Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Aika klo 10:00-12:30 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 78 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 79 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 80 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 81 Tilannekatsaus 6 82 Kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitukset ja 7 kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen 83 Kehittämis- ja elinkeinopäällikön viransijaisuus 9 84 Lausunto Rovaniemen hallinto-oikeudelle, 10 Kunnanjohtajan valintaa koskevan päätöksen täytäntöönpano 85 Kunnanjohtajan sivutoimilupa Lausunto Lapin Ely-keskukselle ulkopaikkakuntalaisten 12 kalastussäännöstä Tenojoella vuosina Saamelaisalueen kuntien yhteisen lakimiehen 15 palkkaaminen 88 Saamelaisvaikutusten arviointi kunnallisessa 17 päätöksentekoprosessissa 89 Terveyskeskuksen/dementiakodin rakentamispäätös Utsjoen kunnan vesi- ja lämpölaitostoimintojen 25 järjestäminen 91 Neljän tuulen liikkujat -hankkeen talousarviomuutos 26 vuodelle Kunnossa kaiken ikää hankkeen talousarviomuutos 27 vuodelle Lisätalousarvio vuodelle 2013 Nuorgamin Fielbmajärven 29 ladun loppuunsaattamiseksi 94 Tehostetun ja erityisen tuen hankkeen (6206) talousarviomuutos 30 vuodelle Utsjoen kunnan koululaitoksen virkojen ja toimien täyttö lukien 96 Toimielimien päätökset Talouden katsaus Tiedoksi saatettavat asiat 36

2 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Porsanger Veikko 10:00-12:30 Kunnanhallituksen pj. Valle Henry 10:00-12:30 Kunnanhallituksen vpj. Kordelin Marjatta 10:00-12:30 Jäsen Lukkari Maritta 10:00-12:30 Jäsen Tapiola Ilmari 10:00-12:30 Jäsen Nordberg Aulis 10:00-12:30 Valtuuston pj Tieva-Niittyvuopio Vuokko 10:00-12:30 vt. kunnanjohtaja, esittelijä Länsman Marja 10:00-12:30 Pöytäkirjanpitäjä Aikio Esko 10:00-12:30 Tulkki Poissa Aikio Mika Jäsen Guttorm Rauna Jäsen Härkönen Esko Varajäsen Sujala Antti Varajäsen Lukkari Henna Varajäsen Aikio Elle Kaaren Varajäsen Somby Uula-Petteri Varajäsen Vuolab Marketta Varajäsen Länsman Vesa Varajäsen Allekirjoitukset Veikko Porsanger puheenjohtaja Marja Länsman pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Tarkastusaika Ilmari Tapiola Henry Valle Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Kunnanvirasto, keskustoimisto Minna Lukkari ilmoitustaulun hoitaja

3 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 78 Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Kh 79 Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ilmari Tapiola ja Henry Valle.

5 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kh 80 Kunnanhallitus hyväksyy kokouksen esityslistan mukaisen asioiden käsittelyjärjestyksen. Merkittiin pöytäkirjaan, että pykälien 84 Lausunto Rovaniemen hallinto-oikeudelle, Kunnanjohtajan valintaa koskevan päätöksen täytäntöönpano ja 85 Kunnanjohtajan sivutoimilupa esittelijänä toimii puheenjohtaja.

6 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Tilannekatsaus Kh 81 Kunnanjohtaja esittelee ajankohtaisten asioiden tilannekatsauksen. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

7 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitukset ja kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen Kh 82 Kuntaan ovat tulleet seuraavat kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitukset: Kaupanvahvistaja Luovuttaja/ Kohde luovutuksen saaja Junttila Pekka Junttila Pekka Junttila Pekka Junttila Pekka Körkkö-Guttorm Sirkka/ Utsjoki Raudasoja Janne ja Kirkonkylä Tea Mantoniemi (koko kiinteistö) RN:o 54:6 Körkkö-Guttorm Sirkka/ Utsjoki Raudasoja Janne ja Kirkonkylä Tea Jogas (koko kiinteistö) RN:o 33:48 Körkkö-Guttorm Sirkka/ Utsjoki Raudasoja Janne ja Kirkonkylä Tea Kaldojoki (koko kiinteistö) RN:o 17:14 Körkkö-Guttorm Sirkka/ Utsjoki Raudasoja Janne ja Kirkonkylä Tea Hietala (koko kiinteistö) RN:o 54:8 Komulainen Elina Tiainen Arto/ Utsjoki Saloranta Markku, Kirkonkylä Saari Jyrki, Anttila Sinikello Toni, Grönroos Jarmo RN:o 19:34 ostajilla 25% osuus (koko kiinteistö) Lauerma Jussi Seurujärvi Niilo, Utsjoki Seurujärvi-Kari Irja ja Outakoski Lomakylä Soarve-Stohpu/ 70N Ranttila-Pochon Mirja RN:o 14:152 (koko kiinteistö) Neuvonen Hannu Lukkari Julius/ Utsjoki Rintamäki Veikko Kirkonkylä (koko kiinteistö) Kuoskinrohtu RN:o 16:40 Tervahauta Janne Asikainen Matti/ Utsjoki Asikainen Helga Outakoski (lahja, määräosa ½) Riekko-Mattila RN:o 14:136

8 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kaupanvahvistajien kiinteistönluovutusilmoitukset ja päättää, että kunta ei käytä etuosto-oikeutta kaupan kohteisiin. Ehdotus hyväksyttiin.

9 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kehittämis- ja elinkeinopäällikön viransijaisuus Kh 182 Kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikiolle on myönnetty virkavapaata ajalle Virkavapaus jatkuu mahdollisesti saakka. Kunnanhallitus julistaa kehittämis- ja elinkeinopäällikön viransijaisuuden haettavaksi mennessä. Viransijaisuus julistetaan haettavaksi kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaulun lisäksi kunnan www-sivuilla, Inarilaisessa, Lapin Kansassa sekä työvoimahallinnon www-sivuilla. Hakuilmoitus viimeistellään kokouksessa. Kokouksessa annettu muutosehdotus: Kunnanhallitus päättää hoitaa viransijaisuuden sisäisin järjestelyin. Anne Länsman valitaan suostumuksensa mukaisesti hoitamaan sijaisuutta välisenä aikana, kokonaispalkka 4100 euroa kuukaudessa. Kokouksessa annettu muutosehdotus hyväksyttiin. Kh 83 Kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikiolle on myönnetty virkavapaata saakka. Kunnanhallitus päättää hoitaa viransijaisuuden sisäisin järjestelyin siten, että Anne Länsmanin virkamääräystä jatketaan suostumuksen mukaisesti nykyisin ehdoin saakka. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu Aikio Eeva-Maarit Länsman Anne Keskushallinto

10 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Lausunto Rovaniemen hallinto-oikeudelle, Kunnanjohtajan valintaa koskevan päätöksen täytäntöönpano Kh 84 Utsjoen kunnanjohtajan virkavaalista on tehty valituksia Rovaniemen hallinto-oikeudelle. Osassa valituksia on pyydetty päätöksen täytäntöönpanokieltoa. Valitukset ovat nähtävillä kokouksessa. Utsjoen kunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Utsjoen kunta katsoo, että täytäntöönpanokieltoa koskevat vaatimukset tulee hylätä. Täytäntöönpano ei tee valittajien valituksia hyödyttömiksi. Kunnanjohtajalle on tehty määräaikainen virkamääräys avoimen viran hoidosta. Puheenjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy laaditun valmistelun lausunnoksi Rovaniemen hallinto-oikeudelle. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Jakelu Rovaniemen hallinto-oikeus

11 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Kunnanjohtajan sivutoimilupa Kh 85 Kunnanjohtaja Vuokka Tieva-Niittyvuopio hakee sivutoimilupaa toimiakseen Lapin maanmittauslaitoksen julkisena kaupanvahvistajana ja Lapin maistraatin vihkijänä sekä hoitaakseen vähäisiä asianajotehtäviä. Hakemus on nähtävillä kokouksessa. Kunnan voimassa olevan hallintosäännön mukaan sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää se, joka ottaa viran- tai toimenhaltijan virka- tai työsopimussuhteeseen, valtuuston valitseman viranhaltijan osalta kunnanhallitus. Puheenjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus myöntää kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopiolle sivutoimiluvan hänen hakemuksensa mukaisesti. Sivutoimilupa on voimassa koko määräaikaisen avoimen viran hoidon ajan. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Marjatta Kordelin esitti, että sivutoimilupaa ei myönnetä. Kunnanjohtaja hoitaa virkaa tällä hetkellä määräaikaisena, asiaan voidaan mahdollisesti palata myöhemmin vakituisen viran täytön yhteydessä. Henry Valle kannatti Marjatta Kordelinin esitystä. Koska kokouksessa oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa JAA oli esittelijän esitys ja EI Marjatta Kordelinin kannatettu esitys. Ääniä annettiin yhteensä 5 kpl, josta JAA ääniä 3 kpl (Maritta Lukkari, Ilmari Tapiola, Veikko Porsanger) ja EI ääniä 2 kpl (Marjatta Kordelin, Henry Valle). Äänestyksen perusteella puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Jakelu Tieva-Niittyvuopio Vuokko

12 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Lausunto Lapin Ely-keskukselle ulkopaikkakuntalaisten kalastussäännöstä Tenojoella vuosina Kh 86 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa vuosien ulkopaikkakuntalaisten kalastussäännöistä Tenojoella. Lapin Ely-keskus sekä Norjan Finnmarkin Fylkesmann ja Tanavasstragets fiskeforvaltning ovat Tenojoen kalastussopimuksen 7 artiklan perusteella käymissään neuvotteluissa päätyneet ehdottamaan seuraavia muutoksia kalastuksen säätelyyn: Kaikki ulkopaikkakuntalaisten kalastus on kielletty koko kalastuskauden ajan klo 15-23, lukuun ottamatta venekalastusta paikallisen soutajan kanssa. Tämä sääntö tulee voimaan koko joella, Boratbockan alue mukaan lukien. Norjan puolella jää voimaan Boratbockan 35 kalastusluvan vuorokausikiintiö. Lisäksi Norja perustaa omalle puolelleen uusia kalastusvyöhykkeitä, joissa rajoitetaan kalastuskorttien määrää samaan tapaan kuin Boratbockassa. Uudet määräykset ovat voimassa kalastuskausien ajan, ellei Suomen ja Norjan kesken neuvoteltavana olevaa uutta kalastussääntöä oteta käyttöön ennen sitä. Aiemmat kalastussäännöt pysyvät muilta osin voimassa. Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä Lapin Elykeskukselle. Lausunnon antamiseen on saatu jatkoaika, ja se toimitetaan Ely-keskukselle heti kunnanhallituksen kokouksen jälkeen. Lausunto on valmisteilla ja valmistelun lähtökohtana on, ettei sääntöön tässä vaiheessa tehtäisi muutoksia. Lausunto esitellään kokouksessa. Lisävalmistelu kokoukseen: Utsjoen kunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Tenojoen merkitys Euroopan arvokkaimpana lohijokena on Utsjoen kunnalle ensiarvoisen tärkeä. Sen vuoksi lohenkalastusta tulee säännellä niin, että paikkakuntalaisten osuus saalismäärästä turvataan riittävästi, turistikalastajien mielenkiinto lohenkalastusta kohtaan säilyy ja mieluimmin kasvaa ja niin, että Tenojoen lohikanta säilyy ja pysyy vahvana. Nyt neuvottelun alaisena olevat ja esitetyt kalastusrajoitukset koskisivat yksinomaan ulkopaikkakuntalaisten kalastuksen rajoittamista. Esitetyt muutokset rannalta kalastamiseen ovat vahingollisia Utsjoen

13 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus matkailuelinkeinojen kannalta. Kalastuksen siirtäminen päivällä tapahtuvasta kalastamisesta yöaikaiseen kalastamiseen ei ole järkevää. Kalastusmatkailijoiden määrä todennäköisesti vähenee. Lisäksi esitetty muutos on omiaan vaikuttamaan siihen suuntaan, että paikkakuntalaisten yritysten tarjoamia palveluja käytetään vähemmän. Kalastamisen siirtyminen yökalastukseksi ei yksiselitteisesti edes takaa sitä, että lohikantaan kohdistuva kalastuspaine vähenisi. Eihän tähänkään asti rannalta kalastajat ole kalastaneet ympäri vuorokauden. Suomen puolella rannalta saatavan lohisaaliin osuus on selvästi alle 10 % Tenojoen lohisaaliista. Kalastuksen painottuminen yöaikaan vähentää erittäin todennäköisesti perhekalastusmatkailua. Esitetyt rajoitukset ja muutokset tulevat vähentämään erityisesti lasten, nuorten ja naisten osallistumista kalastusmatkailuun. Teno-Inari-Skietsamjoen pääuoman alueella, kalastuskaudella 2012 lunastettiin noin 900 nuorisolupaa, kalastusmatkailijoiden kokonaismäärä oli lähes sama kuin vuosina (7800). Suuri osa Tenojoen uskollisista lohenkalastajista on ikääntymässä. Nuorten ja uusien kalastajien saaminen innostumaan harrastuksesta on erittäin tärkeä ja merkittävä asia. Viime vuosina onkin ollut havaittavissa, että nuoria kalastajia on saatu jonkin verran innostumaan harrastuksesta. Tätä kehityssuuntaa pidetään hyvänä, eikä sitä saa vaarantaa esitetyn kaltaisilla rajoituksilla. Venekalastukseen ehdotettu muutos, eli rauhoitusajan pidentäminen yhdellä tunnilla vuorokaudessa ei vähennä sanottavasti lohikantaan kohdistuvaa kalastuspainetta. Ainut positiivinen merkitys venekalastukseen esitetyillä muutoksilla voisi olla paikkakuntalaisten soutajien työmahdollisuuksien lisääntyminen. Mutta tosiasia kuitenkin on, että paikkakuntalaiset luotettavat lohensoutajat ovat täystyöllistettyjä ja soutupalveluja on tarjolla nykyisinkin rajoitetusti. Lohikannan suojelunäkökohdatkaan eivät puolla esitetyn kaltaisten rajoitusten tekemistä. Tenojoen lohisaalis oli vuonna % suurempi kuin edellisenä vuotena. Vaikka saalismäärä on vielä jonkin verran alle pitkäaikaisen keskiarvon, ei lohikannan kehitys edellytä sopimuksen mukaan lisärajoituksia kalastussääntöön. Esitetyllä muutoksella Tenojoen kalastussääntöön ei ole positiivisia vaikutuksia lohikannan suojeluun. Sen sijaan muutoksilla on monin tavoin Utsjoen kunnalle ja sen yrittäjille elinkeinollisesti huonoja vaikutuksia. Utsjoen kunta pitää erityisen vahingollisena sellaista menettelyä, että Tenojoen kalastussääntöön neuvotellaan merkittäviä muutoksia vain

14 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus hieman ennen varsinaisen kalastuskauden alkamista. Kalastusta koskevat muutokset pitää neuvotella tulevaksi voimaan riittävän pitkän, esimerkiksi 1-2 vuoden siirtymävaiheen jälkeen. Monet turistikalastajat varaavat seuraavan kesän majoituksen jo lähtiessään. Lopuksi todetaan, että Tenojoen kalastussäännön kokonaisuudistusta koskevat neuvottelut ovat käynnissä Suomen ja norjan valtioiden välillä. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta eikä tarkoituksenmukaista tehdä sopimukseen esitetyn kaltaisia osauudistuksia. Kokonaisuus on neuvoteltava siinä vaiheessa, kun sopimusta neuvotellaan laajemmin muutettavaksi. Kunnanhallitus hyväksyy lausunnon Lapin Ely-keskukselle ulkopaikkakuntalaisten kalastussäännöstä Tenojoella. Ilmari Tapiola esitti, että rantakalastusta tulee rajoittaa samoilla tuntimäärillä kuin venekalastusta. Ilmari Tapiolan esitystä ei kannatettu. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu Lapin Ely-keskus

15 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Saamelaisalueen kuntien yhteisen lakimiehen palkkaaminen 57/ /2013 Kh 87 Enontekiön kunnanhallitus on esittänyt Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnille seuraavaa: Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on sitoutunut ILO-169 yleissopimuksen ratifiointiedellytysten selvittämiseen ja käynnistänyt osana prosessia useita kansallisia lainsäädäntöhankkeita, joiden tavoitteena on ratkaista kansallisen lainsäädännön ongelmakohdat, jotka nykyisellään estävät sopimuksen ratifioimisen. Saamelaisalueen kuntien ja kuntalaisten kannalta on myös tärkeää huomioida kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen ja sen artiklan 8 j Suomelle asettamat velvoitteet, jotka nykyisen tulkinnan mukaisesti koskevat pelkästään saamelaisia jättäen huomiotta muut sopimuksen tarkoittamat paikalliset yhteisöt. Eri lainsäädäntöhankkeiden ja erilaisten kansainvälisten sopimusten muodostama kokonaisuus sekä niiden suhde kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluviin asioihin ja perustuslakiin on monimutkainen kokonaisuus, jonka etenemistä kuntien tulisi seurata tarkasti oman edunvalvontansa näkökulmasta. Mikäli kunnilla olisi käytössään lisäresursseja tähän työhön, mahdollistettaisiin nopea reagoiminen käynnissä oleviin muutosprosesseihin. Ehdotus (kj): Enontekiön kunnanhallitus päättää esittää Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnille, että kunnat palkkaavat yhteisen määräaikaisessa yhden vuoden työsuhteessa toimivan lakimiehen seuraamaan ILO-16 9 yleissopimuksen ratifiointiprosessia sekä siihen liittyviä kansallisia lainsäädännöllisiä hankkeita. Työn aloittamisajankohdasta sovitaan erikseen kuntien välisissä neuvotteluissa. Kuntien saamelaisasialakimies seuraa käynnissä olevia hankkeita sekä vastaa saamelaisasioihin liittyvien lausuntojen ja kannanottojen valmistelusta kuntien ohjauksessa kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Kuntien saamelaisasialakimiehen vastuulle osoitetaan sisäinen tiedottaminen ja raportointi ko. asioista. Tehtävänkuvaa tarkennetaan kuntien välisissä neuvotteluissa mikäli kunnat hyväksyvät yhteisen lakimiehen palkkaamisen. Enontekiön kunnanhallitus esittää, että tehtävään valittava saa itse valita kunnan, jonne haluaa tulla sijoitetuksi. Kustannukset esitetään jaettavaksi Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien kesken kapitaatioperiaatteen mukaisesti ja Sodankylän osalta ao. periaatteella sen väestönosan suhteessa, joka asuu Sodankylän kunnan saamelaisalueella.

16 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Utsjoen kunnan näkökulmasta arvioituna voidaan todeta, että Enontekiön kunnan esityksessä mainittujen erilaisten kansallisten ja kansainvälisten lainsäädäntöhankkeiden ja sopimustenvalmistelujen etenemistä ja vaikutuksia mm. kunnalliseen itsehallintoon pystytään seuraamaan ja arvioimaan tehokkaammin muilla käytettävissä olevilla resursseilla ja keinoilla kuin palkkaamalla tehtävään vuoden määräaikaisella sopimuksella kuntien yhteinen lakimies. Näin ollen Utsjoen kunta ei pidä tarpeellisena neljän pohjoisimman kunnan yhteisen lakimiehen palkkaamista Enontekiön kunnan esityksessä mainittuun tehtävään. Marjatta Kordelin esitti, että asia käsittely siirretään ja odotetaan Inarin ja Sodankylän kannanottoa asiaan. Puheenjohtaja kannatti Marjatta Kordelinin esitystä. Koska kokouksessa oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa JAA oli esittelijän esitys ja EI Marjatta Kordelinin kannatettu esitys. Ääniä annettiin yhteensä 5 kpl, josta JAA ääniä 1 kpl (Ilmari Tapiola) ja EI ääniä 4 kpl (Veikko Porsanger, Marjatta Kordelin, Henry Valle, Maritta Lukkari). Äänestyksen perusteella Marjatta Kordelinin esitys tuli päätökseksi. Jakelu Enontekiön kunta

17 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Saamelaisvaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksentekoprosessissa 58/ /2013 Kh 88 Enontekiön kunnanhallitus on pyytänyt saamelaiskäräjiä sekä Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kuntia ilmoittamaan kiinnostuksestaan osallistua alla kuvattuun projektiin: Saamelaiskäräjälain 9 asettaa viranomaisille neuvotteluvelvoitteen, jonka mukaan viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella mm. yhdyskuntasuunnittelua, saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä muutosta tai ylipäätään muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Saamelaiskäräjien taholta on kritisoitu neuvotteluvelvoitteen teknisyyttä ja kyseenalaistettu menettelyn toimivuus sekä tarkoituksenmukaisuus (saamelaiskäräjien kannanotto koskien saamelaiskäräjälain ja -asetuksen muutostarpeita Dnro259/D.a.1/2012). Hallitus ja oikeusministeriö näkevät nykytilanteessa tärkeäksi turvata saamelaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet saamelaisten kotiseutualueella. Nämä mahdollisuudet pyritään turvaamaan uudistamalla kansallista lainsäädäntöä mm. lakia saamelaiskäräjistä. Enontekiön kunnanvaltuusto on ILO-169 yleissopimusta koskevassa päätöksessään Kvalt ) päättänyt vastustaa sopimuksen ratifiointia sen ollessa soveltumaton Suomen oikeusjärjestykseen ja olosuhteisiin. Samassa periaatepäätöksessä todetaan: "Kunnan kantana on, että saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet tulee turvata kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Omalta osaltaan Enontekiön kunta pyrkii toimimaan asiassa suunnannäyttäjänä ja täyttämään kaikki saamen kielilain sille asettamat vaatimukset sekä edelleen vahvistamaan saamen kielen asemaa sekä saamelaisten kulttuurisia oikeuksia kaikilla kunnan toimintasektoreilla varhaiskasvatuksesta vanhustyöhön. Kunta pyrkii toimimaan yhtä lailla niin suomalaista kuin saamelaistakin syntyperää olevien kuntalaisten edunvalvojana ja edelleen kehittämään yhteistyötään saamelaiskäräjien kanssa." Kunnanvaltuuston vahvistaman periaatteellisen kannan mukaisesti on siis tärkeää turvata saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet myös kunnallisissa päätöksentekoprosesseissa. On myös tärkeää huomata, että kaikkien hallintojärjestelmien toimivuutta, joustavuutta sekä avoimuutta mitataan lopulta niiden suhteella omiin vä-

18 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus hemmistöihinsä. Ehdotus(kj): Enontekiön kunnanhallitus päättää, että se pyrkii luomaan kunnallisiin päätöksentekoprosesseihin soveltuvan saamelaisvaikutusten arvioinnin (SAVA) ohjeistuksen, jonka avulla toimielimien päätösten vaikutukset saamelaisten kieleen ja kulttuuriin arvioidaan osana niiden valmistelua. Arvioinnista vastaa se toimielin, jonka valmisteluvastuulle asia kuuluu. Ohjeistukseen pyritään luomaan selkeä menettely arviointitarpeen tunnistamiselle sekä itse arvioinnin toteuttamiselle, dokumentoinnille, raportoinnille ja seurannalle. Kunnallisissa prosesseissa vaikutuksenarviointia sovellettaisiin lähtökohtaisesti lain saamelaiskäräjistä 9 :n neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvissa asioissa, mutta kuitenkin siten, ettei käsiteltävän asian tarvitse olla laajakantoinen ja merkittävä vaikutusarvioinnin toteuttamiseksi. Edellä mainitun periaatteen mukaisesti SAVA:a sovellettaisiin asioiden valmistelussa, jotka koskevat yhdyskuntasuunnittelua, saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvaa elinkeinoa, saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä tai muuta vastaavaa saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvää asiaa. Valmisteluvaiheessa tapahtuva vaikutustenarviointi ei itsessään vaikuta päätösten sisältöön, vaan se riippuu intressipunninnasta kussakin käsiteltävänä olevassa asiassa. Kunnallishallinnon toimivuuden kannalta on myös tärkeää, ettei SA- VA kuormita hallintojärjestelmää kohtuuttomasti saati hidastuta päätöksentekoa. Järjestelmästä onkin luotava yksiselitteinen, johdonmukainen ja toteuttamiskelpoinen siten, että asioista päättävät toimielimet voivat asianmukaisella tavalla ottaa huomioon kaikkien intressiryhmien edut käsiteltävänä olevassa asiassa. Saamelaisvaikutusten arviointia tulee vastaavasti kyetä peilaamaan vaikutusten suhteella muihin paikallisiin yhteisöihin. Edelleen kunnanhallitus päättää esittää oikeusministeriölle, että se rahoittaa saamelaisvaikutusten arvioinnin ohjeistuksen laatimisprojektin. Kunnanhallitus pyytää samassa yhteydessä oikeusministeriöltä ohjeistusta pilottihankkeen käynnistämisen suhteen ja toivoo, että hanke valmisteltaisiin ja toteutettaisiin yhteistyössä asiasta kiinnostuneiden saamelaisalueen kuntien, saamelaiskäräjien ja oikeusministeriön kesken vilpittömyyden hengessä Enontekiön kunnan toimiessa hankkeen hallinnoijana. Hallitus päättää osoittaa mahdollisesti käynnistettävälle hankkeelle maksimissaan 3000 :n omarahoitusosuuden talousarvioon vuodelle 2013 varatuista uusien hankkeiden omarahoitusosuuksista ja Pyytää saamelaiskäräjiä sekä Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kuntia ilmoittamaan kiinnostuksestaan osallistua kuvattuun projektiin.

19 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Oikeusminiteriön toimesta on selvitysmies Eero J Aarnion johdolla selvitetty Saamelaiskäräjälain- ja asetuksen muutostarpeita. Selvitystyön kuluessa eri tahoja, mm. saamelaisalueen kuntia on kuultu. Saamelaiskäräjien hallitus on antanut alustavan kannanoton Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen muutostarpeista. Lain uudistamisprosessi on vielä kesken. Nykyinen saamelaiskäräjälaki (9 ) asettaa viranomaisille neuvotteluvelvoitteen. Lainkohdan sisältö on kirjattu edellä olevaan Enontekiön kunnan aloitteeseen. Lainkohtaan tullee muutoksia Saamelaiskäräjälain säännösten muuttuessa. Enontekiön kunnan aloite sisältää esityksen siitä, että olisi tarpeen luoda erillinen ohjeistus ja menettelytapa, jolla arvioidaan erilaisten kunnallisten prosessien vaikutusta saamelaisten oikeuksiin. Lisäksi Enontekiön kunta esittää, että oikeusministeriö rahoittaisi erillisen projektin, missä saamelaisvaikutusten arvioinnin ohjeistus laadittaisiin. Utsjoen kunnan osalta todetaan, että kunnallisissa prosesseissa, valmistelussa ja päätöksenteossa tulee olla lähtökohtana saamelaisten oikeuksien kaikkinainen kunnioittaminen ja huomioonottaminen. Koska Utsjoki on saamelaisenemmistöinen kunta, tulee saamelaisten oikeudet huomioiduksi luontevasti kunnallisessa päätöksenteossa. Utsjoen kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti kaikkiin sellaisiin esityksiin ja hankkeisiin, joiden tarkoituksena on saamelaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen päätöksenteon eri vaiheessa. Kuitenkaan tässä vaiheessa, kun saamelaiskäräjälain muutosprosessi on kesken, ei Utsjoen kunnassa nähdä tarvetta käynnistää Enontekiön kunnan esittämällä tavalla saamelaisvaikutusten arviointia varten erillistä projektia. Asiaan voitaneen palata ja ottaa se uudelleen esille siinä vaiheessa, kun saamelaiskäräjälain mahdollinen muutos on saatettu voimaan ja mikäli asia koetaan edelleen tarpeelliseksi. Mikäli esitetty projekti tulevaisuudessa käynnistyisi jossain muodossa, tulee työskentelyn tapahtua oikeusministeriön, saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien välillä hyvässä yhteistyössä siten, että saamelaisten vaikutusmahdollisuudet projektityössä turvataan tehokkaasti.

20 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Kunnanhallitus Ilmari Tapiola esitti, että Utsjoen kunta ei lähde mukaan esitettyyn projektiin. Ilmari Tapion esitystä ei kannatettu. Kunnanjohtaja täydensi esitystään siten, että viimeisen kappaleen loppuun lisätään: Utsjoen kunta harkitsee asian uudelleen käsittelyä. Ehdotus kunnanjohtajan esittämällä lisäyksellä hyväksyttiin. Jakelu Enontekiön kunta

21 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Terveyskeskuksen/dementiakodin rakentamispäätös Teknltk Terveyskeskuksen/dementiakodin rakentaminen (myöhemmin kohde) oli vuoden 2012 investointiohjelmassa.rakentaminen piti aloittaa heti vuoden 2012 alkupuolella. Hanke ei toteutunut. Teknisen lautakunnan johtosäännössä 5.1 :ssä Kiinteistöpäälikkö, kohdassa 1. sanotaan: "Päättää toimialaansa kuuluvien rakennuttamis- ja rakentamistehtävien hoidosta ja urakoiden valvonnasta." Kohdetta käsiteltiin vuoden 2012 aikana seuraavasti: Valtuusto Hyväksyi vuoden 2012 talousarvion ja investointiohjelman. Hallitus Suoritti em. valtuuston päätöksen täytäntöönpanon. Teknltk Suunnitelmat valmiit, kilpailutus siten, että työ voidaan aloittaa Teknltk Tarjoukset ylittivät varatun määrärahan. Tekninen toimi jatkaa hankkeen toteuttamisen selvittelyä. Hallitus Kiinteistöpäällikkö teki hallitukselle lisämääräraha-anomuksen valtuustolle esitettäväksi. Hallitus päätti, että hanke kilpailutetaan uudelleen. Teknltk Lautakunnan esittelijä kuuli hallituksen puheenjohtajaa ja toista saman kylän hallituksen jäsentä, jotka kannattivat kohteen toteuttamista omana työnä edullisuuden vuoksi. Tekltk päätti rakentaa kohteen omana työnä. Hallitus Hallituksen puheenjohtaja käytti otto-oikeutta ja kutsui hallituksen pikakokoukseen, joka päätti, että kohde kilpailutataan uudelleen. Teknltk Lautakunta teki päätöksen, että hallituksen esitys on hankintalain vastainen eikä näin ollen ole toteuttamiskelpoinen. Hallitus Siirretään kilpailutus marraskuulle 2012 lisäselvitysten vuoksi ja kohteen rakentaminen aloitetaan aikaisintaan keväällä Teknltk Päätti esittää vielä hallitukselle, että kohde on edullisinta toteuttaa omana työnä. Hallitus Siirsi tarjouskilpailun pitämisen vuoden 2013 tammikuun alkuun ja vaati tekniseltä toimelta tarkat laskelmat suorituksesta omana työnä. Hallitus Teki valmistelemattoman päätöksen kehoittaen teknistä tointa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin urakkakilpailun suorittamiseksi ja urakkatarjouksia koskevien laskelmien toimittamiseksi hallitukselle.

22 Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Hanketitetoja: Kohteessa on kaksi osaa: terveyskeskuksen uudelleenrakentaminen ja dementiakodin uusrakentaminen. Dementiakoti Dementiakodin rakentamiseen ARA on myöntänyt 40 prosentin avustuksen ja lopulle korkotukilainan hyväksytyille kustannuksille. Tähän on sisällytetty mm. VSS, tekniset tilat ja yhteisiä tiloja. Dementiaosuuden suuruus anomuksessa on ollut 425 m2. Tälle vuodelle investointivaraus on euroa. Tästä summasta avustus olisi euroa. Terveyskeskus Terveyskeskuksen totetuttamisesta on työsuojeluviranomainen asettanut uhkavaatimuksen jo useita vuosia sitten. Terveyskeskuksen rakentamiseen investointivaraus on myös euroa. Aluehallintovirasto on myöntänyt tälle kohteelle avustusta 25 prosettia tai kattohintana euroa. Jos kumpikin osa toteutetaan samanaikaisesti, omarahoitusta tarvitaan yhteensä euroa varaushinnoilla laskettuna. Jos dementiakodin osuus jätetään pois, omarahoitustarve pienenisi vain noin euroa. Tämä johtuu siitä, että dementiaosioon kuuluvat kalliit tilat jouduttaisiin joka tapauksessa rakentamaan. Hankkeen toteuttaminen vaatii selkeitä päätöksiä kuinka rakentaminen suoritetaan lain mukaisella tavalla. Vaihtoehtona ovat teettäminen ulkopuolisella urakkakilpailun jälkeen tai suoritus omana työnä. Valinta on tehtävä ennen kilpailun suorittamista (hankintalaki). Kesälle 2012 oli varattuna miehitys kohteen rakentamiseen kunnan omana työnä. Hallitus väheksyi omien miesten ammattitaitoa. Tilanne on nyt lähtöasetelmissa. Kaikki on neuvoteltava uudelleen. Rahoitus on varattu/siirretty tälle vuodelle. Suunnitelmat toteuttaa kohde eri vaihtoehdoin ovat valmiit. Suunnitelmia ja toteutustapaa on muutettu niin paljon, että hankintalaki sallii uuden kilpailuttamisen. Kustannustarkastelua Keväällä 2012 suoritettiin urakkalaskenta kohteelle. Kustannukset ylittivät noin 1,1 miljoonalla eurolla investointiin varatut varat. Omana työnä ylitys oli vajaat 0,3 miljoonaa euroa. Useiden neuvottelujan jälkeen oman suorituksen edullisuus ulkopuoliseen suoritukseen jäi noin 0,55 miljoonaan euroon. Tälle vuodelle laskentaa ei ole suoritettu. Hankintalain mukaan kil-