Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Pia Kauppinen, Grapica Paino: Savion Kirjapaino Etukannen kuva: Rodeo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Pia Kauppinen, Grapica Paino: Savion Kirjapaino Etukannen kuva: Rodeo"

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 2009

2 Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Pia Kauppinen, Grapica Paino: Savion Kirjapaino Etukannen kuva: Rodeo 2

3 Sisällys YTHS:n toimipisteet 4 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö lyhyesti 5 Opiskelijat tyytyväisiä YTHS:n palveluihin 5 Säätiöön kannattaa panostaa 6 Hyvät päättäjät, hyvä henkilöstö ja johto kuuntelevat asiakasta 7 Terveyden- ja sairaanhoidossa SÄTKYiltiin valtakunnallisesti 8 Suun terveydenhuolto pureutui naposteluun 10 Mielenterveystyön linja 40 vuotta 12 YTHS arvioi ja kehitti yhteisöterveystyötään 14 Henkilöstömäärän sopeuttaminen jatkui 16 Työyhteisöviestintään panostettiin 17 YTHS:n sopeuttamistavoite toteutui 18 Vastaanottojen potilaat ja käynnit linjoittain 20 Tuloslaskelma 22 Tase 23 YTHS:n hallintorakenne Terveyspalveluyksiköiden johtokunnat 24 TIETEELLISET ARTIKKELIT, ABSTRAKTIT JA MUUT KIRJOITUKSET 26 3

4 YTHS:n toimipisteet 1. Rovaniemi 2. Oulu 3. Kajaani 4. Vaasa 5. Kuopio 6. Joensuu 7. Jyväskylä 8. Savonlinna 9. Rauma 10. Tampere ja Hervanta 11. Hämeenlinna 12. Lappeenranta 13. Kouvola ( ) 14. Turku 15. Otaniemi 16. Töölö ja Viikki 16. Kamppi ( ) Ostopalveluin järjestetty toiminta: 17. Lahti 18. Mikkeli 19. Seinäjoki 20. Pietarsaari 21. Kokkola 22. Maarianhamina 23. Kuusamo 24. Pori

5 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on ainutlaatuinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio. YTHS tarjoaa terveydenja sairaanhoidon, mielenterveystyön sekä suun terveydenhuollon palveluja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Säätiö toimii myös aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sairauksien ehkäisemiseksi. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö lyhyesti YTHS on valtakunnallinen ja sen toimipisteet sijaitsevat eri yliopistokaupungeissa. Yliopistojen ja korkeakoulujen sivutoimipistekaupungeissa opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut tuotetaan ostopalveluina. Säätiön palveluja käyttää yhteensä noin opiskelijaa. YTHS on yksityinen palveluntuottaja, jonka toiminnan rahoittajina ovat opiskelijat, Kela, yliopistokaupungit ja opetusministeriö. Säätiön vuosibudjetti on 37 miljoonaa euroa ja sen henkilöstöön kuuluu noin 600 toimihenkilöä. Toimintaamme sääteleviä arvoja ovat opiskelijalähtöisyys, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, avoimuus, vaikuttavuus ja tehokkuus sekä ammatillisuus. Opiskelijat tyytyväisiä YTHS:n palveluihin YTHS:n marraskuussa 2009 tekemästä asiakastyytyväisyyskyselystä ilmeni, että opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä säätiön terveydenhoitopalveluihin. Kiitettävän tai erinomaisen arvosanan antoi: 84,7 % hoitotilanteen kokonaisarvioinnissa 88,2 % ystävällisestä palvelusta 85,8 % henkilökunnan ammattimaisesta osaamisesta 87,7 % hoidosta aiheutuneiden kustannusten kohtuullisuudelle. Kyselyjä lähetettiin sähköpostitse 7 819, ja siihen vastasi kaikkiaan opiskelijaa. Kysely oli yhteinen kaikille kolmelle toimintalinjalle (terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto ja mielenterveystyö). 5 Kuva: Plugi

6 Säätiöön kannattaa panostaa Vuoden 2009 yhteiskunnallinen mantra oli työurien pidentäminen luvulla syntyneen näkökulmasta keskustelussa on kummallisia piirteitä: Eikö huoltosuhteen huononeminen ole tiedetty jo kymmenien vuosien ajan? Miksi toimenpiteisiin halutaan ryhtyä nyt eikä 20 vuotta sitten? Näitä kysymyksiä ei tässä kannata laajemmin avata. Todettakoon vain, että demokratiaan sisäänrakennettu ongelma on nykyisyyden maksimointi ja enemmistöryhmien etujen leikkaamisen vaikeus. Meidän osaltamme olennaista on, miten voimme huolehtia siitä, että nuoret pärjäävät työelämässä. Mutta miten työuria pidennetään? Lehdistä oli luettavissa kaksi laulua, joiden kulut eivät olleet minkäänlaisessa keskinäisessä harmoniassa. Ensimmäisen mukaan työuria oli pidennettävä eläkeikää nostamalla. Toisen mukaan ongelma on työelämässä: mikäli todellinen keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on alle 60 vuotta, ei nimellisen eläkeiän nostaminen 63 vuodesta ylöspäin ole olennainen kysymys. Työelämälle pitäisi siis tehdä jotain. Mitä aikaisemmin elämänkaaressa asiaan puututaan, sitä parempi. Tärkeää on myös, että työuransa aloittavien ihmisten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä elämänhallinnalliset kyvyt olisivat kunnossa. Opiskeluaikaiset ongelmat kertovat osaltaan huomispäivän työelämän haasteista. Mitä ylioppilaat edellä, sitä yhteiskunta huomenna myös terveyden osalta, niin hyvässä kuin pahassa. Säätiön palvelujen kysyntä ennakoi tulevaisuuden työelämän terveyteen liittyviä haasteita. Yliopisto-opiskelijan terveydenhuollosta vastaamme me Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Nuorten mielenterveyden ja elämänhallinnan ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, ja ne ovat alkaneet näkyä voimakkaammin myös työelämän tilastoissa. Mikäli pelkästään masennukseen liittyvät poissaolot voitaisiin puolittaa, pidentyisivät työurat puolella vuodella. Alle 35-vuotiaiden tämänhetkinen eläköityminen maksaa yhteiskunnalle Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Samaan aikaan fyysisen kunnon heikentyminen on näkynyt esimerkiksi asepalveluksen kuntotestien tulosten heikentymisenä. Näitä asioita ei voida pitää erillisinä. Miten haasteisiin vastataan? Säätiötä vaivaavat samat taudit kuin oikeastaan kaikkia muitakin terveydenhuollon organisaatioita. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä ole realistista odottaa, että tämä epäsuhta koskaan täysin korjaantuisi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei jonojen lyhentämiseen tulisi pyrkiä. Kyse on toki resursseista ja niiden kohdentamisesta, ja sitä varten organisaation johdolla tulee olla luotettavaa tietoa, mihin päätökset tulee perustaa. Pahin virhe on arkaainen ajattelutapa, jonka mukaan hoitoprosesseja ja tuloksia ei saa arvioida, koska mittarit eivät parhaimmillaankaan kykene täydellisesti mittaamaan hoitoprosessin todellisia tuloksia. Toki näinkin, koska minkään organisaation tehokkuutta saati sitten minkään hoitomuodon vaikuttavuutta ei voi tyhjentävästi mitata. Mutta se ei tarkoita sitä, ettei niin pitäisi tehdä. Ja myös mittaamista tulee mitata. Nyky-yhteiskunta on aivan liian monessa kohtaa sortunut siihen, että byrokratian vaateiden täyttäminen ja ylimitoitetut suunnitteluprosessit vievät melkoisen osan todellisesta työajasta. Tavoitteena täytyy olla se, että kykenemme kohtaamaan opiskelijat entistä nopeammin. Kääntöpuolena on vaativampien hoitojaksojen väheneminen. Säätiön todellinen tulos näkyy siinä, millaisin valmiuksin nuoret siirtyvät opiskelusta työelämään. Nämä valmiudet, olivat ne sitten terve ruumis, hyvät hampaat, terve mieli tai ymmärrys siitä, miten nämä kaikki pidetään terveinä, ovat säätiön toiminnan tarkoitus. Mikäli suuret ikäluokat tahtovat, että heidät hoidetaan ja heidän eläkkeensä maksetaan, kannattaa huolehtia siitä, että työelämään tulee hyväkuntoista porukkaa. Jos työuria halutaan pidentää, kannattaa huolehtia säätiöstä. Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Kuva: Anna Hämäläinen 6

7 Hyvät päättäjät, hyvä henkilöstö ja johto kuuntelevat asiakasta Sitoviin, yksityiskohtaisiin normeihin ja pelkkiin standardiratkaisuihin tukeutumisen sijaan terveydenhuollon palvelukulttuurissa puhutaan yhä useammin asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta, joustavuudesta sekä toiminnan vaikutusten ja tuloksellisuuden painottamisesta. Hyvää asiakaspalvelua pohdittaessa ajatuksia herättävät myös organisaation palvelukyky, arviot palveluiden riittävyydestä ja oikeasta kohdentumisesta sekä erityisesti palvelun laatu. Laadun arvioinnissa asiakaspalautteella on merkitystä, ja koetut kokemukset ovat osa palvelun laatua. Laatuun vaikuttavat myös asiakkaan odotukset palvelusta ja palvelutilanteesta, kuva organisaatiosta, kokemusten ja odotusten yhteensopivuus toisin sanoen asiakkaan tyytyväisyys lopputulokseen sekä palvelutilanteen vuorovaikutussuhteet. Asiakaspalautejärjestelmän peruspilarit ovat: Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti, ja palautetta aidosti halutaan omien kehittämiskohteiden löytämiseksi. Negatiivistakin palautetta käsitellään yhdessä, ja palautteeseen liittyvistä toimenpiteistä tiedotetaan asiakkaille. Palautejärjestelmään on sovittu menettelytavat ja niihin on sitouduttu. Palautetta hyödynnetään henkilökohtaisessa oppimisessa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, palvelun kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksentekijöiden informoinnissa. YTHS on jälleen vuonna 2009 saanut erinomaisen palautteen säätiön palveluja käyttäneiltä yliopisto-opiskelijoilta. Hyvän palautteen pohjalta voimme hienosti analysoida asiakaspalautejärjestelmäämme ja kehittää sitä edelleen. Erinomaisen asiakaspalautteen lisäksi olemme myös saaneet kriittistä palautetta, joten kehitettävääkin on. Säätiön ainutlaatuinen asiakaskunta mahdollistaa tämän kehitystyön erinomaisesti. Työterveydenhuoltoa lukuun ottamatta yhdenkään terveydenhuollon organisaation asiakkaat eivät ole yhtä hyvin järjestäytyneet kuin YTHS:n asiakkaat eli yliopisto-opiskelijat ovat. Kiitos henkilöstölle ja päättäjille hyvästä toimintavuodesta 2009! Kuva: Anna Hämäläinen Jukka Männistö Toimitusjohtaja Kuva: Rodeo 7

8 Terveyden- ja sairaanhoidossa SÄTKYiltiin valtakunnallisesti Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastukset ovat olleet merkittävää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Opiskelijoiden aktivoimiseksi terveystarkastuksiin YTHS kehitti terveystarkastusmallin eli sähköisen terveyskyselyn aktivoidakseen mahdollisimman suuren määrän opiskelijoita. Tavoitteena oli, että henkilökohtaiseen terveystapaamiseen saapuvat erityisesti terveysongelmista kärsivät, ja resurssit saadaan ohjattua entistä paremmin niitä eniten tarvitseville. Sähköisen terveyskyselyn prosessi Syksystä 2009 lähtien kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille lähetettiin sähköisesti kyselylomake, jonka he täyttivät. Terveydenhoitaja arvioi lomakkeen avulla, oliko opiskelija syytä kutsua terveystapaamiseen tai esimerkiksi suoraan lääkärin vas- taanotolle. Halutessaan opiskelija saattoi hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle joka tapauksessa. Terveydenhoitajien mielestä uudistus oli hyvä, vaikka haasteitakin riittää. Uuden terveystarkastusprosessin avulla on tavoitettu enemmän opiskelijoita kuin vanhalla terveystarkastusmallilla viime vuosina. Terveystapaamisia on aiempiin terveystarkastuksiin verrattuna vähemmän, mutta kutsutuilla on ollut useita tai ainakin yksi hoidettava asia, jonka tiimoilta on tullut kontrollikäyntejä. Koska terveysongelmia tai keskustelunaiheita on paljon, vastaanottoaikaa opiskelijaa kohden kuluu enemmän ja tarvitaan työkaluja raskaiden ongelmien ratkomista varten. Työkalujen kehittäminen vastaamaan näihin haasteisiin on jo aloitettu. Suomalaisia käyttäytymisen erityispiirteitä ovat runsaat alkoholin kerta-annokset krapuloineen ja nuorten humalajuominen. Tyypin 1 diabetes on maassamme yleisempi kuin missään muussa maassa, ja tyypin 2 diabeteksenkin osalta sijoitumme kärjen tuntumaan. Lihavuus ja liikkumattomuus ovat kiistattomia tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä. Sähköisen terveyskyselyn avulla YTHS näyttää tunnistavan näitä vaaratekijöitä. Terveyskyselyistä nousseet lievemmätkään ongelmat eivät saisi jäädä huomiotta, vaikka terveyskyselyistä seulotaankin tapaamisiin moniongelmaisempia kuin aiemmin. Ennaltaehkäisevän työn merkitys opiskelijoiden huomispäivän työvoiman terveydelle on kiistatonta. Johtajaylilääkäri Markku Kanerva ja terveyspalvelupäällikkö Hanna Hannele Kari Hälytysmerkinnöillä varustetut kysymykset Hälytysmerkintöjä eri kysymyksissä Hälytysmerkinnän saaneista kutsuttu tapaamiseen Hälytysmerkinnän saaneista ohjattu muulle vastaanotolle Ohjautuminen yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yht. Terveydentila (90 %) Pitkäaikaissairaus (72 %) Oireet (78 %) Ylipaino (70 %) Alipaino (70 %) AUDIT (77 %) Huumeet (92 %) Tupakointi (80 %) Seksiasiat (93 %) Mieliala (90 %) Yksinäisyys (70 %) Sosiaaliset tilanteet (73 %) Suhde ruokaan (92 %) Nukkuminen (85 %) Kuva: Anna Hämäläinen Sähköinen terveyskysely (SÄTKY) laajeni valtakunnalliseksi YTHS:ssä syksyllä 2009 Ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoiden terveystarkastusprosessi on kesken. Helmikuun loppuun 2010 mennessä terveyskyselyitä on lähetetty opiskelijalle, joista 6111 (55 %) on vastannut kyselyyn. Terveystapaamiseen kutsutuista helmikuun loppuun mennessä on käynyt 897 opiskelijaa (37 %). Ok-vastauksen on saanut 2697opiskelijaa, 2318 opiskelijaa oli kutsuttu terveystapaamiseen ja 972 ohjattu muulle vastaanotolle. 8 Terveydenhoitajien lomakearviointia varten luotiin kyselyjen seulomiseen hälytyskriteerit, jotka auttavat kiinnittämään huomiota kriittisiin kohtiin vastauksissa. Vastauksia tarkasteltaessa hälytyskriteereillä varustetut kysymykset tuottavat hälytysmerkintöjä. Yleisimmin merkintöjä tuli kuluneen vuoden aikana oireisiin, sosiaalisiin tilanteisiin, nukkumiseen, yksinäisyyteen, pitkäaikaissairauksiin ja alkoholinkäyttöön. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin Otaniemen pilottikokeilussa 2008 saadut tulokset.

9 Ei kutsuttu Kutsuttiin Innostus alaan ja opintoihin, ka 7,4 6,3 Ote opiskelusta, ka 6,3 4,3 Koettu terveydentila, ka 7,5 5,0 Ruokatottumusten terveellisyys, ka 5,8 3,9 Liikuntaa (h/viikossa), ka 4,5 3,7 AUDIT-pisteet, ka 2,6 4,7 Vapaa-ajan merkitys, ka 7,2 5,7 Nukkuminen, ka 5,9 2,4 Mieliala, ka 6,9 4,4 Suhde vanhempiin, ka 7,7 6,3 Yksinäisyys, ka 5,0 2,4 Sosiaalisten tilanteiden kokeminen, ka 4,7 1,9 Pitkäaikaissairaus, % 26 % 52 % Jatkuvia tai toistuvia oireita, % 21 % 53 % Huumeet, % 7 % 73 % Tupakointi päivittäin, % 20 % 68 % Suhtautuminen ruokaa ei normaali 5 % 80 % Ylipaino (BMI yli 27) 28 % 54 % Halu keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista 6 % 64 % Vastauksia tarkasteltaessa terveystapaamiseen kutsutuilla on enemmän ongelmia kuin niillä, joita tapaamiseen ei ole kutsuttu. Tämä osoittaa, että kutsut ovat kohdistuneet oikein. Terveyskyselyn janaarvioissa keskiarvot ovat olleet kaikissa kysymyksissä merkittävästi matalampia niillä, jotka kutsuttiin tapaamiseen kuin ei-kutsutuilla. Pitkäaikaissairauksia ja oireilua on esiintynyt kutsutuilla yleisemmin, ja tupakointi, huumeiden käyttö sekä kokeilu oli tavallisempaa Sikainfluenssarokotukset sujuivat talkoohengessä Viime syksyn aikana sikainfluenssa eli influenssa A(H1N1) levisi Suomeen aiheuttaen melko laajan epidemian, ja sairastavuuden nuorissa ikäryhmissä arvioitiin olevan suurempi. YTHS osallistui H1N1-viruksen ennaltaehkäiseviin rokotuksiin nopeassa aikataulussa sopimalla yliopistopaikkakuntien terveyskeskusten kanssa rokotuskäytännöstä. Influenssarokotukset aiheuttivat paljon lisätyötä ja rajoittivat sen vuoksi muuta toimintaa. Sairastumisen varalta annettiin toimintaohjeita sekä opiskelijoille että yliopistoille ja järjestettiin rokotustilaisuuksia. Marras-joulukuun aikana YTHS rokotti n opiskelijaa. Määrä jäi alhaiseksi, koska pahin influenssapiikki oli Suomessa jo ohitettu, kun säätiö sai rokotteet käyttöönsä. Rokotusten organisointi ja sitä koskeva tiedotus onnistui nopeasta aikataulusta huolimatta kuntien kanssa tehtävänä yhteistyönä hyvin. Alueellinen yhteistyö tiivistyi Terveyspalveluyksiköiden alueellista yhteistyötä linjattiin uudella tavalla. Mm. terveydenhoitajan neuvontapuhelimet sekä terveyden- ja sairaanhoidon ajanvarauspuhelimet yhdistettiin pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa eri toimipisteiden kanssa. Uuden palvelumuodon katsottiin sitovan vähemmän resurssia yksittäisestä toimipisteestä puhelinpalveluun, ja yleistä viestintää helpottamaan vakinaistettiin yksi puhelinnumero ja yhtenäinen puhelinaika. Äkillisesti sairastuneen työntekijän puuttuvaa työpanosta ei enää tarvinnut korvata toimipisteessä, sillä palvelut hoituivat muiden puhelinpalvelun vastausvuorossa olevien toimesta. Kuva: Anna Hämäläinen 9

10 Kuva: Anna Hämäläinen Suun terveydenhuolto pureutui naposteluun Suun terveydenhuollon (STH) keskeiset hankkeet vuonna 2009 olivat hoitoon pääsyn parantaminen pilottipaikkakunnilla peruuttamattomia käyntejä vähentämällä, sähköisen terveyskyselyn käyttöönotto sekä valtakunnallisen suun terveydenedistämishankkeen suunnittelu ja toteutus. Kaikissa hankkeissa korostui vahvasti sähköisten välineiden hyödyntäminen. Peruuttamattomat käynnit puolittuivat Suun terveydenhuollon hoitoaikoja jätetään perumatta enemmän kuin mitään muita hoitoaikoja YTHS:ssä. Sakkomaksun korottaminen ei vähentänyt peruuttamattomia poisjääntejä toivotulla tavalla, joten suun terveydenhuollossa päätettiin kokeilla sähköistä hoitoaikojen muistutusjärjestelmää. Järjestelmä otettiin käyttöön pilottipaikkakunnilla Helsinki-Espoossa ja Tampereella huhtikuussa Opiskelijoita muistutettiin tekstiviesteillä pääkaupunkiseudulla ja sähköpostiviesteillä Tampereella kaksi vuorokautta ennen hoitoaikaa. Viestissä pyydettiin perumaan aika YTHS:n normaalien Sähköinen hoitoaikojen muistutusjärjestelmä vähensi peruuttamattomia käyntejä alle puoleen. Suun terveydenhuollon peruuttamattomien käyntien lukumäärät kuukausittain vuonna /09 2/09 3/09 4/09 5/09 6/09 7/09 8/09 9/09 10/09 11/09 12/09 Yht Sähköisen muistutusjärjestelmän pilottipaikkakuntien (Helsinki-Espoo ja Tampere) peruuttamattomien käyntien väheneminen näkyi myönteisenä kehityksenä myös koko suun terveydenhuollon linjan peruuttamattomien poisjääntien määrässä. Väitös: Hammashoitopelko voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia Vesa Pohjolan lokakuussa ilmestyneen väitöstutkimuksen Dental fear among adults in Finland (Suomalaisten aikuisten hammashoitopelko) mukaan hammashoitopelko on Suomessa hyvin yleistä. Tutkimuksen mukaan jopa puolet aikuisista pelkää hammaslääkäriä. Hammashoitopelko voi aiheuttaa pahimmillaan sosiaalisia ongelmia ja johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Pelon polku on looginen. Kovasti hammashoitoa pelkäävillä on huonompi suunterveys ja useammin reikiintyneitä hampaita kuin vähemmän pelkäävillä. Kaikissa ikäryhmissä kovasti hammaslääkäriä pelkäävät käyvät epäsäännöllisemmin hammashoidossa kuin vähemmän pelkäävät. Kuitenkin vuotiaat, jotka ovat tottuneet hammashoitopalveluiden säännölliseen käyttöön lapsuudessa alkaen, hoidattivat hampaitaan pelosta huolimatta. Samassa nuorten aikuisten ikäryhmässä pelkoa esiintyy harvemmin niillä, joilla oli poistettu enemmän hampaita. Pohjolan mukaan suurimmalle osalle hammashoitopelko on reaktio, joka on peräisin joko omista epämiellyttävistä kokemuksista tai esimerkiksi vanhemmilta. Hammashoitopelko yhdistyy myös monesti muihin pelkoihin, kuten klaustrofobiaan, ja joihinkin mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen. Vesa Pohjola päätyi väitöskirjan tekemiseen kohdattuaan hammashoitopelkoa tuntevia potilaita usein vastaanotolla. Pelko aiheuttaa monesti kierteen: pelkäävät käyvät hammashoidossa muita harvemmin, mikä johtaa hampaiden reikiintymiseen ja uusiin pelkoihin. Pohjolan mukaan hammaslääkäreiden psykologista ja sosiaalista osaamista tulisikin koulutuksessa lisätä. Varsin pienillä toimenpiteillä on mahdollisuus helpottaa potilaan oloa. Jo pelon kysyminen helpottaa potilaan oloa samoin kuin toimenpiteestä kertominen. Myös potilaan kontrollin tunnetta pystyy lisäämään sopimalla pienestä tauosta, jos potilas kokee sen tarvitsevansa. Monesti pelkkä mahdollisuus taukoon riittää ja itse taukoa ei edes tarvita. 10

11 peruutuskäytäntöjen mukaisesti, mikäli aikaa ei voinut käyttää. Hoitoaikojen muistutukset vähensivät peruuttamattomia käyntejä lukumääräisesti alle puoleen edellisvuodesta, mikä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä pudotus. Molemmat muistutusmenetelmät toimivat yhtä hyvin. Pilottipaikkakunnilta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä. Hyvien kokemusten vauhdittamana sähköistä muistutusta ollaan laajentamassa koko suun terveydenhuoltoon vuonna Suun terveys mukaan SÄTKYyn opiskelija voi selvittää hampaittensa reikiintymisriskin ja saada suun ja hampaiden hoito-ohjeita. Hän voi myös etsiä suun terveyteen liittyviä lisätietoja linkkien avulla luotettavilta nettisivustoilta. Hankepalautteen yhteydessä tiedusteltiin parhaimpia tapoja, miten suun terveydenedistämiseen liittyvät asiat toivottaisiin otettavan esille. Opiskelijoiden mielestä parhaat tavat olivat: hoitokäyntien yhteydessä henkilökohtaisesti, nettisivujen hakemistojen kautta, kirjallisen materiaalin avulla sekä ryhmämuotoisissa tapaamisissa. Henkilöstö piti työnsä kannalta hyödyllisimpinä kirjallista materiaalia, intranetiä ja verkkosivujen hakemistoja. Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Säätiössä otettiin käyttöön myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden sähköinen terveyskysely, jossa sähköisellä arviointilomakkeella tiedusteltiin heidän yleisterveytensä lisäksi myös suun terveyttä. Kyselyssä arvioitiin hoidon tarpeen kiireellisyyttä, ja jokainen kyselyyn vastannut sai siitä sähköisen palautteen. Suun terveyttä koskeviin kysymyksiin vastanneista noin kolmasosa tarvitsi lähiaikoina tutkimus- tai hoitoaikaa. Sähköisen terveyskyselyn tarkoituksena on nopeuttaa niiden opiskelijoiden hoitoon pääsyä, joilla on eniten ja kiireellisintä hoidon tarvetta. Toisaalta se myös rauhoittaa opiskelijoiden mieltä, kun he miettivät, onko hammastarkastukseen syytä hakeutua pikaisesti vai voiko vielä jatkaa omahoidon turvin. Naposteletko hampaasi? Suun terveydenedistämisen valtakunnallisessa hankkeessa Naposteletko hampaasi? kiinnitettiin huomiota juoma- ja ruokailutottumusten vaikutuksiin suun terveyteen. Hanke toteutettiin säätiö- ja paikallistason yhteistyönä siten, että hankemateriaali tuotettiin keskitetysti ja hanketapahtumat järjestettiin paikallisesti. Uutena suun terveydenedistämisen menetelmänä kokeiltiin YTHS:n verkkosivuilla interaktiivista Naposteletko hampaasi? -nettitestiä, jonka avulla KUVAT PLUGI, RODEO PAINO ERIKOISPAINO Naposteletko hampaasi? Hampaasi ovat vaarassa päivittäin Ravinto ja juomat ovat happamia (eroosio) Suun bakteerit tuottavat happoja ravinnon sokerista Jatkuva syöminen tai juominen liuottavat kiillettä Näin hellit hampaitasi Vesi janojuomaksi vältä virvoitusjuomia ja mehuja Säännölliset ateriat nälkä pysyy poissa ja napostelu vähenee Kohtuullinen määrä välipaloja happohyökkäykset vähenevät ja hampaasi ehtivät puolustautua Käytä ksylitolia katkaise happohyökkäykset Kerta päivässä ei riitä Harjaa kahdesti päivässä pehmeällä harjalla Auta hampaitasi käyttämällä fluorihammastahnaa aamuin illoin Puhdista hammasvälit hammaslangalla tai -tikulla SUUN TERVEYDENHUOLLON TERVEYDENEDISTÄMISHANKE 11

12 Mielenterveystyön linja 40 vuotta Vuonna 2009 YTHS:n mielenterveystyön linja juhlisti 40-vuotista taivaltaan yhdessä 25-vuotiaan Nyyti ry:n ja 10 vuotta täyttäneiden Opintopsykologien kanssa järjestämällä yhteistyössä Parempaa mielenterveyttä 75 vuotta -seminaarin. haasteisiin. Tämän ajatuksen kiteytti seminaarin avannut YTHS:n mielenterveystyön ylilääkäri Ilpo Lahti toteamalla: Yhdessä olemme enemmän ja yhteistyö antaa voimaa. Palveluiden kysyntä edelleen kasvussa ja ikäryhmän noin joka kymmenennellä työkyky on alentunut merkittävästi mielenterveyden häiriön vuoksi. Kaikkiaan YTHS:n mielenterveystyön linjan palveluja käyttää vuosittain noin 6,5 % opiskelijoista, joista puolet kärsii merkittävästä opiskelukyvyn alenemasta hoitoon tullessa. Juhlapuheissa korostui yhteistyön merkitys pyrittäessä vastaamaan opiskelijaväestön mielenterveydellisiin Kelan tilastojen mukaan vuonna 2007 mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä alle 30-vuotiaita oli 21 %, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 12 %. Samaan aikaan mielenterveysperustein alkaneissa päivärahakausissa nuorten osuus nousi 15 %:sta 19 %:iin. Mielenterveystyön linjan toiminta käynnistyi vuonna 1969 opiskelijaväestön mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja palvelujen tarvetta kartoittaneiden epidemiologisten tutkimusten pohjalta. Näiden tutkimuksen tulokset hätkähdyttivät: mielenterveydenhäiriö todettiin 23 %:lla ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Välttämätön hoidon tarve todettiin 2,6 %:lla, ja lisäksi arvioitiin, että 16 % ensimmäisen vuoden opiskelijoista hyötyisi hoidosta. Myöhemmät epidemiologiset tutkimukset ovat vahvistaneet nämä professori Yrjö Alasen tutkimusryhmän tulokset; noin joka neljäs opiskelija kärsii merkittävästä mielenterveyden häiriöstä, Näiden lukujen perusteella voi päätellä, että moni mielenterveysongelmista kärsivistä opiskelijoista jää erikoistuneiden mielenterveyspalvelujen ulkopuolelle, ja hakee tarvitsemaansa apua YTHS:n terveyden ja sairaanhoidon linjan perustason mielenterveyspalveluista tai esimerkiksi Nyyti ry:n tarjoamista vertaistukitoiminnoista. Sopeuttaminen haastoi uudelleenprofilointiin Kulunut vuosi oli myös mielenterveystyön linjan osalta sopeuttamisen vuosi, jonka aikana toiminnan kehittämisen painopisteeksi nousi palvelujen yhdenmukaisen saatavuuden turvaaminen sekä palvelurakenteen uudelleen arviointi niukkenevien resurssien puitteissa. Vuodesta 1990 katkeamattomana jatkunut mielenterveyspalveluihin hakeu- Mielenterveystyönlinjan potilasmäärä oli 8554 (9 096) ja käyntimäärä (58 463). Potilasmäärä laski 6 % ja käyntimäärä -6,3 %. Potilaita toimipiirin sataa opiskelijaa kohti oli 6,3 (6,4). Kuva:Rodeo Ostopalveluihin suunnattiin varoja vuoden 2009 aikana 22 % vähemmän kuin vuonna 2008 (sopeuttamiseen liittyvä ostopalveluleikkaus euroa vastaa noin 1600 käyntiä). Kirjattujen puhelinkontaktien määrä lisääntyi keskimäärin 2,2 % ja sähköpostikontaktien määrä 15,7%. 12

13 tuneiden opiskelijoiden määrän kasvu nyt myös taittui ensimmäistä kertaa: palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden määrä laski ja palvelutarjontaa leikattiin sopeuttamisen tuloksena. Sopeuttamisvaiheen alkaessa sovittiin, että YTHS:n toiminta profiloidaan palveluihin, jotka ovat keskeisiä ongelmattoman opiskeluajan turvaamiseksi. Myös mielenterveystyön linjan toiminnoissa pyrittiin palveluvalikoiman yhtenäistämiseen. Samalla mietittiin, miten tuottaa laadukkaita erikoistuneita mielenterveyspalveluja, joiden painopistealueina ovat: opiskelukyvyn menetysten uhkien ehkäisy sekä alentuneen opiskelukyvyn palauttaminen ja ylläpito keskeisimpien mielenterveydenhäiriöiden ehkäisy, tunnistaminen ja hoito yhteisöllinen mielenterveystyö opiskeluympäristössä. Ongelmien ehkäisyllä parhaisiin tuloksiin Kelan tutkijoiden mukaan nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen aiheuttama sairauspäivärahojen lisääntyminen ja työkyvyttömyyden kasvu on Tavallisimpia hoitoon hakeutumisen syitä olivat edelleen masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. Valtaosa käynneistä oli yksilökäyntejä. Hoitojaksot olivat pääsääntöisesti lyhyitä. Käyntimäärä potilasta kohti oli 6,4 (6,4). hälyttävä. Heidän käsityksensä on, että kasvu ei johdu mistään yksittäisestä syystä, vaan on seurausta monia nuoria tukevan sosiaalisen turvaverkoston, kuten perheen, koulun ja opiskeluyhteisön, rapautumisesta. Vaikka opiskelijaväestön osuutta ei tutkimuksissa ole eritelty, voidaan olettaa, että myös opiskelijoiden osalta tulokset ovat samansuuntaisia. Työelämän vaatimusten kasvaessa sekä mielenterveyden että sen häiriöiden merkitys tulee korostumaan entisestään. Tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että YTHS:n mielenterveysstrategia on oikeilla jäljillä panostaessaan matalan kynnyksen periaatteeseen ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Mielenterveystyön johtava ylilääkäri Päivi Pynnönen Kaksi linjaa yksi tavoite Mielenterveystyön ja terveyden- ja sairaanhoidon linjoilla annettavat mielenterveyspalvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka ylläpitäminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja työnjaosta sopimista linjojen välillä. Terveyden- ja sairaanhoidon linjan yleislääkäreiden ja terveydenhoitajien käynneistä kohdentui kolme prosenttia mielenterveyden ongelmiin (-3,2 %), ja masennustila oli kolmanneksi yleisin diagnoosikoodi linjan lääkäreiden tarjoamissa palveluissa. Linjojen välisen yhteistyömuotojen ja työnjaon kehittämisen tarve on suuren palvelukysynnän ja sopeuttamispaineiden myötä voimistunut kaikissa terveyspalveluyksiköissä. Myös hoidontarpeen arviointi- ja hoitoprosessien kehittämisen tarve on entisestään korostunut. Pääsääntöisesti opiskelijat ovat voineet hakeutua vapaasti joko yleislääkärille tai mielenterveyspalveluihin. Tarvittaessa yleislääkärit ovat lähettäneet potilaita erikoistuneiden palvelujen piiriin. Kuva: Anna Hämäläinen 13

14 YTHS arvioi ja kehitti yhteisöterveystyötään Kuva: Kuva-Paijula Suomessa oli viime vuonna käynnissä toistakymmentä valtakunnallista terveyden edistämiseen liittyvää hanketta tai toimintaohjelmaa. YTHS:n valtakunnallisessa terveystyöryhmässä arvioitiin, miten säätiön yhteisöterveystyö on näihin terveyden edistämisen teemoihin vastannut. Useimpia teemoja on huomioitu joko pitkäkestoisena toiminnan kehittämisenä tai erillishankkeina. Esimerkiksi työhyvinvoinnin teemaa on viety eteenpäin Kehrä- ja Kyky-hankkeissa, päihdehaittojen ehkäisyä hankeketjulla Mäyräkoirasta sikspäkkiin emäyris Hissun Kissun sekä diabeteksen ehkäisyohjelmaa omalla DEHKO-hankkeella. Myös seksuaalisuus ja ravitsemus huomioitiin toiminnassa. Valtakunnallisista ohjelmista uusiksi aiheiksi nostettiin liikunta sekä päihde & mielenterveys. Ryhmätoiminnan kehittämisessä YTHS:n tavoitteena oli työnjako muiden organisaatioiden kanssa siten, että säätiö keskittyy terveydenhuollon asiantuntemusta vaativaan ryhmätoimintaan. Yhteistyötä ja rajanvetoa ryhmätoiminnassa tehtiin erityisesti yliopistojen liikuntapalvelujen, puheviestinnän opettajien, opintopsykologien sekä Nyyti ry:n kanssa. Ryhmänohjaajien jatkokoulutus avattiin myös opintopsykologeille. Lisäksi painonhallintaryhmän toimintaa tutkinut opinnäytetyö valmistui. Yhteistyö ja asiantuntijuus Yhteisöllistä terveyden edistämistyötä leimasi entistä vahvemmin monialainen yhteistyö ja asiantuntijatoiminta useiden tahojen kanssa. Uusia valtakunnallisia foorumeita olivat Opetusministeriön ja Laurea-ammattikorkeakoulun Korkeakoulujen turvallisuushanke, Opiskelijoiden Liikuntaliiton Lähtenyt liikkumaan -hanke sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alkoholimainonnan rajoituksia selvittävä työryhmä. Muun muassa STM:n Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan opiskeluikäisten jaosto sekä Kyky-hanke jatkuivat edelleen, joista jälkimmäisen työn tuloksena julkistettiin opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Säätiöläiset ovat luennoineet lukuisissa opiskelijatapahtumissa ja sidosryhmiensä tilaisuuksissa. Valtakunnallisia tapahtumia ovat olleet mm. Ammattikorkeakoulupäivät, Työterveyslaitoksen Opiskeluterveydenhuollon ajankohtaispäivä sekä Mielenterveysmessut. YTHS:n asiantuntemus on hyvin edustettuna myös toimitettaessa Duodecimin kustantamaa ensimmäistä suomalaista opiskeluterveyden oppikirjaa. Erityisteemat suuntasivat toimintaa Vuoden 2009 erityisteemoina jatkuivat edelliseltä vuodelta riippuvuudet ja seksuaalisuus. Edellisenä vuotena aloitettuja seksuaalineuvonnan koulutuksia jatkettiin eri paikkakunnilla. Toiminnan tueksi viimeisteltiin Parisuhdeopas ja se käännettiin myös ruotsiksi. Riippuvuuksista järjestettiin kaikkien linjojen yhteinen koulutustilaisuus. DEHKOn teemaa jatkettiin kaksivuotiseksi suunnitellulla ravitsemus-hankkeella. Tässä suun terveydenhuolto toteutti Naposteletko hampaasi -hankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa napostelukulttuuria terveellisten ruokatottumusten suuntaan. Hankkeessa valmistui www-sivuillemme teemaan liittyvä nettikysely monipuolisine linkkeineen. Muina materiaaleina tuotettiin Juomatietoutta hammasystävällisesti -ohje sekä kyselylomake Ruokailutottumukset ja suun hoito. Lisäksi suunniteltiin ja painatettiin Naposteletko hampaasi -julisteita ja -flaiereita. Teemasta järjestettiin myös seminaari Suun terveyden edistäminen ja vuorovaikutus sekä yhteiskoulutus ravitsemuksesta. Terveystietoa opiskelijoille Uusina terveysaineistoina valmistuivat Matkalle-julistesarja sekä Jännittäminen osana elämää -oppaan pilottiversio. Esteetön opiskelu korkeakouluissa (ESOK) -hankkeen Open oppaisiin laadittiin käsikirjoitukset jännittämisen ja mielenterveysongelmien huomioon ottamisesta korkeakouluopiskelussa. Terveystietoa A-Ö -artikkelien määrä pysyi ennallaan ja verkkoneuvonta jatkui entiseen tapaan. Alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä hanke eteni Elämäntapaliitossa yhteistyössä YTHS:n ja SYL:n kanssa. Tuotoksena valmistui Hissun Kissun -verkkosivusto, jossa on opiskelijoiden alkoholinkäyttötesti palautteineen sekä runsaasti opiskelijoille kohdennettua tietoa alkoholista ja alkoholinkäyttökulttuurista. Testistä saatavan henkilökohtaisen palautteen vertailutietona käytetään Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus aineistoa. Tutkimuksesta tukea terveyden edistämiseen Monipuolinen tutkimustyö luo hyvän pohjan terveyden edistämistoiminnalle. Valtakunnalliset säännöllisesti 14

15 tehtävät terveystutkimukset nostavat esiin ajankohtaisia aiheita ja auttavat suuntaamaan toimintaa oikein. YTHS:n henkilökunnan tutkimustoiminta vuonna 2009 oli vilkasta: siinä tuotettiin runsaasti tieteellisiä julkaisuja, esitelmiä tai postereita. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 julkaistiin yhdessä Otus rs:n kanssa järjestetyssä tutkimusseminaarissa Omena ja opintopiste päivässä. Seminaaria seurasi täysi sali, ja se sai runsaasti myös mediahuomiota. Tutkimuksen aineistosta on tekeillä useita jatkoselvityksiä, joista valmistuivat mm. perheellisiä opiskelijoita koskeva selvitys ja korkeakouluopiskelijoiden uupumusmittari. Vesa Pohjolan väitöskirja hammashoitopelosta valmistui ja tarkastettiin Oulun yliopistossa. Opiskelijaaineistoista on lisäksi tekeillä kuusi väitöskirjatasoista tutkimusta. Tutkijoiden vertaisryhmä toimi opiskelijoiden parissa tehtävän tutkimuksen yhteistyöfoorumina. Tutkimushankkeissa on jatkettu yhteistyötä useiden tahojen kanssa. YTHS on jäsenenä European Union of School and University Health and Medicine (EUSUHM) -järjestössä. Säätiöläiset osallistuivat aktiivisesti Leidenissä pidettyyn kongressiin. Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu Tutkimus Opiskelu-uupumus lisääntyy opintojen kuluessa Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin tutkimusjohtajan, professori Katariina Salmela-Aron tutkimuksesta Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille käy ilmi, että joka kymmenes korkeakouluopiskelija on uupunut. Joka neljäs opiskelija kokee kuitenkin opiskeluintoa. Opiskelu-uupumus ja -into muuttuvat opintojen kuluessa: opiskelu-uupumus lisääntyy ja opiskeluinto laskee. Tutkimuksessa kehitettiin korkeakouluopiskelijoiden uupumusriskin arviointiin uusi mittausmenetelmä Study Burnout Inventory-9 (SBI-9). Se on tarkoitettu etenkin opiskeluterveydenhuollon välineeksi riskin tunnistamiseen. Tutkimuksessa käytettiin laajaa ja edustavaa (N=10000) YTHS:n tutkimusaineistoa. Kuva:Plugi 15

16 Opiskelijamäärän vähenemisen myötä syksyllä 2008 aloitettu henkilöstön vähentäminen jatkui seuraavana vuonna pääosin eläköitymisten kautta. Huolenaiheeksi nousi henkilöstörakenteen mahdollinen vinoutuminen, koska eläköitymiset eivät tapahtuneet tasaisesti, vaan kohdistuivat toisiin yksiköihin vahvemmin kuin toisiin. Henkilökunnalle tarjottiin vapaaehtoista lomarahajärjestelyä siten, että lomarahoista sai joko osan tai kokonaan vaihtaa halutessaan vapaaksi. Lomarahoista vaihdettiin vapaaksi lähes puolet. Henkilöstön työehtojen uudistamista jatkettiin Henkilöstön työehtojen uudistaminen jatkui vuonna Kahden eri työryhmän tehtävänä oli selvittää uuden hammaslääkärisopimuksen ja psykologisopimuksen osalta vuosiloma- ja talvivapaa, työaika- ja palkkausjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista sekä kustannusvaikutuksia. Työryhmät pääsivät tavoitteisiinsa, ja uusi hammaslääkärisopimus sekä uusi psykologisopimus tulivat Henkilöstömäärän sopeuttaminen jatkui voimaan alkukesällä. Samantyyppiset uudistukset olivat jo edellisenä vuonna tehty lääkärisopimukseen. Osaamiskartoituksia ja osaamistarpeita Henkilöstön osaamiskartoitusten tekeminen aloitettiin vuonna 2008 ja saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi lähes koko henkilöstölle. Kartoitukset ovat tärkeä osa työn hallintaa ja osaamisen johtamista. Säätiön toiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa olemassa oleva tietotaito, joka rakentuu ydin- ja erityisosaamisesta sekä hiljaisesta tiedosta. Samalla pohdittiin tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehtiin osaamistarpeen määrittelyjä eri ammattiryhmille. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopisteinä olivat ammattitaidon ylläpitäminen ja uuden ammatillisen osaamisen hankinta. Henkilöstön koulutukseen YTHS käytti 2,08 % (1,53 %) työsuhteisen henkilöstön vuosipalkkasummasta. Työhyvinvointi ja työterveys Keväällä 2009 suoritetusta työhyvinvointikyselystä ilmeni, että työhyvinvoinnin tila oli edelleen melko hyvä ja tapahtunut kehitys positiivinen. Työ säätiössä koettiin mielekkäänä, ja työn sekä vapaa-ajan tasapainoa pidettiin hyvänä. Kehittämiskohteiksi koettiin erityisesti muutoksen hallinta ja kommunikaatio sekä viestintä. Näihin kehittämiskohteisiin reagoitiin välittömästi mm. sisällyttämällä esimieskoulutuksiin yleisten esimiestaitojen lisäksi viestintäkoulutusta. Lähes jokaisessa toimipisteessä toimii tyhy-työryhmä, jonka tehtävänä on organisoida työpaikan tyhy-toimintaa. Henkilöstön työkykyä tuettiin mm. järjestämällä ryhmäliikuntaa ja erilaisia virikepäiviä. Tyhy-toimintaan käytettiin yhteensä euroa ( euroa). Henkilöhälytysjärjestelmä otettiin toimintavuoden aikana käyttöön kaikissa säätiön yksiköissä. Työsuojeluhenkilöstöä koulutettiin riskienarvioinnissa. Lisäksi kaikissa terveyspalveluyksiköissä tehtiin tai ainakin aloitettiin riskienarviointi. Henkilöstöpäällikkö Leena Vapaavuori Henkilöstö Koko henkilöstön määrä Vakituinen henkilöstö Määräaikainen ja palkkiotoiminen henkilöstö Koulutuspäivät/henkilö 3,1 3,0 Keski-ikä 49,3 49,6 Säätiöstä lähteneet työntekijät Säätiöön tulleet työntekijät Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 7 17 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 1 2 Säätiön palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 671 (675) henkilöä. Heistä yli 93 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstömenot olivat säätiön toimintakuluista 66,7 % (67,3 %). Kuva: Grapica 16

17 Säätiön viestintäyksikössä työskenteli helmikuun alusta lähtien ensimmäistä kertaa kaksi henkilöä, viestintäpäällikkö ja viestintäassistentti. Resursoinnin ansiosta viestinnässä pystyttiin siirtämään aiempaa enemmän voimavaroja operatiivisesta työstä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Työyhteisöviestintään panostettiin Yhdeksi painopisteeksi nostettiin työyhteisöviestintä, jonka säätiön henkilöstö oli kokenut keväisen työhyvinvointikyselyn perusteella keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Tähän haasteeseen haluttiin vastata konkreettisesti: YTHS:n itsearviointiseminaarin pohjalta luotiin erillinen prosessi, jossa tärkeistä asioista informoidaan ensin terveyspalveluyksiköiden johtajia ja sen jälkeen muuta säätiön henkilöstöä. Uusi käytäntö sai paljon myönteistä palautetta. Myös viestintäkoulutukseen panostettiin, kun yksi päivä esimieskoulutuksesta omistettiin sisäisen viestinnän kehittämiselle. Yhteistyöllä tuloksiin Viestintäyksikön ja linjojen välistä yhteistyötä tehostettiin. Viestintä suunnitteli mm. YTHS:n, Nyytin ja Opintopsykologien yhteisen Opiskelijoiden hyvinvoinnin seminaarin tiedotuksen. Tapahtuma juhlisti samalla säätiön mielenterveyslinjan 40. toimintavuotta. Seminaari sai hyvin medianäkyvyyttä. Viestintäyksikkö työskenteli tiiviisti loppusyksyn myös terveydenja sairaanhoidon linjan kanssa säätiötason H1N1-rokotuskampanjan tiedotuksen onnistumiseksi. Tiedotettavaa vuonna 2009 oli kaikkiaan runsaasti: jatko-opiskelijat poistuivat säätiön piiristä, uusi toimitusjohtaja aloitti työt, Töölön rakennusprojekti alkoi jne. Keväällä YTHS:n viestintä järjesti lehdistötilaisuuden aiheena Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008, ja siihen osallistui noin viisitoista toimittajaa. Mediaseurantaosumia toimintavuonna kertyi 620 kpl (2008: 606 kpl). Viestintäpäällikkö Sari Krappe Verkkosivu-uudistus käynnistettiin: syksyn aikana Säätiön uusi perustehtävä: Opiskelijan parempaa terveyttä Uusi visio: Opiskelijan terveydeksi kehityksen kärjessä valmistui vaatimusmäärittely, jonka pohjalta sivusto tehdään. Vuosikatsaus uudistettiin niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti. Nuorennusleikkauksen saivat myös henkilöstölehti Piikki sekä säätiön posteri- ja PowerPoint-diapohjat. 17 Kuva:Plugi

18 YTHS:n sopeuttamistavoite toteutui YTHS:n taloudellinen asema on vakaa. Merkittävin talouteen ja toimintaan vaikuttava muutos oli opiskelijamäärän lasku. Vuoden 2009 opiskelijamäärä oli , kun vielä kaksi vuotta sitten opiskelijoita oli Opiskelijamäärä on laskenut tutkintouudistuksen ja jatkotutkintoopiskelijoiden palvelurajauksen vuoksi. Opiskelijamäärä ei näyttäisi laskevan alle :n, kuten aiemmin on arvioitu, koska taloudellisen laman vuoksi opiskelijoiden valmistuminen on vähentynyt. YTHS sopeutti toimintaansa laskeneeseen opiskelijamäärään. Säätiön palveluvalikoimaa ja potilastyöajan määrää vähennettiin. Potilastyöajan vähentämiskeinoja olivat sekä oman henkilöstön työpanoksen että ostopalveluiden vähentäminen. Henkilötyövuosien määrä väheni 23 henkilötyövuotta eli 4,6 %. Säätiön kulut laskivat YTHS:n toiminnan vähentämisen vuoksi kulut olivat 1,3 % pienemmät kuin vuonna Opiskelijakohtaiset kustannukset nousivat erittäin maltillisesti. Kokonaiskustannukset olivat 273 euroa opiskelijaa kohti (264 euroa). YTHS saavutti taloudellisen sopeuttamistavoitteensa. YTHS:n toiminnan rahoitus perustuu opiskelijoiden terveydenhoitomaksuun, käyntimaksuihin, Kelan sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen, yliopistokaupunkien toiminta-avustukseen ja opetusministeriön vuokra-avustukseen. Henkilötyövuosien määrä väheni 23 henkilötyövuotta eli 4,6 %. Opiskelijoiden ja valtion rahoitus kasvoi, kun taas Kelan ja kuntien rahoitus väheni. Tuottavuus nousi Säätiön tuottavuus nousi hieman vuodesta Hoitokontaktien määrä suhteessa henkilötyövuosiin nousi. Hoitokäyntien määrä oli käytännössä sama kuin edellisenä vuotena. Tuottavuuden nousua selittää se, että joukkorokottaminen sikainfluenssaa vastaan YTHS:n toimipiirin opiskelijamäärä Kuva: Anna Hämäläinen 18

19 nosti käyntimäärää. Tuottavuuden muutos on kuitenkin ollut vuosina melko pieni. Hoitokontaktien ja -käyntien hinnannousu hidastui edellisestä vuodesta. Kontaktihinta nousi mielenterveystyössä, mutta terveyden- ja sairaanhoidossa hinta laski. Käyntien osalta hinnat nousivat kaikilla linjoilla ja säätiön osalta yhteensä 3,2 %, mikä on hieman alhaisempi taso kuin palkankorotukset. YTHS:n toimipisteille uusia toimitiloja Töölön toimipiste eli Helsingin ylioppilaiden terveystalo laajentuu uudisrakennuksen myötä. Rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa Lisäksi toimipisteen olemassa olevat tilat peruskorjataan. Uusi toimitila otetaan käyttöön lokakuussa Viikin toimipisteen palvelut sekä Otaniemen suun terveydenhuollon palvelut siirtyvät samassa yhteydessä Töölön toimipisteeseen. Jyväskylässä YTHS:n toimipisteen uudistilan rakentamiseen tähtäävä esisopimus irtisanottiin hankkeen viivästymisen ja kustannustason korkeuden vuoksi. Toimipisteelle etsittiin korvaava vaihtoehto, ja YTHS teki uuden esisopimuksen Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön kanssa. Talousjohtaja Olli-Pekka Luukko TUOTTAVUUDEN JA KUSTANNUSTEHOKKUUDEN TUNNUSLUVUT Tuottavuuden tunnusluvut sekä käynti-, kontakti- potilas- ja opiskelijakohtaiset yksikköhinnat Kustannukset TP2007 TP2008 TP2009 Muutos % TA2009 TP2009 Tot.aste % Terveyden- ja sairaanhoito Kontaktia/henkilötyövuosi , ,9 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,8 /Käynti 62,01 66,37 66,44 0,1 67,85 66,44 97,9 /kontakti 45,09 48,00 46,25-3,6 49,16 46,25 94,1 /potilas 211,31 221,52 212,44-4,1 234,55 212,44 90,6 /opiskelija 105,40 109,48 110,69 1,1 121,10 110,69 91,4 Mielenterveystyö Kontaktia/henkilötyövuosi , ,8 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,6 /Käynti 108,07 114,32 123,91 8,4 115,96 123,91 106,9 /kontakti 98,63 102,33 109,31 6,8 105,42 109,31 103,7 /potilas 697,11 734,78 793,32 8,0 740,20 793,32 107,2 /opiskelija 43,34 47,16 50,11 6,2 51,32 50,11 97,6 Suun terveydenhuolto Kontaktia/henkilötyövuosi , ,5 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,7 /Käynti 71,60 76,45 80,45 5,2 75,17 80,45 107,0 /kontakti 71,60 76,45 78,57 2,8 73,25 78,57 107,3 /potilas 224,14 231,65 232,99 0,6 234,70 232,99 99,3 /opiskelija 73,87 79,23 81,47 2,8 84,82 81,47 96,0 Hallinto Kontaktia/henkilötyövuosi , ,3 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,0 /Käynti 7,84 8,24 8,93 8,5 8,97 8,93 99,6 /kontakti 6,41 6,72 7,08 5,5 7,33 7,08 96,7 /potilas 39,71 40,75 42,32 3,8 42,32 /opiskelija 24,55 25,52 27,55 8,0 30,10 27,55 91,5 TOIMINNAN TUNNUSLUVUT YHTEENSÄ Kontaktia/henkilötyövuosi , ,6 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,5 /Käynti 78,90 84,36 87,51 3,7 85,62 87,51 102,2 /kontakti 64,49 68,81 69,39 0,8 69,94 69,39 99,2 /potilas 399,71 417,45 414,49-0,7 414,49 /opiskelija 247,16 261,39 269,81 3,2 287,34 269,81 93,9 Poistot /Käynti 0,65 0,69 0,74 6,1 0,65 0,74 113,5 /kontakti 0,53 0,57 0,58 3,1 0,53 0,58 110,2 /potilas 3,31 3,43 3,49 1,6 3,49 /opiskelija 2,05 2,15 2,27 5,6 2,18 2,27 104,3 KAIKKI KULUT YHTEENSÄ Kontaktia/henkilötyövuosi , ,6 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,5 /Käynti 79,56 85,05 88,25 3,8 86,27 88,25 102,3 /kontakti 65,02 69,38 69,97 0,9 70,47 69,97 99,3 /potilas 403,02 420,88 417,98-0,7 417,98 /opiskelija 249,21 263,53 272,08 3,2 289,51 272,08 94,0 19

20 Mielenterveystyön linjan kaikkien vastaanottojen potilaat ja käynnit 2009 Terveyspalveluyksikkö (TPY) MT-linjan vastaanotot opiskelijoille 2009 Psykiatrit Psykologit MT muut Mielenterveystyö-linja yht Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Helsinki-Espoo Turku-Rauma Jyväskylä-Kokkola Oulu-Kajaani Tampere- Hämeenlinna Vaasa-Pietarsaari Joensuu- Savonlinna Lappeenranta Kuopio Rovaniemi YTHS yht Suun terveydenhuollon linjan kaikkien vastaanottojen potilaat ja käynnit 2009 Terveyspalveluyksikkö (TPY) STH-linjan vastaanotot opiskelijoille 2009 Yleis- ja erikoishammaslääkärit Suuhygienisti Suun terveydenhuolto-linja yht Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Helsinki-Espoo Turku-Rauma Jyväskylä-Kokkola Oulu-Kajaani Tampere- Hämeenlinna Vaasa-Pietarsaari Joensuu -Savonlinna Lappeenranta Kuopio Rovaniemi YTHS yht

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

YTHS Tutorkoulutukset 2012

YTHS Tutorkoulutukset 2012 YTHS Tutorkoulutukset 2012 10.4 19.4.2012 Terveydenhoitaja Lotta Kovanen TOIMIPISTEET YTHS toimii maassamme kaikissa korkeakoulukaupungeissa Helsingistä Rovaniemelle asti. Toimipisteiden yhteystiedot,

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Medicus- järjestelmä. Ohjelmiston osat. MEDICUS tietokanta. Ajanvaraus. lasku käynti, toimenpide

Medicus- järjestelmä. Ohjelmiston osat. MEDICUS tietokanta. Ajanvaraus. lasku käynti, toimenpide Medicus- järjestelmä Medicus järjestelmällä hoidetaan lääkäriasemien potilaskortistoa sekä vastaanottotoimintaa. Osassa lääkäriasemista suoritetaan sairausvastaanoton lisäksi työterveyshuoltoa. Potilas

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2013

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2013 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2013 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä Vuosikatsaus 2010 2 Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Grapica, Pia Kauppinen Paino: Multiprint Oy Etukannen kuva: YTHS arkisto Sisällys YTHS:N TOIMIPISTEET s.

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY. Y-tunnus 2526928-4 TILINPÄÄTÖS 2013

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY. Y-tunnus 2526928-4 TILINPÄÄTÖS 2013 Y-tunnus 2526928-4 TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 4 Tuloslaskelma toimialoittain 5 Budjettivertailu 6 Tilinpäätöksen allekirjoitukset

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2012 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Omakatteisten rahastojen varat Aktiiviteettirahastojen varat Muiden omakatteisten rahastojen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: mitä voimme tehdä yhdessä koulutus ja tapaamispäivä 5.6.2013, THL Kristina Kunttu, LT, dos.

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011 Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki Y-tunnus 0835106-7 NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä 31.12.2021 asti Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Hevosyrittäjäpäivät 13.-14.11. Potkua työterveyteen vuonna 2016

Hevosyrittäjäpäivät 13.-14.11. Potkua työterveyteen vuonna 2016 Hevosyrittäjäpäivät 13.-14.11 Potkua työterveyteen vuonna 2016 Työterveys pähkinänkuoressa Mehiläisen Työterveyden tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakasyritysten työntekijöiden toimintakykyä, työympäristön

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 10. Helsingin Vihreät ry. Y-tunnus 0832062-3 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009

TULOSLASKELMA 10. Helsingin Vihreät ry. Y-tunnus 0832062-3 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009 TULOSLASKELMA 10 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA Yleinen järjestötoiminta 3000 Avustukset 1 147,90 821,70 3005 Kohdeavustukset, Vihreä liitto 12 456,72 11 475,00 3006 Saadut

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

1. periodin palautetilaisuus

1. periodin palautetilaisuus 1. periodin palautetilaisuus CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 22.10.2015 Tapani Vuorinen ja Pia Lahti Ohjelma Tervetuloa! SÄTKY ja oma terveys, Katariina Tamminen, YTHS Vaihtoinfo, Heidi Flinkman

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2014-31.12.2014 Tuloslaskelma 1-2

Lisätiedot

Amcham Finland/Suomalais-Amerikkalainen Kauppakamariyhdistys Suomessa ry

Amcham Finland/Suomalais-Amerikkalainen Kauppakamariyhdistys Suomessa ry Kauppakamariyhdistys Suomessa ry TASEKIRJA 31.12.2014 Eteläranta 6 a 8 00130 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1985788-0 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2014-31.12.2014 Sivu No Toimintakertomus 1.1-1

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto/ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto/ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Sosiaali- ja terveyslautakunta 108 16.03.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto/ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 222/61/616/2011 STLTK 108 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on pyytä nyt Sosiaali-

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

RI Riistanhoitoyhdistys RI13.WTR

RI Riistanhoitoyhdistys RI13.WTR RI RI13.WTR TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Rahat ja pankkisaamiset 31.12.2013 31.12.2012 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

Lisätiedot

Miksi meillä on YTHS?

Miksi meillä on YTHS? Tilannekatsaus AYY:n edustajiston jäsenille YTHS:n rahoituksen tilanteesta Miksi meillä on YTHS? Opiskelijaterveydenhuoltoon erikoistuminen Terveydenedistämistyö (yhteisöterveys) Ennaltaehkäisevää Tutkimukset

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

T A S E Jakso 01/13-12/13. Avaava tase Jakson Tase Rahayksikkö EURO 01.01.2013 muutos 31.12.2013

T A S E Jakso 01/13-12/13. Avaava tase Jakson Tase Rahayksikkö EURO 01.01.2013 muutos 31.12.2013 Sivu 1 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet 1210 Koneet ja kalusto 0 % 0,00 2 204,10 2 204,10 Koneet ja kalusto 0,00 2 204,10 2 204,10 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 0,00 2 204,10

Lisätiedot

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Ritva-Liisa Hannula Anna Malmberg-Virta Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi koulutuspäivä THL 5.6.2013 MIKSI TYÖKALUPAKKIA

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot