Pilvi Hirvonen: Positiivisuus on voimavara. Liukumaa kohti tuntematonta Työn vastapaino

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilvi Hirvonen: Positiivisuus on voimavara. Liukumaa kohti tuntematonta Työn vastapaino"

Transkriptio

1 Pilvi Hirvonen: Positiivisuus on voimavara Liukumaa kohti tuntematonta Työn vastapaino

2 Nyt saat K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA REKISTERÖI KORTTISI IFIIN OSOITTEESSA IF.FI/PLUSSAA

3 Kaipaan maijaa Laineiden liplatus, kirkuvat lokit ja nenään tulviva raikas, mutta lämmin alkukesän henkäys antoivat aiheen uskotella, että kiirettä ja arjen oravanpyörää ei ole. Se kaikki kiire on vain pahaa unta. Näin johdatteli puheessaan Tuija Tuikku Heinonen Kokkolassa valtuuston vaikeiden säästötavoitteiden äärelle kesäkuun alussa. Kesäidylliin kuuluu aurinkoiset päivät mökkirannalla poutapilviä katsellen, rantasaunaa lämmitellen ja grilliherkuista nauttien. Havahduin miettimään, missä mahtaa etelä-savolainen poliisi luurata, kun maijaa ei ole näkynyt toviin kirkonkylillä. Reilu viisitoista vuotta sitten kunnantalon kupeessa odottivat työtehtäviin pääsyä paloauto, poliisiauto ja ambulanssi. Nyt tuosta rivistä puuttuu sininen maija. Kaupalla nojailevat mopopojat kertoivat, että poliisi ajaa kylänraitilla kerran viikossa, ja päräyttivät menopelinsä reteästi käyntiin. Soratien pöllytessä kaivoin tabletin esille ja löysin lehtijutun, jossa kerrottiin Etelä-Savossa liikenneturvallisuuteen liittyvien rangaistusten lisääntyneen roimasti. Ylinopeuksien lisäksi puhuttaa humalassa autonratin taakse asettuvat ritariässät, jotka katkaisevat liian usein ja liian monen viattoman uhrin elämänlangan rujolla tavalla. Eduskunnassa käsiteltiin kesäkuussa kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin kovempia rangaistuksia rattijuopoille. Hesarissa muun muassa todettiin, että valvonnan lisääminen olisi ainoa todellinen keino vähentää päihtyneiden kuskien määrää. Tämähän tarkoittaa selkeästi resurssien lisäämistä liikennevalvontaan. Enemmän kuin yksikään lehtijuttu tai poliisihallinnon tilasto turvallisuudentunteeseen vaikuttaa omat kokemukset. Vuosia sitten kyläkaupan pihalle kurvasi auto, jossa nuoret miehet olivat kuin suoraan Samuli Edelmannin tähdittämässä elokuvassa Häjyt. Jo silloin ajattelin, kaapatessa pellavapäisen poikani syliini, että kuinka kauan kestää poliisin tulo paikalle, jos porukka alkaa savolaisittain puukkohippasille. Eräässä lehtiartikkelissa vuodelta 2008 kirjoittaja oli ollut paikalla, kun viitostiellä tapahtui liikenneonnettomuus ja ensimmäinen miekkataksi saapui paikalle reilun 40 minuutin kuluttua. Kuulemma naisia, takseja ja poliisia joutuu aina odottamaan, ja poliisi on kolmikon vaikeimmin tavoitettava. Vaikka me tavalliset ihmiset menetämme turvallisuudentunteen jopa tummasta puun varjosta, niin poliisien arkityöstä kerätyt tarinat kertovat karua todellisuutta tapahtumista, joihin kansalaiset ja poliisi joutuvat, kun resurssit ovat rajalliset. Totisesti me suomalaiset emme ole tasa-arvoisessa asemassa poliisipalveluiden osalta. Säästötoimet kouraisevat koko jäsenkuntaamme erittäin kovalla kädellä ja lopulta, jos hätäkeskus, poliisi ja oikeuslaitos eivät toimi, maksaa kansalainen laskun poliittisista päätöksistä. Asioiden ja epäkohtien esilletuomista jatketaan valtuuston viitoittamalla tiellä kesälomien jälkeen. Tuijan puheen sanoin toivotan hyvää kesää: Lomakausi on alkamassa, joten menkää mökeille tai mihin tahansa, kunhan päästätte irti oravanpyörästä. Hannele Lotsari-Coffeng twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 4/2014 3

4 SISÄLTÖ 4/ Kansijuttu: Urheillen kokonaisvaltainen hyvänolon tunne Osaamista ja ammattitaitoa Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella Joustava työsuunnittelu antaa aikaa liikkua Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Mihin ammattijärjestöjä tarvitaan? Maalitauluko! Kaksi tuntia viikossa Pääluottamusmiehet vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 5/2014 ilmestyy viikolla 35 (aineistot viimeistään ) Lehti nro 6/2014 ilmestyy viikolla 41 (aineistot viimeistään ) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 4/2014

5 Useasti ei tule ajateltua sitä, että monet virkamiehelle kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja s Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus: Kaipaan maijaa... 3 Puheenjohtajalta: Yhteinen sävel... 6 Luottamustehtävissä: Susanna Lassila Rouva Kokkonen Repen kynästä Muistamisia Ristikko Lyhyesti Tässä numerossa myös Positiivisuus on voimavara... 8 Let the Skyfall Työn vastapaino Kesädekkari: Tapahtui marraskuussa Poliisi saattoi potilaan vessaan Information på svenska Unikt polisarbete Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 4/2014 5

6 Kansalaiset ansaitsevat kuulla totuuden turvallisuuden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 4/2014

7 Yhteinen sävel Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on johdonmukaisesti vuosikausia pitänyt yllä keskustelua sisäistä turvallisuutta uhkaavasta alasajosta. Viestiä on viety suoraan eduskuntaan ja oltu esillä niin sähköisessä kuin painetussakin mediassa. Nyt lopulta näyttää siltä, että työnantajapuolikin alkaa herätä kylmään todellisuuteen. Jo on aikakin. Poliisin akateemisten tiedotteessa tuli kovaa kritiikkiä maan hallitukselle. Kaiken kaikkiaan tiedotteen sisältö vastaa pitkälti niitä viestejä, joita SPJL on tähän saakka yksin huutanut julkisuuteen. Linja sai jatkoa kaksi päivää myöhemmin, kun poliisipäällikköjen kokouksesta Haikosta laitettiin maail malle julkilausuma, jossa kerrotaan päällekkäisten säästöohjelmien vaarantavan poliisin jaksamisen ja palvelut. Haikon julkilausuman mukaan poliisille kohdennetut uudet säästöt voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna Tässä uskallan olla eri mieltä. Poliisille ei ylipäätään pidä kohdentaa mitään uusia säästöjä. Pikemminkin poliisin rahoitus tulisi kohentaa tasolle, jolla voidaan toteuttaa Kataisen hallituksen lupaus poliisin resurssien vakiinnuttamiseksi hallitusohjelman alun, siis vuoden 2011, tasolle. Sekään taso ei ole ylimitoitettu poliisin alati vaikeutuvaan tehtäväkenttään nähden. Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa pidettiin tänäkin kesänä ulko- ja turvallisuuspoliittinen seminaari. Nämä kokoontumiset ovat varmasti tärkeitä foorumeita tärkeille asioille ja tärkeille ihmisille. Median mielenkiintokin on aina taattu. Kuten aina, kun joku nostaa esille vaikka kuinka kaukaisen uhkan maan rajojen ulkopuolelta väijyvälle vaaralle. Onneksi rajojen takaa ei kuitenkaan kovin usein hyökätä meitä kohti. Melko tasan 70 vuotta sitten Neuvostoliitto rynnisti ja pakotti lopulta Suomen tyytymään näihin nykyisiin mittoihinsa. Käsitykseni mukaan kohta päätä uhkaavaa seuraavaa invaasiota ei ole näköpiirissä miltään ilmansuunnalta. Mietin vain, pitäisikö itsensä presidentin ottaa yhtä voimallisesti kantaa myös sisäisen turvallisuuden tilaan ja tulevaisuuteen? Kun ei sitä keskustelua kukaan muukaan näytä haluavan aloittaa. Eivät ainakaan ne, joille maan sisäisten asioiden hoito voimassa olevien säädösten mukaan näyttäisi selkeästi kuuluvan. Sisäisen turvallisuuden uhkaajia ja vihollisia ei tarvitse mielikuvitella. Ne ovat läsnä joka päivä. Sisäi sen turvallisuuden hupenevat joukot ovat joka hetki, 24/7, etulinjassa. Jos hakee vertauskuvaa juuri käydystä Hornet-jupakasta, niin toisin kuin Ilmavoimilla, poliisilla on koneet kaiken aikaa tuottavassa työssä. Valmiina kohtaamaan kaiken vastaantulevan, mahdollisen ja mahdottoman. Tilanne on kuitenkin se, että koneet vanhenevat ja niiden käyttäjät vähenevät. Maan korkeimman virkamiesjohdon tehtävänä on toteuttaa poliittisten päättäjien päätöksiä. Olivatpa ne sitten mitä tahansa. Tämä on kuultu myös korkeimmalta poliisijohdolta, niin sisäministeriöstä kuin Poliisihallituksesta. Demokraattisessa maassamme myös virkamiehellä on perustuslain mukainen sananvapaus. Se ei estä esittämästä omia mielipiteitä ja kritiikkiäkin, jos sille on asianmukaiset perusteet. Kaiken tämän masentavan maailman keskellä on myönteistä se, että lopultakin myös poliisin johto, niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla, kertoo rohkeasti ulos sisäisen turvallisuuden todellisen laidan. Vaikka siinä onkin vielä hieman sordiinoa päällä, suunta on oikea. Kansalaiset ansaitsevat kuulla ainoastaan totuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto toivottaa kaikki kynnelle kykenevät tervetulleiksi mukaan sisäisen turvallisuuden rakennustalkoisiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Turvallista ja rentouttavaa kesää kaikille! P&O 4/2014 7

8 8 P&O 4/2014

9 Fitness-urheilija Pilvi Hirvoselle Positiivisuus on voimavara Lihakset tärisevät ja hiki virtaa, olo voi tuntua kamalalta, adrenaliini kuohuu kropassa. Fitness-urheilu saattaa näyttää pelkältä keikistelyltä kisalavalla, mutta kiinteän vartalon eteen on tehty rankkaa työtä, joka verottaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Silti laji tuo harrastajille kokonaisvaltaisen hyvänolontunteen, ja energiaa jaksaa arjessa. Teksti ja kuvat: Katja Almgren Meikit ja kampaukset: Naps/Sofia Tanhua P&O 4/2014 9

10 Sari Pöntinen, Tarja Kinnunen ja Pilvi Hirvonen hakevat fitnessurheilusta energiaa arkeen. Heistä on tärkeää, että poliisihallinnossa säilytettäisiin 2 tunnin viikkoliikuntamahdollisuus myös jatkossa. Korkokengät vilahtavat peilin edestä. 5-vuotias Siru kopistelee koroilla äitinsä Pilvi Hirvosen (29) perässä. Pilvi harjoittelee kävelyä bikini fitness -lajia varten, kisoihin olisi tarkoitus lähteä ensi vuoden keväällä. Pilvi Hirvosta, Sari Pöntistä (30) ja Tarja Kinnusta (36) yhdistää rakkaus fitness-urheiluun, heillä on sama valmentaja ja kaikki ovat vanhempia konstaapeleita Sisä-Suomen poliisilaitoksella. Sari ja Tarja treenaavat body fitness -lajia, jossa lihaserottuvuus on viety bikini fitnessiä pidemmälle. Naisia kuunnellessa ymmärtää, ettei fitness ole vain laji, vaan se on elämäntapa. Säännöllinen treeni ja tarkka ruokavalio saavat kehon voimaan hyvin. Lajissa kiinnostaa päämäärätietoinen ja kokonaisvaltainen treenaaminen. Se on pitkäjänteistä työskentelyä oman hyvinvoinnin eteen. Hyvänolontunteen voi saada muutenkin, mutta tämä on yksi tapa, Sari kuvailee. Pilvi nyökkää ja lisää, että itsensä rakastaminen on tärkeää. Hän myöntää, ettei ole itse erityisen nopea eikä joukkueurheilun ystävä. Siksi hän innostui punttitreenistä valmentajan kanssa jo 2005, mutta poliisikoulu ja Sirun syntymä viivyttivät varsinaista kilpailemista. Vuonna 2011 Pilvi otti jälleen yhteyttä fitness-valmentajaan, ja ensimmäiset kisat olivat syksyllä Sari kisasi 2014 keväällä, ja aikoo kisoihin jälleen Tarja suunnittelee osallistuvansa 2015 kevään body fitness masters -sarjaan. Sä söit sen! Tarja nappaa pöydällä olevalta vadilta pullan ja syö sen nautiskellen kaikessa rauhassa. Sari ja Pilvi naurahtavat hyväntahtoisesti. Otan rennosti ja arvostan eri tyylejä, Tarja hymähtää. Hänelle sopii se, että toisinaan herkun voi syödä, kunhan kokonaisuus on kunnossa. Kolmikko on yhtä mieltä siitä, ettei syöminen ole koko elämä. Sari lisää, että kaikessa muussakin ihmiset ovat erilaisia, niin miksei syömisessäkin. Pilvi myöntää olevansa tunnesyöjä, jonka on yleensä parempi jättää herkut väliin. Ilossa ja surussa se olisi helposti rai rai. Mietin mielessäni mitä saan, jos syön tai en syö. Herkkuja tekee niin useasti mieli, että on parempi syödä niitä vain harvakseltaan vapaasyöntipäivinä. Toisinaan voin käydä peilin edessäkin ja mietin tavoitetta, johon tähtään. Fitness-urheilija syö säännöllisesti muutaman tunnin välein ja juo vettä kolmesta neljään litraa päivässä. Valmentajan laatimasta yksilöllisestä ruokavaliosta on karsittu valkoinen jauho ja sokeri minimiin, ruoka on puhdasta ja itse tehtyä. Jokainen annos myös punnitaan, mutta ruokapäiväkirjaa ei tarvitse pitää. Sari Pöntinen. 10 P&O 4/2014

11 Ystävyyssuhteet tiukoilla Kun fitness-urheilussa puhutaan offista, tarkoitetaan aikaa, jolloin treenataan normaalisti: 4 5 punttitreeniä ja 2 3 aerobista harjoitusta viikossa. Ruokaa syödään runsaasti, plussakaloreilla, lihas kun ei kasva ilman ruokaa. Kisadieetti kestää yleensä vajaa puoli vuotta, ja keho joutuu koville. Heräsin dieetillä kuutena päivänä viikossa kello neljältä aamulenkille. Vedin 5 salitreeniä ja yhden rappustreenin viikossa. Ruokaa oli niukasti, eikä lainkaan hiilareita. Kroppa oli fyysisesti ja henkisesti todella väsynyt, Pilvi kuvailee. Sarin kokemus dieetistä on hyvin samanlainen; parin viimeisen kuukauden aikana oli usein nälkä ja väsy. Hermotkin olivat välillä tiukoilla, mutta kova treeni tuotti tulosta, ja lihakset alkoivat piirtyä esiin. Näkyvät tulokset motivoivat, ja siksi askeettista elämää jaksaa sen rankkuudesta huolimatta. Kurinalainen elämäntapa voi aiheuttaa myös sen, ettei lähi- ja ystäväpiiriltä saa täyttä tukea. Olen kertonut harrastuksestani harvoille, pääsääntöisesti suhtautuminen on ollut positiivista ja ymmärrys on se mikä riittää lajia ei tarvitse harrastaa itse, Tarja pohtii. Jos harrastaisin hiihtoa, kaikki olisivat ladun varressa suomenliput liehuen, mutta kun harrastan fitnessiä, ystävyyssuhteita on mennyt uusiksi. Laji on sen verran rankka, että tarvitsen ympärilleni positiivisia ihmisiä, jotka ymmärtävät, etten notku baareissa ja vapaa-aikaa on vähän, Pilvi lisää. Bikini Fitness: Kilpailu on tarkoitettu itseään kunnossa pitäville naisille, joilla on terveelliset elämäntavat. Kilpailijoilla ei saa olla lihaserottuvuutta, mutta kehon pitää olla urheilullisen ja terveen näköinen. Ylä- ja alakehon pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, arvostelussa otetaan huomioon myös kasvot ja hiukset. Bikini Fitnessissä kilpaillaan viidessä eri pituussarjassa sekä alle 23-vuotiaiden junior-sarjassa sekä yli 35-vuotiaiden masters-sarjassa. Body Fitness: Body fitness on kauneuskilpailu, jossa haetaan lihaksikasta, urheilullisen esteettistä naisfysiikkaa. Siinä kilpaillaan kolmen eri pituussarjan lisäksi alle 23-vuotiaiden junior-sarjassa sekä yli 35- ja 45-vuotiaiden masters -sarjoissa. Fitness: Fitness-kilpailussa haetaan urheilullisen lihaksikasta naisfysiikkaa, Arjessa ei glamouria Myös perhe-elämä vaatii osansa. Tarjalla on kaksi poikaa, joita hän kiikuttaa toisinaan mukaan treeneihin, jotta mieskin saisi omaa aikaa. Hommassa tarvitaan kärsivällisyyttä, kun kaksi lasta huutelee osallistumaan juoksukilpailuun käytävällä samalla, kun oma treeni on hyvässä vauhdissa. Järjestely vaatii luonteenlujuutta. Olen ihan yllättynyt miten pitkälle pinna voi venyä, Tarja nauraa. Siru on kulkenut Pilvin mukana salille joka on notkea, liikunnallinen, voimakas ja akrobaattinen. Suomessa pituusluokat voidaan määrätä, jos niihin on tarvetta. Women s Physique: Laji on naisille, jotka haluavat nauttia treenaamisesta, kilpailemisesta ja kilpailuun valmistautumisesta. Kilpailijan fysiikan pitää olla urheilullisesti treenattu ja sen pitää myös olla naisellinen sekä kaunis. Fitnessfysiikkakilpailijan fysiikka on hiukan lihaksikkaampi kuin body fitnessissä ja kilpailijoilla on parempi lihaserottuvuus kuin body fitness -kilpailijalla. Lihasmassa ei saa olla kehonrakentajamainen eikä lihakset samalla tavalla erottuvia kuin kehonrakentajilla. Suomessa kilpaillaan yhdessä avoimessa sarjassa. Lähde: IFBB Finland jo kolmikuisesta lähtien. Yksinhuoltajana Pilvistä on kuitenkin tärkeää, että aikaa on annettava lapselle yhtälailla kuin harrastuksellekin. Lajin ulkonäkökeskeisyydestä hän koittaa pitää mahdollisimman matalaa profiilia pienen tyttönsä edessä. Koitan saada arjestamme mahdollisimman normaalia, ettei Siru alkaisi katsoa syömisiään ja peilailla mahamakkaroita peilistä. Harjoittelen poseerauksia kotona, mutta yritän olla tekemättä siitä numeroa. Kisoissa tälläydytään, mutta arki on arkea. Pilvi Hirvonen. Tarja Kinnunen. P&O 4/

12 Mihin ammattijärjestöjä tarvitaan? Valtakunnan politiikassa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua ammattiliittojen jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poistamisesta. Samassa yhteydessä on korostettu YTK:n eli Loimaan kassan houkuttavuutta ja sitä, mistä kustannusero ammattijärjestöjen perimien jäsenmaksujen ja kassan vuosimaksun välillä johtuu. Teksti: Jonne Rinne SASK:n (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus) toimintaan tutustuneet ovat saaneet huomata, ettei meillä perustuslailla turvattu ja lähes itsestään selvyytenä pidetty järjestäytymisoikeus ole automaatio kaikkialla maailmassa. Ei edes niissä suomalaisyrityksissä, jotka siirtävät tuotantoaan kolmansiin maihin edullisempien Haluan, että etujani puolustaa tehokas ammattijärjestö tuotantokustannusten toivossa. Kenties merkittävin syy järjestäytymisvapauden systemaattiseen rajoittamiseen on puhtaasti taloustieteellinen, sillä yksittäisen työntekijän arvo työmarkkinoilla on kokonaisuutena alhaisempi kuin kollektiivisesti järjestäytyneen. Siten yksittäiselle työntekijälle työnantajan yksipuolisesti sovittelema palkka joustaa useimmiten alaspäin siinä, missä yhteisöllisesti rakentuneilla työmarkkinoilla palkkajoustoa tapahtuu myös ylöspäin. Lisäksi työelämän laadullisista asioista työnantajan ei kannata neuvotella pelkästään yksittäisten työntekijöiden kanssa. Yritysten pääoman tuottotavoitteiden kasvaessa myös Suomessa liiketoimintaa harjoittavien yritysten kannattavuutta pyritään parantamaan muun muassa työntekijöiden palkkoja laskemalla sekä saavutettuja etuja karsimalla. Negatiivisen palkkajouston mahdollistamiseksi työnantajapuoli haluaa yksittäiset työntekijät pois ammattiliitoista, joiden ensisijaisena tehtävänä on turvata tasapuolinen ja oikeudenmukainen tulotaso samaa työtä tekeville työntekijöille pärstäkertoimesta riippumatta. Jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poistamisella työnantajapuoli ilmeisesti uskoo, että nuuka suomalainen työvoima karkaa liitosta ja valitsee pelkän työttömyyskassan ammattimaisesti järjestäytyneen edunvalvontaverkoston sijasta. Mikäli tämä tapahtuisi, romuttuisi kollektiivisen sopimusjärjestelmän lisäksi myös työpaikoille rakentunut luottamusmies- ja edunvalvontajärjestelmä, jolloin jokainen yksittäinen työntekijä jäisi työmarkkinaneuvotteluissa pelkästään oman ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa varaan. Käytävän julkisen keskustelun yhteydessä meidät työntekijät halutaan kuitenkin saada uskomaan, että työmarkkina-arvomme olisi yksilöinä työvoiman kollektiivista arvoa suurempi. Taloustieteellisesti tämä väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Samalla keskustelun taka-alalle unohtuu se tosiasia, että jäsenmaksuosuuden verovähennyskelpoisuuden poistaminen kiristäisi samalla palkansaajan verotusta, sillä poisto-oikeus käyttäytyy verotuksessa tulonhankkimiskulujen vähennysoikeutta vastaavalla tavalla. Työttömyyskassa aktivoituu toimintaan vain ja ainoastaan työttömyyden kohdatessa, eikä sillä ole tosiasiallis- 12 P&O 4/2014

13 ta toimintamahdollisuutta työelämään vaikuttavista asioista päätettäessä. Siksi kaikki edellä mainitut päätökset tehdään muualla ja siellä, missä ammattijärjestöt ovat ja missä niiden tulee olla jatkuvasti edustettuna. Tämä edustuksellisuus ja kollektiivinen edunvalvonta tehdään työntekijöiden mandaatilla, eli suomeksi sanottuna ammattiliiton jäsenmaksua maksamalla. Vain ja ainoastaan siten voimme mahdollistaa sekä kilpailukykyiset työmarkkinat että työntekijän kannalta ihmisarvoisen työelämän. Henkilökohtaisesti en haluaisi jättää työmarkkinoita yksin markkinatalouden sekä tuulella käyvän poliittisen päätöksenteon temmellyskentäksi ilman, että etujani valvoo ja puolustaa osaava ja tehokas ammattijärjestö. On myös muistaa, että vähintään 95 % ammattijärjestötoiminnasta tehdään muualla kuin liittojen pääkonttoreilla. Jäsenmaksuosuudella mahdollistetaan niiden kymmenientuhansien järjestöaktiivien toiminta, jotka myös tänään valvovat ja turvaavat omalla työpaikallaan myös sinun oikeuksiasi. Maalitauluko! Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Katja Almgren Poliisityön traumaattisimpia tilanteita ovat aseelliset hengenvaaralliset uhkatilanteet. Kalevassa julkaistiin artikkeli Piiritys Haapavedellä päättyi ampumiseen Poliisit eivät saa kovempia korvauksia. Tapauksessa, jota artikkeli käsitteli, mies oli ampunut useampaan kertaan piiritystilanteessa poliiseja kohden. Hovioikeus perusteli päätöstään ( ) liittyen korvauksiin muun muassa seuraavasti: Tiettyihin ammatteihin, kuten poliisina tai vartijana toimimiseen, voidaan katsoa sisältyvän velvollisuus sietää jonkinasteista loukkaavaa käytöstä. SPJL:n lakimies Rita Ridanpää on kohdannut saman sisältöisiä perusteluja urallaan ennenkin. Liitto on valittanut päätöksistä, joissa poliisia kohden on ammuttu ja tilanteesta on käytetty ampumisesta määritelmää jonkinasteista loukkaavaa käytöstä. Jonkinasteisella loukkaavalla käytöksellä ei voida tarkoittaa vakavia Poliisi ei jokapäiväisessä työssä kohtaa tämän kaltaista uhkaa tai väkivaltaa. henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja, Ridanpää sanoo. Sanamuoto huomioiden jonkinasteinen loukkaava käytös voi tarkoittaa korkeintaan poliisin työssään tavanomaisesti kohtaamaa lievää vastustamista kuten sylkemistä, vastaan haromista tai rimpuilua, huitomista, suusanallista panettelua tai loukkaamista tai muuta vastaavaa poliisin toimenpiteen vastustamista. Näissä tilanteissa harvoin poliisimiehen henki tai terveys on vakavasti uhattuna. Murhan, tapon tai surman yritys sekä törkeä pahoinpitely tai sen yritys ovat tilanteina erittäin vakavia ja poikkeuksellisia myös poliisimiehille. Poliisia vastustettaessa hyvin harvoin turvaudutaan ampuma-aseisiin tai muihin vakaviin hengen tai terveyden vaaraa aiheuttaviin aseisiin, kertoo Ridanpää. Ridanpää jatkaa, että vakavimpien loukkausten yhteydessä tietty ammatti ei saa olla korvausta alentava seikka. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2012:100 todennut, että yleensä toisen ihmisen henkeen kohdistuva tahallinen teko loukkaa niin syvästi ihmisarvoa, ettei siitä aiheutuneen kärsimyksen korvaus voi jäädä määrältään näennäiseksi. Poliisi on ihminen Poliiseiksi halutaan ihan tavallisia naisia ja miehiä, jotka ovat kaikin puolin SPJL:n lakimies Rita Ridanpää. tasa painoisia ja joilla on hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä halu auttaa muita ja jotka tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Koulutus ei voi valmentaa ihmistä kohtaamaan kuolemanvaaraa kylmäverisesti ja tunteettomasti, eikä se voi olla edes tarkoitus, toteaa Ridanpää. Yksilön vastustuskykyä olla järkkymättä kaikissa mahdollisissa henkeä uhkaavissa vaaratilanteissa ei voida millään psykologisilla testeillä mitata. Liiton kanta on yksiselitteinen. Hengen tai terveyden vaara menee kaiken sietämisvelvollisuuden ylitse ja siten aiheuttaa loukatulle kärsimystä riippumatta tämän ammatista. Murhan, tapon tai surman yrittämistä ja törkeää pahoinpitelyä tai sen yrittämistä ei voida missään olosuhteissa pitää jonkinasteisena loukkaavana tai uhkaavana käytöksenä tai tiettynä määränä väkivaltaista vastustamista. P&O 4/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut: Katja Almgren Kuva: Anne Yrjänä Susanna Lassila, 54 Työpaikka: Oulun poliisilaitos, Raahen poliisiasema Tehtävä: henkilöstöasiantuntija Ay-toiminta: SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsen vuodesta 2002, Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n Oulun alueyhteyshenkilö Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia. 14 P&O 4/2014

15 Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksissa työmäärien äärirajoilla. Työ Oulun poliisilaitoksen henkilöstöyksikössä työskentelee 11 henkilöä, joista viisi työskentelee Oulussa ja kolme Kajaanissa sekä Limingassa, Haapajärvellä ja Raahessa kussakin yksi henkilö. Vuoden alusta lähtien olen työskennellyt Raahen poliisiasemalla. Henkilöstöasiantuntijan tehtäviini kuuluvat muun muassa rekrytointeihin, nimittämisiin ja vakanssi-asioihin liittyvät tehtävät, käyttöoikeusyhdyshenkilön ja virkavaatevastaavan tehtävät sekä kunniamerkki- ja Smartum-korttiasiat. Virkapaikkana Raahen poliisiasema on minulle ennestään tuttu työympäristö, koska työskentelin siellä 20 vuotta ennen kuin PORA I:ssä virkapaikkani siirtyi talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin Ylivieskaan Työhyvinvointi Vähenevä henkilöstömäärä ja kiristyvä työtahti ei voi olla vaikuttamatta henkilöstön jaksamiseen heikentävästi. Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksissa työmäärien äärirajoilla ja esimerkiksi tulossa oleva Kieku-tietojärjestelmähanke työllistää talous- ja henkilöstöhallinnon väkeä tänä ja ensi vuonna. Jossain vaiheessa jaksamisen raja tulee vastaan. Onneksi toimistohenkilöstö sai Smartum-korttiin vähän enemmän saldoa korvaamaan poistunut oikeus työaikana liikunnan harrastamiseen. Toivottavasti ihmiset myös hyödyntävät korttia liikunnan ja oman jaksamisen lisäämiseksi. Ay-toiminta Työkaverini houkutteli silloisen Poliisivirkamiesyhdistyksen aluetoimintaan mukaan vuonna Siitä lähtien olen ollut ensin alueellisissa yhdistystehtävissä, sitten muun muassa KIPO ry:n ja SPH ry:n hallituksen vara- ja varsinaisena jäsenenä sekä SPJL:n varsinaisena ja varaluottamusmiehenä. SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsenenä olen ollut vuodesta Ammattiyhdistysasiat ovat kiinnostaneet aina ja niistä on ollut minulle todella paljon hyötyä henkilöstöhallinnon tehtävissä. Yhdistystoiminnasta olen saanut vuosien varrella hyviä ystäviä ympäri maata. SPJL:ää ja sen jäsenyhdistyksiä tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa, jos suunnitellut säästöt ja vähennykset tulevat voimaan. Neuvottelupöydissä SPJL:n edustusta tarvitaan pitämään poliisihallinnon henkilöstön eduista huolta. Nuoria pitää saada enemmän toimintaan mukaan. Tulevaisuudessakin tarvitaan aktiivisia ja neuvottelutaitoisia ihmisiä ajamaan henkilöstön asioita. Useasti ei tule ajateltua sitä, että monet virkamiehelle kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja. Tulevaisuus Nyt jo puhutaan seuraavasta poliisin hallintorakenneuudistuksesta, joten kovin luottavainen ei voi olla nykyisen kaltaisen poliisiorganisaation säilymiseen. Koko työurani ajan on tämän tästä tullut organisaatiomuutoksia, joten tuskin ne tähänkään loppuvat. Asiat pitää järjestää niin, että poliisihallinnossa ei tulevaisuudessa jouduttaisi yt-neuvotteluihin, ja ne jotka haluavat, saisivat olla työelämässä mukana. Minä Innostun kiinnostavista ihmisistä ja uusista haasteista vaikka muutoksen kautta. Muutos ei ole aina huono asia. Luin jostain, että kiinalaisen viisauden mukaan ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia. Haaveilin pikkutyttönä, että minusta tulee opettaja. No, ei tullut opettajaa, mutta tyytyväinen olen tähänkin ammatinvalintaan! P&O 4/

16 Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella Heinäkuussa nuoriso suuntaa telttoineen Turun Ruisrockiin tai Down by the Laituri -festareille. Varttuneempi väki ja maan vaikuttajat villiintyvät Porin Jazzeilla ja SuomiAreenalla. Suomi lomailee, mutta poliisi painaa pitkää päivää. Pääluottamusmies Juhani Vuorinen kuvaileekin työpaikkaansa värikkääksi, kiireiseksi ja ammattitaitoiseksi. Hän vastaa kysymyksiin Lounais-Suomen poliisilaitoksesta. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Turun kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle? Organisaatiomuutos on aiheuttanut henkilöstölle henkisiä paineita monella eri tavalla. Toimipaikkojen sulkemisia on pelätty, entisen Liikkuvan poliisin yksiköt on yhdistetty paikallispoliisiin, ryhmäkokoja ja niiden toimipaikkoja on muutettu, työvuorolistoihin on tehty palkkaus ta alentavia muutoksia, esimiehet ovat vaihtuneet, ohjeet ja määräykset ovat kiristyneet. Miten toimivia ovat tilaratkaisut? Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ei paljon toimitilaratkaisuja ole tehty, mutta muutaman ryhmän toimipaikat ovat muuttuneet ja niissä henkilöstön kuuleminen on tehty huonosti, mikä on sitten aiheuttanut aiheellista kritiikkiä tehtyihin päätöksiin jälkikäteen. Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia? Työskentelyilmapiiri on laitoksessa hyvä, mutta paineita on syntynyt lähinnä työskentelyn kiivastahtisuudesta ja henkilöstön vähyydestä tehtäviin nähden. Varsinkin kentällä valvonnassa sekä perustutkinnassa ja toimistossa on kovat työpaineet, jotka eivät kyllä välttämättä johdu PORA III:sta, vaan yleisestä rahan puut- 16 P&O 4/2014

17 teesta ja sitä seuranneesta henkilöstön määrän vähentämisestä. Lounais-Suomen poliisilaitoksessa on pula perustyötä tekevästä väestä, väkeä on hajautettu runsaasti erityisryhmiin ja viimeaikaiset väen vähentämiset ovat osuneet kipeimmin juuri perustyötä tekeviin. Jonkin asteista rakenteellista muutosta laitoksen organisaatioon on uskoakseni tulossa, tarve siihen mielestäni on olemassa. Millaisia asioita luottamusmiehet ovat hoitaneet liittyen uudistukseen? Uudistukseen liittyviä luottamusmiesasioita on ollut runsaasti: luokitteluerimielisyydet, HTS-asiat, yleensä kehityskeskusteluun liittyvät asiat, takuupalkka- Varsinais-Suomen poliisilaitos Satakunnan poliisilaitos asiat, nimitysasiat, toimipaikkojen muutoksiin liittyvät ongelmat, kielikelpoisuusasiat, esimies alainen -suhteet ovat myös olleet kovilla ja niiden tiimoilta on käyty neuvotteluja. Uusi luottamusmiesjärjestelmä on toiminut laitoksessamme hyvin. Yhteistyö Porin poliisilaitokselle sijoitetun luottamusmies Pasi Hurmeen kanssa on ollut tiivistä, hyvähenkistä sekä antoisaa. Mielestäni pääluottamusmiehen tulee työskennellä samassa toimipisteessä poliisipäällikön kanssa, se helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti neuvottelujen sujumista. Huonoa ei ole sekään, jos pääluottamusmies tekee pääasiassa päivävuoroja arkisin, koska tuolloin on ongelmatonta mennä erilaisiin palavereihin ilman työvuoromuutoksia ja yötöistä aiheutuvia väsymisongelmia. Miten ohjeistus on edennyt? Laitoksen ohjeistuksia on uusittu kovalla vauhdilla, jopa niin kovalla, ettei asioita ole aina käsitelty henkilöstön taikka heidän edustajiensa kanssa riittävällä laajuudella. Uudessa laitoksessa on myös henkilöstön vaikutusmahdollisuus omiin asioihin vähentynyt. Useammasta laitoksen ohjausryhmästä on pudotettu pois henkilöstön edustajat, mikä on mielestäni erittäin huono suuntaus. Myös laitoksen strategiapäiviltä oli henkilöstön edustaja jätetty pois ensimmäistä kertaa. Laitoksen pelisäännöt ovat mielestäni vielä tässä vaiheessa hieman sekaisin ja vakiintumatta. Peli laitoksen sisällä on kokonaisuutena mielestäni koventunut ja henkilöstöä ei enää haluta entisessä mittakaavassa kuulla ennen päätösten tekoa. Sanelupolitiikka on lisääntynyt, mikä ei missään tapauksessa voi olla hyvä asia kenenkään kannalta katsottuna. Millaisia erityispiirteitä alueellanne on? Laitoksemme erityispiirteitä ovat aluettamme sivuava meri ja runsas saaristo, vilkkaat satamat, lentokentät, kaksikieli- Lounais-Suomen poliisilaitos Henkilöstömäärä: noin 1 000, joista 790 poliiseja Alueen koko pinta-alana: neliökilometriä, josta maata on neliökilometriä Asukasmäärä alueella: syys, ydinvoimalaitos sekä runsaat suuret yleisötapahtumat (Pori Jazz, Ruisrock, DBTL, Saaristo Open), jotka kiitettävästi työllistävät laitoksemme väkeä. Onko muutos vaikuttanut yleiseen turvallisuuteen alueellanne? Turvallisuustilanne laitoksemme alueella ei ole muutoksen vuoksi juuri muuttunut, eikä sillä ole ollut erityistä merkitystä tehtyihin partiomatkoihin. Partioiden vähyys alueella on kyllä nostanut virkamiehen työturvallisuusriskiä, kun varmistuspartion saaminen tilanteissa ei ole aina turvattu. Tekniikan varallaolo (päivystää sekä Turkua ja Poria) on nähty hieman ongelmalliseksi pitkän ajomatkan ja siitä aiheutuvien pitkien työvuorojen sekä jaksamisen vuoksi. PORA III on aiheuttanut runsaasti keskustelua laitoksessa. Yleisesti epäillään päästäänkö koko projektissa siihen asetettuihin säästötavoitteisiin. Toimipisteitä ei juuri ole suljettu, virkoja ei ole vähennetty hallinto- ja esikuntasektorilta, vaan siellä palkat jopa hieman nousivat. Poliisikoulutuksen sosiaaliset kustannukset siirrettiin opiskelijoille, joten sieltä saadaan pientä säästöä, mutta mistä ne kymmenien miljoonien säästöt saadaan kokoon vuodeksi 2016? Rahat on poliisitoimelta loppu ja määräaikaisia virkamiehiä on laitettu kortistoon kasvavassa määrin. Mukavalta ei tuntunut myöskään lukea valtioneuvoston päätöstä valtionhallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta asti. Sen vaikutukset ovat vielä selkiytymättä, mutta mitään hyvää se ei virkamiehille lupaa. Poliisin toimia ollaan myös kiihtyvällä vauhdilla ulkoistamassa yksityiselle sektorille sekä Rajavartiolaitokselle. Kun ulkoistamisista puhutaan pitää muistaa, että kun meiltä lähtee töitä muualle, lähtevät myös työntekijät. Tämä nähtiin hyvin hätäkeskusuudistuksen yhteydessä. P&O 4/

18 Joustava työvuorosuunni Teksti ja kuvitus: Tanja Seppänen Tutkinta vaatii tekijöiltään pitkää puurtamista koneen ääressä. Itä- Uudellamaalla Vantaan pääpoliisiasemalla vastapainoa työlle voi etsiä liikuntatarjonnasta. Meillä järjestetään viikoittain yhteisiä harjoituksia esimerkiksi jääkiekossa. On myös ohjattua ryhmäliikuntaa. Meiltä moni käy muun muassa kahvakuulassa, kertoo tutkinnanjohtajana väkivaltarikostutkinnassa ja pitkäkestoisessa tutkinnassa työskentelevä rikoskomisario Kimmo Hyvärinen. Fysioterapeutin ohjaamat ryhmäliikuntatunnit on suunnattu koko henkilökunnalle. Kuntoaan voi kohottaa myös pienemmällä porukalla. Kentältä tutkintaan työkierrolle tullut vanhempi konstaapeli Tina Antas vetää omalle ryhmälleen kuntopiiriä. Olen tehnyt tätä nyt viisi kuukautta. Kuntopiiri on otettu hyvin vastaan, ja treenaajia on viikoittain yleensä kolmesta kahdeksaan. Hyvinvoinnissa on kyse pienistä asioista. 18 P&O 4/2014

19 ttelu antaa aikaa liikkua Antas kuvailee tuntia crossfit/hiittyyppiseksi omalla keholla treenaamiseksi. Sisältö on joka kerta erilaista. Tämä antaa vaihtelua siihen, mitä moni tekee itsekseen. Ja on mukavaa, jos samalla voin vinkata, miten tehdä kotona tehokkaita harjoitteita lyhyessäkin ajassa. Tunneilla käyneet ovat olleet tosi tyytyväisiä ja moni on sanonut, että kunto on noussut. Antas toivoo, että kuntopiiri jatkuisi, kun hänen vuotensa työkierrossa päättyy. Laaja lajikirjo antaa valinnanvaraa. Motivaatio liikkeelle lähtöön pitää kuitenkin tulla itsestä. Tärkeintä ei ole, mitä harrastaa, vaan miksi. Hyväriselle liikkuminen merkitsee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näen, että liikunta on vastapaino työn tekemiselle. Hiihtolenkillä käydessäni saan ajatukset täysin irti työstä, ja voin rentoutua henkisesti. Samalla elimistön toiminta paranee. Hyvärinen toivoo, että hänen esimerkillään on väliä. Esimiehenä hän haluaa kannustaa yhdessä tekemiseen ja antaa mahdollisuuksia kuntoiluun. Meillä on sovittu, että työajalla voi liikkua kaksi tuntia viikossa. Tämä mahdollisuus järjestetään jokaiselle työvuoroja suunniteltaessa. Joustamme myös niin, että tunteja voi tehdä takaisin työvuoroa pidentäen. Hyvärisen mielestä liikkumista ei pitäisi unohtaa myöskään työpäivän vilskeessä. Olen ajatellut, että hyvällä ilmalla kokouksia voisi pitää ulkona kävellen. On sitä joskus tehtykin, eri porukalla tosin. Tutkijan työssä jumittuu koneelle, ja ajoittain olisi hyvä laittaa veri kiertämään taukojumpalla tai lähtemällä liikkeelle. Hyvinvoinnissa on kyse pienistä asioista, Hyvärinen summaa. Kaksi tuntia viikossa Poliisin ammatti on henkisesti ja fyysisestikin erittäin vaativaa, joten on paikallaan, että työnantaja mahdollistaa työntekijöiden omaehtoisen kuntoilun. Poliisi saa käyttää kunnon ylläpitämiseen työaikaa kaksi tuntia viikossa, jos työtilanne sen sallii. Vähintään joka toinen vuosi poliisi joutuu myös kunto testiin. Suurin osa testeistä mittaa lihaskuntoa ja niistä on suoriuduttava. Henkinen kunto on yhtä tärkeä kuin fyysinen. Vaikka laissa poliisin hallinnosta on kirjattu, että poliisin tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa, on kuntoiluun käytettävä työaika sovittava aina esimiehen kanssa. TYKY-tuntia ei ole kirjattu VES:iin. Mielestäni liikuntaan käytettävästä ajasta pitäisi poistaa ehdollisuus. Liikuntaan tulisi olla oikeus, koska poliisilta edellytetään kunnosta huolehtimista. Näin asia selkeytyisi ja käytännöissä liikuntaan käytettävään aikaan ei tulisi eroja kuten nyt näyttää olevan, sanoo Rita Ridanpää, SPJL:n lakimies. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto ovat Jäämeren herkkuja: Mahtava tilaisuus ostaa Jäämeren kuningasrapua edulliseen hintaan: /kg koosta riippuen (sis. Alv 14%). Lisäksi seiti-, kolja-, ja turskafileetä hintaan /kg + Alv 14 %. Fileet ovat syväjäädytettyinä 5, 10 ja 20 kg:n paketeissa, joista helppo irrottaa tilaamanne määrä. Mikäli tilaatte suuren erän kerralla, esim. keräämällä tilauslistan kollegoidenne kanssa, voin toimittaa ne suoraan pakastimiinne. Kaikki meren antimet ovat kasvaneet vapaasti Jäämeressä. myös edellytys, että työntekijät jaksavat työskennellä eläkeikään asti ja pystyisivät nauttimaan eläkevuosistaan mahdollisimman terveinä. Suurin osa poliiseista pitää fyysistä kuntoaan yllä harrastamalla aktiivisesti vapaa-ajan liikuntaa useampana päivänä viikossa. Hyvässä kunnossa oleva työntekijä pystyy käsittelemään stressaavia tilanteita paremmin. Työnanatajan tulisikin kiinnittää huomiota henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lisäksi: Poliisin tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (Laki poliisin hallinnosta 15 h ) TERJES EXPORT & IMPORT Terje Søderholm Korsukyläntie INHA Puh P&O 4/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Ammatillinen kuntoutus kannattaa Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Kun oma terveys rajoittaa ja vaikeuttaa työssä selviytymistä tai takana on pitkä sairausloma, on ammatillinen kuntoutus huomioon otettava vaihtoehto ennen kuin haetaan työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden sairaus estää työskentelyn entisessä työssä. Sen tavoitteena on, että kuntoutuksen jälkeen voi jatkaa työelämässä ja palata joko entisiin tai uusiin työtehtäviin. Se auttaa jatkamaan työssä ja kannattaa myös taloudellisesti. Vanhuuseläke karttuu vain työtä tekemällä ja toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana on parempi kuin eläkkeellä ollessa. On myös huomattava, että ammatillisesta kuntoutuksesta ei aiheudu erillisiä kustannuksia työnantajalle. Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Suosituimpia keinoja ovat työkokeilut, jotka räätälöidään työtehtävien ja henkilön terveydentilan mukaan. Uudelleen- tai lisäkoulutus on myös mahdollista. Työkokeilu on yleensä kolmen kuukauden pituinen jakso, jonka aikana osatyökykyinen henkilö kokeilee joko entisiä tai uusia tehtäviä. Työaika voi vaihdella 4 8 tunnin välillä. Uudelleen- tai lisäkoulutusta kannattaa harkita, jos työkokeilun avulla ei löydy terveydentilan kannalta soveltuvia tehtäviä. Aloitteen ammatillisesta kuntoutuksesta voi tehdä henkilö itse, esimies tai työterveyshuolto. Käytännössä asia etenee niin, että järjestetään verkostopalaveri, johon osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Verkostopalaverissa selvitetään, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä omalla työpaikalla ja onnistuuko työhön paluu tai uusiin tehtäviin siirtyminen työkokeilun avulla, vai tarvitseeko henkilö lisäkoulutusta. Samalla selvitetään myös, miten työyhteisöä informoidaan työkokeilusta, kuka toimii perehdyttäjänä ja miten työkokeilun sujumista seurataan niin työpaikalla kuin työterveyshuollossa. Ammatillista kuntoutusta julkisella sektorilla haetaan KEVA:sta, jossa on kuntoutusasiantuntijoita, joihin voi tarvittaessa myös olla yhteydessä. Hakulomake ammatilliseen kuntoutukseen löytyy KEVA:n internet-sivuilta osoitteesta: Hakemuksen liitteeksi tulee lähettää B-lääkärinlausunto. Sen perusteella KEVA:n asiantuntijat arvioivat henkilön työkyvyn menetyksen uhkaa. Mukaan on hyvä liittää myös verkostoneuvottelun muistio. Kun tai jos KEVA:lta tulee myönteinen päätös ammatilliseen kuntoutukseen, on hakijalla yhdeksän kuukautta aikaa lähettää KEVA:aan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma. Jos suunnitelma on jo hakemuksen yhteydessä ollut mukana, KEVA antaa samalla kertaa päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen sekä päätöksen työkokeilusta ja koulutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen aikana KEVA maksaa kuntoutusrahaa tai kuntoutustukeen kuntoutuskorotusta. KEVA:n tuella opiskelevalle henkilölle maksetaan lisäksi opintojen ajalta niin sanottuja normikorvauksia. Aurinkoista kesää ja rentouttavaa lomaa kaikille! Lähde ja lisätietoja: 20 P&O 4/2014

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Miten minä voisin ansaita rahaa

Miten minä voisin ansaita rahaa Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

POLIISIN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT

POLIISIN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT POLIISIN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT Poliisin täytyy olla puolueeton ja asiallinen, kun hän valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi myös haluaa estää rikokset, häiriöt ja onnettomuudet etukäteen.

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ Etene painamalla linkkejä kartalla vastaa kysymyksiin ja selvitä Lähtö Miten menee? Työeläkekuntoutus Kotona ELÄKKEELLEEKÖ? Työeläke vakuuttaja Töissä Mitä Vaihtoehtoja?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot