Energia ei lopu. Energia on keskeinen resurssi maapallon MAAPALLO POTILAANA. Energian kysyntä kasvaa väestön kasvun seurauksena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia ei lopu. Energia on keskeinen resurssi maapallon MAAPALLO POTILAANA. Energian kysyntä kasvaa väestön kasvun seurauksena"

Transkriptio

1 MAAPALLO POTILAANA Energia ei lopu Jaakko Ihamuotila M aapallon tulevaisuus energian osalta on ihmiskunnan hallittavissa, kunhan hallitsemme väestönkasvun. Uusia lääkkeitä tarvitaan vanhojen rinnalle, mutta potilaan ennuste on hyvä. On riittävästi aikaa kehittää uudet energialähteet fossiilisten polttoaineiden tilalle ja välttää kasvihuoneilmiön kiihtyminen. Suurin riski on kohtuuttomasta väestönkasvusta aiheutuva energiankulutusinfektio. Energia on keskeinen resurssi maapallon taloudellisessa kehityksessä ja hyvinvoinnin kasvussa. Teollinen kehitys perustuukin suurelta osin energian valjastamiseen tuotannon palvelijaksi. Siitä on hyvänä esimerkkinä teollinen vallankumous, jossa energia valjastettiin koneiden käyttövoimaksi. Myös tämän päivän teollisuus tarvitsee energiaa käyttövoimakseen, samoin liikenne, joka kuljettaa ihmisiä ja tavaroita koneiden voimalla paikasta toiseen. Voidaan perustellusti väittää, että teollistuneiden maiden korkean elintason taustalla on nimenomaan energia ja sen tehokas käyttö. Energia on myös välttämätön edellytys teknologian kehittämiselle, mistä taas seuraa mahdollisuuksia ympäristösuojelun parantamiseen, maailman väestönkasvun hillitsemiseen ja moneen muuhun asiaan, joiden ratkaiseminen edellyttää maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Toisaalta maailman kasvava väestö tarvitsee jatkuvasti lisää energiaa ja vaatii toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi. Energian kysyntä kasvaa väestön kasvun seurauksena Energian kysyntä maailmassa on lisääntynyt jatkuvasti väestön kasvun ja elintason nousun mukana. Energian käytön kasvu on ollut suurinta teollistuneissa maissa. Duodecim 113: ,

2 Vielä nykyäänkin suurin osa maailman energiasta käytetään teollistuneissa maissa, joiden väestömäärä edustaa vain yhtä viidesosaa koko maailman väestöstä. Pohjois- Amerikassa, joka on energian huippukuluttaja, vuosikäyttö on yli seitsemän öljyekvivalenttitonnia asukasta kohti, kun energiaa käytetään maailmassa keskimäärin vain yhtä öljytonnia vastaava määrä asukasta kohti vuodessa. Meillä Suomessa energiaa kuluu luonnollisesti keskimääräistä enemmän kylmän ilmaston, pitkien etäisyyksien ja energiaintensiivisen teollisuuden takia. Kulutus on meillä noin kuusi öljyekvivalenttitonnia vuodessa asukasta kohti. Lähivuosikymmenien aikana energian käytön odotetaan kasvavan nopeasti kehitysmaiden väestön kasvun ja elintason nousun myötä. Etenkin Kiinan ja Intian väestömäärän kasvu ja elintason nousu saattavat aiheuttaa suuriakin hyppäyksiä energian kysyntään. Myös kysynnän painopiste siirtyy pois OECD-maista kohti itää ja etelää sitä mukaa kuin kehitysmaiden elintaso nousee ja väestön määrä kasvaa. 197-luvun alussa maailman energiankulutus oli noin viittä miljardia öljytonnia vastaava määrä. Kuluvan vuosikymmenen alussa kulutus oli noussut jo yli seitsemään miljardiin tonniin. Kasvu jatkuu niin, että vuonna 21 maailman energiankulutus on jo yli kymmenen miljardia öljyekvivalenttitonnia. Monet tekijät hillitsevät energian kysyntää Vaikka energian kysyntä on vuodesta toiseen kasvanut ja jatkaa kasvuaan edelleen, on kulutuksessa tapahtunut myös paljon positiivista kehitystä tehokkaamman käytön suuntaan (kuva 1). Niin kauan kuin energia oli halpaa, ei kuluttajalla juuri ollut huolta siitä, oliko energian käyttö tehokasta vai ei. Kun energian hinta alkoi nousta, heräsi kuluttajan mielenkiinto ja syntyi kysyntää tehokkaammille laitteille ja energian säästölle. Energian kulutus tuotantoyksikköä kohti indeksinä Energian käyttö ammoniakin valmistuksessa Kokonaisenergiankäyttö raudan valmistuksessa Energian käyttö sähkön tuotantoon (Yhdysvallat).2. Hiilen käyttö raudan valmistuksessa K u v a 1. Teknologian kehitystä: energiapanoksen kehitys raudan, ammoniakin ja sähkön tuotannossa vuosina Energian kulutus on pienentynyt merkittävästi tuotantoyksikköä kohti laskettuna. (World Energy Council 1995) 2394 Jaakko Ihamuotila

3 Monet muistavat vielä 197-luvun öljykriisit, joiden seurauksena öljyn hinta nousi lyhyessä ajassa moninkertaiseksi. Hinnannousu tuli täydellisenä yllätyksenä kuluttajille, talouselämälle ja yhteiskunnalle ja aiheutti monenlaisia reaktioita sopeutumisvaiheessa. Jotkut näistä reaktioista olivat selviä ylilyöntejä, kuten katuvalaistuksen ja liiketilojen valaistuksen säätely ja autonkäyttökiellot, ja näistä luovuttiinkin myöhemmin. Positiivisiakin seurauksia toki oli ja useat niistä jäivät elämään. Energian järkevään käyttöön alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Laitteita parannettiin ja hyötysuhteet kohentuivat. Opittiin tarkastelemaan energian käyttöä kokonaisuutena ja etsimään kokonaisratkaisuja, jotka antoivat parhaan hyödyn. Noiden vuosien jälkeen energiankäyttö on tehostunut huomattavasti. Jos verrataan esimerkiksi OECD-maiden teollisuuden tuotantoa ja energian käyttöä keskenään, nähdään, että nykyään saadaan yhtä suuri tuotanto aikaan lähes puolta pienemmällä energiamäärällä kuin vuonna 1973 (kuva 1). Eroja on tietenkin olemassa eri teollisuudenalojen välillä. Uusin teollisuus on jo lähtökohdiltaan tehokkaampi energian käyttäjä kuin perinteinen savupiipputeollisuus, vaikka huimaa kehitystä on tapahtunut perinteisenkin teollisuuden piirissä. Esimerkiksi terästeollisuus on tehostanut energian käyttöä viime vuosikymmenien aikana sekä teollisuus- että kehitysmaissa. Itse asiassa edistyminen on ollut nopeinta kehitysmaissa. Näiden esimerkkien pohjalta voidaan arvioida, että energian tehokas käyttö on myös tulevaisuuden trendi, joka omalta osaltaan toimii vastavoimana energian kysynnän kasvulle. Tutkijoiden mielestä on mahdollista päästä yhä parempiin hyötysuhteisiin energian käytössä, tuotannossa, siirrossa ja jakelussa. Pelkkä laitteiden ja siirtojärjestelmien tehokkuuden parantaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös ohjelmia, joiden avulla muutetaan kuluttajien asenteita ja kulutustottumuksia. Uusilla käyttötottumuksilla päästään usein huomattavasti parempaan ratkaisuun kuin pelkillä teknisillä parannuksilla. Esimerkiksi auton käytön kokonaistehokkuuteen vaikuttavat huomattavasti enemmän ajajan ajotottumukset kuin moottorin tekniset parannukset. Meillä Suomessa on käynnissä useita ohjelmia, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuluttajien valintoihin ja muuttamaan kulutuskäyttäytymistä pysyvästi järkevämmän energiankäytön suuntaan. Esimerkiksi asuntojen lämmitystä pyritään tehostamaan ohjelmalla, joka liittää lämmityksen osaksi asumismukavuutta hyvin toimivien laitteiden, etukäteissuunnittelun ja seurannan avulla. Energian käyttöä ohjataan hintojen ja verojen avulla lähes kaikissa maissa. Usein tähän toimintaan liittyy kuitenkin myös valtiontaloudellisia tarpeita, niin että loppujen lopuksi on vaikea sanoa, kuinka paljon toimenpiteet ohjaavat energian tehokkaampaan käyttöön ja kuinka paljon mukana on pelkkää varojen keräämistä verottajan kirstuun. Suomalaisia kiinnostaa tilanne Venäjällä, joka on maailman rikkaimpia maita energian suhteen ja suuri energian tuottaja. Tätä nykyä kaikki energian kuluttajahinnat ovat Venäjällä alle maailmanmarkkinoiden tason, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttaja ei maksa käyttämästään energiasta vientimarkkinoilta saatavaa tai tuotantokustannuksiin perustuvaa täyttä hintaa. Alihinnoittelu johtaa puolestaan siihen, että energian tehokkaaseen käyttöön ei kiinnitetä huomiota. Sen vuoksi energiaa tuhlaantuu suuria määriä. Energian tuotantoa tuetaan maailmassa edelleen yleisesti valtion varoin. Esimerkiksi Saksa subventoi jatkuvasti kotimaisen hiilen tuotantoa. Kun energiamarkkinat ovat muuttumassa maailmanlaajuiseksi, tulisi kiireimmiten pyrkiä pois tukiaisista ja valtionavuista. Vain siten saadaan energian hinnoittelu vastaamaan kansainvälisiä tasoa ja vaikuttamaan oikein energian käytön tehokkuuteen. Energia ei lopu 2395

4 Energian hinnoittelu ja verotus löytää luonnollisen tasapainonsa maailmanlaajuisilla markkinoilla. Yksittäisen maan tai yhteisön ei ole mahdollista ottaa käyttöön kilpailukykyään menettämättä sellaista verotusta tai lainsäädäntöä, joka poikkeaa maailmanmarkkinoiden tasosta. Esimerkiksi energian verotus hiilidioksidin osalta on mahdollista vain maailmanlaajuisen sopimuksen puitteissa. Kaiken kaikkiaan energian kysyntä kasvaa elintason nousun ja väestönkasvun mukana, mutta energian säästö ja käytön tehokkuuden paraneminen hidastavat kasvua etenkin OECD-maissa, eikä kehitysmaissakaan välttämättä seurata täsmälleen vanhojen teollisuusmaiden jälkiä, koska uusin tehokas teknologia on otettavissa niissä heti käyttöön. Energian tarjonta kasvaa Energian tarjonta maailmassa on kasvanut kysynnän mukaan ja kasvaa kysyntää vastaavasti myös tulevaisuudessa. Energiavaroja on käytettävissä, mutta energian muoto ja varojen sijainti vaihtelevat. Pitkän aikavälin tarkastelussa näkyy selvästi, että kullakin aikakaudella on käytössä sille sopivin energiamuoto. Maatalousyhteiskunnassa yleisin energiamuoto oli puu eri muodoissaan. Teollinen vallankumous toi tilalle ensin hiilen ja myöhemmin öljyn. Nyt ollaan liikkumassa kaasun käytön suuntaan. Kaasun tuotanto kasvaa ja kaasun osuus maailman energian käytöstä lisääntyy. Öljyn osuus sen sijaan ei juuri kasva. Sekä öljyettä kaasuvaroja on vielä runsaasti hyödyntämättä (kuvat 2 ja 3). Toistaiseksi on joka vuosi löydetty enemmän uusia varoja kuin on kulutettu. Näillä näkymin öljyä riittää nykykulutuksella mitattuna yli 4 vuoden käyttöön ja kaasua 7 vuodeksi. Koska fossiilista energiaa on kuitenkin olemassa vain rajallinen määrä, on välttämätöntä, että uusia energiamuotoja kehitetään tulevaisuuden varalle. Miljardia öljyekvivalenttitonnia Vuosia Jäljellä olevat öljyvarat suhteessa vuosituotantoon Öljyvarat yhteensä Jäljellä olevat öljyvarat Kumulatiivinen tuotanto K u v a 2. Öljyvarojen riittävyys: öljyä riittää nykykulutuksella mitaten yli 4 vuoden käyttöön ja uusia varoja löydetään jatkuvasti. (World Energy Council 1995) 2396 Jaakko Ihamuotila

5 Miljardia öljyekvivalenttitonnia Vuosia Jäljellä olevat kaasuvarat suhteessa vuosituotantoon Kaasuvarat yhteensä Jäljellä olevat kaasuvarat Kumulatiivinen tuotanto K u v a 3. Kaasuvarojen riittävyys: kaasua riittää nykykulutuksella mitaten 7 vuoden käyttöön. (World Energy Council 1995) Kullakin energiamuodolla on siis oma luonnollinen käyttöaikansa, jonka pituus on useita kymmeniä vuosia. Ajan kuluessa umpeen tulee käyttöön uusi energiamuoto, joka puolestaan lähtee kiertämään omaa kiertoaan. Siirtyminen energiamuodosta toiseen tapahtuu taloudellisin perustein ja siitä syystä, että yhteiskunta ja teknologia ovat siirtyneet uuteen vaiheeseen (kuva 4). Entisen energiamuodon loppuminen ei ole ollut kertaakaan syy uuden energiavaihtoehdon valta-aseman syntyyn. % Hiili Perinteiset uusiutuvat energiamuodot Öljy Kaasu Vesivoima Ydinvoima K u v a 4. Maailman primaarienergian osuudet energiankulutuksesta vuosina Energiamuodoilla on maailman markkinaosuuksina mitaten oma kiertokulkunsa, jonka pohjana ovat teknologian taso ja yhteiskunnan rakenne. (World Energy Council 1995) Energia ei lopu 2397

6 Useimmat nyt käytössä olevista energiamuodoista, kuten öljy ja kaasu, ovat fossiilista energiaa. Niiden hallitseva asema jatkuu vielä kauan, sillä se perustuu runsaisiin varoihin, käytön monipuolisuuteen ja helppouteen sekä jatkuvasti parantuvaan tekniikkaan, josta hyvä esimerkki on vaikkapa kaasukäyttöinen voimalaitos, jossa päästään jo yli 9 %:n hyötysuhteeseen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Historia opettaa, miten hitaasti muutokset tapahtuvat. Uuden energiamuodon käyttöönottoon tarvitaan uutta teknologiaa, uutta oppimista, perusinfrastruktuurin rakentamista ja valtavaa pääomapanostusta. Liikenteessä kesti vuosikymmeniä siirtyä hevosvetoisista vaunuista ensin junaan, sitten autoon ja lentokoneeseen. Kun energian tarjonta paranee ja monipuolistuu, lisääntyvät myös energian huoltovarmuus ja kuluttajien valinnan mahdollisuudet. Uudet uusiutuvat energiamuodot ovat kehittymässä. Niiden arvioidaan tarjoavan suuria mahdollisuuksia tulevaisuudessa, samoin kuin tuulienergian. Biomassalle ennustetaan merkittävää asemaa uusien lajikkeiden, kasvatusmenetelmien ja korjuumenetelmien kehittyessä. Melkoisen uusi tulokas maailman energiakentässä on metanoli, jonka käytön arvioidaan kasvavan ensi vuosisadan toisella puoliskolla. Myös aurinkoenergiaa käytettäneen tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän, onhan auringon säteilyenergian määrä maapallolle 2 kertaa ihmisen nyt käyttämän hyötyenergian suuruinen. Myöhemmin 2-luvulla edelleen kehitetty ydinvoima, etenkin fuusioenergia tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Uusi tokamakreaktorihanke ja meneillään oleva kehitysyhteistyö Japanin, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä mahdollistanee ensimmäisen toimivan laitoksen käyttöönoton joskus 22-luvulla. Myöhemmin 2-luvulla siirryttäneen vetytalouteen ja uuteen teknologiaan perustuviin uusiutuviin energialähteisiin. Päätelmä energian tarjonnasta on, että fossiiliset varat riittävät pitkälle 2-luvulle. Uusia energiamuotoja, etenkin uusiutuvaa energiaa, pystytään kehittämään ajoissa, joten niukkuutta energian tarjonnasta ei ole näköpiirissä eikä energiasta tule estettä elintason nousulle maailmassa, kunhan väestönkasvu pystytään pitämään kohtuullisissa rajoissa. Energia ja ympäristö Energia ja ympäristö ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Kumpaakaan ei voi tarkastella toisesta riippumatta eikä tehdä ratkaisuja ottamatta huomioon niiden vaikutuksia toisen alueelle. Energia vaikuttaa ympäristöön sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Useimpiin energian ei-toivottuihin paikallisiin vaikutuksiin on jo kiinnitetty huomiota ja käynnistetty ohjelmia, joilla on pienennetty haittavaikutuksia tuntuvasti. Ohjelmissa on käytetty hyväksi uutta teknologiaa ja kulutustottumusten uudistamista ja kehitetty kokonaan uudenlaisia energiajärjestelmiä. Ohjelmilla on vähennetty olennaisesti esimerkiksi rikki- ja typpipäästöjä. Liikenteen ympäristöongelmia on ratkaistu uudella teknologialla, esimerkiksi autoissa katalysaattoreilla. Myös ympäristöystävällisillä polttoaineilla on saatu hyviä tuloksia, kuten uusilla runsashappisilla polttoaineilla. Ydinvoiman käytön valvontaan on kehitetty uusia valvontajärjestelmiä. Vieläkin avoimempaan kansainväliseen tiedonvaihtoon ja nykyistä paremmin toimiviin valvontajärjestelmiin on ydinenergian alalla tarvetta. Tämänsuuntaisia hankkeita onkin käynnissä. Ongelmaksi jää hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Toistaiseksi ei ole onnistuttu vähentämään hiilidioksidipäästöjä kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Pulmalliseksi 2398 Jaakko Ihamuotila

7 199 = Loppuenergian hiilipitoisuus indeksinä, 199 = K u v a 5. Ennuste energian hiilidioksidipitoisuuden kehityksestä vuosina Tulevaisuuden energia sisältää yhä vähemmän hiiltä. (World Energy Council 1995) tilanteen tekee se, että suuri osa päästöjen kasvusta tulee kehitysmaista, joilla ei ole riittäviä taloudellisia edellytyksiä asian hoitamiseen. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu on yhteydessä ilmaston lämpenemiseen. Kansainvälisten suositusten toimeenpaneminen olisi välttämätöntä, jotta jatkuvan kasvun trendi saataisiin taittumaan. Huoli maailman ympäristön muuttumisesta on viime vuosien aikana johtanut siihen, että energian ja ympäristön vuorovaikutus otetaan lähtökohdaksi pitkän aikavälin ratkaisuille ja kestävälle kehitykselle. Useita maailmanlaajuisia ympäristösopimuksia on tehty, ja niiden toteutumista seurataan ja raportoidaan kansainvälisillä foorumeilla. Lopuksi Maapallon energiankulutuksen tilaa ja tulevaisuutta arvioitaessa on ensimmäiseksi todettava maailman väkiluvun kasvu, ehkä jopa kaksinkertaistuminen ensi vuosisadan puoleenväliin mennessä. Se merkitsee energiankulutuksen kasvua, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa. Vaikka elintaso nousee, arvioidaan kulutuksen lisääntyvän parhaimmassa tapauksessa väestön kasvua hitaammin. Syynä tähän on energian tehokkaampi käyttö. Tehokkuuden arvioidaan kasvavan jopa prosenttiyksiköillä vuodessa. Energian käyttö muuttuu siten, että siirrytään käyttämään yhä kevyempää ja jalostetumpaa energiaa. Esimerkkejä tästä ovat sähkö, maakaasu, laadukkaat öljytuotteet, metanoli ja lopulta vety. Myös uudella teknologialla tuotettu bioenergia tulee markkinoille. Energiamuodot uusiutuvat, mutta energiaa sinänsä riittää. Maailman energiavarojen riittävyys kasvaa teknologian ja taloudellisten tekijöiden mukana. Vaikka energian saatavuudessa saattaa ilmetä ajoittaista, alueellista niukkuutta, energia ei aseta estettä maailmanlaajuiselle kehitykselle. Ympäristökysymyksistä on ratkaistu jo suurimmat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta. Niihinkin ollaan etsimässä kansainvälistä ratkaisua neuvotteluteitse. Toisaalta myös siirtyminen uusiin kevyempiin polttoaineisiin vähentää hiilidioksidipäästöjen kasvua. Maapallon tulevaisuus energian suhteen on siten kohtalaisen valoisa. Uusia lääkkeitä tarvitaan vanhojen rinnalle, mutta potilaan ennuste on hyvä. Suurin riski on väestön kohtuuttomasta kasvusta aiheutuva energiankulutusinfektio. Energia ei lopu 2399

8 Kirjallisuutta Energiansäästön palvelukeskus MOTIVA: Energiaekspertin työkirja. Gummerus Oy, Jyväskylä 1996 BP Statistical Review of World Energy The British Petroleum Company p.l.c International Energy Agency: World energy outlook, 1996 Edition. IEA/OECD, 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö: Energiatalous 225, skenaariotarkasteluja. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 3/1997. Oy Edita Ab, Helsinki 1997 World Energy Council IIASA: Global energy perspectives to 25 and beyond. Report 1995 JAAKKO IHAMUOTILA, DI, vuorineuvos Neste Oy Pl 2, 2121 Espoo 24

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot