TERVEHDYS 20-VUOTIAALLE HELMILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEHDYS 20-VUOTIAALLE HELMILLE"

Transkriptio

1 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä TERVEHDYS 20-VUOTIAALLE HELMILLE Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus. Tätä tarkoittavana on olemassa käsite sosiaalinen pääoma. Sen on havaittu olevan avain terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteiskuntarakenteemme on kehittynyt valitettavasti tämän kannalta epäedulliseen suuntaan. Ihmiset joutuvat elämään yhä enemmän yksin, ilman ystävien ja läheisten tukea. Terveydenhuolto on kehittynyt nopeasti. Laitoksessa annettava hoito on muuttunut intensiivisemmäksi, lyhytkestoisemmaksi. Mielenterveyspalvelujen avohoitoon kohdistuu suuria paineita. Avohoitoa on tietoisesti viime vuosina kehitetty ja siinä on edelleen nähtävissä puutteita. Toisaalta voidaan sanoa, että terveydenhuollon keinoin ei kyetä vastaamaan kaikkiin väestön tarpeisiin. Suomessa järjestöt ovat olleet perinteisesti vahvoja toimijoita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, harrastusmahdollisuuksien luomisessa ja potilaan ja asiakkaitten etujen ajajana. Järjestöt ovat tarjonneet paikallisella tasolla tukea sairastuneille tai ongelmiin joutuneille. Kuka voisikaan kertoa mielenterveysongelmista paremmin ja uskottavammin kuin itse kaiken kokenut. Perinteinen auttamistyö lähtee ajatuksesta, että toinen on auttaja ja toinen autettava. Vertaistuki lähtee siitä ajatuksesta, että jokaisella on jotakin annettavaa myös toisille. Vapaaehtoisjärjestöin ja vertaistuen merkitys on äärimmäisen tärkeä ja se on viime vuosina yhä vain korostunut. Helmi ry on 20-vuotisen historiansa aikana muuttunut pienestä kahvikerhosta arvonantoa nauttivaksi mielenterveysalan toimijaksi. Haluan onnitella 20-vuotta viettävää yhdistystä ja kiittää kaikkia yhdistyksen jäseniä ja henkilökuntaa arvokkaasta työstä mielenterveyden edistämisessä. Paljon on työtä vielä tekemättä. Hyvän tuloksen saavuttaminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien alan toimijoiden välillä. Näen tulevaisuuden valoisana. Uskon myönteiseen kehitykseen. Helmi ry: llä on aihetta juhlaan.

2 SISÄLTÖ Saatesanat: Onnea Helmi, nuori simpukkaneiti!...3 KUN HELMI SYNTYI Helmi ry:n perustaminen...4 Helmiä ja helmiläisyyttä...5 Vanhat helmiläiset jutustelevat HOHTAVA HELMI Toimitilojen hakua... 9 Eräitä näkemyksiä psyykepotilaana olosta Helsingissä Ensimmäinen palkattu työntekijä: toiminnanjohtaja Sirkku Kivistö...11 Helmikoti minun muistonani Vuosilta järjestösihteeri Sini Heikkilä kun Helmi täytti kymmenen... : Ihminen on olemassa aina muitten kanssa...16 HELMI 20 vuotta Ihmisiä, vuosia, elämää...18 Helmiläisiä puheenvuoroja...21 KEHITTYVÄ HELMI Uniikkeja toimintakertomuksia vuosilta 1986 ja Historiallinen Pasila...25 Kontulan jäsentalo...27 Tukipiste...28 Kuntouttava työtoiminta...29 Palveluasiamiestoiminta...31 Asiainhoitoa ja etujen valvontaa Lakimiestoiminta Helmissä...31 HELMI YHTEISKUNNASSA Omat ja yhteistyöprojektit...35 Helmi ry:n lausuntoja ja kannanottoja lakiasioissa...35 Helmi ry mukana näissäkin...36 Ikuisia ajatuksia eli pohdintoja tasa-arvosta, demokratiasta ja Helmin tehtävästä

3 ONNEA NUORI SIMPUKKANEITI HELMI 20 VUOTTA! HELMI on tullut aikuiseen ikään. 20 vuotta on mittarissa komeasti ja kukkeasti. HELMI on saanut asua simpukassa vaihtuvissa vuorovesissä, mutta nyt tuntuu siltä, että voimme oikein hyvin. On ollut henkisiä ja taloudellisia kriisejä, joiden karikoissa simpukkahelmemme on uinut raskaasti huoaten ja miettien, miten ylipäätään voidaan jatkaa ja millä porukalla, työvoimalla. Kukaan ei voi vannoa, että porskutamme eteenpäin kohti paratiisimaisia olosuhteita yhdistyksessämme, yhteiskunnasta nyt puhumattakaan. Mutta juuri nyt on kaikki hyvin ja voimme juhlia ja riemuita täysin rinnoin. Meidän ei tarvitse hävetä historiaamme, vaikka työntekijöiden ja jäsenten kypsymättömyys joskus on tullut esiin. Elämään kuuluvat kasvukivut, mutta myös kasvaminen. Optiimia, täydellisyyttä ei voida kuin tavoitella. Tässä historiikissa käydään läpi HELMIn historiaa ja vähän periaatteitakin ainakin rivien välistä. Olemme osoittaneet tarpeellisuutemme tässä maailmassa. Pienestä kahvikerhosta olemme laajentaneet toimintaamme ja nykyään surffaillaan jo HELMIn nettisivullakin, joten menossa ollaan mukana. Ollaan kehittämässä virtuaalihelmeä, jonka käyttäjiksi ollaan valmiita jäseniä kouluttamaan. Tietenkin muistaen sen, 3 että kaikista ei tule nettisurffaajia koskaan. Jäseniä meillä virallisesti on noin 1300, mutta HELMIn painoarvo yhteiskunnallisena painostusjärjestönä on laajempi. Olemme alusta asti puhuneet edunvalvontajärjestöstä ja olemme monen mutkan ja vauhtisokean laajentumisen jälkeen palanneet alkuympyröihin. Meillä on jäsentalot Pasilassa ja Kontulassa. Talous on hyvässä kunnossa, meillä on pätevä johtokunta, joustava ja työnsä osaava henkilökunta ja mikä tärkeintä: aktiivinen jäsenistö. Terveeseen itserakkauteen on siis varaa. Me helmiläiset olemme aina rakastaneet juhlimista ja kekkereitä, niin nytkin. Kenties tämä historiikki on vielä raakile siihen verrattuna, mitä on tuleva 25-vuotishistoriikki! Ottakaamme avoimin sylin vastaan HELMI-veteraanit ja uudet tulokkaat! Ja esitämme kiitokset yhteiskunnan päättäjien ymmärryksestä asiallemme toivoen, että yhteistyö jatkuu hedelmällisenä. Korulausein ei maailmaa rakenneta ja korjata, mutta voimmehan silti kohottaa maljan (vaikka alkoholitonta viiniä) HELMIn värikkäälle historialle ja toivottavasti henkisesti rikkaalle tulevaisuudelle! ONNEA HELMI, NUORI SIMPUKKANEITI! Historiikkityöryhmän puolesta Satu Ranne Kun Helmi syntyi

4 Helmi ry:n perustaminen Perustajajäsen Heli Tourua jututti Satu Ranne HELMIn eli Helsingin Mielenterveysyhdistys Helmin perustamiskokous pidettiin ja oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen hallituksen varsinaisia jäseniä oli 9 ja varajäseniä 4. Oivaksi puheenjohtajaksi järjestyi Veikko Päiviö, joka pysyikin yhdistyksen keulilla kymmenkunta vuotta. Veikko oli tarpeeksi pätevä ja riittävän voimakas henkilö. Varapuheenjohtajana toiminut Heli Touru muistaa hyvinkin alkuajat, sen miten anottiin rohkeasti jopa 11 puutaloa Pasilassa Helmin käyttöön ja miten jo silloin suunniteltiin USA: sta tullutta Fountain House- tyyppistä toimintaa. Omatoiminen työllistäminen oli nimenomaan tärkeä ajatus taloja haettaessa. Kaksi taloista paloi ja yksi purettiin. Pasilan Puistotie 7:n Helmi sittemmin sai. Helmin nimi lienee vain vahvistunut siitä, että Hotelli Hesperialla oli yhdistys Tarkoituksensa toteuttamiseksi alkuaikoina mainoskampanja, jossa - pyrkii jäsentensä keskinäisen iskulauseena oli: Helmeile Hesperiassa. avun periaatteella löytämään ratkaisuja Helmin yksinkertaisen kaunis nimihän jäsenten kaikkiin ongelmiin, kuten hoito-, asunto-, työ-, toimeentulo-, eläke-, on lyhenne sanoista Helsingin Mielenterveysyhdistys eli HelMi. Jälkiviisaina ihmissuhde-, ja yksinäisyysongelmiin voimme sanoa, että nimi olisi pitänyt keskustelujen, opastuksen ja neuvonnan suojella, koska kaupallinen sektori on avulla. erityisen innostunut käyttämään nimeä. - pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin Tukena yhdistystä perustettaessa oli ja lainsäädäntöön mielenterveysongelmaisten hoito- ja elinolosuhteitten silloinen Hesperian sairaalan vt. ylilääkäri Esko Orma, joka teki mm. raportin parantamiseksi siten, että yhteiskunta Fountain House -toiminnasta paikan tuottaisi kaikki tarvittavat palvelut. 4 päällä käyneenä. Hänen työtiloissaan ko- - antaa julkisuuteen asiallista tietoa koontui ryhmä alan harrastajia. Helmin perustamiselle antoi myös kimmokkeen työttömyys ja uudelleensosiaalistumisen tarve. Helmin alkuvaiheessa perustajajäsenet joutuivat pitkälti tukihenkilön asemaan, ja kuitenkin varsinainen työ ja elanto odottivat monia muualla. Ja Helmin puhelimet ja ovikello soivat. Perustamiskirjassa lukee tarkoituksesta ja toiminnasta seuraavaa: Yhdistyksen tarkoituksena on koota yhteiseen järjestöön kaikki mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivät henkilöt ja toimia heidän tukijärjestönään. Saada mielenterveyden häiriöt samanarvoisiksi fyysisten sairauksien kanssa sekä hoito- että asennetasolla. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen sen toimintaan osallisille, eikä sen toiminta muutoinkaan saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.

5 Helmi ry:n perustava kokous pidettiin Tässä historiallisen pöytäkirjan ensimmäinen sivu. psyyken sairauksista. Perustamisasiakirjassa on viidentoista perustajajäsenen nimi ja allekirjoitus. 5 Helmiä ja helmiläisyyttä Muistelua vuosien varrelta nykypäivään; juttelemassa perustajajäsenet Turkka, Lauri, Allan sekä muuta vanhaa helmijoukkoa. Yhdessä muisteltiin, kuinka......parikymmenpäinen joukko mielenterveyskuntoutujia tapasi toisiaan säännöllisesti Hakaniemessä, kaupungin tiloissa. Elettiin talven taitetta Juotiin kahvia ja juteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä. Useimmin keskusteltiin siitä, ettei mielenterveysihminen saanut ääntään kuuluviin olipa hän ilman hoitoa, asuntoa tai ruokaa. Jo pari vuotta oli suunniteltu yhdistystä, jolla saataisiin parannusta näihinkin asioihin, vaikka jo pelkkä yhdessäolo olikin mukavaa. Helmi ry sai alkunsa. Aivan ensimmäinen toiminnan taloudellinen pesämuna oli kahvikassa, jota pidettiin maitopurkissa. Kahvikassaperinne jatkuu vieläkin, ja alkuperäinen maitopurk-

6 ki on kuulemma tallessa jossain Helmin komeroissa. Ennen Helmiä oli jo olemassa pieni psykiatristen potilaiden yhdistys, mutta syntyi ajatus siitä, että tarvittiin itsenäisempää ja painokkaampaa toimintaa: se joka arkensa elää, tietää itse tarpeensa parhaiten. Porukan aktiiviksi puheenjohtajaksi nousi Veikko Päiviö, joka ammattiyhdistysaikoinaan oli tottunut tiukkaan tapaan etujen ajamisessa. Perustajissa oli mukana monta sellaista, jotka nyt ovat muualla, jotkut jo poissa lopullisesti kuten Hannu. Häntä muistetaan promoottorina, joka otti vastuun jäsentalon kuntoon laittamisesta. Jäsentalo saatiin käyttöön 1985, jolloin sitä remontoitiin jäsenten voimin pikkurahalla Hannun johdolla. Aluksi talossa toimi myös Niemikotisäätiön päiväkeskus ja siellä oli talonmieskin, mutta vähitellen talon isompi pääty ylä- ja alakertoineen siirtyi helmiläisten käyttöön. Ruokailun järjestyminen jäsentalolle on jäänyt mieliin: se oli silloin kun Helmiin pakasteet saatiin. Pakastin, johon tukusta haettiin pakasteita, oli koko nykyisen keittiö- ja ruokailutoiminnan alku. Sairaaloiden henkilökunta ja hoitotaho eivät alkuun hyväksyneet itsenäisen potilastoiminnan ajatusta. Ei ymmärretty, että ihmiset halusivat itse vaikuttaa asioihinsa ja olivat siihen tarpeeksi kyvykkäitä. Haluttiin omaa edunvalvontaa! Jo kahvikerhossa alkoi kehittyä edunvalvontaa ja ryhmätoimintaa. Ideariihi pyöri ja pelivaraa riitti, kun taivas laitettiin rajaksi pyrkimyksissä. Asiaa oli paljon. Alkuaikoina heitettiin ilmaan ajatus omasta Helmi-sairaalasta jossa tehtäisiin omat diagnoosit ja entiset, muitten antamat, kumottaisiin. Ei saatu sairaalaa, mutta saatiinkin lakimies. Samanlaisista keskusteluista näet lähti liikkeelle idea oman lakiasiantuntijan hankkimisesta. Tästä syntyi lopulta oikeus- ja sosiaaliasiamiesprojekti, joka on vienyt mielenterveysasiakkaan oikeuksia eteenpäin. Painomuste on valttimme, oli Veikko Päiviöllä mottonaan. Muita voimavaroja olla esillä ei tuohon aikaan ollut. Helmiläisten kynästä syntyi yleisönosastokirjoituksia, Hesari kävi kuvaamassa ja haastattelemassa. Toinen keino saada asiaa eteenpäin oli käydä päättäjien luona vierailuilla. Tuohon aikaan yhden asian lähetystöjä pidettiin vielä yleisesti noteerattavana toimintamallina. Helmi halusi myös kertoa jäsenilleen, mitä sosiaaliturvaa tai kuntoutusetuja oli haettavana ja miten. Pidettiin järjenvastaisena, että huonokuntoiset ihmiset joutuivat rämpimään virastoviidakossa. Muodostettiin lähetystöjä, oltiin mukana mielenosoituksissa ja aloiteltiin myös helmiläistä kulttuuritoimintaa. Jo alusta asti helmiläiset saattoivat ilmaista sekä mielipiteitään maailman menosta että tuntemuksiaan sairastumisesta. Marja-Terttu, sittemmin Rosa-Maria, perusti jo alkuaikoina taideryhmiä, vei helmiläiset vammaisten kulttuuripäiville ja rohkaisi heitä esiintymään eri 6 tilaisuuksissa.

7 Keskusteluryhmiä pidettiin aluksi kaksi kertaa viikossa. Helmiläisten joukossa muistetaan tärkeinä torstaikerho ja perjantaikerho. Torstaikerho syntyi alunperin Helmin työssäkäyvää porukkaa varten. Vähitellen työn ja eläkeläisyyden rajat liukenivat - niinpä syntyi pelkkä torstaikerho kaikille. Vuosien mittaan siellä vieraili monenlaisia ihmisiä: osa porukkaa oli huonommassa kunnossa ja virkistyi siitä, että tapasi taiteilijoita, työssäkäyviä, opiskelijoita, oppineita. Välillä kerholaistaiteilija leipoi kaikille pullat ja kakut. Puheenaiheet lentelivät laidasta laitaan. Edustettuna oli koko maailman kirjo kvasaareista ja ydinfysiikasta lainsäädäntöön, taiteista ajankohtaisiin asioihin. Koettiin tärkeänä, ettei keskustelu juuttunut pelkästään mielenterveysasioihin. Kerho tuli jäädäkseen, ja jo monet vuodet kerhon isäntänä on ollut aina valmis Matti Aho. Perjantaikerho toimi Porthaninkadulla sekin kaupungin tiloissa. Moni muistaa vieläkin tärkeänä sen, että sisään saattoi puikahtaa anonyyminä kadulta, jos oli arka tulemaan mielenterveystoimintoihin. Traditiona helmiläisillä on edelleen tapana toivottaa erottaessa perjantaisin: Pidä päästäsi huolta! Helmin kautta kaupungille - systeemi oli toimiva: siis Helmin kautta ulkomaailmaan! Pienet helmiyksiköt ja tapaamisryhmät kaupungilla olivat suosittuja: monet halusivat olla vain tietyissä jutuissa mukana, löytää toisensa. Toiset taas halusivat ja haluavat olla koko päivän jäsentalolla, mikä on hieno asia. Monelle on jo saavutus sinänsä, että jaksaa lähteä jäsentalolle. Sitäpaitsi jäsentalolla käynti on edullista seitsemänä päivänä viikossa; on kahvia, ruokaa, telkkari, videot. Helmiläiskonkarit korostavat, että Helmi on mielenterveysyhdistys eikä hoitolaitos. Ja sanovat, että ihmisten hoito- ja elämäntilanne on yleisesti mennyt heikompaan suuntaan, voidaan huonommin, ihmisiä on kadulla. Helmille on siis sosiaalinen tilaus ja suorastaan markkina-aukko. Yhteiskunnalle on halvempaa pitää yllä Helmin kaltaisia palveluja kuin järjestää kunnollista avohoitoa, arvioivat vanhat helmiläiset, ja asia muotoillaan näin: terapia on kallista, mutta Helmin terapia ilmaista. Helmi oli aluksi pieni, tiivis porukka omalla asiallaan ja omin suorin äänenpainoin. Laitoshoidosta avohoitoon siirtyminen ei onnistunut, ja samoihin aikoihin Helmi alkoi kasvaa hoidon jatkeena. Helmin organisaatio kasvoi. Vanhat helmiläiset haluavat pitää huolta siitä, että yhdistyksen oma aito ääni ja monipuolisuus säilyvät edelleen. Helmin konkarit toteavat tyynesti, että elämä on raakaa. Helmiä perustettaessa odotettiin, että putken päässä näkyy valo: oli ajatus, että pahoinvointi ja ongelmat ovat akuutteja ja saadaan pois päiväjärjestyksestä. Mutta ne ovat kroonisia, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Jako valtaväestöön ja syrjäytyneisiin heijastuu heti mielenterveysihmisten keskellä. Kaikkien länsimaisten kriteerien mukaan mielenterveysihmisen elämä on lyhyt, vaikea ja laatukin heikko, 7 veistelee porukka. Siksipä Helmi toimii

8 sitä sitkeämmin, töitä tehdään hiki hatussa, hauskaa pidetään, eikä periksi anneta. Toiminta halutaan pitää avoimena kenelle vain, joka tuntee psyykeprobleemat läheiseksi asiaksi. Helmiläiset toivottavat jaksavia ja terveempiäkin ihmisiä mukaan toimintaan. Kaikilla on annettavaa toisilleen. Jutustelun kirjasi Raija Maunula Toimitilojen hakua Helmi ry anoi toimitiloja Helsingin kaupungilta alkuvuodesta Tuohon aikaan terveyslautakunta ei vielä pitänyt tarpeellisena helmiläisten itsenäistä päiväkeskustoimintaa (jäsentalotoimintaa). Terveyslautakunnassa katsottiin, 8

9 Hohtava Helmi että se oli kaupungin psykiatrian kanssa kilpailevaa päällekkäistä toimintaa, vaikka Helmi korosti, ettei yhdistys ole hoidollinen toimija. Helmiläiset kokoontuivat aluksi Pauligin huvilalla, joka on jäänyt kaikille mieleen tunnelmallisuudessaan ja kauneudessaan rauhoittavana paikkana. Vuonna 1985 terveyslautakunta oli jo vakuuttunut Helmin toiminnan tarpeellisuudesta ja osoitti Pasilan jäsentalosta tiloja yhdistyksen käyttöön. Helsingin Mielenterveysyhdistys ry Veikko Päiviö Terveyslautakunnan suunnitteluseminaari 1/ Mielenterveystyön tukijärjestelmien toimivuus ERÄITÄ NÄKEMYKSIÄ PSYYKEPOTI- LAANA OLOSTA HELSINGISSÄ Helsingin Mielenterveysyhdistys ry HELMI on äskettäin saanut kaupunginhallituksen vastauksen päiväkeskusesitykseemme. Vastaus oli hylkäävä. Terveyslautakunta oli ehdottanut hylkäämistä. Keskeisin kohta kuului näin: Yleisesti tulisi ottaa huomioon, että perustettaessa Helsinkiin uusia vaihtoehtoisia toimintoja olemassaolevan psykiatrisen hoitojärjestelmän rinnalle, tulisi toimintamuotojen olla toisiaan täydentäviä, ei keskenään kilpailevia. Tässä on meille käsittämätön johtopäätös. Varsinkin kun ottaa huomioon, että virallinen hoitojärjestelmä ei kykene suoriutumaan tehtävästään. Mikäli keskinäisellä kilpailulla tarkoitetaan puolivirallista, Niemikotisäätiön rahoittamaa Niemikotiyhdistystä, on oleellista se, että niin viralliset kuin puoliviralliset organisaatiot käyttävät hoitohenkilökuntaa, samoin näitä organisaatioita pyöritetään muitten kuin potilaitten toimesta, siis muitten ehdoilla. Kun ei ole vastuuta, ei kehity aloitekykyä ja itsetunto heikkenee. Sen sijaan potilasjärjestön esittämä päiväkeskussuunnitelma toimii ilman hoitohenkilöstöä, mikä puolestaan luo edellytyksen demokraattiselle päätöksenteolle ja sitä tietä antaa mahdollisuuden aloitteellisuuden viriämiselle ja itsetunnon kohoamiselle. Potilasjärjestön esitykset voi tietysti hylätä, mutta olemme hämmästyneitä, jos tarjoamamme apu ei viranomaisia enemmälti kiinnosta. Ajan niukkuuden vuoksi esitämme vain keskeisimpiä ehdotuksia Helsingin mielenterveystyön vaikeuksiin. Potilasjärjestö lähtee siitä, että pikkupaikkauksilla ei retuperällä olevaa mielenterveyssektoria saada vastaamaan fyysisen terveydenhoidon tasoa, mitä pidämme oikeutettuna vaatimuksena. KOKONAISSUUNNITELMA Tulee laatia mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Helsinkiä varten. Suunnitelman tulee sisältää mm. seuraavat näkökohdat: HOITO 1) Suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa Sairaalaliiton v. -83 julkaisema suositus Terapeuttisista hoitoympäristöistä 2) Nykyiset suursairaalat lakkautetaan suosituksen mukaisesti. 9 3) Osastokoko pienennetään n 10-13

10 paikkaan. 4) Samassa rakennuksessa toimisi korkeintaan 4 osastoa. 5) Kriisipäivystys aloitetaan mielenterveystoimiston aluetoimistoissa. (Helsingissä 140 itsemurhaa ja 1400 itsemurhayritystä vuosittain) 6) Psykiatrinen kotisairaanhoito aloitetaan. 7) Mielenterveystoimistoon perustetaan päivystävä kriisipuhelin. SOSIAALINEN TURVALLISUUS 1) Asuntokysymys ratkaistaan järjestömme esittämällä tavalla. 2) Yleiset asuntolat lakkautetaan. 3) Ravintokysymys ratkaistaan järjestömme ja Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen esittämällä tavalla. 4) Yksityisen potilaan todellinen kyky huolehtia itsestään selvitetään potilasjärjestöä tyydyttävällä tavalla. OIKEUSTURVA 1) Laaditaan selvitys siitä, mitkä ovat psyykepotilaaseen kohdistuvat ihmisarvon ja -oikeuden loukkaukset KOORDINOINTI 1) Potilaan siirtyminen organisaation eri vastuualueelta toiselle varmistetaan väliinputoamisen lopettamiseksi 2) Mielenterveysongelmien takia hoitoon hakeutuva helsinkiläinen tulee ohjata yksiselitteisen selvästi oikeaan hoitopisteeseen. HENKILÖSTÖ 1) Pysäytetään henkilöstön vaihtuvuus. 2) Ryhdytään käyttämään ammattipätevää työvoimaa. 3) Tehtäväänsä ilmeisen sopimattomat henkilöt siirretään muihin tehtäviin. PÄIVÄKESKUKSET 1) Luodaan edellytykset omatoimisten potilasjärjestöjen päiväkeskustoiminnalle. 2) Selvitetään eri viranomaisten kanssa työnsaantimahdollisuudet päiväkeskusryhmille. 10 Koska psyykepotilailla ei ole vahvoja edunvalvontajärjestöjä kuten muilla vammaisilla ja fyysisiä sairauksia potevilla, tarvitaan viranomaisilta, kuten terveyslautakunnilta suurempaa valppautta tämän mystisen sairauden hoitamiseen ja potilaitten saattamiseksi tasa-arvoisiksi muitten vammaisryhmien kanssa. Yleisesti on tunnustettu, että laitostaminen oli hoitoideologinen virhe. Samaa suuruusluokkaa oleva virhe tapahtuu, jos potilaat nyt jätetään tuuliajolle. Monet terveyslautakunnan jäsenet turvautuvat henkilökohtaisesti fyysisiä sairauksia hoitavan terveydenhuollon apuun ja saavat näin tuntuman hoidosta. Tokko kukaan jäsen on kuitenkaan joutunut olemaan mielisairaanhoidossa tai mielenterveystoimistonkaan asiakkaana. Vaikka kysymyksessä on suurin kansansairautemme, estää mystiikan voima välttämättömän keskustelun. Tietoa ja taitoa on siitä, mitä pitää tehdä ja miten pitäisi toimia. On aika ryhtyä tositoimiin. Helsingin mielenterveysyhdistys tarjoaa tässä apuaan. Ensimmäinen palkattu työntekijä: toiminnanjohtaja Sirkku Kivistö Helmin ensimmäinen palkattu työntekijä, psykologi Sirkku Kivistö oli Helmin toiminnanjohtaja vuosina Kun Sirkku Kivistö alkoi työnsä, yhdistyksen tilat olivat nykyisen Pasilan jäsentalon yläkerrassa olevat keittiö ja kolme huonetta. Näissä tiloissa toimittiin runsas vuosi. Sitten vuokrattiin tilat

11 Kruununhaasta Oikokadulta. Toimintaryhmät jäivät Pasilaan, ja Oikokadulle tuli toimisto, jossa tavattiin myös päättäjiä. Käytännön työ alkoi heti ja se tarkoitti yhteydenpitoa yhteistyökumppaneihin ja valtuustoryhmiin. Tehtäväni oli tilata vastaanottoaikoja kaupunginvaltuuston valtuustoryhmille, koota porukka jonka kanssa heidän luonaan käytiin; yleensä Veik ko Päiviö piti alkupuheenvuoron. Yleisteemana käynneissämme oli psyykepotilaiden aseman kohentaminen, mutta ajankohtaisia teemojakin oli. Minulla on käsitys, että meidät otettiin yleensä hyvin vastaan, meistä oltiin kiinnostuneita. Psyykepotilaiden hoitoon, sosiaaliturvaan ja asunto-oloihin liittyviä asioita ajettiin siihen aikaan - samaa työtä Helmissä tehdään nykyäänkin, Kivistö sanoo. Hän kertoo, että oli kovaa oppia kuinka huonosti esimerkiksi psyykepotilaiden asuntoasiat oli hoidettu. Muutaman kerran teimme asuntohäätöasiasta kantelun kaupunginjohtajalle, terveystoimenjohtajalle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kävimme kahden ihmisen asuntoasioissa oikeusasiamiehen luona ja informoimme häntä psyykepotilaiden asuntoasioista yleensäkin. Asuntokysymyksiä selvittämään Helmi palkkasi järjestösihteerin. tilasimme pakasteruoka-aterioita ja myimme niitä omakustannushintaan, kertoo Kivistö. Edesmenneet Eero Sammalkorpi ja Sylvi Sorsa olivat avainasemassa matka- ja kuntoutustoimintaa toteutettaessa. He olivat jo ennen minua vetäneet ansiokkaasti retkiä. Kun monilla muilla sairausryhmillä oli kuntoutusmahdollisuuksia, anoimme mekin RAY: ltä varoja kuntoutukseen; se avasi uusia toimintamuotoja. Myös työtoimintaa aloiteltiin silloin; muistan Pertti Sarasen olleen siinä puuhamiehenä. Hän oli ensimmäinen, joka pientä palkkiota vastaan teki meillä toimistotöitä. Saimme myös uimakorttisysteemin käyntiin, ja moni jäsen teki vastuullista työtä mm. tilittäessään uimakorttirahoja. Järjestösihteeri Sinikka Heikkilä vei eteenpäin loma-, koulutusja kuntoutustoimintaa, Sirkku Kivistö kertoo. Helmi sai näihin aikoihin Helsingin kaupungilta avustuksia, mutta RAY nousi suurimmaksi rahoittajaksi; siellä tajuttiin, että psyykepotilaat eivät ole samassa asemassa muihin ryhmiin verrattuna. Helsingin kaupunki suhtautui hyvin myönteisesti Helmin toimintaan, olihan Pasilan tilatkin saatu kaupungilta, eikä niistä Kivistön muistin mukaan ensi vuosina maksettu vuokraa. Koska moni psyykepotilas asui yksin, aloitimme ruokapalvelun, joka sitten etsi muotoaan; ensin tiettynä päivänä joku jäsenistä lupautui kokkaamaan ja sitten, kun meillä oli hyvä pakastin, 11 Miten sitten käytännön tasolla toimittiin, kun tehtävää työtä oli niin paljon? Kyllä minä koin usein tilanteen vaikeaksi ja itseni neuvottomaksi, Kivistö huokaa. Me pidimme säännöllisesti

12 kerran viikossa johtokunnan kokoukset, näin oli jo ennen minua. Asiat puitiin tarkkaan, jotta kaikille olisi selvää, mitä ollaan tekemässä. Kyllä me riitelimmekin välillä, sillä olimme myös eri mieltä asioista, mutta eivät asiat eivätkä ihmiset kaatuneet riitoihin, sanoo Kivistö. Kun Kivistön työrupeama alkoi, Helmin jäsenmäärä oli päälle 100, ja kun hän lähti, se oli välillä. Tarkoitus oli, että myös työssäkäyvät olisivat ottaneet Helmin omakseen, mutta pääosa helmiläisistä oli kuitenkin psyykkisistä syistä eläkkeellä olevia. Jäseniä saatiin, kun tieto toiminnasta levisi mm. jäseninfon kautta. Se oli vaatimaton lehtinen, jota lähetettiin myös mm. mielenterveystoimistoihin; me myöskin kävimme niissä kertomassa Helmistä. Tilaisuuksista ja kirpputoreista laitoimme Hesarin menopalstalle ilmoitukset. Kun työtä tehtiin porukalla, tuli vaiheita, jolloin joku oli huonossa kunnossa. Selkeänä toimintalinjana oli, ettei Helmi ole hoitopaikka, vaan hoitopaikka on muualla, mutta eihän se raja aina niin selvä ollut, Kivistö sanoo. Kyllä pääsin tuntemaan sen, ettei psyykkinen sairaus ole leikkiä vaan totista totta. Mutta kuitenkin koin asian niin, että tutut ihmiset tulivat välillä huonompaan, välillä taas parempaan vaiheeseen; he olivat minulle tietynnimisiä tavallisia ihmisiä. Minulle on ollut etuoikeus olla niin paljon tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on hyvin erilaisia kohtaloita. Sirkku Kivistö tunnustaa olevansa työhullu, ja erityisesti oli sitä Helmin 12 vuosinaan. Hänen päätöksensä lähteä Helmistä peruspsykologin töihin takaisin johtui yhdistyksen kasvamisen aiheuttamista muutoksista. En ole ekonomi enkä hakemusten ja selvityksen tekijä. Aloittaessani käytössä oli pieni toimintamääräraha ja yhden työntekijän palkka, mutta budjetti kasvoi toiminnan myötä. En halunnut ottaa vastuuta siitä. Olin sielullani ja mielelläni mukana siinä vaiheessa, kun kaikki tehtiin porukalla ja asiat tuumattiin yhdessä. Loppuvaiheessa minun olisi pitänyt eriytyä järjestöjohtajaksi, joka on kauempana jäsenistöstä ja pystyy olemaan ehkä edunvalvonnassa ja taloudellisessa toiminnassa tarkempi visioissaan. En halunnut lähteä siihen suuntaan itseäni kehittämään, Kivistö kertoo. Kivistöllä on hyvä mieli Helmin ajoista ja kun hän puhuu yhdistyksestä, hän vähän väliä muistaa arvostaen vapaaehtoistyötä tehneitä jäseniä; hiukan kuin hän puhuisi silloisesta perheestään. Saimme porukalla niinä vuosina kyllä paljon aikaankin. Jonkin verran tietoisuus psyykepotilaiden asemaan liittyvistä vaikeuksista lisääntyi, ihmisten omaa ääntä alettiin kuunnella hiukan enemmän yhteiskunnassa ja mielenterveystyön piirissä. Alettiin uskoa, että psyykkisen sairauden kokeneet itse tietävät, mistä puhuvat, Sirkku Kivistö sanoo. En toiminnanjohtajana ollessani ollut pilkun tarkka roolien kanssa, se ei ole tyypillistä minulle muutenkaan. Joskus kun viivyin asioilla kauemmin kuin oli tarkoitus, odottivat ihmiset Pasilassa kuin orvot lapset, itse nauroivat

13 näin. Tapani tehdä työtä ei ehkä ollut kevyintä itselleni, mutta yhdistyksen alkuvaiheessa kokonaisvaltainen tapa puolsi paikkaansa. Parhaimpia muistoja ovat muistot jäsenistöstä ja siitä, kun työlle tuli arvostusta myös virkamiehiltä ja päättäjiltä ja päästiin aitoon vuorovaikutukseen. Rikkaana muistan myös jäsenkunnan monet liikuttavat hetket, kun näki kuinka kokosydämisesti ihmiset olivat vapaaehtoistyössä mukana. Veikko Päiviön peräänantamattomuutta ei voi ohittaa; ilman hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan yhdistystyöstä tiemme olisi ollut paljon pitempi, Kivistö sanoo. on suuri merkitys. Yksin ihminen ei jaksa, mutta yhdessä tehden asioitten eteenpäinvieminen voimistuu. Arvostan työtä, jota Helmi järjestönä tekee, myös sen keskinäisen tuen toimintaa. Sydän ilahtuu kun Helmin kannanottoja näkyy tai kysytään julkisuudessa. Päiviön Veikon puheissaan käyttämä ajatus on edelleen tosi: että ihmisen pitää saada olla hyödyllinen ympäristössä, jossa elää. Ajattelen, että jokainen ihminen on helmi, arvokas sinällään - arkinen huolenpito itsestä ja sen myötä toisista on helmen hoitamista. Ajattelen lämmöllä ihmisiä, jotka olivat yhdistystä tekemässä ja surettaa, kun aika moni heistä on menehtynyt. Työssäni Helmin jälkeen olen seurannut tilastoja: psyykepotilaiden kuolleisuus on huomattavasti suurempi koko väestöön verrattuna. Syitä siihen on monia. Kun puhutaan yhteiskunnan kaksijakoisuudesta, vaarana on, että psyykkisesti kärsivät ihmiset joutuvat suurelta osin syrjäytyneiden joukkoon, eikä se johdu heistä itsestään. Jos näin käy, pohjalta ylös ponnistaminen vaatii erityisiä voimia. Sirkku Kivistö on kuitenkin optimistinen humanisti, eikä usko näin käyvän. Vaikka nyt kovat arvot jylläävät yhteiskunnassa, toiveikkuuden säilyttäminen potilasjärjestöissä on erittäin tärkeää. Siinä on pintaa mihin tarttua, kun arvojen kovenemista kyseenalaistetaan; nimenomaan tänä päivänä järjestötyöllä Haastatteli Jatta Soini Helmikoti minun muistonani Vuosilta Järjestösihteeri Sini Heikkilä Kun keväällä 89 kapusin ylös Helmin Pasilan jäsentalon jyrkkiä portaita ja sain ensi kosketuksen siellä hääräileviin ja istuskeleviin ihmisiin, tunsin tulleeni kotiin. Se oli riemullinen tunne. Jo vuosia ennen, Suomen Mielenterveysseurassa ollessani, olin kuullut, 13 että oli perustettu uusi potilasyhdistys;

14 kerrottiin. Se kerrottiin arvostaen. Sain myös tilaisuuden keskustella kahden kesken tämän Veikko Päiviön kanssa. Kuulin millaisia vaikeuksia erityisesti mielisairaaloissa hoidossa olleilla potilailla oli; kuulin sen nämä vaikeudet itse kokeneelta. Muistini ei avaudu listaamaan noita asioita, mutta mieleen palaa elävänä vakuuttavuus, joka Veikon puhetta leimasi. Se teki minuun vaikutuksen, lujitti uskoa siihen, että Helmi voisi olla varteenotettava vaikuttaja, olosuhteiden parantaja. Tuolloin uutta toimisto- ja kokoustilaa oli juuri saatu Kruunuhaasta; elettiin laajentumisvaihetta. Oltiin siirtymässä projektien aikaan. Uusia työntekijöitä palkattiin hoitamaan omia erityistehtäviään. Vielä kuitenkin kaikki oli niin pientä että jokainen osallistui kaikkeen, tehtiin töitä yhdessä. Minun erityistehtäväkseni tuli loma- ja kurssitoiminta. Järjestettiin seminaareja, joissa nostettiin esille potilaiden kokemuksia hoidosta ja välitettiin heille tarpeellista tietoa. Tarjottiin mahdollisuuksia koulutukseen ja virkistäytymiseen. Jäsentalo eli omaa elämäänsä. Yhdessä käytiin tukussa, yhdessä keiteltiin ruokia miten osattiin. Jäsentalossa keskusteltiin, askarreltiin, opiskeltiin, kokattiin, suunniteltiin, elettiin arkea ja juhlaa. Sairaaloissa vierailtiin. Ystäviä muistettiin. Oli kotoista ja hauskaa. Vuosien mittaan toimintamuodot kehittyivät ja vakioituivat. Syntyi uusia projekteja. Niistä erityisesti työtoimintaprojekti vaikutti merkittävästi jäsentalon toimintaan sitä jämäköittäen ja muotoaan hakevia toimintoja vakiinnuttaen. Ateriatoimintaakin kehitettiin niin, että helmiläisten voimin alettiin saada herkullista ruokaa joka päivä. Toiminta laajeni vähitellen uusia ulottuvuuksia saaden siten, etteivät kaikki työntekijätkään hallinneet sitä kokonaisuutena. Mitä siellä Fredrikinkadulla oikein tapahtuu, kyselivät jäsenet hämmentyneinä. Eikä siihen oikein osattu vastata. 14 Niiden viiden vuoden aikana, jotka Helmiä palvelin, monenlaista työntekijää tuli ja meni. Oli harjoittelijoita ja muuta väliaikaista väkeä. Joskus väen vaihtuminen teki jäsentalon suorastaan levottomaksi. Yksitoikkoiseksi ei elämä Helmissä ainakaan muodostunut. Myrskyn silmässä kamppailtiin monesti ja monesta syystä. Keskusteltiin, joskus kiivaastikin.

15 Mitkä HELMIn ensisijaiset tavoitteet ovat, kyseltiin. Pitäisikö pyrkiä olemaan parempi kuin muut, suurempi ja kauniimpi? Pitääkö toiminnan olla näkyvää ja mahtavaa? Vai voitaisiinko pyrkiä näkemään muiden järjestöjen toiminnan vahvuudet ja sitä kautta kirkastamaan omaa roolia, ominta aluetta. Pitäisikö jäsenistöä palvella mahdollisimman hyvin, tarjota välittömiä etuja. Vai olisiko pyrittävä pitemmälle, luomaan uusia toimintamuotoja ja vaikuttamisen keinoja. HELMI ei ole hoitopaikka, sanottiin; mutta toimittiinko sittenkin, ikään kuin olisi ollut? Nämä asiat eivät asettuneet järjestykseen minun mielessäni. Eivät siinä määrin, että olisi osannut toimia aina oikein. Eivät silloin eivätkä ehkä vieläkään. koetaan onnistumisen riemua, välistä vastoinkäymisten raskautta. Yhdessä kuitenkin, yhdessä kasvaen, järjestönä yhteistä kokemusta kartuttaen. On hyvä, että vastuunkantajat vaihtuvat, tulee käyttöön uutta voimaa ja uusia ideoita. Eeva Kilpi on sanonut, että elämän tarkoitus on päästä kotiin. Moni tuntee päässeensä kotiin tullessaan Helmi-kotiin Pasilassa. Niin kuin minäkin aikanaan. Minulle kotiin pääsy merkitsee kuitenkin - ja ennen muuta - sitä että omassa itsessään, omilla keinoillaan löytää sen turvallisuuden tunteen, jota kotiintulo parhaimmillaan on, tunteen, että elämän myrskyjen ja ristiriitojen jälkeen löytyy tasapaino ja mielenrauha. Tähänhän Helmi pyrkii. Että Helmi olisi koti. Miten Helmi järjestönä on onnistunut löytämään oman roolinsa, oman ominaislaatunsa, jolla se parhaiten pystyy palvelemaan? Konkreettisia saavutuksia toki on kirjattuina aikakirjoihin. Nähdäänkö saavutuksena myös se, että yhteisten, joskus rankkojenkin kokemusten kautta on luotu ja vakiinnutettu toimintatapoja ja pelisääntöjä, joilla Helmin tapainen yhdistys parhaiten pystyy toimimaan ja menestymään? Olen miettinyt, mitä sitä oikeastaan pitäisi saada aikaan, että voisi kokea onnistuneensa. Oman Helmi-urani viimeinen toiminnanjohtaja Tuula Buch sanoi kerran, että kun parhaansa on yrittänyt, se riittää. Ja onneksi vastuuta kantamassa oli silloin ja on nytkin koko joukko vastuunsa tuntevia hyviä ihmisiä. Välistä 1993 Kun Helmi täytti kymmenen... Ihminen on olemassa aina muitten kanssa Kalevi Rinne on rohkeasti uskaltanut antaa julkisuudessakin sairaudelle kasvot. Hän on ollut myös oman järjestönsä aktivisti vuosia. Helmin Kalevi kokee henkilökohtaisen elämänsä kantavaksi tueksi, mutta näkee myös Helmin yhteiskunnallisesti merkittävän roolin mielenterveyspotilaiden edun- 15valvojana.

16 Kalevi Rinne on se iso harmaaparta, jonka kautta moni Fredan toimistossa asioinut on saanut ensikosketuksensa Helmiin. Kalevi on ehtinyt olla pitkän tovin sentraalisantrana sekä postimerkkejä nuolemassa, ennen kuin syksyllä siirtyi Snellmaninkadun haarakonttoriin klubi-isännän virkaan - etsimään yhdessä jäsenten kanssa uusia, kiinnostavia muotoja Helmin toimintaan. Kalevia leimaa henkilönä rauhallinen jämäkkyys, hän ei turhia kiihkoile edes painavia mielipiteitä ladellessaan tärkeinä pitämistään asioista. Mutta irtoaa toki mieheltä hurtti huumorikin. Siinä mielessä merkillepantavasti, että hän osaa nauraa myös itselleen ja osaa myös virnistää elämään kuuluvalle, arkiselle tilannekomiikalle. Merkkinä paranemisesta, toipumisesta elämään raskaan sairastamisen jälkeen, Kalevi kiteyttää. Kalevi on vuosikymmeniä pitkän sairaushistoriansa jälkeen oppinut myös nauttimaan elämästään uudella tavalla. Ahkerasti pyörivä puhelinvastaajakin paljastaa, ettei mies ainakaan ole hautautunut yksin neljän seinän sisään. Syksyn lukujärjestys on taas täynnä isoja ja pieniä asioita, jotka tuottavat mielihyvää, tekevät elämästä täyteläisemmän: kieltenopiskelua, harrastajakynäilyä muun muassa. Musiikille, lukemiselle ja ystäville on varattu omat tärkeät hetkensä. Rankka sairaus on kypsyttänyt minut pohtimaan ihmissuhteita ja filosofisia kysymyksiä. Toiset ihmiset ovat tärkeitä muun muassa siksi, että tunteille pitäisi löytää myös kohteita, ihmisiä joiden kanssa voi iloita ja surra, kantaa kaunaa ja antaa anteeksi, rakastaa Kun ihminen on olemassa, hän on olemassa aina muitten kanssa, Kalevi Rinne on filosofoinut motokseen. Helmin valtavan merkityksen tervehtymiseensä, elämänsyrjässä kiinni pysymiseen Kalevi myöntää auliisti. Yhteisyys toisiin, kuuluminen johonkin raamittaa elämää. Tietoisuus siitä, ettei paini yksin ongelmiensa kanssa antaa voimia - joskus pelastusrenkaaksi asti. Jo ihan käytännön puurtaminen on pitänyt arjessa pinnalla - vaikka vain postimerkkejä nuolemalla, kuten Kalevi luonnehtii. Helmin johtokunnassa työskentely mm. on myös kirkastanut järjestötoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen. Helmiläisenä Kalevi on kokenut voivansa ajaa omaa ja muiden kohtalotovereidensa asiaa. Toki Helmin pakeilla harrastaminen, yhdessäolokin on tärkeää. Mutta ennen kaikkea mielestäni Helmi on perustettu edunvalvontajärjestöksi, joka ajaa jäsentensä oikeutta tasavertaiseen kansalaisuuteen yhteiskunnassamme, Kalevi muistuttaa. Hän uskoo, että pienuudessaankin järjestöllä on paljon painoarvoa. Helmi on tehnyt 10-vuotistaipaleellaan pioneerityötä. Ennen päätettiin mielenterveysalan asioista täysin yli päidemme - nyt sentään on pelko siitä, että nuo voivat nostaa metelin. Helmin toiminta on myös jo no-

17 teerattu virallisesti: Kalevi muistuttaa kokeiluprojekteista, joita voi pitää Helmin merkittävinä järjestösaavutuksina. Onko aikaisemmin esimerkiksi ajettu psykiatrian potilaiden juridista tasa-arvoa, kuten nyt oikeus- ja sosiaaliasiamiesprojektissa? Työtoiminnassa on osoitettu, ettei työkyky ole hävinnyt kokonaan, vaikka ihminen onkin syrjäytynyt sairauden takia työelämästä. Kalevi sanoo suureksi haaveekseen, unelmakseen, että Helmi olisi vahva, vaikutusvaltainen järjestö, jossa puhalletaan yhteen hiileen, ohi henkilökohtaisten etujen ja turhien ristiriitojen. Lyhytnäköisyyden sijaan töitä tehtäisiin pitkällä tähtäimellä - pitkäjänteistä puuhaahan yhteiskunnallinen vaikuttaminen aina on, Kalevi Rinne tähdentää. Riidoilla vain sotketaan käytännön toimintaa ja pahimmassa tapauksessa romutetaan jo saavutettuja tuloksia. Kalevi mainitsee hyväksi esimerkiksi vammaispuolen, joka on saanut äänensä kuuluviin kirjaimellisestikin päätöksenteossa. Psykiatrian puolella tarvitaan vielä enemmän käyttäjäkunnan omaa aktiivisuutta, kun lääkärikunnan tukea ei vastaavasti mielenterveysrintamalla näytä olevan! Ja onhan yksittäisillä könkkölöilläkin ollut ansionsa - sanotaankin, että on tuo Kalle Könkkölä tullut kalliiksi kaupungille, Kalevi vitsailee. Mitä helmiläisyys on, Kalevi? Joillekin se voi olla aktiivista harrastamista tai turvallista ajankulua. Jotkut vain maksavat jäsenmaksunsa ja lukevat esimerkiksi Helmi-lehteä. Kaikissa tapauksissa se on kuitenkin kanava, jota kautta voi vaikuttaa. Kalevi on huomannut, että monille yhdistyksen kokoukset ovat jotain byrokratiaa, joka ei meille kuulu taikka johtokunta on joku itsestäänselvä työrukkanen jossain. Tulemalla itse mukaan voit osaltasi vaikuttaa. Esitä vaatimuksia ja ideoita, vaadi myös, että sinua kuunnellaan, Kalevi kiteyttää. Kalevia jututti Marjatta Nurminen Helmi-lehteen 1993 HELMI 20 vuotta Helmi, helmi rakkauden helmi, meren hieroma, kotisi on Suomi, 17Helsinki.

18 ihmisiä, vuosia, elämää Koosteet Satu Ranteen teksteistä Helmi ry on kuin yritys, jossa ensin piirretään tulitikkuaskin kanteen ja juodaan välillä kahvia, jossain pienissä tapaamisissa ja pienimuotoisesti, ja yritys laajenee mutkien kautta kansainväliseksi ja moni-ilmeiseksi. Sosiaalisen käyttäytymisen kaikki lainalaisuudet täyttyvät: on johtajia ja seuraajia, jopa alistujia. Mikä ilo monilla ihmisillä on kautta vuosien ollut elää erilaisten ihmisten vaikutuspiirissä, olivatpa he sitten olleet voimansa tunnossa tai heikkouden tiloissa. Helmissä ovat saaneet alkunsa lukuisat rakkaustarinat, jopa avioliitot. Erilaisille persoonille on opittu antamaan tilaa tai ainakin yritetty on kovasti, olivatpa he sitten rivijäseniä, johtokunnan vaikuttajia, ryhmien vetäjiä tai henkilökuntaa. Jotkut helmiläiset ovat siirtyneet rajan taa, siis kuolleet ja eräät muut ovat vaihtaneet työkenttää, yhdistystä tai poliittinen suuntautuneisuus on alkanut enemmän ohjata toimintaa. Ainakin alunperin Helmi ry oli nimenomaan edunvalvontaa painottava potilasyhdistys psykiatrisille potilaille, jotka joko olivat sairaalan tai mielenterveystoimiston vakioasiakkaita, käyttivät yleensä psyykenlääkkeitä ja kokivat tarpeelliseksi perustaa Helsinkiin mielenterveysyhdistyksen, joka ei ollut minkään liiton alainen. Psykiatristen potilaiden itsetunnon laitahan ei tuolloin ollut hyvin, nyt on paremmin. On tehty työtä urakalla, jotta jokaisen olisi parempi hengittää ja olisi myös varaa siihen. Helmi ry toimi alussa jäsenten voimin. Päätyö olikin propagandan ylläpito, seurustelu, kahvinkeitto ja tilinpito kahvikerhosta eli edunvalvonta sekä yksinäisyyden ja toimettomuuden katkaisu. Edunvalvontaa johti Veikko Päiviö ja jäsentoimintaa Hannu. Psyykenkuntoutujan kannalta ratkaisevia päätöksiä mielisairaanhoidon sairaalahoidon supistamisesta alettiin tehdä 1980-luvulla Suomessa, mutta tärkeässä toteuttamisvaiheessa törmättiin taloudelliseen lamaan 1990-luvulla pankkikriiseineen, joihin lääkkeet löytyivät hitaasti. Psyykekansa oli kypsää, kyllästynyttä psykiatriaan ja siihen liittyvään vallankäyttöön: toimimattomille terapioille, myös lääkekuormitukselle ja köyhille, mitään kertomattomille diagnooseille, medikalisaatiolle. Kaiken lisäksi vajaakuntoisten eläkeläisten sosioekonominen asema oli kuolettavan heikko. Mukaan kapinaan lähti myös hoitoalan, psykiatrian ammattilaisia ja järjestöihmisiä, koska he olivat myös nähneet tilanteen mahdottomuuden ja sosiaalisen tilauksen järjestötoiminnalle. Avohoidon kehittäminen on kesken ja siihen kehittämiseen tarvitaan kansalaisjärjestöjä: mielenterveysyhdistyksiä jne. Helmi on vakiinnuttanut itsensä kentässä ja se huomioidaan, kun foorumeita luodaan. Eli saavutettiin yksi päämäärä: psyykenkuntoutujat pääsevät suoraan vaikuttamaan päätöksiin. Joskus tuntuu siltä, että ollaan oltu 18 tekemässä vähintään valtakunnan poli-

19 tiikkaa, niin tärkeitä ja ryppyotsaisiakin ollaan varmaan oltu. Yhdistyselämässä ei aina voi mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta... kuitenkin ollaan oltu sairaita monella tapaa - ja kuoltukin. Monta kertaa on sanottu, että kokenut kaiken tietää ja että vain saman kokenut voi ymmärtää parhaiten toista. Tähän perustuu vertaistuki ja esimerkiksi psykonomia. Psykiatristen ongelmien ja sairauksien kohdalla vertaistuki on saanut kenties enemmän painoarvoa kuin muissa sairauksissa, koska esim. Suomessa psyykenpotilaiden avohoito on ollut puutteellista ja mihin ollaan menossa? Helsingin HELMIin eivät mahtuisi Helsingin kaikki psyykenongelmista kärsivät. Kaikki ihmiset sairaudesta riippumatta eivät halua organisoitua tai sitten heillä ei ole vahvaa psyykensairaan identiteettiä, jonka pohjalta toimia. Jos on liian vahva psyykensairaan identiteetti, sekin voi olla huono asia. Diagnoosi Psykiatrian poliklinikka diagnooseineen ei ole koko elämä, vaikka sen antamat leimat joskus tuntuvat määrittelevän kuntoutujan kokonaan nurkkaan ja mahdollisesti nielaisevan monet persoonat. Elämää varten tarvitaan potilasyhdistyksiä ja yleensä muutakin vapaata toimintaa. Vaikka jotkut jäsenemme ovat päätyneet itsemurhaan, emme koe epäonnistuneemme. Saimme kokea monta hienoa hetkeä heidän kanssaan ja tiesimme heidän ongelmistaan jotain joka vuosi voimme sytyttää kynttilän (kollektiivisesti) heidänkin muistokseen. Yleensä psyykenkuntoutuja tuntee kapinaa psykiatria kohtaan, varsinkin, jos tämä tuntuu nauttivan vallastaan ja on ylimielinen. Psykiatri ei saa olla olemassa vain sitä varten, että voisi nujertaa heikompia ihmisiä alleen. Yleinen teoria on selittää kapinaa osana sairautta, kyvyttömyyttä hyväksyä sairaus. Helmi taistelee ennakkoluuloja, taikauskoa ja väärää asenteellisuutta vastaan tuli se kenen taholta hyvänsä. Ja taistelu on tuottanut tulosta, häpeät ja stigmat ovat käyneet kevyemmiksi kantaa. Fyysisesti sairaaseen harvemmin suhtaudutaan infantilisoivasti, mutta psyykenkuntoutuja ei saa asiallista kohtelua. Asuminen Asunnottomuus, kodittomuus, yksinäisyys ja juurettomuus. Neljä ankeaa sanaa, monta elämää vereslihalla tikarin edessä koko ajan. Helmi näkee mielenterveyskuntoutujan eri tilanteissa, eri vaiheissa, mutta haluaa jättää yksilölle vielä yksilöllisyyden ja minuuden, ettei sitä vähääkin riistettäisi. Asunnottomuus on monelle konkreettisempi ongelma kuin kosminen yksinäisyys. Helmillä on ollut asuntopoliittinen ohjelma alusta alkaen. Asuntolat eivät ole psyykepotilaita varten, jos ketään. Helmissä arvioitiin, että vuonna 1984 olisi Helsingissä ollut 1200 asunnotonta psyykenkuntoutujaa. Tämä 19 väite löytyy Veikko Päiviön lausunnoista,

20 jotka perustuvat sosiaalitoimen tilastoihin. Mielenterveyssektorin nykykehitys ei välttämättä tunnu myöskään pelkältä juhlalta, yhteiskunnalta puuttuu joko tahtoa tai varoja. Yhdessä oleminen Helmiläiset ovat lukevaa porukkaa, jotkut enemmän jotkut vähemmän. Kirjallisuutta on opiskeltu, joskus on ollut kirjailevia opettajia ja joskus omat ohjaajamme ovat täyttäneet virkaa. Helmissä maalausryhmillä on vanhat perinteet, on myös melkein ammatillisia ryhmiä, jossa tavoitteet ovat korkeammalla. Taitelijat ovat esitelleet taidettaan, helmiläiset ovat myös olleet valokuvaajien ja lehtitoimittajien kohteena. Helmissä on aktiivisia entisiä lääkäreitä ja melkein lääkäreitä. Muitakin terveydenhoitoalan ihmisiä on kuvioissamme. Helmissä ovat sieluaan virvoittaneet myös teologit, humanistit, valtio-oppineet, kauppatieteilijät ja oikeusoppineetkin sekä sekatyömiehet ja sekatyönaiset. Helmi ry on maailmanparannusta, mutta kuinka hullun yhdistyksen hullu näkisikään metsän kaikilta puilta? Mitä voi vaatia vajaakuntoiselta eläkeläiseltä? Tai mitä voi vaatia eri elämäntilanteissa olevilta työntekijöiltä? Näitä kysymyksiä on pyritty ratkomaan ajan saatossa. Mitä ns. tavallinen päiväkävijä ajattelee? Miettii kenties, onko kahvi keitetty ja millä sen maksaa. Miettii jutun juurta ja jännittää, onko salainen rakkaus paikalla vai ryyppyretkillään. Radikaalimpi saattaa pelätä, onko porttikielto voimassa ja kuka sen voisi kumota. Ahdistunut löytää itsensä iltaisin tukipisteen divaanilta jo vuodesta 1997, jolloin tukipiste perustettiin. Joku tulee vuosien jälkeen katsomaan kulmia, lämpöiset tunteet alkavat virrata, muistot elämästä. HELMILÄISIÄ PUHEENVUOROJA Koosteita Satu Ranteen tekemistä haastatteluista Puheenvuoroja alkuajoista asti mukana olleilta helmiläisiltä Mukana mm. Heli, Darja, Kalevi, Orvokki, Kyllikki, Jukka, Liisa ja Satu Mutu-tuntumalla voisi sanoa, että osa helmiläisistä ei halua asua yhteisasunnoissa, mutta ei oikein pärjää yksinkään tai ainakin kärsii yksinäisyydestä ja muista ongelmista. Yksinäisyys voi ahdistaa liikaa, nyt säilötään koteihin. Olen saanut ja saan iloa, jos joku saa minulta jotain. 20

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta Etelä-Suomen Kerhopiiriliiton vuosikokouksessa Helsingissä 1970 Hyvät kutsuvieraat Arvoisat Kokousedustajat On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot