05 Poronkusema maailmanmenestykseen. 08 YT-neuvotteluinfo. 14 Kuvakilpailun voittajat

Transkriptio

1 Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 2.08 nonsordino 05 Poronkusema maailmanmenestykseen 08 YT-neuvotteluinfo 14 Kuvakilpailun voittajat

2 Pääkirjoitus: Talouden aalloilla STTK on kuin Nooan arkki Poronkusema maailmanmenestykseen Yhteistoimintaneuvottelut sopimuksettomilla aloilla Oletko löytänyt EU-identiteettisi? Kesäisiä hetkiä Tutustupa Hannaan ja Miskaan! Julkaisija Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry MaMa ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Päätoimittaja Mikko Meriluoto Ulkoasu Toimituskunta Kaarina Pehkonen, Helsinki Tytti Bräysy, Oulu Mikko Meriluoto, Vihti Hannu Klemetti, Kuopio Antti Kangassalo, Helsinki Yhteystiedot Asemamiehenkatu Helsinki Puh Kaarina Pehkonen, pj Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksen vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Talouden aalloilla Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani on maailmalla menossa aikamoinen finanssikriisiksikin nimitetty talouden myllerrys. Talouden laskusuhdanteesta on ollut merkkejä jo hyvän aikaa, mutta harva uskoi laman saavan nykyisenkaltaisia mittasuhteita. Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkanut maailmantalouden kuohunta on kaatanut pankkeja ja sijoituslaitoksia, jopa miltei kokonaisia valtioita. Kansainvälisiä kriisikokouksia on pidetty siinä toivossa, että koko maailman finanssijärjestelmän romahtaminen saataisiin estettyä ja pankkien sekä kuluttajien luottamus siihen palautettua. Suomessa talouden kriisiä on tietenkin seurattu silmä kovana. Kukaan ei toivo 90-luvun alun tapahtumien toistuvan. Toisaalta Suomessa on kehitetty erilaisia mittareita ja työkaluja talouden seurantaan ja tarvittaessa korjausliikkeiden tekemiseen, minkä perusteella maamme toivotaan välttävän pahimman laman. Nykyajan globaalissa taloudessa mikään maa ei kuitenkaan voi täysin välttyä taloutta keikuttavilta laineilta, kun taantuma keikuttaa kauppakumppaneita eri puolilla maailmaa. Moni yritys pyrkii varautumaan tulevaan kiristämällä rahahanojaan ja miettimällä toimintaansa entistä tarkemmin välttääkseen rahoitusvaikeudet. Tämä näkyy erityisesti myös mamalaisilla aloilla, joihin yritysten talouden säästötoimet helposti kohdistuvat. Päädyttäessä YT-neuvotteluihin ollaan jo ylitetty kriisin raja. Kriisi ei tällöin rajoitu enää vain yritysjohtoon, vaan se on laajentunut myös työntekijäpuolelle. Silloin on myös työntekijöiden tiedettävä, miten menetellä, jotta kriisistä selvitään mahdollisimman vähin vaurioin. ERTOn lakimies Hanna Harvima on koonnut tämän lehden sivuille kattavat tietopaketin YT-neuvotteluista. Pakettiin kannattaa tutustua ja omat oikeudet ja mahdollisuudet opetella. 18 Mousepro Seuraava NonSordino ilmestyy talvella Lehden sivuille olemme koonneet muutenkin mielenkiintoisen paketin ajankohtaisista asioista. 19 Mitä mietit, opiskelijajäsen? kannen kuva: lapland studios oy Rauhallista talvea toivottaen Mikko Meriluoto, vpj 02

3 Asiantuntijaluentoja, työmarkkinatietoutta, vaikuttamista, vaelluskursseja, patikkaretkiä, saaristoristeilyjä ja tempauksia turuilla ja toreilla. Tätä kaikkea ja paljon muutakin on keskusjärjestö STTK:n alueellinen ja paikallinen toiminta ympäri Suomen. teksti: virve konttas, kuvat: virve konttas ja shutterstock sttk kuin Nooan arkki Jokainen mamalainen kuuluu automaattisesti myös liittoomme ERTOon. ERTO ry taas on yksi keskusjärjestö STTK:n jäsenliitoista. STTK :lla on 21 ammattiliittoa jäsenenään ja näillä taas on yhteensä jäsentä. STTK on myös poliittisesti riippumaton keskusjärjestö, joka toimii paikallisella tasolla, alueellisella tasolla, kansallisella tasolla ja myös kansainvälisellä tasolla. Jokainen mamalainen on näin ollen myös STTKlainen ja yksi pieni osa valtavaa mammuttia. Kaikki mamalaiset ovat myös tervetulleita osallistumaan STTK:n alueelliseen (ATO) ja paikalliseen (PATO) toimintaan. Kokouksissa ei todellakaan tarvitse istua, jos se ei kiinnosta eikä myöskään rasittaa itseään päätöksenteossa. Voi myös poimia rusinat pullasta ja olla mukana niissä asioissa, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta ja mukavilta. Tietoa STTK:n aluetoiminnan tulevista tapahtumista saa parhaiten oman asuinalueen ERTOn paikallisjärjestöltä. STTK Pohjanmaa Aluetoimikunta STTK:n Pohjanmaa Aluetoimikunta järjestää vuosittain monenlaista ohjelmaa. Minna Leppäkorpi (Tehy) on jo muutamia vuosia luotsannut Pohjanmaan ATOa toimien sen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana on toiminut Helena Hakko (TU). Apuna Minnalla ja Helenalla on ollut hyvin toimiva Aluetoimikunta, joka koostuu STTK:n jäsenliittojen nimeämistä henkilöistä. ERTOn paikallisjärjestöt valitsevat keskuudestaan jäsenen Aluetoimikuntaan ja ERTO ilmoittaa näistä valinnoista STTK:lle. ATOn toimikausi kestää aina kaksi vuotta kerrallaan. 03

4 STTK Pohjanmaan Aluetoimikunnan puheenjohtaja Minna Leppäkorpi (Tehy) Pohjanmaan ATO kokoontuu vuosittain 5-6 kertaa ja päättää mm. toimintasuunnitelmasta, joka ohjailee toimintaa. Lisäksi ATO antaa lausuntoja keskusjärjestön ajamiin hankkeisiin ja suunnitelmiin ja nimeää STTK:n mandaatille edustajia monenlaisiin kunnallisiin luottamustehtäviin. Tällaisia elimiä ovat mm. TE-keskusten neuvottelukunnat, MYRrit eli Maakuntien Yhteistyöryhmät sekä Työvoimatoimistojen ja Työsuojelupiirien neuvottelukunnat. Myös kuntakohtaisesti on erilaisia toimi- ja neuvottelukuntia, joihin ATO lähettää osanottajia. Nyt kun kuntaliitoksia maassamme tapahtuu ja myös kunnallisia palveluita halutaan erityisesti parantaa ja järkeistää, on tavallisilla palkansaajilla omat tärkeät näkemyksensä asioiden hoitoon. Nuo näkemykset, ideat ja tiedot on saatava parhaaseen mahdolliseen käyttöön ja se vaatii innostusta ja osallistumista päätöksentekoon. Aluetoimikunnan joustavana apurina toimii myös sen keskuudestaan valitsema työvaliokunta, jossa on tavallisesti puheenjohtajan lisäksi 4-5 jäsentä. Tämän joukon tehtäväksi jää yleensä huolehtia, että suunnitellut tapahtumat myös toimivat. Pienikokoinen työvaliokunta on helppo kutsua koolle nopeastikin ja sen jäsenet tarttuvat työhön kuin työhön reippaasti ja aikailematta. Leipää... STTK Pohjanmaan aluetoimikunta järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja asiantuntijaluentoja ja pitää näin jäsenistön tietoa yllä niin työmarkkinapolitiikassa kuin ruohonjuuritason edunvalvonnassakin. Vaalivuosina on järjestetty toritapahtumia, tarjottu keittoa soppatykistä ja esitelty STTKlaisia ehdokkaita. Opiskelijatempauksissa olemme olleet paikalla ja tarjonneet lämmintä keittoa sekä tehneet keskusjärjestöämme STTK:ta tunnetuksi. Nykyajan nuorten ja opiskelijoiden tietämys työmarkkinaedunvalvonnasta on uskomattoman huteralla pohjalla ja kuitenkin kyse on tärkeästä arkipäivän kansalaistietämyksestä. Asialle on kiiresti tehtävä jotakin. Kolmen Kopla, STTK, AKAVA ja SAK, tekevät alueilla ja paikallisella tasolla myös yhteistyötä sulassa sovussa. Aina ei tavitse kilpailla keskenään, vaan yhdistää voimavarat ollakseen vielä voimakkaampi ajettaessa samaa asiaa - palkansaajien etua.... ja sirkushuveja. Mutta kukaan ei jaksa määräänsä enempää pelkkää kuivaa asiaa. Pohjanmaan ATO järjestää myös hauskaa tekemistä. Jo monen monen vuoden ajan on jäsenillä - sekä myös seuralaisilla - ollut mahdollisuus osallistua keväällä pidettävälle vaelluskurssille. Opetus on niin hyvää ja tehokasta, että kurssin läpäisevät kaikki ja siksi kesäkuinen traditio onkin ollut koko päivän patikkaretki Panike-Björköbyssä. Retkellä tutustutaan kesäiseen luontoon, tehostetaan kasvien tuntemusta, havannoidaan metsän eläimiä, paistetaan makkaraa ja vaelletaan yhdessä läpi suvisen Pohjanmaan rantamaiseman. Välillä hypätään myös veneen kyytiin ja nautitaan saaristomaisemista. Vaelluskurssin opettajana ja patikkaretken vetäjänä on jo vuosia toiminut Pauli Karhu (TU). Mukaan pääsevät myös jäsenten seuralaiset eikä retken hintakaan päätä huimaa. Jokaisen pitäisi joskus oikein kunnolla nauraa, sillä se lievittää sydämen ahdistusta. Myös elokuussa tapahtuva saaristoristeily on perinteinen ja jo vuosia toteutettu asia. Joka kerta on mukaan ollut enemmän tulijoita kuin on veneeseen voitu ottaa. Tämä retki on avoin myös muiden alueiden STTK:laisille ja tilaisuuteen onkin tartuttu hanakasti. Kaukana norsunluutornista Yhtenäisempiä ja iloisempia toimijoita kuin STTK:n aluetoiminnassa mukana olevat saa hakea. Erilaisuus ja ammattien moninaisuus on rikkaus. On kerrassaan hedelmällistä, kun mainosnainen ja keinosiementäjä tai lastenhoitaja ja palomies lyövät päänsä yhteen ja miettivät yhdessä, mitä seuraavaksi jäsenkunnalle tarjotaan. Ammattikunnat ovat niin kaukana tosistaan, että kaikensorttinen ammattikateus ja reviirinsuojelu katoavat mielestä. Jos jotakin epäkohtaa pitäisi hakea ja mainita, niin sitten sellaiseksi jää, että rahaa saisivat siellä STTK:n pääkallonpaikalla myöntää enemmän alueelliseen toimintaan. Täällähän tapahtuu se osuus keskusjärjestön työstä, joka näkyy ja tuntuu eniten jäsenen elämässä. Myös mahdollisuus iloiseen yhdessäoloon ja rentoutumiseen on kiistämättä tärkeä osa arkista edunvalvontaa. Joku tuntematon ajattelija on joskus sanonut; Jokaisen pitäisi joskus oikein kunnolla nauraa, sillä se lievittää sydämen ahdistusta. Taitaakos sen selvemmin sanoa. 04

5 Lapland Studio Oy Poronkusema maailmanmenestykseen teksti: elina hirvinen, kuvat: lapland studio oy 3D-animaatioon, visuaalisiin tehosteisiin, liikkeenkaappaukseen ja konseptisuunnitteluun keskittynyt Lapland Studio sijaitsee poronkuseman verran maailmanmenestyksestä ja Lordi-aukiosta. 05

6 Työn alla oleva 3D-animaatio toimii konsolipelin välianimaationa. Lapland Studion yksi massiivisimmista taidonnäytteistä on Nightwishin Islandersmusiikkivideo. Lapland Studion kolmevuotinen historia on nousujohteinen. Rovaniemellä sijaitseva 3Danimaatioyritys on kehittynyt elinkeinoprojektista yksitoista henkilöä työllistäväksi yritykseksi, jonka referenssilista saa kulmat kohoamaan: Työmme painottuu tällä hetkellä viihdeteollisuuteen. Olemme tehneet visuaalisen alan studiotöitä muun muassa Solar Filmsille ja Veikkaukselle. Esimerkiksi Antti Jokisen Lordille ohjaama Hard Rock Hallelujah -euroviisuvideossa oli Lapland Studion toteuttama grafiikka. Asiakaskuntamme koostuu lisäksi mainostoimistoista. 3D-grafiikkaa ja animaatioita menee ainakin SEK & Greylle sekä Dynamolle. Myös pc-konsolipelien suunnittelu ja toteutus on osa työnkuvaamme. Töidemme jakelukanavina toimii television ohella internet, toimitusjohtaja Ilkka Immonen taustoittaa. Immonen onkin Lapland Studion kantava voima. Iso-Britanniassa kauppatieteitä opiskellut Rovaniemen kasvatti palasi synnyinseuduilleen vuonna 2003, kun kaupunki etsi hankevetäjää, jonka tavoitteena oli synnyttää Rovaniemelle media-alan sisällöntuotantoon keskittyneitä yrityksiä. Lapland Studio sai kipinän hankkeesta ja minä päätin laittaa itseni likoon yrittäjänä. En tiennyt animaatiosuunnittelusta mitään. Hanke oli kaupungille merkityksellinen. Lapland Studion ohella Rovaniemelle syntyi muitakin media-alan yrityksiä. Aggressiivinen kasvu on ollut tavoitteemme ja se haaste on voimissaan edelleen. Olisi kohtalokasta jämähtää paikoilleen, Ilkka Immonen pohtii. Referenssinä Islanders Miten tällaisen alkuesittelyn jälkeen kehtaa kysyä, aiheuttaako pohjoinen sijainti vaikeuksia asiakkaiden saamiselle? Lapland Studion alkuspurtti on hyvä osoitus siitä, että napapiirillä sijaitseva animaatioyritys on kaikkea muuta kuin huono liikeidea. Osaamisemme alkaa olla sitä luokkaa, että meidän ei tarvitse hävetä tekemisiämme, toimitusjohtaja Immonen heittää. Sarkastisuus paljastuu saman tien, kun puheeksi tulee Lapland Studion viime vuotuinen suurasiakkuus nimeltä Nightwish. Otin yhteyttä musiikkivideon ohjaajaan Tuomas Stobe Harjuun ja ehdotin, että Nightwishin uusin video kuvattaisiin Rovaniemellä. Suunnitelmasta tuli totta ja Ilkka Immosesta Islanders-musiikkivideon tuottaja. Yhteistyöstä muodostui yrityksen eräänlainen läpimurto. Sen jälkeen ei ole ollut vaikeuksia kertoa osaamisestamme, Ilkka Immonen toteaa. Musiikkivideon tekeminen leimasi Lapland Studion viime syksyä ja talvea. Toimitusjohtaja Immonen kuvaa prosessia pitkäksi ja kalliiksi. Musiikkivideon kokonaisbudjetti liikkui sadoissa tuhansissa euroissa. Fotorealistisen animaation aikaansaaminen on todella tarkkaa ja aikaa vievää työtä. Sijainnin haasteet Pohjoinen ulottuvuus ei siis ole este hyvien ja rahakkaidenkin asiakkuuksien aikaansaamiselle. Toki suurin osa asiakkaistamme sijaitsee fyysisesti kaukana. Toisaalta Lapissa on paljon matkailuasiakkaita, jotka pystyvät hyödyntämään tämän tyyppistä markkinointimuotoa liiketoiminnassaan. Myös henkilökunnan suhteen maantieteellinen sijainti on kaksipiippuinen juttu. Henkilökuntamme on alan muihin työpaikkoihin verrattuna pysyvää. Osaajia haemme kuitenkin valtakunnan laajuisesti. Kokeneita animaatiosuunnittelijoita ei löydy Rovaniemen seudulta tarpeeksi, Ilkka Immonen tietää. Vaikka suurin osa Lapland Studion asiakkaita löytyykin kotimaan rajojen sisäpuolelta, on toimitusjohtajalla kunnianhimoisia tulevaisuudensuunnitelmia. Viiden vuoden sisällä animaatio-osaamisemme näkyy myös kansainvälisillä valkokankailla. Ehkä myös sivutoimipisteemme löytyy tulevaisuudessa ulkomailta, hän pohtii. 06

7 Riman ylittäjä teksti: elina hirvinen, kuva: lapland studio LLapland Studion kaltaisessa, Suomen mittakaavassakin ainutlaatuisessa, yrityksessä työskentely asettaa työntekijöidensä riman korkealle. Asiakkaat hakevat Rovaniemeltä osaamista, jollaista Suomen rajojen sisäpuolelta ei ole aikaisemmin löytynyt. Laatuvaatimukset hipovat taivasta. - Työni on kieltämättä haasteellista, välillä jopa omien taitojensa rajoissa pyristelyä. Jotta onnistuisimme täyttämään asiakkaamme toivomukset, on itsensä kehittäminen arkipäivää meille kaikille työntekijöille, kertoo Lapland Studion kuvittaja ja graafinen suunnittelija Arto Mikkola. Hän on työskennellyt Lapland Studiolla kaksi vuotta. - Osallistuin Lapland Studion järjestämälle 3D-kurssille noin kolme vuotta sitten. Opiskelin tuolloin Lapin yliopistossa graafista suunnittelua, joten vuoden mittainen kurssi tiesi välivuotta yliopistolta. Yrityksen imu vei mukanaan: valmistuin taiteiden maisteriksi vuonna 2006 ja samoihin aikoihin aloitin työni Lapland Studiolla, Mikkola taustoittaa. hyvinvointiin. Vaikka työpäivät ja -viikot toisinaan venyvät pitkiksi, vapaata pidetään vastapainoksi, hän kertoo. Mikkola liittyi MaMaan reilu vuosi sitten. - Meidän alamme työntekijät putoavat usein edunvalvontajärjestöjen tai ammattiliittojen välimaastoon. Minua ei esimerkiksi hyväksytty ensimmäisellä kerralla Ertoon, koska työnkuvani oli heidän mielestään epäselvä. Toisessa hakemuksessani osasin olla huomattavasti pikkutarkempi työnkuvani suhteen. Arto Mikkola on ollut MaMan toimintaan tyytyväinen. Plussaa saa aktiivinen tiedotus. - Olen jopa harkinnut tapahtumiin osallistumista, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Kuvakäsikirjoituksia, konseptitaidetta, mallinnusta, kuvitusta Arto Mikkolan työtehtävät eivät ole sieltä tavallisimmasta päästä. Silti puolet työstä syntyy perinteisin välinein. Lapland Studio on työyhteisönä miesvoittoinen. Suurin osa työntekijöistä on alle 30-vuotiaita. - Työilmapiiriämme voisi kuvata rennoksi. Juttu lentää ja vapaatakin pidetään. Täällä panostetaan työntekijöiden 07

8 Yt-lakia on sovellettava yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Yt-menettelyn käyttö ei rajoitu ainoastaan irtisanomistilanteisiin, vaan henkilöstön kanssa on neuvoteltava monessa muussakin asiassa. Työvoiman vähentämistä koskeville yt-neuvotteluille on laissa määritelty mm. vähimmäiskesto sekä ilmoitusmenettely. Muista asioista neuvoteltaessa ei tällaisia vähimmäisvaatimuksia ole. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada tietoja yrityksen tilasta muulloinkin kuin varsinaisten yt-neuvottelujen ollessa käynnissä. YT-neuvottelut sopimuksettomilla aloilla teksti: hanna harvima Milloin yhteistoimintalakia kuuluu noudattaa? Yhteistoimintalaki koskee pääsääntöisesti sellaisia yrityksiä, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Muutama laissa erikseen mainittu velvollisuus on rajattu koskemaan vain vähintään 30 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Laskettaessa yrityksen työntekijämäärää, useita toimipisteitä käsittävän yrityksen kaikkien toimipisteiden henkilöstö lasketaan yhteen. Konsernin ollessa kyseessä työntekijämäärä lasketaan yrityskohtaisesti, sillä konserniin kuuluvat yritykset ovat erillisiä yrityksiä. 08

9 Luottamusvaltuutetun asema Luottamusvaltuutetun asema perustuu työsopimuslakiin (13 luvun 3 ) sekä yhteistoimintalakiin (8 ). Näiden lainkohtien perusteella luottamusvaltuutettu on samassa asemassa kuin työehtosopimuksen nojalla valittu luottamusmies. Luottamusvaltuutettu esimerkiksi toimii työntekijöiden edustajana yhteistoimintamenettelyssä. Kun yhteistoimintalaki viittaa henkilöstöryhmien edustajiin, pitää tämä sisällään niin luottamusmiehen kuin luottamusvaltuutetunkin. Luottamusvaltuutettu edustaa sitä henkilöstöryhmää, joka hänet on valinnut. Henkilöstöryhmiä voivat olla esimerkiksi työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Erityisesti pienessä yrityksessä luottamusvaltuutettu voi edustaa myös koko henkilöstöä. Luottamusvaltuutetulla on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehelläkin. Henkilöön liittyvällä perusteella luottamusvaltuutetun saa irtisanoa vain, jos siihen antaa suostumuksensa niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusvaltuutettu edustaa. Taloudellisella ja tuotannollisella perusteella luottamusvaltuutetun voi irtisanoa vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai työtä, johon hänet voitaisiin sijoittaa kohtuullisella koulutuksella. Samanlainen irtisanomissuoja on myös luottamusvaltuutetun sijaan valitulla yhteistoimintaedustajalla, joka on valittu tietyksi toimikaudeksi. Yksittäistä neuvottelua varten valitulla edustajalla ei ole irtisanomissuojaa. Luottamusvaltuutetun oikeus saada tietoja Yhteistoimintalain nojalla työnantajan on annettava yrityksen tilinpäätös tiedoksi luottamusvaltuutetulle. Tiedot on annettava viimeistään, kun tilinpäätös on vahvistettu tai, jos tilinpäätöstä ei yrityksen luonteen vuoksi vahvisteta, kun veroilmoitus on annettava. Pörssiyhtiön ollessa kyseessä tilinpäätös tulee antaa tiedoksi heti, kun se on annettu julkisuuteen. Kaksi kertaa vuodessa työnantajan tulee toimittaa henkilöstöryhmien edustajille selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta. Selvityksestä on käytävä ilmi mm. työllisyyden ja kannattavuuden kehitysnäkymät. Selvitys on annettava sellaisessa muodossa, että sen voi ilman taloudellista asiantuntemusta ymmärtää. Mikäli yrityksen talouden kehityksessä tapahtuu olennaisia muutoksia selvityksen antamisen jälkeen, tulee työnantajan tiedottaa henkilöstöryhmien edustajille näistä muutoksista viipymättä. Kerran vuodessa työnantajan tulee antaa kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastotiedot hänen edustamansa henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstöryhmän edustaja voi pyytää tiedot eriteltynä ammattiryhmittäin. Yksittäisen työntekijän palkkatiedot eivät kuitenkaan saa käydä ilmi. Käytännössä tämä yleensä edellyttää, että tarkasteltavassa ryhmässä täytyy olla vähintään viisi työntekijää. Luottamusvaltuutettu saa pyynnöstä selvityksen yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä. Selvitys on annettava neljännesvuosittain. Luottamusvaltuutetun pyynnöstä työnantajan on vuosittain esitettävä selvitys yrityksessä käytettävästä alihankinnasta. Oikeus saada tietoja on kuitenkin rajoitettu koskemaan ainoastaan sellaista alihankintaa, joissa on kysymys tilaajan työtiloissa tai työkohteessa työskentelevän työntekijän työsuorituksesta, joka liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin. Luottamusvaltuutetulla on oikeus esittää työnantajalle tarkentavia kysymyksiä yllä mainittujen tietojen pohjalta. Työnantajan on vastattava kohtuullisen ajan kuluessa. Luottamusvaltuutetulle annettavat tiedot työvoiman vähentämistilanteissa Harkitessaan työvoiman vähentämistä työnantajan on annettava luottamusvaltuutetulle käytettävissään olevat tiedot aiottujen toimenpiteiden perusteista, alustava arvio määristä, selvitys perusteista, joilla työntekijät valikoituvat toimenpiteiden kohteeksi sekä arvio siitä, missä ajassa toimenpiteet toteutetaan. Nämä tiedot on annettava kirjallisesti neuvotteluesityksen yhteydessä. Mikäli neuvottelu koskee alle kymmentä työntekijää, voi työnantaja antaa tiedot suullisesti. Tiedot olisi joka tilanteessa kuitenkin syytä antaa kirjallisessa muodossa, jotta niistä olisi aidosti hyötyä. Luottamusvaltuutetun salassapitovelvollisuus Luottamusvaltuutettu on velvollinen pitämään salassa sellaiset saamansa tiedot, jotka koskevat yrityksen taloudellista asemaa, liike- ja ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä. Työnantajan on ilmoitettava, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassapitovelvollisuus ei estä luottamusvaltuutettua käsittelemästä edellä mainittuja tietoja niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Tällöinkin tietoja saa kuitenkin paljastaa vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista. Yllä mainittujen yritystä koskevien tietojen lisäksi luottamusvaltuutetun on pidettävä salassa yksityisen henkilön henkilökohtaiset tiedot. Työnantajan velvollisuus neuvotella henkilöstön kanssa Työnantajan on järjestettävä yhteistoimintaneuvottelu silloin, kun hän harkitsee toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa siihen, että työntekijöitä irtisanotaan, lomautetaan tai osa-aikaistetaan. Kyseessä ovat tällöin taloudelliset tai tuotannolliset perusteet vähentää työvoimaa. Neuvottelut on lain mukaan järjestettävä siis jo siinä vaiheessa, kun toimenpiteitä harkitaan eli työnantaja ei saa tehdä päätöksiä työvoiman vähentämisestä ennen neuvottelujen käymistä. Yhteistoimintaneuvottelu tulee järjestää myös niissä tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee yritystoiminnan muutoksia tai töiden järjestelyä, jolla voi olla muita kuin yllä mainittuja henkilöstövaikutuksia. Tällaiset henkilöstövaikutukset pitävät sisällään esimerkiksi olennaiset muutokset työtehtävissä tai työmenetelmissä sekä työajan järjestelyt. Muutosten olennaisuuden arviointi täytyy tehdä tapauskohtaisesti, sillä jokin muutos saattaa olla olennainen tietyllä alalla tai tietyntyyppisessä organisaatiossa, mutta onkin tavanomainen 09

10 jollakin toisella alalla tai toisenlaisessa organisaatiossa. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä myös vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet. Mikäli työnantaja harkitsee vuokratyövoiman käyttöä, tulee tästä ilmoittaa niiden henkilöstöryhmien edustajille, joiden työhön vuokratyö vaikuttaisi. Henkilöstöryhmän edustaja voi tällöin vaatia vuokratyösopimuksen käsittelemistä yhteistoimintamenettelyssä. Oikeus vaatia yhteistoimintamenettelyä koskee kuitenkin vain vähintään 30 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Jos kyseessä on lyhytaikainen ja kiireellinen työ, ei yhteistoimintamenettelyä voi vaatia. Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Neuvottelua edellyttävät lisäksi mm. työntekijöihin kohdistuva kulunvalvonta ja kameravalvonta sekä sähköpostin käytön periaatteet. Näiden osalta neuvotteluvelvoite koskee kuitenkin vain vähintään 30 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Yhteistoimintaneuvottelujen kulku Neuvottelujen osapuolet ovat työnantaja sekä henkilöstön edustaja (luottamusvaltuutettu). Mikäli työpaikalla on useita henkilöstöryhmiä ja käsiteltävä asia koskee niitä, osallistuvat kaikkien näiden henkilöstöryhmien edustajat neuvotteluun. Yhteistoimintaneuvottelu voi koskea myös vain yhtä työntekijää, jolloin tämä työntekijä neuvottelee työnantajan kanssa. Luottamusvaltuutettu voi tällöinkin olla mukana neuvotteluissa. Mikäli henkilöstöryhmä ei ole valinnut luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, he voivat valita keskuudestaan yhteistoimintaedustajan. Milloin tällaistakaan edustajaa ei ole valittu, tulee työnantajan neuvotella kaikkien asianomaiseen henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden kanssa yhdessä. Työnantajan on tehtävä aloite neuvottelujen aloittamiseksi niin hyvissä ajoin, että henkilöstön edustajilla on aikaa tutustua asiaan. Mikäli neuvottelut koskevat työvoiman vähentämistä, on neuvotteluesitys tehtävä lain määräämässä muodossa. Tällöin neuvotteluesitys on tehtävä kirjallisena ja se on annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvottelujen alkamisajan ja paikan lisäksi tulee ilmoittaa pääkohdittain neuvottelussa käsiteltävät asiat. Tietyissä asioissa, esimerkiksi neuvotellessa vuokratyövoiman käytön periaatteista tai töiden järjestelystä aiheutuvista henkilöstövaikutuksista, neuvottelut voidaan käynnistään henkilöstöryhmän edustajan aloitteesta. Tällöin työnantajalla on velvollisuus käynnistää neuvottelut tai ilmoittaa kirjallisesti, miksi neuvotteluja ei sen mielestä ole tarpeellista järjestää. Neuvottelujen kesto työvoimaa vähennettäessä on lain mukaan 14 päivää tai kuusi viikkoa. Neuvotteluaika on 14 päivää silloin, kun työnantajan harkitsemat toimenpiteet (irtisanominen, lomautus, osa-aikaistaminen) kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään tai kyseessä on vähintään kymmeneen työntekijään kohdistuva enintään 90 päivää kestävä lomautus. Pidempi lomautus tai vähintään kymmeneen työntekijään kohdistuva irtisanominen tai osa-aikaistaminen edellyttää neuvottelemista kuuden viikon ajan. Yhteistoimintaneuvotteluissa on mahdollista sopia toisin neuvotteluajan pituudesta. Ei ole kuitenkaan suositeltavaa sopia neuvotteluajan lyhentämisestä, sillä tällöin mahdolliset toimenpiteet voivat tulla voimaan aikaisemmin. On yleensä työntekijöiden etu, että esimerkiksi irtisanominen tulee voimaan mahdollisimman myöhään. Neuvotteluaika tarkoittaa kalenteripäiviä, ja lasketaan ensimmäisestä neuvottelupäivästä kyseinen päivä mukaan lukien. Kun työnantaja on työvoiman vähentämistilanteessa täyttänyt neuvotteluvelvoitteensa, tulee hänen kohtuullisen ajan kuluessa esittää henkilöstöryhmien edustajille selvitys mm. irtisanottavien, lomautettavien ja osaaikaistettavien työntekijöiden määristä henkilöstöryhmittäin, lomautusten kestoajoista sekä siitä, minkä ajan kuluessa toimenpiteet aiotaan toteuttaa. Selvityksessä ei kuitenkaan tarvitse nimetä niitä henkilöitä, joihin toimenpiteet tulevat kohdistumaan. Silloin kun yhteistoimintamenettely koskee jotakin muuta lain mainitsemaa asiaa kuin työvoiman vähentämistä, laki ei aseta vaatimuksia neuvottelujen kestolle. Riittävää on, että asia on lain edellyttämällä tavalla käsitelty yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. 10

11 Olet EU-kansalainen! Oletko löytänyt EU-identiteettisi? jos eu on jäänyt sinulle jotenkin etäiseksi, niin tässä sinulle pikakurssi eu-käsitteisiin. kapulakielestä selkokieleen (suurinpiirtein ainakin). koonnut: kaarina pehkonen, lähde: avain eu-käsitteisiin. tero erkkilä, teija tiilikainen, eurooppa-tiedotus 11

12 Euroopan unioni (EU) Euroopan Unioni perustettiin Maastrichtin sopimuksella EU-jäsenyyden kautta kukin jäsenmaa sitoutuu luovuttamaan osan toimivallastaan unionille. Euroopan unionin toimivalta vaihtelee eri politiikka-aloittain, mistä riippuu siirretyn päätäntävallan määrä. Unionin jäsenyys oikeuttaa kunkin jäsenmaan osallistumaan EU-tason päätöksentekoon ja vastaavasti velvoittaa jäsenmaita sitoutumaan yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja sääntöihin. Euroopan unioniin kuuluu jälkeen 27 jäsenmaata. Euroopan työnvälityspalvelu Euroopan työnvälityspalvelu (European Employment Services, EURES) auttaa työnantajia ja työtekijöitä työvoiman liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Eri palvelumuotoja ovat tiedotus ja neuvonta sekä työvoiman rekrytointi ja työnvälitys. Palvelut toteutetaan Euroopan komission ja Euroopan talousalueen maiden sekä Sveitsin julkisesta työnvälityksestä vastaavien elinten yhteispalveluina. Lisäksi Euroopan työnvälityspalveluun osallistuvat kansalliset ammatti- ja työnantajajärjestöt sekä alueelliset työvoimaviranomaiset. EU- RES-tietojärjestelmän kautta tarjotaan tietoa avoimista työpaikoista, työoloista sekä koulutuksesta ja tutkintojen tunnustamisesta. Eurooppalainen identiteetti Onko yhteistä eurooppalaista identiteettiä olemassa? Se, identifioituvatko unionin kansalaiset yksinomaan oman maansa kansalaisiksi vai myös eurooppalaisiksi laajemmassa mielessä, vaikuttaa ratkaisevasti Euroopan yhdentymiskehitykseen. Yhteistä eurooppalaista identiteettiä on pyritty rakentamaan yleiseurooppalaisista arvoista, yhteisestä historiasta, sekä kulttuurista. Identiteettiä on rakennettu myös yhteisillä symboleilla, kuten unionin passi, lippu, hymni sekä yhteinen raha. Eurobarometri-tutkimuksessa kysytään toistuvasti miten eurooppalaisiksi EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset itsensä kokevat. Eurobarometri Kyselytytkimus, jonka avulla Euroopan komissio on vuodesta 1974 seurannut kansalaismielipiteen kehitystä jäsenmaissa. Eurobarometri-tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa ja siinä käsitellään keskeisiä EU-kansalaisuuteen liittyviä teemoja. Osa kysymyksistä on pysyviä, osa vaihtuu kulloinkin valitun erityisteeman mukaan. Kysely järjestetään yhdenmukaisesti kaikissa unionin jäsenmaissa ja sen otos edustaa unionin kansalaisia. Henkilöiden vapaa liikkuvuus Kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella. Työvoiman vapaa liikkuvuus on ollut tärkeä osa yhteismarkkinoiden kehittämistä. Unionin laajentumisen jälkeen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ei heti kuitenkaan koske kaikkia uusia unionin kansalaisia. Jotkin unionin vanhat jäsenmaat ovat asettaneet rajoitteita uusista jäsenmaista tulevalle työvoimalle. Vuoden 2007 laajentumisen yhteydessä Suomi ei asettanut tällaisia rajoitteita. Kanneoikeus Yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus nostaa kanne unionin toimielimen toimenpiteestä tai päätöksestä. Kanneoikeus on henkilöillä, joiden oikeusasemaan toimenpide tai sen laiminlyönti suoraan vaikuttaa. Erilaisia kannetyyppejä ovat päätöksen kumoamiseen pyrkivä kumoamiskanne, velvollisuuden täyttämättä jättämistä koskeva laiminlyöntikanne sekä useimmiten edellisiin liittyvä vahingonkorvauskanne. Kansalaisaloite Perustuslaillinen sopimus mahdollistaa unionin kansalaisten tekemät kansalaisaloitteet. Kansalaisaloite edellyttää, että vähintään miljoona kansalaista merkittäväksi katsotusta määrästä jäsenvaltioita pyytää komissiolta lainsäädäntöaloitetta jossain perustuslain täytäntöönpanoa koskevassa kysymyksessä. Kansalaisaloitteen erityisedellytyksistä ja menettelyistä tullaan säätämään erikseen eurooppalailla. Poliittiset oikeudet Kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinvaltiossa eivät korvaa yksilön oikeutta osallistua kunnallis- tai Euroopan parlamentin vaaleihin siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hän on. Unionin kansalaiset saavat itse päättää käyttävätkö he äänioikeuttaan asuinmaassaan vai siinä unionin maassa, jonka kansalaisia he ovat. Unionin kansalaisuuteen liittyvät äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinvaltiossa eivät kuitenkaan päde jäsenmaiden parlamenttivaaleissa. Syrjimättömyysperiaate Kaikkia unionin kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti. Syrjimättömyysperiaate koskee kansalaisuuteen, sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Unionin kansalaisuus Unionin kansalaisuus täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta sitä kuitenkaan korvaamatta. Kaikkien unioinin jäsenmaiden kansalaiset ovat myös unionin kansalaisia. Kansalaisuus luo tiettyjä erityisoikeuksia. Unionin kansalaisilla on liikkumis- ja oleskeluoikeus unionin alueella ja tietty äänestysoikeus (ks. Poliittiset oikeudet). Kansalaisilla on myös oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja kannella Euroopan oikeusasiamiehelle tai komissiolle. Lisäksi unionin kansalaisuus oikeuttaa diplomaatti- ja konsuliviranomaisten suojeluun niissäkin unionin ulkopuolisissa maissa, joissa kansalaisen omalla maalla ei ole edustustoa. Kansalaisilla on myös oikeus kirjoittaa unionin toimielimille millä tahansa unionin virallisella kielellä. Euroopan komissio Euroopan komissio käyttää EU:ssa aloitteenteko- ja täytäntöönpanovaltaa sekä myös valvoo unionin oikeuden noudattamista jäsenmaissa ja yhteisön toimielimissä. Lisäksi komissio edustaa Euroopan unionia esim. kansainvälisissä talousyhteyksissä. Komissiolla on EU:n lainsäädäntötyössä käytännössä yksinoikeus tehdä säädösaloitteita. Komissio päättää itsenäisesti tekemistään aloitteista sekä niiden sisällöstä ja se voi tehdä myös keskustelualoitteita. Komision Vihreän kirjan avulla esitellään tulevien hankkeiden suuntaviivoja ja Valkoisen kirjan avulla toimenpideehdotuksia. Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti koostuu 785 edustajasta, jotka valitaan jäsenmaista suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Euroopan parlamentti käyttää 12