Digitaalisen median teknologiaohjelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalisen median teknologiaohjelmat"

Transkriptio

1 Digitaalisen median teknologiaohjelmat Ulf Lindqvist, Petri Rouvinen, Timo Siivonen, Pekka Ylä-Anttila Teknologiaohjelmaraportti 21/2000 Arviointiraportti

2 Digitaalisen median teknologiaohjelmat Arviointiraportti Etlatieto Oy: Petri Rouvinen Pekka Ylä-Anttila VTT Tietotekniikka: Ulf Lindqvist Timo Siivonen Teknologiaohjelmaraportti 21/2000 Helsinki 2000

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 60 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2000

4 Esipuhe Tieto- ja viestintäteknologioiden nopea kehitys mullistaa paitsi viestintäteollisuuden tuotteita ja rakenteita, myös perinteisen teollisuuden ja palvelusektorin toimintatapoja. Viestintäteknologioiden kehittämiseksi Tekes käynnisti vuonna 1992 GAT-ohjelman, joka oli suunnattu graafisen teollisuuden kehittämiseksi. Tätä seurasivat kansallinen multimediaohjelma ( ) sekä elektronisen painoviestinnän ohjelma ( ). Viestintätekniikan teknologiaohjelmien kolmatta aaltoa edustavat vuonna 1999 päättyneet kolme ohjelmaa: Digitaalisen median sisältötuotteet, Multimedian teolliset sovellukset sekä Terveydenhuollon digitaalinen media. Näissä kolmessa ohjelmassa on digitaalisen median teknologioita sovellettu erilaisilla toimialoilla ja ympäristöissä. Vaikka ohjelmien teknologinen perusta on sama, sovellukset poikkeavat varsin paljon. Ohjelmia voidaan luonnehtia myös erilaisiksi innovaatioprosesseiksi. Digitaalisen median sisältötuotteet -ohjelman tavoitteena oli kehittää viestintäalalle uutta liiketoimintaa ja uusia tuotekonsepteja, oikeastaan kehittää kokonaan uutta teollista toimialaa. Tavoitteena oli siis radikaalien, kokonaan uusien innovaatioiden aikaansaaminen. Multimedian teolliset sovellukset -ohjelmassa taas tavoitteena oli soveltaa viestintäteknologioita muiden teollisten alojen tuotantojärjestelmien tueksi. Innovaatioprosessina tämä merkitsee asteittaista jatkuvaa kehittämistä, inkrementaalisia innovaatioita. Lisäksi tavoittena oli kehittää sovellusten kehittämiseen palvelutarjontaa, joka varmistaa vaikutusten pitkäjänteisyyttä. Terveydenhuoltosektorilla innovaatioiden kehittäminen edellyttää monien eri toimijoiden näkökulmien ja tarpeiden huomioimista. Innovaatioiden käyttöönotto muuttaa useiden osapuolten toimintatapoja ja käytäntöjä. Niinpä Terveydenhuollon digitaalisen median ohjelmaa voidaankin luonnehtia systeemitason innovaatioprosessiksi: tavoitteena on kehittää laajapohjaisia uusia ratkaisuja. Tekesin käytännön mukaisesti Vaikuttavuus-yksikkö tilaa ulkopuolisilta asiantuntijoilta arvion kustakin teknologiaohjelmasta sen päättyessä. Nämä kolme digitaalisen median ohjelmaa päätettiin arvioida yhdessä. Tavoitteena oli arvioida, miten ohjelmat ovat vaikuttaneet alojensa kehitykseen, kasvuun ja rakenteiden uudistumiseen. Arvioinnin ovat tehneet Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila Etlasta sekä Ulf Lindqvist ja Timo Siivonen VTT Tietotekniikasta. Arvioijien asiantuntemus kattaa siis hyvin vaativan tehtävän edellytykset: asiantuntemusta löytyy viestintäsektorista ja teknologian soveltamisesta, innovaatioprosesseista ja teknologiapolitiikasta.

5 Tekes haluaa kiittää arviointiryhmää erinomaisesti suoritetusta vaativasta tehtävästä sekä tärkeistä havainnoista ohjelmatoiminnan ja koko teknologiapolitiikan suhteen. Arviointi on kiteyttänyt sellaisia ajankohtaisia tieto- ja viestintäsektorin kehittämisen ongelmakohtia, joihin teknologiapolitiikassa pitää nyt tarttua. Helsingissä heinäkuussa 2000 Tekes

6 Tiivistelmä Etlatieto Oy ja VTT Tietotekniikka toteuttivat kolmen digitaalisen median teknologiaohjelman arvioinnin siten, että Etlatieto arvioi ohjelmia ylhäältä alaspäin eli talouden rakennekehityksen, kilpailukyvyn ja teknologiapolitiikan yleisten tavoitteiden näkökulmasta ja VTT puolestaan alhaalta ylöspäin eli projekti- ja ohjelmatasolla. Yhdistävänä tekijänä toimi klusteri- ja toimialataso. Arvioinnit tehtiin suurelta osin erillisinä sen jälkeen, kun peruskehikko oli yhdessä täsmennetty. Molemmat arvioitsijat päätyivät samankaltaisiin johtopäätöksiin ohjelmien merkityksestä ja onnistuneisuudesta. Seuraavassa esitetään yhteenveto arvioinnin taustasta sekä keskeisimmistä havainnoista. Talouden kasvun uusi vaihe Muutos innovaatiovetoiseksi taloudeksi. Suomi on muuntunut raaka-aine-, pääoma- ja energiaintensiivisestä taloudesta tieto- ja osaamisintensiiviseksi taloudeksi. Kehitystä nopeuttivat lama ja talouden avautuminen globaalille kilpailulle. Lisäksi asenneilmasto on tullut huomattavasti yrittäjämyönteisemmäksi. ICT oli nostamassa lamasta. Informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (ICT) perustuvan yritystoiminnan kasvu nopeutti Suomen talouden toipumista lamasta. ICT-klusteri on kansantaloudelliselta merkitykseltään jo perinteisen metsäklusterin luokkaa. Kasvu- ja tuottopotentiaaliltaan se on tuntuvasti suurempi. Muutokset välttämättömiä. Digitaalitaloudessa lähes kaikkien alojen toimintalogiikka tulee muuttumaan ICT:n kehityksen myötä. Kyseessä on paradigmaattinen muutos, jonka seurauksena vanhat toimintatavat tulevat vähitellen kilpailukyvyttömiksi. Suomen etumatka kapenee. Avainyritysten, -tuotteiden ja -ilmiöiden johdosta Suomi on hyvässä asemassa ICT:n soveltamisessa ja tuotannossa, joskin suhteellinen etumatkamme tulee kaventumaan. Teknologiapolitiikan rooli Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen. Teknologiapolitiikan tavoitteena on nykyisten ja tulevien kansalaisten hyvinvoinnin maksimointi teknistä kehitystä edistämällä. Se ei sinänsä ota kantaa tulonjako- tai työllisyysnäkökohtiin, mutta vaikuttaa niihin välillisesti. Innovaatiovetoisessa taloudessa teknologiapolitiikka on koulutuspolitiikan ohella tärkein politiikkalohko. Perustelut teknologiapolitiikalle: (1.) markkinaepätäydellisyyksien korjaaminen 1, (2.) teknologian leviämisen tukeminen 2 ja (3.) strategisten päämäärien toteuttaminen 3. Tukitoimia vain jos markkinat eivät toimi. Teknologiapolitiikan ja elinkeinopolitiikan yleensä tulisi toimia vain siellä, missä markkinat eivät toimi. Markkinoiden toimiessa niihin vaikuttaminen on paitsi tarpeetonta niin myös haitallista. Ulkoisvaikutuksien vuoksi yksityiset investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat alimitoitettuja. Suurten yritysten markkinavoiman johdosta uusien ja pienten yritysten markkinoille tulo on liian vaikeaa. Politiikka innovaatioiden mukaan. Radikaalien innovaatioiden edistäminen vaatii erilaista politiikkaa kuin täydentävien innovaatioiden edistäminen. Suomi on erityisesti ICTsektorilla siirtynyt teknologiseen eturintamaan. Perinteisesti suomalaisyritykset ovat 1 Markkinaepätäydellisyydet voivat johtua mm. ulkoisvaikutuksista tai myyjän/ostajan monopolivoimasta. 2 Kriittisen massan luonti ja vankkuri-efektin hyödyntäminen. Teknologian leviämistä julkinen valta tukee mm. ostajana, standardien luojana ja käyttöönoton tukijana. Strategisten päämäärien toteuttaminen luonnollisesti edellyttää visiota tulevasta. 3 Voimavarojen kohdentaminen halutuille aloille.

7 toimineet täydentävien innovaatioiden alueella, jossa tulevaisuutta rakennetaan selkeästi olemassa olevien osaamisen ja vahvuuksien varaan. Tällöin tuotekehityksen tulokset ovat jossain määrin ennustettavissa ja kaupallistaminen suhteellisen suoraviivaista. Radikaaleihin innovaatioihin liittyvä teknologia- ja markkinariski on suurempi; innovaattoreina usein pienet, aloittavat tai kokonaan muilla aloilla toimivat yritykset. Teknologiajohtajan rooli on vaikea. Myös politiikkamielessä teknologiajohtajan rooli on huomattavasti seuraajan roolia vaikeampi. Politiikassa korostuu tiennäyttäjän ja riskinottajan rooli, muiden kokemuksia ei voida käyttää hyväksi samalla tavoin kuin ennen. Teknologiapolitiikka ja digitaalisen median ohjelmat Uutta politiikka-ajattelua. Digitaalisen median teknologiaohjelmat edustavat monessa mielessä uutta teknologiapoliittista ajattelua. Ne eivät keskittyneet pelkästään innovaatioketjun alkupäähän, niiden avulla pyrittiin innovaatioiden kaupallistamiseen kokonaan uusilla markkinoilla ja niissä otettiin harkitusti suurehkojakin riskejä. Taustana visio. Käynnistysvaiheessa digitaalisen median ohjelmien taustalla oli teknologia- ja markkinavisio, johon ohjelmat ankkuroitiin. Rakennemuutoksen tukena. Digitaalisen median ohjelmat ovat vauhdittaneet meneillään olevaa rakennemuutosta. Ohjelmat osana ICT-klusteria. Kokonaisuutena tarkastellen ohjelmat ovat tukeneet ICTklusterin kehitystä ja ao. teknologian suomien mahdollisuuksien realisoitumista suomalaisessa teollisuudessa, palvelutuotannossa ja terveydenhuollossa. Ohjelmat yleisten tavoitteiden mukaisia. Digitaalisen median ohjelmat ovat sopusoinnussa teknologiapolitiikan yleisten periaatteiden kanssa. Ne liittyivät tunnistettuihin kansallisiin painopistealueisiin ja ne tukivat strategista näkemystä aloista, joilla halutaan olla mukana. Lisäksi ohjelmissa oli avoimen kaupallinen ote ja ohjelmiin osallistuneet olivat tietoisia tuen rajallisesta kestosta. Tuotannon subventoiminen rajautui ohjelmien ulkopuolelle. Ongelmana tavoitteiden täsmentäminen. Vaikka ohjelmat sopivat suhteellisen selkeästi rakenteelliseen kehikkoon, ongelmana oli tavoitteiden täsmentäminen ja niissä pysyminen. Osittain tämä oli seurausta jatkuvuuden puutteesta, mikä puolestaan johtui vastuuhenkilöiden vaihtumisesta useaankin kertaan ohjelman kuluessa. Puutteellinen ohjelmien välinen yhteistyö. Kaikissa kolmessa ohjelmassa korostetaan digitaalitalouteen keskeisesti liittyvän verkottumisen ja yhteistyön merkitystä. Paradoksaalista on, että näiden kolmen ohjelman välinen yhteistyö jäi vähäiseksi, vaikka niillä on paljonkin yhteisiä perusteknologioihin ja tavoitteisiin liittyviä lähtökohtia. Tämä korostaa sitä, että ohjelmia aloitettaessa olisi syytä käydä perusteellinen keskustelu eri ohjelmien välisistä yhteyksistä ja siitä, miten ne liittyvät yleisiin yhteiskunta- ja teknologiapoliittisiin tavoitteisiin. Ohjelmien käynnistämisen perusteltu lähtökohta on se, että niillä on saavutettavissa synergiaetuja. Ohjelmien tehtävä on näiden etujen rakentaminen. Digitaalisen median sisältötuotteet ICT:n kehitysvauhtiin eivät perinteiset toimintatavat riitä Uuden toimialan kätilönä. Ohjelman lähtökohtana oli kasvavan, mutta samalla vasta muodostumassa olevan, uusmedia-alan kehitystarpeet ja potentiaalin hyödyntäminen. Kantavana ajatuksena oli uuden teknologiaalan ja sisältöalan yhdistäminen uudeksi toimialaksi. Tässä teknologiaohjelma täytti hyvin tehtävänsä. DMS-ohjelmaan osallistuvien yritysten kaksi leimallista piirrettä ovat hyvä tekninen mutta puutteellinen liiketaloudellinen osaaminen. Ohjelmassa oli mukana osapuolia, jotka eivät entuudestaan tunteneet Tekesin käytäntöjä. Tämä aiheutti paikoitellen pientä liikekitkaa. Onnistuneet hankkeet. Yksittäisten projektien tavoitteet olivat yleensä sopivan kunnianhimoisia, ainutkertaisia ja varsin hyvin käytän-

8 nön tarpeita vastaavia. Projektiryhmän suoritus arvioitiin hyväksi. Tehty työ on myös herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Merkittävästi uutta liiketoimintaa. Ohjelma synnytti muutaman yrityksen, ja olemassa oleviin yrityksiin uusia liiketoiminta-alueita. Näihin on syntymässä 85 uutta työpaikkaa. Uutta liiketoimintaa on syntymässä muita ohjelmia enemmän (190 Mmk/a), joskin tästä yli puolet liittyy yhteen suureen hankkeeseen. Hyöty jakautuu hyvin epätasaisesti. Tämä puolestaan kertoo siitä, että ohjelmassa on otettu selkeitä riskejä, eikä ole toimittu varman päälle. Hyvä näin. Onnistunut Uusmedian Venture Capital. Pilotti on onnistunut yritys viedä yrittäjät ja rahoittajat yhteen. Vaikka hanke on vielä kesken, on sitä jo nyt yleisesti pidetty hyvin onnistuneena. Tämän ja Kansainvälistymispilotin tulokset ovat kuitenkin nähtävissä vasta jonkin ajan kuluttua. Eri toimijoiden välinen yhteistyö toteutui huonosti. Yritysten keskinäistä verkottunutta liiketoimintaa ei ole juuri syntynyt, ainakaan toistaiseksi. (Olisiko keskimääräinen projektikoko ollut liian pieni verkottuneen toimintamallin rakentamiseksi yritysten kesken vai, onko verkottuminen muoti-ilmiö joka yritetään viedä sinnekin, jossa se ei toimi?) Viennin osuus uudesta liiketoiminnasta on noin puolet, mikä on muita ohjelmia alhaisempi luku. Tämä on ollut lievä pettymys. Tutkintoja ja tieteellisiä julkaisuja on syntynyt muita ohjelmia vähemmän. Tämä olikin ohjelman luonteesta johtuen odotettavissa. Nopeasti kehittyvä ala vaatii uusia toimintatapoja. DMS-ohjelma toi konkreettisesti esille Tekesin perinteisen toimintatavan puutteet nopeasti kehittyvällä teknologia-alalla. Alalla tarvitaan nopeata päätöksentekoa, enemmän riskienottoa mutta samalla myös tarkempia liiketoimintasuunnitelmia, jatkorahoitussuunnitelmia ja jälkihoitoa. Ohjelmassa kiinnitettiinkin kiitettävän paljon huomiota liiketoimintamalleihin. Innovatiivisuutta tuettava. ICT-tekniikka vaikuttaa koko toimialan rakenteeseen ja innovaatioilla on tässä keskeinen merkitys. Jatkossakin tarvitaan ohjelmatyyppisiä panostuksia uusmedia-sektoriin, missä entistäkin enemmän korostetaan liiketoimintamallin toimivuutta, arvoketjuverkottumista sekä innovatiivisuutta. Multimedian teolliset sovellukset tehokkuutta vientiteollisuudelle muttei läpimurtoja Konkreettiset tavoitteet. Ohjelma-alan arvoketjun loppukäyttäjä on vahva, perinteinen teollisuus, jolle on etsitty kilpailuetua uudesta verkko- ja multimediatekniikasta. Hankkeet lähtivät yleensä konkreettisesta ongelmasta, joten tuloksillekin oli valmis sovelluskohde. Tavoitteet ovat alusta lähtien olleet realistisia, eikä niitä ole jouduttu projektin aikana oleellisesti muuttamaan. Hyvät tulokset. Hankkeissa on saavutettu konkreettisia tuloksia uusien tuotteiden ja paremman tuottavuuden, mutta myös uusien tietojen, menetelmien, ideoiden ja lähestymistapojen muodossa. Ohjelmassa ollaan saavuttamassa uutta liikevaihtoa 150 Mmk/a, uusia pysyviä työpaikkoja 60 kpl sekä asiakashyötyä yli 130 Mmk/a. Vaikuttavuus tutkintojen kautta. Projektiryhmien suoritus oli hyvä, ja yhteistyö sujui niin yritysten kesken kuin yritysten ja tutkimuslaitosten välillä hyvin. Ohjelmassa suoritettiin 40 akateemista loppututkintoa, mikä on enemmän kuin muissa kahdessa ohjelmassa yhteensä. Lisäksi tuotettiin useita tieteellisiä julkaisuja. Ohjelman yksi merkittävä tulos onkin koulutetut asiantuntijat vientiteollisuuden käyttöön. Tiedotusta ja uudelleensuuntausta. Ohjelmassa panostettiin erityisesti tiedottamiseen laajalla seminaaritoiminnalla. Edelleen tarkennettiin ohjelman suuntausta matkan varrella kahdenkin sisäisen evaluoinnin avulla. Uudelleensuuntaus osoittautuikin hyödylliseksi. Ei teknologiahyppäyksiä. Tämänkin ohjelman sisäinen synergia jäi vaatimattomaksi. Vaikka ohjelma aikaansai uutta liiketoimintaa, ei yhtään teknologiahyppäystä syntynyt. Ohjelma paisui alkuperäisestä suunnitelmasta merkittävästi. Näin ollen on kysyttävä, mikä

9 on itse ohjelman antama lisäarvo toteutetuille hankkeille ja olisiko hyödyt kenties olleet saavutettavissa panostuksilla yksittäisiin tutkimusja kehitysprojekteihin, ilman teknologiaohjelmaa. ICT-sovellushankkeita tarvitaan. Ns. perinteisillä teollisuussektoreilla innovatiivisuus liittyy lähinnä ICT-tekniikan hyödyntämiseen ja uuden lisäarvon tuottamiseen. Panostuksia tarvitaan jatkuvasti tähänkin sektoriin yksittäisten hankkeiden muodossa, mutta yritysten voima riittää tarvittavaan ketjuuntumiseen ja ehkäpä synergiaankin ilman ohjelmia. Terveydenhuollon digitaalinen media verkostolisäarvo syntyy hitaasti Hyvinvointialan yhteistyötä rakennettiin. Ohjelma oli ensimmäinen yritys koota teknisen kehityksen taakse teknologian ja julkisten palvelujen toimijat. Ohjelman parhaimpina saavutuksina pidetäänkin yleisesti laajempaa ymmärtämystä ja yhteistyötä erittäin monimutkaisen ja monitahoisen toimialan sisällä, verkostolisäarvoa sekä uusien toimintamallien kehittämistä perinteisen palvelusektorin ja yrityssektorin välillä. Uudet vuorovaikutusmekanismit. Eräässä hankkeessa analysoitiin pitkälti alan vuorovaikutusmekanismeja sekä esteitä tuotteiden ja palvelujen menestymiselle. Tulosten mukaan ainoa tie menestykseen on rakentaa vuorovaikutusverkosto teknologian kehittäjän, käyttäjän ja julkisen säätelyn välillä. Myös lääkärikunta on syytä ottaa mukaan aikaisessa vaiheessa teknologiakehitykseen. Esimerkiksi Duodecim ja Lääkäriliitto suhtautuvat tähän myönteisesti. Kansalaislähtöistä terveydenhuoltoa kokeiltiin. Tärkeänä tulevaisuuden visiona ja kehityskohteena on myös tuotu esiin terveydenhuoltoalan infrastruktuurin kehittäminen kansalaislähtöiseksi siten, että potilaskohtaiset terveydentilan kehitystiedot saataisiin helposti ja helppolukuisesti esiin. Tähän pyrittiin jo nyt muutamassa TDM-ohjelman hankkeessa. Onnistuneet hankkeet. Teknologisesti hankkeet ovat yleensä onnistuneet ja ne ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia. On syntynyt uusia tuotteita ja palveluja. Ohjelmassa on syntynyt myös kaksi uutta yritystä. Uutta liikevaihtoa on saatujen kyselyvastausten perusteella syntymässä vähintään 130 Mmk/a, uusia pysyviä työpaikkoja 135 kpl sekä asiakashyötyä yli 150 Mmk/a. Alan hallinnolliset esteet rajoittavat tulosten hyödyntämistä. Usean projektin tulosten hyödyntämistä on kuitenkin rajoittanut alan monimutkainen rakenne ja siitä johtuvat hallinnolliset seikat, sekä eri toimijoiden väliset eturistiriidat. Innovaatioiden juurruttaminen on huomattava ongelma silloinkin kun tekniset ratkaisut toimivat ongelmitta. Tästä syystä perinteiset teknis-taloudelliset rahoituskriteerit eivät riitä. Ohjelma paisui selvästi yli alkuperäisten raamien ja kokonaisvolyymi oli lopulta yli puolet kaikkien kolmen ohjelman yhteenlasketusta volyymista. Tätä on vaikeata perustella. Kansalaislähtöinen hyvinvointiala tavoitteena. Terveydenhuoltoalalla innovaatioiden hyödyntämiselle löytyy yhä paljon hallinnollisia esteitä, joiden purkaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä sosiaalisektorin ja teollisuussektorin välillä. Tämä jo sinänsä puoltaa uusia sovellusohjelmia, mutta niiden painopisteenä on oltava alan infrastruktuurin muuttaminen kansalaislähtöiseksi ja tätä tukevien innovaatioiden tukeminen. Innovaatiotoiminnan rahoitus uudessa ympäristössä Uusi rahoitusympäristö. Innovaatiotoiminnan, sen tukemisen ja rahoituksen kenttä on merkittävästi muuttunut muutaman viime vuoden aikana. Erityisesti ICT-sektorilla uusia innovaatioita syntyy usein lyhyessäkin ajassa ja niiden nopea saaminen markkinoille on yritystoiminnan menestymisen edellytys. Varsinkin palveluinnovaatioiden syntymisen ja kaupallistamisen prosessit poikkeavat merkittävästi perinteisestä teollisesta innovaatioprosessista. ICT-sektorilla aiemmin peräkkäisinä nähdyt kehitysvaiheet tapahtuvat usein samaan aikaan: tuoteideaa kehitetään ja tuotteistetaan samanaikaisesti, kun perustetaan uutta yritystä, etsitään toiminnan rahoitusta ja aloitetaan uuden tuotteen markkinointi.

10 Uudenlainen yhteistyö. Uudessa tilanteessa Tekesin rooli on muuttunut tuntuvasti. Toiminta-alue on laajentunut soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen alueelta toisaalta perustutkimuksen suuntaan, toisaalta kaupallistamisen ja markkinoiden suuntaan. Samanlaista selkeää työnjakoa eri toimijoiden välillä kuin aiemmin ei enää välttämättä ole. Kyse on pikemminkin uudenlaisesta yhteistoiminnasta. Tärkeimmät uudet yhteistyökumppanit ovat pääomasijoittajat, joiden toiminnan pääpaino liittyy markkinariskien arviointiin ja kantamiseen. Jälkihoidon korostuminen. Tekesin toiminnan näkökulman laajentuminen merkitsee sitä, että jo alusta alkaen varmistutaan hankkeen kaupallistamismahdollisuuksista ja jatkorahoituksesta samoin kuin siitä, että ohjelmien kuluessa Tekesin kertynyt tieto ja osaaminen olisi jossain muodossa muiden toimijoiden esimerkiksi pääomasijoittajien käytettävissä. Erilaiset tarpeet, erilaiset menettelytavat. Eri toimijoiden roolit uudessa toimintaympäristössä vaihtelevat rahoitettavien teknologioiden ja hankkeiden mukaan. Siksi Tekesin olisi luontevaa kehittää erilaisia menettelytapoja riskitasoltaan ja teknologialtaan selvästi toisistaan poikkeaville hankkeille ja ohjelmille. ICT-sektorilla korostuvat vaatimus toiminnan nopeudesta ja joustavuudesta sekä yhteistoiminnasta muiden innovaatiopolitiikan toimijoiden ja rahoittajien kanssa. Samanlaiset toimintatavat kuin Tekeshankkeissa yleensä eivät välttämättä sovi nopealiikkeiselle ICT-sektorille. Muutosten nopeus sektorilla merkitsee myös sitä, että on oltava rohkeutta ja valmiuksia keskeyttääkin hankkeita, jos ulkoiset olosuhteet muuttavat ratkaisevasti niiden onnistumismahdollisuuksia. Digitaalisen media sovellusohjelmissa pyrittiin edistämään hyvin erilaisia innovaatioprosesseja, vaikka kaikki kolme liittyivätkin ICT-sektoriin. Juuri innovaatioprosessien erilaisuus toi esille tarpeen erilaiseen politiikkaan ja erilaisiin menettelytapoihin. DMS-ohjelmassa oli kyse uudesta toimialasta, usein radikaaleista innovaatioista, palveluista ja odotuksiin perustuvan liiketoiminnan edistämisestä. MUTS-ohjelma tähtäsi täydentävien innovaatioiden edistämiseen vakiintuneilla teollisuustoimialoilla, joten innovaatioiden vaikutukset liiketoimintaan olivat paremmin ennakoitavissa. TDM-ohjelman eräänä tavoitteena oli järjestelmäinnovaatioiden aikaansaaminen, joiden onnistuminen edellyttää monien tahojen yhteistoimintaa. On selvää, että tämäntyyppiset erot innovaatioiden luonteessa edellyttävät eroja myös itse ohjelmissa.

11 Summary Etlatieto Oy and VTT Information Technology have evaluated three technology programmes in digital media. Etlatieto took a top-down approach, i.e., it evaluated the programmes from the macroeconomic perspective of international markets, the Finnish economy, national competitiveness, and overall technology policy principles. VTT adopted a bottom-up approach, i.e., it evaluated the programmes from the microeconomic perspective of individual projects and programmes. The two approaches intervened at the branch or cluster level. After jointly laying common foundations for the evaluations, the two organisations involved conducted their own evaluations separately. Despite the differences in their orientation, the findings of Etlatieto and VTT are quite similar. The background and main conclusions of the evaluation are summarised below. A New Phase of Economic Growth Towards an innovation-driven economy. Finland has transformed itself from an economy intensive in raw materials, capital, and energy into one intensive in knowledge and information.. The Finnish great depression of the early 1990s and increased exposure to global competition accelerated this transformation. Furthermore, the entrepreneurial spirit has picked up tremendously. ICT lent wings to the current upswing. Business related to information and communication technology (ICT) speeded recovery from the recession. The ICT cluster is currently as important as the traditional forest cluster and its growth prospects are extremely bright. The necessity of change. The digital economy, fuelled by rapid advances in ICT, will have fundamental effects on virtually every aspect of business. Due to this paradigm shift, the old ways of conducting business will eventually become obsolete. The relative position of Finland will weaken. Thanks to a few key companies, products and phenomena, Finland can be considered one of the leaders of the ongoing revolution. The other industrialised countries are, however, catching up. The Role of Technology Policy The goal of improving welfare. Technology policy will attempt to improve the welfare of current and future citizens by promoting technological advances; issues of income distribution and employment will be largely left to other policy segments. In an innovation-driven economy, technology policy is one of the most important policy areas. Goals of technology policy: (1) correcting market imperfections 4, (2) promoting the diffusion of technology 5 and (3) supporting strategic objectives 6. Policy is at work only where markets are not. Policy actions are needed only if the market fails for some reason. Tinkering with a functioning market is not only unnecessary but also harmful. It is often argued that due to externalities private enterprise under-invests in education and research. Furthermore, due to the market power of incumbent firms, entry may be sub-optimal in some markets. Different innovations different actions. Radical and incremental innovations call for different policy actions. Finland s strength has traditionally been in the incremental innova- 4 Market imperfections may be a consequence of externalities or monopolistic power among market participants. 5 Promoting diffusion may be related to creation of a critical mass or a bandwagon effect. 6 This simply means that resources are targeted at areas considered desirable.

12 tions of established businesses, where the future is clearly built on existing strengths and the outcomes of innovative activity are somewhat predictable. The technology and market risks associated with radical innovations are much higher. Furthermore, the innovators are often small entrants in a highly turbulent market. The curse of leadership. As far as technology is concerned, Finland has been catching up with the leading industrialised countries for most of the postwar era. Now, however, it may be considered one of the leaders in certain segments, many of which are related to ICT. This poses a new challenge to policy-making; a leader does not benefit from the experience of others but instead sets a path that others may follow. Technology Policy and the Programmes in Digital Media New Policy Thinking. In many ways, the programmes in digital media are examples of new thinking in technology policy. They do not concentrate solely on the early R&D stages of the innovation chain. There is, for instance, a high emphasis on sound business strategies and commercialisation. Furthermore, risks were taken quite aggressively and many newly established firms were involved. Founded on a vision of the future. Upon launching the programmes, both technological and market visions were articulated and the programmes were placed in this context. Promoting structural change. The programmes in digital media have promoted positive structural change in the Finnish economy. Programmes as a part of the ICT cluster. Overall, it can be said that the programmes have supported development of the ICT cluster and realisation of the promise of ICT-related technologies in Finnish business and health care. In line with overall policy goals. The programmes are in line with the overall principles of Finnish technology policy. They are linked to identified national centres of excellence and promote the nation s strategic goals. The programmes did not include forms of support that may be considered anti-competitive, e.g., direct production subsidies. Problems in articulating the objectives of the programmes. Although the programmes were tied to the Finnish context and to a vision of the future, one of the problems seems to have been a clear specification and execution of their objectives. To some extent, this may be related to frequent changes in key personnel. Modest synergies across programmes. All three programmes emphasised the importance of networking and co-operation. Somewhat paradoxically, co-operation across the programmes was quite limited, even though they share a considerable common frontier, at least as far as basic technologies are concerned. This shortcoming underlines the importance of broad discussion on the interconnections across programmes when starting-up. In general, the motivation behind a programme should be synergies between its projects. The managers of a programme should actively seek these synergies. Content Development for Digital Media The Traditional Mode of Operation Is Not Enough Acting as a midwife for a new branch. The programme focused on the development needs and potential of the rapidly growing new media -sector, which is still being formed. The leading motif was to combine the new media technology and content it to a new branch. In this respect, the technology programme fulfilled the intention very well. The participating companies are mainly described by two distinctive properties: good technological skill and limited commercial experience. For many participants, it was their first experience of working with Tekes. This caused friction in some cases. Projects were successful. The scopes of the individual projects were usually ambitious enough, unique and fairly practical in applications. Usually the work done by the project group was considered useful. It also attracted international attention. Significantly new business activities. The programme resulted in a small number of new enterprises and in new business areas in exis-

13 ting companies. At least 85 new jobs will be created. There will also be more new business volume (FIM 190 million per annum) than in the other two technology programmes, although most of this volume is related to a single project. The benefit is thus unevenly distributed. This is evidence that clear risks have been taken, which is considered a good sign. Successful venture capital for new media. The pilot project was a successful attempt to bring entrepreneurs and investors together. Although the project is not yet finished, it has already been termed prosperous. However, the results of the Venture Capital Pilot and the Internationalisation Pilot will be fully evident only after some time. Co-operation between actors insufficient. Business networks between enterprises have been created only to a very limited degree, at least so far. (The average project size might have been too small for the development of a functional network model between the enterprises. Or are we trying to introduce networks as a current trend everywhere, even where it does not work?) Exports account for only about 50 per cent of the new business volume, which was less than in the other technology programmes. This was a disappointment. There are also fewer academic degrees and scientific publications than in the other two programmes. However, this is partly explained by the nature of the programme. A rapidly growing branch requires new modes of operation. The programme clearly illustrated deficiencies in the general action strategy of Tekes in a rapidly developing area of technology. Such a branch requires faster decision-making and more risk-taking, but also better business plans, more detailed plans for monitoring financing, and after-care. On the other hand, in this particular programme more attention was paid to the business plans. Support innovations. In the new media business, ICT technology will have an impact on the entire business structure and innovation will play a major role. In the future, new investments in such programmes will also be needed for the new media sector, where the feasibility of the business model should be even more enhanced, as should networking and innovations. Multimedia Applications for the Industry More Efficiency for the Export Industry but No Breakthroughs Concrete targets. The end user in the value chain of this technology programme is strong, traditional industry, to which the programme should offer competitive advantages in new network and multimedia technology. The projects most commonly focus on an existing problem and hence there is a ready application for the results. The scope was set on a realistic level from the beginning and they have usually not been readjusted during the project. Good results. The projects resulted in concrete results in the form of new products and improved productivity, but also in new knowledge, methods, ideas and approaches to problems. A preliminary quantitative estimation of the outcome promises at least FIM 150 million per annum in new business volume, 60 new jobs, and benefits to end users of more than FIM 130 million annually. Impact through academic degrees. The work of the project groups has been estimated as good and the co-operation has been fruitful both between different companies, and between the companies and the research institutes. The technology programme resulted in 40 academic degrees, which is more than in the other two programmes together. More research papers were also released. One important outcome of the programme is the number of experts trained for the export industry. Information and re-aiming. Within this programme special attention was paid to spreading information through frequent seminar activities. The programme was retargeted twice as a result of internal evaluations. Retargeting paid off. No technology leaps. The synergy achieved in this programme was also limited. Although sufficient new business activities were created, no technology jumps were witnessed. The programme exceeded all the original plans significantly. For this reason it must be asked to what extent has the programme offered an added value to the projects, and whether the same benefits could have been achieved with

14 investments solely in individual research and development projects only. Applied ICT projects needed. Traditional industry innovation is connected with the application of ICT technology in production, marketing and customer service and, hence, the search for added value. Investments are also needed continuously in this sector in the form of individual projects, but the power of the companies is obviously great enough to create the networks needed maybe even the synergy without technology programmes. Digital Media for the Welfare Sector Added Value Grows Slowly Through a Network Co-work established in the welfare sector. The programme was the first serious attempt to mobilise both actors in the technology sector and those in the public service sector behind technical development efforts. The most important outcomes of the programme are therefore considered to include better internal understanding and a climate conducing to co-operation in this complex and intricate branch, added value via networks, and new operating models between the traditional service sector and the private sector. New mechanisms of interaction. In one project, the interaction mechanisms of the welfare sector were studied in more detail, together with the obstacles to new innovative products and service forms. The results showed that success can be achieved only by creating an interactive network between technology developers, end users and public regulation. Also, doctors must be engaged in technology development at an early stage. For example, Duodecim and the Finnish Medical Association are available for such co-operation. Citizen-focused welfare has been tested. One important vision and target is obviously development of the infrastructure of the welfare sector in a more citizen-focused direction to enable fast collection of individual health data and medical histories, in easy-to-read form. This was already the aim of two projects in the programme. Successful projects. Generally, the projects were technologically successful and yielded concrete results in the form of new products and services. The programme has also resulted in at least two new enterprises. According to the answers to the inquiries so far, new business volumes of at least FIM 130 million per annum, 135 new jobs and benefit to the end users of FIM 150 million annually will be achieved. Administrative obstacles complicate application of results. The results achieved in several projects have not been successfully applied in practice due to the complex structure of the welfare sector, administrative restrictions originating from the structure, and conflicts interest between actors. Societal embedding of innovations is a severe problem, even when the new solutions are technically perfect. The old technical and economical criteria for accepting or rejecting projects are therefore not enough. The programme exceeded its original budget frameworks and its final volume was more than half the three programmes all together. This is hard to justify. Citizen-focused welfare as a future target. In the welfare sector many administrative obstacles to the application of new inventions still exist; overcoming then will require a continued co-operation between the social sector and industry. Although this in itself is a motivation for future technology programmes they should focus on changing the infrastructure in a more citizen-friendly direction and on innovations supporting this development. Financing Innovation in an Evolving Financial Environment A change in the financial environment. The financing of innovative activity in Finland has changed considerably in the last few years. To some extent the innovations to be financed have also changed; some ICT- and Internet-related innovations emerge quite rapidly and often the window of opportunity in the market place is not open very long. Furthermore, service innovations, which are in many ways different from traditional industrial ones, are in-

15 creasing in importance. In the fastest developing sectors, the linear innovation chain is becoming obsolete rapidly evolving product generations require that what used to be successive stages of basic and applied research, development and marketing take place concurrently. New forms of co-operation. The role of Tekes is somewhat different in the new environment; its domain has expanded from applied research in both directions, i.e., into basic research on the one hand and into marketing and commercialisation on the other. At the same time the division of labour between Tekes and other actors in the national system of innovation is somewhat unclear. Public institutions, firms, venture capitalists and other investors need to look for the most fruitful form of co-operation. Emphasis on after-care. The broadening scope of Tekes also calls for actions beyond R&D support and loans. In a sense, support from Tekes can be considered seed money for a promising idea, which may lead to further developments after the Tekes project ends. Currently the firms are largely on their own upon completion of the project for small and newly established companies this may pose a problem. Tekes could, for instance, make knowledge it gathers available to private venture capitalists, who could then take on the further financing of the firms growth. Different needs, different approaches. In the current environment, the roles of different actors vary considerably across financed projects and fields of technology. It would therefore seem quite natural for Tekes to have a menu of approaches for different programmes and projects. As discussed above, speed and flexibility are of paramount importance in some branches. Changes in the marketplace may also call for rapid termination of some ongoing projects. The current apparatus seem to work fine in many industrial sectors, but may be inappropriate in some ICT segments. Even though the three programmes in digital media were connected to the ICT cluster, they promoted quite different innovative processes. The Content in digital media programme dealt with an emerging industry, radical innovations, services, and high growth. The Industrial applications of multimedia programme promotes incremental innovations in traditional industrial branches. Thus, the ultimate effects of innovations are more predictable and they have an established distribution channel. The Digital media in health care programme targets system innovations, the success of which depends not only on the innovators themselves but also on the willingness of other parties to adapt. It is quite clear that such a range of innovations across the three programmes calls for a variety of approaches to programme design.

16 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Teknologiapolitiikka ja digitaalisen median ohjelmat Digitaalisen median sisältötuotteet ICT:n kehitysvauhtiin eivät perinteiset toimintatavat riitä Terveydenhuollon digitaalinen media verkostolisäarvo syntyy hitaasti Innovaatiotoiminnan rahoitus uudessa ympäristössä Summary A New Phase of Economic Growth The Role of Technology Policy Technology Policy and the Programmes in Digital Media Content Development for Digital Media The Traditional Mode of Operation Is Not Enough Multimedia Applications for the Industry More Efficiency for the Export Industry but No Breakthroughs Digital Media for the Welfare Sector Added Value Grows Slowly Through a Network Financing Innovation in an Evolving Financial Environment 1 Johdanto Digitaalisen median sovellusohjelmien konteksti Teknologiapolitiikan lähtökohta: taloudellinen kasvu ja kilpailukyky Teknologiapolitiikan rooli: innovaatiovetoisen talouskasvun tukeminen Tietotekniikka nosti Suomen lamasta innovaatiovetoiseen kasvuun Radikaalit ja täydentävät innovaatiot vaativat erilaista teknologiapolitiikkaa Miksi teknologiapolitiikkaa harjoitetaan? Globalisaatio ja tietoteknistyminen keskeisimmät megatrendit Digitaalitalous Digitaalisen median ohjelmat ja teknologiapolitiikka Digitaalisen median ohjelmat ja ICT-klusteri ICT-klusteri ja digitaalisen median ohjelmat Digitaalisen median ohjelmien evaluointi Ohjelmien evaluoinnin metodologia DMS-ohjelma MUTS-ohjelma TDM-ohjelma Evaluoinnin synteesi Ohjelmien onnistuminen/epäonnistuminen...26 Tuotteistamisen ja kaupallistamisen esteet ja menestystekijät...27 Riskienotto ja yritteliäisyys...27 Tehtiinkö ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa virheitä? Ohjelmien organisointi...29

17 4 Johtopäätökset Elinkeino- ja teknologiapoliittinen näkökulma Tuotanto- ja yritysrakenteen muutos: innovaatiovetoiseen talouteen.. 32 Teknologiapolitiikan rooli talousteorian ja -tutkimuksen valossa...33 Elinkeino- ja teknologiapolitiikan tavoitteet Viimeaikaiset muutokset ja Tekesin uusi rooli Digitaalisen median ohjelmien loppuarvio Lähteet...39 Haastattelut Arvioijat...42 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....44

18 1 Johdanto Teknologian Kehittämiskeskuksen (tarjouspyyntö ) toimeksiannosta Etlatieto Oy ja VTT Tietotekniikka ovat arvioineet kolmea digitaalisen sovellusohjelmaa: digitaalisen median sisältötuotteet (DMS), multimedian teolliset sovellukset (MUTS) ja terveydenhuollon digitaalinen media (TDM). Osapuolten sisäisen työnjaon mukaisesti Etlatieto on arvioinut ohjelmia ylhäältä alaspäin kansainvälisten markkinoiden, Suomen kansantalouden ja kansallisten klustereiden näkökulmasta. VTT on suorittanut erillisen alhaalta ylöspäin arvioinnin projektien, yritysten ja muiden osallistujaorganisaatioiden näkökulmasta. Näkökulmat kohtaavat klusteritasolla (kuva 1.1). Mainitut kolme ohjelmaa ovat päättyneet arvioinnin aikana jotkut yksittäiset projektit jatkuvat vieläkin. Projekteihin liittyy merkittäviä kaupallisia ja teknisiä epävarmuustekijöitä, minkä johdosta niiden taloudellista onnistumista voidaan arvioida vasta myöhemmin. Menestyksellistenkin projektien vaikutukset realisoituvat vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluessa. Lopulliset kansantaloudelliset vaikutukset ovat arvioitavissa 5 10 vuoden päästä. Tämä raportin yhteenveto ja johdanto on Etlatiedon ja VTT:n yhteisiä. Etlatieto vastaa osiosta 2jaVTT osiosta 3. 1 Etlatieto vastaa johtopäätösten (Osio 4) johdanto-osuudesta ja osiosta 4.1; VTT vastaa osiosta 4.2. Kansainvälinen talous/markkinat Suomen kansantalous Klusterit/yritykset Sovellusohjelmat Projektit Etlatieto tarkastelee arvioitavia ohjelmia ylhäältä alaspäin eli kansainvälisten markkinoiden, kansantalouden ja klusterirakenteen näkökulmasta Mahdolliset vaikutukset klustereiden menestystekijöihin, kilpailukykyyn? Näkökulmat kohtaavat klusteritasolla VTT tarkastelee ohjelmia alhaalta ylöspäin eli projektien, yritysten ja muiden osallistujaorganisaatioiden näkökulmasta Ohjelmien onnistumiseen vaikuttaneet tekijä? Kv. talous Suomi Klusteri Yritykset Ohjelmat Projektit Kuva 1.1. Osapuolten lähestymistavat. Lähde: Kalvo 3/6 Ylä-Anttilan esityksestä Tekesissä. 1 Etlatieto on kuitenkin toimittanut osion 3 alussa olevan ICT-klusterin esittelyn sekä DMS-, MUTS- ja TDM-ohjelmiin liittyvien toimialojen yleiskuvaukset. 1

19 2 Digitaalisen median sovellusohjelmien konteksti 2.1 Teknologiapolitiikan lähtökohta: taloudellinen kasvu ja kilpailukyky Talous- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on nykyisten ja tulevien kansalaisten hyvinvoinnin mahdollisimman korkea taso. Materialistisesta näkökulmasta tämä viittaa kansallisvarallisuuden ja kansantulon kasvattamiseen. Kansantulo mittaa periaatteessa jaettavissa olevaa arvonlisäystä, joka luodaan pääosin yrityssektorilla. Jatkuva talouskasvu on mahdollista vain tuottavuuden nousun ja siihen liittyvän uuden teknologian soveltamisen avulla. Teknologiapolitiikan tavoitteet eivät periaatteessa poikkea yleisistä yhteiskuntapoliittisista tavoitteista. Teknologiapolitiikkaa toteutetaan edistämällä teknistä kehitystä. Pääsääntöisesti teknologiapolitiikka ei ota kantaa tulonjako- tai työllisyysnäkökohtiin, vaan pyrkii pikemminkin kansantulon maksimointiin. Kansantalouden kilpailukyvystä puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten maan kykyä saavuttaa ja ylläpitää korkea elintaso. Sana kilpailu viittaa vertailuun; absoluuttisen tason lisäksi ollaan kiinnostuneita suhteellisesta asemasta, siis siitä miten maa sijoittuu vertailussa. Maat eivät kuitenkaan suoraan kilpaile kansainvälisillä markkinoilla sen tekevät yritykset. Nykyisin yhä useammat yritykset ovat ylikansallisia. Ne ovat hajauttaneet toimintojaan ympäri maailmaa siten, ettei niillä enää ole selkeästi tunnistettavaa kotimaata. Tässä kontekstissa kilpailukykyinen kansantalous on sellainen, joka pystyy houkuttelemaan kansainvälisesti toimivien yritysten korkean jalostusarvon toimintoja vaarantamatta kansalaistensa työllisyyttä, hyvinvointia tai maan ulkoista tasapainoa (Pajarinen, Rouvinen, & Ylä-Anttila, 1998, s. 16). 2.2 Teknologiapolitiikan rooli: innovaatiovetoisen talouskasvun tukeminen 2 Maan ja sen yritystoiminnan kehityksessä voidaan havaita neljä päävaihetta (kuva 2.1). Vaiheet ovat osin päällekkäisiä ja maa voi siirtyä ketjussa kumpaan suuntaan tahansa. Ensimmäiset kolme, (1.) tuotannontekijäkeskeinen, (2.) investointikeskeinen ja (3.) innovaatiokeskeinen vaihe, voidaan nähdä edistysaskeleina maan kehityksessä; neljännessä vaiheessa maa alkaa taantua. EDISTYS TAANTUMINEN Vaurauskeskeinen Tuotannontekijäkeskeinen Investointikeskeinen Innovaatiokeskeinen (1.) (2.) (3.) (4.) Kuva 2.1. Maan kilpailukyvyn kehityksen neljä vaihetta. Lähde: Porter (1991, s. 592, kuva 10 1). 2 Vartia ja Ylä-Anttila (1996, muunneltu). 3

20 Tuotannontekijäkeskeisessä vaiheessa (1.) maan kilpailukyky perustuu runsaisiin ja halpoihin perustuotannontekijöihin, kuten kouluttamattomaan työvoimaan, luonnonvaroihin jne. Kotimainen investointihyödykkeiden tuotanto ja tuotekehitys on vähäistä. Sovelletaan tuotuja ja yleisesti tunnettuja teknologioita. Yrityksillä on vähän suoria yhteyksiä loppukäyttäjiin. Tässä kehitysvaiheessa teollisuuspolitiikan roolina on lähinnä turvata perustuotannontekijöiden riittävä saatavuus ja edullinen hinta. Kuvaus sopii hyvin Suomen teollistumisen alkuvaiheisiin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle asti. Erityisesti metsäteollisuustuotteet olivat keskeisessä asemassa. Onnekseen Suomi oli kulttuurillisesti ja taloudellisesti lähellä Saksaa ja Ruotsia, joissa tehtiin ja sovellettiin uusia paperiteollisuuden innovaatioita. Teknologian lisäksi myös liikkeenjohto oli osin tuontitavaraa. Investointikeskeisessä vaiheessa (2.) maan yritysten kilpailukyky perustuu niiden mahdollisuuteen ja halukkuuteen investoida aggressiivisesti. Yritykset pyrkivät ostamaan maailmanmarkkinoilta parasta saatavissa olevaa teknologiaa ja tavoittelevat suuruuden ekonomiaa. Ulkomaisia teknologioita saatetaan soveltaa paremmin paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Lopputuotteet ovat suhteellisen standardeja. Elinkeinopolitiikalla on tässä vaiheessa keskeinen rooli: pääomia voidaan esim. julkisin investoinnein suunnata halutuille aloille, nousevia aloja voidaan suojella ulkomaiselta kilpailulta ja investointeihin liittyviä riskejä voidaan pienentää julkisin toimin. Kuvaus sopii toisen maailmansodan jälkeiseen Suomeen aina 1980-luvun alkuun asti. Ajalle oli tyypillistä korkea investointiaste, metsä- ja metalliteollisuuden voimakas kasvu sekä investointeja suosiva talouspolitiikka. Innovaatiokeskeisessä vaiheessa (3.) maa on kansainvälisesti kilpailukykyinen monilla aloilla, joista useilla on merkittävää kotimaista tuotekehitystoimintaa. Kilpailu on kovaa. Kilpailukyky perustuu inhimilliseen pääomaan. Tuotteet ovat differoituja ja niiden palvelusisältö on merkittävä. Edelliseen vaiheeseen verrattuna elinkeinopolitiikan rooli on muuttunut: toimenpiteet suuntautuvat innovaatiotoiminnan tukemiseen ja erikoistuneiden tuotannontekijöiden, esim. koulutetun työvoiman ja tietoinfrastruktuurin, luomiseen ja ylläpitoon. Koulutus- ja teknologiapolitiikka ovat innovaatiokeskeisessä vaiheessa keskeisimmät politiikkalohkot. Kuvaus sopii osin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun Suomeen. Tuolloin kotimainen tietoteollisuutemme oli vahvasti kytköksissä perinteisiin vahvuuksiimme, metsään ja metallin. Elektroniikkateollisuus suuntautui erityisesti automaatioon ja prosessinhallintaan. Siirryttäessä kohti 1990-lukua vaurauskeskeisen vaiheen piirteet tulivat yhä korostetummiksi. Vaurauskeskeisessä vaiheessa (4.) kansantalous nauttii kumuloituneen varallisuuden hedelmistä tulevaisuuden kustannuksella. Korkean elintason saavuttamisen myötä tarve ja halu muutoksiin laskee ja kilpailukyky taantuu. Tuottavuuskasvu on vähäistä ja reaali-investoinnit alimitoitettuja. Siirtymistä varauskeskeiseen vaiheeseen voidaan pitää eräänä merkkinä talous- ja yhteiskuntapolitiikan epäonnistumisesta, koska vallitsevat kannustinjärjestelmät eivät tarjoa riittävää motivaatiota innovaatiotoiminalle ja yrittämiselle. Kuvaus sopii osin Suomeen 1980-luvun lopun osalta. Palvelut ja julkinen sektori kasvoivat voimakkaasti. Reaali-investoinnit tuntuivat kannattamattomilta huimien markkinatuottojen rinnalla. Vauraus osoittautui pian kuvitteelliseksi. 2.3 Tietotekniikka nosti Suomen lamasta innovaatiovetoiseen kasvuun Romahdus 1980-luvun lopussa ja sitä seurannut taloushistoriamme suurin lama 1990-luvun alussa kärjistivät taloutemme heikkouksia ja käynnistivät uudistumisprosesseja, joiden hedelmät alkavat vähitellen näkyä. Vaikka monet muutokset näyttivät tapahtuvan yhtäkkiä, edelsi niitä vuosikymmeniä kestänyt rakennemuutos ja maailmanlaajuinen tietoyhteiskunnan nousu. 4

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC Teollisuuteen vaikuttaa useita muutosajureita, jotka tulisi ymmärtää uhkien sijasta uusina mahdollisuuksina Digitalization

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Where and how economic values are created in the future Finland in global competition

Where and how economic values are created in the future Finland in global competition Where and how economic values are created in the future Finland in global competition Paavo Okko professor emeritus paavo.okko@utu.fi Tallinn, February 12, 2013 Topics of the presentation The new style

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM http://treballiformacio.caib.es/portal www.vetquality.net ES/05/B/F/PP-149311 RATIONALE VET QUALITY In the open, modern society in which we live, and in the changing, dynamic environment of productive

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Skaalatehokkuudesta korkeaan vaikuttavuuteen Esa Viitamo BIT Serve Brunch 8.5.2013 A) Pakkaus metsäklusterin veturina toimialatason näkökulma, teollinen evoluutio

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP 27.9.2007 Juha Berghäll Efecte Oy juha.berghall@efecte.fi / +358 40 589 5121 Kuka puhuu? z Juha Berghäll z Country Manager Finland z Laaja kokemus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

STRATEGISEN MARKKINOINNIN TUTKIMUSKURSSI. Helsinki, 2010 01 12 DI Matti Jaakkola (Aalto) DI Antti Vassinen (Aalto)

STRATEGISEN MARKKINOINNIN TUTKIMUSKURSSI. Helsinki, 2010 01 12 DI Matti Jaakkola (Aalto) DI Antti Vassinen (Aalto) STRATEGISEN MARKKINOINNIN TUTKIMUSKURSSI Helsinki, 2010 01 12 DI Matti Jaakkola (Aalto) DI Antti Vassinen (Aalto) StratMark-hanke Aalto-yliopiston kk:n ja Hankenin yhteinen tutkimushanke + Tähtää strategisen

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken 26.10.2006 Ville Hurnonen Enfo Enfo on sopivan kokoinen kumppani Enfo on uusi, riittävän kokoinen palvelutalo Enfo on suomalainen toimija Enfo

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT HELSINKI METROPOLIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Degree

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot