihin, kuten poliisina tai vartijana toimimiseen, voidaan katsoa sisältyvän velvollisuus sietää jonkinasteista loukkaavaa käytöstä. SPJL:n lakimies Rita Ridanpää on kohdannut saman sisältöisiä perusteluja urallaan ennenkin. Liitto on valittanut päätöksistä, joissa poliisia kohden on ammuttu ja tilanteesta on käytetty ampumisesta määritelmää jonkinasteista loukkaavaa käytöstä. Jonkinasteisella loukkaavalla käytöksellä ei voida tarkoittaa vakavia Poliisi ei jokapäiväisessä työssä kohtaa tämän kaltaista uhkaa tai väkivaltaa. henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja, Ridanpää sanoo. Sanamuoto huomioiden jonkinasteinen loukkaava käytös voi tarkoittaa korkeintaan poliisin työssään tavanomaisesti kohtaamaa lievää vastustamista kuten sylkemistä, vastaan haromista tai rimpuilua, huitomista, suusanallista panettelua tai loukkaamista tai muuta vastaavaa poliisin toimenpiteen vastustamista. Näissä tilanteissa harvoin poliisimiehen henki tai terveys on vakavasti uhattuna. Murhan, tapon tai surman yritys sekä törkeä pahoinpitely tai sen yritys ovat tilanteina erittäin vakavia ja poikkeuksellisia myös poliisimiehille. Poliisia vastustettaessa hyvin harvoin turvaudutaan ampuma-aseisiin tai muihin vakaviin hengen tai terveyden vaaraa aiheuttaviin aseisiin, kertoo Ridanpää. Ridanpää jatkaa, että vakavimpien loukkausten yhteydessä tietty ammatti ei saa olla korvausta alentava seikka. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2012:100 todennut, että yleensä toisen ihmisen henkeen kohdistuva tahallinen teko loukkaa niin syvästi ihmisarvoa, ettei siitä aiheutuneen kärsimyksen korvaus voi jäädä määrältään näennäiseksi. Poliisi on ihminen Poliiseiksi halutaan ihan tavallisia naisia ja miehiä, jotka ovat kaikin puolin SPJL:n lakimies Rita Ridanpää. tasa painoisia ja joilla on hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä halu auttaa muita ja jotka tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Koulutus ei voi valmentaa ihmistä kohtaamaan kuolemanvaaraa kylmäverisesti ja tunteettomasti, eikä se voi olla edes tarkoitus, toteaa Ridanpää. Yksilön vastustuskykyä olla järkkymättä kaikissa mahdollisissa henkeä uhkaavissa vaaratilanteissa ei voida millään psykologisilla testeillä mitata. Liiton kanta on yksiselitteinen. Hengen tai terveyden vaara menee kaiken sietämisvelvollisuuden ylitse ja siten aiheuttaa loukatulle kärsimystä riippumatta tämän ammatista. Murhan, tapon tai surman yrittämistä ja törkeää pahoinpitelyä tai sen yrittämistä ei voida missään olosuhteissa pitää jonkinasteisena loukkaavana tai uhkaavana käytöksenä tai tiettynä määränä väkivaltaista vastustamista. P&O 4/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut: Katja Almgren Kuva: Anne Yrjänä Susanna Lassila, 54 Työpaikka: Oulun poliisilaitos, Raahen poliisiasema Tehtävä: henkilöstöasiantuntija Ay-toiminta: SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsen vuodesta 2002, Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n Oulun alueyhteyshenkilö Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia. 14 P&O 4/2014

15 Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksissa työmäärien äärirajoilla. Työ Oulun poliisilaitoksen henkilöstöyksikössä työskentelee 11 henkilöä, joista viisi työskentelee Oulussa ja kolme Kajaanissa sekä Limingassa, Haapajärvellä ja Raahessa kussakin yksi henkilö. Vuoden alusta lähtien olen työskennellyt Raahen poliisiasemalla. Henkilöstöasiantuntijan tehtäviini kuuluvat muun muassa rekrytointeihin, nimittämisiin ja vakanssi-asioihin liittyvät tehtävät, käyttöoikeusyhdyshenkilön ja virkavaatevastaavan tehtävät sekä kunniamerkki- ja Smartum-korttiasiat. Virkapaikkana Raahen poliisiasema on minulle ennestään tuttu työympäristö, koska työskentelin siellä 20 vuotta ennen kuin PORA I:ssä virkapaikkani siirtyi talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin Ylivieskaan Työhyvinvointi Vähenevä henkilöstömäärä ja kiristyvä työtahti ei voi olla vaikuttamatta henkilöstön jaksamiseen heikentävästi. Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksissa työmäärien äärirajoilla ja esimerkiksi tulossa oleva Kieku-tietojärjestelmähanke työllistää talous- ja henkilöstöhallinnon väkeä tänä ja ensi vuonna. Jossain vaiheessa jaksamisen raja tulee vastaan. Onneksi toimistohenkilöstö sai Smartum-korttiin vähän enemmän saldoa korvaamaan poistunut oikeus työaikana liikunnan harrastamiseen. Toivottavasti ihmiset myös hyödyntävät korttia liikunnan ja oman jaksamisen lisäämiseksi. Ay-toiminta Työkaverini houkutteli silloisen Poliisivirkamiesyhdistyksen aluetoimintaan mukaan vuonna Siitä lähtien olen ollut ensin alueellisissa yhdistystehtävissä, sitten muun muassa KIPO ry:n ja SPH ry:n hallituksen vara- ja varsinaisena jäsenenä sekä SPJL:n varsinaisena ja varaluottamusmiehenä. SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsenenä olen ollut vuodesta Ammattiyhdistysasiat ovat kiinnostaneet aina ja niistä on ollut minulle todella paljon hyötyä henkilöstöhallinnon tehtävissä. Yhdistystoiminnasta olen saanut vuosien varrella hyviä ystäviä ympäri maata. SPJL:ää ja sen jäsenyhdistyksiä tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa, jos suunnitellut säästöt ja vähennykset tulevat voimaan. Neuvottelupöydissä SPJL:n edustusta tarvitaan pitämään poliisihallinnon henkilöstön eduista huolta. Nuoria pitää saada enemmän toimintaan mukaan. Tulevaisuudessakin tarvitaan aktiivisia ja neuvottelutaitoisia ihmisiä ajamaan henkilöstön asioita. Useasti ei tule ajateltua sitä, että monet virkamiehelle kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja. Tulevaisuus Nyt jo puhutaan seuraavasta poliisin hallintorakenneuudistuksesta, joten kovin luottavainen ei voi olla nykyisen kaltaisen poliisiorganisaation säilymiseen. Koko työurani ajan on tämän tästä tullut organisaatiomuutoksia, joten tuskin ne tähänkään loppuvat. Asiat pitää järjestää niin, että poliisihallinnossa ei tulevaisuudessa jouduttaisi yt-neuvotteluihin, ja ne jotka haluavat, saisivat olla työelämässä mukana. Minä Innostun kiinnostavista ihmisistä ja uusista haasteista vaikka muutoksen kautta. Muutos ei ole aina huono asia. Luin jostain, että kiinalaisen viisauden mukaan ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia. Haaveilin pikkutyttönä, että minusta tulee opettaja. No, ei tullut opettajaa, mutta tyytyväinen olen tähänkin ammatinvalintaan! P&O 4/

16 Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella Heinäkuussa nuoriso suuntaa telttoineen Turun Ruisrockiin tai Down by the Laituri -festareille. Varttuneempi väki ja maan vaikuttajat villiintyvät Porin Jazzeilla ja SuomiAreenalla. Suomi lomailee, mutta poliisi painaa pitkää päivää. Pääluottamusmies Juhani Vuorinen kuvaileekin työpaikkaansa värikkääksi, kiireiseksi ja ammattitaitoiseksi. Hän vastaa kysymyksiin Lounais-Suomen poliisilaitoksesta. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Turun kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle? Organisaatiomuutos on aiheuttanut henkilöstölle henkisiä paineita monella eri tavalla. Toimipaikkojen sulkemisia on pelätty, entisen Liikkuvan poliisin yksiköt on yhdistetty paikallispoliisiin, ryhmäkokoja ja niiden toimipaikkoja on muutettu, työvuorolistoihin on tehty palkkaus ta alentavia muutoksia, esimiehet ovat vaihtuneet, ohjeet ja määräykset ovat kiristyneet. Miten toimivia ovat tilaratkaisut? Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ei paljon toimitilaratkaisuja ole tehty, mutta muutaman ryhmän toimipaikat ovat muuttuneet ja niissä henkilöstön kuuleminen on tehty huonosti, mikä on sitten aiheuttanut aiheellista kritiikkiä tehtyihin päätöksiin jälkikäteen. Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia? Työskentelyilmapiiri on laitoksessa hyvä, mutta paineita on syntynyt lähinnä työskentelyn kiivastahtisuudesta ja henkilöstön vähyydestä tehtäviin nähden. Varsinkin kentällä valvonnassa sekä perustutkinnassa ja toimistossa on kovat työpaineet, jotka eivät kyllä välttämättä johdu PORA III:sta, vaan yleisestä rahan puut- 16 P&O 4/2014

17 teesta ja sitä seuranneesta henkilöstön määrän vähentämisestä. Lounais-Suomen poliisilaitoksessa on pula perustyötä tekevästä väestä, väkeä on hajautettu runsaasti erityisryhmiin ja viimeaikaiset väen vähentämiset ovat osuneet kipeimmin juuri perustyötä tekeviin. Jonkin asteista rakenteellista muutosta laitoksen organisaatioon on uskoakseni tulossa, tarve siihen mielestäni on olemassa. Millaisia asioita luottamusmiehet ovat hoitaneet liittyen uudistukseen? Uudistukseen liittyviä luottamusmiesasioita on ollut runsaasti: luokitteluerimielisyydet, HTS-asiat, yleensä kehityskeskusteluun liittyvät asiat, takuupalkka- Varsinais-Suomen poliisilaitos Satakunnan poliisilaitos asiat, nimitysasiat, toimipaikkojen muutoksiin liittyvät ongelmat, kielikelpoisuusasiat, esimies alainen -suhteet ovat myös olleet kovilla ja niiden tiimoilta on käyty neuvotteluja. Uusi luottamusmiesjärjestelmä on toiminut laitoksessamme hyvin. Yhteistyö Porin poliisilaitokselle sijoitetun luottamusmies Pasi Hurmeen kanssa on ollut tiivistä, hyvähenkistä sekä antoisaa. Mielestäni pääluottamusmiehen tulee työskennellä samassa toimipisteessä poliisipäällikön kanssa, se helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti neuvottelujen sujumista. Huonoa ei ole sekään, jos pääluottamusmies tekee pääasiassa päivävuoroja arkisin, koska tuolloin on ongelmatonta mennä erilaisiin palavereihin ilman työvuoromuutoksia ja yötöistä aiheutuvia väsymisongelmia. Miten ohjeistus on edennyt? Laitoksen ohjeistuksia on uusittu kovalla vauhdilla, jopa niin kovalla, ettei asioita ole aina käsitelty henkilöstön taikka heidän edustajiensa kanssa riittävällä laajuudella. Uudessa laitoksessa on myös henkilöstön vaikutusmahdollisuus omiin asioihin vähentynyt. Useammasta laitoksen ohjausryhmästä on pudotettu pois henkilöstön edustajat, mikä on mielestäni erittäin huono suuntaus. Myös laitoksen strategiapäiviltä oli henkilöstön edustaja jätetty pois ensimmäistä kertaa. Laitoksen pelisäännöt ovat mielestäni vielä tässä vaiheessa hieman sekaisin ja vakiintumatta. Peli laitoksen sisällä on kokonaisuutena mielestäni koventunut ja henkilöstöä ei enää haluta entisessä mittakaavassa kuulla ennen päätösten tekoa. Sanelupolitiikka on lisääntynyt, mikä ei missään tapauksessa voi olla hyvä asia kenenkään kannalta katsottuna. Millaisia erityispiirteitä alueellanne on? Laitoksemme erityispiirteitä ovat aluettamme sivuava meri ja runsas saaristo, vilkkaat satamat, lentokentät, kaksikieli- Lounais-Suomen poliisilaitos Henkilöstömäärä: noin 1 000, joista 790 poliiseja Alueen koko pinta-alana: neliökilometriä, josta maata on neliökilometriä Asukasmäärä alueella: syys, ydinvoimalaitos sekä runsaat suuret yleisötapahtumat (Pori Jazz, Ruisrock, DBTL, Saaristo Open), jotka kiitettävästi työllistävät laitoksemme väkeä. Onko muutos vaikuttanut yleiseen turvallisuuteen alueellanne? Turvallisuustilanne laitoksemme alueella ei ole muutoksen vuoksi juuri muuttunut, eikä sillä ole ollut erityistä merkitystä tehtyihin partiomatkoihin. Partioiden vähyys alueella on kyllä nostanut virkamiehen työturvallisuusriskiä, kun varmistuspartion saaminen tilanteissa ei ole aina turvattu. Tekniikan varallaolo (päivystää sekä Turkua ja Poria) on nähty hieman ongelmalliseksi pitkän ajomatkan ja siitä aiheutuvien pitkien työvuorojen sekä jaksamisen vuoksi. PORA III on aiheuttanut runsaasti keskustelua laitoksessa. Yleisesti epäillään päästäänkö koko projektissa siihen asetettuihin säästötavoitteisiin. Toimipisteitä ei juuri ole suljettu, virkoja ei ole vähennetty hallinto- ja esikuntasektorilta, vaan siellä palkat jopa hieman nousivat. Poliisikoulutuksen sosiaaliset kustannukset siirrettiin opiskelijoille, joten sieltä saadaan pientä säästöä, mutta mistä ne kymmenien miljoonien säästöt saadaan kokoon vuodeksi 2016? Rahat on poliisitoimelta loppu ja määräaikaisia virkamiehiä on laitettu kortistoon kasvavassa määrin. Mukavalta ei tuntunut myöskään lukea valtioneuvoston päätöstä valtionhallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta asti. Sen vaikutukset ovat vielä selkiytymättä, mutta mitään hyvää se ei virkamiehille lupaa. Poliisin toimia ollaan myös kiihtyvällä vauhdilla ulkoistamassa yksityiselle sektorille sekä Rajavartiolaitokselle. Kun ulkoistamisista puhutaan pitää muistaa, että kun meiltä lähtee töitä muualle, lähtevät myös työntekijät. Tämä nähtiin hyvin hätäkeskusuudistuksen yhteydessä. P&O 4/

18 Joustava työvuorosuunni Teksti ja kuvitus: Tanja Seppänen Tutkinta vaatii tekijöiltään pitkää puurtamista koneen ääressä. Itä- Uudellamaalla Vantaan pääpoliisiasemalla vastapainoa työlle voi etsiä liikuntatarjonnasta. Meillä järjestetään viikoittain yhteisiä harjoituksia esimerkiksi jääkiekossa. On myös ohjattua ryhmäliikuntaa. Meiltä moni käy muun muassa kahvakuulassa, kertoo tutkinnanjohtajana väkivaltarikostutkinnassa ja pitkäkestoisessa tutkinnassa työskentelevä rikoskomisario Kimmo Hyvärinen. Fysioterapeutin ohjaamat ryhmäliikuntatunnit on suunnattu koko henkilökunnalle. Kuntoaan voi kohottaa myös pienemmällä porukalla. Kentältä tutkintaan työkierrolle tullut vanhempi konstaapeli Tina Antas vetää omalle ryhmälleen kuntopiiriä. Olen tehnyt tätä nyt viisi kuukautta. Kuntopiiri on otettu hyvin vastaan, ja treenaajia on viikoittain yleensä kolmesta kahdeksaan. Hyvinvoinnissa on kyse pienistä asioista. 18 P&O 4/2014

19 ttelu antaa aikaa liikkua Antas kuvailee tuntia crossfit/hiittyyppiseksi omalla keholla treenaamiseksi. Sisältö on joka kerta erilaista. Tämä antaa vaihtelua siihen, mitä moni tekee itsekseen. Ja on mukavaa, jos samalla voin vinkata, miten tehdä kotona tehokkaita harjoitteita lyhyessäkin ajassa. Tunneilla käyneet ovat olleet tosi tyytyväisiä ja moni on sanonut, että kunto on noussut. Antas toivoo, että kuntopiiri jatkuisi, kun hänen vuotensa työkierrossa päättyy. Laaja lajikirjo antaa valinnanvaraa. Motivaatio liikkeelle lähtöön pitää kuitenkin tulla itsestä. Tärkeintä ei ole, mitä harrastaa, vaan miksi. Hyväriselle liikkuminen merkitsee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näen, että liikunta on vastapaino työn tekemiselle. Hiihtolenkillä käydessäni saan ajatukset täysin irti työstä, ja voin rentoutua henkisesti. Samalla elimistön toiminta paranee. Hyvärinen toivoo, että hänen esimerkillään on väliä. Esimiehenä hän haluaa kannustaa yhdessä tekemiseen ja antaa mahdollisuuksia kuntoiluun. Meillä on sovittu, että työajalla voi liikkua kaksi tuntia viikossa. Tämä mahdollisuus järjestetään jokaiselle työvuoroja suunniteltaessa. Joustamme myös niin, että tunteja voi tehdä takaisin työvuoroa pidentäen. Hyvärisen mielestä liikkumista ei pitäisi unohtaa myöskään työpäivän vilskeessä. Olen ajatellut, että hyvällä ilmalla kokouksia voisi pitää ulkona kävellen. On sitä joskus tehtykin, eri porukalla tosin. Tutkijan työssä jumittuu koneelle, ja ajoittain olisi hyvä laittaa veri kiertämään taukojumpalla tai lähtemällä liikkeelle. Hyvinvoinnissa on kyse pienistä asioista, Hyvärinen summaa. Kaksi tuntia viikossa Poliisin ammatti on henkisesti ja fyysisestikin erittäin vaativaa, joten on paikallaan, että työnantaja mahdollistaa työntekijöiden omaehtoisen kuntoilun. Poliisi saa käyttää kunnon ylläpitämiseen työaikaa kaksi tuntia viikossa, jos työtilanne sen sallii. Vähintään joka toinen vuosi poliisi joutuu myös kunto testiin. Suurin osa testeistä mittaa lihaskuntoa ja niistä on suoriuduttava. Henkinen kunto on yhtä tärkeä kuin fyysinen. Vaikka laissa poliisin hallinnosta on kirjattu, että poliisin tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa, on kuntoiluun käytettävä työaika sovittava aina esimiehen kanssa. TYKY-tuntia ei ole kirjattu VES:iin. Mielestäni liikuntaan käytettävästä ajasta pitäisi poistaa ehdollisuus. Liikuntaan tulisi olla oikeus, koska poliisilta edellytetään kunnosta huolehtimista. Näin asia selkeytyisi ja käytännöissä liikuntaan käytettävään aikaan ei tulisi eroja kuten nyt näyttää olevan, sanoo Rita Ridanpää, SPJL:n lakimies. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto ovat Jäämeren herkkuja: Mahtava tilaisuus ostaa Jäämeren kuningasrapua edulliseen hintaan: /kg koosta riippuen (sis. Alv 14%). Lisäksi seiti-, kolja-, ja turskafileetä hintaan /kg + Alv 14 %. Fileet ovat syväjäädytettyinä 5, 10 ja 20 kg:n paketeissa, joista helppo irrottaa tilaamanne määrä. Mikäli tilaatte suuren erän kerralla, esim. keräämällä tilauslistan kollegoidenne kanssa, voin toimittaa ne suoraan pakastimiinne. Kaikki meren antimet ovat kasvaneet vapaasti Jäämeressä. myös edellytys, että työntekijät jaksavat työskennellä eläkeikään asti ja pystyisivät nauttimaan eläkevuosistaan mahdollisimman terveinä. Suurin osa poliiseista pitää fyysistä kuntoaan yllä harrastamalla aktiivisesti vapaa-ajan liikuntaa useampana päivänä viikossa. Hyvässä kunnossa oleva työntekijä pystyy käsittelemään stressaavia tilanteita paremmin. Työnanatajan tulisikin kiinnittää huomiota henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lisäksi: Poliisin tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (Laki poliisin hallinnosta 15 h ) TERJES EXPORT & IMPORT Terje Søderholm Korsukyläntie INHA Puh P&O 4/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Ammatillinen kuntoutus kannattaa Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Kun oma terveys rajoittaa ja vaikeuttaa työssä selviytymistä tai takana on pitkä sairausloma, on ammatillinen kuntoutus huomioon otettava vaihtoehto ennen kuin haetaan työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden sairaus estää työskentelyn entisessä työssä. Sen tavoitteena on, että kuntoutuksen jälkeen voi jatkaa työelämässä ja palata joko entisiin tai uusiin työtehtäviin. Se auttaa jatkamaan työssä ja kannattaa myös taloudellisesti. Vanhuuseläke karttuu vain työtä tekemällä ja toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana on parempi kuin eläkkeellä ollessa. On myös huomattava, että ammatillisesta kuntoutuksesta ei aiheudu erillisiä kustannuksia työnantajalle. Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Suosituimpia keinoja ovat työkokeilut, jotka räätälöidään työtehtävien ja henkilön terveydentilan mukaan. Uudelleen- tai lisäkoulutus on myös mahdollista. Työkokeilu on yleensä kolmen kuukauden pituinen jakso, jonka aikana osatyökykyinen henkilö kokeilee joko entisiä tai uusia tehtäviä. Työaika voi vaihdella 4 8 tunnin välillä. Uudelleen- tai lisäkoulutusta kannattaa harkita, jos työkokeilun avulla ei löydy terveydentilan kannalta soveltuvia tehtäviä. Aloitteen ammatillisesta kuntoutuksesta voi tehdä henkilö itse, esimies tai työterveyshuolto. Käytännössä asia etenee niin, että järjestetään verkostopalaveri, johon osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Verkostopalaverissa selvitetään, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä omalla työpaikalla ja onnistuuko työhön paluu tai uusiin tehtäviin siirtyminen työkokeilun avulla, vai tarvitseeko henkilö lisäkoulutusta. Samalla selvitetään myös, miten työyhteisöä informoidaan työkokeilusta, kuka toimii perehdyttäjänä ja miten työkokeilun sujumista seurataan niin työpaikalla kuin työterveyshuollossa. Ammatillista kuntoutusta julkisella sektorilla haetaan KEVA:sta, jossa on kuntoutusasiantuntijoita, joihin voi tarvittaessa myös olla yhteydessä. Hakulomake ammatilliseen kuntoutukseen löytyy KEVA:n internet-sivuilta osoitteesta: Hakemuksen liitteeksi tulee lähettää B-lääkärinlausunto. Sen perusteella KEVA:n asiantuntijat arvioivat henkilön työkyvyn menetyksen uhkaa. Mukaan on hyvä liittää myös verkostoneuvottelun muistio. Kun tai jos KEVA:lta tulee myönteinen päätös ammatilliseen kuntoutukseen, on hakijalla yhdeksän kuukautta aikaa lähettää KEVA:aan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma. Jos suunnitelma on jo hakemuksen yhteydessä ollut mukana, KEVA antaa samalla kertaa päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen sekä päätöksen työkokeilusta ja koulutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen aikana KEVA maksaa kuntoutusrahaa tai kuntoutustukeen kuntoutuskorotusta. KEVA:n tuella opiskelevalle henkilölle maksetaan lisäksi opintojen ajalta niin sanottuja normikorvauksia. Aurinkoista kesää ja rentouttavaa lomaa kaikille! Lähde ja lisätietoja: 20 P&O 4/2014

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

MUSIIKKI ELÄMÄÄN. Kaija Huhtanen

MUSIIKKI ELÄMÄÄN. Kaija Huhtanen MUSIIKKI ELÄMÄÄN Kaija Huhtanen 26.9.2011 Toimintakentän määrittelyä taidot x, y, z ö Neuvottelu, räätälöinti = Muotoilu Toiveet!! Tarpeet!! - vaje?? Mites mä 3. sektori Tilaaja, ehkä Asiakas Mahdollinen

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot