Energia ei lopu. Energia on keskeinen resurssi maapallon MAAPALLO POTILAANA. Energian kysyntä kasvaa väestön kasvun seurauksena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia ei lopu. Energia on keskeinen resurssi maapallon MAAPALLO POTILAANA. Energian kysyntä kasvaa väestön kasvun seurauksena"

Transkriptio

1 MAAPALLO POTILAANA Energia ei lopu Jaakko Ihamuotila M aapallon tulevaisuus energian osalta on ihmiskunnan hallittavissa, kunhan hallitsemme väestönkasvun. Uusia lääkkeitä tarvitaan vanhojen rinnalle, mutta potilaan ennuste on hyvä. On riittävästi aikaa kehittää uudet energialähteet fossiilisten polttoaineiden tilalle ja välttää kasvihuoneilmiön kiihtyminen. Suurin riski on kohtuuttomasta väestönkasvusta aiheutuva energiankulutusinfektio. Energia on keskeinen resurssi maapallon taloudellisessa kehityksessä ja hyvinvoinnin kasvussa. Teollinen kehitys perustuukin suurelta osin energian valjastamiseen tuotannon palvelijaksi. Siitä on hyvänä esimerkkinä teollinen vallankumous, jossa energia valjastettiin koneiden käyttövoimaksi. Myös tämän päivän teollisuus tarvitsee energiaa käyttövoimakseen, samoin liikenne, joka kuljettaa ihmisiä ja tavaroita koneiden voimalla paikasta toiseen. Voidaan perustellusti väittää, että teollistuneiden maiden korkean elintason taustalla on nimenomaan energia ja sen tehokas käyttö. Energia on myös välttämätön edellytys teknologian kehittämiselle, mistä taas seuraa mahdollisuuksia ympäristösuojelun parantamiseen, maailman väestönkasvun hillitsemiseen ja moneen muuhun asiaan, joiden ratkaiseminen edellyttää maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Toisaalta maailman kasvava väestö tarvitsee jatkuvasti lisää energiaa ja vaatii toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi. Energian kysyntä kasvaa väestön kasvun seurauksena Energian kysyntä maailmassa on lisääntynyt jatkuvasti väestön kasvun ja elintason nousun mukana. Energian käytön kasvu on ollut suurinta teollistuneissa maissa. Duodecim 113: ,

2 Vielä nykyäänkin suurin osa maailman energiasta käytetään teollistuneissa maissa, joiden väestömäärä edustaa vain yhtä viidesosaa koko maailman väestöstä. Pohjois- Amerikassa, joka on energian huippukuluttaja, vuosikäyttö on yli seitsemän öljyekvivalenttitonnia asukasta kohti, kun energiaa käytetään maailmassa keskimäärin vain yhtä öljytonnia vastaava määrä asukasta kohti vuodessa. Meillä Suomessa energiaa kuluu luonnollisesti keskimääräistä enemmän kylmän ilmaston, pitkien etäisyyksien ja energiaintensiivisen teollisuuden takia. Kulutus on meillä noin kuusi öljyekvivalenttitonnia vuodessa asukasta kohti. Lähivuosikymmenien aikana energian käytön odotetaan kasvavan nopeasti kehitysmaiden väestön kasvun ja elintason nousun myötä. Etenkin Kiinan ja Intian väestömäärän kasvu ja elintason nousu saattavat aiheuttaa suuriakin hyppäyksiä energian kysyntään. Myös kysynnän painopiste siirtyy pois OECD-maista kohti itää ja etelää sitä mukaa kuin kehitysmaiden elintaso nousee ja väestön määrä kasvaa. 197-luvun alussa maailman energiankulutus oli noin viittä miljardia öljytonnia vastaava määrä. Kuluvan vuosikymmenen alussa kulutus oli noussut jo yli seitsemään miljardiin tonniin. Kasvu jatkuu niin, että vuonna 21 maailman energiankulutus on jo yli kymmenen miljardia öljyekvivalenttitonnia. Monet tekijät hillitsevät energian kysyntää Vaikka energian kysyntä on vuodesta toiseen kasvanut ja jatkaa kasvuaan edelleen, on kulutuksessa tapahtunut myös paljon positiivista kehitystä tehokkaamman käytön suuntaan (kuva 1). Niin kauan kuin energia oli halpaa, ei kuluttajalla juuri ollut huolta siitä, oliko energian käyttö tehokasta vai ei. Kun energian hinta alkoi nousta, heräsi kuluttajan mielenkiinto ja syntyi kysyntää tehokkaammille laitteille ja energian säästölle. Energian kulutus tuotantoyksikköä kohti indeksinä Energian käyttö ammoniakin valmistuksessa Kokonaisenergiankäyttö raudan valmistuksessa Energian käyttö sähkön tuotantoon (Yhdysvallat).2. Hiilen käyttö raudan valmistuksessa K u v a 1. Teknologian kehitystä: energiapanoksen kehitys raudan, ammoniakin ja sähkön tuotannossa vuosina Energian kulutus on pienentynyt merkittävästi tuotantoyksikköä kohti laskettuna. (World Energy Council 1995) 2394 Jaakko Ihamuotila

3 Monet muistavat vielä 197-luvun öljykriisit, joiden seurauksena öljyn hinta nousi lyhyessä ajassa moninkertaiseksi. Hinnannousu tuli täydellisenä yllätyksenä kuluttajille, talouselämälle ja yhteiskunnalle ja aiheutti monenlaisia reaktioita sopeutumisvaiheessa. Jotkut näistä reaktioista olivat selviä ylilyöntejä, kuten katuvalaistuksen ja liiketilojen valaistuksen säätely ja autonkäyttökiellot, ja näistä luovuttiinkin myöhemmin. Positiivisiakin seurauksia toki oli ja useat niistä jäivät elämään. Energian järkevään käyttöön alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Laitteita parannettiin ja hyötysuhteet kohentuivat. Opittiin tarkastelemaan energian käyttöä kokonaisuutena ja etsimään kokonaisratkaisuja, jotka antoivat parhaan hyödyn. Noiden vuosien jälkeen energiankäyttö on tehostunut huomattavasti. Jos verrataan esimerkiksi OECD-maiden teollisuuden tuotantoa ja energian käyttöä keskenään, nähdään, että nykyään saadaan yhtä suuri tuotanto aikaan lähes puolta pienemmällä energiamäärällä kuin vuonna 1973 (kuva 1). Eroja on tietenkin olemassa eri teollisuudenalojen välillä. Uusin teollisuus on jo lähtökohdiltaan tehokkaampi energian käyttäjä kuin perinteinen savupiipputeollisuus, vaikka huimaa kehitystä on tapahtunut perinteisenkin teollisuuden piirissä. Esimerkiksi terästeollisuus on tehostanut energian käyttöä viime vuosikymmenien aikana sekä teollisuus- että kehitysmaissa. Itse asiassa edistyminen on ollut nopeinta kehitysmaissa. Näiden esimerkkien pohjalta voidaan arvioida, että energian tehokas käyttö on myös tulevaisuuden trendi, joka omalta osaltaan toimii vastavoimana energian kysynnän kasvulle. Tutkijoiden mielestä on mahdollista päästä yhä parempiin hyötysuhteisiin energian käytössä, tuotannossa, siirrossa ja jakelussa. Pelkkä laitteiden ja siirtojärjestelmien tehokkuuden parantaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös ohjelmia, joiden avulla muutetaan kuluttajien asenteita ja kulutustottumuksia. Uusilla käyttötottumuksilla päästään usein huomattavasti parempaan ratkaisuun kuin pelkillä teknisillä parannuksilla. Esimerkiksi auton käytön kokonaistehokkuuteen vaikuttavat huomattavasti enemmän ajajan ajotottumukset kuin moottorin tekniset parannukset. Meillä Suomessa on käynnissä useita ohjelmia, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuluttajien valintoihin ja muuttamaan kulutuskäyttäytymistä pysyvästi järkevämmän energiankäytön suuntaan. Esimerkiksi asuntojen lämmitystä pyritään tehostamaan ohjelmalla, joka liittää lämmityksen osaksi asumismukavuutta hyvin toimivien laitteiden, etukäteissuunnittelun ja seurannan avulla. Energian käyttöä ohjataan hintojen ja verojen avulla lähes kaikissa maissa. Usein tähän toimintaan liittyy kuitenkin myös valtiontaloudellisia tarpeita, niin että loppujen lopuksi on vaikea sanoa, kuinka paljon toimenpiteet ohjaavat energian tehokkaampaan käyttöön ja kuinka paljon mukana on pelkkää varojen keräämistä verottajan kirstuun. Suomalaisia kiinnostaa tilanne Venäjällä, joka on maailman rikkaimpia maita energian suhteen ja suuri energian tuottaja. Tätä nykyä kaikki energian kuluttajahinnat ovat Venäjällä alle maailmanmarkkinoiden tason, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttaja ei maksa käyttämästään energiasta vientimarkkinoilta saatavaa tai tuotantokustannuksiin perustuvaa täyttä hintaa. Alihinnoittelu johtaa puolestaan siihen, että energian tehokkaaseen käyttöön ei kiinnitetä huomiota. Sen vuoksi energiaa tuhlaantuu suuria määriä. Energian tuotantoa tuetaan maailmassa edelleen yleisesti valtion varoin. Esimerkiksi Saksa subventoi jatkuvasti kotimaisen hiilen tuotantoa. Kun energiamarkkinat ovat muuttumassa maailmanlaajuiseksi, tulisi kiireimmiten pyrkiä pois tukiaisista ja valtionavuista. Vain siten saadaan energian hinnoittelu vastaamaan kansainvälisiä tasoa ja vaikuttamaan oikein energian käytön tehokkuuteen. Energia ei lopu 2395

4 Energian hinnoittelu ja verotus löytää luonnollisen tasapainonsa maailmanlaajuisilla markkinoilla. Yksittäisen maan tai yhteisön ei ole mahdollista ottaa käyttöön kilpailukykyään menettämättä sellaista verotusta tai lainsäädäntöä, joka poikkeaa maailmanmarkkinoiden tasosta. Esimerkiksi energian verotus hiilidioksidin osalta on mahdollista vain maailmanlaajuisen sopimuksen puitteissa. Kaiken kaikkiaan energian kysyntä kasvaa elintason nousun ja väestönkasvun mukana, mutta energian säästö ja käytön tehokkuuden paraneminen hidastavat kasvua etenkin OECD-maissa, eikä kehitysmaissakaan välttämättä seurata täsmälleen vanhojen teollisuusmaiden jälkiä, koska uusin tehokas teknologia on otettavissa niissä heti käyttöön. Energian tarjonta kasvaa Energian tarjonta maailmassa on kasvanut kysynnän mukaan ja kasvaa kysyntää vastaavasti myös tulevaisuudessa. Energiavaroja on käytettävissä, mutta energian muoto ja varojen sijainti vaihtelevat. Pitkän aikavälin tarkastelussa näkyy selvästi, että kullakin aikakaudella on käytössä sille sopivin energiamuoto. Maatalousyhteiskunnassa yleisin energiamuoto oli puu eri muodoissaan. Teollinen vallankumous toi tilalle ensin hiilen ja myöhemmin öljyn. Nyt ollaan liikkumassa kaasun käytön suuntaan. Kaasun tuotanto kasvaa ja kaasun osuus maailman energian käytöstä lisääntyy. Öljyn osuus sen sijaan ei juuri kasva. Sekä öljyettä kaasuvaroja on vielä runsaasti hyödyntämättä (kuvat 2 ja 3). Toistaiseksi on joka vuosi löydetty enemmän uusia varoja kuin on kulutettu. Näillä näkymin öljyä riittää nykykulutuksella mitattuna yli 4 vuoden käyttöön ja kaasua 7 vuodeksi. Koska fossiilista energiaa on kuitenkin olemassa vain rajallinen määrä, on välttämätöntä, että uusia energiamuotoja kehitetään tulevaisuuden varalle. Miljardia öljyekvivalenttitonnia Vuosia Jäljellä olevat öljyvarat suhteessa vuosituotantoon Öljyvarat yhteensä Jäljellä olevat öljyvarat Kumulatiivinen tuotanto K u v a 2. Öljyvarojen riittävyys: öljyä riittää nykykulutuksella mitaten yli 4 vuoden käyttöön ja uusia varoja löydetään jatkuvasti. (World Energy Council 1995) 2396 Jaakko Ihamuotila

5 Miljardia öljyekvivalenttitonnia Vuosia Jäljellä olevat kaasuvarat suhteessa vuosituotantoon Kaasuvarat yhteensä Jäljellä olevat kaasuvarat Kumulatiivinen tuotanto K u v a 3. Kaasuvarojen riittävyys: kaasua riittää nykykulutuksella mitaten 7 vuoden käyttöön. (World Energy Council 1995) Kullakin energiamuodolla on siis oma luonnollinen käyttöaikansa, jonka pituus on useita kymmeniä vuosia. Ajan kuluessa umpeen tulee käyttöön uusi energiamuoto, joka puolestaan lähtee kiertämään omaa kiertoaan. Siirtyminen energiamuodosta toiseen tapahtuu taloudellisin perustein ja siitä syystä, että yhteiskunta ja teknologia ovat siirtyneet uuteen vaiheeseen (kuva 4). Entisen energiamuodon loppuminen ei ole ollut kertaakaan syy uuden energiavaihtoehdon valta-aseman syntyyn. % Hiili Perinteiset uusiutuvat energiamuodot Öljy Kaasu Vesivoima Ydinvoima K u v a 4. Maailman primaarienergian osuudet energiankulutuksesta vuosina Energiamuodoilla on maailman markkinaosuuksina mitaten oma kiertokulkunsa, jonka pohjana ovat teknologian taso ja yhteiskunnan rakenne. (World Energy Council 1995) Energia ei lopu 2397

6 Useimmat nyt käytössä olevista energiamuodoista, kuten öljy ja kaasu, ovat fossiilista energiaa. Niiden hallitseva asema jatkuu vielä kauan, sillä se perustuu runsaisiin varoihin, käytön monipuolisuuteen ja helppouteen sekä jatkuvasti parantuvaan tekniikkaan, josta hyvä esimerkki on vaikkapa kaasukäyttöinen voimalaitos, jossa päästään jo yli 9 %:n hyötysuhteeseen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Historia opettaa, miten hitaasti muutokset tapahtuvat. Uuden energiamuodon käyttöönottoon tarvitaan uutta teknologiaa, uutta oppimista, perusinfrastruktuurin rakentamista ja valtavaa pääomapanostusta. Liikenteessä kesti vuosikymmeniä siirtyä hevosvetoisista vaunuista ensin junaan, sitten autoon ja lentokoneeseen. Kun energian tarjonta paranee ja monipuolistuu, lisääntyvät myös energian huoltovarmuus ja kuluttajien valinnan mahdollisuudet. Uudet uusiutuvat energiamuodot ovat kehittymässä. Niiden arvioidaan tarjoavan suuria mahdollisuuksia tulevaisuudessa, samoin kuin tuulienergian. Biomassalle ennustetaan merkittävää asemaa uusien lajikkeiden, kasvatusmenetelmien ja korjuumenetelmien kehittyessä. Melkoisen uusi tulokas maailman energiakentässä on metanoli, jonka käytön arvioidaan kasvavan ensi vuosisadan toisella puoliskolla. Myös aurinkoenergiaa käytettäneen tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän, onhan auringon säteilyenergian määrä maapallolle 2 kertaa ihmisen nyt käyttämän hyötyenergian suuruinen. Myöhemmin 2-luvulla edelleen kehitetty ydinvoima, etenkin fuusioenergia tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Uusi tokamakreaktorihanke ja meneillään oleva kehitysyhteistyö Japanin, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä mahdollistanee ensimmäisen toimivan laitoksen käyttöönoton joskus 22-luvulla. Myöhemmin 2-luvulla siirryttäneen vetytalouteen ja uuteen teknologiaan perustuviin uusiutuviin energialähteisiin. Päätelmä energian tarjonnasta on, että fossiiliset varat riittävät pitkälle 2-luvulle. Uusia energiamuotoja, etenkin uusiutuvaa energiaa, pystytään kehittämään ajoissa, joten niukkuutta energian tarjonnasta ei ole näköpiirissä eikä energiasta tule estettä elintason nousulle maailmassa, kunhan väestönkasvu pystytään pitämään kohtuullisissa rajoissa. Energia ja ympäristö Energia ja ympäristö ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Kumpaakaan ei voi tarkastella toisesta riippumatta eikä tehdä ratkaisuja ottamatta huomioon niiden vaikutuksia toisen alueelle. Energia vaikuttaa ympäristöön sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Useimpiin energian ei-toivottuihin paikallisiin vaikutuksiin on jo kiinnitetty huomiota ja käynnistetty ohjelmia, joilla on pienennetty haittavaikutuksia tuntuvasti. Ohjelmissa on käytetty hyväksi uutta teknologiaa ja kulutustottumusten uudistamista ja kehitetty kokonaan uudenlaisia energiajärjestelmiä. Ohjelmilla on vähennetty olennaisesti esimerkiksi rikki- ja typpipäästöjä. Liikenteen ympäristöongelmia on ratkaistu uudella teknologialla, esimerkiksi autoissa katalysaattoreilla. Myös ympäristöystävällisillä polttoaineilla on saatu hyviä tuloksia, kuten uusilla runsashappisilla polttoaineilla. Ydinvoiman käytön valvontaan on kehitetty uusia valvontajärjestelmiä. Vieläkin avoimempaan kansainväliseen tiedonvaihtoon ja nykyistä paremmin toimiviin valvontajärjestelmiin on ydinenergian alalla tarvetta. Tämänsuuntaisia hankkeita onkin käynnissä. Ongelmaksi jää hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Toistaiseksi ei ole onnistuttu vähentämään hiilidioksidipäästöjä kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Pulmalliseksi 2398 Jaakko Ihamuotila

7 199 = Loppuenergian hiilipitoisuus indeksinä, 199 = K u v a 5. Ennuste energian hiilidioksidipitoisuuden kehityksestä vuosina Tulevaisuuden energia sisältää yhä vähemmän hiiltä. (World Energy Council 1995) tilanteen tekee se, että suuri osa päästöjen kasvusta tulee kehitysmaista, joilla ei ole riittäviä taloudellisia edellytyksiä asian hoitamiseen. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu on yhteydessä ilmaston lämpenemiseen. Kansainvälisten suositusten toimeenpaneminen olisi välttämätöntä, jotta jatkuvan kasvun trendi saataisiin taittumaan. Huoli maailman ympäristön muuttumisesta on viime vuosien aikana johtanut siihen, että energian ja ympäristön vuorovaikutus otetaan lähtökohdaksi pitkän aikavälin ratkaisuille ja kestävälle kehitykselle. Useita maailmanlaajuisia ympäristösopimuksia on tehty, ja niiden toteutumista seurataan ja raportoidaan kansainvälisillä foorumeilla. Lopuksi Maapallon energiankulutuksen tilaa ja tulevaisuutta arvioitaessa on ensimmäiseksi todettava maailman väkiluvun kasvu, ehkä jopa kaksinkertaistuminen ensi vuosisadan puoleenväliin mennessä. Se merkitsee energiankulutuksen kasvua, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa. Vaikka elintaso nousee, arvioidaan kulutuksen lisääntyvän parhaimmassa tapauksessa väestön kasvua hitaammin. Syynä tähän on energian tehokkaampi käyttö. Tehokkuuden arvioidaan kasvavan jopa prosenttiyksiköillä vuodessa. Energian käyttö muuttuu siten, että siirrytään käyttämään yhä kevyempää ja jalostetumpaa energiaa. Esimerkkejä tästä ovat sähkö, maakaasu, laadukkaat öljytuotteet, metanoli ja lopulta vety. Myös uudella teknologialla tuotettu bioenergia tulee markkinoille. Energiamuodot uusiutuvat, mutta energiaa sinänsä riittää. Maailman energiavarojen riittävyys kasvaa teknologian ja taloudellisten tekijöiden mukana. Vaikka energian saatavuudessa saattaa ilmetä ajoittaista, alueellista niukkuutta, energia ei aseta estettä maailmanlaajuiselle kehitykselle. Ympäristökysymyksistä on ratkaistu jo suurimmat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta. Niihinkin ollaan etsimässä kansainvälistä ratkaisua neuvotteluteitse. Toisaalta myös siirtyminen uusiin kevyempiin polttoaineisiin vähentää hiilidioksidipäästöjen kasvua. Maapallon tulevaisuus energian suhteen on siten kohtalaisen valoisa. Uusia lääkkeitä tarvitaan vanhojen rinnalle, mutta potilaan ennuste on hyvä. Suurin riski on väestön kohtuuttomasta kasvusta aiheutuva energiankulutusinfektio. Energia ei lopu 2399

8 Kirjallisuutta Energiansäästön palvelukeskus MOTIVA: Energiaekspertin työkirja. Gummerus Oy, Jyväskylä 1996 BP Statistical Review of World Energy The British Petroleum Company p.l.c International Energy Agency: World energy outlook, 1996 Edition. IEA/OECD, 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö: Energiatalous 225, skenaariotarkasteluja. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 3/1997. Oy Edita Ab, Helsinki 1997 World Energy Council IIASA: Global energy perspectives to 25 and beyond. Report 1995 JAAKKO IHAMUOTILA, DI, vuorineuvos Neste Oy Pl 2, 2121 Espoo 24

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot