Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Pia Kauppinen, Grapica Paino: Savion Kirjapaino Etukannen kuva: Rodeo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Pia Kauppinen, Grapica Paino: Savion Kirjapaino Etukannen kuva: Rodeo"

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 2009

2 Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Pia Kauppinen, Grapica Paino: Savion Kirjapaino Etukannen kuva: Rodeo 2

3 Sisällys YTHS:n toimipisteet 4 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö lyhyesti 5 Opiskelijat tyytyväisiä YTHS:n palveluihin 5 Säätiöön kannattaa panostaa 6 Hyvät päättäjät, hyvä henkilöstö ja johto kuuntelevat asiakasta 7 Terveyden- ja sairaanhoidossa SÄTKYiltiin valtakunnallisesti 8 Suun terveydenhuolto pureutui naposteluun 10 Mielenterveystyön linja 40 vuotta 12 YTHS arvioi ja kehitti yhteisöterveystyötään 14 Henkilöstömäärän sopeuttaminen jatkui 16 Työyhteisöviestintään panostettiin 17 YTHS:n sopeuttamistavoite toteutui 18 Vastaanottojen potilaat ja käynnit linjoittain 20 Tuloslaskelma 22 Tase 23 YTHS:n hallintorakenne Terveyspalveluyksiköiden johtokunnat 24 TIETEELLISET ARTIKKELIT, ABSTRAKTIT JA MUUT KIRJOITUKSET 26 3

4 YTHS:n toimipisteet 1. Rovaniemi 2. Oulu 3. Kajaani 4. Vaasa 5. Kuopio 6. Joensuu 7. Jyväskylä 8. Savonlinna 9. Rauma 10. Tampere ja Hervanta 11. Hämeenlinna 12. Lappeenranta 13. Kouvola ( ) 14. Turku 15. Otaniemi 16. Töölö ja Viikki 16. Kamppi ( ) Ostopalveluin järjestetty toiminta: 17. Lahti 18. Mikkeli 19. Seinäjoki 20. Pietarsaari 21. Kokkola 22. Maarianhamina 23. Kuusamo 24. Pori

5 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on ainutlaatuinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio. YTHS tarjoaa terveydenja sairaanhoidon, mielenterveystyön sekä suun terveydenhuollon palveluja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Säätiö toimii myös aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sairauksien ehkäisemiseksi. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö lyhyesti YTHS on valtakunnallinen ja sen toimipisteet sijaitsevat eri yliopistokaupungeissa. Yliopistojen ja korkeakoulujen sivutoimipistekaupungeissa opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut tuotetaan ostopalveluina. Säätiön palveluja käyttää yhteensä noin opiskelijaa. YTHS on yksityinen palveluntuottaja, jonka toiminnan rahoittajina ovat opiskelijat, Kela, yliopistokaupungit ja opetusministeriö. Säätiön vuosibudjetti on 37 miljoonaa euroa ja sen henkilöstöön kuuluu noin 600 toimihenkilöä. Toimintaamme sääteleviä arvoja ovat opiskelijalähtöisyys, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, avoimuus, vaikuttavuus ja tehokkuus sekä ammatillisuus. Opiskelijat tyytyväisiä YTHS:n palveluihin YTHS:n marraskuussa 2009 tekemästä asiakastyytyväisyyskyselystä ilmeni, että opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä säätiön terveydenhoitopalveluihin. Kiitettävän tai erinomaisen arvosanan antoi: 84,7 % hoitotilanteen kokonaisarvioinnissa 88,2 % ystävällisestä palvelusta 85,8 % henkilökunnan ammattimaisesta osaamisesta 87,7 % hoidosta aiheutuneiden kustannusten kohtuullisuudelle. Kyselyjä lähetettiin sähköpostitse 7 819, ja siihen vastasi kaikkiaan opiskelijaa. Kysely oli yhteinen kaikille kolmelle toimintalinjalle (terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto ja mielenterveystyö). 5 Kuva: Plugi

6 Säätiöön kannattaa panostaa Vuoden 2009 yhteiskunnallinen mantra oli työurien pidentäminen luvulla syntyneen näkökulmasta keskustelussa on kummallisia piirteitä: Eikö huoltosuhteen huononeminen ole tiedetty jo kymmenien vuosien ajan? Miksi toimenpiteisiin halutaan ryhtyä nyt eikä 20 vuotta sitten? Näitä kysymyksiä ei tässä kannata laajemmin avata. Todettakoon vain, että demokratiaan sisäänrakennettu ongelma on nykyisyyden maksimointi ja enemmistöryhmien etujen leikkaamisen vaikeus. Meidän osaltamme olennaista on, miten voimme huolehtia siitä, että nuoret pärjäävät työelämässä. Mutta miten työuria pidennetään? Lehdistä oli luettavissa kaksi laulua, joiden kulut eivät olleet minkäänlaisessa keskinäisessä harmoniassa. Ensimmäisen mukaan työuria oli pidennettävä eläkeikää nostamalla. Toisen mukaan ongelma on työelämässä: mikäli todellinen keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on alle 60 vuotta, ei nimellisen eläkeiän nostaminen 63 vuodesta ylöspäin ole olennainen kysymys. Työelämälle pitäisi siis tehdä jotain. Mitä aikaisemmin elämänkaaressa asiaan puututaan, sitä parempi. Tärkeää on myös, että työuransa aloittavien ihmisten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä elämänhallinnalliset kyvyt olisivat kunnossa. Opiskeluaikaiset ongelmat kertovat osaltaan huomispäivän työelämän haasteista. Mitä ylioppilaat edellä, sitä yhteiskunta huomenna myös terveyden osalta, niin hyvässä kuin pahassa. Säätiön palvelujen kysyntä ennakoi tulevaisuuden työelämän terveyteen liittyviä haasteita. Yliopisto-opiskelijan terveydenhuollosta vastaamme me Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Nuorten mielenterveyden ja elämänhallinnan ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, ja ne ovat alkaneet näkyä voimakkaammin myös työelämän tilastoissa. Mikäli pelkästään masennukseen liittyvät poissaolot voitaisiin puolittaa, pidentyisivät työurat puolella vuodella. Alle 35-vuotiaiden tämänhetkinen eläköityminen maksaa yhteiskunnalle Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Samaan aikaan fyysisen kunnon heikentyminen on näkynyt esimerkiksi asepalveluksen kuntotestien tulosten heikentymisenä. Näitä asioita ei voida pitää erillisinä. Miten haasteisiin vastataan? Säätiötä vaivaavat samat taudit kuin oikeastaan kaikkia muitakin terveydenhuollon organisaatioita. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä ole realistista odottaa, että tämä epäsuhta koskaan täysin korjaantuisi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei jonojen lyhentämiseen tulisi pyrkiä. Kyse on toki resursseista ja niiden kohdentamisesta, ja sitä varten organisaation johdolla tulee olla luotettavaa tietoa, mihin päätökset tulee perustaa. Pahin virhe on arkaainen ajattelutapa, jonka mukaan hoitoprosesseja ja tuloksia ei saa arvioida, koska mittarit eivät parhaimmillaankaan kykene täydellisesti mittaamaan hoitoprosessin todellisia tuloksia. Toki näinkin, koska minkään organisaation tehokkuutta saati sitten minkään hoitomuodon vaikuttavuutta ei voi tyhjentävästi mitata. Mutta se ei tarkoita sitä, ettei niin pitäisi tehdä. Ja myös mittaamista tulee mitata. Nyky-yhteiskunta on aivan liian monessa kohtaa sortunut siihen, että byrokratian vaateiden täyttäminen ja ylimitoitetut suunnitteluprosessit vievät melkoisen osan todellisesta työajasta. Tavoitteena täytyy olla se, että kykenemme kohtaamaan opiskelijat entistä nopeammin. Kääntöpuolena on vaativampien hoitojaksojen väheneminen. Säätiön todellinen tulos näkyy siinä, millaisin valmiuksin nuoret siirtyvät opiskelusta työelämään. Nämä valmiudet, olivat ne sitten terve ruumis, hyvät hampaat, terve mieli tai ymmärrys siitä, miten nämä kaikki pidetään terveinä, ovat säätiön toiminnan tarkoitus. Mikäli suuret ikäluokat tahtovat, että heidät hoidetaan ja heidän eläkkeensä maksetaan, kannattaa huolehtia siitä, että työelämään tulee hyväkuntoista porukkaa. Jos työuria halutaan pidentää, kannattaa huolehtia säätiöstä. Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Kuva: Anna Hämäläinen 6

7 Hyvät päättäjät, hyvä henkilöstö ja johto kuuntelevat asiakasta Sitoviin, yksityiskohtaisiin normeihin ja pelkkiin standardiratkaisuihin tukeutumisen sijaan terveydenhuollon palvelukulttuurissa puhutaan yhä useammin asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta, joustavuudesta sekä toiminnan vaikutusten ja tuloksellisuuden painottamisesta. Hyvää asiakaspalvelua pohdittaessa ajatuksia herättävät myös organisaation palvelukyky, arviot palveluiden riittävyydestä ja oikeasta kohdentumisesta sekä erityisesti palvelun laatu. Laadun arvioinnissa asiakaspalautteella on merkitystä, ja koetut kokemukset ovat osa palvelun laatua. Laatuun vaikuttavat myös asiakkaan odotukset palvelusta ja palvelutilanteesta, kuva organisaatiosta, kokemusten ja odotusten yhteensopivuus toisin sanoen asiakkaan tyytyväisyys lopputulokseen sekä palvelutilanteen vuorovaikutussuhteet. Asiakaspalautejärjestelmän peruspilarit ovat: Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti, ja palautetta aidosti halutaan omien kehittämiskohteiden löytämiseksi. Negatiivistakin palautetta käsitellään yhdessä, ja palautteeseen liittyvistä toimenpiteistä tiedotetaan asiakkaille. Palautejärjestelmään on sovittu menettelytavat ja niihin on sitouduttu. Palautetta hyödynnetään henkilökohtaisessa oppimisessa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, palvelun kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksentekijöiden informoinnissa. YTHS on jälleen vuonna 2009 saanut erinomaisen palautteen säätiön palveluja käyttäneiltä yliopisto-opiskelijoilta. Hyvän palautteen pohjalta voimme hienosti analysoida asiakaspalautejärjestelmäämme ja kehittää sitä edelleen. Erinomaisen asiakaspalautteen lisäksi olemme myös saaneet kriittistä palautetta, joten kehitettävääkin on. Säätiön ainutlaatuinen asiakaskunta mahdollistaa tämän kehitystyön erinomaisesti. Työterveydenhuoltoa lukuun ottamatta yhdenkään terveydenhuollon organisaation asiakkaat eivät ole yhtä hyvin järjestäytyneet kuin YTHS:n asiakkaat eli yliopisto-opiskelijat ovat. Kiitos henkilöstölle ja päättäjille hyvästä toimintavuodesta 2009! Kuva: Anna Hämäläinen Jukka Männistö Toimitusjohtaja Kuva: Rodeo 7

8 Terveyden- ja sairaanhoidossa SÄTKYiltiin valtakunnallisesti Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastukset ovat olleet merkittävää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Opiskelijoiden aktivoimiseksi terveystarkastuksiin YTHS kehitti terveystarkastusmallin eli sähköisen terveyskyselyn aktivoidakseen mahdollisimman suuren määrän opiskelijoita. Tavoitteena oli, että henkilökohtaiseen terveystapaamiseen saapuvat erityisesti terveysongelmista kärsivät, ja resurssit saadaan ohjattua entistä paremmin niitä eniten tarvitseville. Sähköisen terveyskyselyn prosessi Syksystä 2009 lähtien kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille lähetettiin sähköisesti kyselylomake, jonka he täyttivät. Terveydenhoitaja arvioi lomakkeen avulla, oliko opiskelija syytä kutsua terveystapaamiseen tai esimerkiksi suoraan lääkärin vas- taanotolle. Halutessaan opiskelija saattoi hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle joka tapauksessa. Terveydenhoitajien mielestä uudistus oli hyvä, vaikka haasteitakin riittää. Uuden terveystarkastusprosessin avulla on tavoitettu enemmän opiskelijoita kuin vanhalla terveystarkastusmallilla viime vuosina. Terveystapaamisia on aiempiin terveystarkastuksiin verrattuna vähemmän, mutta kutsutuilla on ollut useita tai ainakin yksi hoidettava asia, jonka tiimoilta on tullut kontrollikäyntejä. Koska terveysongelmia tai keskustelunaiheita on paljon, vastaanottoaikaa opiskelijaa kohden kuluu enemmän ja tarvitaan työkaluja raskaiden ongelmien ratkomista varten. Työkalujen kehittäminen vastaamaan näihin haasteisiin on jo aloitettu. Suomalaisia käyttäytymisen erityispiirteitä ovat runsaat alkoholin kerta-annokset krapuloineen ja nuorten humalajuominen. Tyypin 1 diabetes on maassamme yleisempi kuin missään muussa maassa, ja tyypin 2 diabeteksenkin osalta sijoitumme kärjen tuntumaan. Lihavuus ja liikkumattomuus ovat kiistattomia tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä. Sähköisen terveyskyselyn avulla YTHS näyttää tunnistavan näitä vaaratekijöitä. Terveyskyselyistä nousseet lievemmätkään ongelmat eivät saisi jäädä huomiotta, vaikka terveyskyselyistä seulotaankin tapaamisiin moniongelmaisempia kuin aiemmin. Ennaltaehkäisevän työn merkitys opiskelijoiden huomispäivän työvoiman terveydelle on kiistatonta. Johtajaylilääkäri Markku Kanerva ja terveyspalvelupäällikkö Hanna Hannele Kari Hälytysmerkinnöillä varustetut kysymykset Hälytysmerkintöjä eri kysymyksissä Hälytysmerkinnän saaneista kutsuttu tapaamiseen Hälytysmerkinnän saaneista ohjattu muulle vastaanotolle Ohjautuminen yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yht. Terveydentila (90 %) Pitkäaikaissairaus (72 %) Oireet (78 %) Ylipaino (70 %) Alipaino (70 %) AUDIT (77 %) Huumeet (92 %) Tupakointi (80 %) Seksiasiat (93 %) Mieliala (90 %) Yksinäisyys (70 %) Sosiaaliset tilanteet (73 %) Suhde ruokaan (92 %) Nukkuminen (85 %) Kuva: Anna Hämäläinen Sähköinen terveyskysely (SÄTKY) laajeni valtakunnalliseksi YTHS:ssä syksyllä 2009 Ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoiden terveystarkastusprosessi on kesken. Helmikuun loppuun 2010 mennessä terveyskyselyitä on lähetetty opiskelijalle, joista 6111 (55 %) on vastannut kyselyyn. Terveystapaamiseen kutsutuista helmikuun loppuun mennessä on käynyt 897 opiskelijaa (37 %). Ok-vastauksen on saanut 2697opiskelijaa, 2318 opiskelijaa oli kutsuttu terveystapaamiseen ja 972 ohjattu muulle vastaanotolle. 8 Terveydenhoitajien lomakearviointia varten luotiin kyselyjen seulomiseen hälytyskriteerit, jotka auttavat kiinnittämään huomiota kriittisiin kohtiin vastauksissa. Vastauksia tarkasteltaessa hälytyskriteereillä varustetut kysymykset tuottavat hälytysmerkintöjä. Yleisimmin merkintöjä tuli kuluneen vuoden aikana oireisiin, sosiaalisiin tilanteisiin, nukkumiseen, yksinäisyyteen, pitkäaikaissairauksiin ja alkoholinkäyttöön. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin Otaniemen pilottikokeilussa 2008 saadut tulokset.

9 Ei kutsuttu Kutsuttiin Innostus alaan ja opintoihin, ka 7,4 6,3 Ote opiskelusta, ka 6,3 4,3 Koettu terveydentila, ka 7,5 5,0 Ruokatottumusten terveellisyys, ka 5,8 3,9 Liikuntaa (h/viikossa), ka 4,5 3,7 AUDIT-pisteet, ka 2,6 4,7 Vapaa-ajan merkitys, ka 7,2 5,7 Nukkuminen, ka 5,9 2,4 Mieliala, ka 6,9 4,4 Suhde vanhempiin, ka 7,7 6,3 Yksinäisyys, ka 5,0 2,4 Sosiaalisten tilanteiden kokeminen, ka 4,7 1,9 Pitkäaikaissairaus, % 26 % 52 % Jatkuvia tai toistuvia oireita, % 21 % 53 % Huumeet, % 7 % 73 % Tupakointi päivittäin, % 20 % 68 % Suhtautuminen ruokaa ei normaali 5 % 80 % Ylipaino (BMI yli 27) 28 % 54 % Halu keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista 6 % 64 % Vastauksia tarkasteltaessa terveystapaamiseen kutsutuilla on enemmän ongelmia kuin niillä, joita tapaamiseen ei ole kutsuttu. Tämä osoittaa, että kutsut ovat kohdistuneet oikein. Terveyskyselyn janaarvioissa keskiarvot ovat olleet kaikissa kysymyksissä merkittävästi matalampia niillä, jotka kutsuttiin tapaamiseen kuin ei-kutsutuilla. Pitkäaikaissairauksia ja oireilua on esiintynyt kutsutuilla yleisemmin, ja tupakointi, huumeiden käyttö sekä kokeilu oli tavallisempaa Sikainfluenssarokotukset sujuivat talkoohengessä Viime syksyn aikana sikainfluenssa eli influenssa A(H1N1) levisi Suomeen aiheuttaen melko laajan epidemian, ja sairastavuuden nuorissa ikäryhmissä arvioitiin olevan suurempi. YTHS osallistui H1N1-viruksen ennaltaehkäiseviin rokotuksiin nopeassa aikataulussa sopimalla yliopistopaikkakuntien terveyskeskusten kanssa rokotuskäytännöstä. Influenssarokotukset aiheuttivat paljon lisätyötä ja rajoittivat sen vuoksi muuta toimintaa. Sairastumisen varalta annettiin toimintaohjeita sekä opiskelijoille että yliopistoille ja järjestettiin rokotustilaisuuksia. Marras-joulukuun aikana YTHS rokotti n opiskelijaa. Määrä jäi alhaiseksi, koska pahin influenssapiikki oli Suomessa jo ohitettu, kun säätiö sai rokotteet käyttöönsä. Rokotusten organisointi ja sitä koskeva tiedotus onnistui nopeasta aikataulusta huolimatta kuntien kanssa tehtävänä yhteistyönä hyvin. Alueellinen yhteistyö tiivistyi Terveyspalveluyksiköiden alueellista yhteistyötä linjattiin uudella tavalla. Mm. terveydenhoitajan neuvontapuhelimet sekä terveyden- ja sairaanhoidon ajanvarauspuhelimet yhdistettiin pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa eri toimipisteiden kanssa. Uuden palvelumuodon katsottiin sitovan vähemmän resurssia yksittäisestä toimipisteestä puhelinpalveluun, ja yleistä viestintää helpottamaan vakinaistettiin yksi puhelinnumero ja yhtenäinen puhelinaika. Äkillisesti sairastuneen työntekijän puuttuvaa työpanosta ei enää tarvinnut korvata toimipisteessä, sillä palvelut hoituivat muiden puhelinpalvelun vastausvuorossa olevien toimesta. Kuva: Anna Hämäläinen 9

10 Kuva: Anna Hämäläinen Suun terveydenhuolto pureutui naposteluun Suun terveydenhuollon (STH) keskeiset hankkeet vuonna 2009 olivat hoitoon pääsyn parantaminen pilottipaikkakunnilla peruuttamattomia käyntejä vähentämällä, sähköisen terveyskyselyn käyttöönotto sekä valtakunnallisen suun terveydenedistämishankkeen suunnittelu ja toteutus. Kaikissa hankkeissa korostui vahvasti sähköisten välineiden hyödyntäminen. Peruuttamattomat käynnit puolittuivat Suun terveydenhuollon hoitoaikoja jätetään perumatta enemmän kuin mitään muita hoitoaikoja YTHS:ssä. Sakkomaksun korottaminen ei vähentänyt peruuttamattomia poisjääntejä toivotulla tavalla, joten suun terveydenhuollossa päätettiin kokeilla sähköistä hoitoaikojen muistutusjärjestelmää. Järjestelmä otettiin käyttöön pilottipaikkakunnilla Helsinki-Espoossa ja Tampereella huhtikuussa Opiskelijoita muistutettiin tekstiviesteillä pääkaupunkiseudulla ja sähköpostiviesteillä Tampereella kaksi vuorokautta ennen hoitoaikaa. Viestissä pyydettiin perumaan aika YTHS:n normaalien Sähköinen hoitoaikojen muistutusjärjestelmä vähensi peruuttamattomia käyntejä alle puoleen. Suun terveydenhuollon peruuttamattomien käyntien lukumäärät kuukausittain vuonna /09 2/09 3/09 4/09 5/09 6/09 7/09 8/09 9/09 10/09 11/09 12/09 Yht Sähköisen muistutusjärjestelmän pilottipaikkakuntien (Helsinki-Espoo ja Tampere) peruuttamattomien käyntien väheneminen näkyi myönteisenä kehityksenä myös koko suun terveydenhuollon linjan peruuttamattomien poisjääntien määrässä. Väitös: Hammashoitopelko voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia Vesa Pohjolan lokakuussa ilmestyneen väitöstutkimuksen Dental fear among adults in Finland (Suomalaisten aikuisten hammashoitopelko) mukaan hammashoitopelko on Suomessa hyvin yleistä. Tutkimuksen mukaan jopa puolet aikuisista pelkää hammaslääkäriä. Hammashoitopelko voi aiheuttaa pahimmillaan sosiaalisia ongelmia ja johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Pelon polku on looginen. Kovasti hammashoitoa pelkäävillä on huonompi suunterveys ja useammin reikiintyneitä hampaita kuin vähemmän pelkäävillä. Kaikissa ikäryhmissä kovasti hammaslääkäriä pelkäävät käyvät epäsäännöllisemmin hammashoidossa kuin vähemmän pelkäävät. Kuitenkin vuotiaat, jotka ovat tottuneet hammashoitopalveluiden säännölliseen käyttöön lapsuudessa alkaen, hoidattivat hampaitaan pelosta huolimatta. Samassa nuorten aikuisten ikäryhmässä pelkoa esiintyy harvemmin niillä, joilla oli poistettu enemmän hampaita. Pohjolan mukaan suurimmalle osalle hammashoitopelko on reaktio, joka on peräisin joko omista epämiellyttävistä kokemuksista tai esimerkiksi vanhemmilta. Hammashoitopelko yhdistyy myös monesti muihin pelkoihin, kuten klaustrofobiaan, ja joihinkin mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen. Vesa Pohjola päätyi väitöskirjan tekemiseen kohdattuaan hammashoitopelkoa tuntevia potilaita usein vastaanotolla. Pelko aiheuttaa monesti kierteen: pelkäävät käyvät hammashoidossa muita harvemmin, mikä johtaa hampaiden reikiintymiseen ja uusiin pelkoihin. Pohjolan mukaan hammaslääkäreiden psykologista ja sosiaalista osaamista tulisikin koulutuksessa lisätä. Varsin pienillä toimenpiteillä on mahdollisuus helpottaa potilaan oloa. Jo pelon kysyminen helpottaa potilaan oloa samoin kuin toimenpiteestä kertominen. Myös potilaan kontrollin tunnetta pystyy lisäämään sopimalla pienestä tauosta, jos potilas kokee sen tarvitsevansa. Monesti pelkkä mahdollisuus taukoon riittää ja itse taukoa ei edes tarvita. 10

11 peruutuskäytäntöjen mukaisesti, mikäli aikaa ei voinut käyttää. Hoitoaikojen muistutukset vähensivät peruuttamattomia käyntejä lukumääräisesti alle puoleen edellisvuodesta, mikä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä pudotus. Molemmat muistutusmenetelmät toimivat yhtä hyvin. Pilottipaikkakunnilta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä. Hyvien kokemusten vauhdittamana sähköistä muistutusta ollaan laajentamassa koko suun terveydenhuoltoon vuonna Suun terveys mukaan SÄTKYyn opiskelija voi selvittää hampaittensa reikiintymisriskin ja saada suun ja hampaiden hoito-ohjeita. Hän voi myös etsiä suun terveyteen liittyviä lisätietoja linkkien avulla luotettavilta nettisivustoilta. Hankepalautteen yhteydessä tiedusteltiin parhaimpia tapoja, miten suun terveydenedistämiseen liittyvät asiat toivottaisiin otettavan esille. Opiskelijoiden mielestä parhaat tavat olivat: hoitokäyntien yhteydessä henkilökohtaisesti, nettisivujen hakemistojen kautta, kirjallisen materiaalin avulla sekä ryhmämuotoisissa tapaamisissa. Henkilöstö piti työnsä kannalta hyödyllisimpinä kirjallista materiaalia, intranetiä ja verkkosivujen hakemistoja. Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Säätiössä otettiin käyttöön myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden sähköinen terveyskysely, jossa sähköisellä arviointilomakkeella tiedusteltiin heidän yleisterveytensä lisäksi myös suun terveyttä. Kyselyssä arvioitiin hoidon tarpeen kiireellisyyttä, ja jokainen kyselyyn vastannut sai siitä sähköisen palautteen. Suun terveyttä koskeviin kysymyksiin vastanneista noin kolmasosa tarvitsi lähiaikoina tutkimus- tai hoitoaikaa. Sähköisen terveyskyselyn tarkoituksena on nopeuttaa niiden opiskelijoiden hoitoon pääsyä, joilla on eniten ja kiireellisintä hoidon tarvetta. Toisaalta se myös rauhoittaa opiskelijoiden mieltä, kun he miettivät, onko hammastarkastukseen syytä hakeutua pikaisesti vai voiko vielä jatkaa omahoidon turvin. Naposteletko hampaasi? Suun terveydenedistämisen valtakunnallisessa hankkeessa Naposteletko hampaasi? kiinnitettiin huomiota juoma- ja ruokailutottumusten vaikutuksiin suun terveyteen. Hanke toteutettiin säätiö- ja paikallistason yhteistyönä siten, että hankemateriaali tuotettiin keskitetysti ja hanketapahtumat järjestettiin paikallisesti. Uutena suun terveydenedistämisen menetelmänä kokeiltiin YTHS:n verkkosivuilla interaktiivista Naposteletko hampaasi? -nettitestiä, jonka avulla KUVAT PLUGI, RODEO PAINO ERIKOISPAINO Naposteletko hampaasi? Hampaasi ovat vaarassa päivittäin Ravinto ja juomat ovat happamia (eroosio) Suun bakteerit tuottavat happoja ravinnon sokerista Jatkuva syöminen tai juominen liuottavat kiillettä Näin hellit hampaitasi Vesi janojuomaksi vältä virvoitusjuomia ja mehuja Säännölliset ateriat nälkä pysyy poissa ja napostelu vähenee Kohtuullinen määrä välipaloja happohyökkäykset vähenevät ja hampaasi ehtivät puolustautua Käytä ksylitolia katkaise happohyökkäykset Kerta päivässä ei riitä Harjaa kahdesti päivässä pehmeällä harjalla Auta hampaitasi käyttämällä fluorihammastahnaa aamuin illoin Puhdista hammasvälit hammaslangalla tai -tikulla SUUN TERVEYDENHUOLLON TERVEYDENEDISTÄMISHANKE 11

12 Mielenterveystyön linja 40 vuotta Vuonna 2009 YTHS:n mielenterveystyön linja juhlisti 40-vuotista taivaltaan yhdessä 25-vuotiaan Nyyti ry:n ja 10 vuotta täyttäneiden Opintopsykologien kanssa järjestämällä yhteistyössä Parempaa mielenterveyttä 75 vuotta -seminaarin. haasteisiin. Tämän ajatuksen kiteytti seminaarin avannut YTHS:n mielenterveystyön ylilääkäri Ilpo Lahti toteamalla: Yhdessä olemme enemmän ja yhteistyö antaa voimaa. Palveluiden kysyntä edelleen kasvussa ja ikäryhmän noin joka kymmenennellä työkyky on alentunut merkittävästi mielenterveyden häiriön vuoksi. Kaikkiaan YTHS:n mielenterveystyön linjan palveluja käyttää vuosittain noin 6,5 % opiskelijoista, joista puolet kärsii merkittävästä opiskelukyvyn alenemasta hoitoon tullessa. Juhlapuheissa korostui yhteistyön merkitys pyrittäessä vastaamaan opiskelijaväestön mielenterveydellisiin Kelan tilastojen mukaan vuonna 2007 mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä alle 30-vuotiaita oli 21 %, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 12 %. Samaan aikaan mielenterveysperustein alkaneissa päivärahakausissa nuorten osuus nousi 15 %:sta 19 %:iin. Mielenterveystyön linjan toiminta käynnistyi vuonna 1969 opiskelijaväestön mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja palvelujen tarvetta kartoittaneiden epidemiologisten tutkimusten pohjalta. Näiden tutkimuksen tulokset hätkähdyttivät: mielenterveydenhäiriö todettiin 23 %:lla ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Välttämätön hoidon tarve todettiin 2,6 %:lla, ja lisäksi arvioitiin, että 16 % ensimmäisen vuoden opiskelijoista hyötyisi hoidosta. Myöhemmät epidemiologiset tutkimukset ovat vahvistaneet nämä professori Yrjö Alasen tutkimusryhmän tulokset; noin joka neljäs opiskelija kärsii merkittävästä mielenterveyden häiriöstä, Näiden lukujen perusteella voi päätellä, että moni mielenterveysongelmista kärsivistä opiskelijoista jää erikoistuneiden mielenterveyspalvelujen ulkopuolelle, ja hakee tarvitsemaansa apua YTHS:n terveyden ja sairaanhoidon linjan perustason mielenterveyspalveluista tai esimerkiksi Nyyti ry:n tarjoamista vertaistukitoiminnoista. Sopeuttaminen haastoi uudelleenprofilointiin Kulunut vuosi oli myös mielenterveystyön linjan osalta sopeuttamisen vuosi, jonka aikana toiminnan kehittämisen painopisteeksi nousi palvelujen yhdenmukaisen saatavuuden turvaaminen sekä palvelurakenteen uudelleen arviointi niukkenevien resurssien puitteissa. Vuodesta 1990 katkeamattomana jatkunut mielenterveyspalveluihin hakeu- Mielenterveystyönlinjan potilasmäärä oli 8554 (9 096) ja käyntimäärä (58 463). Potilasmäärä laski 6 % ja käyntimäärä -6,3 %. Potilaita toimipiirin sataa opiskelijaa kohti oli 6,3 (6,4). Kuva:Rodeo Ostopalveluihin suunnattiin varoja vuoden 2009 aikana 22 % vähemmän kuin vuonna 2008 (sopeuttamiseen liittyvä ostopalveluleikkaus euroa vastaa noin 1600 käyntiä). Kirjattujen puhelinkontaktien määrä lisääntyi keskimäärin 2,2 % ja sähköpostikontaktien määrä 15,7%. 12

13 tuneiden opiskelijoiden määrän kasvu nyt myös taittui ensimmäistä kertaa: palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden määrä laski ja palvelutarjontaa leikattiin sopeuttamisen tuloksena. Sopeuttamisvaiheen alkaessa sovittiin, että YTHS:n toiminta profiloidaan palveluihin, jotka ovat keskeisiä ongelmattoman opiskeluajan turvaamiseksi. Myös mielenterveystyön linjan toiminnoissa pyrittiin palveluvalikoiman yhtenäistämiseen. Samalla mietittiin, miten tuottaa laadukkaita erikoistuneita mielenterveyspalveluja, joiden painopistealueina ovat: opiskelukyvyn menetysten uhkien ehkäisy sekä alentuneen opiskelukyvyn palauttaminen ja ylläpito keskeisimpien mielenterveydenhäiriöiden ehkäisy, tunnistaminen ja hoito yhteisöllinen mielenterveystyö opiskeluympäristössä. Ongelmien ehkäisyllä parhaisiin tuloksiin Kelan tutkijoiden mukaan nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen aiheuttama sairauspäivärahojen lisääntyminen ja työkyvyttömyyden kasvu on Tavallisimpia hoitoon hakeutumisen syitä olivat edelleen masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. Valtaosa käynneistä oli yksilökäyntejä. Hoitojaksot olivat pääsääntöisesti lyhyitä. Käyntimäärä potilasta kohti oli 6,4 (6,4). hälyttävä. Heidän käsityksensä on, että kasvu ei johdu mistään yksittäisestä syystä, vaan on seurausta monia nuoria tukevan sosiaalisen turvaverkoston, kuten perheen, koulun ja opiskeluyhteisön, rapautumisesta. Vaikka opiskelijaväestön osuutta ei tutkimuksissa ole eritelty, voidaan olettaa, että myös opiskelijoiden osalta tulokset ovat samansuuntaisia. Työelämän vaatimusten kasvaessa sekä mielenterveyden että sen häiriöiden merkitys tulee korostumaan entisestään. Tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että YTHS:n mielenterveysstrategia on oikeilla jäljillä panostaessaan matalan kynnyksen periaatteeseen ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Mielenterveystyön johtava ylilääkäri Päivi Pynnönen Kaksi linjaa yksi tavoite Mielenterveystyön ja terveyden- ja sairaanhoidon linjoilla annettavat mielenterveyspalvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka ylläpitäminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja työnjaosta sopimista linjojen välillä. Terveyden- ja sairaanhoidon linjan yleislääkäreiden ja terveydenhoitajien käynneistä kohdentui kolme prosenttia mielenterveyden ongelmiin (-3,2 %), ja masennustila oli kolmanneksi yleisin diagnoosikoodi linjan lääkäreiden tarjoamissa palveluissa. Linjojen välisen yhteistyömuotojen ja työnjaon kehittämisen tarve on suuren palvelukysynnän ja sopeuttamispaineiden myötä voimistunut kaikissa terveyspalveluyksiköissä. Myös hoidontarpeen arviointi- ja hoitoprosessien kehittämisen tarve on entisestään korostunut. Pääsääntöisesti opiskelijat ovat voineet hakeutua vapaasti joko yleislääkärille tai mielenterveyspalveluihin. Tarvittaessa yleislääkärit ovat lähettäneet potilaita erikoistuneiden palvelujen piiriin. Kuva: Anna Hämäläinen 13

14 YTHS arvioi ja kehitti yhteisöterveystyötään Kuva: Kuva-Paijula Suomessa oli viime vuonna käynnissä toistakymmentä valtakunnallista terveyden edistämiseen liittyvää hanketta tai toimintaohjelmaa. YTHS:n valtakunnallisessa terveystyöryhmässä arvioitiin, miten säätiön yhteisöterveystyö on näihin terveyden edistämisen teemoihin vastannut. Useimpia teemoja on huomioitu joko pitkäkestoisena toiminnan kehittämisenä tai erillishankkeina. Esimerkiksi työhyvinvoinnin teemaa on viety eteenpäin Kehrä- ja Kyky-hankkeissa, päihdehaittojen ehkäisyä hankeketjulla Mäyräkoirasta sikspäkkiin emäyris Hissun Kissun sekä diabeteksen ehkäisyohjelmaa omalla DEHKO-hankkeella. Myös seksuaalisuus ja ravitsemus huomioitiin toiminnassa. Valtakunnallisista ohjelmista uusiksi aiheiksi nostettiin liikunta sekä päihde & mielenterveys. Ryhmätoiminnan kehittämisessä YTHS:n tavoitteena oli työnjako muiden organisaatioiden kanssa siten, että säätiö keskittyy terveydenhuollon asiantuntemusta vaativaan ryhmätoimintaan. Yhteistyötä ja rajanvetoa ryhmätoiminnassa tehtiin erityisesti yliopistojen liikuntapalvelujen, puheviestinnän opettajien, opintopsykologien sekä Nyyti ry:n kanssa. Ryhmänohjaajien jatkokoulutus avattiin myös opintopsykologeille. Lisäksi painonhallintaryhmän toimintaa tutkinut opinnäytetyö valmistui. Yhteistyö ja asiantuntijuus Yhteisöllistä terveyden edistämistyötä leimasi entistä vahvemmin monialainen yhteistyö ja asiantuntijatoiminta useiden tahojen kanssa. Uusia valtakunnallisia foorumeita olivat Opetusministeriön ja Laurea-ammattikorkeakoulun Korkeakoulujen turvallisuushanke, Opiskelijoiden Liikuntaliiton Lähtenyt liikkumaan -hanke sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alkoholimainonnan rajoituksia selvittävä työryhmä. Muun muassa STM:n Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan opiskeluikäisten jaosto sekä Kyky-hanke jatkuivat edelleen, joista jälkimmäisen työn tuloksena julkistettiin opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Säätiöläiset ovat luennoineet lukuisissa opiskelijatapahtumissa ja sidosryhmiensä tilaisuuksissa. Valtakunnallisia tapahtumia ovat olleet mm. Ammattikorkeakoulupäivät, Työterveyslaitoksen Opiskeluterveydenhuollon ajankohtaispäivä sekä Mielenterveysmessut. YTHS:n asiantuntemus on hyvin edustettuna myös toimitettaessa Duodecimin kustantamaa ensimmäistä suomalaista opiskeluterveyden oppikirjaa. Erityisteemat suuntasivat toimintaa Vuoden 2009 erityisteemoina jatkuivat edelliseltä vuodelta riippuvuudet ja seksuaalisuus. Edellisenä vuotena aloitettuja seksuaalineuvonnan koulutuksia jatkettiin eri paikkakunnilla. Toiminnan tueksi viimeisteltiin Parisuhdeopas ja se käännettiin myös ruotsiksi. Riippuvuuksista järjestettiin kaikkien linjojen yhteinen koulutustilaisuus. DEHKOn teemaa jatkettiin kaksivuotiseksi suunnitellulla ravitsemus-hankkeella. Tässä suun terveydenhuolto toteutti Naposteletko hampaasi -hankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa napostelukulttuuria terveellisten ruokatottumusten suuntaan. Hankkeessa valmistui www-sivuillemme teemaan liittyvä nettikysely monipuolisine linkkeineen. Muina materiaaleina tuotettiin Juomatietoutta hammasystävällisesti -ohje sekä kyselylomake Ruokailutottumukset ja suun hoito. Lisäksi suunniteltiin ja painatettiin Naposteletko hampaasi -julisteita ja -flaiereita. Teemasta järjestettiin myös seminaari Suun terveyden edistäminen ja vuorovaikutus sekä yhteiskoulutus ravitsemuksesta. Terveystietoa opiskelijoille Uusina terveysaineistoina valmistuivat Matkalle-julistesarja sekä Jännittäminen osana elämää -oppaan pilottiversio. Esteetön opiskelu korkeakouluissa (ESOK) -hankkeen Open oppaisiin laadittiin käsikirjoitukset jännittämisen ja mielenterveysongelmien huomioon ottamisesta korkeakouluopiskelussa. Terveystietoa A-Ö -artikkelien määrä pysyi ennallaan ja verkkoneuvonta jatkui entiseen tapaan. Alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä hanke eteni Elämäntapaliitossa yhteistyössä YTHS:n ja SYL:n kanssa. Tuotoksena valmistui Hissun Kissun -verkkosivusto, jossa on opiskelijoiden alkoholinkäyttötesti palautteineen sekä runsaasti opiskelijoille kohdennettua tietoa alkoholista ja alkoholinkäyttökulttuurista. Testistä saatavan henkilökohtaisen palautteen vertailutietona käytetään Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus aineistoa. Tutkimuksesta tukea terveyden edistämiseen Monipuolinen tutkimustyö luo hyvän pohjan terveyden edistämistoiminnalle. Valtakunnalliset säännöllisesti 14

15 tehtävät terveystutkimukset nostavat esiin ajankohtaisia aiheita ja auttavat suuntaamaan toimintaa oikein. YTHS:n henkilökunnan tutkimustoiminta vuonna 2009 oli vilkasta: siinä tuotettiin runsaasti tieteellisiä julkaisuja, esitelmiä tai postereita. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 julkaistiin yhdessä Otus rs:n kanssa järjestetyssä tutkimusseminaarissa Omena ja opintopiste päivässä. Seminaaria seurasi täysi sali, ja se sai runsaasti myös mediahuomiota. Tutkimuksen aineistosta on tekeillä useita jatkoselvityksiä, joista valmistuivat mm. perheellisiä opiskelijoita koskeva selvitys ja korkeakouluopiskelijoiden uupumusmittari. Vesa Pohjolan väitöskirja hammashoitopelosta valmistui ja tarkastettiin Oulun yliopistossa. Opiskelijaaineistoista on lisäksi tekeillä kuusi väitöskirjatasoista tutkimusta. Tutkijoiden vertaisryhmä toimi opiskelijoiden parissa tehtävän tutkimuksen yhteistyöfoorumina. Tutkimushankkeissa on jatkettu yhteistyötä useiden tahojen kanssa. YTHS on jäsenenä European Union of School and University Health and Medicine (EUSUHM) -järjestössä. Säätiöläiset osallistuivat aktiivisesti Leidenissä pidettyyn kongressiin. Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu Tutkimus Opiskelu-uupumus lisääntyy opintojen kuluessa Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin tutkimusjohtajan, professori Katariina Salmela-Aron tutkimuksesta Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille käy ilmi, että joka kymmenes korkeakouluopiskelija on uupunut. Joka neljäs opiskelija kokee kuitenkin opiskeluintoa. Opiskelu-uupumus ja -into muuttuvat opintojen kuluessa: opiskelu-uupumus lisääntyy ja opiskeluinto laskee. Tutkimuksessa kehitettiin korkeakouluopiskelijoiden uupumusriskin arviointiin uusi mittausmenetelmä Study Burnout Inventory-9 (SBI-9). Se on tarkoitettu etenkin opiskeluterveydenhuollon välineeksi riskin tunnistamiseen. Tutkimuksessa käytettiin laajaa ja edustavaa (N=10000) YTHS:n tutkimusaineistoa. Kuva:Plugi 15

16 Opiskelijamäärän vähenemisen myötä syksyllä 2008 aloitettu henkilöstön vähentäminen jatkui seuraavana vuonna pääosin eläköitymisten kautta. Huolenaiheeksi nousi henkilöstörakenteen mahdollinen vinoutuminen, koska eläköitymiset eivät tapahtuneet tasaisesti, vaan kohdistuivat toisiin yksiköihin vahvemmin kuin toisiin. Henkilökunnalle tarjottiin vapaaehtoista lomarahajärjestelyä siten, että lomarahoista sai joko osan tai kokonaan vaihtaa halutessaan vapaaksi. Lomarahoista vaihdettiin vapaaksi lähes puolet. Henkilöstön työehtojen uudistamista jatkettiin Henkilöstön työehtojen uudistaminen jatkui vuonna Kahden eri työryhmän tehtävänä oli selvittää uuden hammaslääkärisopimuksen ja psykologisopimuksen osalta vuosiloma- ja talvivapaa, työaika- ja palkkausjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista sekä kustannusvaikutuksia. Työryhmät pääsivät tavoitteisiinsa, ja uusi hammaslääkärisopimus sekä uusi psykologisopimus tulivat Henkilöstömäärän sopeuttaminen jatkui voimaan alkukesällä. Samantyyppiset uudistukset olivat jo edellisenä vuonna tehty lääkärisopimukseen. Osaamiskartoituksia ja osaamistarpeita Henkilöstön osaamiskartoitusten tekeminen aloitettiin vuonna 2008 ja saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi lähes koko henkilöstölle. Kartoitukset ovat tärkeä osa työn hallintaa ja osaamisen johtamista. Säätiön toiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa olemassa oleva tietotaito, joka rakentuu ydin- ja erityisosaamisesta sekä hiljaisesta tiedosta. Samalla pohdittiin tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehtiin osaamistarpeen määrittelyjä eri ammattiryhmille. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopisteinä olivat ammattitaidon ylläpitäminen ja uuden ammatillisen osaamisen hankinta. Henkilöstön koulutukseen YTHS käytti 2,08 % (1,53 %) työsuhteisen henkilöstön vuosipalkkasummasta. Työhyvinvointi ja työterveys Keväällä 2009 suoritetusta työhyvinvointikyselystä ilmeni, että työhyvinvoinnin tila oli edelleen melko hyvä ja tapahtunut kehitys positiivinen. Työ säätiössä koettiin mielekkäänä, ja työn sekä vapaa-ajan tasapainoa pidettiin hyvänä. Kehittämiskohteiksi koettiin erityisesti muutoksen hallinta ja kommunikaatio sekä viestintä. Näihin kehittämiskohteisiin reagoitiin välittömästi mm. sisällyttämällä esimieskoulutuksiin yleisten esimiestaitojen lisäksi viestintäkoulutusta. Lähes jokaisessa toimipisteessä toimii tyhy-työryhmä, jonka tehtävänä on organisoida työpaikan tyhy-toimintaa. Henkilöstön työkykyä tuettiin mm. järjestämällä ryhmäliikuntaa ja erilaisia virikepäiviä. Tyhy-toimintaan käytettiin yhteensä euroa ( euroa). Henkilöhälytysjärjestelmä otettiin toimintavuoden aikana käyttöön kaikissa säätiön yksiköissä. Työsuojeluhenkilöstöä koulutettiin riskienarvioinnissa. Lisäksi kaikissa terveyspalveluyksiköissä tehtiin tai ainakin aloitettiin riskienarviointi. Henkilöstöpäällikkö Leena Vapaavuori Henkilöstö Koko henkilöstön määrä Vakituinen henkilöstö Määräaikainen ja palkkiotoiminen henkilöstö Koulutuspäivät/henkilö 3,1 3,0 Keski-ikä 49,3 49,6 Säätiöstä lähteneet työntekijät Säätiöön tulleet työntekijät Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 7 17 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 1 2 Säätiön palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 671 (675) henkilöä. Heistä yli 93 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstömenot olivat säätiön toimintakuluista 66,7 % (67,3 %). Kuva: Grapica 16

17 Säätiön viestintäyksikössä työskenteli helmikuun alusta lähtien ensimmäistä kertaa kaksi henkilöä, viestintäpäällikkö ja viestintäassistentti. Resursoinnin ansiosta viestinnässä pystyttiin siirtämään aiempaa enemmän voimavaroja operatiivisesta työstä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Työyhteisöviestintään panostettiin Yhdeksi painopisteeksi nostettiin työyhteisöviestintä, jonka säätiön henkilöstö oli kokenut keväisen työhyvinvointikyselyn perusteella keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Tähän haasteeseen haluttiin vastata konkreettisesti: YTHS:n itsearviointiseminaarin pohjalta luotiin erillinen prosessi, jossa tärkeistä asioista informoidaan ensin terveyspalveluyksiköiden johtajia ja sen jälkeen muuta säätiön henkilöstöä. Uusi käytäntö sai paljon myönteistä palautetta. Myös viestintäkoulutukseen panostettiin, kun yksi päivä esimieskoulutuksesta omistettiin sisäisen viestinnän kehittämiselle. Yhteistyöllä tuloksiin Viestintäyksikön ja linjojen välistä yhteistyötä tehostettiin. Viestintä suunnitteli mm. YTHS:n, Nyytin ja Opintopsykologien yhteisen Opiskelijoiden hyvinvoinnin seminaarin tiedotuksen. Tapahtuma juhlisti samalla säätiön mielenterveyslinjan 40. toimintavuotta. Seminaari sai hyvin medianäkyvyyttä. Viestintäyksikkö työskenteli tiiviisti loppusyksyn myös terveydenja sairaanhoidon linjan kanssa säätiötason H1N1-rokotuskampanjan tiedotuksen onnistumiseksi. Tiedotettavaa vuonna 2009 oli kaikkiaan runsaasti: jatko-opiskelijat poistuivat säätiön piiristä, uusi toimitusjohtaja aloitti työt, Töölön rakennusprojekti alkoi jne. Keväällä YTHS:n viestintä järjesti lehdistötilaisuuden aiheena Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008, ja siihen osallistui noin viisitoista toimittajaa. Mediaseurantaosumia toimintavuonna kertyi 620 kpl (2008: 606 kpl). Viestintäpäällikkö Sari Krappe Verkkosivu-uudistus käynnistettiin: syksyn aikana Säätiön uusi perustehtävä: Opiskelijan parempaa terveyttä Uusi visio: Opiskelijan terveydeksi kehityksen kärjessä valmistui vaatimusmäärittely, jonka pohjalta sivusto tehdään. Vuosikatsaus uudistettiin niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti. Nuorennusleikkauksen saivat myös henkilöstölehti Piikki sekä säätiön posteri- ja PowerPoint-diapohjat. 17 Kuva:Plugi

18 YTHS:n sopeuttamistavoite toteutui YTHS:n taloudellinen asema on vakaa. Merkittävin talouteen ja toimintaan vaikuttava muutos oli opiskelijamäärän lasku. Vuoden 2009 opiskelijamäärä oli , kun vielä kaksi vuotta sitten opiskelijoita oli Opiskelijamäärä on laskenut tutkintouudistuksen ja jatkotutkintoopiskelijoiden palvelurajauksen vuoksi. Opiskelijamäärä ei näyttäisi laskevan alle :n, kuten aiemmin on arvioitu, koska taloudellisen laman vuoksi opiskelijoiden valmistuminen on vähentynyt. YTHS sopeutti toimintaansa laskeneeseen opiskelijamäärään. Säätiön palveluvalikoimaa ja potilastyöajan määrää vähennettiin. Potilastyöajan vähentämiskeinoja olivat sekä oman henkilöstön työpanoksen että ostopalveluiden vähentäminen. Henkilötyövuosien määrä väheni 23 henkilötyövuotta eli 4,6 %. Säätiön kulut laskivat YTHS:n toiminnan vähentämisen vuoksi kulut olivat 1,3 % pienemmät kuin vuonna Opiskelijakohtaiset kustannukset nousivat erittäin maltillisesti. Kokonaiskustannukset olivat 273 euroa opiskelijaa kohti (264 euroa). YTHS saavutti taloudellisen sopeuttamistavoitteensa. YTHS:n toiminnan rahoitus perustuu opiskelijoiden terveydenhoitomaksuun, käyntimaksuihin, Kelan sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen, yliopistokaupunkien toiminta-avustukseen ja opetusministeriön vuokra-avustukseen. Henkilötyövuosien määrä väheni 23 henkilötyövuotta eli 4,6 %. Opiskelijoiden ja valtion rahoitus kasvoi, kun taas Kelan ja kuntien rahoitus väheni. Tuottavuus nousi Säätiön tuottavuus nousi hieman vuodesta Hoitokontaktien määrä suhteessa henkilötyövuosiin nousi. Hoitokäyntien määrä oli käytännössä sama kuin edellisenä vuotena. Tuottavuuden nousua selittää se, että joukkorokottaminen sikainfluenssaa vastaan YTHS:n toimipiirin opiskelijamäärä Kuva: Anna Hämäläinen 18

19 nosti käyntimäärää. Tuottavuuden muutos on kuitenkin ollut vuosina melko pieni. Hoitokontaktien ja -käyntien hinnannousu hidastui edellisestä vuodesta. Kontaktihinta nousi mielenterveystyössä, mutta terveyden- ja sairaanhoidossa hinta laski. Käyntien osalta hinnat nousivat kaikilla linjoilla ja säätiön osalta yhteensä 3,2 %, mikä on hieman alhaisempi taso kuin palkankorotukset. YTHS:n toimipisteille uusia toimitiloja Töölön toimipiste eli Helsingin ylioppilaiden terveystalo laajentuu uudisrakennuksen myötä. Rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa Lisäksi toimipisteen olemassa olevat tilat peruskorjataan. Uusi toimitila otetaan käyttöön lokakuussa Viikin toimipisteen palvelut sekä Otaniemen suun terveydenhuollon palvelut siirtyvät samassa yhteydessä Töölön toimipisteeseen. Jyväskylässä YTHS:n toimipisteen uudistilan rakentamiseen tähtäävä esisopimus irtisanottiin hankkeen viivästymisen ja kustannustason korkeuden vuoksi. Toimipisteelle etsittiin korvaava vaihtoehto, ja YTHS teki uuden esisopimuksen Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön kanssa. Talousjohtaja Olli-Pekka Luukko TUOTTAVUUDEN JA KUSTANNUSTEHOKKUUDEN TUNNUSLUVUT Tuottavuuden tunnusluvut sekä käynti-, kontakti- potilas- ja opiskelijakohtaiset yksikköhinnat Kustannukset TP2007 TP2008 TP2009 Muutos % TA2009 TP2009 Tot.aste % Terveyden- ja sairaanhoito Kontaktia/henkilötyövuosi , ,9 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,8 /Käynti 62,01 66,37 66,44 0,1 67,85 66,44 97,9 /kontakti 45,09 48,00 46,25-3,6 49,16 46,25 94,1 /potilas 211,31 221,52 212,44-4,1 234,55 212,44 90,6 /opiskelija 105,40 109,48 110,69 1,1 121,10 110,69 91,4 Mielenterveystyö Kontaktia/henkilötyövuosi , ,8 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,6 /Käynti 108,07 114,32 123,91 8,4 115,96 123,91 106,9 /kontakti 98,63 102,33 109,31 6,8 105,42 109,31 103,7 /potilas 697,11 734,78 793,32 8,0 740,20 793,32 107,2 /opiskelija 43,34 47,16 50,11 6,2 51,32 50,11 97,6 Suun terveydenhuolto Kontaktia/henkilötyövuosi , ,5 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,7 /Käynti 71,60 76,45 80,45 5,2 75,17 80,45 107,0 /kontakti 71,60 76,45 78,57 2,8 73,25 78,57 107,3 /potilas 224,14 231,65 232,99 0,6 234,70 232,99 99,3 /opiskelija 73,87 79,23 81,47 2,8 84,82 81,47 96,0 Hallinto Kontaktia/henkilötyövuosi , ,3 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,0 /Käynti 7,84 8,24 8,93 8,5 8,97 8,93 99,6 /kontakti 6,41 6,72 7,08 5,5 7,33 7,08 96,7 /potilas 39,71 40,75 42,32 3,8 42,32 /opiskelija 24,55 25,52 27,55 8,0 30,10 27,55 91,5 TOIMINNAN TUNNUSLUVUT YHTEENSÄ Kontaktia/henkilötyövuosi , ,6 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,5 /Käynti 78,90 84,36 87,51 3,7 85,62 87,51 102,2 /kontakti 64,49 68,81 69,39 0,8 69,94 69,39 99,2 /potilas 399,71 417,45 414,49-0,7 414,49 /opiskelija 247,16 261,39 269,81 3,2 287,34 269,81 93,9 Poistot /Käynti 0,65 0,69 0,74 6,1 0,65 0,74 113,5 /kontakti 0,53 0,57 0,58 3,1 0,53 0,58 110,2 /potilas 3,31 3,43 3,49 1,6 3,49 /opiskelija 2,05 2,15 2,27 5,6 2,18 2,27 104,3 KAIKKI KULUT YHTEENSÄ Kontaktia/henkilötyövuosi , ,6 Käyntiä/henkilötyövuosi , ,5 /Käynti 79,56 85,05 88,25 3,8 86,27 88,25 102,3 /kontakti 65,02 69,38 69,97 0,9 70,47 69,97 99,3 /potilas 403,02 420,88 417,98-0,7 417,98 /opiskelija 249,21 263,53 272,08 3,2 289,51 272,08 94,0 19

20 Mielenterveystyön linjan kaikkien vastaanottojen potilaat ja käynnit 2009 Terveyspalveluyksikkö (TPY) MT-linjan vastaanotot opiskelijoille 2009 Psykiatrit Psykologit MT muut Mielenterveystyö-linja yht Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Helsinki-Espoo Turku-Rauma Jyväskylä-Kokkola Oulu-Kajaani Tampere- Hämeenlinna Vaasa-Pietarsaari Joensuu- Savonlinna Lappeenranta Kuopio Rovaniemi YTHS yht Suun terveydenhuollon linjan kaikkien vastaanottojen potilaat ja käynnit 2009 Terveyspalveluyksikkö (TPY) STH-linjan vastaanotot opiskelijoille 2009 Yleis- ja erikoishammaslääkärit Suuhygienisti Suun terveydenhuolto-linja yht Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Helsinki-Espoo Turku-Rauma Jyväskylä-Kokkola Oulu-Kajaani Tampere- Hämeenlinna Vaasa-Pietarsaari Joensuu -Savonlinna Lappeenranta Kuopio Rovaniemi YTHS yht

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS On valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 www.yths.fi/joensuu Uudelle opiskelijalle Lämpimät onnittelut opiskelupaikasta!

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija, joka tarjoaa opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä toimii

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42 TULOSLASKELMA 1.1.- 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta 1 666 346,78 1 559 407,74 Henkilöstökulut -1 088 520,90-1 010 103,53 Muut kulut -624 774,61-608 425,26-1 713 295,51-1 618 528,79 Kulujäämä -46 948,73-59

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Tampere Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki Y-tunnus 0835106-7 NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä 31.12.2024 asti Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki 26.11.2012 OHJELMA 10:00 Tervetuloa ja esittäytymiset 10:30 Missä mennään? Liikuntatuutoroinnin tila eri paikkakunnilla asiantuntija Hanna Laakso, Opiskelijoiden

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry 1 / 11 TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry Y-tunnus: 01.05.2013-30.04.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 30.4.2024 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.05.2013-30.04.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot