Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää"

Transkriptio

1 Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää Tiia Lipsanen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tiia Lipsanen. Cd-rom ja internet osana yhteisöviestintää. Turku, syksy 2006, 34s. Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoitteena on valottaa hypermedian käyttötapoja viestinnässä. Keskeisenä sisältönä tarkastellaan nimenomaan cd-romin ja internetin hyötykäyttöä yleisesti sekä tarkemmin yhtenä osana tiedottamisprosessia. Opinnäytetyössä analysoidaan sekä viestinnän nykytilaa että pohditaan hiukan sen tulevaisuutta viestintäteknologian muuttumisen kannalta. Lisäksi pohditaan viestintätapojen muutoksia organisaatioissa ja työelämässä. Aineistona opinnäytetyössä on käytetty huomattava määrä aihetta koskevaa kirjallisuutta sekä erilaisia internet-lähteitä. Lisäksi työssä pohditaan oman tuoteosan ominaisuuksia ja sen merkitystä näissä viitekehyksissä. Tuoteosa ja sen tekemisen prosessi kulkee koko kirjallisen työn läpi eräänlaisena esimerkkinä kirjallisen osan konkreettisena pohdintana. Samuraita käsittelevä cd-rom on toteutettu osana Samuraiden aika-näyttelyä, joka järjestettiin Museokeskus Vapriikissa vuonna Tämän kirjallisen työn perusajatuksena on näyttää cd-rom esimerkkinä ns. jälkiviestinnän keinoista. Nojatessani kirjallisen työn aineistoon johtopäätökset hypermedian ja nimenomaan cd-romin käyttökelpoisuudesta tulevaisuuden viestintäkeinona ovat rohkaisevat. Yhä enemmän ollaan menossa teknologisen yhteiskunnan käyttömuotoon, ja sitä kautta myös cd-rom ja internet tulevat yhä tärkeimmiksi osiksi viestinnän kokonaiskenttää. Asiasanat: Cd-rom, internet, hypermedia, tiedotus, yhteisöviestintä, viestintäteknologia

3 ABSTRACT Tiia Lipsanen. Cd-rom and internet as a part of societycommunication. Turku autumn 2006, 34 p.diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media. The main point of this work ist to put some light to ways hypermedia can be used in communication. The central of this works content is mainly cd-rom ja the usedge of internet in general and more closely as a part of PR-processes. This work analyses both communications state today and think over a little bit of its future for communicationsteknologys point of view. Also this work analyzes the changes in ways of communication in organization and in worklife. Materials which have been used in this work conteins literature consirning this matter and various internet-sources. Furthermore in this work has been analysed our own product and its meaning in this substanse. The product and its makingprocess goes throughout the hole of this text as an concrete example of the texts subjects. The cd-rom which contains the history of Japanese samurais has been accomplished as a part of exhibition called The Time of Samurais which was organized by Museocentrum Vapriikki in year The basic idea is to show the cdrom as an example of the ways so called aftercommunications work. The conclusions of this work both the text and the product lead me to believe that hypermedia specifically cd-rom is an very effective way of communication in the future. The society is going more and more towards teknological society and there for also cd-rom and the internet become more important part of the field of communication. Key words: communication, cd-rom, internet, societycommunication, communictionteknology

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. YHTEISKUNNALLINEN VIESTINTÄ Tiedottamisesta tavoitteelliseen viestintään Globaali näkemys paikallinen arki Tieto ei enää välttämättä ole valtaa Arvot kunniaan Viestintä on ajattelutapa Yhteiskunnallisen viestinnän keinoja MUUTOKSIA VIESTINTÄKULTTUURISSA Kansainvälistä kilpailua Aika ennen Internetin nykykäyttöä Mitkä osat muodostavat Internetin? Internet verrattuna muihin viestimiin Vastaväitteitä teknologian vallankumoukselle oppimisessa VIESTINTÄTEKNOLOGIA YHTEISÖVIESTINNÄSSÄ Teknologian muutokset Viestintäteknologiaa Viestintäteknologia organisaatiossa Viestinnän muutoksia työelämässä Viestintäteknologian käyttö organisaatiossa Tietämyksen hallinta ja organisaation oppiminen Mistä tietämyksen hallinnassa on kyse? Intranet Ryhmäohjelmistot 24

5 5. TIETOYHTEISKUNTA Tietoyhteiskunnan strategioita Globaali näkökulma viestintään Tulevaisuudesta HYPERMEDIA JA DIGITAALINEN KULTTUURI Viestintämaisema tietoverkossa Hypermedian tekninen määritelmä Hypermedia ja sen tarjonta kuluttajalle Välineen rajoitukset Hypermedian viehätys Hypermedia ja tietokannat Tilametaforat hypermediassa Karikatyyrit tietoa keräämässä JOHTOPÄÄTÖKSET 39 LÄHTEET 41

6 1. JOHDANTO Viestintä heijastaa yhteiskunnassa vallitsevia arvoja. Uuden vuosituhannen alettua siirryimme yhä enemmän yhteiskunnallisen viestinnän aikaan. Kiinnostus yhteiskunnallisiin arvoihin ja yhteisöllisyyteen on havaittavissa myös yritysmaailmassa. Kun New Yorkissa tapahtunut terroristi-isku tapahtui, sen vaikutukset olivat pitempikantoiset kuin ajateltiinkaan yhteiskunnallisen viestinnän saralla. Yhteisön ja turvallisuuden merkitys nousi yhdellä iskulla ihmisten tietoisuuteen. Se vaikuttaa edelleen myös viestin vaikuttavuuteen tuomalla esiin ihmisten arvot ja sitä kautta myös pelot tulevaisuudesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella nimenomaan cd-romin ja internetin käyttämistä yhteisöviestinnässä sekä tiedottamisessa. Syy siihen, miksi valitsin juuri tämän aiheen tutkittavakseni on hyvin yksinkertainen: tästä aiheesta ei juurikaan olen tutkimustuloksia tai pohdintoja vaikka kyseiset välineet ovat olleet käytettävissä jo pitkään. Tutkin työssäni erityisesti, miten esimerkiksi cdromia voidaan käyttää sen jälkeen kun varsinainen tiedottaminen on jo ohi. Käytän tästä termiä jälkitiedottaminen. Jotta pääsin asiasta paremmin selville, nimenomaan käytännön kannalta, opinnäytetyöni tuoteosa on cd-rom, joka tehtiin juuri jälkitiedottamisen tarpeisiin. Tuoteosamme on cd-rom, joka tuotettiin ajatuksena liittää se osaksi Museokeskus Vapriikin järjestämän Samuraiden Aika-näyttelyn jälkimarkkinointia. Ajatuksena oli, että sitä olisi voinut esimerkiksi myydä Vapriikin lahjatavarakaupassa tai lahjoittaa eri sidosryhmille. Vaikka näin ei käytännössä tapahtunutkaan käytän tuoteosaamme esimerkkinä siitä, millaisia mahdollisuuksia sen käyttö olisi voinut avata. Opinnäytetyöni rakentuu limittäin sekä teorian että käytännön toteutuksen tarkasteluna. Vertaan teoriaa ja käytäntöä kuljettamalla esimerkkinä omaa tuoteosaamme ja sen kehitysvaiheita. Lähden ensin liikkeelle yhteisöviestinnän

7 7 perusteista, sen muutoksista vuosien varrella ja kurkistan hieman jopa tulevaisuuden näkymiin. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan tarkemmin itse teknologiaa ja tietoyhteiskuntaa. Päätän työni ensin katsastelemalla hypermediaa ja digitaalista kulttuuria kokonaisuudessaan ja tämän jälkeen pohdin millaisia johtopäätöksiä tästä kokonaisuudesta on löydettävissä. 2. YHTEISKUNNALLINEN VIESTINTÄ Yhteiskunnallinen kehitys on nostanut viestinnän yritysten ja yhteisöjen entistä tärkeämmäksi tehtäväksi. Julkishallinnon ja yhteiskunnallista tehtävää toetuttavien yhteisöjen suhtautuminen viestintään on muuttunut. Tiedon jakaminen ja julkisuuden hallinta eivät enää riitä vaan tarvitaan myös tavoitteellista ja pitkäjänteistä viestintää. Viimeistään nyt on irtauduttava ajatusmallista, jonka mukaan viestintä on toiminut, kun viesti on lähetetty. Viestintä on laajempi ja monimuotoisempi kokonaisuus kuin vain pelkkä tekninen prosessi. Siinä on kyse arvoista, kulttuurista, ihmisten välisistä suhteista ja sanomasta. Esimerkiksi omaa tuoteosaa tehdessämme oli ajateltava paljon muutakin kuin vain itse materiaalin muokkausta. Mukaan cd-romin oli saatava myös sen ajan mukainen henki ja sanoma samurai-kulttuurista. cd-romista ei voinut tehdä nykymaailmallista, sillä sen sanoma oli historiallinen. Tässä luvussa pyrin luotaamaan yhteiskunnallisen viestinnän kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttavia lähtökohtia. Esimerkkinä käytän oman tuoteosan prosessin analyysia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 2.1 Tiedottamisesta tavoitteelliseen viestintään Laajasti katsottuna kaikki viestintä on yhteiskunnallista, kun se kohdistuu ihmisiin yhteiskunnan kansalaisina. Lähtökohtana tälle ajattelulle on, että sanoma ja

8 8 viestin ydin on yhteiskunnallinen ja viestinnän tavoitteena on lisätä tietoa, vaikuttaa asenteisiin tai muuttaa toimintatapoja. Toimiakseen viestinnän on ensinnäkin saavutettava kohderyhmän huomio ja toiseksi vaikutettava kohderyhmään sillä tavoin, kun viestin lähettäjä on toivonut. Tämä edellyttää paitsi kohderyhmän tuntemusta myös tietoa siitä, miten viestintä vaikuttaa ja miksi tavoitteellisesti rakennettu viestintä on niin tärkeää tämän päivän yhteiskunnassa (Ojanen 2003). Tuottamassamme cd-romissa kohderyhmän määrittely oli hieman ongelmallista, koska sen tarkoitus oli liittyä osana Samuraiden aika-näyttelyyn. Toisaalta kohderyhmä voitiin arvioida ihmisten kiinnostuksen mukaan: jos hän kävi näyttelyssä, hän oli myös kiinnostunut asiasta. Näin ollen henkilö kuuluu kohderyhmään ja voi näin käyttää cd-romia hyväkseen. Entä sitten esimerkiksi ihmiset, jotka tulivat näyttelyyn esim. jonkin firman järjestämän tilaisuuden yhteydessä? Tällöin he eivät välttämättä ole kiinnostuneita itse asiasta vaan käyvät katsomassa näyttelyn ikään kuin pakollisena osallistumisena. Tähän ratkaisuna voisi olla cd-romin muodossa annettu niin sanottu lahja- tai esittelypaketti, jossa kerrotaan näyttelystä. Näin ollen näyttely ja myös Vapriikki saisivat hyvää PR:ä. Näin cd-rom palvelisi ikään kuin tiedottamisen jatkeena. Kohderyhmään kuuluu myös näyttelyssä vierailevat koululais- ja opiskeluryhmät, joille cd-romia voitaisiin jakaa. Näin he voisivat opiskella historiaa cd-romin muodossa. Opettaja voisi myös käyttää sitä opetuksessaan Globaali näkemys paikallinen arki Yhteiskunta on siirtymässä globaaliin toimintaan. Valtiorajat ovat murtuneet ja kaikilla tasoilla siirrytään uusiin ulottuvuuksiin. Ihmiset, tavara, tieto ja osaaminen kaikki liikkuvat helposti yli rajojen. Yksilön kannalta tämä merkitsee turvattomuutta ja toisaalta vastuun siirtymistä juuri yksilöille. Vastapainoksi ihmiset etsivät juuriaan ja arvostavat hyvin läheisiä asioita, kuten kotia, perinteitä ja läheisiä ihmisiä.

9 9 Yhteiskuntatieteilijät ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa ihmiset liittoutuvat heimoiksi, joissa tärkeämpää ovat yhteiset arvot ja näkemykset kuin maantieteellinen läheisyys (Högström 2002.) Tulevaisuuden kansalainen tarvitsee uusia valmiuksia selviytyä arjestaan. Tämän vuoksi esimerkiksi cd-rom on hyvin käyttökelpoinen. cd-romin avulla viesti säilyy yli maantieteellisten rajojen. Yhteiskunnallisen viestinnän suurin haaste on selviytyä yksittäisen ihmisen elämään monella taholla vaikuttavasta ristiriidasta: poliitikot ja päättäjät käsittelevät asioita globaalisti ja yksilö toimii paikallisesti ja miettii, miten päätökset vaikuttavat juuri hänen arkeensa. Asiat ovat aivan liian suuria ja hahmottumattomia ja yksittäisen ihmisen on vaikea hahmottaa mahdolliset syyt ja seuraukset. Myös vaikuttaminen koetaan hankalaksi. Sen seurauksena syntyy passiivinen kansalainen, jota entistä vähemmän kiinnostaa viranomaisten toiminta. Esimerkkinä tästä on EU-vaalien äänestysaktiivisuus. Kansalaiset kokivat Eu:n kaukaisena asiana vaikka ehdokkaat olivatkin suomalaisia. Yhteiskuntatieteilijät ovat kehittäneet sanan glokaali (sana tulee termeistä global ja local), jolla tarkoitetaan yhteisöä, joka toimii globaalisti, mutta jonka arvot ja viestintä kohtaa ihmisen paikallisesti (Högström 2003.) Paikallisuus voi olla kohderyhmän tunnistamista oman kulttuurinsa, arvojensa tai elintapojensa perusteella. Yhteiskunnan pirstoutuminen on tärkeä perustelu viestinnän uudelleenajattelulle (Ojanen 2003). Vastuu viestin toimivuudesta on nimenomaan viestin lähettäjällä eikä vastaanottajalla. Yksittäisellä kansalaisella ei välttämättä ole käytännön mahdollisuutta tai osaamista etsiä tietoa, jäsentää sitä, analysoida sen vaikutuksia tai tehdä johtopäätöksiä. Tämä on viestinnän tehtävä. Juuri siitä syystä cd-rom on hyödyllinen. Esimerkiksi tuoteosassamme jouduimme pohtimaan, mikä tieto oli oleellista, mitä jättää pois sekä miten tämä tieto jäsennellään sellaiseen muotoon, että se avautuu myös käyttäjälle. Juuri siksi teimmekin cd-romin tiedon helppokäyttöiseen muotoon: emme lähteneet käsittelemään historiaa juurikaan yleisellä tasolla, mikä usein hankaloittaa tiedon käsittelemistä käyttäjän kannalta, vaan pyrimme kuljettamaan käyttäjän historian läpi yhden samurain kautta ikään kuin tarinan muodossa. Näin historian faktoista tulee mielenkiintoisempia ja helpompia käsittää.

10 Tieto ei enää välttämättä ole valtaa Viestintäteknologian nopea kehitys on edistänyt globalisaatiota. Sen kautta tieto on myös menettänyt valtaansa, sillä nykyään tietoa on jokaisen saatavilla. Tiedon hakeminen ja vertailu on helppoa ja edullista. Se on myös jakanut ihmiset sen perusteella, onko heillä käytössään tietojen käsittelyn välineet vai ei. Syrjäytyminen voi myös merkitä syrjäytymistä tiedosta. Tähän liittyy cd-romin haittapuoli: jos ei omista tietokonetta, ei myöskään romppua voi käyttää. Toisaalta itse tulimme siihen tulokseen, että tuoteosamme kohderyhmällä on lähes jokaisella käytettävissään tietokone tai edes DVD, joka pystyy toistamaan cd-romeja. Viestintäkanavat ovat pirstoutuneet. Niitä on useita ja kaikkia kohderyhmiä ei tavoiteta saman kanavan kautta. Viestinnän suunnittelun kannalta se merkitsee, että viestintäkanavat on valittava sekä kohderyhmän että viestin tavoitettavuuden kannalta. Yksi kanava ei usein riitä saamaan viestiä perille infoähkyn turruttamien kansalaisten tietoiseen mieleen (Ojanen 2003). Itse ajattelimme tuoteosaa tehdessämme siten, ettei tuoteosaamme ole tarkoitettukaan jatkuvaan käyttöön, kuten esimerkiksi viihderomput, vaan sitä käytetään tietoa etsiessä ja oman kiinnostuksensa mukaan. Mitä lähemmäs vastaanottajaa päästään, sen tehokkaampaa viestintä on. Normaalissa arjessa ihmisiin kohdistuu päivittäin niin suuri viestien määrä, että yksittäisen ihmisen on mahdotonta sulattaa kaikkea. Viestin vaikutusaika on myös lyhentynyt huomattavasti. Viestin lähettäjällä on kenties vain muutama sekunti tai sekunnin murto-osa aikaa saavuttaa ihmisen huomio, sillä ihminen huomioi vain viestit, jotka jollain tavalla koskettaa häntä itseään. Muu informaatio seuloutuu pois. Erityisesti viranomaisviestinnässä elää edelleen se harhaluulo, että ihmiset pitävät tärkeänä kaikkea sitä tietoa, mitä viranomaiset lähettävät. Totta on, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat kansalaisia enemmän kuin muut, mutta viestin kiinnostavuus riippuu siitä, miten viestintä on toteutettu (Högman 2002).

11 Arvot kunniaan Pirstoutunut yhteiskunta nostaa esille arvojen merkityksen. Arvoja korostetaan sekä yhteiskunnallisissa yhteisöissä että kaupallisissa yrityksissä. Yrityksissä käytetään termiä corporate responsibility, jolla korostetaan yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ja yhteiskunnallisten arvojen ja etiikan kunnioittamista. Viestinnässä onkin huomattava, että faktat ja tietosisältö on vain yksi osa viestiä. Vähintään yhtä tärkeää on tuoda esille arvomaailma (Ojanen 2003). Esimerkkinä edellisestä voidaan käyttää vaikkapa Punaisen Ristin nimeä ja logoa, jotka heti yhdistävät viestin kyseiseen järjestöön ja sen arvomaailmaan nostaen esille suuren määrän mielikuvia, joihin on määritetty suuri määrä henkilökohtaisia suhteita. Ne vaikuttavat siihen, miten Punaisen Ristin viestit vastaanotetaan. Tämä koskee kaikkia yhteiskunnallisia ja kaupallisia yrityksiä ja yhteisöjä. Jollei viestin lähettäjää tunneta, viesti ohitetaan helpommin kuin jos saman viestin lähettää jokin tunnettu yhteisö jonka arvomaailmaan on helppo samastua. Tehdessämme omaa tuoteosaamme pyrimme itse tuomaan esiin nimenomaan samuraiden arvomaailmaa ei pelkästään latomalla faktoja vaan myös värien valinnalla. Oli tärkeää, että cd-romissa ei käytetty liikaa kirkkaita värejä, koska samuraille tärkeää oli seesteisyys ja rauhallisuus. Myös täysin valkoinen on epäsopiva väri, sillä Japanissa tämä väri edustaa vielä tänäkin päivänä kuolemaa. Jos olisimme käyttäneet tuoteosassamme esim. kirkkaan keltaisia, oransseja ym. kirkkaita värejä, olisi se vienyt uskottavuuden koko rompulta ja sen välittämältä viestiltä. 2.5 Viestintä on ajattelutapa Meidän on panostettava viestintään on yleinen mantra, jota lausutaan sekä julkisyhteisöissä että yksityisen sektorin yrityksissä. Viestintä ei kuitenkaan ole mikään taikasana, jonka avulla kaikki hoituvat itsestään. Se vaatii sitoutumista erityisesti korkeimmalta johdolta ja päättäjiltä. Viestintä on paljon enemmän kuin

12 12 tiedottaminen ja julkisuuden hallinta. Se on tapa ajatella asioita. Viestintä on johtamista, asioiden konkretisoimista ja kehittämistä, mutta myös avoimuutta ja halua kommunikoida. Se merkitsee myös mitä suurimmassa määrin halua ja kykyä asettautua kohderyhmän asemaan ja ymmärtää, mitkä ovat kohderyhmän tarpeet ja odotukset mutta myös, mikä on kohderyhmän halu ja kyky vastaanottaa viesti (Ojanen 2003). Viestintä on kokonaisvaltainen ja vaativa prosessi. Se edellyttää panostamista resursseihin ja myös perusteellista pohdintaa siitä, mitä viestinnän avulla halutaan sanoa ja saavuttaa (Ojanen 2003). Tavoitteiden määrittely on aivan keskeinen osa viestinnän suunnittelua. Ilman selkeitä tavoitteita ja halua panostaa sekä aikaa että rahaa ym. resursseja viestintään, ei viestintä voi toimia toivotulla tavalla. Itse pohdimme tuoteosamme tavoitetta pitkään. Mitä haluamme cdromilla sanoa? Miten se hyödyttää käyttäjää ja miksi se on tehty? Ehkä tärkeimpänä ajatuksena oli toteuttaa cd-rom, joka hyödyttää sekä sitä yhteisöä jolle se on tehty että itse käyttäjää jolle cd-rom päätyy. Vaikka Samuraiden Aika-näyttelyn yhteydessä ei cd-romiamme hyödynnettykää käytännössä, ajatuksena sen käyttötarkoituksena oli toimia ikään kuin tiedottamisen jatkeena. Myymällä CD-Rom:a näyttelyn yhteydessä, se toimii tiedon jakajana sekä muistona näyttelyssä kävijöille. Lahjoittamalla sitä se toimii hyvänä PR:nä ja suhteiden ylläpitäjänä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tiedotteen lähettäminen lehdistölle faksin tai sähköpostin avulla on helppoa ja nopeaa. Ongelma syntyy kuitenkin siitä, jos kuvitellaan, että viestintä on näin hoidettu. Tällöin sovelletaan ajattelua, joka suomalaisen sanonnan tapaan on savolainen tapa ajatella: Kun savolainen avaa suunsa, vastuu siirtyy kuulijalle. Sanonta on vanhentunut eikä savolaisen harteille voida syytää vastuuta jos viestintää hoidetaan tällä periaatteella. Silloin on syytä katsoa peiliin ja katsoa kenellä on vastuu. Viestintä edellyttää sitoutumista ja vastuuta paitsi sanoman ymmärrettävyyden ja viestin saavutettavuuden varmistamisesta myös vastuuta siitä, että viestintään panostetaan sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämillä resursseilla.

13 Yhteiskunnallisen viestinnän keinoja Sekä yhteisöllisen että yhteiskunnallisen viestinnän perusta on tiedottamisessa. Kun viestinnän perusta on kaksisuuntaisessa viestinnässä, on tiedottamisen perusta yksisuuntaisessa viestinnässä. Viestinnän ammattilaisten, kuten tiedottajien, tehtävä on hoitaa mediasuhteita myös järjestetyn tapahtuman tai näyttelyn jälkeen. Julkisuuden hallinta on toinen, varsinkin julkisyhteisöjen viestintätehtäviä hoitavien henkilöiden tärkeä viestintäalue. Parhaiten viestintä onnistuu käyttämällä proaktiivista strategiaa eli pitämällä yhteyttä mediaan ja rakentamalla etukäteen hyvät suhteet mediaan. Onnistunut mediaviestintä edellyttää Juholinin (2001) mukaan: - mediakentän ja toimittajien perinpohjaista tuntemista - henkilökohtaisten suhteiden rakentamista toimittajien sekä viestinnän ammattilaisten ja johdon välille - jatkuvaa luotausta eli mediakentän ja sen aiheiden analysoimista ja soveltamista omaan toimintaan - varautumista mahdollisiin tilanteisiin ja omaa aloitteentekoa yhteisölle tärkeissä kysymyksissä - markkinointiotteen välttämistä - hyviä tietoja käsillä olevasta viestintätapauksesta ja toimittajien palvelua tarvittaessa. Tavoitteeksi pitäisi siis asettaa, että tiedottaja olisi ensimmäinen henkilö, johon toimittajat ottavat yhteyttä. Hyvä tiedottaja toimii myös viestinnän konsulttina yhteisön sisällä. Julkisuuden hallinnassa on tärkeää myös lobata toimittajia ja mediaa erityisesti laajoissa viestintätapauksissa. Toimittajat arvostavat myös tiedon saantia jälkikäteen, ns. jälkitiedottamista. Joskus tällaisessa toiminnassa esimerkiksi cd-rom voi nousta arvoon arvaamattomaan. Oma tuoteosamme soveltuu hyvin juuri

14 14 tähän nimenomaiseen jälkiviestintään. Toimittajan on helppo löytää haluamansa tiedot cd-romilta, koska tiedot ja faktat ovat järjestyksessä ja valmiiksi jäsenneltyjä. Juuri tämän kaltaiseen viestintään on oma tuoteosamme suunniteltu. Viestinnän keinojen valinnassa on pohdittava myös uskottavuus- ja luotettavuusnäkökulmia. Kaikenlaisen manipuloinnin epäilys voi kaataa koko hankkeen. Tiedottaminen on siis oleellinen osa sekä julkisyhteisöjen että viranomaistahojen toimintaa ja nykyiset viestintäteknologian osa-alueet ovat mahdollistaneet yhä uusien tiedottamisen keinojen kehittelyn. Ehkä tulevaisuudessa tiedottaminen siirtyy yhä enemmän internetin ja kenties myös cd-romin käyttämiseen. 3. MUUTOKSIA VIESTINTÄKULTTUURISSA Tässä luvussa perehdytään viestintäkulttuurin muutoksiin. Siinä käsitellään teknologian käyttöä oppimisessa sekä internetiä viestimenä. Luvussa pohditaan internetin ja cd-romin keskeisiä ominaisuuksia suhteessa toisiinsa sekä käsitellään niiden käyttömahdollisuuksia ja esimerkkejä sekä oppimisessa että yleisellä tasolla. 3.1 Kansainvälistä kilpailua Yleisesti uskotaan, että nopeasti kehittyvän opetusteknologian luoma uusi oppimisympäristö parantaisi edellytyksiä oppimiseen huomattavasti. Vaikka tähän ajattelutapaan suhtautuisikin epäilevästi, on kuitenkin myönnettävä, että koko yhteiskunnassa on tapahtunut sellainen teknologinen muutos, etteivät vanhat kirjakeskeiset totuudet enää päde. Jo pelkästään valtion koulutuksen ja tieteen menoja supistettiin Suomessa vuoteen 1994 mennessä yli kolmella miljardilla markalla vuoden 1991 tasoon nähden. Näin ollen opetuskäyttöön suunnattu tekniikka halpeni ja tätä tekniikkaa hyödyntävä oppimateriaalitarjonta monipuo-

15 15 listui. Tästä luonnollisena seurauksena oli, että koulutus olikin kansainvälistynyt yhtäkkiä nopeammin kuin odotettiin. Näin ollen myös Suomi joutui kansainvälisen kilpailun tasolle (Varis 1995). Informaatio- ja kommunikaatioteknologia ja sen sovellukset ovat vuosien saatossa muuttuneet niin nopeasti, että ajattelutavan ja toiminnan muuttaminen on tuottanut hankaluuksia lähes joka sektorilla. Nykyään on kuitenkin todettu, että ainakin puhtaasti tiedollisen aineksen välittämisessä multi- ja hypermedia on vähintään yhtä hyvä kuin perinteinen tiedonvälitys, jollei jopa parempi. Varsinkin opetuksessa on huomattu, että multimediaa käytettäessä opiskelijoiden suhde oppimiseen on muuttunut myönteisemmäksi (Varis 1995). Omassa tuoteosassamme pohdimme nimenomaan tiedon saannin helppoutta ja mielekkyyttä. Juuri siitä syystä päätimme esittää faktat yhden henkilön näkökulman kautta. Tämä tekee muun muassa cd-romin käytön opetuksessa mielekkääksi. Opiskelijan on helppo löytää tieto mielekkäässä muodossa ja kenties jopa samastua kyseisen samurain tarinaan. Myös opettajien on helppo esitellä tietoja rompultamme vaikka koko luokalla. Siihen ei tarvita kuin yksi tietokone ja valkoinen seinä. Multimedia on luonut mahdollisuudet uudenlaiseen tiedonhaun ja oppimisen ympäristöön. Vaikka muutama vuosikymmen sitten siihen ei ehkä uskottu, on cd-rom ja Internet vakiinnuttaneet paikkansa sekä opetuksessa että muussa tiedollisessa toiminnassa. 3.2 Aika ennen Internetin nykykäyttöä On mielenkiintoista, että kaikkein tunnetuin verkottuvan yhteiskunnan muoto, Internet, ei syntynyt minkään suurien vision pohjalta vaan kylmän sodan teknologia-asiantuntijoiden toimesta. Heidän huolensa oli, että viestintä voisi halvaantua ydinsodasta ja sen estämiseksi piti suunnitella tietokoneavusteinen viestintäverkko, joka toimisi kaikissa olosuhteissa. Vuonna 1969 Yhdysvaltojen puolustusministeriö rakensi tällaisen verkon. Nyt Internet-verkko käsittää miljoonia, jos ei miljardeja, tietokoneita ympäri maailmaa. Lähes kaikissa maissa kaikki

16 16 hallintoelimet, kunnalliset organisaatiot ja liike-elämä toimii näiden verkostojen varassa (Varis 1995) Mitkä osat muodostavat Internetin? Internet koostuu kolmesta perustavanlaatuisesta osasta: fyysisistä yhteyksistä, yhteisistä toimintatavoista ja palveluista. Fyysisillä yhteyksillä tarkoitetaan käytännössä yhteen liitettyjä tiedonsiirtokaapeleita, eli fyysistä infrastruktuuria, vaikka nykyään yhteydet voivat olla myös langattomia. Yhteiset toimintatavat viittaavat tapaan ja muotoon, jolla tietokoneet kommunikoivat keskenään. Internetissä tätä viestintäprotokollaa kutsutaan TCP/IP:si. Palveluilla tarkoitetaan Internetin datapalveluita, kuten sähköpostia, ftp-tiedonsiirtoa jne. (CERN: The Web and the Internet.) Internet verrattuna muihin viestimiin Internetiä on vaikea luokitella miksikään tietyksi viestimeksi. Se voi aivan hyvin olla joukkoviestin (esim. www-sivut) tai kohdeviestin (esim. sähköposti). Se voi olla myös sekä yksisuuntainen (esim. kirjan lukeminen verkossa) tai kaksisuuntainen (esim. keskustelu chatissä) viestin. Kun ajatellaan Internetiä, näiden eri luokkien rajat ovat sumentuneet, koska Internet pitää sisällään eri muotoisia ja tyyppisiä palveluita. Varmasti keskeisin ominaisuus Internetille on sen maailmanlaajuisuus, nopeus ja mahdollisuus vuorovaikutteisuuteen. Se on reaaliaikainen ja sitä voidaan käyttää koska tahansa ja missä tahansa. Tästä tietysti aiheutuu eräs Internetin ongelmista: sitä on erittäin vaikea valvoa. Toisaalta tämä myöskin mahdollistaa sen, että Internetissä vallitsee mitä suurimmassa määrin sananvapaus. WWW:lle ominaista on myös erilaisten sisällysmuotojen suuri määrä: tekstin ja kuvien lisäksi sivuilla voi olla ääntä, videoita, animaatioita tai pelejä. Tämän tyyppisiä rakenteita ei vielä olla pystytty kehittämään ja yhdistämään muissa

17 17 joukkoviestimissä (vaikkakin DigiTv:ssa tähän ollaan pyrkimässä ainakin osittain) Vastaväitteitä teknologian vallankumoukseen oppimisessa 1970-luvulla länsimainen kulttuurintutkija Arnold Toynbee ja japanilainen buddhalaisjärjestön presidentti Daisaku Ikeda pohtivat yhdessä oppimisen päämääriä. Ikedanm mielipide asiasta oli se, että tärkeintä oppimisessa on se, millainen ihimisen tulisi olla ja miten hänen tulisi elää elämänsä. Tämän päivän teknologisessa yhteiskunnassa useat pitävät tiedettä, ja sitä kautta oppimista, vain utilitarisen eli hyötyajattelun palvelijoina. Tämä seikka saa Ikedan epäilemään koko kasvatusjärjestelmää (Toynbee & Ikeda 1976 s ). Vaikka Toyonbee ja Ikeda olivat joistakin asioista eri mieltä, yhdessä asiassa heillä oli sama katsantokanta. Molemmat olivat sitä mieltä, että utilitarismi sekä intellektuaalisten tietojen ja teknologian ylikorostus ovat johtaneet kahteen ongelmaan. Ensinnäkin, oppiminen on irrotettu ihmisen arvokkuuden ja itsenäisyyden juurista, koska oppimisesta on tullut talouselämän ja politiikan väline. Toiseksi, ihmiset ovat joutuneet intellektuaalisen tiedon ja teknologisten taitojen orjiksi, koska vain näitä arvoja pidetään tärkeinä. Toynbee ja Ikeda olivat sitä mieltä, että yhteiskunnallis-humanististen asioiden ongelmiin ei ole olemassa teknologista ratkaisua (Toyonbee & Ikeda 1976). 4. VIESTINTÄTEKNOLOGIA YHTEISÖVIESTINNÄSSÄ Maailma muuttuu, se on tosiasia. Yhteiskuntatieteilijä Zygmunt Bauman (2002) tarkastelee yhteiskuntia ja organisaatioita käsitteen moderni kautta. Modernin yhteiskunnan katsotaan syntyneen teollistumisen kautta. Nykyään olemme siirtymässä byrokraattisista rakenteista ns. notkeisiin, verkottuneisiin rakenteisiin. Tämän kaltaista muutosta kuvaillaan yleensä siirtymisenä modernista postmo-

18 18 derniin tai jälkimoderniin yhteiskuntaan (Pertti Hurme: Yhteisöviestintä ja viestintäteknologia, 2006). Tässä luvussa käsitelläänkin juuri näitä muutoksia sekä sitä teknologiaa, joka on mahdollistanut nämä muutokset. Luvussa pohditaan myös organisaation viestintäteknologiaa sekä sen aiheuttamia muutoksia työelämässä. 4.1 Teknologian muutoksia Artikkelissa Yhteisöviestintä ja viestintäteknologia (2006) Pertti Hurme kirjoittaa, että muutos on yhteydessä erityisesti viestintäteknologian kehittymiseen. Viestintäteknologia ikään kuin kutistaa maailmaa ja mahdollistaa globaalit organisaatiot. Tätä kautta mahdollistuu myös globaali talous ( Hurme 2006). Entä onko muutos sitten teknologian välitöntä seurausta? Ovatko yhteiskuntien ja organisaatioiden muutokset aiheutuneet erityisesti viestintäteknologian kehittymisestä? Hurmeen mukaan vastaus näihin kysymyksiin on ei, koska joitakin teknologioita käytetään, toisia taas ei koskaan oteta käyttöön. Toiset tulevat suosituiksi, toiset unohtuvat. (Hurme 2006) Artikkelissaan Hurme perustelee syitä tällaiseen voimakkaasti teknologialähtöisen teknologisen determinismin (Hurme 2006) hylkäämiseen seuraavilla syillä. 1) Ihminen ei välttämättä käyttäydy ennustettavasti tai rationaalisesti 2) teknologiset ja sosiaaliset tekijät ovat vuorovaikutuksessa 3) teknologiat eivät ole valmiita vaan kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti (Hurme 2006) Näin ollen käyttäjän, siis ihmisen, osuus on ratkaisevassa asemassa. Teknologian käyttö rakentuu sosiaalisesti, käytännön vuorovaikutuksessa, työssä ja arjessa (Hurme 2006). 4.2 Viestintäteknologiaa Digitaalisuus on tullut mukaan myös viestintäteknologioihin. Tietokonevälitteistä viestintää eli, yksinkertaisesti, viestintää tietokoneiden avulla on monenlaista:

19 19 mm. sähköposti, www, videokonferenssi ja multimedia. Näistä kaikista voidaan käyttää yhteisnimitystä digitaalinen viestintä. Tämän viestinnän mahdollistaa Internet-verkko, johon on helppo kytkeytyä joko johdon avulla tai ilman sitä, eli langattomasti. Tietokonevälitteisessä viestinnässä on kyse ihmisten välisestä viestinnästä tietokoneiden avulla. (Valo 2002.) Pertti Hurmeen mukaan kyse on siis medioidusta viestinnästä, joka voi olla kasvokkaista, esim. videokonferenssi, tai sitten ei, esim. sähköposti. (Hurme 2006.) Hurme luokittelee tietokonevälitteisen viestinnän ajan ja paikan suhteen seuraavasti: eri aika/eri paikka: esim. sähköpostia käytetään eri aikaan eri paikassa sama aika/eri paikka: esim. videoneuvottelu tapahtuu samaan aikaan (reaaliaikaan/synkronoidusti) eri paikassa, samoin chattailu ja yhteisen yhteisen dokumentin muokkaus sama aika/sama paikka: esim. tietokonevälitteinen neuvottelu (Hurme 2006). Matkapuhelimet mahdollistavat ihmisten välisen viestinnän ja kanssakäymisen melkein missä tahansa ja mihin aikaan tahansa. Kun kannettava tietokone kytketään verkkoon esim. matkapuhelimen avulla, se lisää tietokonevälitteisen viestinnän mahdollisuudet lähes rajattomuuksiin Hurme 2006). Puhelin ja tietokone voidaan yhdistää aivan uudenlaiseksi viestintävälineeksi ja matkapuhelin onkin jo kehittynyt entistä monipuolisemmaksi. Nykyään matkapuhelin voi jo toimia televisiona, tietokoneena ja kamerana, ja varsinkin tietokoneverkon tultua puhelimeen mahdollistaa viestinnän, markkinoinnin ja tiedottamisen ihmisille varsin helposti. Enää ei välttämättä tarvitse pohtia suuria mainoskampanjoita tai popup-mainontaa Intrenetissä, vaan mainoksen voi lähettää joko suoraan kännykkään tai sen voi liittää jälkitiedotuksen omaisesti pienenä tietona omille sivuilleen, jolloin myös kännykällä tietoja katseleva saa tiedon itselleen vieraillessaan ko. sivuilla.

20 Viestintäteknologia organisaatiossa Organisaatio voidaan mieltää monenlaisena. Suosituimpia vertauskuvia ovat mm. kone (mekanistinen organisaatio), organismi (organisaatio järjestelmänä) ja kulttuuri (organisaatio kulttuurina) Uusin vertauskuva on postmoderni organisaatio, jolla tarkoitetaan muuntuvaa, notkeaa, verkottunutta, tietovaltaista ja matalahierarkkista organisaatiota. (Hurme 2006). Koska organisaatio voidaan käsittää usealla tavalla, myös viestintäteknologioilla voi olla organisaatiossa useita eri tehtäviä: esim. neuvonta, ohjeiden antaminen, yhteyden pito hajallaan olevien yksiköiden välillä, tiedottaminen jne. Näin ollen viestintäteknologiaa voidaan käyttää sekä organisaation sisäiseen että sen ulkoiseen viestintään ja sitä kautta tiedottamiseen. Tuottamamme cd-rom on suunniteltu nimenomaan ulkoiseen viestintään. Sen tarkoituksena on saada aikaan hyvää PR:ä yhteisölle. Se on omanlaisensa jatke perinteisen jälkitiedottamisen sijaan. Sitä voidaan käyttää hyväksi usealla eri tavalla ja varsinkin toimittajille tämän kaltainen cd-rom olisi erittäin hyödyllinen aineistolähde hänen työstäessään juttuaan olkoonkin se sitten artikkeli, tvuutinen tai radiojuttu. Internetin www-palvelun eli kotisivujen välityksellä organisaatio voi tiedottaa ja profiloitua (Hurme 2006.). Www:tä voi myös käyttää markkinointiin ja sähköiseen kaupankäyntiin sekä sähköiseen asiointiin ja kansalaiskeskusteluun interaktiivisten palvelujen välityksellä. Organisaatiolle internet on siis imagon ja maineen hallinnan sekä sidosryhmä- ja mediasuhteiden hoitamisen väline. Sama pätee myös cd-romin, sillä sitä voidaan käyttää myös kommunikointiin ja viestintään sidosryhmien kanssa. Se toimii myös osana imagoa ja PR.ä. Toisaalta cdrom ei pysty kaiken suhteen siihen mikä on mahdollista internetissä. Esimerkiksi internetin keskusteluryhmistä voidaan saada tietoja organisaation kannalta tärkeistä muutossignaaleista. Hurmeen mukaan www-sivujen avulla organisaatio voi myös varautua kriiseihin suunnittelemalla verkkoviestintäänsä valmiiksi erilaisten kriisiskenaarioiden varalta.

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta Työkalupakki mallin esittelysivu esittelysivu Mihin asioihin tulisi ottaa kantaa Sisältö Muutoksen johtaminen Nykytila Toimenpiteet Suunnan Organisoituminen aloittaminen Rakenne Seuranta ja Strategia ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Työelämän muutos Ennakointikamari 4.4.2016 Timo Karkola Johtaja, rehtori Työ ja johtaminen tulevaisuudessa? 4 tärkeintä asiakas kysymystä Kuka on asiakkaani, kenen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puhelin on hämmästyttävä keksintö, mutta mitä käyttöä sillä muka voisi olla? (1876, Rutherford B. Hayes, Yhdysvaltojen presidentti)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot