Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää"

Transkriptio

1 Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää Tiia Lipsanen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tiia Lipsanen. Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää. Turku, syksy 2006, 34s. Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoitteena on valottaa hypermedian käyttötapoja viestinnässä. Keskeisenä sisältönä tarkastellaan nimenomaan cd-romin ja internetin hyötykäyttöä yleisesti sekä tarkemmin yhtenä osana tiedottamisprosessia. Opinnäytetyössä analysoidaan sekä viestinnän nykytilaa että pohditaan hiukan sen tulevaisuutta viestintäteknologian muuttumisen kannalta. Lisäksi pohditaan viestintätapojen muutoksia organisaatioissa ja työelämässä. Aineistona opinnäytetyössä on käytetty huomattava määrä aihetta koskevaa kirjallisuutta sekä erilaisia internet-lähteitä. Lisäksi työssä pohditaan oman tuoteosan ominaisuuksia ja sen merkitystä näissä viitekehyksissä. Tuoteosa ja sen tekemisen prosessi kulkee koko kirjallisen työn läpi eräänlaisena esimerkkinä kirjallisen osan konkreettisena pohdintana. Samuraita käsittelevä cd-rom on toteutettu osana Samuraiden aika-näyttelyä, joka järjestettiin Museokeskus Vapriikissa vuonna Tämän kirjallisen työn perusajatuksena on näyttää cd-rom esimerkkinä ns. jälkiviestinnän keinoista. Nojatessani kirjallisen työn aineistoon johtopäätökset hypermedian ja nimenomaan cd-romin käyttökelpoisuudesta tulevaisuuden viestintäkeinona ovat rohkaisevat. Yhä enemmän ollaan menossa teknologisen yhteiskunnan käyttömuotoon, ja sitä kautta myös cd-rom ja internet tulevat yhä tärkeimmiksi osiksi viestinnän kokonaiskenttää. Asiasanat: Cd-rom, internet, hypermedia, tiedotus, yhteisöviestintä, viestintäteknologia

3 ABSTRACT Tiia Lipsanen. Cd-rom and internet as a part of societycommunication. Turku autumn 2006, 34 p.diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media. The main point of this work ist to put some light to ways hypermedia can be used in communication. The central of this works content is mainly cd-rom ja the usedge of internet in general and more closely as a part of PR-processes. This work analyses both communications state today and think over a little bit of its future for communicationsteknologys point of view. Also this work analyzes the changes in ways of communication in organization and in worklife. Materials which have been used in this work conteins literature consirning this matter and various internet-sources. Furthermore in this work has been analysed our own product and its meaning in this substanse. The product and its makingprocess goes throughout the hole of this text as an concrete example of the texts subjects. The cd-rom which contains the history of Japanese samurais has been accomplished as a part of exhibition called The Time of Samurais which was organized by Museocentrum Vapriikki in year The basic idea is to show the cdrom as an example of the ways so called aftercommunications work. The conclusions of this work both the text and the product lead me to believe that hypermedia specifically cd-rom is an very effective way of communication in the future. The society is going more and more towards teknological society and there for also cd-rom and the internet become more important part of the field of communication. Key words: communication, cd-rom, internet, societycommunication, communictionteknology

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. YHTEISKUNNALLINEN VIESTINTÄ Tiedottamisesta tavoitteelliseen viestintään Globaali näkemys paikallinen arki Tieto ei enää välttämättä ole valtaa Arvot kunniaan Viestintä on ajattelutapa Yhteiskunnallisen viestinnän keinoja MUUTOKSIA VIESTINTÄKULTTUURISSA Kansainvälistä kilpailua Aika ennen Internetin nykykäyttöä Mitkä osat muodostavat Internetin? Internet verrattuna muihin viestimiin Vastaväitteitä teknologian vallankumoukselle oppimisessa VIESTINTÄTEKNOLOGIA YHTEISÖVIESTINNÄSSÄ Teknologian muutokset Viestintäteknologiaa Viestintäteknologia organisaatiossa Viestinnän muutoksia työelämässä Viestintäteknologian käyttö organisaatiossa Tietämyksen hallinta ja organisaation oppiminen Mistä tietämyksen hallinnassa on kyse? Intranet Ryhmäohjelmistot 24

5 5. TIETOYHTEISKUNTA Tietoyhteiskunnan strategioita Globaali näkökulma viestintään Tulevaisuudesta HYPERMEDIA JA DIGITAALINEN KULTTUURI Viestintämaisema tietoverkossa Hypermedian tekninen määritelmä Hypermedia ja sen tarjonta kuluttajalle Välineen rajoitukset Hypermedian viehätys Hypermedia ja tietokannat Tilametaforat hypermediassa Karikatyyrit tietoa keräämässä JOHTOPÄÄTÖKSET 39 LÄHTEET 41

6 1. JOHDANTO Viestintä heijastaa yhteiskunnassa vallitsevia arvoja. Uuden vuosituhannen alettua siirryimme yhä enemmän yhteiskunnallisen viestinnän aikaan. Kiinnostus yhteiskunnallisiin arvoihin ja yhteisöllisyyteen on havaittavissa myös yritysmaailmassa. Kun New Yorkissa tapahtunut terroristi-isku tapahtui, sen vaikutukset olivat pitempikantoiset kuin ajateltiinkaan yhteiskunnallisen viestinnän saralla. Yhteisön ja turvallisuuden merkitys nousi yhdellä iskulla ihmisten tietoisuuteen. Se vaikuttaa edelleen myös viestin vaikuttavuuteen tuomalla esiin ihmisten arvot ja sitä kautta myös pelot tulevaisuudesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella nimenomaan cd-romin ja internetin käyttämistä yhteisöviestinnässä sekä tiedottamisessa. Syy siihen, miksi valitsin juuri tämän aiheen tutkittavakseni on hyvin yksinkertainen: tästä aiheesta ei juurikaan olen tutkimustuloksia tai pohdintoja vaikka kyseiset välineet ovat olleet käytettävissä jo pitkään. Tutkin työssäni erityisesti, miten esimerkiksi cdromia voidaan käyttää sen jälkeen kun varsinainen tiedottaminen on jo ohi. Käytän tästä termiä jälkitiedottaminen. Jotta pääsin asiasta paremmin selville, nimenomaan käytännön kannalta, opinnäytetyöni tuoteosa on cd-rom, joka tehtiin juuri jälkitiedottamisen tarpeisiin. Tuoteosamme on cd-rom, joka tuotettiin ajatuksena liittää se osaksi Museokeskus Vapriikin järjestämän Samuraiden Aika-näyttelyn jälkimarkkinointia. Ajatuksena oli, että sitä olisi voinut esimerkiksi myydä Vapriikin lahjatavarakaupassa tai lahjoittaa eri sidosryhmille. Vaikka näin ei käytännössä tapahtunutkaan käytän tuoteosaamme esimerkkinä siitä, millaisia mahdollisuuksia sen käyttö olisi voinut avata. Opinnäytetyöni rakentuu limittäin sekä teorian että käytännön toteutuksen tarkasteluna. Vertaan teoriaa ja käytäntöä kuljettamalla esimerkkinä omaa tuoteosaamme ja sen kehitysvaiheita. Lähden ensin liikkeelle yhteisöviestinnän

7 7 perusteista, sen muutoksista vuosien varrella ja kurkistan hieman jopa tulevaisuuden näkymiin. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan tarkemmin itse teknologiaa ja tietoyhteiskuntaa. Päätän työni ensin katsastelemalla hypermediaa ja digitaalista kulttuuria kokonaisuudessaan ja tämän jälkeen pohdin millaisia johtopäätöksiä tästä kokonaisuudesta on löydettävissä. 2. YHTEISKUNNALLINEN VIESTINTÄ Yhteiskunnallinen kehitys on nostanut viestinnän yritysten ja yhteisöjen entistä tärkeämmäksi tehtäväksi. Julkishallinnon ja yhteiskunnallista tehtävää toetuttavien yhteisöjen suhtautuminen viestintään on muuttunut. Tiedon jakaminen ja julkisuuden hallinta eivät enää riitä vaan tarvitaan myös tavoitteellista ja pitkäjänteistä viestintää. Viimeistään nyt on irtauduttava ajatusmallista, jonka mukaan viestintä on toiminut, kun viesti on lähetetty. Viestintä on laajempi ja monimuotoisempi kokonaisuus kuin vain pelkkä tekninen prosessi. Siinä on kyse arvoista, kulttuurista, ihmisten välisistä suhteista ja sanomasta. Esimerkiksi omaa tuoteosaa tehdessämme oli ajateltava paljon muutakin kuin vain itse materiaalin muokkausta. Mukaan cd-romin oli saatava myös sen ajan mukainen henki ja sanoma samurai-kulttuurista. cd-romista ei voinut tehdä nykymaailmallista, sillä sen sanoma oli historiallinen. Tässä luvussa pyrin luotaamaan yhteiskunnallisen viestinnän kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttavia lähtökohtia. Esimerkkinä käytän oman tuoteosan prosessin analyysia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 2.1 Tiedottamisesta tavoitteelliseen viestintään Laajasti katsottuna kaikki viestintä on yhteiskunnallista, kun se kohdistuu ihmisiin yhteiskunnan kansalaisina. Lähtökohtana tälle ajattelulle on, että sanoma ja

8 8 viestin ydin on yhteiskunnallinen ja viestinnän tavoitteena on lisätä tietoa, vaikuttaa asenteisiin tai muuttaa toimintatapoja. Toimiakseen viestinnän on ensinnäkin saavutettava kohderyhmän huomio ja toiseksi vaikutettava kohderyhmään sillä tavoin, kun viestin lähettäjä on toivonut. Tämä edellyttää paitsi kohderyhmän tuntemusta myös tietoa siitä, miten viestintä vaikuttaa ja miksi tavoitteellisesti rakennettu viestintä on niin tärkeää tämän päivän yhteiskunnassa (Ojanen 2003). Tuottamassamme cd-romissa kohderyhmän määrittely oli hieman ongelmallista, koska sen tarkoitus oli liittyä osana Samuraiden aika-näyttelyyn. Toisaalta kohderyhmä voitiin arvioida ihmisten kiinnostuksen mukaan: jos hän kävi näyttelyssä, hän oli myös kiinnostunut asiasta. Näin ollen henkilö kuuluu kohderyhmään ja voi näin käyttää cd-romia hyväkseen. Entä sitten esimerkiksi ihmiset, jotka tulivat näyttelyyn esim. jonkin firman järjestämän tilaisuuden yhteydessä? Tällöin he eivät välttämättä ole kiinnostuneita itse asiasta vaan käyvät katsomassa näyttelyn ikään kuin pakollisena osallistumisena. Tähän ratkaisuna voisi olla cd-romin muodossa annettu niin sanottu lahja- tai esittelypaketti, jossa kerrotaan näyttelystä. Näin ollen näyttely ja myös Vapriikki saisivat hyvää PR:ä. Näin cd-rom palvelisi ikään kuin tiedottamisen jatkeena. Kohderyhmään kuuluu myös näyttelyssä vierailevat koululais- ja opiskeluryhmät, joille cd-romia voitaisiin jakaa. Näin he voisivat opiskella historiaa cd-romin muodossa. Opettaja voisi myös käyttää sitä opetuksessaan Globaali näkemys paikallinen arki Yhteiskunta on siirtymässä globaaliin toimintaan. Valtiorajat ovat murtuneet ja kaikilla tasoilla siirrytään uusiin ulottuvuuksiin. Ihmiset, tavara, tieto ja osaaminen kaikki liikkuvat helposti yli rajojen. Yksilön kannalta tämä merkitsee turvattomuutta ja toisaalta vastuun siirtymistä juuri yksilöille. Vastapainoksi ihmiset etsivät juuriaan ja arvostavat hyvin läheisiä asioita, kuten kotia, perinteitä ja läheisiä ihmisiä.

9 9 Yhteiskuntatieteilijät ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa ihmiset liittoutuvat heimoiksi, joissa tärkeämpää ovat yhteiset arvot ja näkemykset kuin maantieteellinen läheisyys (Högström 2002.) Tulevaisuuden kansalainen tarvitsee uusia valmiuksia selviytyä arjestaan. Tämän vuoksi esimerkiksi cd-rom on hyvin käyttökelpoinen. cd-romin avulla viesti säilyy yli maantieteellisten rajojen. Yhteiskunnallisen viestinnän suurin haaste on selviytyä yksittäisen ihmisen elämään monella taholla vaikuttavasta ristiriidasta: poliitikot ja päättäjät käsittelevät asioita globaalisti ja yksilö toimii paikallisesti ja miettii, miten päätökset vaikuttavat juuri hänen arkeensa. Asiat ovat aivan liian suuria ja hahmottumattomia ja yksittäisen ihmisen on vaikea hahmottaa mahdolliset syyt ja seuraukset. Myös vaikuttaminen koetaan hankalaksi. Sen seurauksena syntyy passiivinen kansalainen, jota entistä vähemmän kiinnostaa viranomaisten toiminta. Esimerkkinä tästä on EU-vaalien äänestysaktiivisuus. Kansalaiset kokivat Eu:n kaukaisena asiana vaikka ehdokkaat olivatkin suomalaisia. Yhteiskuntatieteilijät ovat kehittäneet sanan glokaali (sana tulee termeistä global ja local), jolla tarkoitetaan yhteisöä, joka toimii globaalisti, mutta jonka arvot ja viestintä kohtaa ihmisen paikallisesti (Högström 2003.) Paikallisuus voi olla kohderyhmän tunnistamista oman kulttuurinsa, arvojensa tai elintapojensa perusteella. Yhteiskunnan pirstoutuminen on tärkeä perustelu viestinnän uudelleenajattelulle (Ojanen 2003). Vastuu viestin toimivuudesta on nimenomaan viestin lähettäjällä eikä vastaanottajalla. Yksittäisellä kansalaisella ei välttämättä ole käytännön mahdollisuutta tai osaamista etsiä tietoa, jäsentää sitä, analysoida sen vaikutuksia tai tehdä johtopäätöksiä. Tämä on viestinnän tehtävä. Juuri siitä syystä cd-rom on hyödyllinen. Esimerkiksi tuoteosassamme jouduimme pohtimaan, mikä tieto oli oleellista, mitä jättää pois sekä miten tämä tieto jäsennellään sellaiseen muotoon, että se avautuu myös käyttäjälle. Juuri siksi teimmekin cd-romin tiedon helppokäyttöiseen muotoon: emme lähteneet käsittelemään historiaa juurikaan yleisellä tasolla, mikä usein hankaloittaa tiedon käsittelemistä käyttäjän kannalta, vaan pyrimme kuljettamaan käyttäjän historian läpi yhden samurain kautta ikään kuin tarinan muodossa. Näin historian faktoista tulee mielenkiintoisempia ja helpompia käsittää.

10 Tieto ei enää välttämättä ole valtaa Viestintäteknologian nopea kehitys on edistänyt globalisaatiota. Sen kautta tieto on myös menettänyt valtaansa, sillä nykyään tietoa on jokaisen saatavilla. Tiedon hakeminen ja vertailu on helppoa ja edullista. Se on myös jakanut ihmiset sen perusteella, onko heillä käytössään tietojen käsittelyn välineet vai ei. Syrjäytyminen voi myös merkitä syrjäytymistä tiedosta. Tähän liittyy cd-romin haittapuoli: jos ei omista tietokonetta, ei myöskään romppua voi käyttää. Toisaalta itse tulimme siihen tulokseen, että tuoteosamme kohderyhmällä on lähes jokaisella käytettävissään tietokone tai edes DVD, joka pystyy toistamaan cd-romeja. Viestintäkanavat ovat pirstoutuneet. Niitä on useita ja kaikkia kohderyhmiä ei tavoiteta saman kanavan kautta. Viestinnän suunnittelun kannalta se merkitsee, että viestintäkanavat on valittava sekä kohderyhmän että viestin tavoitettavuuden kannalta. Yksi kanava ei usein riitä saamaan viestiä perille infoähkyn turruttamien kansalaisten tietoiseen mieleen (Ojanen 2003). Itse ajattelimme tuoteosaa tehdessämme siten, ettei tuoteosaamme ole tarkoitettukaan jatkuvaan käyttöön, kuten esimerkiksi viihderomput, vaan sitä käytetään tietoa etsiessä ja oman kiinnostuksensa mukaan. Mitä lähemmäs vastaanottajaa päästään, sen tehokkaampaa viestintä on. Normaalissa arjessa ihmisiin kohdistuu päivittäin niin suuri viestien määrä, että yksittäisen ihmisen on mahdotonta sulattaa kaikkea. Viestin vaikutusaika on myös lyhentynyt huomattavasti. Viestin lähettäjällä on kenties vain muutama sekunti tai sekunnin murto-osa aikaa saavuttaa ihmisen huomio, sillä ihminen huomioi vain viestit, jotka jollain tavalla koskettaa häntä itseään. Muu informaatio seuloutuu pois. Erityisesti viranomaisviestinnässä elää edelleen se harhaluulo, että ihmiset pitävät tärkeänä kaikkea sitä tietoa, mitä viranomaiset lähettävät. Totta on, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat kansalaisia enemmän kuin muut, mutta viestin kiinnostavuus riippuu siitä, miten viestintä on toteutettu (Högman 2002).

11 Arvot kunniaan Pirstoutunut yhteiskunta nostaa esille arvojen merkityksen. Arvoja korostetaan sekä yhteiskunnallisissa yhteisöissä että kaupallisissa yrityksissä. Yrityksissä käytetään termiä corporate responsibility, jolla korostetaan yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ja yhteiskunnallisten arvojen ja etiikan kunnioittamista. Viestinnässä onkin huomattava, että faktat ja tietosisältö on vain yksi osa viestiä. Vähintään yhtä tärkeää on tuoda esille arvomaailma (Ojanen 2003). Esimerkkinä edellisestä voidaan käyttää vaikkapa Punaisen Ristin nimeä ja logoa, jotka heti yhdistävät viestin kyseiseen järjestöön ja sen arvomaailmaan nostaen esille suuren määrän mielikuvia, joihin on määritetty suuri määrä henkilökohtaisia suhteita. Ne vaikuttavat siihen, miten Punaisen Ristin viestit vastaanotetaan. Tämä koskee kaikkia yhteiskunnallisia ja kaupallisia yrityksiä ja yhteisöjä. Jollei viestin lähettäjää tunneta, viesti ohitetaan helpommin kuin jos saman viestin lähettää jokin tunnettu yhteisö jonka arvomaailmaan on helppo samastua. Tehdessämme omaa tuoteosaamme pyrimme itse tuomaan esiin nimenomaan samuraiden arvomaailmaa ei pelkästään latomalla faktoja vaan myös värien valinnalla. Oli tärkeää, että cd-romissa ei käytetty liikaa kirkkaita värejä, koska samuraille tärkeää oli seesteisyys ja rauhallisuus. Myös täysin valkoinen on epäsopiva väri, sillä Japanissa tämä väri edustaa vielä tänäkin päivänä kuolemaa. Jos olisimme käyttäneet tuoteosassamme esim. kirkkaan keltaisia, oransseja ym. kirkkaita värejä, olisi se vienyt uskottavuuden koko rompulta ja sen välittämältä viestiltä. 2.5 Viestintä on ajattelutapa Meidän on panostettava viestintään on yleinen mantra, jota lausutaan sekä julkisyhteisöissä että yksityisen sektorin yrityksissä. Viestintä ei kuitenkaan ole mikään taikasana, jonka avulla kaikki hoituvat itsestään. Se vaatii sitoutumista erityisesti korkeimmalta johdolta ja päättäjiltä. Viestintä on paljon enemmän kuin

12 12 tiedottaminen ja julkisuuden hallinta. Se on tapa ajatella asioita. Viestintä on johtamista, asioiden konkretisoimista ja kehittämistä, mutta myös avoimuutta ja halua kommunikoida. Se merkitsee myös mitä suurimmassa määrin halua ja kykyä asettautua kohderyhmän asemaan ja ymmärtää, mitkä ovat kohderyhmän tarpeet ja odotukset mutta myös, mikä on kohderyhmän halu ja kyky vastaanottaa viesti (Ojanen 2003). Viestintä on kokonaisvaltainen ja vaativa prosessi. Se edellyttää panostamista resursseihin ja myös perusteellista pohdintaa siitä, mitä viestinnän avulla halutaan sanoa ja saavuttaa (Ojanen 2003). Tavoitteiden määrittely on aivan keskeinen osa viestinnän suunnittelua. Ilman selkeitä tavoitteita ja halua panostaa sekä aikaa että rahaa ym. resursseja viestintään, ei viestintä voi toimia toivotulla tavalla. Itse pohdimme tuoteosamme tavoitetta pitkään. Mitä haluamme cdromilla sanoa? Miten se hyödyttää käyttäjää ja miksi se on tehty? Ehkä tärkeimpänä ajatuksena oli toteuttaa cd-rom, joka hyödyttää sekä sitä yhteisöä jolle se on tehty että itse käyttäjää jolle cd-rom päätyy. Vaikka Samuraiden Aika-näyttelyn yhteydessä ei cd-romiamme hyödynnettykää käytännössä, ajatuksena sen käyttötarkoituksena oli toimia ikään kuin tiedottamisen jatkeena. Myymällä CD-Rom:a näyttelyn yhteydessä, se toimii tiedon jakajana sekä muistona näyttelyssä kävijöille. Lahjoittamalla sitä se toimii hyvänä PR:nä ja suhteiden ylläpitäjänä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tiedotteen lähettäminen lehdistölle faksin tai sähköpostin avulla on helppoa ja nopeaa. Ongelma syntyy kuitenkin siitä, jos kuvitellaan, että viestintä on näin hoidettu. Tällöin sovelletaan ajattelua, joka suomalaisen sanonnan tapaan on savolainen tapa ajatella: Kun savolainen avaa suunsa, vastuu siirtyy kuulijalle. Sanonta on vanhentunut eikä savolaisen harteille voida syytää vastuuta jos viestintää hoidetaan tällä periaatteella. Silloin on syytä katsoa peiliin ja katsoa kenellä on vastuu. Viestintä edellyttää sitoutumista ja vastuuta paitsi sanoman ymmärrettävyyden ja viestin saavutettavuuden varmistamisesta myös vastuuta siitä, että viestintään panostetaan sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämillä resursseilla.

13 Yhteiskunnallisen viestinnän keinoja Sekä yhteisöllisen että yhteiskunnallisen viestinnän perusta on tiedottamisessa. Kun viestinnän perusta on kaksisuuntaisessa viestinnässä, on tiedottamisen perusta yksisuuntaisessa viestinnässä. Viestinnän ammattilaisten, kuten tiedottajien, tehtävä on hoitaa mediasuhteita myös järjestetyn tapahtuman tai näyttelyn jälkeen. Julkisuuden hallinta on toinen, varsinkin julkisyhteisöjen viestintätehtäviä hoitavien henkilöiden tärkeä viestintäalue. Parhaiten viestintä onnistuu käyttämällä proaktiivista strategiaa eli pitämällä yhteyttä mediaan ja rakentamalla etukäteen hyvät suhteet mediaan. Onnistunut mediaviestintä edellyttää Juholinin (2001) mukaan: - mediakentän ja toimittajien perinpohjaista tuntemista - henkilökohtaisten suhteiden rakentamista toimittajien sekä viestinnän ammattilaisten ja johdon välille - jatkuvaa luotausta eli mediakentän ja sen aiheiden analysoimista ja soveltamista omaan toimintaan - varautumista mahdollisiin tilanteisiin ja omaa aloitteentekoa yhteisölle tärkeissä kysymyksissä - markkinointiotteen välttämistä - hyviä tietoja käsillä olevasta viestintätapauksesta ja toimittajien palvelua tarvittaessa. Tavoitteeksi pitäisi siis asettaa, että tiedottaja olisi ensimmäinen henkilö, johon toimittajat ottavat yhteyttä. Hyvä tiedottaja toimii myös viestinnän konsulttina yhteisön sisällä. Julkisuuden hallinnassa on tärkeää myös lobata toimittajia ja mediaa erityisesti laajoissa viestintätapauksissa. Toimittajat arvostavat myös tiedon saantia jälkikäteen, ns. jälkitiedottamista. Joskus tällaisessa toiminnassa esimerkiksi cd-rom voi nousta arvoon arvaamattomaan. Oma tuoteosamme soveltuu hyvin juuri

14 14 tähän nimenomaiseen jälkiviestintään. Toimittajan on helppo löytää haluamansa tiedot cd-romilta, koska tiedot ja faktat ovat järjestyksessä ja valmiiksi jäsenneltyjä. Juuri tämän kaltaiseen viestintään on oma tuoteosamme suunniteltu. Viestinnän keinojen valinnassa on pohdittava myös uskottavuus- ja luotettavuusnäkökulmia. Kaikenlaisen manipuloinnin epäilys voi kaataa koko hankkeen. Tiedottaminen on siis oleellinen osa sekä julkisyhteisöjen että viranomaistahojen toimintaa ja nykyiset viestintäteknologian osa-alueet ovat mahdollistaneet yhä uusien tiedottamisen keinojen kehittelyn. Ehkä tulevaisuudessa tiedottaminen siirtyy yhä enemmän internetin ja kenties myös cd-romin käyttämiseen. 3. MUUTOKSIA VIESTINTÄKULTTUURISSA Tässä luvussa perehdytään viestintäkulttuurin muutoksiin. Siinä käsitellään teknologian käyttöä oppimisessa sekä internetiä viestimenä. Luvussa pohditaan internetin ja cd-romin keskeisiä ominaisuuksia suhteessa toisiinsa sekä käsitellään niiden käyttömahdollisuuksia ja esimerkkejä sekä oppimisessa että yleisellä tasolla. 3.1 Kansainvälistä kilpailua Yleisesti uskotaan, että nopeasti kehittyvän opetusteknologian luoma uusi oppimisympäristö parantaisi edellytyksiä oppimiseen huomattavasti. Vaikka tähän ajattelutapaan suhtautuisikin epäilevästi, on kuitenkin myönnettävä, että koko yhteiskunnassa on tapahtunut sellainen teknologinen muutos, etteivät vanhat kirjakeskeiset totuudet enää päde. Jo pelkästään valtion koulutuksen ja tieteen menoja supistettiin Suomessa vuoteen 1994 mennessä yli kolmella miljardilla markalla vuoden 1991 tasoon nähden. Näin ollen opetuskäyttöön suunnattu tekniikka halpeni ja tätä tekniikkaa hyödyntävä oppimateriaalitarjonta monipuo-

15 15 listui. Tästä luonnollisena seurauksena oli, että koulutus olikin kansainvälistynyt yhtäkkiä nopeammin kuin odotettiin. Näin ollen myös Suomi joutui kansainvälisen kilpailun tasolle (Varis 1995). Informaatio- ja kommunikaatioteknologia ja sen sovellukset ovat vuosien saatossa muuttuneet niin nopeasti, että ajattelutavan ja toiminnan muuttaminen on tuottanut hankaluuksia lähes joka sektorilla. Nykyään on kuitenkin todettu, että ainakin puhtaasti tiedollisen aineksen välittämisessä multi- ja hypermedia on vähintään yhtä hyvä kuin perinteinen tiedonvälitys, jollei jopa parempi. Varsinkin opetuksessa on huomattu, että multimediaa käytettäessä opiskelijoiden suhde oppimiseen on muuttunut myönteisemmäksi (Varis 1995). Omassa tuoteosassamme pohdimme nimenomaan tiedon saannin helppoutta ja mielekkyyttä. Juuri siitä syystä päätimme esittää faktat yhden henkilön näkökulman kautta. Tämä tekee muun muassa cd-romin käytön opetuksessa mielekkääksi. Opiskelijan on helppo löytää tieto mielekkäässä muodossa ja kenties jopa samastua kyseisen samurain tarinaan. Myös opettajien on helppo esitellä tietoja rompultamme vaikka koko luokalla. Siihen ei tarvita kuin yksi tietokone ja valkoinen seinä. Multimedia on luonut mahdollisuudet uudenlaiseen tiedonhaun ja oppimisen ympäristöön. Vaikka muutama vuosikymmen sitten siihen ei ehkä uskottu, on cd-rom ja Internet vakiinnuttaneet paikkansa sekä opetuksessa että muussa tiedollisessa toiminnassa. 3.2 Aika ennen Internetin nykykäyttöä On mielenkiintoista, että kaikkein tunnetuin verkottuvan yhteiskunnan muoto, Internet, ei syntynyt minkään suurien vision pohjalta vaan kylmän sodan teknologia-asiantuntijoiden toimesta. Heidän huolensa oli, että viestintä voisi halvaantua ydinsodasta ja sen estämiseksi piti suunnitella tietokoneavusteinen viestintäverkko, joka toimisi kaikissa olosuhteissa. Vuonna 1969 Yhdysvaltojen puolustusministeriö rakensi tällaisen verkon. Nyt Internet-verkko käsittää miljoonia, jos ei miljardeja, tietokoneita ympäri maailmaa. Lähes kaikissa maissa kaikki

16 16 hallintoelimet, kunnalliset organisaatiot ja liike-elämä toimii näiden verkostojen varassa (Varis 1995) Mitkä osat muodostavat Internetin? Internet koostuu kolmesta perustavanlaatuisesta osasta: fyysisistä yhteyksistä, yhteisistä toimintatavoista ja palveluista. Fyysisillä yhteyksillä tarkoitetaan käytännössä yhteen liitettyjä tiedonsiirtokaapeleita, eli fyysistä infrastruktuuria, vaikka nykyään yhteydet voivat olla myös langattomia. Yhteiset toimintatavat viittaavat tapaan ja muotoon, jolla tietokoneet kommunikoivat keskenään. Internetissä tätä viestintäprotokollaa kutsutaan TCP/IP:si. Palveluilla tarkoitetaan Internetin datapalveluita, kuten sähköpostia, ftp-tiedonsiirtoa jne. (CERN: The Web and the Internet.) Internet verrattuna muihin viestimiin Internetiä on vaikea luokitella miksikään tietyksi viestimeksi. Se voi aivan hyvin olla joukkoviestin (esim. www-sivut) tai kohdeviestin (esim. sähköposti). Se voi olla myös sekä yksisuuntainen (esim. kirjan lukeminen verkossa) tai kaksisuuntainen (esim. keskustelu chatissä) viestin. Kun ajatellaan Internetiä, näiden eri luokkien rajat ovat sumentuneet, koska Internet pitää sisällään eri muotoisia ja tyyppisiä palveluita. Varmasti keskeisin ominaisuus Internetille on sen maailmanlaajuisuus, nopeus ja mahdollisuus vuorovaikutteisuuteen. Se on reaaliaikainen ja sitä voidaan käyttää koska tahansa ja missä tahansa. Tästä tietysti aiheutuu eräs Internetin ongelmista: sitä on erittäin vaikea valvoa. Toisaalta tämä myöskin mahdollistaa sen, että Internetissä vallitsee mitä suurimmassa määrin sananvapaus. WWW:lle ominaista on myös erilaisten sisällysmuotojen suuri määrä: tekstin ja kuvien lisäksi sivuilla voi olla ääntä, videoita, animaatioita tai pelejä. Tämän tyyppisiä rakenteita ei vielä olla pystytty kehittämään ja yhdistämään muissa

17 17 joukkoviestimissä (vaikkakin DigiTv:ssa tähän ollaan pyrkimässä ainakin osittain) Vastaväitteitä teknologian vallankumoukseen oppimisessa 1970-luvulla länsimainen kulttuurintutkija Arnold Toynbee ja japanilainen buddhalaisjärjestön presidentti Daisaku Ikeda pohtivat yhdessä oppimisen päämääriä. Ikedanm mielipide asiasta oli se, että tärkeintä oppimisessa on se, millainen ihimisen tulisi olla ja miten hänen tulisi elää elämänsä. Tämän päivän teknologisessa yhteiskunnassa useat pitävät tiedettä, ja sitä kautta oppimista, vain utilitarisen eli hyötyajattelun palvelijoina. Tämä seikka saa Ikedan epäilemään koko kasvatusjärjestelmää (Toynbee & Ikeda 1976 s ). Vaikka Toyonbee ja Ikeda olivat joistakin asioista eri mieltä, yhdessä asiassa heillä oli sama katsantokanta. Molemmat olivat sitä mieltä, että utilitarismi sekä intellektuaalisten tietojen ja teknologian ylikorostus ovat johtaneet kahteen ongelmaan. Ensinnäkin, oppiminen on irrotettu ihmisen arvokkuuden ja itsenäisyyden juurista, koska oppimisesta on tullut talouselämän ja politiikan väline. Toiseksi, ihmiset ovat joutuneet intellektuaalisen tiedon ja teknologisten taitojen orjiksi, koska vain näitä arvoja pidetään tärkeinä. Toynbee ja Ikeda olivat sitä mieltä, että yhteiskunnallis-humanististen asioiden ongelmiin ei ole olemassa teknologista ratkaisua (Toyonbee & Ikeda 1976). 4. VIESTINTÄTEKNOLOGIA YHTEISÖVIESTINNÄSSÄ Maailma muuttuu, se on tosiasia. Yhteiskuntatieteilijä Zygmunt Bauman (2002) tarkastelee yhteiskuntia ja organisaatioita käsitteen moderni kautta. Modernin yhteiskunnan katsotaan syntyneen teollistumisen kautta. Nykyään olemme siirtymässä byrokraattisista rakenteista ns. notkeisiin, verkottuneisiin rakenteisiin. Tämän kaltaista muutosta kuvaillaan yleensä siirtymisenä modernista postmo-

18 18 derniin tai jälkimoderniin yhteiskuntaan (Pertti Hurme: Yhteisöviestintä ja viestintäteknologia, 2006). Tässä luvussa käsitelläänkin juuri näitä muutoksia sekä sitä teknologiaa, joka on mahdollistanut nämä muutokset. Luvussa pohditaan myös organisaation viestintäteknologiaa sekä sen aiheuttamia muutoksia työelämässä. 4.1 Teknologian muutoksia Artikkelissa Yhteisöviestintä ja viestintäteknologia (2006) Pertti Hurme kirjoittaa, että muutos on yhteydessä erityisesti viestintäteknologian kehittymiseen. Viestintäteknologia ikään kuin kutistaa maailmaa ja mahdollistaa globaalit organisaatiot. Tätä kautta mahdollistuu myös globaali talous ( Hurme 2006). Entä onko muutos sitten teknologian välitöntä seurausta? Ovatko yhteiskuntien ja organisaatioiden muutokset aiheutuneet erityisesti viestintäteknologian kehittymisestä? Hurmeen mukaan vastaus näihin kysymyksiin on ei, koska joitakin teknologioita käytetään, toisia taas ei koskaan oteta käyttöön. Toiset tulevat suosituiksi, toiset unohtuvat. (Hurme 2006) Artikkelissaan Hurme perustelee syitä tällaiseen voimakkaasti teknologialähtöisen teknologisen determinismin (Hurme 2006) hylkäämiseen seuraavilla syillä. 1) Ihminen ei välttämättä käyttäydy ennustettavasti tai rationaalisesti 2) teknologiset ja sosiaaliset tekijät ovat vuorovaikutuksessa 3) teknologiat eivät ole valmiita vaan kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti (Hurme 2006) Näin ollen käyttäjän, siis ihmisen, osuus on ratkaisevassa asemassa. Teknologian käyttö rakentuu sosiaalisesti, käytännön vuorovaikutuksessa, työssä ja arjessa (Hurme 2006). 4.2 Viestintäteknologiaa Digitaalisuus on tullut mukaan myös viestintäteknologioihin. Tietokonevälitteistä viestintää eli, yksinkertaisesti, viestintää tietokoneiden avulla on monenlaista:

19 19 mm. sähköposti, www, videokonferenssi ja multimedia. Näistä kaikista voidaan käyttää yhteisnimitystä digitaalinen viestintä. Tämän viestinnän mahdollistaa Internet-verkko, johon on helppo kytkeytyä joko johdon avulla tai ilman sitä, eli langattomasti. Tietokonevälitteisessä viestinnässä on kyse ihmisten välisestä viestinnästä tietokoneiden avulla. (Valo 2002.) Pertti Hurmeen mukaan kyse on siis medioidusta viestinnästä, joka voi olla kasvokkaista, esim. videokonferenssi, tai sitten ei, esim. sähköposti. (Hurme 2006.) Hurme luokittelee tietokonevälitteisen viestinnän ajan ja paikan suhteen seuraavasti: eri aika/eri paikka: esim. sähköpostia käytetään eri aikaan eri paikassa sama aika/eri paikka: esim. videoneuvottelu tapahtuu samaan aikaan (reaaliaikaan/synkronoidusti) eri paikassa, samoin chattailu ja yhteisen yhteisen dokumentin muokkaus sama aika/sama paikka: esim. tietokonevälitteinen neuvottelu (Hurme 2006). Matkapuhelimet mahdollistavat ihmisten välisen viestinnän ja kanssakäymisen melkein missä tahansa ja mihin aikaan tahansa. Kun kannettava tietokone kytketään verkkoon esim. matkapuhelimen avulla, se lisää tietokonevälitteisen viestinnän mahdollisuudet lähes rajattomuuksiin Hurme 2006). Puhelin ja tietokone voidaan yhdistää aivan uudenlaiseksi viestintävälineeksi ja matkapuhelin onkin jo kehittynyt entistä monipuolisemmaksi. Nykyään matkapuhelin voi jo toimia televisiona, tietokoneena ja kamerana, ja varsinkin tietokoneverkon tultua puhelimeen mahdollistaa viestinnän, markkinoinnin ja tiedottamisen ihmisille varsin helposti. Enää ei välttämättä tarvitse pohtia suuria mainoskampanjoita tai popup-mainontaa Intrenetissä, vaan mainoksen voi lähettää joko suoraan kännykkään tai sen voi liittää jälkitiedotuksen omaisesti pienenä tietona omille sivuilleen, jolloin myös kännykällä tietoja katseleva saa tiedon itselleen vieraillessaan ko. sivuilla.

20 Viestintäteknologia organisaatiossa Organisaatio voidaan mieltää monenlaisena. Suosituimpia vertauskuvia ovat mm. kone (mekanistinen organisaatio), organismi (organisaatio järjestelmänä) ja kulttuuri (organisaatio kulttuurina) Uusin vertauskuva on postmoderni organisaatio, jolla tarkoitetaan muuntuvaa, notkeaa, verkottunutta, tietovaltaista ja matalahierarkkista organisaatiota. (Hurme 2006). Koska organisaatio voidaan käsittää usealla tavalla, myös viestintäteknologioilla voi olla organisaatiossa useita eri tehtäviä: esim. neuvonta, ohjeiden antaminen, yhteyden pito hajallaan olevien yksiköiden välillä, tiedottaminen jne. Näin ollen viestintäteknologiaa voidaan käyttää sekä organisaation sisäiseen että sen ulkoiseen viestintään ja sitä kautta tiedottamiseen. Tuottamamme cd-rom on suunniteltu nimenomaan ulkoiseen viestintään. Sen tarkoituksena on saada aikaan hyvää PR:ä yhteisölle. Se on omanlaisensa jatke perinteisen jälkitiedottamisen sijaan. Sitä voidaan käyttää hyväksi usealla eri tavalla ja varsinkin toimittajille tämän kaltainen cd-rom olisi erittäin hyödyllinen aineistolähde hänen työstäessään juttuaan olkoonkin se sitten artikkeli, tvuutinen tai radiojuttu. Internetin www-palvelun eli kotisivujen välityksellä organisaatio voi tiedottaa ja profiloitua (Hurme 2006.). Www:tä voi myös käyttää markkinointiin ja sähköiseen kaupankäyntiin sekä sähköiseen asiointiin ja kansalaiskeskusteluun interaktiivisten palvelujen välityksellä. Organisaatiolle internet on siis imagon ja maineen hallinnan sekä sidosryhmä- ja mediasuhteiden hoitamisen väline. Sama pätee myös cd-romin, sillä sitä voidaan käyttää myös kommunikointiin ja viestintään sidosryhmien kanssa. Se toimii myös osana imagoa ja PR.ä. Toisaalta cdrom ei pysty kaiken suhteen siihen mikä on mahdollista internetissä. Esimerkiksi internetin keskusteluryhmistä voidaan saada tietoja organisaation kannalta tärkeistä muutossignaaleista. Hurmeen mukaan www-sivujen avulla organisaatio voi myös varautua kriiseihin suunnittelemalla verkkoviestintäänsä valmiiksi erilaisten kriisiskenaarioiden varalta.

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Tietotyön rooli liiketoiminnan tehokkuuden ja kehittämisen moottorina

Tietotyön rooli liiketoiminnan tehokkuuden ja kehittämisen moottorina Tietotyön rooli liiketoiminnan tehokkuuden ja kehittämisen moottorina Tuomo Peltola johtava konsultti Digia Portal Solutions AGENDA Fokuksessa tietotyön tuottavuus Tietotyön tukiympäristöjen muutostekijöitä

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta 16.4.2013 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä sosiaalisen median yrityskäytön parissa vuodesta

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot