TIIVISTELMÄ. Johdanto

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ Johdanto Tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamisen ennakointi-hankkeessa (TIDE) tarkasteltiin tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Tarkastelun aikajänne oli vuoteen 21 saakka. Tavoitteena oli määritellä tietoteollisuus- tai ICT (information and communication technology)-toimiala ja sen yleisimmät käsitteet. Lisäksi pyrittiin ennakoimaan toimialan osaamisen tarve niin laadullisesti kuin määrällisestikin siten, että tuloksista on hyötyä alan yrityksille ja järjestöille sekä koulutuksen järjestäjille. TIDE-hankkeen toteuttamisen aikana havaittiin, että hankkeen tulisi selvittää ICT:n hyödyntämistä myös muilla toimialoilla, koska muut alat ovat merkittäviä ICT:n käyttäjiä sekä ICT-ammattilaisten työllistäjiä. TIDE-hanke käynnistyi ICT-alan järjestöjen ja Opetusministeriön aloitteesta. Hankkeen rahoitus tuli järjestöiltä ja Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke alkoi lokakuussa 2 ja päättyi loppuraportin julkistamiseen maaliskuussa 22. Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET ry koordinoi hanketta, ja lisäksi mukana olivat Tietoalojen liitto (aik. Tietotekniikan palveluliitto TIPAL ry), Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry, Opetusministeriö OPM ja Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK. Aineisto ja menetelmät Tärkeimmät hankkeessa käytetyt menetelmät olivat skenaariotyöskentely, kyselytutkimus ja Delfoi-menetelmä eli asiantuntijapaneeli. Tulokset ICT-alan yrityskyselyyn saatiin 114 vastausta. Suurin osa vastaajista ennusti, että hidas positiivinen kasvu luonnehtii tulevaisuudessa ICT-toimialaa. Tietoteollisuusalan arveltiin integroituvan muille aloille, ja ICT-henkilöstön määrän kasvavan. Työvoimatilanne ICTalalla on useimpien vastaajien arvioiden mukaan tasapainossa, tai vajetta on korkeintaan 1 henkeä sekä vuonna 25 että vuonna 21. Markkinatilanne vaikuttaa vastaajien mielestä suuresti ICT-alan työvoimatarpeeseen lyhyellä aikavälillä, ja pitkällä aikavälillä asiakkaiden käyttäytymisen muutokset, uusien markkinoiden ja innovaatioiden ilmaantuminen sekä teknologinen kehitys ovat merkittäviä työvoimatarvetta muuttavia tekijöitä. Suurin osa yrityksistä arvioi, että niiden palveluksessa olevan tietotyövoiman määrä lisääntyy korkeintaan 1 % vuosina Yritysten mukaan lisää henkilöstöä tarvitaan asiakaspalveluun ja asiakasyhteyksiin, projektien johtoon ja hallintaan, teknisiin tehtäviin, suunnittelutehtäviin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin ja myyntiin. Kyky ja halu oppia uutta, henkilökohtaiset ominaisuudet ja kommunikaatiokyky ovat vastaajien mielestä tärkeimpiä uudelta työntekijältä edellytettäviä ominaisuuksia. Koulutustasoittain tarkasteltuna yliopisto- tai korkeakoulututkinnon sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden määrän uskottiin kasvavan hieman, mutta tutkinnottomien työntekijöiden määrän vähenevän. i

2 Muiden toimialojen yritykset olivat varsin tyytyväisiä Suomessa nykyään järjestettävään ICT-alan koulutukseen, mutta monet niistä toivoivat koulutukseen nykyistä enemmän liiketoiminnan tuntemusta. Yritysten tietoteollisuustyövoimalta edellyttämiä ominaisuuksia olivat erityisosaaminen, vahva alan perusosaaminen, sitoutuminen tavoitteisiin ja sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet. ICT-työvoiman määrän muilla toimialoilla arveltiin kasvavan maltillisesti tai pysyvän suunnilleen ennallaan vuoteen 21 asti. Tietoteollisuusalan sisällä toimialojen välillä oli jonkin verran eroja. ICT-valmistuksen yritykset pitivät muiden toimialojen yrityksiä useammin koko maailmaa markkinaalueenaan. Työvoiman siirtyminen ulkomaille ja koulutetun työvoiman puute koettiin suuremmaksi uhaksi kuin palvelujen ja digitaalisen viestinnän yrityksissä. Lisätyövoiman tuontia ulkomailta kannatettiin, jotta työvoimapula saataisiin ratkaistuksi. Tietoliikenneyritykset toimivat ensisijaisesti Suomessa ja arvioivat, ettei niiden asiakaskunta muutu globaaliksi. Koulutetun työvoiman, erityis- ja monialaosaajien puute sekä yritysten siirtyminen ulkomaille koettiin suureksi uhaksi. Tietoliikenneyritysten työntekijöistä muihin yrityksiin verrattuna monet olivat suorittaneet ammatillisen tutkinnon, ja tämän koulutustason työntekijöiden määrän arvioitiin lisääntyvän. ICT-palveluyrityksistä monet toimivat Pohjoismaiden markkinoilla. Yritykset olivat sitä mieltä, että tutkinnottomien työntekijöiden määrä vähenee huomattavasti seuraavan viiden vuoden aikana. Toisiaan tukevia oppiaineyhdistelmiä ei koettu yhtä tärkeiksi kuin muissa yrityksissä. Digitaalisen viestinnän yritykset ennakoivat usein, ettei ICT-henkilöstön määrä kasva nykyisestä. Ne olivat lisäksi usein sitä mieltä, ettei ICT-alalla ole henkilöstövajetta vuonna 25 eivätkä talouden suhdannevaihtelut ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuta työvoimatarpeeseen. Ilman tutkintoa olevan henkilöstön määrän ei arveltu vähenevän. Tutkimuksessa määriteltiin suomalaisen ICT-alan nykytila ja alan kohtaamia muutostekijöitä ja näiden vaikutuksia kehitykseen tarkastelemalla luonnosteltiin alan tulevaisuuden näkymiä. Tämän tutkimuksen perusteella ICT-henkilöstön määrä tietoteollisuusalalla lähes kaksinkertaistuu vuoteen 21 mennessä. Myös muut toimialat arvelivat tarvitsevansa lisää uusia ICT-työntekijöitä. Tietoteollisuustoimialan sisällä tietoliikenneyritykset olivat työvoiman määrän arvioissa varovaisempia kuin ICT-valmistuksen, palvelujen ja digitaalisen viestinnän yritykset: tietoliikenneyritysten arvioiden mukaan ICT-henkilöstön määrä kasvaa vain vähän tai pysyy ennallaan, mutta muut ICT-yritykset ennakoivat suuria kasvuprosentteja. ii

3 Kuvio I. Yrityskyselyyn vastanneiden yrityksien tietotyöhenkilöstön määrän arvioitu kehitys valmistuksessa, palveluissa ja tietoliikenteessä (osalla yrityksistä luvuissa mukana myös ulkomailla oleva henkilöstö) henkilöstömäärä vuosi valmistus tietoliikenne palvelut Yhteensä Kuvio II. Kyselyyn vastanneiden digitaalisen viestinnän yritysten henkilöstömäärän kehitys yritysten omien arvioiden pohjalta (digitaalinen viestintä esitellään erillisessä kuvassa, koska työvoiman määrän suuruusluokka on toisenlainen kuin muilla toimialoilla henkilöstömäärä vuosi digitaalinen viestintä Määrällinen henkilöstövaje näyttäisi kuitenkin olevan pienempi ongelma kuin laadullinen osaamisvaje, eli tarvittavan osaamisen puute. Työvoiman laatua ajatellen erityisesti liiketoiminnan ja/tai teknisen osaamisen merkitys tuntuu lisääntyvän. Lisäksi trendinä näyttää olevan henkilöstön koulutustason nouseminen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella koulutuksessa tulisi ottaa huomioon toimialojen konvergenssin ja muiden iii

4 muutosten aiheuttama uusien osaamisyhdistelmien tarve sekä liiketoimintavalmiuksien ja teknisen osaamisen kysyntä. Kaikissa oppilaitoksissa tulisi huolehtia siitä, että opiskelijat saavuttavat ICT:n perusvalmiudet. iv

5 SAMMANDRAG Inledning I TIDE-projektet (Antecipering av kunnande i informationsindustrin och digitala medier) undersöktes informationsindustrins och digitala mediers framtid och framtidsperspektiven fram till år 21. Målet var att definiera informationsindustri- eller ICT (information and communication technology)-branschen och dess viktigaste begrepp. Man strävade till att förutse behovet av såväl kvalitativt som kvantitativt kunnande inom branschen på ett sådant sätt, att resultaten skulle vara till nytta för företag, organisationer och läroanstalter. Under projektets lopp blev det klart att informationsindustrins roll även inom andra branscher borde inkluderas i projektet, eftersom det finns branscher som utnyttjar mycket informationsindustrin och därmed behöver personal som har specialiserat sig i den. TIDE-projektet startades på initiativ av organisationer inom informationsindustribranschen och Undervisningsministeriet. Det finansierades av organisationerna samt Europeiska Socialfonden. Projektet inleddes i oktober 2 och avslutades med offentliggörandet av slutrapporten i mars 22. SET rf (el-, elektronikoch informationsindustrin) koordinerade projektet och andra medverkande var Tietoalojen liitto (förra Tietotekniikan palvelualojen liitto TIPAL rf), Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom rf, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU rf, Undervisningsministeriet UVM och Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK. Metoder De viktigaste metoderna som användes var scenariometoden, förfrågningen och Delfoimetoden. Resultaten 114 företag svarade på ICT-förfrågningen. De flesta deltagare ansåg att en långsam, positiv tillväxt kommer att karaktärisera ICT-branschen i framtiden. Man antog att ICT branschen kommer att integreras i andra branscher och att mängden av arbetskraft inom branschen ökar. Enligt deltagarnas uppfattning är arbetskraftsituationen inom informationsindustrin i balans, eller bristen på arbetskraft kommer att vara högst 1 personer både år 25 och 21. Marknadssituationen inverkar mycket på arbetskraftsbehovet inom ICT-branschen på kort sikt, medan det på lång sikt handlar om ändringar i kundernas beteende, nya marknader och innovationer och teknologisk utveckling. Största delen av företagen uppskattade att deras ICT-personal ökar med högst 1 % under åren Enligt företagen behövs nya anställda inom informationsindustrin till kundbetjäning och skötsel av kundkontakter, projektledning och administration, tekniska arbetsuppgifter, planering, forskning och produktutveckling, marknadsföring och försäljning. Förmåga och håg att lära nytt, personliga egenskaper och kommunikationsförmåga räknas som viktiga egenskaper för en person som är anställd inom informationsindustrin, anser deltagarna. Man antar, att antalet sådana anställda som har avlagt universitets-, högskole- v

6 eller yrkesskoleexamen kommer att öka lite, medan antalet anställda utan examen kommer att minska. Företag som inte tillhörde ICT branschen var ganska nöjda med Finlands nuvarande ICTutbildning, men de lade fram önskan att den nuvarande utbildningen skulle innehålla mera kännedom om affärsverksamhet. Specialkunnande, stark baskunskap, förbindning till målen och personliga egenskaper är sådana egenskaper som företag önskade av sina anställda. Man uppskattade att mängden av ICT arbetskraft kommer att öka litet eller stannar på samma nivå som nu fram till år 21. Inne informationsindustrisektorn fanns det några olikheter mellan branscher. Företagen inom ICT-produktion ansåg oftare än andra företag att hela världen är deras marknadsområde. Enligt dem, förflyttelse av arbetskraft från utlandet till Finland skulle vara en lösning till brist på arbetskraft. Företagen inom datakommunikation ansåg att Finland är deras primär marknadsområde. Mänga anställda hade avlagt bara yrkesmässig examen, och antalet arbetare i denna utbildningsnivå estimerades att öka. Företagen inom ICT-service koncentrerade sig till verksamhet i de Nordiska länderna. De var av den åsikten att antalet anställda utan examen minskar synnerligt i nästa fem år. Företagen inom digital kommunikation ansåg att antalet ICT anställda inte ökar mera. De tyckte också att det inte ska vara brist på ICT-arbetskraft i 25 och förändringar i den ekonomiska situation och i samhället påverkar inte behovet på arbetare. I denna undersökning definierade man finska ICT-branchens nuvarande tillstånd och orsaker till dess förändringar. Deras påverkan till utveckling iakttogs och på grund av den planerades branschens framtidsperspektiv. Enligt denna undersökning kommer antalet ICT-anställda att nästan fördubblas före år 21. Också företag i andra branscher än ICT förutspådde att de ska behöva mera arbetskraft. Företag inom datakommunikation var mera betänksamma i deras uppskattningar än andra ICT-företag: de uppskattade att de inte behöver nya anställda eller högst några nya anställda före år 21. Andra ICT företag beräknade stora procenten för tillväxten i antalet ICT-anställda. Bristen på arbetskraft tycks vara ett mindre problem än dess kvalitet. Vikten av affärsverksamhet och tekniskt kunnande tycks öka i. En ökning i personalens skolutbildningsnivå är eventuellt också en trend. Vid utbildningen borde man ta i beaktande att olika delar av ICT-sektorn integreras, vilket tillsammans med andra förändringar ökar behovet av nya kunskapskombinationer, affärsverksamhet och teknisk kunnande. Studenterna i alla skolor borde få grundskunskaper i ICT. vi

7 Bild I. Förändringar i antalet ICT-arbetare vid företagen som svarare på förfrågningen antalet ICT-arbetare år produktion telekommunikationer service Sammanlagt Bild II. Förändringar i antalet ICT arbetare vid digital kommunikationens företag som svarade på förfrågningen. antalet ICT-arbetare år digital kommunikation vii

8 SUMMARY Introduction In the TIDE project (acronym for the Finnish words tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamisen ennakointi, Anticipating the Knowledge Needed in the Information Industry and Digital Media) the development and future scenarios of the information industry and the digital media were studied. The time period studied reached as far as the year 21. The goal was to define the information industry or ICT (information and communication technology) sector and what the most common concepts closely connected to ICT really mean. The project also aimed to anticipate the knowledge needed in the sector. This was done, both quantitatively and qualitatively, in such a way that the results would be useful for ICT companies, organisations, and educational institutes. In the course of time the demands for ICT even in other branches were added to the project plan, which originally only covered the ICT sector. Since it was realised that other branches also use ICT significantly and employ ICT experts the research target was broadened to include also other branches than ICT. The project was initiated by Ministry of Education and a number of organisations in the ICT sector. The organisations also financed it together with the European Social Fund. The actual work began in October 2, and was finished with the publication of the final report in March 22. The Federation of Finnish Electrical and Electronics Industry, SET coordinated the project. Other participating organisations were Federation of the Finnish Information Industries, Finnish Federation for Communications and Teleinformatics FiCom, Association of Independent Producers in Finland SAT, Ministry of Education and Espoo-Vantaa Institute of Technology EVTEK. Methods The most important methods used in this project were scenario building, enquiry and Delphi-method. Results The total number of answers received from the ICT survey was 114. Most respondents predicted that a slow positive growth characterises the ICT sector in the future. It was a general thought that the information industry integrates to other branches and the amount of employees in the sector increases. According to the respondents estimates, the employment situation in information industry is in balance or there is shortage of less than 1 persons in both years 25 and 21. The market situation affects strongly the employment situation in short term, and changes in customer behaviour, new markets and innovations as well as technological advancement will modify the employment situation in long term. Most of the ICT firms assessed that the amount of information industry workers they employ will increase by 1 % or less in According to the ICT firms, new ICT workers are needed for customer service and contacts, project leadership and management, technical tasks, planning, research and development, marketing and selling. Ability and willingness to learn new things, personal quality and communication ability are the most important things expected from a new viii

9 employee. The firms estimated that the amount of such workers, who have graduated from university or vocational school, would increase little, but the proportion of employees without any exam will decrease. Companies, which act on other branches than ICT, were quite satisfied with the Finnish ICT-education, but many of them hope more business knowledge to the education. Companies expect that information industry workers have special skills, strong basic skills, commitment to the goals, and suitable personal characteristics. It was expected that the amount of ICT employers increases smoothly or stays at the same level than now until 21. Inside the ICT sector, there were some differences between branches. Companies on ICT producing have more often than other companies the whole world as their marketing area. They were also often of the opinion that the lack of educated employees and the movement of labour to abroad are big problems. According to the ICT producing companies, the movement of labour from other countries to Finland could be a solution to the lack of employees. Telecommunications companies act mainly in Finland and they estimated that their customers are mostly Finnish also in the future. Many workers have only vocational degree, and according to firms, the amount of employees in this educational level will grow. The entrepreneurship of ICT service firms was focused in the Nordic countries. Companies thought that the number of ICT employees without any degree will decrease significantly in the next five years. Digital communication firms estimated that the number of ICT employees will not grow any more. In their opinion, there is no lack of ICT employees in Finland in 25 and changes in the economical situation and society will not affect to the employment situation. The amount of employees without any degree stays at the current level. The present situation of the Finnish ICT sector and the factors that change it were defined in this survey. Their effect to the information industry was studied and some scenarios of the future planned. According to this survey, the amount of ICT employees nearly doubles by the year 21. Also companies on other industry branches than ICT thought that they need more ICT employees. Inside the information industry sector, telecommunications companies were more pessimistic in their estimates than companies in ICT producing, services and digital communication. According to the telecommunications firms, the amount of ICT workers they employ either stays at the same level or increases little. Other ICT companies estimated high increasing percents in the number of ICT workers. The quantitative lack of employees seems however to be a more important problem than the qualitative lack. The need of workers with business and technical knowledge is growing. The educational level of ICT employees tends also to be rising. According to the results got in this survey, education should take into account the changes of information industry, integration of different branches. New combinations of knowledge are therefore ix

10 needed, as well as business knowledge and technical skills. The basic information industry skills should be taught in every educational institute. Figure I. The estimated change in number of ICT employees in Finnish ICT-companies who participated in the enquiry number of ICT employees year production telecommunications services Total Figure II. The estimated change in the number of ICT employees in the digital communication firms who participated in the enquiry. 8 7 number of ICT employees year digital communication x