Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa"

Transkriptio

1 Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa Itä- ja Kaakkois-Aasian aluemaantiede, APS 120 HY Avoin Yliopisto Tin Yu Ho

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa vuosina Ulkokiinalaisten vaikutus Maakohtaiset tekijät Sijoitukset Hong Kongista ja Taiwanista Miksi juuri Kiina? Johtopäätökset... 9 Lähdeluettelo Liitteet

3 1. Johdanto Kiinan teollistuminen ja taloudellinen kehitys on ollut nopeata viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän aikana Kiina on yltänyt kasvulukuihin, joita teollistuneet maat Suomi mukaan lukien ovat voineet vain uneksia. Teollistuneissa maissa on ruvettukin viime vuosina puhumaan Kiinailmiöstä, jolla tarkoitetaan kotimaisten työpaikkojen katoamisesta halpatuotantomaihin erityisesti Kiinaan. Keskustelu Kiina-ilmiöstä on keskittynyt pääosin sen tuomaan uhkiin, mutta myös Kiinan valtavien kotimarkkinoiden tuomat uudet mahdollisuudet ovat tuotu esille. (Kauppalehti ) Kiinasta on tullutkin suosittu ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI Foreign Direct Investments) kohde ja parin viime vuoden aikana maahan on suuntautunut kaksi kolmasosaa kaikista rajoja ylittävistä tuotannollisista sijoituksista. (Kauppalehti ) Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan pääomasijoituksia, joilla yritys hankkii pysyvän määräysvallan toisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä. Sijoitus tilastoidaan suoraksi sijoitukseksi, jos yritys hankkii vähintään 10 prosentin omistuksen tai äänivallan ulkomaisesta yrityksestä. (Tilastokeskus, Suomen virallisen tilaston laatuseloste) Mitkä seikat sitten selittävät Kiinan vetovoiman sijoituskohteena? Miksi yritykset ympäri maailmaa lähtevät sijoittamaan Kiinaan onko suurin syy Kiinan alhaiset palkat vai löytyykö ulkomaisten suorien sijoitusten takaa muita syitä? Tämän esseen tarkoituksena on etsiä näihin kysymyksiin vastaus viimeisimpien (vuosilta ) tieteellisten tutkimusten perusteella. Essee on rakentunut seuraavasti: seuraavassa kappaleessa, kappaleessa 2, esittelen lyhyesti Kiinan vastaanottaman ulkomaisten suorien sijoitusten määrän kehitystä sekä tuon esille ne tekijät, jotka kirjallisuuden mukaan ovat vaikuttaneet sijoitusten valtavaan määrään. Kappale kolme päättää tämän esseen. 2. Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa vuosina Ulkomaiset sijoitukset Kiinaan eivät ole mikään itsestäänselvyys vaan uusi ilmiö. Kiinan talousuudistukset 1970-luvun lopussa rupesivat sallimaan ulkomaisia sijoituksia, mutta vasta presidentti Deng Xiaopingin Southern tour-matkan jälkeen vuonna 1992 sijoitusten määrä alkoi kasvata voimakkaasti (katso taulukko 1.) (Hsiao F. ja Hsiao M-C 2004). Vuodesta 1993 lähtien 3

4 Kiinasta on tullut suurin ulkomaisten suorien sijoitusten kohdemaa kehitysmaiden joukossa ja on ollut maailmanlaajuisesti toisella sijalla heti Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 2003 Kiina muuttui suurimmaksi suorien sijoituksien vastaanottajaksi koko maailmassa (katso taulukko 2.). Suurin osa sijoituksista on peräisin Hong Kongista ja Taiwanista, joiden osuus on ollut 56 % vuosien aikana (katso taulukko 5). Euroopan Unionin, Yhdysvaltojen ja Japanin osuus on ollut vain noin neljäsosa (Zhang 2005). Tilastojen valossa mistään mullistavasta Kiina-ilmiöstä ei voi vielä ainakaan puhua, koska suuri osa sijoituksista on lähtöisin Hong Kongista ja Taiwanista. Seuraavaksi tarkastelen eri tekijöitä, jotka ovat kirjallisuuden mukaan vaikuttaneet ulkomaisten suorien sijoitusten määrään. 2.1 Ulkokiinalaisten vaikutus Gaon (2003) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ulkokiinalaisten merkitystä Kiinaan tulevasta ulkomaisista suorista sijoituksista. Gaon (2003) tutkimus perustui Rauchin ja Trindaden (2002) tutkimukseen, jonka perusteella tutkijat totesivat, että taloudelliset sekä sosiaaliset verkostot edistävät kansainvälistä kauppaa helpottamalla tiedon kulkua. Rauchin ja Trindaden (2002) mukaan kiinalaisten verkostot helpottavat tiedon jakamista, mikä helpottaa myyjien ja ostajien kaupankäyntiä samaan aikaan kun kiinalaiset yhteisöt vähentävät opportunistista käyttäytymistä kuten sopimusten rikkomista yhteisöllisten seuraamuksien kautta. Kymmenen suurimman Kiinaan sijoittaneiden maiden joukosta löytyvät Hong Kong ja Macao, Taiwan, Singapore sekä Thaimaa, joilla on kaikilla huomattava kiinalainen väestö. (Katso taulukko 4.). Gao (2003) halusi tutkia onko kiinalaisen vähemmistön suuruudella merkitystä lähtömaan sijoittaman pääoman määrään. Gao (2003) rakensi regressioyhtälön, jonka perusteella kumulatiivisen sijoitusten määrällä oli positiivinen yhteys lähtömaan bruttokansantuotteen määrään ja negatiivinen yhteys Kiinan sekä lähtömaan väliseen etäisyyteen. Lisäksi yhtälössä kolmantena muuttujana toimi ulkokiinalaisten lukumäärää tutkija totesi, että sijoitusten määrä oli suurempi mitä suurempi kiinalainen vähemmistö lähtömaassa oli yhden prosenttiyksikön nousu kiinalaisten määrässä kasvatti kumulatiivisen sijoitusten määrää vähintään 3,7 prosentilla. 4

5 2.2 Maakohtaiset tekijät Gaon (2003) keskittyessä pääosin yhteen tekijään ulkokiinalaisten määrään lähtömaassa Pan (2003) tutki seitsemän eri tekijän vaikutusta sijoitusten määrään. Näihin seitsemään eri tekijään kuuluivat valuuttakurssimuutokset, rahan hinta, lähtömaan koko, lähtömaan riippuvuus viennistä, riskitekijät vastaanottajamaassa sekä vastaanottajamaan ja investoivan maan läheisyys. Valuuttakurssimuutoksilla sekä ulkomaisten suorien investointien määrällä on ollut aikaisempien tutkimusten mukaan suora yhteys muun muassa Pan (2002) totesi, että yritykset, jotka ovat lähtöisin maista, joilla on arvostettu valuutta on tapana saada enemmän osuuksia yhteisyrityksissä. Regressioyhtälö, jonka Pan (2003) laati ei löytänyt merkittävää yhteyttä valuuttakurssimuutosten ja investointien määrässä. Myöskään lähtömaan ja Kiinan etäisyydellä sekä investointien määrällä ei löytynyt yhteyttä. Yhteys Kiinan riskitekijöillä sekä investointien määrällä löytyi vuosina 1989 ja 1990, mikä johtuu tutkijan mukaan Tiananmenin tapauksesta. Näinä kahtena vuonna ulkomaisten suorien sijoitusten määrä laski. Pan (2003) löysi regressioyhtälön avulla rahan hinnan sekä sijoitusten määrän välillä negatiivisen yhteys, mikä tarkoittaa tutkijan mukaan sitä, että maat, joissa rahan hinta on matala sijoittavat suurempia summia Kiinaan. Myös lähtömaan bruttokansatuotteella oli vaikutusta investoinnin määrään. Panin (2003) mukaan mitä pienempi maa sitä suuremmat sijoitukset olivat. Pan (2003) huomautti kuitenkin, että tulokseen on voinut vaikuttaa esimerkiksi Singaporen ja Hong Kongin kaltaisten pienten maiden mittavat sijoitukset. Lopuksi Pang (2003) löysi myös yhteyden ulkomaankaupan ja suorien sijoitusten välillä - viennin määrällä ja kahdenvälisen kaupan suuruudella oli positiivinen yhteys. Myös Giner & Giner (2003) tutkivat omassa tutkimuksessaan eri tekijöiden vaikutusta Kiinan saaman ulkomaisten suorien investointien määrään. Giner & Giner (2003) tutkivat mitä vaikutusta poliittisella ilmapiirillä, taloudellisella toimintaympäristöllä ja tuonnin määrällä on Kiinan tapauksessa. Tutkijat asettivat kolme hypoteesia, joiden mukaan 1) poliittisella epävarmuudella on negatiivinen vaikutus ulkomaisten suorien investointien määrään, 2) vastaanottavan maan myönteinen taloudellinen toimintaympäristö vaikuttaa positiivisesti investointien määrään ja 3) viennin määrä vaikuttaa investointien määrään. 5

6 Giner & Giner (2004) tutkivat ensimmäisen hypoteesin paikkansapitävyyttä proxy-muuttujalla, joka sisältää monia poliittisen epävarmuuden tekijöitä. Muuttujana toimi PRI-indeksi (Political Risk Index), joka perustuu 60 politiikan ja poliittisen tieteen asiantuntijan arvioon maiden poliittisesta tilanteesta mihin luetaan muun muassa sisäiset riskitekijät kuten mielenosoitukset, lakot sekä katuväkivalta. Indeksi vaihtelee 0 (suuret yhteiskunnalliset riskit) ja 100 (täydellinen yhteiskunnallinen tasapaino). Tutkijoiden regressiomalli osoittaa, että poliittisilla tekijöillä on vaikutusta Kiinaan suuntautuvien investointien määrään. Myös taloudellisella toimintaympäristöllä on Giner & Giner (2004) mukaan merkitystä, kun yritykset päättävät investoinneista. Toimintaympäristön merkityksen mittaamiseksi tutkijat käyttivät ORI-indeksiä (Operation Risk Index), joka mittaa missä määrin toimintaedellytykset vieraassa maassa vaikuttaa tuotantoon sekä voittoihin sijoittavan yrityksen näkökulmasta. Indeksin tarkoituksena on mitata taloudellisen toimintaympäristön edellytykset ja perustuu 105 asiantuntijan arvioihin. Indeksi koostuu kahdesta muuttujasta: ensimmäinen muuttuja mittaa missä määrin kotimaiset yritykset ovat etuasemassa verrattuna ulkomaisiin yrityksiin ja toinen muuttuja mittaa yleistä taloudellista toimintaympäristöä, mukaan lukien poliittinen ja hallinnollinen jatkuvuus. Regressiomalli osoittaa, että myös suotuisalla toimintaympäristöllä on positiivinen vaikutus investointien määrään. Lopuksi Giner & Giner (2004) tutkivat myös viennin ja investointien välistä suhdetta. Tutkijat löytävät vahvan korrelaation (0,95) ulkomaisten suorien investointien sekä viennin välillä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Korrelaatio on vahvempi, jos otetaan huomioon vain tehdastuotanto (0,95) ja heikompi, jos huomioidaan ainoastaan jalostustuotanto (0,85). Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan vienti synnyttää investointeja. 2.3 Sijoitukset Hong Kongista ja Taiwanista Kuten aikaisemmin on todettu lähes kolmasosa Kiinan saamasta suorista sijoituksista tulevat Hong Kongista ja Taiwanista. Suurimmillaan molempien alueiden osuus oli jopa noin 80 %, mutta luvulla niiden osuus on laskenut pikku hiljaa (katso taulukko 5.). Zhang (2005) selvitti tutkimuksessaan syitä miksi Hong Kong ja Taiwanin osuus Kiinan saamasta suorista ulkomaisista sijoituksista ovat olleet määrältään suurempia verrattuna Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin ja Japanin muodostamaan ryhmään (Zhang puhuu Triadista ). Zhang (2005) löysi neljä tekijää, jotka 6

7 ovat vaikuttaneet Hong Kongin ja Taiwanin sijoitusten määrään. Kysynnän puolella löytyvät Kiinan vientivetoisia investointeja kannustava strategia sekä suuri halvan työvoiman saatavuus. Tarjonnan puolella löytyvät hongkongilaisten sekä taiwanilaisten yritysten tuntemus vientivetoisista investoinneista sekä alueiden läheiset yhteydet Kiinaan. Kiinan avoimien ovien politiikka vuodesta 1979 avasivat ovet ulkomaisille investoinnille. Laki kiinalaisten ja ulkomaalaisten yhteisyrityksistä (Law on Sino-Foreign Joint Venture) salli ulkomaisten yritysten osittaisen sisäänpääsyn joillekin aloille muun muassa matkailuteollisuuteen. Tämä kannusti hongkongilaisia ja taiwanilaisia yrityksiä, jotka harjoittivat vientivetoisia investointeja (export-oriented FDI), kun taas Triadin investoinnit pysyivät vähäisinä. Seuraava sykäys sai alkuunsa 1992, jolloin Kiina alkoi avata sisämarkkinoitaan sijoituksille tuotannon ja palveluiden alueilla sallien markkinavetoiset investoinnit (market-oriented FDI). Samalla alkoi Triadista tulleiden investointien määrä nousta. (Zhang 2005) Kiinan strategia 1970-luvun lopulta aina 1990-luvun alkuun oli vientivetoisten ulkomaisten suorien sijoitusten kannustaminen., jonka tavoitteena oli saavuttaa nopeasti hyödyt kasvavasta viennistä ja välttää samalla ulkomaisten yritysten kilpailu kotimaisten (kiinalaisten) yritysten kanssa. Vasta 1990-luvun alkupuolella Kiina alkoi sallia myös markkinavetoiset investoinnit. (Zhang 2005) Tilastojen valossa (taulukko 5.) Hong Kongin ja Taiwanin investointien määrää on ollut suurta juuri vientivetoisen strategian suosimisen takia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Hong Kongin ja Taiwanin osuus on kuitenkin lähtenyt laskuun kun taas Triadin osuus on noussut, mm. Japanin osuus on noussut 5,5 prosentista (vuosien keskiarvo) 7,9 prosenttiin (vuoden 2002 arvo) ja Yhdysvaltojen osuus 8,4 prosentista ( keskiarvo) 10,3 prosenttiin (vuoden 2002 arvo). (Hsiao & Hsiao 2004) Vientivetoisia investointeja Hong Kongista ja Taiwanista ovat houkutelleet myös Kiinan halvan työvoiman saatavuus. Vaikka talouskasvu on ollut Kiinassa nopeaa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ei kouluttamattoman työvoiman hinta ole kuitenkaan noussut merkittävästi rannikkoalueilla, koska uutta työvoimaa on tullut maaseudun muuttoliikkeen seurauksena. (Zhang 2005) Myöskin Hong Kongin sekä Taiwanin kokemukset vientivetoisista investoinneista ovat vaikuttaneet alueen yritysten haluun investoida Kiinaan. Hong Kong ja Taiwan ovat käyneet teollistumisprosessin juuri vientivetoisten investointien kautta, joten yritykset ovat oppineet 7

8 markkinoimaan valmistamiaan tuotteitaan kehittyneille markkinoille, kuten Yhdysvaltoihin. Kiinan strategian tavoitteena on ollut alunperin houkutella yrityksiä, joilla on kyky markkinoida tuotteitaan Kiinan ulkopuolelle. (Zhang 2005) Viimeisenä syynä Hong Kongin ja Taiwanin suuren investointimäärään Kiinassa Zhang (2005) nostaa alueen kiinalaiset yhteydet, joihin lukeutuvat yhteinen kieli, kulttuuri, maantieteellinen läheisyys sekä entiset taloussuhteet Kiinaan. Kiinalaisten yhteyksiensä takia hongkongilaisilla sekä taiwanilaisilla yrityksillä on ollut paremmat edellytykset neuvotella ja harjoittaa yhteistyötä verrattuna länsimaalaisiin kilpailijoihinsa. Yhteyksien vaikutus näkyy hyvin, kun katsoo tarkemmin alueita, jonne investoinnit ovat loppujen lopuksi päätyneet. Hongkongilaisten sijoitukset ovat suuntautuneet Guangdong maakunnan alueelle, jossa puhutaan samaa murretta (kantoninkiinaa) kuin Hong Kongissa, kun taas taiwanilaiset ovat sijoittaneet Fujian maakunnan alueelle, jossa puhutaan samaa Fujianin murretta kuin Taiwanilla. (Hsiao & Hsiao 2004) 2.4 Miksi juuri Kiina? Edellä olen käynyt tekijöitä, jotka ovat houkutelleet Kiinan ulkomaisia suoria investointeja. Investointeja voidaan kuitenkin pitää omituisina ja kaoottisina, koska sijoitetun pääoman tuotto on alhaisempi kuin maailman keskiarvo ja ennusteet mahdollisesta talouskriisistä ja talousromahduksesta ovat yleisiä tätä mieltä ovat olleet tutkijat Hsiao & Hsiao (2004). Vaikka kokonaissijoitusten määrä on laskenut monissa maissa viime vuosina, niin sijoitukset Kiinaan ovat kasvaneet merkittävästi huolimatta institutionaalisista puutteista sekä korruptiosta, mitä Hsiao & Hsiao (2004) pitävät omituisena. Myöskään tulevaisuuden ulkomaisten sijoitusten määrää on tutkijoiden mukaan vaikeata ennusta, mitä he pitävät kaoottisuuden merkkinä. Sijoitetun pääoman tuoton perusteella Kiina ei olisi paras mahdollinen kohde suorille sijoituksille. Yksittäisen Kiinaan suuntautuneen sijoituksen tuotto oli vuosina ,9 prosenttia, mikä on pienempi kuin maailman keskiarvo 6,5 prosenttia. Myös Aasian maiden joukossa Kiina sijoittuu vasta seitsemännelle sijalle. (Katso taulukko 6.) Kuten jo aikaisemmin on tullut esille yrityksiä ovat Kiinassa kiinnostaneet muun muassa halpa työvoima ja jättimäiset markkinat ja että suurimmat investoinnit ovat tulleet Hong Kongista ja 8

9 Taiwanista. Vaikka Kiina on houkutellut suuria määriä investointeja ulkomailta, niin investointi per tapaus on ollut pieni vain yhdestä kahteen miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. (Hsiao & Hsiao 2004) Hsiao & Hsiao (2004) tutkivat tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Kiinan saamaan ulkomaisten suorien sijoitusten määrään käyttämällä paneeliaineiston mallintamista (panel data analysis). Tutkijat päätyvät siihen lopputulokseen, että Kiinan saamat investoinnit eivät ole omituisia, koska investoijat ovat ottaneet huomioon ennusteet mahdollisesta kriisistä Kiinan taloudessa. Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tulevaisuuden investointien määrän ennustaminen on vaikeata, koska investointien määrä on ollut volatiilinen ja palkkatason mahdollinen nousu yli tietyn tason voi puhkaista investointikuplan, mikä vaikuttaisi varmasti negatiivisesti investointien määrän. Hsiao & Hsiao (2004) ovatkin sitä mieltä, että Kiinan saamia investointeja voi pitää kaoottisina. 3. Johtopäätökset Tämän esseen tarkoituksena oli selvittää viimeisimpien tutkimusten avulla ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet Kiinan saamaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin. Tilastojen valossa suurimmat investoijat ovat olleet Hong Kong ja Taiwan, joiden yhteenlaskettu osuus ulkomaisten suorien sijoitusten kokonaismäärästä on ollut korkeimmillaan lähes 80 % ja tällä hetkellä noin 40 %. Hongkongilaisten ja taiwanilaisten investointien perustana ovat olleet Kiinan tarjoama halpa työvoima, alueiden kiinalaiset yhteydet manner-kiinaan sekä Kiinan vientivetoista teollistumisstrategia, jota myös Hong Kong ja Taiwan ovat itse seuranneet omaa teollistumisprosessissaan. Kun hongkongilaisten ja taiwanilaisten investoinnit ovat alkaneet jo 1980-luvulla niin länsimaisten maiden kiinnostus Kiinaa kohtaan alkoi vasta 1990-luvun puolella ja on kiihtynyt 2000-luvun alkupuolella. Hongkongilaisiin ja taiwanilaisiin yrityksiin verrattuna länsimaalaiset yritykset ovat kiinnostuneet pikemminkin Kiinan jättimäisten markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista kuin sen tarjoamasta halvasta työvoimasta. Länsimaisten yrityksien innostusta eivät ole edes hillinneet alhainen sijoitetun pääoman tuotto tai ennustukset mahdollisesta talouden romahduksesta Kiinassa. Kiinaan sijoitetut summat ovat olleet pieniä, joten voidaan sanoa, että yritykset ovat ottaneet Kiinan maakohtaiset riskit (muun muassa poliittiset riskit) huomioon sijoituspäätöksessään. Ulkomaisten yritysten sijoitukset ovat myöskin sijoittuneet pääosin tehdasteollisuuteen sekä Kiinan rannikkoalueille. Tulevaisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä seuraako Kiina Japanin sekä 9

10 pikkutiikerimaiden (Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea ja Singapore) jalanjälkiä teollistumisprosessissa, mikä merkitsisi teollisuuteen pohjautuvan talouden siirtymistä palvelutalouteen. Vaurastumisen myötä myös Kiinan jättimäisten markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet muuttuvat todeksi, mikä tuo myös suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia. 10

11 Lähdeluettelo Kirjallisuus T. Gao (2003) Ethnic Chinese networks and international investment: evidence from inward FDI in China, Journal of Asian Economics 14, J. M. Giner, G. Giner (2003) An interpretative model of foreign direct investment in China: An economic policy approach, China Economic Review 15, F. S. T. Hsiao, M-C. W. Hsiao (2004) The chaotic attractor of foreign direct investment Why China? A panel data analysis, Journal of Asian Economics 15, Y. Pan (2002) Equity Ownership in international joint ventures: the impact of source country factors, Journal of International Business Studies, 33(2): Y. Pan (2003) The inflow of foreign direct investment to China: the impact of country-specific factors, Journal of Business Research 56, J. Rauch, V. Trindade (2002) Ethnic Chinese networks and international trade, Review of Economics and Statistics 84, H. Zhang (2005) Why does so much FDI from Hong Kong and Taiwan go to Mainland China, China Economic Review, Article in Press Muut lähteet Kauppalehti , Tapani Pohjonen, Mielipide: Kiina-ilmiö luo mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle Kauppalehti , Veijo Sahiluoma, Pääkirjoitus: Kiina-ilmiön uusi uhka China Statistical Yearbook 2003, Actually Used Foreign Direct and Other Investment by Country or Territory, saatavana osoitteesta China Statistical Yearbook 2004, Foreign Investment by Country or Region, saatavana osoitteesta Tilastokeskus, Suomen virallisen tilaston laatuseloste, 30_laa_001.html ( ) UNCTAD FDI Inflows, by Host Region and Economy, , 22/09/04, saatavana osoitteesta UNCTAD World Investment Report 2004, Annex table B.1. FDI inflows, by host region and economy, , saatavana osoitteesta 11

12 UNCTAD World Investment Report 2003, Annex table A.II.2. Asia and the Pacific: rates of return on FDI, selected economies, , saatavana osoitteesta Liitteet Taulukko 1. Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinaan (miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Lähde: UNCTAD FDI Inflows, by Host Region and Economy, Taulukko 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten määrä, valitut maat ja alueet (Luvut miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Vastaanottava maa/alue (vuotuinen ka) Koko maailma Kehittyneet maat Länsi- Eurooppa EU Suomi Saksa Ranska Yhdysvallat Afrika

13 Lat. Amerikka Aasia Kiina Hong Kong Japani Indonesia Etelä-Korea Malesia Filippiinit Singapore Taiwan Thailand Vietnam Lähde: UNCTAD World Investment Report 2004, Annex table B.1. FDI inflows, by host region and economy, Taulukko 3. Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinaan , valitut maat ja alueet (Luvut miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Maa/alue 2001 %-osuus 2002 %-osuus 2003 %-osuus Kokonaismäärä Aasia ,2 % ,8 % ,7 % Hong Kong ,7 % ,9 % ,1 % Indonesia 160 0,3 % 122 0,2 % 150 0,3 % Japani ,3 % ,9 % ,4 % Macao 321 0,7 % 468 0,9 % 417 0,8 % Filippiinit 209 0,4 % 186 0,4 % 220 0,4 % Malesia 263 0,6 % 368 0,7 % 251 0,5 % Singapore ,6 % ,4 % ,8 % Etelä-Korea ,6 % ,2 % ,4 % Thaimaa 194 0,4 % 188 0,4 % 174 0,3 % Vietnam 1,5 0,0 % 2,5 0,0 % 3,3 0,0 % Taiwan ,4 % ,5 % ,3 % Afrika 330 0,7 % 565 1,1 % 618 1,2 % Eurooppa ,6 % ,7 % ,0 % Saksa ,6 % 928 1,8 % 857 1,6 % Suomi 74 0,2 % 65 0,1 % 32 0,1 % Latinalainen Am ,5 % ,3 % ,9 % Pohjois-Am ,9 % ,3 % ,6 % Yhdysvallat ,5 % ,3 % ,8 % Oseania ,2 % ,7 % ,2 % Muut 30 0,1 % 101 0,2 % 714 1,3 % 13

14 Lähteet: China Statistical Yearbook 2003, Actually Used Foreign Direct and Other Investment by Country or Territory, China Statistical Yearbook 2004, Foreign Investment by Country or Region Taulukko 4. Etnisen kiinalaisen väestön osuus valituissa maissa/alueilla Alue Kumulatiivinen FDI Etnisen kiinalaisen västön ( ) %-osuus koko väestöstä (miljardia USD) (vuonna 1990) Hong Kong ja Macao 121,54 97 Japani 18,09 0,11 Taiwan 17,51 98 Yhdysvallat 17,32 0,72 Singapore 8,76 67,93 Etelä-Korea 5,4 0,05 Iso-Britannia 5,33 0,04 Saksa 2,68 0,01 Ranska 1,73 0,27 Thaimaa 1,44 8,39 Lähde: Gao 2003 Taulukko 5. Ulkomaiset suorat sijoitukset Hong Kongista (HKDI) ja Taiwanista (TDI) Kiinaan (Luvut miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Vuosi Kokonaismäärä HKDI TDI HKTDI FDI määrä %-osuus määrä %-osuus määrä %-osuus ,1 % ,1 % ,5 % ,5 % ,6 % ,6 % ,9 % ,9 % ,2 % 30 1,3 % ,5 % ,0 % 125 3,9 % ,9 % ,0 % 155 4,6 % ,6 % ,7 % 222 6,4 % ,1 % ,0 % ,7 % ,6 % ,0 % ,5 % ,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,7 % ,0 % ,8 % ,0 % ,5 % ,5 % ,9 % ,3 % ,3 % ,5 % ,4 % ,9 % ,7 % ,4 % ,2 % 14

15 ,4 % ,4 % ,8 % ,9 % ,6 % ,5 % ,4 % ,4 % ,7 % ,0 % ,4 % ,5 % Lähde: Zhang 2005 Taulukko 6. Sijoitetun ulkomaisen investoinnin tuotto, valitut maat (prosenttia) Alue/talous Maailman ka 7,1 6,8 5,5 Kehittyneet maat, ka 7,4 7,1 5,7 Kehitysmaat, ka 4,6 4,3 4,2 Hong Kong 13,6 12,5 11,5 Malesia 11,5 14,1 11,2 Papua Uusi-Guinea 13,6 10,1 10,1 Filippiinit 3,6 6,1 7,0 Kazahstan 3,2 9,6 9,0 Azerbaidhan 0,1 9,3 8,6 Kiina 5,6 6,2 5,8 Indonesia 5,5 5,7 5,4 Pakistan 3,4 6,1 7,0 Etelä-Korea 3,0 3,1 3,3 Lähde: UNCTAD World Investment Report 2003, Annex table A.II.2. 15

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM Silkkitie -sijoitusrahaston arvo oli elokuun lopussa 214,50 eli kuukauden aikana rahaston arvo laski -16,41 %. 12 kuukauden tuotto oli elokuun lopussa -15,02 % ja kuuden

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Markkinakatsaus. joulukuu 2016 Markkinakatsaus joulukuu 2016 Talouskehitys Maailman BKT kasvun odotetaan olevan 3,1 prosenttia 2016, vuosille 2017-2018 kasvun odotetaan olevan vähän kovempi. Taloudellisiin ennusteisiin liittyy kuitenkin

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Suomen Pankin Maksufoorumi

Suomen Pankin Maksufoorumi Suomen Pankin Maksufoorumi 10.5.2016 Finlandia-talo SAMI KARHUNEN SOLINOR OY MAKSAMISESTA VELOITUSSOPIMUKSEEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN SEKÄ OSTELUUN MAKSAMISESTA SOVITAAN PALVELUNTARJOAJAN TAI KAUPAN KANSSA.

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

BOFIT Kiina-tietoisku 2013

BOFIT Kiina-tietoisku 2013 BOFIT Kiina-tietoisku 2013 Kiina ja uudistusten aika 9.12.2013 Julkinen Ohjelma Taloustilanne sallii etenemisen reformirintamalla Jouko Rautava, ekonomisti, BOFIT Ennenkuulumattomista uudistuksista uutta

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA 22.10.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008 Yritykset 2010 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008 Suomalaisyritysten henkilöstö ulkomailla keskittyi EU-maihin vuonna 2008 Henkilöstön määrällä mitattuna suomalaisyritysten ulkomailla sijaitseva toiminta

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009 Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Menestyksen eväät. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Menestyksen eväät. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Menestyksen eväät Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 25.5.2016 Raisio loi kolesterolia alentavien tuotteiden kategorian Benecol -tuotteiden kolesterolia tehokkaasti alentava ainesosa, kasvistanoliesteri,

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot