Sillalla-På Bron 2010 LUENTOTIIVISTELMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sillalla-På Bron 2010 LUENTOTIIVISTELMÄT"

Transkriptio

1 Sillalla-På Bron 2010 LUENTOTIIVISTELMÄT Seminaari

2 Sillalla-På Bron -seminaari 2010 Hyvät Sillalla-På Bron seminaarin osanottajat Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin 15. toimintavuosi käynnistyy Sillalla-På Bron -seminaarilla. Seminaari toteutetaan yhdeksännen kerran. Se kokoaa yhteen opettajia, terapeutteja, tulkkeja, puhevammaisia ihmisiä, tietotekniikan osaajia, laitetoimittajia ja muita vammaisten ihmisten parissa toimivia henkilöitä. Parhaillaan on käynnissä useita erilaisia hankkeita, lakiuudistuksia, ohjelmia, jotka vaikuttavat jokaisen osallistujan arkeen nyt ja tulevaisuudessa. Näitä ovat mm. valtioneuvoston vuonna 2006 eduskunnalle antama Vammaispoliittinen selonteko ja siihen liittyvä vammaispoliittisen ohjelman vuonna 2008 käynnistynyt valmistelutyö, YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) ja sen ratifiointityö Suomessa, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain sekä perusopetuslain uudistustyö. Lisäksi syyskuussa 2010 astuu voimaan uusi tulkkauspalvelulaki ja tulkkipalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle. Uudistukset ovat osoitus siitä, että yhteiskuntamme haluaa tasoittaa tietä vammaisten ihmisten yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle yhteiskunnassa. Uudet lait, ohjelmat ja palvelu-uudistukset eivät yksin riitä. Muutosta tarvitaan edelleen myös käytännön tasolla. Tikoteekki haluaa jälleen kerran haastaa Sillalla-På Bron -seminaarin osanottajat pohtimaan päivien aikana sitä, kenellä on oikeus kommunikointiin ja miten itse voin käytännössä edistää vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta? Antoisaa seminaaria! Eija Roisko Tikoteekin johtaja Kehitysvammaliitto ry 2 Sillalla-På Bron 2010

3 Sillalla - På Bron 2010 NÄYTTELYT Torstai 4.2. klo Perjantai 5.2. klo ALAKERRAN AULA: Comp-Aid Oy Kuparitie Helsinki Oppimateriaalikeskus Opike Kehitysvammaliitto ry. Viljatie 4 C, Helsinki TOISEN KERROKSEN AULA: Näköpiste Polarprint Oy Itämerenkatu Helsinki CognAid Oy Kantakyläntie Helsinki STIG (2.kerros): KAJO Apuvälineet Oy Hatanpään Valtatie 34 A Tampere PUNOS-hanke Honkalampi-Säätiö Niskakatu Joensuu SELMA (2. kerros): Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto Ruskeasuon koulu (AACi-kansiot) ISAAC Suomi-Finland Vaasan keskussairaalan Tikoteekki (LuKi-apuvälineet) SOLVEIG (2.kerros): Tikoteekki ideoita kommunikointikansioiden käyttöönoton tukemiseen sovelluksia leikeistä, jotka on mukautettu liikuntavammaisille lapsille sopiviksi pienikokoisia laitteita ja kommunikointiohjelmasovelluksia aikuisten puhevammaisten käyttöön alan uusinta kirjallisuutta ja videoita Papunet (www.papunet.net) mahdollisuus tutustua kuvatyökalun käyttöön ja työkalulla tuotettuihin materiaaleihin, mm. muokattaviin ja tulostettaviin kommunkointikansioihin selkokieliset tarinat muut uudet sisällöt Sillalla-På Bron 2010

4 Sisällysluettelo Sillalla Sillalla 2010 NÄYTTELYT...3 Sisällysluettelo...4 Sillalla ohjelma...6 LUENTOTIIVISTELMÄT: Afasia -henkilökohtaisia kokemuksia (Peter von Koskull, Victoria Mankki)...8 Active Learning for Children Who Have Severe Multiple Disabilities (Linda Burkhart)...9 Monivammainen lapsi aktiivisena osallistujana (Linda Burkhart)...10 Adaptations for Students Who Face Severe Physical and Multiple Challanges: from Light Tech to High Tec (Linda Burkhart)...11 Monipuoliset ratkaisut vammaisen oppilaan osallistumisen tukena (Linda Burkhart)...12 Palveluketjujen toimivuus (Eeva Leino)...13 Afasia, AAC ja asenteet (Tarja Aaltonen)...15 Tukea afaattisen henkilön ja omaisen vuorovaikutukseen (Tarja Kukkonen)...16 Apuvälineratkaisut kuntoutumisen tukena (Aino-Maija Parkkonen, Ulla Sergejeff)...18 Kommunikointipakki neurologian kuntoutusosastolle (Päivi Littunen, Outi Mustonen)...19 Internetin hakukoneet erityisryhmien käytössä (Kimmo Kyyhkynen, Marianna Ohtonen)...20 Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu (Niina Sillanpää, Sami Älli, Jukka Pynnönen, Jarkko Jokipakka)...21 ipodista moneksi (Jari Väisänen)...22 Se on mahdollista! Kommunikointiohjelmat videoneuvotteluissa (Erkki Piironen, Mirjam Turunen)..24 Opetus- ja kuntoutusohjelmia Power Pointilla (Annakaisa Ojanen, Marina Green-Järvinen)...25 Tuettu päätöksenteko ja voimaantuminen (Susanna Hintsala)...26 Onko sosiaalisuus puhevammaisen aikuisen oma valinta? (Annakaisa Ojanen, Kaisa Laine) Sillalla-På Bron 2010

5 Ajankohtaista tulkkauspalveluista: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulaki (Jaana Huhta)...29 Ajankohtaista tulkkauspalveluista: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden siirto Kelaan etenee (Petri Jäntti)...30 Mihin tarvitaan kommunikointiohjelmaa? (Irina Savolainen)...31 Elämä haltuun tietotekniikalla (Teijo Himanen, Lempi Aitola, Mikka Sinervo)...33 Hyödylliset opetusohjelmat (Marian Green-Järvinen)...34 Vuorovaikutus näkyväksi (Kaisa Martikainen, Tellervo Pirinen)...35 Monikulttuurinen kohtaaminen (Merja Svensk)...36 Osallistujalista...38 Sillalla-På Bron

6 To r s t a i Yhteinen ohjelma kaikille (Astrid) Sessio I (Astrid) Sessio II (Aleksis) Sessio III (Tage) 8.30 Ilmoittautuminen Tervetulokahvi Monivammainen oppilas koulussa Aivoverenkiertohäiriöt kommunikoinnin haasteena Tietotekniikan mahdollisuudet 9.30 Avaus Peter von Koskull puheterapeutti Victoria Mankki Monivammainen oppilas aktiivisena osallistujana (Active Learning for Children Who Have Severe Multiple Disabilities) erityisopettaja Linda Burkhart, USA (simultaanitulkkaus) Monipuoliset ratkaisut vammaisen oppilaan osallistumisen tukena -työpaja (Adaptations for Students Who Face Severe Physical and Multiple Challenges: From Light Tech to High Tech ) erityisopettaja Linda Burkhart (simultaanitulkkaus) Palveluketjujen toimivuus kuntoutusylilääkäri Eeva Leino Afasia, AAC ja asenteet YTT Tarja Aaltonen Tukea afaattisen henkilön ja omaisen vuorovaikutukseen FL Tarja Kukkonen Internetin hakukoneet erityisryhmien käytössä IT-suunnnittelija Kimmo Kyyhkynen verkkopalveluyksikön johtaja Marianna Ohtonen Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu internetissä verkkotoimittaja Niina Sillanpää IT-suunnittelija Sami Älli Jukka Pynnönen, Jarkko Jokipakka Podista moneksi IT-vastaava Jari Väisänen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Työpaja jatkuu: Monipuoliset ratkaisut vammaisen oppilaan osallistumisen tukena erityisopettaja Linda Burkhart (simultaanitulkkaus) Apuvälineratkaisut kuntoutumisen tukena puheterapeutti Aino-Maija Parkkonen puheterapeutti Ulla Sergejeff Kommunikointipakki neurologian kuntoutusosastolle puheterapeutti Päivi Littunen puheterapeutti Outi Mustonen Se on mahdollista! Kommunikointiohjelmat videoneuvotteluissa projektipäällikkö Erkki Piironen projektisuunnittelija Mirjam Turunen Opetus- ja kuntoutusohjelmia Power Pointilla puheterapeutti Annakaisa Ojanen IT-vastaava Marina Green-Järvinen Päivän päätös Päivän päätös Päivän päätös Ohjelmallinen illanvietto

7 Pe r j a nt a i Sessio I (Astrid) Sessio II (Aleksis) Sessio III ( Tage) Yhteinen ohjelma kaikille (Astrid) 9.00 Monivammainen oppilas koulussa Työpaja jatkuu: Monipuoliset ratkaisut vammaisen oppilaan osallistumisen tukena erityisopettaja Linda Burkhart (luentokieli englanti, ei tulkkausta) Itsemääräämisoikeus Tuettu päätöksenteko ja voimaantuminen kehittämispäällikkö Susanna Hintsala Onko sosiaalisuus puhevammaisen aikuisen oma valinta? puheterapeutti Kaisa Laine puheterapeutti Annakaisa Ojanen Eero Rikkilä Tietotekniikan mahdollisuudet Mihin tarvitaan kommunikointiohjelmaa? puheterapeutti Irina Savolainen Elämä haltuun tietotekniikalla Teijo Himanen puheterapeutti Lempi Aitola tekninen ohjaaja Miikka Sinervo Vuorovaikutus näkyväksi puheterapeutti Kaisa Martikainen puheterapeutti Tellervo Pirinen (Ealing Service for Children with Additional Needs ESCAN, Lontoo) Monikulttuurinen kohtaaminen kehittämiskonsultti Merja Svensk (Helsingin sosiaalivirasto) Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Tulkkauspalvelu Työpaja jatkuu: Monipuoliset ratkaisut vammaisen oppilaan osallistumisen tukena erityisopettaja Linda Burkhart Ajankohtaista tulkkauspalveluista lakimies Jaana Huhta, STM lakimies Petri Jäntti, Kela Hyödylliset opetusohjelmat IT-vastaava Marina Green-Järvinen Seminaarin päätös Tikoteekin johtaja Eija Roisko (luentokieli englanti, ei tulkkausta) Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

8 Afasia henkilökohtaisia kokemuksia 4.2. Astrid Peter von Koskull puh. (09) Victoria Mankki, puheterapeutti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Malmin Kauppatie 26, Helsinki puh Vuosittain noin suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön, mikä tarkoittaa 38 henkilöä päivässä, yksi henkilö joka 36. minuutti. Noin kolmannekselle sairastuneista jää jonkinasteinen kielellinen vaikeus eli afasia. Peter von Koskull sairastui aivohalvaukseen 12 vuotta sitten vuonna 1997, 63-vuotiaana. Sairaus iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hänellä ei ollut muita riskitekijöitä sairastua kuin pari aikaisempaa TIA-kohtausta. Sairastuessaan Peter menetti puhekykynsä, hänellä oli myös halvausoireita sairauden akuuttivaiheessa. Viikon sairaalassaolon jälkeen hänet kotiuduttiin vaimonsa hoiviin ja pitkä kuntoutusprosessi käynnistyi. Peter oli fyysisesti hyvässä kunnossa. Ainoastaan kuuman ja kylmän erottelu oli vahingoittunut oikealla puolella, mikä sinänsä aiheutti joitakin läheltä piti -tilanteita keittiöaskareissa. Kielellisesti Peterillä oli suurempia vaikeuksia. Akuuttivaiheen laaja-alainen afasia-oirekuva oli hieman lievittynyt; saksan kieleltä kuulostava puhe oli muuttunut sujumattomaksi afasiaksi, johon liittyi myös laajoja ymmärtämisen vaikeuksia. Puheterapeuttinen kuntoutus käynnistyi puheterapeutti Pia Setälän (ent. Saarinen) vastaanotolla kolme viikkoa sairastumisen jälkeen, kahtena kertana viikossa. Puheterapia jatkui jaksoissa kolme vuotta. Peter osallistui myös Folkhälsanin järjestämään Afasiakurssiin kahtena peräkkäisinä vuosina sekä Folkhälsanin järjestämään aktivointikurssiin. Sairastumisesta lähtien hän on myös ollut mukana ruotsinkielisen afasiakerhon toiminnassa, jota hän kuvaa itselleen yhtä tärkeäksi kuin AA-kerho alkoholisteille. Afasian lisäksi Peterillä on neuropsykologisia vaikeuksia, esimerkiksi muistitoiminnot ovat heikentyneet, toiminnan ohjauksessa on vaikeutta, mielialanmuutokset hankaloittavat ajoittain elämää, keskittyminen on vaativaa ja äkillinen väsyminen yllättää edelleen. Varsinkin heti sairastumisen jälkeen Peter kärsi myös masennuksesta. Apua ja voimia kuntoutumiseen Peter on saanut kokemuksiensa jakamisesta. Hän on vuodesta 2000 pitänyt luentoja sairastumisestaan ja afasiasta erilaisissa tilaisuuksissa kouluissa, seminaareissa ja muissa koulutustilaisuuksissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Esityksien valmisteluissa häntä auttaa tytär Netty von Koskull, vaimo Irma von Koskull ja puheterapeutti Victoria Mankki Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta. Peterin kaksi tärkeintä sanontaa on pitää olla hauskaa ja salli elämäsi olla afasiaa suurempi. 8 Sillalla-På Bron 2010

9 Active Learning for Children Who Have Severe Multiple Disabilities 4.2. Astrid Linda J. Burkhart 6201 Candle Ct. Eldersburg, MD USA tel Children who have severe physical and multiple disabilities may face a combination of learning challenges in areas such as: motor, language, communication, social interaction, cognition, sensory processing and complex communication needs. Many of these children need assistance for every basic need, and may have developed learned helplessness. This results in the child assuming a passive role instead of actively participating in the learning process. These barriers to learning present complex challenges for teachers and therapists who work with these children. This presentation will address questions such as: What are we learning from brain research that can help us better understand what is going on in the child s mind and what might work to motivate active learning? How can we use adapted learning materials to give these children a sense of control and to facilitate interaction? Come learn creative and practical strategies to enable children to become active learners. Participants will be able to: Describe the barriers and challenges faced by teachers, therapists and parents working with children who present significant multiple challenges Explain what we have learned from research on how the brain learns and relate this to effective strategies for teaching and learning Give practical examples and strategies to increase motivation and active engagement in the learning process Sillalla-På Bron

10 Monivammainen lapsi aktiivisena osallistujana 4.2. Astrid Linda J. Burkhart, erityisopettaja 6201 Candle Ct. Eldersburg, MD USA tel Monivammaisen lapsen oppimista voivat vaikeuttaa erilaiset motoriikkaan, kieleen, ilmaisuun, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kognitioon, sensoriseen prosessointiin tai erityisiin kommunikointitarpeisiin liittyvät tekijät. Monet näistä lapsista tarvitsevat apua kaikkien perustarpeidensa täyttämisessä. Heille saattaa kehittyä opittua avuttomuutta, jolloin lapsi omaksuu passiivisen roolin sen sijaan, että osallistuisi aktiivisesti oppimisprosessiin. Tällaiset oppimisen esteet tuottavat monimutkaisia haasteita lapsen kanssa työskenteleville opettajille ja terapeuteille. Esityksessä käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Miten aivotutkimus voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin lapsen mielenliikkeitä ja millä keinoin aktiivista oppimista voi motivoida? Kuinka mukautettuja oppimateriaaleja voidaan käyttää antamaan lapselle tunteen tilanteen hallinnasta ja helpottamaan vuorovaikutusta Tervetuloa oppimaan luovia ja käytännöllisiä toimintatapoja, joiden kautta lapselle tarjoutuu mahdollisuus osallistua aktiivisesti oppimisprosessiin. Osallistuja saa valmiuksia kuvata esteitä ja haasteita, joita monivammaisten lasten kanssa työskentelevät opettajat, terapeutit ja vanhemmat kohtaavat. pohtia mitä olemme oppineet aivojen oppimisjärjestelmää käsittelevästä tutkimuksesta ja soveltaa sitä opetuksen ja oppimisen toimintamalleihin. antaa käytännön esimerkkejä ja esitellä toimintatapoja, joilla voidaan lisätä motivaatiota ja aktiivista osallistumista oppimisprosessissa. 10 Sillalla-På Bron 2010

11 Adaptations for Students Who Face Severe Physical and Multiple Challenges: From Light Tech to High Tech 4.2. Astrid Linda J. Burkhart 6201 Candle Ct. Eldersburg, MD USA tel Are you working with children who face severe physical, complex communication, and multiple challenges, such as Cerebral Palsy, Rett Syndrome, Traumatic Brain Injury and a variety of other significant multiple conditions? Do you find that your students are struggling with trying to juggle the challenges of motor coordination, communication, language, vision and cognition needed to effectively access even a simple communication device? Are they having difficulty communicating what they are thinking and developing language skills? Come explore creative and practical strategies to overcome these complex barriers to learning and provide them with access to communication and education. For some of these children, cortical visual impairment complicates this process even further. Characteristics of Cortical Visual Impairment (delineated by Dr. Christine Roman-Lantzy) will be presented in terms of strategies to develop visual and communication skills. Sometimes, communication needs may have to move ahead of developing visual skills due to conversational flow and efficiency. For those students, a form of auditory listing may be the most effective strategy for communication, while focusing on visual skills in other areas. Rationale for making decisions such as these will be discussed. This presentation will demonstrate the use of a variety of Light Tech partner-assisted communication books and strategies that can help give a child a means of interactive communication, while he/she is developing skills needed to access a device independently. Organization of vocabulary, by pragmatic intent (PODD) - based upon the work of Gayle Porter (Melbourne, Australia) will be discussed. Creative light tech to high tech strategies for developing visual, auditory and multi-modal interactive communication systems will be shared. Strategies for teaching and learning to use PODD with children and their communication partners will be explained. OUTCOMES: Participants will be able to: Describe the challenges faced by teachers and therapists working with students who present significant multiple challenges and who are often not testable by traditional means of assessment, and explain the concept of a dynamic assessment process Discuss the characteristics of children who face multiple challenges, including cortical vision impairment, and describe effective strategies for helping these children develop vision and communication skills. Discuss the concept of pragmatic organization of vocabulary and give examples of pragmatic intents used with multi-modal partner-assisted communication strategies. Describe principals of partner-assisted communication using PODD communication books, and discuss strategies for teaching this process to students. Sillalla-På Bron

12 Monipuoliset ratkaisut vammaisen oppilaan osallistumisen tukena 4.2. Astrid Linda J. Burkhart, erityisopettaja 6201 Candle Ct. Eldersburg, MD USA tel Teetkö työtä lasten kanssa, joilla on liikunta-, puhe- ja monivammaisuutta, kuten CP-vamma, Rettin oireyhtymä, traumaattinen aivovaurio tai jokin muu merkittävä kehityshäiriö? Tuntuuko siltä, että oppilaasi yrittävät epätoivoisesti taiteilla motoriikkaan, kommunikointiin, kieleen, näkökykyyn ja kognitioon liittyvien haasteiden kanssa, jotka vaikeuttavat jopa yksinkertaisempien kommunikointivälineiden käyttöä? Onko heillä vaikeuksia itseilmaisussa ja kielellisten taitojen kehityksessä? Tule tutustumaan luoviin ja käytännöllisiin toimintatapoihin, joiden kautta nämä monimuotoiset esteet oppimiselle voidaan ylittää ja lapselle tarjoutuu mahdollisuus kommunikointiin ja opetukseen. Joillakin monivammaisilla lapsilla aivoperäinen näkövamma vaikeuttaa oppimista entisestään. Työpajassa esitellään aivoperäisen näkövamman peruspiirteet (perustuen Christine Roman-Lantzyn määritelmään), joita tarkastellaan näönkäytön ja kommunikointitaitojen kehittämisstrategioiden näkökulmasta. Toimivan keskusteluyhteyden synnyttämiseksi kommunikointitarpeet on joskus asetettava visuaalisten taitojen kehityksen edelle. Näille oppilaille auditiiviseen askellukseen perustuva menetelmä voi olla tehokkain tapa tukea kommunikointia ja visuaalisten taitojen kehittämiseen voidaan keskittyä muilla alueilla. Työpajassa keskustellaan perusteista tämän tyyppisille valinnoille. Työpajassa esitellään erilaisia kumppanin avustuksella käytettäviä light tech kommunikointikansioita ja -strategioita, joiden avulla lapsi saa keinoja vastavuoroiseen kommunikointiin. Samalla lapselle kehittyy taitoja, joita hän tarvitsee apuvälineiden itsenäiseen käyttöön. Keskustelemme myös pragmaattiseen lähestymistapaan perustuvasta sanaston organisoinnista (PODD), joka pohjautuu australialaisen Gayle Porterin työhön. Pohdimme yhdessä luovia light tech - ja high tec -ratkaisuja kehittämään visuaalista, auditiivista ja multimodaalista vastavuoroista kommunikointia. Työpajassa esitellään myös toimintamalleja, joiden avulla PODD:n mukaista sanaston käyttöä voidaan oppia ja opettaa lapsille sekä heidän kommunikointikumppaneilleen. Työpaja antaa osallistujille valmiuksia kuvata monivammaisten lasten kanssa työskentelevien opettajien ja terapeuttien kohtaamia haasteita silloin, kun oppilaat eivät ole testattavissa perinteisillä arviointimenetelmillä, ja esitellä dynaamisen arviointiprosessin käsitettä. keskustella monivammaisten lasten - mukaan lukien näkömonivammaisten lasten erityispiirteistä, ja kuvata toimintamalleja, joiden avulla lapsia voidaan auttaa kehittämään näönkäyttöään ja kommunikointitaitojaan. keskustella sanaston pragmaattisen organisoinnin ideasta ja antaa esimerkkejä pragmaattisen lähestymistavan soveltamisesta kumppanin avustuksella toteutettavaan monimuotoiseen kommunikointiin. kuvata kumppanin avustuksella käytettävien PODD-kansioiden periaatteita ja pohtia toimintamalleja, joiden avulla prosessi voidaan opettaa oppilaille. 12 Sillalla-På Bron 2010

13 Palveluketjujen toimivuus 4.2. Aleksis Eeva Leino, kuntoutusylilääkäri TAYS, kuntoutuskeskus Teiskontie 35, Tampere puh. (03) Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on rakentunut vähitellen hyvinvointivaltion muotoutuessa. Se perustuu lukuisiin eri ajankohtina säädettyihin lakeihin, ja on usean hallinnonalan vastuulla. Kuntoutusjärjestelmän muodostavat julkinen terveydenhuolto, kuntien sosiaalitoimi, Kansaneläkelaitos, työvoimahallinnon kuntoutustoiminta, vakuutuslaitokset, koulutoimen erityisopetus sekä työelämän ja työterveyshuollon kuntouttava toiminta. Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttaman vammautumisen kuntoutus on pääasiallisesti terveydenhuollon vastuulla. Vaikka osa palveluista, jotka mahdollistavat esimerkiksi kotona asumisen, kuuluvat sosiaalitoimelle ja Kelalle, on terveydenhuollolla sairauden hoidon ja sairaalahoitovaiheen jälkeinen kuntoutusvastuu, sekä jatkossakin päävastuu siitä että kuntoutuspalveluista rakentuu tavoitteellinen kokonaisuus. Palveluketju ei ole vain peräkkäisten palvelu- ja tukitoimien jono, vaan palveluilla tulee olla yhteinen tavoite. Kuntoutuksen palveluketjun pitäisi perustua riittävän tiedon varassa tapahtuvaan suunnitteluun, hyviin ja viiveettömiin palveluihin sekä toimijoiden keskinäiseen, kuntoutujalähtöiseen ymmärrykseen. Hoito- ja palveluketjun ainutkertaisuus yksittäisen potilaan kohdalla on aina haavoittuva, koska porrastetussa ja monialaisessa toimintaympäristössä tekeminen jakautuu monelle taholle. Prosessien katkeamisia saattaa tapahtua, jopa saman sairaalan sisällä, esimerkiksi eri erikoisalojen konsultoidessa toisiaan, jos hoitovastuu vaihtuu ilman selkeää sopimista. Palveluketjun asiakaslähtöisyydestä ja tavoitteellisuudesta onkin huolehdittava erityisen hyvin silloin, kun toimijoita on useita. Maamme sairaanhoitopiireissä aivoverenkiertohäiriöiden ja niiden jälkitilojen kuntoutus on järjestetty vaihtelevasti. Huolimatta pyrkimyksistä kehittää ja yhdenmukaistaa kuntoutuspalveluja, ei käyvän hoidon mukaista kuntoutusta ole kyetty kattavasti järjestämään (1.). Suomen sairaanhoitopiirit ovat väestöpohjiltaan, elinkeinorakenteiltaan, liikenneolosuhteiltaan ja palveluetäisyyksiltään hyvin erilaisia, ja eri kunnissa asuvat ihmiset saavat eritasoisia palveluja kotikuntiensa taloudellisista tilanteista riippuen. Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu ja järjestäminen ei ole Suomessa toteutunut niin tehokkaasti, että palveluketjut olisivat tasalaatuisia kotikunnasta riippumatta. Kuntoutusta tuleekin suunnitella paitsi kuntoutujalle yksilöllisesti myös alueellisena palvelurakenteena (2.,3.). Aivoverenkiertohäiriöt kuten muutkin neurologiset sairaudet ovat aina ihmisen minuutta koskettavia, koska ne vaikuttavat laajasti toimintakykyyn ja persoonalliseen ilmaisuun. Toisaalta aivoilla on plastisiteettiin perustuvaa kuntoutumispotentiaalia, jonka vuoksi kuntoutus kannattaa. Palveluketjujen toimivuus on välttämätön edellytys sille, että vaikuttaviksi todetut kuntoutusmuodot toteutetaan tehokkaasti. Palvelujärjestelmässämme on ilmeisen vaikeaa omaksua suunnitelmallisen yhteistyön käytäntöjä, ja tärkeänä syynä tähän on monirahoitteinen palvelujärjestelmä sinänsä. Hoidon ja kuntoutuksen palveluketjujen kannalta ongelmallisia asioita ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon erillisyys, kuntien autonomia sekä nykyisin myös esimerkiksi kilpailutuslainsäädäntö, joka käytännön tasolla vaikeuttaa kuntoutuksen yhteistyölainsäädännön mukaista toimintaa. jatkuu seuraavalla sivulla Sillalla-På Bron

14 Viitteet: 1. Takala Teemu: selvitys aivoverenkiertohäiriöiden sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumisesta ja kuntoutuksen toteutumisesta Suomessa. Kirjassa: Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus. Suomalainen Lääkärisuera Duodecim ja Suomen Akatemia, Valtioneuvoston Asetus hoidon järjestämisestä Lääkinnällinen Kuntoutus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 193/ Sillalla-På Bron 2010

15 Afasia, AAC ja asenteet 4.2. Aleksis Tarja Aaltonen, YTT Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto puh Suuntaudumme maailmaan luomalla kognitiivisen suhteen kohteisiin, joista maailmamme muodostuu. Kohteet voivat olla ihmisiä, esineitä tai ne voivat olla abstraktimpiakin ilmiöitä kuten käsitteitä tai laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia kuten vaikkapa kuntoutus ja se ketä kannattaa kuntouttaa. Asenteeseen kiteytyy aina arvio kohteesta. Ihmisillä on asenteita kaikkia elämän osa-alueita ja ilmiöitä kohtaan, koska asenteet ovat hyödyllisiä. Asenteet auttavat meitä selviytymään erilaisissa ympäristöissä, ne auttavat meitä organisoimaan ja yksinkertaistamaan kokemuksiamme, sekä tekemään päätöksiä ja valintoja. Asenteet auttavat myös rakentamaan suhteemme tosiin ihmisiin ja itseemme. Asenteissa kiteytyy kolmen tyyppinen informaatio: uskomukset, tuntemukset ja tunteet sekä tieto siitä millainen toiminta liittyy tai on liittynyt siihen kohteeseen, josta asenne on muodostettu. Afaattiset puhujat eivät hyödy AAC- menetelmistä, minkä vuoksi he eivät ole puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen optimaalinen käyttäjäryhmä. Tämä on provokatiiviseksi tarkoitettu stereotyyppinen väite, jonka perusteet olen löytänyt kansainvälisestä kirjallisuudesta ja jonka puolesta ja jota vastaan löytyy kantoja. Väite ilmaisee arvion asenteen, jota lähden esitelmässäni pilkkomaan. Kansainvälisen kirjallisuuden ohella pohdintojani on siivittänyt Tampereen yliopistollisen sairaalan Tikoteekin kanssa yhteistyössä ja Suomen Akatemian rahoituksella toteutettu Murtunut intersubjektiivisuus -tutkimushanke. Jos ajattelemme AAC-menetelmien käyttöönoton koko prosessia, avautuu tarkasteltavaksemme melkoinen asenteiden vyyhti. Afaattisella puhujalla, hänen lähipiirillään ja ammattilaisilla, kaikilla on asenteita ainakin sairautta ja afaattista oiretta; apuvälineitä ja kuntoutuskäytäntöjä sekä niitä toteuttavia ammattilaisia; mutta myös läheisiä ja heidän rooliaan kohtaan. Usein kuntoutuksen yhteydessä puhutaan motivaatiosta, jolla voi olla jotain tekemistä myös asenteiden kanssa. Pitäisikö asenteille tehdä jotain? Pitäisikö ne pyrkiä huomioimaan jotenkin ja onko se edes mahdollista? Miksi asenteita on tärkeä pohtia? Siksi että asenteet ohjaavat toimintaamme ja niistä voi tulla tietoiseksi. Kirjallisuus: Bahr, E (2008) Light Technology Augmentative Communication for Acute Care and Rehab Settings. Top Stroke Rehabil 15 (4): Beukelman, D et al. (2007) AAC for Adults with Acquired Neurological Conditions: A Review. Augmentative and Alternative Communication, 23 (3): Beukelman, D & Mirenda, P (2005). Augmentative and Alternative Communication. Paul H. Brookes Publishing co: Baltimore. Smith, E & Mackie, D (2007). Social psychology. Psychology Press, Taylor & Francis Group: Hove Sillalla-På Bron

16 Tukea afaattisen henkilön ja omaisen vuorovaikutukseen 4.2. Aleksis Tarja Kukkonen, FL, KM, YTM, puheterapeutti Puheopin laitos Tampereen yliopisto puh. (03) Kuntoutusjärjestelmä on lääkinnällisen kuntoutuksen osalta rakennettu hyvin potilaslähtöiseksi. Sairastuminen ja sairastumisen seuraukset koskettavat kuitenkin koko perhettä. Perhe on herkkä systeemi: kaikki mikä koskettaa yhtä jäsentä, koskettaa eri tavoin muita yksittäisiä perheen jäseniä. Samoin kaikki mikä koskettaa yhtä perheenjäsentä, koskettaa perhettä systeeminä ja kaikki mikä koskettaa perhettä systeeminä koskettaa jokaista sen jäsentä. Vajavuuskeskeisen kuntoutusmallin rinnalle on noussut uusi kuntoutuksen malli, jossa korostuvat kuntoutujan säilyneiden taitojen lisäksi kuntoutujan lähiympäristö osallistumisen mahdollistajana ja edistäjänä (Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma, 2003). Afasiakuntoutuksen näkökulma on siirtynyt häiriökeskeisestä ajattelusta yhteisöpohjaisen toiminnan kehittämiseen. Yksilön ja ympäristön taitoja kehittämällä afaattisen puhujan on mahdollista toimia aktiivisemman kommunikoijan roolissa, ylläpitää sosiaalisia kontaktejaan ja osallistua elämän eri toimintoihin (Howe, Worrall & Hickson, 2008; Kagan, 1998). Afasiakuntoutuksessa korostuu siis nykyään entistä vahvemmin yksilön taitojen ja kyvykkyyden rinnalla se, kuinka ympäristö voi vaikuttaa kommunikoinnin onnistumiseen ja edesauttaa tai estää sitä (Cunningham ja Ward, 2003). Taitava keskustelukumppani voi täten omalla toiminnallaan merkittävästi helpottaa afaattisen puhujan viestintää ja lieventää afasiasta aiheutuvaa haittaa oman toimintansa kautta (Hopper ym., 2002; Kagan, 1998; Kagan ym., 2001). Läheiset saattavat kuitenkin olla hyvin keinottomia viestiessään afaattisen läheisensä kanssa (Hopper ym., 2002; Oelschlaeger & Damico, 2000). Osa läheisistä ei löydä spontaanisti keinoja rakentaa keskustelua yhdessä afaattisen läheisensä kanssa tai heidän käyttämänsä keinot saattavat ennemminkin estää kuin edistää afaattisen henkilön osallistumista keskusteluun (Booth & Perkins, 1999; Kagan, 1998). Supportiivinen eli tukea-antava viestintä keskittyy selvittämään tukemista viestinnällisenä prosessina. Esimerkiksi Burleson ja MacGeorge (2002) määrittelevät supportiiviseksi viestinnäksi verbaalisen ja nonverbaalisen käyttäytymisen, jonka tarkoituksena on osoittaa apua henkilölle, jonka ajatellaan olevan sen tarpeessa. Tällöin supportiivisena viestintänä ymmärretään kaikenlainen tukea-antava viestintäkäyttäytyminen, eli esimerkiksi kognitiivisten tai emotionaalisten resurssien tarjoaminen toiselle ongelmallisen tilanteen selviämiseksi. Supportiivinen viestinnän ymmärretään olevan verbaalia ja nonverbaalia käyttäytymistä, joka vaikuttaa tuen antajan ja vastaanottajan käsityksiin toisistaan, suhteestaan ja tilanteesta. Supportiivinen viestintä nähdään siis tarkoituksellisena ja tavoitteellisena viestintäkäyttäytymisenä (Albrecht & Goldsmith 2003). Tuki tarkoittaa toisen vuorovaikutussuhteen osapuolen tarjoamaa sekä abstraktia että konkreettia apua. Supportiivisen viestinnän tarkastelun ohessa kiinnitetään myös huomiota siihen, missä menee tuen ja vaikuttamisen raja. Supportiivisella viestinnällä tiedetään olevan mm. puskurivaikutusta, jossa tuen ajatellaan vaimentavan stressiä aiheuttavan tekijän voimaa ja auttamaan henkilöä sopeutumaan stressitekijän luomaan tilanteeseen (Callaghan & Morrisey 1993). Supportiivisen viestinnän vahvistamisessa läheisten ja afaattisten puhujien kesken voidaan käyttää muun muassa Kolbin kokemusperäisen oppimisen mallia, joka korostaa oppimisen prosessiluon- 16 Sillalla-På Bron 2010

17 netta ja sen tavoitteena on reflektion, pohdiskelevan havainnoinnin kautta siirtyä tiedostamattomasta, välittömästä omakohtaisesta kokemuksesta (miltä afasia tuntuu, miltä ilmiöt arkitiedon valossa näyttävät) tiedostettuun abstraktiin käsitteellistämiseen (afasian ilmikuvat, viestinnän häiriöiden monimuotoisuus) ja sitä kautta aktiivista toimintaa korostavaan oppimiseen. Pohdiskeleva havainnointi korostaa ilmiön eri näkökulmien ja oman oppimisen pohdintaa, jossa ilmiö pyritään liittämään erilaisiin assosiaatioyhteyksiin sekä syventämään omaa itsetuntemusta tai ymmärrystä käsiteltävänä olevasta ilmiöstä. Käsitteellistämisessä tavoitteena on kurinalainen systemaattinen ajattelu, ongelmia ymmärtävä ratkaisu ja teorian muodostus. Aktiivista toimintaa korostava oppiminen pyrkii täten etsimään toimivia ratkaisuja, vaikuttamaan ihmisiin, etsimään sovelluksia ja muuttamaan asioita. Siinä on olennaista päämäärähakuisuus, johon kuuluu myös epäonnistumisen riskin ottaminen. Tarkoituksellisen ja tavoitteellisen viestintäkäyttäytymisen haltuunottoprosessin tavoitteina ja sisältöinä afaattisten puhujien ja heidän läheistensä supportiivisessa viestinnässä ovat samalla sekä yleisen viestintätiedon lisääminen että mahdollisesti soveltuvien puhetta tukevien ja korvaavien keinojen hallinnan vahvistaminen sekä keskustelun käyminen tietotaidon lisäämisen ja lisääntymisen prosessista. Lähdeviitteet saatavissa kirjoittajalta: Sillalla-På Bron

18 Apuvälineratkaisut kuntoutumisen tukena 4.2. Aleksis Tikoteekki-työryhmä Aino-Maija Parkkonen, puheterapeutti TAYS-apuvälineyksikkö, Z2 PL 2000, Tampere puh. (03) Ulla Sergejeff, puheterapeutti TAYS Apuvälineyksikkö Z2 PL 2000, Tampere puh. (03) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) tuottaa apuvälinepalveluja alueellaan, alueellisen suunnitelman mukaisesti. Sen mukaan esimerkiksi lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalvelut tuotetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan apuvälineyksikössä, jossa siihen on varattu 3 hengen työpanokset. Työryhmän muodostavat toimintaterapeutti, puheterapeutti (tällä hetkellä työpanoksen jakaa kaksi henkilöä) ja tekninen ohjaaja. Apuvälineyksikköön lähetetään sairaanhoitopiirin alueelta sekä sairaalan yksiköistä kaiken ikäisiä asiakkaita apuvälinearviointiin, jonka perusteella tehdään ratkaisuja ja suosituksia eri tahoille. Apuvälinepalvelut hoidetaan moniammatillisesti ja yhteistyössä asiakkaiden lähi-ihmisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden kanssa, pääasiassa asiakkaiden omissa toimintaympäristöissä. Koska apuvälinepalveluiden saamisessa on alueellisia vaihteluita, tulee yksikköön jonkin verran lähetteitä myös muista sairaanhoitopiireistä. Apuvälineyksikön asiakkuutta ei rajata iän, diagnoosin, taitojen tai lähettäjätahojen mukaan, vaan lähettämisen perusteena tulisi olla ajatus siitä, että asiakkaan kommunikointivaikeuksia pyritään helpottamaan tai kommunikointia tehostamaan apuvälinein tai asiakkaan toimintakykyä kenties lisätä tietokoneavusteisesti, mahdollisesti erityisiä lisälaitteita ja ohjelmia hyödyntäen. Käytännön ratkaisut sisältävät laajasti sekä teknisiä että ei-teknisiä osa-alueita, sekä yleisesti hyödynnettyä että erityistä apuvälineteknologiaa. Esityksessämme pyrimme tuomaan esille apuvälinepalvelut osana kuntoutusprosessia ja apuvälineet osana kuntoutusta. Havaintojemme mukaan oikein osuneilla apuvälinevalinnoilla voi olla suurikin merkitys kuntoutumisen eteenpäin viejänä, välineenä tai motivoijana, erityisesti jos asiakkaan vammat ovat vakavasti hänen toimintakykyään rajoittavia. Jotta hyviin tuloksiin päästäisiin, on täytettävä monta edellytystä, joita pohdimme esityksessämme asiakastapausten valossa. 18 Sillalla-På Bron 2010

19 Kommunikointipakki neurologian kuntoutusosastolle 4.2. Aleksis Päivi Littunen, puheterapeutti Keski-Suomen shp, Keski-Suomen Kommunikaatiokeskus Tikoteekki PL 5, Jyväskylä puh Outi Mustonen, puheterapeutti Keski-Suomen shp Neurologian pkl PL 5, Jyväskylä puh. (014) Tässä esityksessä kuvataan neurologian kuntoutusosastolle suunniteltavan kommunikointipakin käyttöön ottoon liittyvän prosessin alkuvaihetta. Projektin alkamiseen vaikutti useampi tekijä, joita eri tahot olivat pohtineet omassa työssään. Neurologian osastolla kaivattiin lisämahdollisuuksia kommunikoinnin tukemiseen, sillä arjen hoitotilanteissa henkilökunta koki, että keinoja yhteisen kielen ja vuorovaikutuksen löytymiseen ei aina ollut. Samaan aikaan eri yhteyksissä esiteltiin kokeiluja terveydenhuollon toimintaympäristöjen muokkaamisesta kommunikointia tukevammaksi. Mm. vuonna 2008 Aivohalvaus- ja afasiapäivillä esiteltiin irlantilaisen sairaalan käyttämiä keinoja lisätä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin esteettömyyttä (Barrow & Pound) ja ISAAC:n konferenssissa AAC-koulutusta teho-osastojen hoitajille USA:ssa (Garrett, K. ym.). Kommunikointiympäristön merkityksen korostumisen taustalla vaikuttaa kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus ICF, joka ottaa yksilön toimintakyvyssä huomioon lääketieteellisen terveydentilan lisäksi myös yhteisöllisen näkökulman. Lopullisena sysäyksenä kokeilun aloittamiselle oli Helsingin Tikoteekin ehdotus osastolle sijoitettavan kommunikointipakin kokeilusta. Hankkeesta keskusteltiin aluksi Keski-Suomen shp:n neurologian akuutti- ja kuntoutusosastojen osastonhoitajien kanssa. Molemmilta tahoilta tuli toive lisäkoulutuksesta kommunikoinnin tukemiseen liittyen. Tässä vaiheessa akuuttiosasto jätettiin kuitenkin kokeilun alkuvaiheesta pois käytännön toteuttamisen helpottamiseksi. Hankkeen tavoitteena on tukea potilaan omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tähän pyritään lisäämällä henkilökunnan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia kohdata henkilö, jolla on kommunikointivaikeuksia mm. opettamalla heille helppokäyttöisiä AAC-keinoja. Puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien mahdollisimman tehokkaasta käytöstä pyritään luomaan vakiintunut toimintamalli osastoille. Osastojen ja Tikoteekin puheterapeutti hoitivat käytännön koulutuksen, johon osallistui pääasiassa hoitohenkilökuntaa ja terapeutteja. Yhdessä Helsingin Tikoteekin kanssa suunnitellaan pakin sisältöä ja Helsingin Tikoteekki työstää materiaalia. Koulutus toteutettiin pienryhmissä siten, että jokainen ryhmä osallistui kolmeen eri tapaamiseen. Ensimmäinen kokoontuminen sisälsi tietoa hankkeen taustasta, tavoitteista ja etenemisestä sekä perustietoa AAC:sta. Aihetta lähestyttiin myös kahden kuvitteellisen potilasesimerkkitapauksen kautta. Toisella ja kolmannella kerralla keskusteltiin ja tehtiin käytännön harjoituksia erilaisten kommunikointia tukevien ja korvaavien keinojen käytöstä (mm. aakkostaulu, nopea piirroskuvakommunikointi, auditiivinen kansio). Henkilökunnalta kerättiin myös tietoa, millaista sanastoa he tunsivat tarvitsevansa arjen tilanteissa. Ryhmissä keskeisimmiksi asioiksi nousivat aakkostaulun erilaisten käyttömahdollisuuksien käytännön harjoittelun tärkeys, kuvitetun päiväjärjestyksen käyttöönotto sekä auditiivisen kansion idean hyödyntäminen arkitilanteissa. Kommunikointipakki otetaan käyttöön vaiheittain kevään 2010 aikana. Tarpeen mukaan järjestetään uusia ja täydentäviä harjoittelukertoja henkilökunnalle. Kokemuksia koulutuksesta, kommunikointipakin käytöstä, sen toimivuudesta ja työskentelytapojen mahdollisesta muutoksesta kerätään henkilökunnalta. Sillalla-På Bron

20 Internetin hakukoneet erityisryhmien käytössä 4.2. Tage Kimmo Kyyhkynen, IT-suunnittelija, DI Marianna Ohtonen, johtaja, FM Papunet-verkkopalveluyksikkö, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, Helsinki, puh (09) Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksikössä toteutettiin vuosien aikana Erityisryhmille soveltuvan tiedonhakupalvelun toteuttaminen -projekti, jossa kartoitettiin selkokielen kohderyhmien tarpeita ja mahdollisia ongelmakohtia internetin hakukoneita käytettäessä ja suunniteltiin näiden käyttäjien tarpeita vastaava käyttöliittymäprototyyppi. Projektin päämääränä oli parantaa erityisryhmien tietoyhteiskuntavalmiuksia ja -taitoja kehittämällä tehokas tiedonhaun väline. Pääasialliset tavoitteet olivat tiedon kerääminen erityisryhmien hakukäyttäytymisestä ja kerätyn tiedon soveltaminen helppokäyttöisen hakukäyttöliittymän toteuttamisessa. Projektin kohderyhmänä olivat lukutaitoiset puhe- ja kehitysvammaiset ihmiset, joilla on riittävät tietotekniset taidot. Projektissa tuloksia voidaan helposti hyödyntää tulevaisuudessa myös monet muut tiedonhakijat, mm. erilaiset oppijat, ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Tästä juontuu projektin työnimi Selkohaku. Ensimmäisen projektivuoden aikana kartoitettiin taustatietoa aikaisempaa tutkimusmateriaalia vertailemalla ja kerättiin käyttäjätietoa hankkeen kohderyhmien tiedonhaun tavoista seuraamalla kohderyhmien edustajien toimintaa olemassa olevissa hakupalveluissa, esimerkiksi Googlessa. Toisen projektivuoden aikana kerättyä tutkimusaineisto analysoitiin ja sen perusteella tehtiin erilaisia käyttöliittymäprototyyppejä. Prototyyppien käytettävyyttä arvioitiin asiantuntijoiden ja käyttäjäryhmien edustajien toimesta suoritetuin käyttäjätestein. Esityksessä kerrotaan hankkeessa toteutetuista käytettävyystutkimuksista ja niiden tuloksista. Käytettävyystutkimuksissa nousi esille joitakin selkeitä ongelmakohtia, joiden ratkaiseminen voisi oleellisesti helpottaa kohderyhmien tiedonhakumahdollisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi sopivien hakusanojen keksiminen, hakusanojen oikeinkirjoitus sekä hakutulosten esittäminen. Projekti toteutettiin yhteistyössä HIITin (Helsinki Institute for Information Technology), Helsingin kauppakorkeakoulun CKIR:n (Center for Knowledge and Innovation Research), BitLips Oy:n, Espoon Eestinmetsän koulun, Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Diakoniaopiston kanssa. Projektin rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Lähteet: Aula, A. (2005). Older adults use of web and search engines. Universal Access in the Information Society. Rose, D.E., Levinson, D. (2004) Understanding user goals in Web search. Proceedings of 13th International World Wide Web Conference - WWW Cucerzan, S., Brill, E. (2004) Spelling correction as an iterative process that exploits the collective knowledge of web users. Proceedings of the 2004 Conference on Empirical Methods in Natural Language Processing. Kickmeier-Rust, M. D., & Albert, D. (2003). The Effects of Scannability on Information Search: An Online Experiment. Proceedings of the 17th British HCI Group Annual Conference Obendorf, H. and Weinreich, H. (2003) Comparing link marker visualization techniques Changes in reading behaviour. Proceedings of 12th International World Wide Web Conference - WWW2003. Aula, A., Nordhausen, K. (2006). Modeling successful performance in web search. Journal of the American Society for Information Science and Technology, volume 57, issue Sillalla-På Bron 2010

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Marianna Ohtonen Niina Sillapää Sami Älli Timo Övermark Papunet-verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 00700 Helsinki www.papunet.net

Lisätiedot

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

OPAS kommunikoinnin apuvälinepalveluihin

OPAS kommunikoinnin apuvälinepalveluihin OPAS kommunikoinnin apuvälinepalveluihin S i s ä l l y s Jokaisella on oikeus kommunikointiin Puhevammaisuus Kommunikoinnin apuvälinepalvelut Kommunikoinnin apuvälineet Kommunikointitaulut ja -kansiot

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa

Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Sillalla-seminaari 6. 2. 2014 Irina Savolainen 2014 ICF = kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11 Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Ensiapua kommunikointiin

Ensiapua kommunikointiin 1 Ensiapua kommunikointiin Ensiapua kommunikointiin -materiaalit on suunnattu apuvälineeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyöhön silloin, kun asiakkaalla on puhevamma eikä työntekijällä ole tarkempaa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Helena Pesola 12.2.2015 1 Kuntoutuspalvelujen muotoilu lähtee asiakkaiden tarpeista Kela on

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot