Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi"

Transkriptio

1 Janne Jalava Elina Vaittinen Henna Harju Inka Saarela Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi Evaluation Reports Arviointiraportteja Rehabilitation Foundation Kuntoutussäätiö 3/2010

2

3 Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi Janne Jalava Elina Vaittinen Henna Harju Inka Saarela Arviointiraportteja Kuntoutussäätiö 3/2010

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh. (09) Helsinki 2010 Painopaikka: Yliopistopaino ISSN ISBN ISBN (PDF)

5 Sisällys Esipuhe... 5 Johdanto Maahanmuuttajat ja kuntoutuksen haasteet Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikan hakeminen Pakolaisasema ja kotouttaminen Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ja maahanmuuttajien kuntoutus Arviointiasetelma Hyödynnetyt arviointiaineistot Kidutettujen kuntoutuspalvelut projekti ja Kitu-mallin toiminta Kitu-mallin keskeiset piirteet Tilastoja Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin asiakkaista Arvioinnin tulokset Kuntoutettavien kokemukset kuntoutuksesta Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin toteutus Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikutukset Johtopäätökset Kehittämissuositukset Kirjallisuus Liite 1. Arviointia varten haastatellut ja työpajoihin osallistuneet tahot... 52

6

7 Esipuhe Kidutettujen kuntoutustoiminta aloitettiin Oulun Diakonissalaitoksella vuonna Suomen valtion sitoumukseen hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvat kidutuksen uhrit oli siihen asti vastannut Helsingissä sijaitseva kuntoutusyksikkö. Toiminnan aloittaminen Oulussa lisäsi huomattavasti alueellista tasa-arvoa. Raha-automaattiyhdistys on vastannut pääosin kuntoutustoiminnan kuluista. Alkuvaiheen suunnittelu- ja valmisteluvaiheiden jälkeen ensimmäinen asiakas astui sisään viihtyisiin, kodinomaisiin tiloihimme syyskuussa Ensimmäinen kohtaaminen oli mieleenpainuva kaikille osapuolille. Aloitimme kahvin äärellä toisiimme tutustumisen ja kuntoutusjakson tavoitteiden miettimisen. Toiminnan käynnistämistä helpotti suuresti se, että projektihenkilöstössämme oli vahvaa asiantuntijuutta; Asko Rauta ja Sirpa Kallio olivat mukana toimintamme alkuvuosina ja toivat arvokasta tietoa ja kokemusta kidutuksen uhrien kohtaamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Moniammatillinen yhteistyö on siirtänyt ja juurruttanut asiantuntijuutta myös muille projektimme työntekijöille, jotka tulivat toimintaan mukaan avoimin mielin, valmiina kohtaamaan ja oppimaan uutta. Kidutettujen kohtaaminen herättää usein sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissakin epävarmuutta ja pelkoa. Miten kohdata ihminen, joka on kokenut jotakin käsittämättömän kauheaa? Mitä sanoa? Miten hoitaa ja kuntouttaa? Miten toimia tulkin kanssa? Kuntoutuksen lisäksi projektimme toinen tärkeä tehtävä on ollut välittää tietoa kidutettujen kuntoutuksesta julkiselle terveydenhuollolle. Tähän tehtävään olemme panostaneet erityisesti projektin viimeisenä toimintavuotena. Kuntoutustoimintaamme on alusta asti ohjannut kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä tuntevana ja arvokkaana yksilönä, jonka tarpeet ja tavoitteet ohjaavat kuntoutusprosessia. Ammattitaitoiset tulkit ovat edellytys onnistuneelle kuntoutukselle. Asiakkaan oikeus on saada keskustella vaikeista elämäntapahtumistaan omalla äidinkielellä. Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksen henkilöstön kanssa käydyt keskustelut ja konsultaatiot ovat tuoneet arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia kuntoutusmallimme kehittämiseen. Kuntoutusprosessimme on tiivistynyt kahden kuntoutuspolun malliin, 5

8 joiden sisältö on kerrottuna käsillä olevassa arviointiraportissa. Olemme ylpeitä ryhmätoiminnoistamme, jotka käynnistyivät heti toimintamme alussa. Myös kuntoutujille, heidän perheilleen ja ystävilleen sekä sidosryhmille suunnatut kesä- ja joulujuhlat ovat olleet mieleenpainuvia kokemuksia, joita kuntoutujat ja projektin henkilöstö muistelevat mielellään. Kiitämme Kuntoutussäätiön Innokuntoutuksen asiantuntijoita arviointiraportin tekemisestä ja huolellisesta paneutumisesta toimintaamme. Objektiivisen tiedon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhä useampi kuntoutuja saa juuri sellaista apua, joka auttaa häntä elämässä eteenpäin. Tärkeää on myös se, että kidutuksen uhrien kuntoutus niveltyy osaksi suomalaista hoito- ja kuntoutuskäytäntöä. Janne Jalavan johtaman tiimin laatima arviointiraportti edistää osaltaan näitä tärkeitä tavoitteita. Oulussa Riitta Alatalo Projektipäällikkö Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö Hannu Rahikainen Diakoniajohtaja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö 6

9 Johdanto Tämä arviointi keskittyy tarkastelemaan Kidutettujen kuntoutuspalvelut - projektin (myöh. Kitu-projekti) vaikuttavuutta. Kuntoutussäätiön Innokuntoutus -yksikkö toteutti Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arvioinnin syksyn 2009 ja kevään 2010 välisenä aikana. Arvioinnissa painotettiin tilaajan pyynnöstä vaikuttavuutta nimenomaan asiakasnäkökulmasta. Tästä johtuen aineiston keruu on painottunut hyvin vahvasti nimenomaan kuntoutettavien haastatteluihin. Arviointihanketta johti arviointi- ja kehittämispäällikkö Janne Jalava. Muut arviointitiimin jäsenet olivat kehittämiskoordinaattori Elina Vaittinen, kehittämiskoordinaattori Henna Harju ja kehittämisassistentti Inka Saarela. Kun arviointi toteutetaan projektin toiminnan aikana on toiminnan todellisen vaikuttavuuden tarkastelu haasteellista. Projektin todellinen vaikuttavuus näyttäytyy usein vasta useamman vuoden päästä projektin päättymisestä. Pitkän aikavälin tarkastelu ei useimmiten ole mahdollista projektirahoitusten puitteissa. Vaikuttavuutta tarkastellaankin tässä arvioinnissa suhteessa projektin kohderyhmän edustajien kokemaan hyötyyn sekä suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisiin. Arviointiraportti jakaantuu kuuteen lukuun. Raportin ensimmäinen luku pitää sisällään lyhyen katsauksen maahanmuuttajiin ja kuntoutuksen haasteisiin. Luvussa kerrotaan lyhyesti maahanmuuttajapolitiikasta ja turvapaikan hakemisesta, pakolaisasemasta ja kotouttamisesta sekä maahanmuuttajien kuntoutuksesta. Toisessa luvussa tarkastellaan arviointiasetelmaa sekä arvioinnissa hyödynnettyjä aineistoja ja menetelmiä. Kolmannessa luvussa on esitelty Kitu-projektia sekä siinä käytettyä kuntoutusmallia. Neljännessä luvussa esitellään arvioinnin tulokset. Viides luku sisältää arvioinnin johtopäätökset ja kuudes luku arviointitulosten pohjalta tehdyt kehittämissuositukset. Raportin lopussa ovat kirjallisuusviitteet sekä liite, jossa on tietoja arviointia varten haastatelluista henkilöistä. 7

10 1. Maahanmuuttajat ja kuntoutuksen haasteet Kitu-projektin kohderyhmänä ovat kotimaissaan kidutuksen uhreiksi joutuneet pakolaiset ja maahanmuuttajat. Kyseistä ryhmää voidaan pitää erittäin haasteellisena sekä maahanmuuttopolitiikan että erityisesti suomalaisen kuntoutusjärjestelmän kannalta. Ennen Kitu-projektin toiminnan analyysiä on täten syytä hieman valottaa sekä maahanmuuttopolitiikan että suomalaisen kuntoutusjärjestelmän peruspiirteitä. Tässä luvussa tarkastellaan suomalaisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, turvapaikan hakemisen prosessia ja maahanmuuttajien kotouttamista. Lisäksi hahmotetaan suomalaisen kuntoutusjärjestelmän toimintaa ja kuntoutuksen käsitettä sekä niitä haasteita, mitä maahanmuuttajien kuntoutustoimintaan liittyy Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikan hakeminen Suomen maahanmuuttopolitiikan keskeisenä tavoitteena on hallitun ja kokonaisvaltaisen maahanmuuton toteutus unohtamatta ihmis- ja perusoikeuksia. Tämä edellyttää muuttuvan toimintaympäristön jatkuvaa tarkkailua ja ennakointia. Maahanmuuttohallinnon palvelujen kysynnän kasvaminen on edellyttänyt aktiivista lähestymistapaa ja tiiviimpää yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Ylikansallinen päätöksenteko Euroopan unionissa sekä lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edellyttävät kansalliselta tasolta viiveetöntä poliittista päätöksentekoa ja mahdollisimman yhdenmukaista käsittelyä. (Sisäasiainministeriö 2006, 5-6.) Suomi on sitoutunut Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämin tavoin antamaan kansainvälistä suojelua sen tarpeessa oleville. Lisäksi Suomi tukee YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaissopimuksen toimeenpanon valvontaa. (Pakolaiset ja turvapaikanhakijat 2010.) Turvapaikkahakijoiden vastaanoton politiikasta vastaa Suomessa sisäasiainministeriö. Maahanmuuttoviraston vastuualueeseen kuuluu muun muassa vastaanottokeskusten käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja seuranta. (Vastuu ja roolit vastaanottotoiminnassa 2010.) 8

11 Pakolaisia on tällä hetkellä sijoitettu 140 kuntaan, joissa kunnanvaltuustot tekevät päätöksen vastaanotosta. Valtio korvaa kunnille vastaanotosta aiheutuvat kulut ensimmäisen kolmen vuoden aikana. (Valintamenettely ja vastaanotto 2010.) Turvapaikan hakeminen on usealle hakijalle pitkäaikainen prosessi. Pelkkä Maahanmuuttoviraston puhutteluun pääseminen kesti vuonna 2009 keskimäärin 200 vuorokautta. Tarkasteltaessa vuotta 2009 oli käsittelyaika normaalimenettelyssä keskimäärin 235 vuorokautta ja nopeutetussa menettelyssä 95 vuorokautta. Maahanmuuttoviraston odotusaikojen uskotaan kasvavan yhä enemmän hakemusten lisääntyessä. (Käsittelyajat 2009.) Turvapaikkahakemuksia jätettiin vuonna 2009 yhteensä 5988 kappaletta. Eniten hakijoita tuli Irakista (1195), Somaliasta (1180) ja Bulgariasta (739). UNCHR (2009) raportoi vastaavanlaisesta kehityksestä, sillä vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla teollistuneista maista haki eniten turvapaikkaa irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset kotimaidensa epävakaiden olosuhteiden takia. Turvapaikkahakijoiden määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut hakijan välillä vuosittain. (Turvapaikanhakijat 2010). Suomesta on mahdollista hakea turvapaikkaa, mikäli hakijaan kohdistuu kotimaassaan vakavia ihmisoikeusloukkauksia. (Turvapaikan hakeminen 2010). Turvapaikkahakemus on jätettävä Suomessa henkilökohtaisesti poliisille, rajatarkastusviranomaiselle tai tulliviranomaiselle saavuttaessa tai pian sen jälkeen. (Miten voin hakea turvapaikkaa Suomesta? 2010). Turvapaikkaprosessi käynnistyy Maahanmuuttoviraston tutkinnalla, jossa pyritään selvittämään ne perusteet, joilla haetaan turvapaikkaa. Mikäli henkilö on hakenut turvapaikkaa toisesta Dublin II sopimusta soveltavasta valtiosta (johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Sveitsi), hänen perheenjäsenensä on pakolaisena jossakin näistä maista, hänellä on jonkin sopimukseen kuuluvan maan myöntämä viisumi tai oleskelulupa tai hän on tullut laittomasti jonkin näiden maiden kautta, on toinen valtio vastuussa hakemuksen käsittelystä. Maahanmuuttovirasto voi tässä tapauksessa tehdä päätöksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Vuonna 2009 kielteisiä Dublin päätöksiä tehtiin 1488 kappaletta (Turvapaikka- ja pakolaistilastot 2009). Maahanmuuttoviraston päätös tapahtuu kaikkien niiden selvitysten 9

12 perusteella, jotka se on prosessin aikana saanut. Hakemusten käsittely tapahtuu saapumisjärjestyksessä huomioiden kuitenkin etusijalla lapsiperheiden ja alaikäisten lasten hakemukset. Hakija saa jäädä Suomeen, mikäli hänelle myönnetään vainon perusteella turvapaikka eli pakolaisen asema. Toinen mahdollisuus on saada oleskelulupa, mikäli kotimaahan palaaminen ei ole turvallista tai mahdollista humanitaarisista syistä. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Ulkomaalaislain pykälät 87, 88, ja 88a määrittävät tarkemman sisällön edellä mainituille edellytyksille saada pakolaisaseman ja oleskeluluvan. Turvapaikkaa tai oleskelulupaa myönnettäessä on otettava huomioon, saapuuko hakija Suomeen turvallisesti katsotusta turvapaikka- tai alkuperämaasta. (Ulkomaalaislaki 2004.) Turvapaikkaprosessissa tutkitaan myös voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Mikäli Maahanmuuttovirasto hylkää hakemuksen, käännytetään hakija maasta. Muutosta päätökseen on mahdollista hakea Helsingin hallinto-oikeudelta, jonka päätöksestä jälleen voi hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Suomeen otetaan vuosittain myös UNHCR:n esittämiä kiintiöpakolaisia. Vuodesta 2001 alkaen Suomen pakolaiskiintiö on eduskunnan päätöksellä ollut 750 henkilöä. Vastaanottokeskukset eivät majoita kiintiöpakolaisia, vaan valitut henkilöt saavat yleensä pakolaisaseman ja muuttavat Suomeen, kun on selvinnyt, mikä kunta myöntää heille kuntapaikan. Kuntasijoituksia koordinoi sisäasiainministeriö. (Kiintiöpakolaisten valinta 2010.) Turvapaikanhakijoille järjestetään tilapäinen majoitus vastaanottokeskuksessa. Sinä aikana on mahdollista hakea toimeentulotukea hakemuksen käsittelyn ajaksi. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Sisäasiainministeriön päätöksellä turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki laski helmikuusta 2010 alkaen siten, että toimeentulotuen perusosan rahana maksettava osuus on 30 prosenttia pienempi (yhteensä 292,22 euroa) kuin muilla Suomessa asuvilla (Turvapaikanhakijoiden rahana maksettava toimeentulotuki pienenee 2010). Yksin maahan saapuneet alaikäiset majoitetaan vastaanottokeskusten yhteydessä toimiviin ryhmäkoteihin. Mikäli turvapaikanhakijan henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä, voi hän myös joutua säilöönottoyksikköön vastaanottokeskuksen sijaan. (Turvapaikanhakijan asema Suomessa 2007.) 10

13 Vastaanottokeskustoimintaa harjoittavat valtio ja kunnat sekä Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto valtion kanssa tehdyllä sopimuksella. Vastaanottokeskuksen tarkoituksena on järjestää majoitus-, toimeentulotuki- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on myös tukea turvapaikanhakijoiden toimintakykyä ja ehkäistä syrjintää. (Vastaanottokeskusjärjestelmä Suomessa 2010.) Vastaanottokeskukset toimivat luottamuksellisesti ja erillään turvapaikkahakemuksen käsittelystä tai turvapaikkapäätöksistä. (Helsingin vastaanottokeskus 2009). Vastaanottokeskuksien asiakasmäärään vaikuttavat lisääntyneen turvapaikkahakijamäärän ja turvapaikkaprosessin lisäksi se, että oleskelulupa ei tarkoita heti automaattista siirtoa kuntaan. Vuonna 2009 kuntapaikkaa odotti 250 myönteisen päätöksen saanutta henkilöä, vaikka asiakkaiden pitäminen vastaanottokeskuksissa tulee kalliimmaksi. Kuntien saama korvaus kotouttamistoimista ei siis ole kattanut vastaanotosta tulleita kustannuksia. (Korvola 2009, 9.) 1.2. Pakolaisasema ja kotouttaminen Kun ulkomaalainen on saanut turvapaikan tai hän on saapunut maahan kiintiöpakolaisena, saa hän Suomesta pakolaisaseman. Edellisten lisäksi myös perheenjäsen, joka on sukulaisuuden perusteella saanut oleskeluluvan ja katsotaan pakolaiseksi saa pakolaisaseman. Pakolaisasema on harkinnanvarainen siten, että se voidaan peruuttaa esimerkiksi jos ilmenee, että viranomaisille on annettu tietoisesti sellaista väärää tietoa, joka on vaikuttanut myönteiseen ratkaisuun. (Pakolaisasema 2010.) Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2009 yhteensä 1373 myönteistä ja 2568 kielteistä turvapaikkapäätöstä. (Turvapaikka- ja pakolaistilastot 2009.) Oleskelulupia myönnettiin yhteensä henkilölle, joista yleisimmät olivat opiskelijan (3993), työntekijän (2900) ja lapselle perhesiteen perusteella myönnetty (2651) oleskelulupa. (Oleskelulupatilastot 2010.) Turvapaikkaa hakeneiden myönteiset turvapaikkapäätökset jakaantuvat A- ja B-lupaan. Ensimmäinen tarkoittaa pysyvää oleskelulupaa ja jälkimmäinen tilapäistä lupaa. B-luvan saavat esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka ovat estyneet maasta poistumiseen. B-lupa ei kuitenkaan takaa sellaisia oikeuksia kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. 11

14 Kolmansista maista tulevat opiskelijat ja tilapäiset työskentelijät ovat myös B-luvalla Suomessa. (Maahanmuuttosanasto ja tilastotietoa 2010.) Suomessa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999) koskevan lain tarkoitus on muun muassa edistää maahanmuuttajien kotouttamista, tasa-arvoa sekä huolenpitoa. Kotouttamisella laissa tarkoitetaan maahanmuuttajien yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Yksi tärkeä tekijä kotouttamistoimenpiteissä on suomen tai ruotsin kielen oppiminen. Toisaalta sillä tarkoitetaan myös viranomaisten järjestämiä kotouttamista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamisen piiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja joilla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Täten esimerkiksi myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö kuuluu kotouttamisen piiriin, kun taas turvapaikanhakija kuuluu ulkomaalaislain mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin. Kotouttamista koskeva yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta kuuluu sisäasiainministeriölle. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu ja ELY-keskukset hoitavat työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. Mikäli kunta laatii tai on sitoutunut laatimaan lain mukaisen kotouttamiohjelman, ELY-keskus voi sopia kustannusten korvaamisesta kunnalle valtioneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti. (mt.) Kun henkilö on merkitty pysyvästi Suomeen asuvaksi, tehdään hänelle kotouttamissuunnitelma, jossa ovat mukana myös työvoimaneuvoja ja tarvittaessa kunnan edustaja sekä tulkki. Kotouttamissuunnitelma kestää kolme vuotta tai enintään viisi vuotta. Suunnitelman tarkoituksena on tukea maahanmuuttajaa ja hänen perheettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinnassa. Suunnitelma sisältää siten mm. kielenopetusta, koulutusta, ammatinvalintaohjausta ja kuntoutusta. (Oikeus kotouttamistoimenpiteisiin 2010, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 1999.) A-luvan saaneet ja kotouttamissuunnitelmassa mukana olevat maahanmuuttajat ovat luonnollisesti myös kuntoutusprosessin ja keinojen suhteen paremmassa asemassa kuin vastaanottokeskuksissa olevat turvapaikanhakijat. Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ei 12

15 välttämättä kuitenkaan pysty auttamaan läheskään kaikkia maahanmuuttajia. Ainakin kidutettujen maahanmuuttajien kohdalla järjestelmässä on selkeitä aukkoja. Jotta pystyisimme analysoimaan maahanmuuttajien kuntoutusta ja erityisesti Kitu-projektin tarjoamaa kuntoutusta, tarkastelemme ensin sitä, miten kuntoutus järjestelmänä ja käsitteenä Suomessa ymmärretään Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ja maahanmuuttajien kuntoutus Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kehittynyt viimeisen vuoden aikana suppean erityisryhmän palveluista laajaksi moniosaiseksi toimintakokonaisuudeksi, jossa on mukana monipuolinen ja monitahoinen rakennelma lainsäädäntöä, palvelujen järjestäjiä, rahoittajia ja palveluntuottajia. Kuntoutusjärjestelmän pääelementtejä ovat kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö ja kuntoutuspalveluja rahoittavat ja tuottavat organisaatiot. Kuntoutusta koskevissa keskusteluissa todetaan usein, että kuntoutuksen määrittely on vaikeaa ja kuntoutuskäsite epäselvä. Kuntoutus on myös palvelukäsitteenä niin laaja ja monikäyttöinen, että sen on mukauduttava lukemattoman moniin yksilöllisiin sekä perhe-, koulu- ja työpaikkakohtaisiin tilanteisiin. Kuntoutuksen eri muotoja yhdistävät kuitenkin muutamat pääpiirteet, jotka lähes aina ovat mukana niissä palvelukokonaisuuksissa, joita toteutetaan tavoitteellisena, yksilöllisenä, suunnitelmallisena ja lakisääteisenä. Nämä kuntoutuksen pääpiirteet voidaan Paateron ym. (2001, 110) mukaan kuvata seuraavien neljän osatekijän avulla. 1. Kuntoutukseen valikoituminen perustuu yleensä lääketieteelliseen arvioon kuntoutustarpeesta ja - mahdollisuuksista. 2. Kuntoutuksen tavoitteet ovat sekä yhteisöllisiä että tuotannollisia ja niitä asetettaessa otetaan huomioon yksilöllisen tilanteen erityispiirteet (ikä, koulutus, elämäntilanne, sairauden tai vamma laatu.) 3. Kuntoutuksen toimintatapa on ohjauksellinen ja pedagoginen, kuntoutujan omia valintoja elämänsuunnitelmia kunnioittava sekä ulkokohtaisia neuvoja ja määräyksiä välttävä. 13

16 4. Kuntoutuksen yksilöllinen ja yhteisöllinen taloudellinen ja hallinnollinen perusrakenne noudattelee sosiaalivakuutuksen periaatteita (eli se pyrkii vähentämään sosiaaliturvaan sidoksissa olevia kustannuksia tai estämään ne kokonaan). Järjestöt, organisaatiot, toimijat ja asiantuntijat ovat eri aikoina määritelleet kuntoutuksen monin eri keinoin ja sanakääntein. Virallisesti kuntoutus määritellään kansalaisten työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisimman itsenäistä selviytymistä edistävän sosiaalipolitiikan välineeksi. (Talo ym. 2003, 56.) Toisen maailmansodan jälkeen kuntoutuksen tavoitteena oli saattaa sairasvuoteelta nouseva potilas takaisin työhön ja täten ehkäistä sairaudesta johtuvaa pysyvää työkyvyttömyyttä luvulla kuntoutuksen määritelmissä luovuttiin puhtaasti jälkihoidollisista painotuksista ja laajennettiin työkeskeistä näkökulmaa kohti yleisempää toimintakykyä. Pari vuosikymmentä tämän jälkeen kuntoutuksen määritelmissä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että kuntoutus ei tähtää vain vammaisten tai vajaakuntoisten henkilöiden valmentamiseen sopeutumaan ympäristöönsä, vaan kohdistuu myös heidän välittömään ympäristöönsä ja koko yhteiskuntaan heidän sosiaalisen integraationsa edistämiseksi. Viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat kuntoutuksen määritelmissä korostaneet yksilön vastuuta, autonomiaa ja henkilökohtaista hallintaa. Keskeisinä voimateesejä ovat olleet valtaistuminen, yksilön toimintavoiman vahvistuminen ja elämänhallinnan parantaminen. Asiakaskeskeisyys on ollut keskeinen teema myös kuntoutuksen toimeenpanoa koskevassa keskustelussa. (Järvikoski & Härkäpää 2001, ) Suomalaisessa tieteellisessä keskustelussa eräs merkittävimmistä kuntoutuksen määritelmistä on pitkään kuntoutuksen tutkimusta tehneiden tutkijoiden Aila Järvikosken ja Kristiina Härkäpään laaja ja järjestelmällinen kuvaus. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka yleistavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat (sairauden tai muiden syiden vuoksi) uhattuina tai heikentyneet. Kuntoutus perustuu kuntoutujan ja kuntouttajien yhteisesti laatimaan suunnitelmaan ja jatkuvaan prosessin arviointiin. Kuntoutus sisältää yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja hallinnan tunnetta lisääviä sekä 14

17 ympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä. Kuntoutus voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn, ja siinä käytetään hyväksi lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja. (Järvikoski & Härkäpää 1995, 21.) Tässä määritelmässä korostuu kuntoutujan oma aktiivisuus ja tavoitteellinen toiminta. Lisäksi Järvikoski ja Härkäpää (2001, 36) painottavat sitä, että kuntoutus voidaan tulkita myös oppimiseksi, jonka aikana kuntoutuja tutkii toimintakykynsä, elämänsä ja tulevaisuutensa perusteita ja tavoitteita paremmin kuin ehkä missään muussa elämänsä vaiheessa. Kuntoutuksen asiantuntijan roolina on tämän näkemyksen mukaan tiedon tuottaminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen sekä eritasoinen ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelmassa (2003) kuntoutusparadigman kehitystä kuvataan etenemisenä vajavuusparadigmasta kohti valtaistavaa paradigmaa. Valtaistumisella (empowerment) viitataan tässä yhteydessä kuntoutujan vaikutusmahdollisuuksien, itsemääräämisen ja hallinnan kokemusten vahvistumiseen kuntoutusprosessin myötä. Tämän paradigman lähtökohtana on käsitys siitä, että kuntoutujan elämänhallinnan vahvistuminen ja valtaistuminen tapahtuu parhaiten, jos hänellä on mahdollisuus tehdä valintoja ja kontrolloida oman kuntoutusprosessin kulkua. Uusi paradigma on kiinnostunut myös siitä, millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa kuntoutumisprosessia parhaiten edistetään. Vaihtoehdoksi organisaatioiden sisällä tapahtuvalle toiminnalle se nostaa esiin arkielämän eri konteksteissa tapahtuvan toiminnan, joka liittyy mahdollisimman luontevana osana kuntoutujan muuhun elämänpiiriin. Kuntoutuksen sosiologiassa on viime vuosina vilkkaasti keskusteltu siitä, mitä kuntoutuksen tulisi olla ja miten sitä tulisi uudistaa, jotta se vastaisi nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin (esim. Lindh & Suikkanen 2007; Jalava 2008). Kuntoutuksen erääksi keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi on nimetty se, miten ammatillisesti eriytyneisiin asiantuntijuuksiin sekä järjestelmä- ja toimenpidekeskeisiin toimintamalleihin ja ammattikäytäntöihin perustuva kuntoutus kykenee luomaan relevantin ja ajanmukaisen suhteen yhteiskunnalliseen muutokseen tilanteessa, jossa kuntoutus näyttää olevan vanhojen tieteellis-hallinnollisten käsitteiden ja 15

18 kategorioiden vankina (Suikkanen ja Lindh 2007,4). Kuntoutuksen yleiseksi ongelmaksi määritellään yksipuolinen keskittyminen yksilötasoisiin prosesseihin (Suikkanen & Lindh 2003; Suikkanen & Lindh 2007). Kuntoutustutkimuksen kentällä institutionaalista kuntoutusta arvioidaan kriittisesti väittäen sen edustavan vajaakuntoisuuteen ja toimintakyvyn rajoituksiin keskittyvää rehabilitaatiota, jossa kuntoutus kääntyy yksilön ominaisuuksien määrittelyksi ja häneen kohdistettaviin toimenpiteisiin perustuvaksi yritykseksi sijoittaa hänet uudelleen yhteiskuntaan ja palauttaa hänelle edes osa menettämästään arvostuksesta ja asemasta (Hietala-Paalasmaa & Vuorela 2004, 34; Mattila-Aalto 2009, 36). Kuntoutus muodostuu tällöin vajaakuntoisen yksilön korjaamiseksi. Kuntoutujaa hoitamalla, kasvattamalla, valmentamalla ja sopeuttamalla häntä mukautetaan vallitseviin käsityksiin sopivaksi (Suikkanen & Lindh 2007, 4; ks. myös Mattila-Aalto 2009, 36). Maahanmuuttajien oikeudet julkisessa palvelujärjestelmässä jakaantuvat kotoutumisvaiheen erityispalveluihin ja peruspalvelujen käyttöön. Kotoutumisvaiheen palvelujen tarjontaa säätelee kotouttamislaki. Laki koskee periaatteessa kaikkia pysyvästi Suomeen muuttaneita. Kotoutumissuunnitelmaan oikeutetut saavat tarvitessaan kotoutumista tukevia ja edistäviä toimenpiteitä ja palveluja. Kotouttamissuunnitelmaan ovat oikeutettuja Suomessa asuvat työttömät ja työhallinnon työnhakijaksi rekisteröimät tai toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Peruspalvelujen asiakkaina on huomattava määrä kotoutumisvaiheen ohittaneita maahanmuuttajia, jotka jäävät eri syistä ilman tarvitsemiaan sosiaali-, terveys- ja työllistymispalveluja. Peruspalvelujen käytössä maahanmuuttajilla voi olla ongelmia löytää oikea palvelu, päästä palveluun, käyttää palvelua ja siirtyä palvelusta toiseen. Kaikkein heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa ovat maahanmuuttajat, joilla on samanaikaisesti terveyteen, sosiaaliseen integraatioon ja työllistymiseen liittyviä ongelmia. He hyötyisivät kokonaisvaltaisesta sosiaalisesta, lääkinnällisestä ja ammatillisesta kuntoutuksesta, mutta siihen pääseminen on vaikeaa. Toisaalta palveluja eniten tarvitsevilla maahanmuuttajilla on usein vähiten taitoja ja voimavaroja käyttää niitä. Lisäksi on syytä muistaa, että suomalainen kuntoutusjärjestelmä on varsin monimutkainen. (Peltola & Metso 2008.) Edellä kerrotun perusteella voitaneen hyvällä syyllä todeta, että maahanmuuttajien 16

19 kuntoutuksessa on vielä pitkä matka optimaaliseen kuntoutustoimintaan, jossa kuntoutujan oma aktiivisuus ja valtaistuminen ovat toiminnan keskiössä. 17

20 2. Arviointiasetelma Arvioinnin kohteena olevan Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin toteutuksesta vastaa Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö ja erityisesti Kuntoutuksen ja Diakonian erityispalvelujen yksikkö. Projektia on toteutettu vuoden 2006 maaliskuusta alkaen, ja projekti päättyy vuoden 2010 lopussa. Projektin kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomessa asuvat ja kotimaissaan kidutuksen uhreiksi joutuneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat sekä kidutuksen uhrien lähiomaiset. Projektin rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektilla on kaksi keskeistä tavoitetta: o Tarjota kidutettujen kuntoutuspalveluja Pohjois-Suomen kunnissa ja vastaanottokeskuksissa asuville pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. o Edistää kidutettujen auttamiseen liittyvän tiedon ja taidon siirtymistä julkisen terveydenhuollon piiriin tarjoamalla koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Tavoitteena on lisätä kidutettujen ja muutoin traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa työskentelevien tahojen valmiuksia kohdata asiakkaidensa eritystarpeet. Arviointitoimeksianto käynnistyi syyskuussa 2009 ja arviointi päättyy loppuraportin luovuttamiseen tilaajalle maaliskuussa Kitu-projektin arvioinnissa on tarkasteltu vaikuttavuutta suhteessa projektin kohderyhmän kokemaan hyötyyn sekä suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisiin. Kohderyhmän kokeman hyödyn arvioinnissa on pyritty selvittämään mikä on projektin tarjoaman kuntoutuksen aikaansaama muutos kuntoutettavan elämäntilanteessa, sosiaalisissa olosuhteissa ja hyvinvoinnissa. Tämän tyyppisessä vaikuttavuuden arvioinnissa on haasteellista selvittää missä määrin saavutetut tulokset ja hyödyt ovat nimenomaan projektiin osallistumisen tuottamia. Lisäksi mitattavat asiat, kuten hyvinvointi ja elämäntilanne ovat hyvin subjektiivisesti koettuja asioita, joiden mittaaminen on haasteellista. Siksi on tärkeää tarkastella myös vaikuttavuutta suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisiin sekä suhteuttaa toiminnan hyötyjä myös toimintaympäristöön eli muihin kohderyhmälle tarjottuihin palveluihin nähden. Arviointitoimeksiannon aikana arviointitiimi on myös perehtynyt 18

21 projektilla käytössä olevaan kuntoutusmalliin ja sen kehittämiseen Hyödynnetyt arviointiaineistot Arvioinnin aikana perehdyttiin projektia sekä aihealuetta koskevaan kirjallisuuteen ja asiakirjoihin, muun muassa projektin väliraportteihin, toimintasuunnitelmiin ja ohjausryhmän pöytäkirjoihin, jotka analysoitiin sisällön analyysiä hyödyntäen. Merkittävin aineistonkeruumuoto oli projektiin osallistuneiden kuntoutettavien ja heidän perheenjäsentensä haastattelut. Näitä haastatteluja toteutettiin 14 kappaletta, yhteen haastatteluun osallistui pariskunta, joten haastateltavien määrä oli yhteensä 15. Haastateltavista miehiä oli 13 ja naisia kaksi. Haastateltavista 14 oli itse osallistunut kuntoutukseen, yksi haastateltava oli kuntoutettavan omainen. Haastatteluiden kohderyhmän erityisluonteen vuoksi projektipäällikkö toimi yhteyshenkilönä haastateltaviin päin arvioitsijan puolesta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus haastatella myös useampia kuntoutukseen osallistuneiden perheenjäseniä, mutta kontaktoidut henkilöt eivät halunneet antaa haastattelua aiheeseen liittyen. Haastateltavat olivat kotoisin 10 eri maasta. Iältään haastateltavat olivat vuotiaita. Haastatteluotos pyrittiin rakentamaan yhteistyössä arvioitsijan ja projektipäällikön kanssa vastaamaan projektin asiakaskuntaa sukupuolijakauman, ikäjakauman, sekä kansallisuuden näkökulmasta. Haastateltujen henkilöiden kuntoutusjaksot olivat eri pituisia ja kuntoutuksen päättymisestä kulunut aika vaihteli myös. Tiedonkerääminen eri vaiheissa kuntoutusta olevilta haastateltavilta on varsin hedelmällinen asetelma vaikuttavuuden tarkastelun näkökulmasta. Haastateltavien valinnassa tuli huomioida heidän terveydentilansa sekä nykyinen asuinpaikkansa. Projektiin osallistuneiden kuntoutettavien tavoittaminen oli paikoitellen haasteellista. Raportin liitteenä on lista, josta käy ilmi haastateltavien ikä, sukupuoli sekä kansallisuus. Haastateltavien anonymiteetin turvaamiseksi listassa ei ole mainittu heidän asuinkuntaansa, vaikka se olisikin mielenkiintoista projektin toimintalaajuuden tarkastelun näkökulmasta. Suurin osa haastatteluista toteutettiin Kitu-projektin tiloissa Oulussa. Neljä haastattelua toteutettiin Etelä-Suomessa (Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Turussa). Haastatteluiden järjestäminen pääasiassa 19

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ 18.9.2013 Tampereen kaupungin valtuustosali Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskus Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu tehtäväksi

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.2016 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta

Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta Hannele Häkkinen Erityisasiantuntija STM:n valmiusseminaari Haikon kartano, Porvoo 26.5.2016 Turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa Vastaanottovaiheen palvelut

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012 TILASTOKATSAUS 2012/3 Turvapaikkayksikkö 13.2.2013 TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen HE 49/11 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia. Ehdotettu

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Turvapaikkaprosessin eteneminen

Turvapaikkaprosessin eteneminen Turvapaikkaprosessin eteneminen Asianajajapäivät 15.1.2016 Asianajaja Ville Punto Turvapaikkahakemus Haetaan rajalla rajavartijoilta tai sisämaassa poliisilaitokselta. Rekisteröinti ja alustava puhuttelu

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset Maahanmuuttoviraston vuosi Vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi lähes 4 000:lla kohoten lähes 54 000:een. Päätöksiä tehtiin 5,6 % enemmän kuin asioita tuli vireille. Vuonna mediaa kiinnosti erityisesti

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen 9.5.2016 Jouni Vataja 1.1. 31.12.2015 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 32 476 turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 63 % 20 485 Afganistanilaisia 16 %

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Valtakunnallinen romanihanke, ESR Valtakunnallinen romanihanke, ESR TL 5 Teemana on sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. 1. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 2. Nuorten hyvinvoinnin ja

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot