Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi"

Transkriptio

1 Janne Jalava Elina Vaittinen Henna Harju Inka Saarela Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi Evaluation Reports Arviointiraportteja Rehabilitation Foundation Kuntoutussäätiö 3/2010

2

3 Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arviointi Janne Jalava Elina Vaittinen Henna Harju Inka Saarela Arviointiraportteja Kuntoutussäätiö 3/2010

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh. (09) Helsinki 2010 Painopaikka: Yliopistopaino ISSN ISBN ISBN (PDF)

5 Sisällys Esipuhe... 5 Johdanto Maahanmuuttajat ja kuntoutuksen haasteet Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikan hakeminen Pakolaisasema ja kotouttaminen Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ja maahanmuuttajien kuntoutus Arviointiasetelma Hyödynnetyt arviointiaineistot Kidutettujen kuntoutuspalvelut projekti ja Kitu-mallin toiminta Kitu-mallin keskeiset piirteet Tilastoja Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin asiakkaista Arvioinnin tulokset Kuntoutettavien kokemukset kuntoutuksesta Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin toteutus Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikutukset Johtopäätökset Kehittämissuositukset Kirjallisuus Liite 1. Arviointia varten haastatellut ja työpajoihin osallistuneet tahot... 52

6

7 Esipuhe Kidutettujen kuntoutustoiminta aloitettiin Oulun Diakonissalaitoksella vuonna Suomen valtion sitoumukseen hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvat kidutuksen uhrit oli siihen asti vastannut Helsingissä sijaitseva kuntoutusyksikkö. Toiminnan aloittaminen Oulussa lisäsi huomattavasti alueellista tasa-arvoa. Raha-automaattiyhdistys on vastannut pääosin kuntoutustoiminnan kuluista. Alkuvaiheen suunnittelu- ja valmisteluvaiheiden jälkeen ensimmäinen asiakas astui sisään viihtyisiin, kodinomaisiin tiloihimme syyskuussa Ensimmäinen kohtaaminen oli mieleenpainuva kaikille osapuolille. Aloitimme kahvin äärellä toisiimme tutustumisen ja kuntoutusjakson tavoitteiden miettimisen. Toiminnan käynnistämistä helpotti suuresti se, että projektihenkilöstössämme oli vahvaa asiantuntijuutta; Asko Rauta ja Sirpa Kallio olivat mukana toimintamme alkuvuosina ja toivat arvokasta tietoa ja kokemusta kidutuksen uhrien kohtaamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Moniammatillinen yhteistyö on siirtänyt ja juurruttanut asiantuntijuutta myös muille projektimme työntekijöille, jotka tulivat toimintaan mukaan avoimin mielin, valmiina kohtaamaan ja oppimaan uutta. Kidutettujen kohtaaminen herättää usein sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissakin epävarmuutta ja pelkoa. Miten kohdata ihminen, joka on kokenut jotakin käsittämättömän kauheaa? Mitä sanoa? Miten hoitaa ja kuntouttaa? Miten toimia tulkin kanssa? Kuntoutuksen lisäksi projektimme toinen tärkeä tehtävä on ollut välittää tietoa kidutettujen kuntoutuksesta julkiselle terveydenhuollolle. Tähän tehtävään olemme panostaneet erityisesti projektin viimeisenä toimintavuotena. Kuntoutustoimintaamme on alusta asti ohjannut kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä tuntevana ja arvokkaana yksilönä, jonka tarpeet ja tavoitteet ohjaavat kuntoutusprosessia. Ammattitaitoiset tulkit ovat edellytys onnistuneelle kuntoutukselle. Asiakkaan oikeus on saada keskustella vaikeista elämäntapahtumistaan omalla äidinkielellä. Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksen henkilöstön kanssa käydyt keskustelut ja konsultaatiot ovat tuoneet arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia kuntoutusmallimme kehittämiseen. Kuntoutusprosessimme on tiivistynyt kahden kuntoutuspolun malliin, 5

8 joiden sisältö on kerrottuna käsillä olevassa arviointiraportissa. Olemme ylpeitä ryhmätoiminnoistamme, jotka käynnistyivät heti toimintamme alussa. Myös kuntoutujille, heidän perheilleen ja ystävilleen sekä sidosryhmille suunnatut kesä- ja joulujuhlat ovat olleet mieleenpainuvia kokemuksia, joita kuntoutujat ja projektin henkilöstö muistelevat mielellään. Kiitämme Kuntoutussäätiön Innokuntoutuksen asiantuntijoita arviointiraportin tekemisestä ja huolellisesta paneutumisesta toimintaamme. Objektiivisen tiedon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhä useampi kuntoutuja saa juuri sellaista apua, joka auttaa häntä elämässä eteenpäin. Tärkeää on myös se, että kidutuksen uhrien kuntoutus niveltyy osaksi suomalaista hoito- ja kuntoutuskäytäntöä. Janne Jalavan johtaman tiimin laatima arviointiraportti edistää osaltaan näitä tärkeitä tavoitteita. Oulussa Riitta Alatalo Projektipäällikkö Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö Hannu Rahikainen Diakoniajohtaja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö 6

9 Johdanto Tämä arviointi keskittyy tarkastelemaan Kidutettujen kuntoutuspalvelut - projektin (myöh. Kitu-projekti) vaikuttavuutta. Kuntoutussäätiön Innokuntoutus -yksikkö toteutti Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vaikuttavuuden arvioinnin syksyn 2009 ja kevään 2010 välisenä aikana. Arvioinnissa painotettiin tilaajan pyynnöstä vaikuttavuutta nimenomaan asiakasnäkökulmasta. Tästä johtuen aineiston keruu on painottunut hyvin vahvasti nimenomaan kuntoutettavien haastatteluihin. Arviointihanketta johti arviointi- ja kehittämispäällikkö Janne Jalava. Muut arviointitiimin jäsenet olivat kehittämiskoordinaattori Elina Vaittinen, kehittämiskoordinaattori Henna Harju ja kehittämisassistentti Inka Saarela. Kun arviointi toteutetaan projektin toiminnan aikana on toiminnan todellisen vaikuttavuuden tarkastelu haasteellista. Projektin todellinen vaikuttavuus näyttäytyy usein vasta useamman vuoden päästä projektin päättymisestä. Pitkän aikavälin tarkastelu ei useimmiten ole mahdollista projektirahoitusten puitteissa. Vaikuttavuutta tarkastellaankin tässä arvioinnissa suhteessa projektin kohderyhmän edustajien kokemaan hyötyyn sekä suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisiin. Arviointiraportti jakaantuu kuuteen lukuun. Raportin ensimmäinen luku pitää sisällään lyhyen katsauksen maahanmuuttajiin ja kuntoutuksen haasteisiin. Luvussa kerrotaan lyhyesti maahanmuuttajapolitiikasta ja turvapaikan hakemisesta, pakolaisasemasta ja kotouttamisesta sekä maahanmuuttajien kuntoutuksesta. Toisessa luvussa tarkastellaan arviointiasetelmaa sekä arvioinnissa hyödynnettyjä aineistoja ja menetelmiä. Kolmannessa luvussa on esitelty Kitu-projektia sekä siinä käytettyä kuntoutusmallia. Neljännessä luvussa esitellään arvioinnin tulokset. Viides luku sisältää arvioinnin johtopäätökset ja kuudes luku arviointitulosten pohjalta tehdyt kehittämissuositukset. Raportin lopussa ovat kirjallisuusviitteet sekä liite, jossa on tietoja arviointia varten haastatelluista henkilöistä. 7

10 1. Maahanmuuttajat ja kuntoutuksen haasteet Kitu-projektin kohderyhmänä ovat kotimaissaan kidutuksen uhreiksi joutuneet pakolaiset ja maahanmuuttajat. Kyseistä ryhmää voidaan pitää erittäin haasteellisena sekä maahanmuuttopolitiikan että erityisesti suomalaisen kuntoutusjärjestelmän kannalta. Ennen Kitu-projektin toiminnan analyysiä on täten syytä hieman valottaa sekä maahanmuuttopolitiikan että suomalaisen kuntoutusjärjestelmän peruspiirteitä. Tässä luvussa tarkastellaan suomalaisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, turvapaikan hakemisen prosessia ja maahanmuuttajien kotouttamista. Lisäksi hahmotetaan suomalaisen kuntoutusjärjestelmän toimintaa ja kuntoutuksen käsitettä sekä niitä haasteita, mitä maahanmuuttajien kuntoutustoimintaan liittyy Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikan hakeminen Suomen maahanmuuttopolitiikan keskeisenä tavoitteena on hallitun ja kokonaisvaltaisen maahanmuuton toteutus unohtamatta ihmis- ja perusoikeuksia. Tämä edellyttää muuttuvan toimintaympäristön jatkuvaa tarkkailua ja ennakointia. Maahanmuuttohallinnon palvelujen kysynnän kasvaminen on edellyttänyt aktiivista lähestymistapaa ja tiiviimpää yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Ylikansallinen päätöksenteko Euroopan unionissa sekä lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edellyttävät kansalliselta tasolta viiveetöntä poliittista päätöksentekoa ja mahdollisimman yhdenmukaista käsittelyä. (Sisäasiainministeriö 2006, 5-6.) Suomi on sitoutunut Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämin tavoin antamaan kansainvälistä suojelua sen tarpeessa oleville. Lisäksi Suomi tukee YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaissopimuksen toimeenpanon valvontaa. (Pakolaiset ja turvapaikanhakijat 2010.) Turvapaikkahakijoiden vastaanoton politiikasta vastaa Suomessa sisäasiainministeriö. Maahanmuuttoviraston vastuualueeseen kuuluu muun muassa vastaanottokeskusten käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja seuranta. (Vastuu ja roolit vastaanottotoiminnassa 2010.) 8

11 Pakolaisia on tällä hetkellä sijoitettu 140 kuntaan, joissa kunnanvaltuustot tekevät päätöksen vastaanotosta. Valtio korvaa kunnille vastaanotosta aiheutuvat kulut ensimmäisen kolmen vuoden aikana. (Valintamenettely ja vastaanotto 2010.) Turvapaikan hakeminen on usealle hakijalle pitkäaikainen prosessi. Pelkkä Maahanmuuttoviraston puhutteluun pääseminen kesti vuonna 2009 keskimäärin 200 vuorokautta. Tarkasteltaessa vuotta 2009 oli käsittelyaika normaalimenettelyssä keskimäärin 235 vuorokautta ja nopeutetussa menettelyssä 95 vuorokautta. Maahanmuuttoviraston odotusaikojen uskotaan kasvavan yhä enemmän hakemusten lisääntyessä. (Käsittelyajat 2009.) Turvapaikkahakemuksia jätettiin vuonna 2009 yhteensä 5988 kappaletta. Eniten hakijoita tuli Irakista (1195), Somaliasta (1180) ja Bulgariasta (739). UNCHR (2009) raportoi vastaavanlaisesta kehityksestä, sillä vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla teollistuneista maista haki eniten turvapaikkaa irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset kotimaidensa epävakaiden olosuhteiden takia. Turvapaikkahakijoiden määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut hakijan välillä vuosittain. (Turvapaikanhakijat 2010). Suomesta on mahdollista hakea turvapaikkaa, mikäli hakijaan kohdistuu kotimaassaan vakavia ihmisoikeusloukkauksia. (Turvapaikan hakeminen 2010). Turvapaikkahakemus on jätettävä Suomessa henkilökohtaisesti poliisille, rajatarkastusviranomaiselle tai tulliviranomaiselle saavuttaessa tai pian sen jälkeen. (Miten voin hakea turvapaikkaa Suomesta? 2010). Turvapaikkaprosessi käynnistyy Maahanmuuttoviraston tutkinnalla, jossa pyritään selvittämään ne perusteet, joilla haetaan turvapaikkaa. Mikäli henkilö on hakenut turvapaikkaa toisesta Dublin II sopimusta soveltavasta valtiosta (johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Sveitsi), hänen perheenjäsenensä on pakolaisena jossakin näistä maista, hänellä on jonkin sopimukseen kuuluvan maan myöntämä viisumi tai oleskelulupa tai hän on tullut laittomasti jonkin näiden maiden kautta, on toinen valtio vastuussa hakemuksen käsittelystä. Maahanmuuttovirasto voi tässä tapauksessa tehdä päätöksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Vuonna 2009 kielteisiä Dublin päätöksiä tehtiin 1488 kappaletta (Turvapaikka- ja pakolaistilastot 2009). Maahanmuuttoviraston päätös tapahtuu kaikkien niiden selvitysten 9

12 perusteella, jotka se on prosessin aikana saanut. Hakemusten käsittely tapahtuu saapumisjärjestyksessä huomioiden kuitenkin etusijalla lapsiperheiden ja alaikäisten lasten hakemukset. Hakija saa jäädä Suomeen, mikäli hänelle myönnetään vainon perusteella turvapaikka eli pakolaisen asema. Toinen mahdollisuus on saada oleskelulupa, mikäli kotimaahan palaaminen ei ole turvallista tai mahdollista humanitaarisista syistä. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Ulkomaalaislain pykälät 87, 88, ja 88a määrittävät tarkemman sisällön edellä mainituille edellytyksille saada pakolaisaseman ja oleskeluluvan. Turvapaikkaa tai oleskelulupaa myönnettäessä on otettava huomioon, saapuuko hakija Suomeen turvallisesti katsotusta turvapaikka- tai alkuperämaasta. (Ulkomaalaislaki 2004.) Turvapaikkaprosessissa tutkitaan myös voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Mikäli Maahanmuuttovirasto hylkää hakemuksen, käännytetään hakija maasta. Muutosta päätökseen on mahdollista hakea Helsingin hallinto-oikeudelta, jonka päätöksestä jälleen voi hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Suomeen otetaan vuosittain myös UNHCR:n esittämiä kiintiöpakolaisia. Vuodesta 2001 alkaen Suomen pakolaiskiintiö on eduskunnan päätöksellä ollut 750 henkilöä. Vastaanottokeskukset eivät majoita kiintiöpakolaisia, vaan valitut henkilöt saavat yleensä pakolaisaseman ja muuttavat Suomeen, kun on selvinnyt, mikä kunta myöntää heille kuntapaikan. Kuntasijoituksia koordinoi sisäasiainministeriö. (Kiintiöpakolaisten valinta 2010.) Turvapaikanhakijoille järjestetään tilapäinen majoitus vastaanottokeskuksessa. Sinä aikana on mahdollista hakea toimeentulotukea hakemuksen käsittelyn ajaksi. (Turvapaikan hakeminen 2010.) Sisäasiainministeriön päätöksellä turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki laski helmikuusta 2010 alkaen siten, että toimeentulotuen perusosan rahana maksettava osuus on 30 prosenttia pienempi (yhteensä 292,22 euroa) kuin muilla Suomessa asuvilla (Turvapaikanhakijoiden rahana maksettava toimeentulotuki pienenee 2010). Yksin maahan saapuneet alaikäiset majoitetaan vastaanottokeskusten yhteydessä toimiviin ryhmäkoteihin. Mikäli turvapaikanhakijan henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä, voi hän myös joutua säilöönottoyksikköön vastaanottokeskuksen sijaan. (Turvapaikanhakijan asema Suomessa 2007.) 10

13 Vastaanottokeskustoimintaa harjoittavat valtio ja kunnat sekä Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto valtion kanssa tehdyllä sopimuksella. Vastaanottokeskuksen tarkoituksena on järjestää majoitus-, toimeentulotuki- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on myös tukea turvapaikanhakijoiden toimintakykyä ja ehkäistä syrjintää. (Vastaanottokeskusjärjestelmä Suomessa 2010.) Vastaanottokeskukset toimivat luottamuksellisesti ja erillään turvapaikkahakemuksen käsittelystä tai turvapaikkapäätöksistä. (Helsingin vastaanottokeskus 2009). Vastaanottokeskuksien asiakasmäärään vaikuttavat lisääntyneen turvapaikkahakijamäärän ja turvapaikkaprosessin lisäksi se, että oleskelulupa ei tarkoita heti automaattista siirtoa kuntaan. Vuonna 2009 kuntapaikkaa odotti 250 myönteisen päätöksen saanutta henkilöä, vaikka asiakkaiden pitäminen vastaanottokeskuksissa tulee kalliimmaksi. Kuntien saama korvaus kotouttamistoimista ei siis ole kattanut vastaanotosta tulleita kustannuksia. (Korvola 2009, 9.) 1.2. Pakolaisasema ja kotouttaminen Kun ulkomaalainen on saanut turvapaikan tai hän on saapunut maahan kiintiöpakolaisena, saa hän Suomesta pakolaisaseman. Edellisten lisäksi myös perheenjäsen, joka on sukulaisuuden perusteella saanut oleskeluluvan ja katsotaan pakolaiseksi saa pakolaisaseman. Pakolaisasema on harkinnanvarainen siten, että se voidaan peruuttaa esimerkiksi jos ilmenee, että viranomaisille on annettu tietoisesti sellaista väärää tietoa, joka on vaikuttanut myönteiseen ratkaisuun. (Pakolaisasema 2010.) Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2009 yhteensä 1373 myönteistä ja 2568 kielteistä turvapaikkapäätöstä. (Turvapaikka- ja pakolaistilastot 2009.) Oleskelulupia myönnettiin yhteensä henkilölle, joista yleisimmät olivat opiskelijan (3993), työntekijän (2900) ja lapselle perhesiteen perusteella myönnetty (2651) oleskelulupa. (Oleskelulupatilastot 2010.) Turvapaikkaa hakeneiden myönteiset turvapaikkapäätökset jakaantuvat A- ja B-lupaan. Ensimmäinen tarkoittaa pysyvää oleskelulupaa ja jälkimmäinen tilapäistä lupaa. B-luvan saavat esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka ovat estyneet maasta poistumiseen. B-lupa ei kuitenkaan takaa sellaisia oikeuksia kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. 11

14 Kolmansista maista tulevat opiskelijat ja tilapäiset työskentelijät ovat myös B-luvalla Suomessa. (Maahanmuuttosanasto ja tilastotietoa 2010.) Suomessa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999) koskevan lain tarkoitus on muun muassa edistää maahanmuuttajien kotouttamista, tasa-arvoa sekä huolenpitoa. Kotouttamisella laissa tarkoitetaan maahanmuuttajien yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Yksi tärkeä tekijä kotouttamistoimenpiteissä on suomen tai ruotsin kielen oppiminen. Toisaalta sillä tarkoitetaan myös viranomaisten järjestämiä kotouttamista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamisen piiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja joilla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Täten esimerkiksi myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö kuuluu kotouttamisen piiriin, kun taas turvapaikanhakija kuuluu ulkomaalaislain mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin. Kotouttamista koskeva yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta kuuluu sisäasiainministeriölle. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu ja ELY-keskukset hoitavat työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. Mikäli kunta laatii tai on sitoutunut laatimaan lain mukaisen kotouttamiohjelman, ELY-keskus voi sopia kustannusten korvaamisesta kunnalle valtioneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti. (mt.) Kun henkilö on merkitty pysyvästi Suomeen asuvaksi, tehdään hänelle kotouttamissuunnitelma, jossa ovat mukana myös työvoimaneuvoja ja tarvittaessa kunnan edustaja sekä tulkki. Kotouttamissuunnitelma kestää kolme vuotta tai enintään viisi vuotta. Suunnitelman tarkoituksena on tukea maahanmuuttajaa ja hänen perheettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinnassa. Suunnitelma sisältää siten mm. kielenopetusta, koulutusta, ammatinvalintaohjausta ja kuntoutusta. (Oikeus kotouttamistoimenpiteisiin 2010, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 1999.) A-luvan saaneet ja kotouttamissuunnitelmassa mukana olevat maahanmuuttajat ovat luonnollisesti myös kuntoutusprosessin ja keinojen suhteen paremmassa asemassa kuin vastaanottokeskuksissa olevat turvapaikanhakijat. Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ei 12

15 välttämättä kuitenkaan pysty auttamaan läheskään kaikkia maahanmuuttajia. Ainakin kidutettujen maahanmuuttajien kohdalla järjestelmässä on selkeitä aukkoja. Jotta pystyisimme analysoimaan maahanmuuttajien kuntoutusta ja erityisesti Kitu-projektin tarjoamaa kuntoutusta, tarkastelemme ensin sitä, miten kuntoutus järjestelmänä ja käsitteenä Suomessa ymmärretään Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ja maahanmuuttajien kuntoutus Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kehittynyt viimeisen vuoden aikana suppean erityisryhmän palveluista laajaksi moniosaiseksi toimintakokonaisuudeksi, jossa on mukana monipuolinen ja monitahoinen rakennelma lainsäädäntöä, palvelujen järjestäjiä, rahoittajia ja palveluntuottajia. Kuntoutusjärjestelmän pääelementtejä ovat kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö ja kuntoutuspalveluja rahoittavat ja tuottavat organisaatiot. Kuntoutusta koskevissa keskusteluissa todetaan usein, että kuntoutuksen määrittely on vaikeaa ja kuntoutuskäsite epäselvä. Kuntoutus on myös palvelukäsitteenä niin laaja ja monikäyttöinen, että sen on mukauduttava lukemattoman moniin yksilöllisiin sekä perhe-, koulu- ja työpaikkakohtaisiin tilanteisiin. Kuntoutuksen eri muotoja yhdistävät kuitenkin muutamat pääpiirteet, jotka lähes aina ovat mukana niissä palvelukokonaisuuksissa, joita toteutetaan tavoitteellisena, yksilöllisenä, suunnitelmallisena ja lakisääteisenä. Nämä kuntoutuksen pääpiirteet voidaan Paateron ym. (2001, 110) mukaan kuvata seuraavien neljän osatekijän avulla. 1. Kuntoutukseen valikoituminen perustuu yleensä lääketieteelliseen arvioon kuntoutustarpeesta ja - mahdollisuuksista. 2. Kuntoutuksen tavoitteet ovat sekä yhteisöllisiä että tuotannollisia ja niitä asetettaessa otetaan huomioon yksilöllisen tilanteen erityispiirteet (ikä, koulutus, elämäntilanne, sairauden tai vamma laatu.) 3. Kuntoutuksen toimintatapa on ohjauksellinen ja pedagoginen, kuntoutujan omia valintoja elämänsuunnitelmia kunnioittava sekä ulkokohtaisia neuvoja ja määräyksiä välttävä. 13

16 4. Kuntoutuksen yksilöllinen ja yhteisöllinen taloudellinen ja hallinnollinen perusrakenne noudattelee sosiaalivakuutuksen periaatteita (eli se pyrkii vähentämään sosiaaliturvaan sidoksissa olevia kustannuksia tai estämään ne kokonaan). Järjestöt, organisaatiot, toimijat ja asiantuntijat ovat eri aikoina määritelleet kuntoutuksen monin eri keinoin ja sanakääntein. Virallisesti kuntoutus määritellään kansalaisten työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisimman itsenäistä selviytymistä edistävän sosiaalipolitiikan välineeksi. (Talo ym. 2003, 56.) Toisen maailmansodan jälkeen kuntoutuksen tavoitteena oli saattaa sairasvuoteelta nouseva potilas takaisin työhön ja täten ehkäistä sairaudesta johtuvaa pysyvää työkyvyttömyyttä luvulla kuntoutuksen määritelmissä luovuttiin puhtaasti jälkihoidollisista painotuksista ja laajennettiin työkeskeistä näkökulmaa kohti yleisempää toimintakykyä. Pari vuosikymmentä tämän jälkeen kuntoutuksen määritelmissä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että kuntoutus ei tähtää vain vammaisten tai vajaakuntoisten henkilöiden valmentamiseen sopeutumaan ympäristöönsä, vaan kohdistuu myös heidän välittömään ympäristöönsä ja koko yhteiskuntaan heidän sosiaalisen integraationsa edistämiseksi. Viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat kuntoutuksen määritelmissä korostaneet yksilön vastuuta, autonomiaa ja henkilökohtaista hallintaa. Keskeisinä voimateesejä ovat olleet valtaistuminen, yksilön toimintavoiman vahvistuminen ja elämänhallinnan parantaminen. Asiakaskeskeisyys on ollut keskeinen teema myös kuntoutuksen toimeenpanoa koskevassa keskustelussa. (Järvikoski & Härkäpää 2001, ) Suomalaisessa tieteellisessä keskustelussa eräs merkittävimmistä kuntoutuksen määritelmistä on pitkään kuntoutuksen tutkimusta tehneiden tutkijoiden Aila Järvikosken ja Kristiina Härkäpään laaja ja järjestelmällinen kuvaus. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka yleistavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat (sairauden tai muiden syiden vuoksi) uhattuina tai heikentyneet. Kuntoutus perustuu kuntoutujan ja kuntouttajien yhteisesti laatimaan suunnitelmaan ja jatkuvaan prosessin arviointiin. Kuntoutus sisältää yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja hallinnan tunnetta lisääviä sekä 14

17 ympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä. Kuntoutus voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn, ja siinä käytetään hyväksi lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja. (Järvikoski & Härkäpää 1995, 21.) Tässä määritelmässä korostuu kuntoutujan oma aktiivisuus ja tavoitteellinen toiminta. Lisäksi Järvikoski ja Härkäpää (2001, 36) painottavat sitä, että kuntoutus voidaan tulkita myös oppimiseksi, jonka aikana kuntoutuja tutkii toimintakykynsä, elämänsä ja tulevaisuutensa perusteita ja tavoitteita paremmin kuin ehkä missään muussa elämänsä vaiheessa. Kuntoutuksen asiantuntijan roolina on tämän näkemyksen mukaan tiedon tuottaminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen sekä eritasoinen ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelmassa (2003) kuntoutusparadigman kehitystä kuvataan etenemisenä vajavuusparadigmasta kohti valtaistavaa paradigmaa. Valtaistumisella (empowerment) viitataan tässä yhteydessä kuntoutujan vaikutusmahdollisuuksien, itsemääräämisen ja hallinnan kokemusten vahvistumiseen kuntoutusprosessin myötä. Tämän paradigman lähtökohtana on käsitys siitä, että kuntoutujan elämänhallinnan vahvistuminen ja valtaistuminen tapahtuu parhaiten, jos hänellä on mahdollisuus tehdä valintoja ja kontrolloida oman kuntoutusprosessin kulkua. Uusi paradigma on kiinnostunut myös siitä, millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa kuntoutumisprosessia parhaiten edistetään. Vaihtoehdoksi organisaatioiden sisällä tapahtuvalle toiminnalle se nostaa esiin arkielämän eri konteksteissa tapahtuvan toiminnan, joka liittyy mahdollisimman luontevana osana kuntoutujan muuhun elämänpiiriin. Kuntoutuksen sosiologiassa on viime vuosina vilkkaasti keskusteltu siitä, mitä kuntoutuksen tulisi olla ja miten sitä tulisi uudistaa, jotta se vastaisi nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin (esim. Lindh & Suikkanen 2007; Jalava 2008). Kuntoutuksen erääksi keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi on nimetty se, miten ammatillisesti eriytyneisiin asiantuntijuuksiin sekä järjestelmä- ja toimenpidekeskeisiin toimintamalleihin ja ammattikäytäntöihin perustuva kuntoutus kykenee luomaan relevantin ja ajanmukaisen suhteen yhteiskunnalliseen muutokseen tilanteessa, jossa kuntoutus näyttää olevan vanhojen tieteellis-hallinnollisten käsitteiden ja 15

18 kategorioiden vankina (Suikkanen ja Lindh 2007,4). Kuntoutuksen yleiseksi ongelmaksi määritellään yksipuolinen keskittyminen yksilötasoisiin prosesseihin (Suikkanen & Lindh 2003; Suikkanen & Lindh 2007). Kuntoutustutkimuksen kentällä institutionaalista kuntoutusta arvioidaan kriittisesti väittäen sen edustavan vajaakuntoisuuteen ja toimintakyvyn rajoituksiin keskittyvää rehabilitaatiota, jossa kuntoutus kääntyy yksilön ominaisuuksien määrittelyksi ja häneen kohdistettaviin toimenpiteisiin perustuvaksi yritykseksi sijoittaa hänet uudelleen yhteiskuntaan ja palauttaa hänelle edes osa menettämästään arvostuksesta ja asemasta (Hietala-Paalasmaa & Vuorela 2004, 34; Mattila-Aalto 2009, 36). Kuntoutus muodostuu tällöin vajaakuntoisen yksilön korjaamiseksi. Kuntoutujaa hoitamalla, kasvattamalla, valmentamalla ja sopeuttamalla häntä mukautetaan vallitseviin käsityksiin sopivaksi (Suikkanen & Lindh 2007, 4; ks. myös Mattila-Aalto 2009, 36). Maahanmuuttajien oikeudet julkisessa palvelujärjestelmässä jakaantuvat kotoutumisvaiheen erityispalveluihin ja peruspalvelujen käyttöön. Kotoutumisvaiheen palvelujen tarjontaa säätelee kotouttamislaki. Laki koskee periaatteessa kaikkia pysyvästi Suomeen muuttaneita. Kotoutumissuunnitelmaan oikeutetut saavat tarvitessaan kotoutumista tukevia ja edistäviä toimenpiteitä ja palveluja. Kotouttamissuunnitelmaan ovat oikeutettuja Suomessa asuvat työttömät ja työhallinnon työnhakijaksi rekisteröimät tai toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Peruspalvelujen asiakkaina on huomattava määrä kotoutumisvaiheen ohittaneita maahanmuuttajia, jotka jäävät eri syistä ilman tarvitsemiaan sosiaali-, terveys- ja työllistymispalveluja. Peruspalvelujen käytössä maahanmuuttajilla voi olla ongelmia löytää oikea palvelu, päästä palveluun, käyttää palvelua ja siirtyä palvelusta toiseen. Kaikkein heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa ovat maahanmuuttajat, joilla on samanaikaisesti terveyteen, sosiaaliseen integraatioon ja työllistymiseen liittyviä ongelmia. He hyötyisivät kokonaisvaltaisesta sosiaalisesta, lääkinnällisestä ja ammatillisesta kuntoutuksesta, mutta siihen pääseminen on vaikeaa. Toisaalta palveluja eniten tarvitsevilla maahanmuuttajilla on usein vähiten taitoja ja voimavaroja käyttää niitä. Lisäksi on syytä muistaa, että suomalainen kuntoutusjärjestelmä on varsin monimutkainen. (Peltola & Metso 2008.) Edellä kerrotun perusteella voitaneen hyvällä syyllä todeta, että maahanmuuttajien 16

19 kuntoutuksessa on vielä pitkä matka optimaaliseen kuntoutustoimintaan, jossa kuntoutujan oma aktiivisuus ja valtaistuminen ovat toiminnan keskiössä. 17

20 2. Arviointiasetelma Arvioinnin kohteena olevan Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin toteutuksesta vastaa Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö ja erityisesti Kuntoutuksen ja Diakonian erityispalvelujen yksikkö. Projektia on toteutettu vuoden 2006 maaliskuusta alkaen, ja projekti päättyy vuoden 2010 lopussa. Projektin kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomessa asuvat ja kotimaissaan kidutuksen uhreiksi joutuneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat sekä kidutuksen uhrien lähiomaiset. Projektin rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektilla on kaksi keskeistä tavoitetta: o Tarjota kidutettujen kuntoutuspalveluja Pohjois-Suomen kunnissa ja vastaanottokeskuksissa asuville pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. o Edistää kidutettujen auttamiseen liittyvän tiedon ja taidon siirtymistä julkisen terveydenhuollon piiriin tarjoamalla koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Tavoitteena on lisätä kidutettujen ja muutoin traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa työskentelevien tahojen valmiuksia kohdata asiakkaidensa eritystarpeet. Arviointitoimeksianto käynnistyi syyskuussa 2009 ja arviointi päättyy loppuraportin luovuttamiseen tilaajalle maaliskuussa Kitu-projektin arvioinnissa on tarkasteltu vaikuttavuutta suhteessa projektin kohderyhmän kokemaan hyötyyn sekä suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisiin. Kohderyhmän kokeman hyödyn arvioinnissa on pyritty selvittämään mikä on projektin tarjoaman kuntoutuksen aikaansaama muutos kuntoutettavan elämäntilanteessa, sosiaalisissa olosuhteissa ja hyvinvoinnissa. Tämän tyyppisessä vaikuttavuuden arvioinnissa on haasteellista selvittää missä määrin saavutetut tulokset ja hyödyt ovat nimenomaan projektiin osallistumisen tuottamia. Lisäksi mitattavat asiat, kuten hyvinvointi ja elämäntilanne ovat hyvin subjektiivisesti koettuja asioita, joiden mittaaminen on haasteellista. Siksi on tärkeää tarkastella myös vaikuttavuutta suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisiin sekä suhteuttaa toiminnan hyötyjä myös toimintaympäristöön eli muihin kohderyhmälle tarjottuihin palveluihin nähden. Arviointitoimeksiannon aikana arviointitiimi on myös perehtynyt 18

21 projektilla käytössä olevaan kuntoutusmalliin ja sen kehittämiseen Hyödynnetyt arviointiaineistot Arvioinnin aikana perehdyttiin projektia sekä aihealuetta koskevaan kirjallisuuteen ja asiakirjoihin, muun muassa projektin väliraportteihin, toimintasuunnitelmiin ja ohjausryhmän pöytäkirjoihin, jotka analysoitiin sisällön analyysiä hyödyntäen. Merkittävin aineistonkeruumuoto oli projektiin osallistuneiden kuntoutettavien ja heidän perheenjäsentensä haastattelut. Näitä haastatteluja toteutettiin 14 kappaletta, yhteen haastatteluun osallistui pariskunta, joten haastateltavien määrä oli yhteensä 15. Haastateltavista miehiä oli 13 ja naisia kaksi. Haastateltavista 14 oli itse osallistunut kuntoutukseen, yksi haastateltava oli kuntoutettavan omainen. Haastatteluiden kohderyhmän erityisluonteen vuoksi projektipäällikkö toimi yhteyshenkilönä haastateltaviin päin arvioitsijan puolesta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus haastatella myös useampia kuntoutukseen osallistuneiden perheenjäseniä, mutta kontaktoidut henkilöt eivät halunneet antaa haastattelua aiheeseen liittyen. Haastateltavat olivat kotoisin 10 eri maasta. Iältään haastateltavat olivat vuotiaita. Haastatteluotos pyrittiin rakentamaan yhteistyössä arvioitsijan ja projektipäällikön kanssa vastaamaan projektin asiakaskuntaa sukupuolijakauman, ikäjakauman, sekä kansallisuuden näkökulmasta. Haastateltujen henkilöiden kuntoutusjaksot olivat eri pituisia ja kuntoutuksen päättymisestä kulunut aika vaihteli myös. Tiedonkerääminen eri vaiheissa kuntoutusta olevilta haastateltavilta on varsin hedelmällinen asetelma vaikuttavuuden tarkastelun näkökulmasta. Haastateltavien valinnassa tuli huomioida heidän terveydentilansa sekä nykyinen asuinpaikkansa. Projektiin osallistuneiden kuntoutettavien tavoittaminen oli paikoitellen haasteellista. Raportin liitteenä on lista, josta käy ilmi haastateltavien ikä, sukupuoli sekä kansallisuus. Haastateltavien anonymiteetin turvaamiseksi listassa ei ole mainittu heidän asuinkuntaansa, vaikka se olisikin mielenkiintoista projektin toimintalaajuuden tarkastelun näkökulmasta. Suurin osa haastatteluista toteutettiin Kitu-projektin tiloissa Oulussa. Neljä haastattelua toteutettiin Etelä-Suomessa (Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Turussa). Haastatteluiden järjestäminen pääasiassa 19

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014 TILASTOKATSAUS 2014/1 Vastaanottoyksikkö 15.7.2014 VASTAANOTTOASIAT 1.1. 30.6.2014 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotiskauden

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Vastaanottokeskukset Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 2 MAAHANMUUTTO VÄHENI VUONNA 2009 Tämän tilastokatsauksen tavoitteena on kuvata maahanmuuttoa vuoden 2009 aikana. Muuttoliikettä on tapahtunut Suomessa läpi historian. Maasta

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Turvapaikkaprosessin eteneminen

Turvapaikkaprosessin eteneminen Turvapaikkaprosessin eteneminen Asianajajapäivät 15.1.2016 Asianajaja Ville Punto Turvapaikkahakemus Haetaan rajalla rajavartijoilta tai sisämaassa poliisilaitokselta. Rekisteröinti ja alustava puhuttelu

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012 TILASTOKATSAUS 2012/3 Turvapaikkayksikkö 13.2.2013 TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään TILASTOKATSAUS 2012 Vastaanottoyksikkö 8.3.2013 VASTAANOTTOYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2012 tunnuslukuja. Katsauksessa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN

EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN EI VIRANOMAINEN EIKÄ OMAINEN Selvitys ilman huoltajaa tulleen lapsen edustamisjärjestelmästä L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään TILASTOKATSAUS 2013/1 Vastaanottoyksikkö 3.2.2013 VASTAANOTTOASIAT VUONNA 2013 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2013 tunnuslukuja. Katsauksessa

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

TURVAPAIKKA-ASIAT 2013. 1. Johdanto

TURVAPAIKKA-ASIAT 2013. 1. Johdanto TILASTOKATSAUS 213/2 Turvapaikkayksikkö 27.1.214 TURVAPAIKKA-ASIAT 213 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa pääosin kehitystä

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot