VERKOSTAKO UUDEN AJAN TYÖVÄENTALO? Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTAKO UUDEN AJAN TYÖVÄENTALO? Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä"

Transkriptio

1 VERKOSTAKO UUDEN AJAN TYÖVÄENTALO? Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä Viestinnän lisensiaatintutkimus VTM Sari Aalto-Matturi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta

2 2/302

3 Tiivistelmä Tekijä: Tiedekunta ja laitos: Oppiaine: Työn nimi: Työn laji: Sari Aalto-Matturi Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos (DVLIS-ohjelma) Digitaalinen viestintä Verkostako uuden ajan työväentalo? - Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä Lisensiaatintutkimus Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää haasteita ja mahdollisuuksia, joita uusi tieto- ja viestintäteknologia avaa ammattijärjestöille ja laajemminkin kansalaisjärjestötoimintaan. Erityishuomio kohdistuu SAK:laisen palkansaajien mahdollisuuksiin ja valmiuksiin hyödyntää verkkoviestintää tiedon ja tuen saamiseen, verkostoitumiseen, vaikuttamiseen ja järjestäytymiseen. Tavoitteena on ollut jäsentää olemassa olevia kokemuksia ja visioita kansalaisjärjestöjen ja internetin suhteesta erityisesti verkkoviestintäänsä suunnittelevien tai kehittävien ay-järjestöjen työn tueksi. Tutkimus on toteutettu monistrategisesti. Ammatti- ja kansalaisjärjestöissä toteutettujen teemahaastattelujen ja tutkimuskirjallisuuden kautta on selvitetty verkkoviestintään liittyviä kehityssuuntia ja mahdollisuuksia. Niitä on peilattu kvantitatiivisen kyselytutkimuksen ja ryhmäteemahaastattelujen avulla SAK:laisen palkansaajakunnan ja erityisesti aktiivijäsenten odotuksiin ja valmiuksiin. SAK:laisten palkansaajien verkottuminen on edennyt erittäin nopeasti viime vuosina. Ammattiliitoilla on kuitenkin usein vanhentunut kuva jäsen- ja aktiivikuntansa verkkoviestintävalmiuksista. Verkkoviestintä on ammattiliitoissa vielä nähty lähinnä marginaaliseksi viestintä- ja palvelukanavaksi eikä jäsenkunnan verkottumisen ole ajateltu olennaisesti muuttuvan lähitulevaisuudessa.. Jäsenkunnan odotukset liittojensa verkkoviestintää ja palveluja kohtaan ovat kuitenkin lisääntymässä ja monimuotoistumassa. Vuorovaikutteisena tilana verkosta saattaa kehittyä uusi työväentalon kaltainen paikka sosiaaliselle vuorovaikutukselle, verkostoitumiselle, vaikuttamiselle, osallistumiselle ja sosiaalisen pääoman rakentamiselle. Ammattijärjestöissä, kuten ilmeisesti kansalaisjärjestöissä ylipäätään, on kuitenkin varsin vähän pohdittu, miten uutta tieto- ja viestintäteknologiaa voitaisiin käyttää vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden, jäsendemokratian, jäsenten osallisuuden ja järjestön toimintakyvyn vahvistamiseen. Avainsanoja: SAK, ammattiyhdistysliike, kansalaisjärjestöt, demokratia, virtuaaliyhteisöt, kampanjointi, mobilisointi, aktivismi, vaikuttaminen, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys. 3/302

4 4/302

5 5/302

6 6/302

7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 7 Johdanto... 9 Käsitteistä: Tietoverkoista kyberavaruuteen Osa 1. Ammattiyhdistysliikkeen haasteet Luku 1. Onko yhteisöllisyys kriisissä? Amerikkalaisen yhteisöllisyyden kuolema Yhteisöllisyys Suomessa Nuoret ja ay-liike Yhteenvetoa Luku 2. Sosiaalinen pääoma verkostoyhteiskunnassa Sosiaalisen pääoman käsite ja merkitys Miten sosiaalinen pääoma syntyy? Voiko yhteisöllisyyttä ja sosiaalisen pääoman rakentumista tukea? Elämää verkostoyhteiskunnassa Päätelmiä Osa 2. TVT ja yhteiskunnallinen aktiivisuus Luku 3. Yhteisöllisyys verkossa Virtuaalinen yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Virtuaaliyhteisöt osana yhteisöjen verkostoa Yhteenvetoa Luku 4. Internet ja demokratia Internet demokratian vahvistajana ja murentajana Lisääkö tieto yksityisen kansalaisten valtaa? Deliberaation ongelma Verkkokeskustelut ja julkisen tilat Pääsyn demokratia Yhteenvetoa Luku 5. Internet ja poliittinen vaikuttaminen Internet informaatioajan yhteiskunnallisten liikkeiden infrastruktuurina Yhteiskunnalliset organisaatiot ja internet Internet yhteiskunnallisen ja poliittisen kampanjoinnin välineenä Yhteenvetoa Luku 6. Visiona kyborgien ay-armeija? Kännykkäyhteiskunnasta internetyhteiskuntaan Älyjoukkojen sosiaalinen valta Yhteenvetoa Päätelmiä Osa 3. Verkot ja ammattiyhdistysliike Luku 7. Katsaus aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen Internet ammattiyhdistysliikkeen pelastajana Mihin ammattiliitto verkkoa tarvitsee? Ammattiliitot TVT:n erilaisina käyttäjinä Virtuaalisuuden uhkia ay-liikkeessä Virtuaalisuuden unelmia ay-liikkeessä Yhteenvetoa Luku 8. Verkot ja SAK Ay-liikkeen edunvalvonta ja viestintä: 2000-luvun muutossuuntia SAK:laisen ay-liikkeen verkkoviestintä /302

8 8.3 SAK:laiset liitot TVT:n käyttäjinä SAK:n verkkoviestintälinjauksia Yhteenvetoa Luku 9. Case: mielenilmauspäivä Työn puolesta Mielenilmauspäivän taustaa Organisoinnin painopisteenä sähköiset työkalut Mielenilmauspäivästä arvokkaita kokemuksia Yhteenvetoa Luku 10. TVT:n käyttö SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä SAK:laisten internetin käyttö lisääntynyt voimakkaasti Liittojen jäsentutkimusten havaintoja Yhteenvetoa Päätelmiä Osa 4. Suomalaiset järjestöt ja TVT empiirinen haastatteluaineisto Luku 11. SAK:laiset luottamusmiehet ja nuoret jäsenet TVT:n käyttäjinä Sukupolvien kuilu? Liittojen verkkoviestinnälle kritiikkiä Jäsenten odotukset eriytymässä Verkkoasioinnin hyvät ja huonot puolet Virtuaalinen ammattiliitto arveluttaa Verkko keskustelun ja valmistelun foorumina Ystävyyttä verkossa? Virtuaalisuuden kirot Mielenilmauspäivä Yhteenveto Luku 12. Järjestöt verkkoviestinnän käyttäjinä Yleisiä havaintoja Verkon merkitys järjestöissä Tiedottamista, vaikuttamista vai toimintaa? Vuorovaikutus verkossa Demokratia ja deliberaatio verkossa Yhteisöllisyys verkossa Uudet virtuaaliset toimintatavat Verkon käytön esteet Jäsenkunnan verkottumisen tukeminen Tulevaisuudenvisiot Uudet ja vanhat toimintatavat konfliktissa? Yhteenveto ja johtopäätökset Osa 5. Päätelmiä Luku 13. Verkko työväentalona Ay-liike, verkko ja verkostoyhteiskunnan haasteet Verkon mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä Verkkoviestinnän ongelmat ammattiyhdistysliikkeessä Kirjastosta työväentaloksi Tutkimuksen arviointia ja jatkotutkimuksen aiheita Lähteet: Liite 1a. Internetin käyttö liitoittain, jäsenet Liite 1b. Internetin käyttö liitoittain, luottamusmiehet Liite 2. Kyselylomake /302

9 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut pohtia haasteita ja mahdollisuuksia, joita uusi tietoja viestintäteknologia (TVT) avaa kansalaistoimintaan ja kansanliikkeille. Erityishuomio kohdistuu ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti miljoonajäsenisen SAK:n vuorovaikutukseen jäsenkunnan, aktiivien ja ulkopuolisen yhteiskunnan kanssa. Uuden viestintäteknologian roolia ja mahdollisuuksia kansalaisjärjestöissä on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n piirissä pohdittu paljon noin kolmen vuoden ajan. Reaaliaikainen, vuorovaikutteinen verkkoviestintä näyttää avaavan huikeita näköaloja jäsenten väliseen vuorovaikutukseen, järjestön vuoropuheluun jäsenkunnan ja erityisesti aktiivien kanssa, jäsenkunnan aktivointiin ja jopa jäsendemokratian ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen järjestökentässä. Toisaalta digitalisoitumisessa ja verkottumisessa piilee myös muun muassa eriarvoistumisen vaara. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n viisivuosittainen edustajakokous asetti toukokuussa 2001 suuria odotuksia jäsendemokratian vahvistamiselle, vuorovaikutuksen lisäämiselle ja uusien toimintamuotojen kehittämiselle uuden viestintäteknologian avulla. Toisaalta verkkoviestintä voi myös olla omiaan lisäämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta: SAK järjestönä edustaa suomalaista työntekijäväestöä, jonka valmiudet ja mahdollisuudet käyttää hyväkseen uutta viestintäteknologiaa ovat toimihenkilöväestöön verrattuna heikot. TVT:hen liittyviä mahdollisuuksia pohditaan laajasti yhteiskunnassa, myös kansalaisjärjestöissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Verkkoviestintää kehitetään yrityksen ja erehdyksen kautta, eikä uuden teknologian mahdollisuuksia tai siihen liittyviä uhkia hahmoteta erityisen hyvin. Tämä merkitsee usein uuteen viestintäteknologiaan liittyvien erityispiirteiden hylkäämistä. Esimerkiksi vuorovaikutteisuus on vielä pitkälti kirjoittamaton lehti monelle järjestölle verkkoviestintä on vielä painetun lehden ja esitteiden siirtämistä jälkikäteen verkkoon. Siinä missä e-bisneksestä ja yritysten muusta verkkoviestinnästä on jo olemassa viljalti oppaita ja kursseja, järjestöt painiskelevat ongelmineen melko yksin. Myös SAK:laisen ay-liikkeen sisällä yhteistyö verkkoviestinnän kehittämistyössä on ollut varsin vähäistä. 9/302

10 SAK itse oli edistyksellisin pohjoismaisista palkansaajakeskusjärjestöistä avatessaan oman internetpalvelunsa vuonna Vasta useita vuosia myöhemmin ryhdyttiin järjestössä käymään todellista keskustelua siitä, mihin järjestö verkkopalveluaan oikeastaan tarvitsee, kenelle se on tarkoitettu ja mitä sillä on tarkoitus saada aikaan. Vaikka yhteistä keskustelua SAK:laisten 24 jäsenliiton kesken on jossain määrin saatu aikaan, käytännössä kukin liitoista on edennyt omassa tahdissaan, ratkoen kukin samat ongelmat kantapään kautta. Samaa kankeaa kehitystyötä tehdään ympäri Eurooppaa jo pelkästään tuhansissa ayjärjestöissä sekä tietysti lukemattomissa muissa järjestöissä. Suomalainen ammattiyhdistysliike on jo osittain herännyt olemaan ymmällään, osittain verkon tulevat haasteet eivät vielä edes askarruta. Kuitenkin suomalainen ammattiyhdistysliike on jo verraten pitkällä omissa pohdinnoissaan monissa muissa Euroopan maissa verkkoviestinnän strategiseen kehittämiseen ei ole uhrattu näinkään paljon energiaa ja resursseja. Tämän tutkimuksen painopiste on ammattiyhdistysliikkeessä ja suomalaisessa työmarkkinayhteistyössä, mutta tavoitteena on jonkintasoinen yleistettävyys myös kansalaisjärjestötoimintaan ylipäätään. Tutkimushankkeessa tavoitteena on jäsentää olemassa olevia kokemuksia ja visioita kansalaisjärjestöjen ja internetin suhteesta verkkoviestintäänsä suunnittelevien tai kehittävien järjestöjen työn pohjaksi. Yhtenä tutkimuksen kantavista teemoista on yhteisöllisyys. Ammattiyhdistysliike hahmotetaan Pohjoismaissa usein enemmänkin yhteiskunnalliseksi instituutioksi kuin kansanliikkeeksi tai osaksi kansalaisjärjestökenttää. Tämä lienee seurausta vahvasta kolmikantaisen sopimisen perinteestä; Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat osa yhteiskuntajärjestelmää ja päätöksentekokoneistoa. Vaikka esimerkiksi mediassa SAK ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt näyttäytyvät pääasiassa vallankäyttäjinä, ammattiyhdistysliikkeen sisällä liikkeen kansanliikeolemusta pidetään suuressa arvossa. Suomalainen ammattiyhdistysliike muodostuu kahdesta miljoonasta palkansaajasta ja sen toiminnan ytimessä on noin luottamustoimista aktiivia. Ammattiyhdistysliikkeestä on pidetty ensiarvoisen tärkeänä, että sen toiminta perustuu jatkossakin jäsenten aktiivisuuteen ja osallistumiseen, ei vain jäsenmaksua vastaan tarjottuun palveluun. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen painoarvo ei piile yhteiskunnan järjestelmissä vaan viimekädessä sen jäsenkunnan laajuudessa ja sitoutuneisuudessa. 10/302

11 Olennaista tämän kansanliikeulottuvuuden säilyttämiseksi on, kuinka ylläpidetään ja vahvistetaan ay-liikkeen sisäistä yhteisöllisyyttä, sitoutumista ja osallisuutta, samalla kun luottamusmiesverkko työpaikkojen sirpaloitumisen myötä repeilee, työpaineet lisääntyvät, kilpailu vapaa-ajasta kiristyy ja individualisoituminen tarjoaa yllin kyllin haasteita perinteiselle kollektiivisuuteen ja laajaan solidaarisuuteen perustuvalle liikkeelle. Yhteisöllisyyteen on vahvasti kytköksissä myös osallistuminen ja jäsendemokratia: miten jäsenet voivat päästä mukaan ammattiyhdistysliikkeen verkostoihin aktiivisina toimijoina, minkälaiset mahdollisuudet heillä on vaikuttaa ja sitoutua liikkeen toimintaan ja päätöksentekoon? Pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa järjestelmässä työmarkkinakeskusjärjestöillä on ollut keskeinen rooli paitsi hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa, myös yhteiskuntarauhan, luottamuksen ja vakauden ylläpitämisessä. Järjestöt ovat toimineet tärkeänä sosiaalisen pääoman rakentajana sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Mikäli siis yksilöllistymiskehityksen ja työelämän muutoksen seurauksena ammattiyhdistysliike ajautuu Robert D. Putnamin kuvaamalla tavalla jäsenmaksujen varassa toimivaksi palvelulaitokseksi, voi sillä olla hyvinkin syvällisiä vaikutuksia paitsi liikkeen toimintakykyyn, myös laajemmin yhteiskunnan kehitykseen. Uusi tieto- ja viestintäteknologia ei luonnollisestikaan ratkaise yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman rakentumiseen liittyviä ongelmia. Verkostoyhteiskunnassa verkko kuitenkin on olennainen osa yhteiskunnan infrastruktuuria ja samalla uusi tila, jota ihmiset ja yhteisöt voivat käyttää valitsemallaan tavalla. Tässä tutkimuksessa pyritään luotaamaan sitä, miten ammattiyhdistysliike ja kansalaisjärjestöt laajemminkin voisivat käyttää tätä infrastruktuuria ja tilaa vahvistaakseen omaa yhteisöllisyyttään ja toimintakykyään. Keskeisiä kysymyksiä tässä tutkimuksessa ovat, minkälainen rooli verkkoviestinnällä on tällä hetkellä suomalaisessa ammattijärjestökentässä, minkälaisia uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita järjestöissä on käynnissä, minkälaiset valmiudet suomalaisella työntekijäväestöllä on ottaa käyttöön uutta tieto- ja viestintäteknologiaa, miten tämä tilanne on muuttumassa työelämän sukupolvenvaihdoksen 11/302

12 myötä sekä mikä on uuden tieto- ja viestintäteknologian suhde yhteisöllisyyteen, demokratiaan, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen ylipäätään. Tutkimus on toteutettu monistrategisesti. SAK:laisten palkansaajien tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä valmiuksia ja asenteita on selvitetty loka-marraskuussa 2003 toteutetun kvantitatiivisen kyselytutkimuksen kautta. Kyselyssä selvitettiin internetkäytön levinneisyyttä SAK:laisessa jäsenkunnassa, internetin käyttötottumuksia sekä tieto- ja viestintäteknologian merkitystä jäsenen ja liiton vuorovaikutuksessa. Käytössä on myös ollut täydentävää kvantitatiivista tutkimustietoa eräiden ammattiliittojen jäsenkunnan ja luottamushenkilöiden TVT-valmiuksista ja -asenteista. Näitä tuloksia on esitelty tässä raportissa varsin perusteellisesti mahdollisimman hyvän läpileikkauskuvan saamiseksi SAK:laisten palkansaajien verkkoyhteyksistä ja -valmiuksista vuosina Kvantitatiivisten tutkimusten tuloksia on syvennetty ja täydennetty kvalitatiivisin ryhmähaastatteluin. Tutkimukseen haastateltiin talvella 2004 kahta luottamustoimisten SAK:laisten liittojen jäsenten ryhmää sekä nuorista jäsenistä koostuvaa ryhmää. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin myös eräiden ammattiliittojen ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajia. Myös nämä yksilöhaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Mukana haastatteluissa olivat suurimmat SAK:laiset ammattiliitot Palvelualojen ammattiliitto PAM, Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Metallityöväenliitto sekä keskisuurista liitoista Puu- ja erityisalojen ammattiliitto. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen piirissä tehtyjä haastatteluja täydentämään haluttiin valita joukko erilaisia järjestöjä, joiden ennakkoon tiedettiin pohtineen omaa verkkoviestintästrategiaansa, ja joiden arvioitiin joutuneen omassa kehittämistyössään etsimään ratkaisuja samantyyppisiin kysymyksiin kuin SAK ja sen jäsenliitot. Mukaan valittiin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Ruotsin ammatillinen keskusjärjestö LO, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen Amnesty, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Greenpeace. Tämän tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan järjestötoiminnan ja ammattiyhdistysliikkeen haasteita ja tulevaisuutta Manuel Castellsin kuvaamassa verkostoyh- 12/302

13 teiskunnassa, jolle leimallista on muun muassa yksilöllistyminen, identiteetin muutos kollektiivisuudesta kohti projekti-identiteettejä sekä verkostoitumisen välttämättömyys. Lähtökohdan tarkastelulle muodostavat Robert D. Putnamin väitteet amerikkalaisen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman rapautumisesta. Toisessa osassa pohditaan uuden tieto- ja viestintäteknologian, yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden suhdetta: mitkä ovat TVT:n mahdollisuudet yhteisöllisyyden rakentamisessa, poliittisessa vaikuttamisessa, osallistumisessa ja demokratiassa. Kolmannessa osassa tarkastellaan uuden tieto- ja viestintäteknologian roolia ammattiyhdistysliikkeessä: miten ammattiyhdistysliike on omaksunut TVT:n käytön sekä minkälaisia odotuksia siihen on kohdistettu erityisesti SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Esimerkkinä uuden tieto- ja viestintäteknologian käytöstä suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä arvioidaan Suomessa järjestetyn palkansaajajärjestöjen yhteisen Työn puolesta mielenilmauspäivän järjestelyjä ja niiden onnistumista. Neljännessä osassa analysoidaan SAK:laisten palkansaajien verkkoviestintävalmiuksia syksyllä 2003 toteutetun kyselytutkimuksen sekä eräiden edeltävien liittojen jäsentutkimusten perusteella. Näitä tuloksia syventäviä luottamusmiesten ja nuorten jäsenten ryhmähaastatteluja analysoidaan osassa viisi. Kuudennessa osassa kuvataan ammatti- ja kansalaisjärjestöjen suhdetta uuteen tieto- viestintäteknologiaan yhteensä 10 järjestössä tehtyjen haastattelujen kautta. Tutkimuksen viimeisessä osassa pyritään vastaamaan tutkimuksen lähtökohtana esitettyyn kysymykseen: minkälaisia mahdollisuuksia uusi tieto- ja viestintäteknologia voisi avata suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan onko verkosta uuden ajan työväentaloksi? Tutkimukseen on saatu rahoitusta SAK:lta ja Työsuojelurahastolta. 13/302

14 Käsitteistä: Tietoverkoista kyberavaruuteen Useimmat tässä tutkimuksessa käytetyt käsitteet määritellään sitä mukaan kun ne tulevat esille tekstissä. Peruskäsitteet ja niissä tekemäni valinnat haluan kuitenkin määritellä ja perustella jo heti aluksi. Tässä tutkimusraportissa puhutaan paljon tieto- ja viestintäteknologiasta siis TVT:stä. Pelkään, että lyhenne ei ole vielä kovin vakiintunut suomen kieleen ja harhauttaa ajatukset herkästi TV:n maailmaan. Koska tällainen lyhenne Suomessa kuitenkin on käytössä, oli mielestäni perusteltua korvata kansainvälisesti vakiintunut ICT, information and communications technology, kotosuomalaisella nimikkeellä TVT. Uuden tieto- ja viestintäteknologian uutuudesta johtunee, että alan kirjallisuudessa näyttää vallitsevan jonkinasteinen käsitteellinen kaaos. Monia käsitteitä käytetään merkitsemään hyvinkin samaa asiaa, kun taas moni käsite näyttää eri kirjoittajille merkitsevän eri asioita. Internet ja kyberavaruus ovat käsitteitä, joita usein käytetään synonyymeinä kuvaamaan samaa globaalia tietoverkkoa. Voidaan ajatella, että näistä kyberavaruus on käsitteenä laajempi, ja pitää sisällään kaikki sähköisiä aineistoja hyödyntävät tietoverkot, ei vain TCP/IP-yhteyskäytäntöä hyödyntävää maailmanlaajuista yleistä tietoverkkoa, internetiä. Vaikka kyberavaruus käsitteenä on laajasti käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, se tuntuu sopivan huonosti suomalaiseen keskusteluun. (Kts. esim. Paasonen 2003.) Osasyynä lienee käsite space, joka Suomessa on käännettävä joko avaruudeksi tai tilaksi, joista kumpikaan ei oikein tunnu kuvaavan tarkoitettua ilmiötä. Esimerkiksi Sam Inkinen (2000) onkin käyttänyt termiä kybermaailma, joka sallii jalkojen pysyä edes hiukan maassa kybermaailma ei imaise käyttäjäänsä avaruuden mittaamattomaan tyhjyyteen. Tämänkin termin ongelmana on edelleen tuo outo alkuliite kyber-, joka tuo lähinnä mieleen tieteiselokuvien robotti-ihmiset, eikä käsitteen yhteys sen enempää matemaattiseen kuin filosofiseenkaan kybernetiikkaan aukene kovin helposti. 14/302

15 Tässä tutkimuksessa olen yrittänyt välttää harhautumasta kyberavaruuksiin kyberavaruuden termejä olen käyttänyt ainoastaan silloin, kun niitä on lähdekirjallisuudessa ollut vaikea korvata muuttamatta samalla ajatuksellista sisältöä. Itse olen halunnut käyttää arkisempia käsitteitä: internetiä, tietoverkkoja, sähköpostia ja verkkoviestintää. Tutkimuksessa olen halunnut selvittää verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeessä en siis pelkästään esimerkiksi internetin mahdollisuuksia sen yllämainitussa merkityksessä. Verkkoviestinnän käsite on sekin hiukan ongelmallinen. Olen sillä tarkoittanut tapaa, jolla ihmiset ja järjestöt ovat vuorovaikutuksessa tietoverkoissa. Myös tietoverkko on monimerkityksinen käsite: sitä käytetään merkitsemään erilaisista teknisistä osista koostuvaa fyysistä kokonaisuutta, palvelujen kokonaisuutta tai samaa teknistä infrastruktuuria hyödyntävää yhteisöä (Lintilä, 2000, 224). Alan kuitenkin olla yhä vakuuttuneempi siitä, että verkossa ei ole kyse vain tiedottamisesta ja keskustelusta, vaan myös osallistumisesta, toiminnasta, ihmissuhteista ja sosiaalisesta pääomasta. Viestinnän käsite tuntuukin kovin yksiuloitteiselta kuvaamaan kaikkea tätä monimuotoista, osittain hyvinkin toiminnallista aktiivisuutta verkossa. Koska verkkoviestintä kuitenkin on mielestäni mittaamattoman paljon selkeämpi suomalainen ilmaus kuin mikään avaruus, olen edelleen käyttänyt sitä ja nostanut sen rinnalla erikseen toiminnallisen ulottuvuuden, silloin kun se on tuntunut tarpeelliselta. Pelkkä internet käsitteenä puolesta rajoittuisi liiaksi yhteisöjen ja yksilöiden internetsivuilla tapahtuvaan viestintään ja toimintaan. Verkkoviestinnän käsitteeseen olen sisällyttänyt myös sähköpostiyhteydenpidon sekä matkapuhelinten tekstiviestit. Tämäkin on jälleen hankala valinta millä perusteella tekstiviestit ovat verkkoviestintää ja puhelut jotain muuta? Onko verkkoviestintä siis kirjallista viestintää? Vastaus on ei : verkkoviestintä on yhä enemmän myös kuvaa ja ääntä. Verkkoviestinnän rajan vedän tässä kuitenkin vuorovaikutuksen luonteeseen: verkkoviestintä välittyy tieto- tai puhelinverkossa, se ei ole vain keskinäis-, ryhmä- tai joukkoviestintää, vaan mahdollista yhdeltä yhdelle, yhdeltä monelle, monelta yhdelle ja monelta monelle, ja se ainakin jossain määrin sallii meidän irtautua ajasta ja paikasta. 15/302

16 Uusista viestintävälineistä digitaalinen televisio sisältää mielestäni ainakin vielä kovin vähän muita kuin joukkoviestinnällisiä ulottuvuuksia, vaikka onkin avaamassa uuden vuorovaikutteisen väylän, jonka käytön kehittymistä on vielä vaikea ennustaa onhan esimerkiksi digi-tv:n kautta tapahtuvasta sähköpostien vaihdosta jo maailmalta kokemuksia. Verkkoviestinnästä yhdessä digi-tv:n kanssa olen kuitenkin tässä tutkimuksessa käyttänyt digitaalisen viestinnän käsitettä. Helpompi valinta liittyy yhteisöllisyyteen. Verkkoviestinnän avulla rakennettua ja ylläpidettyä yhteisöä voisimme hyvin kutsua verkkoyhteisöksi, jossa koettu yhteisöllisyys olisi näin verkkoyhteisöllisyyttä. Tämä käsite tuntuu kuitenkin ahdistavan yhteisön ja yhteisöllisyyden tiukasti verkon vangiksi jos suljen tietokoneeni ja irtaudun verkosta, katoavatko yhteisö ja yhteisöllisyys johonkin? Tuskinpa vain: yhteisö on edelleen olemassa, vaikka yksikään sen jäsenistä ei olisi verkossa ja yhteisöllisyys elää jäsentensä korvien välissä niin kauan kuin on elääkseen. Virtuaalinen yhteisö ja yhteisöllisyys antavat mielestäni enemmän tilaa yhteisölle ja yhteisöllisyydelle myös tietoverkon ulkopuolella. Virtuaaliyhteisön käsitteen tekee tosin ongelmalliseksi sen ilmeinen näennäisyyden ja sitä kautta merkityksettömyyden ulottuvuus. Virtuaaliyhteisön käsite on vaikea myös siksi, että sitten kirjoitustaidon syntymisen useimmat yhteisömme ovat olleet enemmän tai vähemmän virtuaalisia vain harva yhteisö elää vain ja ainoastaan fyysisessä todellisuudessa. Käsitteellisistä rajoitteista huolimatta olen päätynyt käyttämään virtuaaliyhteisön käsitettä Howard Rheingoldin hengessä. Rheingoldille virtuaaliyhteisö on vastavuoroiseen viestintään perustuva sähköinen verkosto, joka organisoituu yhteisen mielenkiinnon kohteen ja tavoitteen ympärille. Virtuaaliyhteisö syntyy, kun riittävän suuri joukko ihmisiä jatkaa keskustelua verkossa riittävän kauan ja riittävällä tunteella, jotta henkilökohtaisten suhteiden verkostoja voi syntyä. (Rheingold 1993, 5.) Tämä määritelmä jättää uskoakseni yhteisölle elintilaa myös verkon ulkopuolella: kerran syntynyt henkilökohtaisten suhteiden verkosto on jotain, joka elää tietoverkosta riippumatta. Kaikkein eniten minua itseäni vaivaa verkko- ja virtuaalimaailmaan sopivan demokratiakäsitteen löytäminen. Verkkoviestinnän ja virtuaaliyhteisön rinnalle olen valinnut teledemokratian käsitteen yksinomaan siksi, että tämä käsite tuntuu vakiintuneen suomalaiseen kirjallisuuteen kuvaamaan tietoverkkojen käyttöä kansalaisten vaikutuskanava- 16/302

17 na. Teledemokratia johtaa omasta mielestäni ajatukset liikaa puhelinlinjoja pitkin tapahtuvaan demokratiaan ja kuvaa vain välttävästi tietoverkkojen ja demokratian yhteyttä verkostoyhteiskunnassa. Teledemokratiaa parempi käsite tähän olisikin ehkä verkkodemokratia virtuaalisen demokratian käsite viittaisi varmasti liikaa näennäisdemokratiaan. 17/302

18 Osa 1. Ammattiyhdistysliikkeen haasteet Robert D. Putnamin mukaan yhteisöllisyys on Yhdysvalloissa kokenut perustavanlaatuisen romahduksen kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhteisöllisyyden rapautumisen seurauksena myös sosiaalinen pääoma yhteiskunnassa on murentumassa. Aikaisemmin järjestö- ja vapaaehtoistyöhön pitkälti pohjautuva yhteiskunta koostuu Putnamin mukaan nykyään yksilöistä, jotka tekevät kaiken yksin. He ovat löyhissä työsuhteissa, irtonaisissa työyhteisöissä työskenteleviä tv-viihdeaddikteja, joiden käsitys omalle itselle varatusta laatuajasta on työmatkoilla omassa autossa yksin vietetty aika. Nämä yksinäiset kansalaiset hoitavat yhteisöllisyytensä jäänteitä maksamalla jäsenmaksuja palkattujen työntekijöiden pyörittämille kansalaisjärjestöille. He eivät enää luota toisiinsa, mikä merkitsee, että verovaroja on suunnattava yhä enemmän kansalaisten turvallisuuden tunteen ylläpitämiseen. Yksinäiset kansalaiset kärsivät masennuksesta ja itsetuhoisuudesta. (Putnam 2000.) Yhdysvaltojen ohella myös Pohjoismaat ovat tunnettuja järjestöyhteiskuntia. (Putnam 2000, 48.) Myös meillä on käyty keskustelua siitä, mihin suuntaan yksilöllistymiskehitys postmodernissa yhteiskunnassa on johtamassa. Minkälainen rooli ja merkitys järjestöillä, kollektiivisuudella ja yhteisöllisyydellä on tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa? Vaikka sekä USA:ssa että Pohjoismaissa järjestöillä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, amerikkalaista ja pohjoismaista yhteiskuntaa ja järjestöelämää on monessa suhteessa vaikea rinnastaa toisiinsa. Kuitenkin myös Suomessa on koettu samoja muutossuuntia, joita Putnam kirjassaan kuvaa: työelämän muutos, muuttoliike, median parissa käytetyn ajan lisääntyminen, sukupolvimurros ja niin edelleen. Putnamin yhteisöllisyyttä rapauttavista muutossuunnista oikeastaan vain naisten työssäkäynti on ollut suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän vahvuus jo vuosikymmeniä. Onko siis yhteisöllisyys näiden muutosten seurauksena rapautumassa myös Suomessa? Kansalaisjärjestöt, muun muassa ammattiyhdistysliike, on Yhdysvalloissa joutunut jo joutunut etsimään ratkaisuja yhteisöllisyyden rapautumisen tuottamiin haasteisiin. Am- 18/302

19 mattiyhdistysliikkeen asema Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleisemminkin, on vahva siinä missä se Yhdysvalloissa on heikko. Voidaan kuitenkin ajatella, että myös Pohjoismaissa amerikkalaisten järjestöjen vaikeuksista ja kokemuksista voitaisiin ottaa oppia, vaikka yhteisöllisyyden kriisi ei samoja mittasuhteita saisikaan. Luku 1. Onko yhteisöllisyys kriisissä? 1.1 Amerikkalaisen yhteisöllisyyden kuolema Kohti kaupallistunutta ja ammatillistunutta järjestötoimintaa Putnamin mukaan amerikkalaiset kuuluvat edelleen yhtä paljon erilaisiin yhteisöihin ja yhdistyksiin kuin aikaisemminkin, mutta yhteisöjen ja jäsenyyden luonne on muuttunut dramaattisesti. Menettäjiä ovat olleet mm. kirkon puitteissa toimivat yhteisöt, ammattiliitot ja veteraanitoiminta, kun taas nousussa ovat olleet esimerkiksi ammatilliset, etniset sekä harrastuksiin ja urheiluun pohjautuvat yhteisöt. Yleinen koulutustason nousu ei ole enää aikaisempaan tapaan lisännyt ihmisten osallistumista. (Putnam 2000, 59.) Myös urheiluharrastuksissa muutos on ollut ilmeinen: yksilölajit ja erityisesti kotona suoritettavat lajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Ja mitä vähemmän aikaa amerikkalaiset käyttävät urheiluun, sitä enemmän aikaa he vastaavasti käyttävät urheilun katsomiseen. Myös kaikilla muilla mittareilla yhdessä tekeminen on vähentynyt: amerikkalaiset kyläilevät vähemmän, järjestävät vähemmän korttipeli-iltoja tai käyvät töiden jälkeen oluella tai vaikkapa keilaamassa (Mt. 109, ) Yhdistysten määrä Yhdysvalloissa on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa kaksinkertaistunut, mutta niiden jäsenmäärä on romahtanut. Kun 1960-luvulla järjestöön kuului keskimäärin ihmistä, nyt enää noin tuhat. (Putnam 2000, ) Myös ammattiliittojen määrä kasvoi luvuilla hiukan, mutta järjestäytymisaste romahti yli 35 prosenttia. Enimmillään amerikkalaisista palkansaajista noin joka kolmas kuului oman alansa ammattiliittoon. Pudotus on ollut jyrkkä vuoden 1975 noin 28 prosentista vuoden 2000 noin 14 prosenttiin. Ammattiliiton jäsenyys on sekin muuttunut. Putnamin mukaan ammattijärjestöjä toimintaa pyörittää käytännössä palkattu henkilöstö eikä kansanliikkeestä ole juuri mitään jäljellä. Toisaalta ammattiliittoja kohtaan yhteiskunnassa 19/302

20 koettu vastustus on vähentynyt liittojen heiketessä. Niinpä nuori työntekijä ei niinkään vastusta liittoja, mutta ajattelee pääasiassa itseään ja omaa uraansa, eikä koe tarvetta liittyä palkansaajajärjestöön. (Mt. 52, ) Vaikka yhteiskunnallinen aktiivisuus ja järjestöllinen toiminta joillakin mittareilla näyttävät olevan voimissaan, tarkempi tarkastelu osoittaa Putnamin mukaan, että toiminta on kaupallistunut ja ammatillistunut. Järjestöjen toiminnasta vastaavat yhä useammin palkatut työntekijät oli kyse sitten puoluetoiminnasta, hyväntekeväisyydestä tai muusta järjestötoiminnasta jäsenen tehtäväksi jää jäsenmaksun maksaminen. Yhteisöllisyys puuttuu näistä yhteisöistä. Vaikka jäseniä voi yhdistää yhteinen tavoite tai aate, he eivät ole yhteyksissä toisiinsa, eivätkä edes tietoisia toisistaan. (Mt. 39.) Yhteisöllinen toiminta Yhdysvalloissa on perinteisesti rakentunut voimakkaasti kirkon ympärille. Enää nuoret eivät kuitenkaan entiseen tapaan perheen perustettuaan ajaudu mukaan kirkon toimintaan kuten aikaisemmin. Myös kirkon piirissä on kuljettu yhä höllempään ja vähemmän osallistumista vaativaan toimintaan. (Mt. 73, 79.) On esitetty, että amerikkalaisten sosiaalinen pääoma ei olisi rapautunut, se vain olisi siirtynyt työpaikoille. Suuri osa ihmisten sosiaalisista suhteista tosiaankin rakentuu työpaikkojen kautta, samaan aikaan kun järjestöihin kuulutaan yhtä vähemmän, avioerot lisääntyvät, ihmiset avioituvat yhä myöhemmin ja monet elävät yksin yhä pidempiä aikoja. Tiiviiden työystävyyksien määrä ei Putnamin mukaan kuitenkaan ole lisääntynyt, eivätkä amerikkalaisten kaikkein tärkeimmät henkilökohtaiset verkostot löydy työpaikalta. Työelämän muutos on johtanut siihen, että työpaikan ihmissuhteista ei voi tulla kovin syviä ja merkitseviä. (Mt. s ) Ilmapiiri työpaikalla ei muutenkaan kannusta syviin vastavuoroisiin ihmissuhteisiin. Putnamin mukaan kaksi kolmasosaa yhdysvaltalaisista työnantajista valvoo työntekijöitään esimerkiksi seuraamalla työntekijöidensä postia, sähköpostia, puheluita ja tiedostoja sekä videoimalla heitä. Työntekijät joutuvat jatkuvasti kilpailemaan muiden tiiminsä jäsenten kanssa. Tämä muutos rapauttaa Putnamin mukaan työpaikan sosiaalista pääomaa ja vahingoittaa näin laajempaakin yhteisöä. (Mt. 92.) Putnam esittää, että ihmisten työelämä ja yhteisöllinen/sosiaalinen elämä tulisi saada sovitettua yhteen nykyistä paremmin. Hän ei kuitenkaan näe, että yhteisöllisyys voisi 20/302

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä JOHDANTO Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä hyvinvointivaltiosta on siirrytty monitoimijamalliin, jossa suositaan verkostomaista yhteistyötä julkisen, yksityisen

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot