VERKOSTAKO UUDEN AJAN TYÖVÄENTALO? Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTAKO UUDEN AJAN TYÖVÄENTALO? Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä"

Transkriptio

1 VERKOSTAKO UUDEN AJAN TYÖVÄENTALO? Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä Viestinnän lisensiaatintutkimus VTM Sari Aalto-Matturi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta

2 2/302

3 Tiivistelmä Tekijä: Tiedekunta ja laitos: Oppiaine: Työn nimi: Työn laji: Sari Aalto-Matturi Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos (DVLIS-ohjelma) Digitaalinen viestintä Verkostako uuden ajan työväentalo? - Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä Lisensiaatintutkimus Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää haasteita ja mahdollisuuksia, joita uusi tieto- ja viestintäteknologia avaa ammattijärjestöille ja laajemminkin kansalaisjärjestötoimintaan. Erityishuomio kohdistuu SAK:laisen palkansaajien mahdollisuuksiin ja valmiuksiin hyödyntää verkkoviestintää tiedon ja tuen saamiseen, verkostoitumiseen, vaikuttamiseen ja järjestäytymiseen. Tavoitteena on ollut jäsentää olemassa olevia kokemuksia ja visioita kansalaisjärjestöjen ja internetin suhteesta erityisesti verkkoviestintäänsä suunnittelevien tai kehittävien ay-järjestöjen työn tueksi. Tutkimus on toteutettu monistrategisesti. Ammatti- ja kansalaisjärjestöissä toteutettujen teemahaastattelujen ja tutkimuskirjallisuuden kautta on selvitetty verkkoviestintään liittyviä kehityssuuntia ja mahdollisuuksia. Niitä on peilattu kvantitatiivisen kyselytutkimuksen ja ryhmäteemahaastattelujen avulla SAK:laisen palkansaajakunnan ja erityisesti aktiivijäsenten odotuksiin ja valmiuksiin. SAK:laisten palkansaajien verkottuminen on edennyt erittäin nopeasti viime vuosina. Ammattiliitoilla on kuitenkin usein vanhentunut kuva jäsen- ja aktiivikuntansa verkkoviestintävalmiuksista. Verkkoviestintä on ammattiliitoissa vielä nähty lähinnä marginaaliseksi viestintä- ja palvelukanavaksi eikä jäsenkunnan verkottumisen ole ajateltu olennaisesti muuttuvan lähitulevaisuudessa.. Jäsenkunnan odotukset liittojensa verkkoviestintää ja palveluja kohtaan ovat kuitenkin lisääntymässä ja monimuotoistumassa. Vuorovaikutteisena tilana verkosta saattaa kehittyä uusi työväentalon kaltainen paikka sosiaaliselle vuorovaikutukselle, verkostoitumiselle, vaikuttamiselle, osallistumiselle ja sosiaalisen pääoman rakentamiselle. Ammattijärjestöissä, kuten ilmeisesti kansalaisjärjestöissä ylipäätään, on kuitenkin varsin vähän pohdittu, miten uutta tieto- ja viestintäteknologiaa voitaisiin käyttää vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden, jäsendemokratian, jäsenten osallisuuden ja järjestön toimintakyvyn vahvistamiseen. Avainsanoja: SAK, ammattiyhdistysliike, kansalaisjärjestöt, demokratia, virtuaaliyhteisöt, kampanjointi, mobilisointi, aktivismi, vaikuttaminen, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys. 3/302

4 4/302

5 5/302

6 6/302

7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 7 Johdanto... 9 Käsitteistä: Tietoverkoista kyberavaruuteen Osa 1. Ammattiyhdistysliikkeen haasteet Luku 1. Onko yhteisöllisyys kriisissä? Amerikkalaisen yhteisöllisyyden kuolema Yhteisöllisyys Suomessa Nuoret ja ay-liike Yhteenvetoa Luku 2. Sosiaalinen pääoma verkostoyhteiskunnassa Sosiaalisen pääoman käsite ja merkitys Miten sosiaalinen pääoma syntyy? Voiko yhteisöllisyyttä ja sosiaalisen pääoman rakentumista tukea? Elämää verkostoyhteiskunnassa Päätelmiä Osa 2. TVT ja yhteiskunnallinen aktiivisuus Luku 3. Yhteisöllisyys verkossa Virtuaalinen yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Virtuaaliyhteisöt osana yhteisöjen verkostoa Yhteenvetoa Luku 4. Internet ja demokratia Internet demokratian vahvistajana ja murentajana Lisääkö tieto yksityisen kansalaisten valtaa? Deliberaation ongelma Verkkokeskustelut ja julkisen tilat Pääsyn demokratia Yhteenvetoa Luku 5. Internet ja poliittinen vaikuttaminen Internet informaatioajan yhteiskunnallisten liikkeiden infrastruktuurina Yhteiskunnalliset organisaatiot ja internet Internet yhteiskunnallisen ja poliittisen kampanjoinnin välineenä Yhteenvetoa Luku 6. Visiona kyborgien ay-armeija? Kännykkäyhteiskunnasta internetyhteiskuntaan Älyjoukkojen sosiaalinen valta Yhteenvetoa Päätelmiä Osa 3. Verkot ja ammattiyhdistysliike Luku 7. Katsaus aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen Internet ammattiyhdistysliikkeen pelastajana Mihin ammattiliitto verkkoa tarvitsee? Ammattiliitot TVT:n erilaisina käyttäjinä Virtuaalisuuden uhkia ay-liikkeessä Virtuaalisuuden unelmia ay-liikkeessä Yhteenvetoa Luku 8. Verkot ja SAK Ay-liikkeen edunvalvonta ja viestintä: 2000-luvun muutossuuntia SAK:laisen ay-liikkeen verkkoviestintä /302

8 8.3 SAK:laiset liitot TVT:n käyttäjinä SAK:n verkkoviestintälinjauksia Yhteenvetoa Luku 9. Case: mielenilmauspäivä Työn puolesta Mielenilmauspäivän taustaa Organisoinnin painopisteenä sähköiset työkalut Mielenilmauspäivästä arvokkaita kokemuksia Yhteenvetoa Luku 10. TVT:n käyttö SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä SAK:laisten internetin käyttö lisääntynyt voimakkaasti Liittojen jäsentutkimusten havaintoja Yhteenvetoa Päätelmiä Osa 4. Suomalaiset järjestöt ja TVT empiirinen haastatteluaineisto Luku 11. SAK:laiset luottamusmiehet ja nuoret jäsenet TVT:n käyttäjinä Sukupolvien kuilu? Liittojen verkkoviestinnälle kritiikkiä Jäsenten odotukset eriytymässä Verkkoasioinnin hyvät ja huonot puolet Virtuaalinen ammattiliitto arveluttaa Verkko keskustelun ja valmistelun foorumina Ystävyyttä verkossa? Virtuaalisuuden kirot Mielenilmauspäivä Yhteenveto Luku 12. Järjestöt verkkoviestinnän käyttäjinä Yleisiä havaintoja Verkon merkitys järjestöissä Tiedottamista, vaikuttamista vai toimintaa? Vuorovaikutus verkossa Demokratia ja deliberaatio verkossa Yhteisöllisyys verkossa Uudet virtuaaliset toimintatavat Verkon käytön esteet Jäsenkunnan verkottumisen tukeminen Tulevaisuudenvisiot Uudet ja vanhat toimintatavat konfliktissa? Yhteenveto ja johtopäätökset Osa 5. Päätelmiä Luku 13. Verkko työväentalona Ay-liike, verkko ja verkostoyhteiskunnan haasteet Verkon mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä Verkkoviestinnän ongelmat ammattiyhdistysliikkeessä Kirjastosta työväentaloksi Tutkimuksen arviointia ja jatkotutkimuksen aiheita Lähteet: Liite 1a. Internetin käyttö liitoittain, jäsenet Liite 1b. Internetin käyttö liitoittain, luottamusmiehet Liite 2. Kyselylomake /302

9 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut pohtia haasteita ja mahdollisuuksia, joita uusi tietoja viestintäteknologia (TVT) avaa kansalaistoimintaan ja kansanliikkeille. Erityishuomio kohdistuu ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti miljoonajäsenisen SAK:n vuorovaikutukseen jäsenkunnan, aktiivien ja ulkopuolisen yhteiskunnan kanssa. Uuden viestintäteknologian roolia ja mahdollisuuksia kansalaisjärjestöissä on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n piirissä pohdittu paljon noin kolmen vuoden ajan. Reaaliaikainen, vuorovaikutteinen verkkoviestintä näyttää avaavan huikeita näköaloja jäsenten väliseen vuorovaikutukseen, järjestön vuoropuheluun jäsenkunnan ja erityisesti aktiivien kanssa, jäsenkunnan aktivointiin ja jopa jäsendemokratian ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen järjestökentässä. Toisaalta digitalisoitumisessa ja verkottumisessa piilee myös muun muassa eriarvoistumisen vaara. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n viisivuosittainen edustajakokous asetti toukokuussa 2001 suuria odotuksia jäsendemokratian vahvistamiselle, vuorovaikutuksen lisäämiselle ja uusien toimintamuotojen kehittämiselle uuden viestintäteknologian avulla. Toisaalta verkkoviestintä voi myös olla omiaan lisäämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta: SAK järjestönä edustaa suomalaista työntekijäväestöä, jonka valmiudet ja mahdollisuudet käyttää hyväkseen uutta viestintäteknologiaa ovat toimihenkilöväestöön verrattuna heikot. TVT:hen liittyviä mahdollisuuksia pohditaan laajasti yhteiskunnassa, myös kansalaisjärjestöissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Verkkoviestintää kehitetään yrityksen ja erehdyksen kautta, eikä uuden teknologian mahdollisuuksia tai siihen liittyviä uhkia hahmoteta erityisen hyvin. Tämä merkitsee usein uuteen viestintäteknologiaan liittyvien erityispiirteiden hylkäämistä. Esimerkiksi vuorovaikutteisuus on vielä pitkälti kirjoittamaton lehti monelle järjestölle verkkoviestintä on vielä painetun lehden ja esitteiden siirtämistä jälkikäteen verkkoon. Siinä missä e-bisneksestä ja yritysten muusta verkkoviestinnästä on jo olemassa viljalti oppaita ja kursseja, järjestöt painiskelevat ongelmineen melko yksin. Myös SAK:laisen ay-liikkeen sisällä yhteistyö verkkoviestinnän kehittämistyössä on ollut varsin vähäistä. 9/302

10 SAK itse oli edistyksellisin pohjoismaisista palkansaajakeskusjärjestöistä avatessaan oman internetpalvelunsa vuonna Vasta useita vuosia myöhemmin ryhdyttiin järjestössä käymään todellista keskustelua siitä, mihin järjestö verkkopalveluaan oikeastaan tarvitsee, kenelle se on tarkoitettu ja mitä sillä on tarkoitus saada aikaan. Vaikka yhteistä keskustelua SAK:laisten 24 jäsenliiton kesken on jossain määrin saatu aikaan, käytännössä kukin liitoista on edennyt omassa tahdissaan, ratkoen kukin samat ongelmat kantapään kautta. Samaa kankeaa kehitystyötä tehdään ympäri Eurooppaa jo pelkästään tuhansissa ayjärjestöissä sekä tietysti lukemattomissa muissa järjestöissä. Suomalainen ammattiyhdistysliike on jo osittain herännyt olemaan ymmällään, osittain verkon tulevat haasteet eivät vielä edes askarruta. Kuitenkin suomalainen ammattiyhdistysliike on jo verraten pitkällä omissa pohdinnoissaan monissa muissa Euroopan maissa verkkoviestinnän strategiseen kehittämiseen ei ole uhrattu näinkään paljon energiaa ja resursseja. Tämän tutkimuksen painopiste on ammattiyhdistysliikkeessä ja suomalaisessa työmarkkinayhteistyössä, mutta tavoitteena on jonkintasoinen yleistettävyys myös kansalaisjärjestötoimintaan ylipäätään. Tutkimushankkeessa tavoitteena on jäsentää olemassa olevia kokemuksia ja visioita kansalaisjärjestöjen ja internetin suhteesta verkkoviestintäänsä suunnittelevien tai kehittävien järjestöjen työn pohjaksi. Yhtenä tutkimuksen kantavista teemoista on yhteisöllisyys. Ammattiyhdistysliike hahmotetaan Pohjoismaissa usein enemmänkin yhteiskunnalliseksi instituutioksi kuin kansanliikkeeksi tai osaksi kansalaisjärjestökenttää. Tämä lienee seurausta vahvasta kolmikantaisen sopimisen perinteestä; Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat osa yhteiskuntajärjestelmää ja päätöksentekokoneistoa. Vaikka esimerkiksi mediassa SAK ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt näyttäytyvät pääasiassa vallankäyttäjinä, ammattiyhdistysliikkeen sisällä liikkeen kansanliikeolemusta pidetään suuressa arvossa. Suomalainen ammattiyhdistysliike muodostuu kahdesta miljoonasta palkansaajasta ja sen toiminnan ytimessä on noin luottamustoimista aktiivia. Ammattiyhdistysliikkeestä on pidetty ensiarvoisen tärkeänä, että sen toiminta perustuu jatkossakin jäsenten aktiivisuuteen ja osallistumiseen, ei vain jäsenmaksua vastaan tarjottuun palveluun. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen painoarvo ei piile yhteiskunnan järjestelmissä vaan viimekädessä sen jäsenkunnan laajuudessa ja sitoutuneisuudessa. 10/302

11 Olennaista tämän kansanliikeulottuvuuden säilyttämiseksi on, kuinka ylläpidetään ja vahvistetaan ay-liikkeen sisäistä yhteisöllisyyttä, sitoutumista ja osallisuutta, samalla kun luottamusmiesverkko työpaikkojen sirpaloitumisen myötä repeilee, työpaineet lisääntyvät, kilpailu vapaa-ajasta kiristyy ja individualisoituminen tarjoaa yllin kyllin haasteita perinteiselle kollektiivisuuteen ja laajaan solidaarisuuteen perustuvalle liikkeelle. Yhteisöllisyyteen on vahvasti kytköksissä myös osallistuminen ja jäsendemokratia: miten jäsenet voivat päästä mukaan ammattiyhdistysliikkeen verkostoihin aktiivisina toimijoina, minkälaiset mahdollisuudet heillä on vaikuttaa ja sitoutua liikkeen toimintaan ja päätöksentekoon? Pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa järjestelmässä työmarkkinakeskusjärjestöillä on ollut keskeinen rooli paitsi hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa, myös yhteiskuntarauhan, luottamuksen ja vakauden ylläpitämisessä. Järjestöt ovat toimineet tärkeänä sosiaalisen pääoman rakentajana sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Mikäli siis yksilöllistymiskehityksen ja työelämän muutoksen seurauksena ammattiyhdistysliike ajautuu Robert D. Putnamin kuvaamalla tavalla jäsenmaksujen varassa toimivaksi palvelulaitokseksi, voi sillä olla hyvinkin syvällisiä vaikutuksia paitsi liikkeen toimintakykyyn, myös laajemmin yhteiskunnan kehitykseen. Uusi tieto- ja viestintäteknologia ei luonnollisestikaan ratkaise yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman rakentumiseen liittyviä ongelmia. Verkostoyhteiskunnassa verkko kuitenkin on olennainen osa yhteiskunnan infrastruktuuria ja samalla uusi tila, jota ihmiset ja yhteisöt voivat käyttää valitsemallaan tavalla. Tässä tutkimuksessa pyritään luotaamaan sitä, miten ammattiyhdistysliike ja kansalaisjärjestöt laajemminkin voisivat käyttää tätä infrastruktuuria ja tilaa vahvistaakseen omaa yhteisöllisyyttään ja toimintakykyään. Keskeisiä kysymyksiä tässä tutkimuksessa ovat, minkälainen rooli verkkoviestinnällä on tällä hetkellä suomalaisessa ammattijärjestökentässä, minkälaisia uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita järjestöissä on käynnissä, minkälaiset valmiudet suomalaisella työntekijäväestöllä on ottaa käyttöön uutta tieto- ja viestintäteknologiaa, miten tämä tilanne on muuttumassa työelämän sukupolvenvaihdoksen 11/302

12 myötä sekä mikä on uuden tieto- ja viestintäteknologian suhde yhteisöllisyyteen, demokratiaan, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen ylipäätään. Tutkimus on toteutettu monistrategisesti. SAK:laisten palkansaajien tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä valmiuksia ja asenteita on selvitetty loka-marraskuussa 2003 toteutetun kvantitatiivisen kyselytutkimuksen kautta. Kyselyssä selvitettiin internetkäytön levinneisyyttä SAK:laisessa jäsenkunnassa, internetin käyttötottumuksia sekä tieto- ja viestintäteknologian merkitystä jäsenen ja liiton vuorovaikutuksessa. Käytössä on myös ollut täydentävää kvantitatiivista tutkimustietoa eräiden ammattiliittojen jäsenkunnan ja luottamushenkilöiden TVT-valmiuksista ja -asenteista. Näitä tuloksia on esitelty tässä raportissa varsin perusteellisesti mahdollisimman hyvän läpileikkauskuvan saamiseksi SAK:laisten palkansaajien verkkoyhteyksistä ja -valmiuksista vuosina Kvantitatiivisten tutkimusten tuloksia on syvennetty ja täydennetty kvalitatiivisin ryhmähaastatteluin. Tutkimukseen haastateltiin talvella 2004 kahta luottamustoimisten SAK:laisten liittojen jäsenten ryhmää sekä nuorista jäsenistä koostuvaa ryhmää. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin myös eräiden ammattiliittojen ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajia. Myös nämä yksilöhaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Mukana haastatteluissa olivat suurimmat SAK:laiset ammattiliitot Palvelualojen ammattiliitto PAM, Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Metallityöväenliitto sekä keskisuurista liitoista Puu- ja erityisalojen ammattiliitto. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen piirissä tehtyjä haastatteluja täydentämään haluttiin valita joukko erilaisia järjestöjä, joiden ennakkoon tiedettiin pohtineen omaa verkkoviestintästrategiaansa, ja joiden arvioitiin joutuneen omassa kehittämistyössään etsimään ratkaisuja samantyyppisiin kysymyksiin kuin SAK ja sen jäsenliitot. Mukaan valittiin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Ruotsin ammatillinen keskusjärjestö LO, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen Amnesty, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Greenpeace. Tämän tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan järjestötoiminnan ja ammattiyhdistysliikkeen haasteita ja tulevaisuutta Manuel Castellsin kuvaamassa verkostoyh- 12/302

13 teiskunnassa, jolle leimallista on muun muassa yksilöllistyminen, identiteetin muutos kollektiivisuudesta kohti projekti-identiteettejä sekä verkostoitumisen välttämättömyys. Lähtökohdan tarkastelulle muodostavat Robert D. Putnamin väitteet amerikkalaisen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman rapautumisesta. Toisessa osassa pohditaan uuden tieto- ja viestintäteknologian, yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden suhdetta: mitkä ovat TVT:n mahdollisuudet yhteisöllisyyden rakentamisessa, poliittisessa vaikuttamisessa, osallistumisessa ja demokratiassa. Kolmannessa osassa tarkastellaan uuden tieto- ja viestintäteknologian roolia ammattiyhdistysliikkeessä: miten ammattiyhdistysliike on omaksunut TVT:n käytön sekä minkälaisia odotuksia siihen on kohdistettu erityisesti SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Esimerkkinä uuden tieto- ja viestintäteknologian käytöstä suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä arvioidaan Suomessa järjestetyn palkansaajajärjestöjen yhteisen Työn puolesta mielenilmauspäivän järjestelyjä ja niiden onnistumista. Neljännessä osassa analysoidaan SAK:laisten palkansaajien verkkoviestintävalmiuksia syksyllä 2003 toteutetun kyselytutkimuksen sekä eräiden edeltävien liittojen jäsentutkimusten perusteella. Näitä tuloksia syventäviä luottamusmiesten ja nuorten jäsenten ryhmähaastatteluja analysoidaan osassa viisi. Kuudennessa osassa kuvataan ammatti- ja kansalaisjärjestöjen suhdetta uuteen tieto- viestintäteknologiaan yhteensä 10 järjestössä tehtyjen haastattelujen kautta. Tutkimuksen viimeisessä osassa pyritään vastaamaan tutkimuksen lähtökohtana esitettyyn kysymykseen: minkälaisia mahdollisuuksia uusi tieto- ja viestintäteknologia voisi avata suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan onko verkosta uuden ajan työväentaloksi? Tutkimukseen on saatu rahoitusta SAK:lta ja Työsuojelurahastolta. 13/302

14 Käsitteistä: Tietoverkoista kyberavaruuteen Useimmat tässä tutkimuksessa käytetyt käsitteet määritellään sitä mukaan kun ne tulevat esille tekstissä. Peruskäsitteet ja niissä tekemäni valinnat haluan kuitenkin määritellä ja perustella jo heti aluksi. Tässä tutkimusraportissa puhutaan paljon tieto- ja viestintäteknologiasta siis TVT:stä. Pelkään, että lyhenne ei ole vielä kovin vakiintunut suomen kieleen ja harhauttaa ajatukset herkästi TV:n maailmaan. Koska tällainen lyhenne Suomessa kuitenkin on käytössä, oli mielestäni perusteltua korvata kansainvälisesti vakiintunut ICT, information and communications technology, kotosuomalaisella nimikkeellä TVT. Uuden tieto- ja viestintäteknologian uutuudesta johtunee, että alan kirjallisuudessa näyttää vallitsevan jonkinasteinen käsitteellinen kaaos. Monia käsitteitä käytetään merkitsemään hyvinkin samaa asiaa, kun taas moni käsite näyttää eri kirjoittajille merkitsevän eri asioita. Internet ja kyberavaruus ovat käsitteitä, joita usein käytetään synonyymeinä kuvaamaan samaa globaalia tietoverkkoa. Voidaan ajatella, että näistä kyberavaruus on käsitteenä laajempi, ja pitää sisällään kaikki sähköisiä aineistoja hyödyntävät tietoverkot, ei vain TCP/IP-yhteyskäytäntöä hyödyntävää maailmanlaajuista yleistä tietoverkkoa, internetiä. Vaikka kyberavaruus käsitteenä on laajasti käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, se tuntuu sopivan huonosti suomalaiseen keskusteluun. (Kts. esim. Paasonen 2003.) Osasyynä lienee käsite space, joka Suomessa on käännettävä joko avaruudeksi tai tilaksi, joista kumpikaan ei oikein tunnu kuvaavan tarkoitettua ilmiötä. Esimerkiksi Sam Inkinen (2000) onkin käyttänyt termiä kybermaailma, joka sallii jalkojen pysyä edes hiukan maassa kybermaailma ei imaise käyttäjäänsä avaruuden mittaamattomaan tyhjyyteen. Tämänkin termin ongelmana on edelleen tuo outo alkuliite kyber-, joka tuo lähinnä mieleen tieteiselokuvien robotti-ihmiset, eikä käsitteen yhteys sen enempää matemaattiseen kuin filosofiseenkaan kybernetiikkaan aukene kovin helposti. 14/302

15 Tässä tutkimuksessa olen yrittänyt välttää harhautumasta kyberavaruuksiin kyberavaruuden termejä olen käyttänyt ainoastaan silloin, kun niitä on lähdekirjallisuudessa ollut vaikea korvata muuttamatta samalla ajatuksellista sisältöä. Itse olen halunnut käyttää arkisempia käsitteitä: internetiä, tietoverkkoja, sähköpostia ja verkkoviestintää. Tutkimuksessa olen halunnut selvittää verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeessä en siis pelkästään esimerkiksi internetin mahdollisuuksia sen yllämainitussa merkityksessä. Verkkoviestinnän käsite on sekin hiukan ongelmallinen. Olen sillä tarkoittanut tapaa, jolla ihmiset ja järjestöt ovat vuorovaikutuksessa tietoverkoissa. Myös tietoverkko on monimerkityksinen käsite: sitä käytetään merkitsemään erilaisista teknisistä osista koostuvaa fyysistä kokonaisuutta, palvelujen kokonaisuutta tai samaa teknistä infrastruktuuria hyödyntävää yhteisöä (Lintilä, 2000, 224). Alan kuitenkin olla yhä vakuuttuneempi siitä, että verkossa ei ole kyse vain tiedottamisesta ja keskustelusta, vaan myös osallistumisesta, toiminnasta, ihmissuhteista ja sosiaalisesta pääomasta. Viestinnän käsite tuntuukin kovin yksiuloitteiselta kuvaamaan kaikkea tätä monimuotoista, osittain hyvinkin toiminnallista aktiivisuutta verkossa. Koska verkkoviestintä kuitenkin on mielestäni mittaamattoman paljon selkeämpi suomalainen ilmaus kuin mikään avaruus, olen edelleen käyttänyt sitä ja nostanut sen rinnalla erikseen toiminnallisen ulottuvuuden, silloin kun se on tuntunut tarpeelliselta. Pelkkä internet käsitteenä puolesta rajoittuisi liiaksi yhteisöjen ja yksilöiden internetsivuilla tapahtuvaan viestintään ja toimintaan. Verkkoviestinnän käsitteeseen olen sisällyttänyt myös sähköpostiyhteydenpidon sekä matkapuhelinten tekstiviestit. Tämäkin on jälleen hankala valinta millä perusteella tekstiviestit ovat verkkoviestintää ja puhelut jotain muuta? Onko verkkoviestintä siis kirjallista viestintää? Vastaus on ei : verkkoviestintä on yhä enemmän myös kuvaa ja ääntä. Verkkoviestinnän rajan vedän tässä kuitenkin vuorovaikutuksen luonteeseen: verkkoviestintä välittyy tieto- tai puhelinverkossa, se ei ole vain keskinäis-, ryhmä- tai joukkoviestintää, vaan mahdollista yhdeltä yhdelle, yhdeltä monelle, monelta yhdelle ja monelta monelle, ja se ainakin jossain määrin sallii meidän irtautua ajasta ja paikasta. 15/302

16 Uusista viestintävälineistä digitaalinen televisio sisältää mielestäni ainakin vielä kovin vähän muita kuin joukkoviestinnällisiä ulottuvuuksia, vaikka onkin avaamassa uuden vuorovaikutteisen väylän, jonka käytön kehittymistä on vielä vaikea ennustaa onhan esimerkiksi digi-tv:n kautta tapahtuvasta sähköpostien vaihdosta jo maailmalta kokemuksia. Verkkoviestinnästä yhdessä digi-tv:n kanssa olen kuitenkin tässä tutkimuksessa käyttänyt digitaalisen viestinnän käsitettä. Helpompi valinta liittyy yhteisöllisyyteen. Verkkoviestinnän avulla rakennettua ja ylläpidettyä yhteisöä voisimme hyvin kutsua verkkoyhteisöksi, jossa koettu yhteisöllisyys olisi näin verkkoyhteisöllisyyttä. Tämä käsite tuntuu kuitenkin ahdistavan yhteisön ja yhteisöllisyyden tiukasti verkon vangiksi jos suljen tietokoneeni ja irtaudun verkosta, katoavatko yhteisö ja yhteisöllisyys johonkin? Tuskinpa vain: yhteisö on edelleen olemassa, vaikka yksikään sen jäsenistä ei olisi verkossa ja yhteisöllisyys elää jäsentensä korvien välissä niin kauan kuin on elääkseen. Virtuaalinen yhteisö ja yhteisöllisyys antavat mielestäni enemmän tilaa yhteisölle ja yhteisöllisyydelle myös tietoverkon ulkopuolella. Virtuaaliyhteisön käsitteen tekee tosin ongelmalliseksi sen ilmeinen näennäisyyden ja sitä kautta merkityksettömyyden ulottuvuus. Virtuaaliyhteisön käsite on vaikea myös siksi, että sitten kirjoitustaidon syntymisen useimmat yhteisömme ovat olleet enemmän tai vähemmän virtuaalisia vain harva yhteisö elää vain ja ainoastaan fyysisessä todellisuudessa. Käsitteellisistä rajoitteista huolimatta olen päätynyt käyttämään virtuaaliyhteisön käsitettä Howard Rheingoldin hengessä. Rheingoldille virtuaaliyhteisö on vastavuoroiseen viestintään perustuva sähköinen verkosto, joka organisoituu yhteisen mielenkiinnon kohteen ja tavoitteen ympärille. Virtuaaliyhteisö syntyy, kun riittävän suuri joukko ihmisiä jatkaa keskustelua verkossa riittävän kauan ja riittävällä tunteella, jotta henkilökohtaisten suhteiden verkostoja voi syntyä. (Rheingold 1993, 5.) Tämä määritelmä jättää uskoakseni yhteisölle elintilaa myös verkon ulkopuolella: kerran syntynyt henkilökohtaisten suhteiden verkosto on jotain, joka elää tietoverkosta riippumatta. Kaikkein eniten minua itseäni vaivaa verkko- ja virtuaalimaailmaan sopivan demokratiakäsitteen löytäminen. Verkkoviestinnän ja virtuaaliyhteisön rinnalle olen valinnut teledemokratian käsitteen yksinomaan siksi, että tämä käsite tuntuu vakiintuneen suomalaiseen kirjallisuuteen kuvaamaan tietoverkkojen käyttöä kansalaisten vaikutuskanava- 16/302

17 na. Teledemokratia johtaa omasta mielestäni ajatukset liikaa puhelinlinjoja pitkin tapahtuvaan demokratiaan ja kuvaa vain välttävästi tietoverkkojen ja demokratian yhteyttä verkostoyhteiskunnassa. Teledemokratiaa parempi käsite tähän olisikin ehkä verkkodemokratia virtuaalisen demokratian käsite viittaisi varmasti liikaa näennäisdemokratiaan. 17/302

18 Osa 1. Ammattiyhdistysliikkeen haasteet Robert D. Putnamin mukaan yhteisöllisyys on Yhdysvalloissa kokenut perustavanlaatuisen romahduksen kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhteisöllisyyden rapautumisen seurauksena myös sosiaalinen pääoma yhteiskunnassa on murentumassa. Aikaisemmin järjestö- ja vapaaehtoistyöhön pitkälti pohjautuva yhteiskunta koostuu Putnamin mukaan nykyään yksilöistä, jotka tekevät kaiken yksin. He ovat löyhissä työsuhteissa, irtonaisissa työyhteisöissä työskenteleviä tv-viihdeaddikteja, joiden käsitys omalle itselle varatusta laatuajasta on työmatkoilla omassa autossa yksin vietetty aika. Nämä yksinäiset kansalaiset hoitavat yhteisöllisyytensä jäänteitä maksamalla jäsenmaksuja palkattujen työntekijöiden pyörittämille kansalaisjärjestöille. He eivät enää luota toisiinsa, mikä merkitsee, että verovaroja on suunnattava yhä enemmän kansalaisten turvallisuuden tunteen ylläpitämiseen. Yksinäiset kansalaiset kärsivät masennuksesta ja itsetuhoisuudesta. (Putnam 2000.) Yhdysvaltojen ohella myös Pohjoismaat ovat tunnettuja järjestöyhteiskuntia. (Putnam 2000, 48.) Myös meillä on käyty keskustelua siitä, mihin suuntaan yksilöllistymiskehitys postmodernissa yhteiskunnassa on johtamassa. Minkälainen rooli ja merkitys järjestöillä, kollektiivisuudella ja yhteisöllisyydellä on tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa? Vaikka sekä USA:ssa että Pohjoismaissa järjestöillä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, amerikkalaista ja pohjoismaista yhteiskuntaa ja järjestöelämää on monessa suhteessa vaikea rinnastaa toisiinsa. Kuitenkin myös Suomessa on koettu samoja muutossuuntia, joita Putnam kirjassaan kuvaa: työelämän muutos, muuttoliike, median parissa käytetyn ajan lisääntyminen, sukupolvimurros ja niin edelleen. Putnamin yhteisöllisyyttä rapauttavista muutossuunnista oikeastaan vain naisten työssäkäynti on ollut suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän vahvuus jo vuosikymmeniä. Onko siis yhteisöllisyys näiden muutosten seurauksena rapautumassa myös Suomessa? Kansalaisjärjestöt, muun muassa ammattiyhdistysliike, on Yhdysvalloissa joutunut jo joutunut etsimään ratkaisuja yhteisöllisyyden rapautumisen tuottamiin haasteisiin. Am- 18/302

19 mattiyhdistysliikkeen asema Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleisemminkin, on vahva siinä missä se Yhdysvalloissa on heikko. Voidaan kuitenkin ajatella, että myös Pohjoismaissa amerikkalaisten järjestöjen vaikeuksista ja kokemuksista voitaisiin ottaa oppia, vaikka yhteisöllisyyden kriisi ei samoja mittasuhteita saisikaan. Luku 1. Onko yhteisöllisyys kriisissä? 1.1 Amerikkalaisen yhteisöllisyyden kuolema Kohti kaupallistunutta ja ammatillistunutta järjestötoimintaa Putnamin mukaan amerikkalaiset kuuluvat edelleen yhtä paljon erilaisiin yhteisöihin ja yhdistyksiin kuin aikaisemminkin, mutta yhteisöjen ja jäsenyyden luonne on muuttunut dramaattisesti. Menettäjiä ovat olleet mm. kirkon puitteissa toimivat yhteisöt, ammattiliitot ja veteraanitoiminta, kun taas nousussa ovat olleet esimerkiksi ammatilliset, etniset sekä harrastuksiin ja urheiluun pohjautuvat yhteisöt. Yleinen koulutustason nousu ei ole enää aikaisempaan tapaan lisännyt ihmisten osallistumista. (Putnam 2000, 59.) Myös urheiluharrastuksissa muutos on ollut ilmeinen: yksilölajit ja erityisesti kotona suoritettavat lajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Ja mitä vähemmän aikaa amerikkalaiset käyttävät urheiluun, sitä enemmän aikaa he vastaavasti käyttävät urheilun katsomiseen. Myös kaikilla muilla mittareilla yhdessä tekeminen on vähentynyt: amerikkalaiset kyläilevät vähemmän, järjestävät vähemmän korttipeli-iltoja tai käyvät töiden jälkeen oluella tai vaikkapa keilaamassa (Mt. 109, ) Yhdistysten määrä Yhdysvalloissa on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa kaksinkertaistunut, mutta niiden jäsenmäärä on romahtanut. Kun 1960-luvulla järjestöön kuului keskimäärin ihmistä, nyt enää noin tuhat. (Putnam 2000, ) Myös ammattiliittojen määrä kasvoi luvuilla hiukan, mutta järjestäytymisaste romahti yli 35 prosenttia. Enimmillään amerikkalaisista palkansaajista noin joka kolmas kuului oman alansa ammattiliittoon. Pudotus on ollut jyrkkä vuoden 1975 noin 28 prosentista vuoden 2000 noin 14 prosenttiin. Ammattiliiton jäsenyys on sekin muuttunut. Putnamin mukaan ammattijärjestöjä toimintaa pyörittää käytännössä palkattu henkilöstö eikä kansanliikkeestä ole juuri mitään jäljellä. Toisaalta ammattiliittoja kohtaan yhteiskunnassa 19/302

20 koettu vastustus on vähentynyt liittojen heiketessä. Niinpä nuori työntekijä ei niinkään vastusta liittoja, mutta ajattelee pääasiassa itseään ja omaa uraansa, eikä koe tarvetta liittyä palkansaajajärjestöön. (Mt. 52, ) Vaikka yhteiskunnallinen aktiivisuus ja järjestöllinen toiminta joillakin mittareilla näyttävät olevan voimissaan, tarkempi tarkastelu osoittaa Putnamin mukaan, että toiminta on kaupallistunut ja ammatillistunut. Järjestöjen toiminnasta vastaavat yhä useammin palkatut työntekijät oli kyse sitten puoluetoiminnasta, hyväntekeväisyydestä tai muusta järjestötoiminnasta jäsenen tehtäväksi jää jäsenmaksun maksaminen. Yhteisöllisyys puuttuu näistä yhteisöistä. Vaikka jäseniä voi yhdistää yhteinen tavoite tai aate, he eivät ole yhteyksissä toisiinsa, eivätkä edes tietoisia toisistaan. (Mt. 39.) Yhteisöllinen toiminta Yhdysvalloissa on perinteisesti rakentunut voimakkaasti kirkon ympärille. Enää nuoret eivät kuitenkaan entiseen tapaan perheen perustettuaan ajaudu mukaan kirkon toimintaan kuten aikaisemmin. Myös kirkon piirissä on kuljettu yhä höllempään ja vähemmän osallistumista vaativaan toimintaan. (Mt. 73, 79.) On esitetty, että amerikkalaisten sosiaalinen pääoma ei olisi rapautunut, se vain olisi siirtynyt työpaikoille. Suuri osa ihmisten sosiaalisista suhteista tosiaankin rakentuu työpaikkojen kautta, samaan aikaan kun järjestöihin kuulutaan yhtä vähemmän, avioerot lisääntyvät, ihmiset avioituvat yhä myöhemmin ja monet elävät yksin yhä pidempiä aikoja. Tiiviiden työystävyyksien määrä ei Putnamin mukaan kuitenkaan ole lisääntynyt, eivätkä amerikkalaisten kaikkein tärkeimmät henkilökohtaiset verkostot löydy työpaikalta. Työelämän muutos on johtanut siihen, että työpaikan ihmissuhteista ei voi tulla kovin syviä ja merkitseviä. (Mt. s ) Ilmapiiri työpaikalla ei muutenkaan kannusta syviin vastavuoroisiin ihmissuhteisiin. Putnamin mukaan kaksi kolmasosaa yhdysvaltalaisista työnantajista valvoo työntekijöitään esimerkiksi seuraamalla työntekijöidensä postia, sähköpostia, puheluita ja tiedostoja sekä videoimalla heitä. Työntekijät joutuvat jatkuvasti kilpailemaan muiden tiiminsä jäsenten kanssa. Tämä muutos rapauttaa Putnamin mukaan työpaikan sosiaalista pääomaa ja vahingoittaa näin laajempaakin yhteisöä. (Mt. 92.) Putnam esittää, että ihmisten työelämä ja yhteisöllinen/sosiaalinen elämä tulisi saada sovitettua yhteen nykyistä paremmin. Hän ei kuitenkaan näe, että yhteisöllisyys voisi 20/302

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ Mikko Kesä, 20.09.2017 TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ ESITYKSEN RAKENNE Työn muutoksen narratiivi 2017. Muuttuvan työelämän osa-alueita: Osaaminen Työpaikat ja työnsaanti Suhde työhön Globaali kilpailu

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kansalaisten, hallinnon ja median vuorovaikutuksen kehittäminen tietoyhteiskunnassa

Kansalaisten, hallinnon ja median vuorovaikutuksen kehittäminen tietoyhteiskunnassa Kansalaisten, hallinnon ja median vuorovaikutuksen kehittäminen tietoyhteiskunnassa Jyrki J.J. Kasvi eduskunta tulevaisuusvaliokunta 8.2.2009 www.kasvi.org 1 Kuuleminen on vain osa edemokratian kokonaisuutta

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Arjen ammattilaiset kriisityöstä epävarmuuden asiantuntijuuteen

Arjen ammattilaiset kriisityöstä epävarmuuden asiantuntijuuteen Arjen ammattilaiset kriisityöstä epävarmuuden asiantuntijuuteen Keskus- ja aluejärjestöjen työelämän laadun selvitys Esa Jokinen, Työelämän tutkimuskeskus 13.6.2017 Tutkimusaineisto Sähköinen kysely (N=335,

Lisätiedot

Y-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto

Y-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Palkkatyössä kolmannella sektorilla

Palkkatyössä kolmannella sektorilla Palkkatyössä kolmannella sektorilla YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Mikä kolmas sektori? Markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Panu Artemjeff Erityisasiantuntija https://www.youtube.com/watch?v=t_aqusmq Eyw Hannah Arendt Poliitisen filosofian historiassa vain kaksi merkittävää kysymystä:

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Ohjauksen skenaarioista

Ohjauksen skenaarioista Ohjauksen skenaarioista Anu Järvensivu ja Sanna Vehviläinen Ryhmätyöskentely tilaisuudessa TULEVAISUUDEN TYÖ OHJAUKSEN SKENAARIOT koulutus ja työpaja 6.4.2017 klo 8.30 12.15, Joensuu 1 Ohjauksen yleinen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliike kansanliikkeenä

Ammattiyhdistysliike kansanliikkeenä Ammattiyhdistysliike kansanliikkeenä Ammattiyhdistysliike ja korporatismin murros Erkki Laukkanen, ekonomisti, KTT KANTU-päivät, 12.2.2015, Helsinki Ay-liikkeen roolit Edunvalvontaorganisaatio Sopimustoiminta,

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Milloin kotoutuminen on onnistunut? Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot