K 2/2010 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K 2/2010 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2010"

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 K 2/2010 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 HELSINKI 2010

3 ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2010

4 KELAN VALTUUTETUT EDUSKUNNALLE Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 5 :n 7 kohdan mukaisesti Kansaneläkelaitoksen valtuutetut lähettävät oheisena eduskunnalle toimintakertomuksensa vuodelta Helsingissä 11. toukokuuta 2010 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puolesta Anneli Kiljunen valtuutettujen puheenjohtaja Olli Valpola valtuutettujen sihteeri

5 SISÄLLYS 1 Yleistä Asiakaspalvelu ja toiminnan kehittäminen Eräitä erilliskysymyksiä Valtuutetut Tilintarkastajat Tilinpäätökset ja vastuuvapaudet Keskeisimmät käsitellyt asiat Tarkastusmatkat ja perehtyminen Kelan alue- ja paikallistason toimintaan Liitteet... 7 Liitteet 1 Luettelo valtuutetuista ja varavaltuutetuista Tilintarkastuskertomus Kelan tutkimustyön keskeisiä tuloksia ja havaintoja vuonna

6 1 Yleistä Vuoden 2009 aikana valtuutetut kokoontuivat 9 kertaa ja valtuutettujen työvaliokunta 10 kertaa. Jokaisessa yleiskokouksessa pääjohtaja esittää kattavan katsauksen Kelan toiminnasta. Siinä yhteydessä käydään säännönmukaisesti läpi muun muassa Kelan ja eri etuusjärjestelmien rahoitustilanne, toimintakulujen kehitys, etuuksien läpimenoaikoja niin valtakunnallisesti kuin aluekohtaisestikin, työyhteisöä ja henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja sekä kulloinkin ajankohtaisia aiheita. Kaikki johtajat ovat läsnä yleiskokouksissa ja selvittävät tarvittaessa toimialojensa asioita. Pääjohtaja ja hänen sijaisensa osallistuvat myös valtuutettujen työvaliokunnan kokouksiin. Valvontatilintarkastaja esittelee valtuutetuille raporttinsa neljännesvuosittain. Valtuutetuille esitellään vuosittain myös Kela-barometrin samoin kuin muiden Kelan asiakaspalvelua ja muuta toimivuutta koskevien selvitysten keskeiset tulokset. Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat vuonna 2009 yhteensä 11,8 mrd. euroa, missä kasvua oli 6,0 % vuoteen 2008 verrattuna. Eniten, 18,5 %, lisääntyivät työttömyysturvaetuudet. Etuusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,9 % (arvio) ja sosiaalimenoihin 23,3 % (arvio). Saajamäärältään suurin etuus oli sairaanhoitokorvaukset, joita sai vuonna 2009 yhteensä henkilöä. Eläke-etuuksia Kelasta sai vuoden 2009 lopussa henkilöä ja lapsilisiä maksettiin kaikkiaan lapsesta. Työmarkkinatukea Kelasta sai henkilöä vuoden 2009 aikana. Pitkällä aikavälillä Kelan sairausvakuutusmenot jatkavat kasvuaan, kun taas eläkevakuutuksen menot pienenevät. Toimintakulujen osuus Kelan kokonaiskuluista oli 3,5 %, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Kokonaistuotot olivat 12,1 mrd. euroa, mistä valtion osuus oli 64 %, vakuutusmaksujen osuus 31 % ja kuntien osuus 5 %. Vuoden 2009 lopussa Kelan palveluksessa oli henkilöä eli 179 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilötyövuosina mitattava vuosityöpanos oli henkilötyövuotta vuonna 2009, mikä on 226 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Vaihtuvuus lisääntyi Kelassa vuonna 2009 jonkin verran. Vakinaisen henkilöstön sekä lähtö- että tulovaihtuvuus oli yli 5 %. Vuoden 2009 lopussa Kelan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. Lähes kolmasosa kaikista toimihenkilöistä oli täyttänyt 55 vuotta. Henkilöstön hyvinvointi jatkoi edelleen kasvuaan vuonna Asiakaspalvelu ja toiminnan kehittäminen Vuonna 2006 laajana työryhmätyönä aloitettu palvelutoiminnan kehittämisohjelma saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2009 lopulla. Ohjelmassa luotiin asiakaspalvelun keskeiset periaatteet ja toimintamalli, määriteltiin palvelukanavat ja ryhmiteltiin asiakkaat heidän elämäntilanteensa mukaan. Asiakaspalvelun apuvälineiksi kehitettiin mm. intranetin asiakaspalvelusivusto, järjestettiin asiakaspalvelun taustatuki ja ryhdyttiin kehittämään ajanvarauspalvelua. Kehittämisohjelmassa linjattiin toimistoverkon ylläpidon kriteerit, joita on noudatettu vuodesta Kela on erityisesti vuonna 2009 toiminut aktiivisesti yhteispalvelun edistämiseksi. Sähköisiä asiointipalveluja on kehitetty Kelassa aktiivisesti. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia parannettiin entisestään ja niistä tiedotettiin asiakkaille eri kanavia hyödyntäen. Entistä useampi Kelan asiakas hoitaa asiointinsa internetissä. Vuonna 2009 kela.fi -sivustolle tehtiin 12 miljoonaa käyntiä ja 12,6 % etuushakemuksista tehtiin verkossa. Innokkaimpia verkkopalvelujen käyttäjiä ovat lapsiperheet ja opiskelijat. 1

7 Kelassa jatkettiin tietojärjestelmien kehittämistä. Kelan tulevan asiakaspalvelujärjestelmän ja etuustyön hallintajärjestelmän OI- WAn suunnittelu ja rakentaminen etenivät odotetusti. Tavoitteena on saada uusi järjestelmä käyttöön vuoden 2011 aikana. OIWA tuo asiakaspalveluun lisää käyttäjäystävällisiä työvälineitä, ja sen avulla ohjataan Kelan etuustyötä. Puhelinpalvelu on keskitetty toimistoista Yhteyskeskukseen, jolla on yksiköt Lieksassa, Joensuussa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä ja Kemijärvellä. Kemijärven yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Asiakaspuhelujen keskittäminen Yhteyskeskuksen valtakunnallisiin palvelunumeroihin saatiin valmiiksi joulukuussa Koko maassa asiakkaita palvelee nyt 12 elämäntilanteen mukaan jaoteltua palvelunumeroa. Viranomaisten puheluja varten avattiin oma viranomaisnumero. Kelan toimistoissa ei enää vastata asiakaspuheluihin, joten niissä voidaan keskittyä toimistoissa asioivien asiakkaiden palveluun ja hakemusten ratkaisutyöhön. 2

8 Kelan toimistoja oli yhteensä 235. Lisäksi on tehty päätökset vuoden 2010 osalta siten, että toimistoja on 232. Sivuvastaanottoja vuoden 2009 päättyessä oli 17. Sivuvastaanottotoimintaa on korvattu useilla paikkakunnilla yhteispalvelulla, jolloin palvelua voidaan antaa useampana päivänä viikossa. Kelan kanssa sopimuksen tehneitä yhteispalvelupisteitä oli vuoden 2009 päättyessä 88. Työvoiman palvelukeskuksia oli 39. Vakuutuspiirejä yhdistettiin vuoden aikana siten, että niiden määrä väheni yhdeksällä. Vuoden 2010 alusta vakuutuspiirejä on 29. Valtuutetut ovat kaikissa kokouksissaan saaneet selvityksen Kelan eri etuushakemusten keskimääräisistä läpimenoajoista. Niistä Kela ylläpitää reaaliaikaista tilastoa, josta ilmenevät toimisto-, vakuutuspiiri- ja vakuutusaluekohtaiset sekä valtakunnalliset luvut. Näin läpimenoaikoja voidaan työnjohdollisesti seurata ja tehdä tarvittavia resursointeja ja prosessien kehittämistä koskevia toimenpiteitä. Myös sähköiseen asiakirjahallintoon tukeutuvassa työn tasaamisessa nämä tiedot ovat keskeisiä: töitä voidaan siirtää ruuhkautuneista suurista toimistoista ratkaistaviksi 3

9 sinne, missä on kapasiteettia avustaa ratkaisutyössä. Etuuksittain laadittu koko vuoden 2009 läpimenoaikatilasto osoittaa, että tuloskortteihin määritellyt käsittelyajat on osittain saavutettu. Yleisessä asumistuessa läpimenoajan tavoite, 21 päivää, saavutettiin neljällä vakuutusalueella viidestä. Koko maan keskiarvo oli 19,8 päivää, ja vakuutusalueittain käsittelyajat olivat päivää. Työttömyysturvassa tavoiteaikaa, joka oli 7 päivää, ei saavutettu yhdelläkään vakuutusalueella. Koko maan käsittelyaikojen keskiarvo oli 9,1 päivää, ja vakuutusalueittain käsittelyajat olivat 8 11 päivää. Sairauspäivärahoissa tavoite, joka oli 14 päivää, saavutettiin kahdella vakuutusalueella viidestä. Koko maan keskiarvo oli 14,8 päivää ja alueittain käsittelyajat olivat päivää. Opintotukietuuksissa läpimenoajat saavutettiin neljällä vakuutusalueella viidestä. Koko maan käsittelyaikojen keskiarvo oli 13,1 päivää ja tavoite 14 päivää. Vakuutusalueittain käsittelyajat olivat päivää. Vammaisetuuksissa tavoite saavutettiin niin ikään neljällä alueella viidestä. Koko maan käsittelyaikojen keskiarvo oli 38,8 päivää ja tavoite 42 päivää. Vakuutusalueittain käsittelyajat olivat päivää. Kuntoutuspalveluissa läpimenoaikatavoite, joka oli 35 päivää, saavutettiin kaikilla vakuutusalueilla. Koko maan läpimenoaikojen keskiarvo oli 28 päivää. Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 :n mukaan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laadun ja saatavuuden. Kelan palveluverkon kattavuus ja asiointitapojen monimuotoisuuden kehittäminen ovat paitsi asiakaspalvelun, myös valtuutettujen näkökulmasta positiivinen seikka. Esimerkiksi sähköistä asiointia on kehitetty aktiivisesti. Ratkaisutoiminnan laatua Kelassa arvioidaan kehitettyjen oikeellisuusmittareiden, vuosittain tehtävien etuuskohtaisten valvontaselvitysten sekä läpimenoaikojen jatkuvan seurannan keinoin. Muutoin palvelujen laatua arvioidaan sekä Kelan itsensä että ulkopuolisten tahojen tekemillä kyselytutkimuksilla. Vuoden 2009 toimistojen asiakaskyselyssä Kela saavutti kouluarvosanan 8,9. Myös muiden selvitysten mukaiset arvosanat asiakaspalvelusta ja Kelan toiminnan luotettavuudesta ovat olleet korkeita. Kelassa tehtiin vuoden 2009 aikana 13,8 miljoonaa etuusratkaisua, joista 9,7 miljoonaa koski sairaanhoidon korvauksia. Ratkaisuista noin johti valituksen tekemiseen. Kelan päätöksistä valitetaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Työttömyysturvaasioista valitetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja opintotukiasioista opintotuen muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan keskimääräinen valitusten käsittelyaika oli 391 päivää vuonna 2007 ja 476 päivää vuonna Vuonna 2009 keskimääräinen käsittelyaika oli edelleen kasvanut, ja se oli 511 päivää. Valtuutetut ovat jo vuonna 2007 sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle lähettämässään kirjelmässä edellyttäneet tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä lautakunnan käsittelytilanteen parantamiseksi. Valtuutetut lähettivät asiasta uuden kirjelmän vuoden 2010 alussa. 3 Eräitä erilliskysymyksiä Sosiaaliturvan uudistamista suunnitellut Satakomitea sai työnsä valmiiksi vuoden 2009 lopussa. Kela osallistui aktiivisesti ja aloitteellisesti Sata-komiteassa lainsäädännön kehittämistyöhön. Komitean yli 50:stä lainsäädännön muutosesityksestä suurin osa koskee Kelaa. Kelan kannalta merkittävimmät esitykset olivat pienituloisille maksettava 4

10 takuueläke, omaishoidon tuen siirto Kelan hoidettavaksi, asumistukijärjestelmän uudistaminen sekä työttömyysturvan tarveharkinnan poistaminen ja perusturvan yksinkertaistaminen. Elatustuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi lukien. Monista teknisistä ongelmista huolimatta siirto onnistui hyvin. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Kelalle Siirron valmistelu on aloitettu. Kyseessä on kilpailuttamisineen laaja hanke. Kelan KanTo-hanke rakentaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa valtakunnalliset KanTa-tietojärjestelmäpalvelut (Kansallisen Terveysarkisto). Tietojärjestelmäpalvelut on tarkoitettu terveydenhuollolle, apteekeille ja kansalaisille, ja ne tulevat käyttöön vaiheittain. Tietojärjestelmien rakentaminen perustuu vuonna 2007 voimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja laki sähköisestä lääkemääräyksestä määrittelevät Kelan tehtävät terveydenhuollon ja apteekkien tietojärjestelmäkokonaisuuden toteutuksessa. Sähköinen resepti on edennyt yhteistestausvaiheeseen, ja tavoitteena on, että tuotantopilotti alkaa keväällä 2010 Turussa. Valtakunnallinen käyttöönottosuunnitelma tarkentuu tuotantopilottien jälkeen. Sähköisen potilastiedon arkiston (earkisto) kehittäminen jatkuu, sillä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä muutosta potilaan suostumusten hallintaan. Kansalaisen omien reseptitietojen katselu internetin kautta on valmiina käyttöön sitä mukaa kuin sähköisiä reseptejä ryhdytään laatimaan. Lisäksi vuonna 2009 toteutettiin kanta.fi-internetsivut palvelemaan kansalaisia, terveydenhuollon organisaatioita ja apteekkeja sekä tietotekniikan asiantuntijoita erilaisissa KanTa -palveluihin liittyvissä tietotarpeissa. Kela toteuttaa kansalaisten omien tietojen katseluyhteyden myös sähköisen potilastiedon arkistoon, jolloin kansalaiset pääsevät katsomaan omia potilastietojaan ja voivat valvoa niiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi kansallista KanTa-palvelujen toteutus- ja käyttöönottohanketta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan lisäksi hankkeen keskeisiä kansallisia toimijoita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valvira ja Kuntaliiton hanketoimisto. Terveydenhuollon toimintayksiköt, apteekit ja tietojärjestelmien toimittajat vastaavat omalta osaltaan lainsäädännön edellyttämän toiminnan käynnistämisestä. Vuonna 2007 käynnistyneen hankkeen kokonaisaikataulua tarkistetaan kevään 2010 kuluessa. Kelan IT-osastolle perustettiin lukien KanTa-palveluryhmä, jonka tehtävänä on KanTa-tietojärjestelmäpalvelujen tuottaminen, ylläpito ja kehittäminen sekä palveluihin liittyvät muut lakisääteiset tehtävät. 4 Valtuutetut Vuoden 2009 alusta Kelan valtuutettuina ovat toimineet kansanedustajat Anneli Kiljunen (puheenjohtaja), Arja Karhuvaara (varapuheenjohtaja), Hannakaisa Heikkinen, Timo Kaunisto, Valto Koski, Sanna Lauslahti, Hannes Manninen, Kirsi Ojansuu, Kari Rajamäki, Paula Sihto, Lenita Toivakka ja Unto Valpas. Valtuutettujen työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja Anneli Kiljunen ja varapuheenjohtaja Arja Karhuvaara sekä valtuutetut Hannes Manninen, Kirsi Ojansuu 5

11 ja Unto Valpas. Valtuutettujen sihteerinä on toiminut johtava lakimies Olli Valpola. 5 Tilintarkastajat Tilintarkastajat toimivat valtuutettujen apuna valvonta- ja tarkastustoiminnassa. Tilintarkastajat pitivät vuoden 2009 aikana vuositilintarkastuksen lisäksi 5 tarkastuskokousta. KHT-tilintarkastaja ja hänen tilintarkastustoimistonsa muut tilintarkastajat suorittivat jatkuvaa valvontatilintarkastusta. KHT-tilintarkastaja antoi neljännesvuosittain valvontatilintarkastuskertomuksen valtuutetuille ja tilintarkastajille. Valtuutettujen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet puheenjohtajana professori, KHT Markku Koskela (varalla professori, KHT Kalervo Virtanen), varapuheenjohtajana kansanedustaja Tuula Väätäinen (HTM Iivo Polvi), kansanedustaja Marko Asell (kansanedustaja Sirpa Paatero), kansanedustaja Oiva Kaltiokumpu (sairaanhoitopiirin apulaisjohtaja Markku Auvinen), kansanedustaja Markku Pakkanen (kaupunginjohtaja, HTT Jorma Rasinmäki), kansanedustaja Pertti Hemmilä (kansanedustaja Sampsa Kataja), sosiaalipoliittinen sihteeri Suvi Aherto (KTM Lea Krank) sekä KHT, JHTT Ulla-Maija Lakonen (KHT, JHTT Matti Kalliolahti). Tilintarkastajien sihteerinä on toiminut vastaava lakimies Reijo Hyvönen. 6 Tilinpäätökset ja vastuuvapaudet Valtuutetut vahvistivat Kelan vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsivät laitoksen hallitukselle vastuuvapauden vuodelta Valtuutettujen yleiskokousten pöytä- 6

12 kirjat on saatettu tilintarkastajien ja hallituksen tietoon. 7 Keskeisimmät käsitellyt asiat Valtuutetut ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pitivät yhteisen seminaarin Sodankylässä Luostolla Seminaarissa kuultiin asiantuntijoiden alustuksia Kelan kuntoutuksen tavoiteohjelmasta ja mielenterveyskuntoutuksesta, masennuspotilaan toimivasta kuntoutusketjusta, Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta, työterveyshuollon näkökulmasta työterveyshuollon, Kelan ja palveluntuottajien yhteistyöstä käytännössä, tutkimuksesta Asiakkaan ääni Kelan vaikeavammaiskuntoutuvien mielipiteitä sekä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Valtuutetut ovat vuoden 2009 aikana käsitelleet muun muassa seuraavia asioita: kansaneläkkeiden ja Kelan rahoituskysymyksiä finanssi- ja talouskriisin vaikutuksia Kelaan Kelan tilinpäätöksen perusteet Kelan toiminta- ja taloussuunnitelma Kelan vakuutuspiirijaon uudistaminen TAHA-hankkeen tilannearvio työ- ja toimintakyvyn arvioinnin apuvälineet. Valtuutetut lähettivät ja sosiaali- ja terveysministeriölle, valtiovarainministeriölle sekä eduskuntaryhmille kirjelmät, jotka koskivat työnantajien kansaneläkemaksun poistamista ja Kelan toiminnan rahoittamista. Kirjelmissä valtuutetut edellyttivät, että Kelan etuus- ja toimintamenoja koskeva rahoitus on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Siksi kansaneläkerahastossa on edelleen säilytettävä vähintään viiden prosentin suuruinen pysyvä puskuri. 8 Tarkastusmatkat ja perehtyminen Kelan alueja paikallistason toimintaan Valtuutettujen tarkastusmatka tehtiin Pohjois-Suomen alueelle. Matkalla tutustuttiin Kelan Rovaniemen, Kemijärven ja Sodankylän toimistoihin. Lisäksi saatiin katsaus Pohjois-Suomen vakuutusalueesta ja sen erityispiirteistä sekä Lapin vakuutuspiiristä. Valtuutetut vierailivat myös uudessa Kelan Kemijärven Yhteyskeskuksessa. 9 Liitteet Liitteinä ovat luettelo valtuutetuista ja varavaltuutetuista (liite 1), tilintarkastuskertomus (liite 2) sekä Kelan tutkimusosastossa laadittu katsaus tutkimustyön keskeisistä tuloksista ja havainnoista vuonna 2009 (liite 3). Helsingissä 11. toukokuuta 2010 Anneli Kiljunen Hannakaisa Heikkinen Arja Karhuvaara Timo Kaunisto Valto Koski Sanna Lauslahti Hannes Manninen Kirsi Ojansuu Kari Rajamäki Paula Sihto Lenita Toivakka Unto Valpas 7

13 Liite 1 LUETTELO VALTUUTETUISTA JA VARAVALTUUTETUISTA Valtuutetut Kiljunen, Anneli, kansanedustaja (puheenjohtaja) Varajäsen: Kuusisto, Merja, kansanedustaja Karhuvaara, Arja, kansanedustaja (varapuheenjohtaja) Salo, Petri, kansanedustaja Heikkinen, Hannakaisa, kansanedustaja Paloniemi, Aila, kansanedustaja Kaunisto, Timo, kansanedustaja Salovaara, Pertti, kansanedustaja Koski, Valto, kansanedustaja Taiveaho, Satu, kansanedustaja Lauslahti, Sanna, kansanedustaja Asko-Seljavaara, Sirpa, kansanedustaja Manninen, Hannes, kansanedustaja Henriksson, Anna-Maja, kansanedustaja Ojansuu, Kirsi, kansanedustaja Sinnemäki, Anni, kansanedustaja ( ) Alanko-Kahiluoto, Outi, kansanedustaja (9.9. lukien) Rajamäki, Kari, kansanedustaja Taimela, Katja, kansanedustaja Sihto, Paula, kansanedustaja Kärkkäinen, Kari, kansanedustaja Toivakka, Lenita, kansanedustaja Larikka, Jari, kansanedustaja Valpas, Unto, kansanedustaja Tiusanen, Pentti, kansanedustaja 8

14 Liite 2 TILINTARKASTUSKERTOMUS Kansaneläkelaitoksen valtuutetuille Olemme tarkastaneet Kansaneläkelaitoksen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää Kansaneläkelaitoksen ja eläkevastuurahaston taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajien velvollisuudet Tilintarkastajien tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, ettei tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ovat toimineet Kansaneläkelaitoksesta annetun lain mukaisesti. 9

15 Liite 2 TILINTARKASTUSKERTOMUS Tilintarkastustoimenpiteillä tulee varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajien harkintaan ja arvioihin riskeistä. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Kansaneläkelaitoksen valvonta- tilintarkastuksesta on huolehtinut allekirjoittanut Ulla-Maija Lakonen, KHT, JHTT. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain ja valtuutettujen hyväksymien tilinpäätösperusteiden mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Kansaneläkelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 Markku Koskela Suvi Aherto Marko Asell Markku Auvinen Professori, KHT Sosiaalipoliittinen Kansanedustaja Sairaanhoitopiirin sihteeri apulaisjohtaja Pertti Hemmilä Markku Pakkanen Iivo Polvi Ulla-Maija Lakonen Kansanedustaja Kansanedustaja HTM KHT, JHTT 10

16 Liite 3 KELAN TUTKIMUSTYÖN KESKEISIÄ TULOKSIA JA HAVAINTOJA VUONNA 2009 Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt Psyykenlääkkeitä käyttävien lasten ja nuorten määrä lisääntyi vuosina kolminkertaiseksi. Depressiolääkkeiden käyttö lisääntyi eniten ja oli yleisintä 15 vuotta täyttäneiden naisten keskuudessa. Psykoosilääkkeiden käyttäjämäärä on myös kasvanut, joskin hitaammin. ADHD-lääkkeitä käyttävät erityisesti kouluikäiset pojat. Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisääntyy merkittävästi vasta nuorilla aikuisilla. Rekisteritutkimuksen avulla ei ole mahdollista selittää psyykenlääkkeiden käytön lisääntymistä. Taustalla voivat olla muun muassa oireiden lisääntyminen tai vaikeutuminen, hoitoon hakeutumisen lisääntyminen tai hoitokäytäntöjen muutokset, lääkkeen aloittamiskynnyksen madaltuminen tai muiden kuntouttavien hoitoresurssien puute. Lähde: Autti-Rämö I, Seppänen J, Raitasalo R, Martikainen J & Sourander A. Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Suomen Lääkärilehti 2009: 6: Nuorten opiskelu- ja työkyky parani psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kelan psykoterapiakuntoutuksen tavoite on opiskelu- tai työtilanteen parantaminen tai ylläpitäminen. Psykoterapian tarve on viime vuosina jatkuvasti kasvanut, erityisesti lapsilla, nuorilla ja siirryttäessä nuoreen aikuisuuteen. Tämä ilmenee psyykenlääkkeiden, ennen kaikkea masennuslääkkeiden käytön lisääntymisenä, opiskelijoilla usein myös opintojen hidastumisena ja jopa keskeytymisenä. Kelan vuonna 2003 päättyneissä kuntoutustoimenpiteissä olleista henkilöistä yhdeksällä prosentilla ensisijaisena toimenpiteenä oli ollut psykoterapia. Psykoterapiakuntoutujista joka toinen oli ollut kuntoutukseen hakeutuessaan 30-vuotias tai nuorempi. Heistä 68 prosenttia oli naisia, alle 16-vuotiaiden ryhmässä pojat olivat kuitenkin enemmistönä. Lähes kaikilla oli kuntoutushakemuksessa pääsairausdiagnoosina mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriö. Naisilla etenkin masennuksen, mutta myös neuroosien osuus oli suurempi kuin miehillä. Näiden diagnoosien osuus kasvoi selvästi 20 vuoden iän jälkeen, naisilla jo varhemmin. Vuoden 2006 lopulla yli 16-vuotiaista työttömistä ja ei-aktiiveista keskimäärin joka toinen oli aloittanut opiskelun tai oli työllistynyt. Masennuslääkkeiden käyttö oli vähentynyt selvästi verrattuna kuntoutukseen hakeutumisajankohtaan. Tapahtuneiden muutosten perusteella psykoterapiakuntoutujien tilanne näytti kehittyneen toivottuun suuntaan. Lähde: Lind J, Aaltonen T: Nuorilla opiskeluja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen. Kelan tutkimusosaston Nettiartikkeleita 3/2009. Yksinhuoltajuus on yleistä perhepolitiikka ei vastaa riittävästi uusiin haasteisiin Yksinhuoltajaäitien köyhyysriski on jäänyt Suomessa 1990-luvun laman jälkeen korkeaksi ja työllisyysaste aiempaa alhaisemmaksi. Toimeentulo-ongelmat liittyvät erityisesti pienten lasten äiteihin. He jäävät suunnilleen yhtä usein hoitamaan kotiin lasta kuin parisuhteessa asuvat äidit. Yksinhuoltajien työhön 11

17 siirtyminen onnistuu heikommin kuin parisuhteessa elävien, koska heiltä puuttuu useammin työpaikka, johon palata lastenhoitojakson jälkeen. Pienituloisina yksinhuoltajien kulutus suuntautuu pääasiallisesti välttämättömyyksiin. Asuminen on yksinhuoltajien suurin menoerä. Kuitenkaan yksinhuoltajaperheiden suhteelliset meno-osuudet lasten kulttuuriin ja vapaa-aikaan eivät oleellisesti poikkea muista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaksi tullaan yhä useammin avoliitoista. Avoliitoissa perheen talous, elatusja huoltosuhteet eivät kehity yhtä vakaiksi kuin avioliitoissa, joissa puolisoilla on myös keskinäinen elatusvelvollisuus. Toisaalta yhä useammat eronneet avo- ja avioparit solmivat yhteishuoltosopimuksen lapsista. Tästä huolimatta perhepolitiikassa on monia puutteita, jotka vaikeuttavat yksin- ja yhteishuoltajien arkisten asioiden järjestelyjä ja heikentävät toimeentuloa. Lähteet: Forssén K, Haataja, A, Hakovirta, M (toim.). Yksinhuoltajuus Suomessa. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, Haataja, A. Kuka on yksinhuoltaja? Yksinhuoltajien määrä ja profiili eri aineistojen valossa (s ) ja Yksinhuoltajien sosioekonominen asema ja toimeentulo (s ) sekä Niemelä, M. Yksinhuoltajien kulutus (s ) em. teoksessa. Suomi kuudennella sijalla EU-maiden työssäoloajan pituuden vertailussa EU-maiden vertailussa Suomi sijoittui kuudennelle sijalle 15-vuotiaille lasketun työvoima-ajan odotteen mukaan (keskimääräinen työvoimaan kuulumisen aika 35,9 vuotta). Tanska oli ensimmäisellä sijalla (39,0 vuotta) ja Ruotsi melkein tasoissa Tanskan kanssa (38,8 vuotta). Tanskan sijoittumiseen vaikutti ennen kaikkea nuorten laaja osallistuminen työmarkkinoille, Ruotsissa taas ikääntyvien pysyminen ansiotyössä. Työvoimassa vietetyn ajan odotteet olivat lyhimmät Maltalla, Unkarissa ja Italiassa (28 29 vuotta). Kelan tutkimusosasto on osallistunut suomalaiseen ja eurooppalaiseen keskusteluun työssäoloajan pidentämisestä sekä tavoitteen seurannassa käytetyistä mittareista. Tämän vuoden alussa Euroopan Unioni ottaa käyttöönsä alun perin suomalaisten tutkijoiden ehdottaman uuden työllisyysmittarin, jossa keskeisenä asiana on työssäolon suhde koko elinkaareen. Mittari lasketaan samalla periaatteella kuin terveiden tai toimintakykyisten elinvuosien odote. Keskeisenä kysymyksenä on, miten tietyn iän saavuttaneiden elinajan odote jakautuu työmarkkinoilla vietettyyn ja muuhun elinaikaan. Lisääntyvätkö työssäolovuodet elinajan pidentyessä? Mittari poikkeaa laskentatavaltaan sekä sisällöltään julkisessa keskustelussa tutuksi tulleesta keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän odotteesta. Lähteet: Hytti H, Valaste M: The average length of working life in the European Union. Kelan tutkimusosaston Nettityöpapereita 1, Sekä Hytti H. Työssäoloa voidaan pidentää pohjoismaiselle tasolle, mutta millä mittarilla ja millä keinoin? Työpoliittinen Aikakauskirja 2009; (52): Perusteita osasairauspäivärahalle pääsyn varhentamiseen Vuosina Kelan oli mahdollista korvata työkyvyttömän ansionmenetystä myös osasairauspäivärahana. Ehtona kuitenkin oli, että edeltävä täysi sairauspäiväraha oli jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 60 maksupäivää eli lähes kolme kalenterikuukautta. 12

18 Eri osapuolet ovat toivoneet tälle uudelle etuudelle pääsyn aikaistamista. Ehdotus sai tukea Kelan tutkimusosaston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, joka osoitti käänteisen yhteyden osasairauspäivärahaa edeltäneen sairauspoissalon keston ja sen jälkeisen työhön paluun välillä. Mitä lyhyempään edeltänyt yhtäjaksoinen sairauspäivärahakausi oli kestänyt, sitä useampi toipilas palasi osasairauspäivärahalta kokoaikaiseen työskentelyyn ja toisaalta sitä harvempi oli poissa ansiotyöstä. Siksi oli syytä olettaa, että 60 maksupäivän karenssiehdon poisto entisestään lisää paluuta sairauslomalta kokoaikatyöhön. Vuoden 2010 alusta lukien työkyvytön onkin voinut palata omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada osasairauspäivärahaa jo normaalin, sairausvakuutuslaissa säädetyn omavastuuajan (sairastumispäivän ja sitä seuranneen 9 arkipäivän) jälkeen. Lähde: Kausto J, Virta L ym. Osasairauspäiväraha Suomessa etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Helsinki, Kela: Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 67, Kelan kuntoutus tukee paluuta työmarkkinoille Kelan toteuttaman kuntoutuksen tavoite on kuntoutujan lähtökohdista ja tavoitteista riippuen työ- tai toimintakyvyn säilyttäminen tai parantaminen. Vuonna 2003 Kelan kuntoutusta sai yli henkilöä. Rekisteriselvityksessä kuvataan vuonna 2003 kuntoutuksensa päättäneiden yli kuntoutujan työtilannetta ja terveysturvaetuuksia vuosien lopussa. Lähes viidennes työvoiman ulkopuolella olleista palasi työmarkkinoille muutama vuosi Kelan kuntoutuksen jälkeen. Yleisin päädiagnoosi kuntoutukseen hakeutuneilla oli tuki- ja 13

19 liikuntaelinten sairaus. Ennen kuntoutusta ilmennyt sairauspäivärahakausien kasvu väheni kuntoutuksen jälkeen ja oli vuoden 2006 lopulla samalla tasolla kuin kuntoutusta edeltävinä vuosina. Kuntoutujien työtilanteeseen vaikuttavat kuntoutuksen lähtökohdan ja toteutuksen ohella myös monet muut yksilölliset elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten iän mukainen eläkkeelle siirtyminen. Rekistereissä havaitut muutokset eivät siis välttämättä johdu kuntoutuksesta, ja siksi kyse ei ole vaikuttavuustutkimuksesta. Rekisteriselvitys on jatkoa vuonna 2007 valmistuneelle seurantaraportille. Lähde: Lind J, Aaltonen T, Autti-Rämö I, Halonen J-P. Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet. Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina Helsinki: Kela, Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 105, Yli 16-vuotiaiden CP-vammaisten kuntoutus siirtyy usein Kelalta julkisen terveydenhuollon vastuulle Kela järjestää vuosittain kuntoutuspalveluja noin CP-vammaiselle, joista noin puolet on alle 16-vuotiaita. Tätä vanhemmista CP-vammaisista Kelan kuntoutuksen piirissä ovat lähinnä eläkkeellä olevat CP-vammaiset. Yleisin Kelan kustantama kuntoutus oli fysioterapia. Kelan järjestämät kuntoutustoimenpiteet maksoivat vuonna 2002 kuntoutuksensa päättäneiden osalta euroa henkilöä kohti. Tutkimus toi esiin lainsäädännöstä johtuvia ongelmia kuntoutuksen järjestämisessä. Näyttää siltä, että alle 16-vuotiaiden vammaisuus määritellään sen mukaan, mitkä ovat alle 16-vuotiaan vammaistuen kriteerit. Koska Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta vain korotettua tukea saaville ja korotettujen tukien perusteet ovat erilaiset alle ja yli 16-vuotiailla, joutuvat monet Kelalta aikaisemmin kuntoutusta saaneet CPvammaiset viimeistään opintojensa päättyessä pelkästään terveydenhuollon vastuulle. Lähde: Halonen J-P, Aaltonen T, Lind J, Autti- Rämö I. Kelan järjestämä kuntoutus CP-vammaisille. Suomen Lääkärilehti 2009; (64): Vanhukset toivovat laitoskuntoutukselta apua ja vaihtelua arkeen Marjo Wallinin väitöstutkimuksessa selvitettiin kotona asuvien vanhusten kuntoutukseen liittyviä liikuntaharjoitteita. Tutkimuksessa haastateltiin 31 iältään vuotiasta kuntoutujaa ja 11 fysioterapeuttia Kelan IKÄhankkeen kuntoutusryhmistä. Lisäksi videoitiin seitsemän ryhmäliikuntatilannetta, joihin osallistui yhteensä 52 vanhusta ja 9 ammattilaista. Vanhukset kuvailivat kuntoutusta joko arjessa selviytymisen välineeksi tai lomaksi arjesta. Osa oli pettynyt saamaansa kuntoutukseen. Fysioterapeuteille vanhukset olivat joko kuntoutuksen vastaanottajia tai kumppaneita, joiden kanssa edistettiin kotona selviytymisen mahdollisuuksia. Vanhuksilla on hyvin erilaisia odotuksia ja toiveita kuntoutuksestaan, mikä on haaste kuntoutuslaitoksille. Aineiston analyysin perusteella laitoskuntoutuksessa saavutetaan hyviä tuloksia, kun vanhukset voivat osallistua liikuntaryhmissä yhteiseen ongelmanratkaisuun ja arjen askareita tukeviin liikuntaharjoituksiin. Lähde: Wallin M. Community-dwelling older people in inpatient rehabilitation. Physiotherapists and clients accounts of treat- 14

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010.

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010. Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 1 Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010 Sisallys Sivu Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Luettelo kaytetyista tilikirjoista 5 Tositelajit

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

K 9/2009 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2009

K 9/2009 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2009 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen TOIMINTAKERTOMUS 2008 K 9/2009 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 HELSINKI 2009 ISSN 0355-4996 Edita Prima Oy, Helsinki 2009 KELAN VALTUUTETUT

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme

Toiminta-ajatuksemme Toiminta-ajatuksemme Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. 13.2.2012 2 Kelan strategia 2012 2015: visio Parasta palvelua,

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

K 14/2008 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2008

K 14/2008 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2008 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen TOIMINTAKERTOMUS 2007 K 14/2008 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS 2007 HELSINKI 2008 ISSN 0355-4996 Edita Prima Oy, Helsinki 2008 KELAN VALTUUTETUT

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

K 1/2011 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2011

K 1/2011 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS HELSINKI 2011 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen TOIMINTAKERTOMUS 2010 K 1/2011 vp KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 HELSINKI 2011 ISSN 0355-4996 Edita Prima Oy, Helsinki 2011 KELAN VALTUUTETUT

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Suullinen hakeminen 13.2.2012

Suullinen hakeminen 13.2.2012 Suullinen hakeminen Takuueläkettä on voinut hakea suullisesti viime keväästä alkaen 120 000 hakemuksesta noin viidennes on haettu suullisesti, joko puhelimitse tai toimistossa. Käytännössä asiakas soittaa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2011

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2011 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2011 K 8/2012 vp Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2011 Helsinki 2012 Kustantaja: Kela, Helsinki ISSN 0355-4996 Taitto ja kansi:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tulottomat kotitaloudet

Tulottomat kotitaloudet Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat. Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013

Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat. Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013 Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013 Kelan ajankohtaiset kehittämissuunnat Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan laitos Department of Social Policy

Sosiaalipolitiikan laitos Department of Social Policy Sosiaalipolitiikan laitos Department of Social Policy Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön julkaisut 2009 Sosiaalipolitiikan julkaisut 2009 Muu tieteellinen julkaisutoiminta Other scientific publications

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat.

Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat. 1 Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat. 2 kelan sairaanhoitokorvaukset Lääkekustannusten korvaukset Potilas

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2015 15

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2015 15 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2015 15 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Tiistaina 19.5.2015 klo 18-19.20 Paikka Bäckman Läsnä Haaga Taru Haapakoski Paula, poissa Hannula Sirpa Hautala Jukka Herranen-Somero

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.

Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. 1 of 10 27/05/2011 12:47 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 17.8.2001/731 17.8.2001/731 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki Kansaneläkelaitoksesta

Lisätiedot

Työpapereita 57/2014

Työpapereita 57/2014 Työpapereita 57/2014 Pekka Heino, Tuula Toikka ja Ilona Autti-Rämö Vammaistuen kriteerit muuttuvat nuoren täyttäessä 16 vuotta Vaikutukset kuntoutuksen järjestymiseen ja sisältöön Kelan tutkimusosasto

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Elatusapuvelan perintä. Heikki Launiemi 9.10.2014 Lakimies, varatuomari Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto

Elatusapuvelan perintä. Heikki Launiemi 9.10.2014 Lakimies, varatuomari Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Elatusapuvelan perintä Heikki Launiemi 9.10.2014 Lakimies, varatuomari Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Elatustuen täytäntöönpano Elatustuen myöntäminen Vakuutuspiirit Elatusapuvelan perintä, elatustuen

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot