Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa"

Transkriptio

1 Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa Itä- ja Kaakkois-Aasian aluemaantiede, APS 120 HY Avoin Yliopisto Tin Yu Ho

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa vuosina Ulkokiinalaisten vaikutus Maakohtaiset tekijät Sijoitukset Hong Kongista ja Taiwanista Miksi juuri Kiina? Johtopäätökset... 9 Lähdeluettelo Liitteet

3 1. Johdanto Kiinan teollistuminen ja taloudellinen kehitys on ollut nopeata viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän aikana Kiina on yltänyt kasvulukuihin, joita teollistuneet maat Suomi mukaan lukien ovat voineet vain uneksia. Teollistuneissa maissa on ruvettukin viime vuosina puhumaan Kiinailmiöstä, jolla tarkoitetaan kotimaisten työpaikkojen katoamisesta halpatuotantomaihin erityisesti Kiinaan. Keskustelu Kiina-ilmiöstä on keskittynyt pääosin sen tuomaan uhkiin, mutta myös Kiinan valtavien kotimarkkinoiden tuomat uudet mahdollisuudet ovat tuotu esille. (Kauppalehti ) Kiinasta on tullutkin suosittu ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI Foreign Direct Investments) kohde ja parin viime vuoden aikana maahan on suuntautunut kaksi kolmasosaa kaikista rajoja ylittävistä tuotannollisista sijoituksista. (Kauppalehti ) Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan pääomasijoituksia, joilla yritys hankkii pysyvän määräysvallan toisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä. Sijoitus tilastoidaan suoraksi sijoitukseksi, jos yritys hankkii vähintään 10 prosentin omistuksen tai äänivallan ulkomaisesta yrityksestä. (Tilastokeskus, Suomen virallisen tilaston laatuseloste) Mitkä seikat sitten selittävät Kiinan vetovoiman sijoituskohteena? Miksi yritykset ympäri maailmaa lähtevät sijoittamaan Kiinaan onko suurin syy Kiinan alhaiset palkat vai löytyykö ulkomaisten suorien sijoitusten takaa muita syitä? Tämän esseen tarkoituksena on etsiä näihin kysymyksiin vastaus viimeisimpien (vuosilta ) tieteellisten tutkimusten perusteella. Essee on rakentunut seuraavasti: seuraavassa kappaleessa, kappaleessa 2, esittelen lyhyesti Kiinan vastaanottaman ulkomaisten suorien sijoitusten määrän kehitystä sekä tuon esille ne tekijät, jotka kirjallisuuden mukaan ovat vaikuttaneet sijoitusten valtavaan määrään. Kappale kolme päättää tämän esseen. 2. Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinassa vuosina Ulkomaiset sijoitukset Kiinaan eivät ole mikään itsestäänselvyys vaan uusi ilmiö. Kiinan talousuudistukset 1970-luvun lopussa rupesivat sallimaan ulkomaisia sijoituksia, mutta vasta presidentti Deng Xiaopingin Southern tour-matkan jälkeen vuonna 1992 sijoitusten määrä alkoi kasvata voimakkaasti (katso taulukko 1.) (Hsiao F. ja Hsiao M-C 2004). Vuodesta 1993 lähtien 3

4 Kiinasta on tullut suurin ulkomaisten suorien sijoitusten kohdemaa kehitysmaiden joukossa ja on ollut maailmanlaajuisesti toisella sijalla heti Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 2003 Kiina muuttui suurimmaksi suorien sijoituksien vastaanottajaksi koko maailmassa (katso taulukko 2.). Suurin osa sijoituksista on peräisin Hong Kongista ja Taiwanista, joiden osuus on ollut 56 % vuosien aikana (katso taulukko 5). Euroopan Unionin, Yhdysvaltojen ja Japanin osuus on ollut vain noin neljäsosa (Zhang 2005). Tilastojen valossa mistään mullistavasta Kiina-ilmiöstä ei voi vielä ainakaan puhua, koska suuri osa sijoituksista on lähtöisin Hong Kongista ja Taiwanista. Seuraavaksi tarkastelen eri tekijöitä, jotka ovat kirjallisuuden mukaan vaikuttaneet ulkomaisten suorien sijoitusten määrään. 2.1 Ulkokiinalaisten vaikutus Gaon (2003) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ulkokiinalaisten merkitystä Kiinaan tulevasta ulkomaisista suorista sijoituksista. Gaon (2003) tutkimus perustui Rauchin ja Trindaden (2002) tutkimukseen, jonka perusteella tutkijat totesivat, että taloudelliset sekä sosiaaliset verkostot edistävät kansainvälistä kauppaa helpottamalla tiedon kulkua. Rauchin ja Trindaden (2002) mukaan kiinalaisten verkostot helpottavat tiedon jakamista, mikä helpottaa myyjien ja ostajien kaupankäyntiä samaan aikaan kun kiinalaiset yhteisöt vähentävät opportunistista käyttäytymistä kuten sopimusten rikkomista yhteisöllisten seuraamuksien kautta. Kymmenen suurimman Kiinaan sijoittaneiden maiden joukosta löytyvät Hong Kong ja Macao, Taiwan, Singapore sekä Thaimaa, joilla on kaikilla huomattava kiinalainen väestö. (Katso taulukko 4.). Gao (2003) halusi tutkia onko kiinalaisen vähemmistön suuruudella merkitystä lähtömaan sijoittaman pääoman määrään. Gao (2003) rakensi regressioyhtälön, jonka perusteella kumulatiivisen sijoitusten määrällä oli positiivinen yhteys lähtömaan bruttokansantuotteen määrään ja negatiivinen yhteys Kiinan sekä lähtömaan väliseen etäisyyteen. Lisäksi yhtälössä kolmantena muuttujana toimi ulkokiinalaisten lukumäärää tutkija totesi, että sijoitusten määrä oli suurempi mitä suurempi kiinalainen vähemmistö lähtömaassa oli yhden prosenttiyksikön nousu kiinalaisten määrässä kasvatti kumulatiivisen sijoitusten määrää vähintään 3,7 prosentilla. 4

5 2.2 Maakohtaiset tekijät Gaon (2003) keskittyessä pääosin yhteen tekijään ulkokiinalaisten määrään lähtömaassa Pan (2003) tutki seitsemän eri tekijän vaikutusta sijoitusten määrään. Näihin seitsemään eri tekijään kuuluivat valuuttakurssimuutokset, rahan hinta, lähtömaan koko, lähtömaan riippuvuus viennistä, riskitekijät vastaanottajamaassa sekä vastaanottajamaan ja investoivan maan läheisyys. Valuuttakurssimuutoksilla sekä ulkomaisten suorien investointien määrällä on ollut aikaisempien tutkimusten mukaan suora yhteys muun muassa Pan (2002) totesi, että yritykset, jotka ovat lähtöisin maista, joilla on arvostettu valuutta on tapana saada enemmän osuuksia yhteisyrityksissä. Regressioyhtälö, jonka Pan (2003) laati ei löytänyt merkittävää yhteyttä valuuttakurssimuutosten ja investointien määrässä. Myöskään lähtömaan ja Kiinan etäisyydellä sekä investointien määrällä ei löytynyt yhteyttä. Yhteys Kiinan riskitekijöillä sekä investointien määrällä löytyi vuosina 1989 ja 1990, mikä johtuu tutkijan mukaan Tiananmenin tapauksesta. Näinä kahtena vuonna ulkomaisten suorien sijoitusten määrä laski. Pan (2003) löysi regressioyhtälön avulla rahan hinnan sekä sijoitusten määrän välillä negatiivisen yhteys, mikä tarkoittaa tutkijan mukaan sitä, että maat, joissa rahan hinta on matala sijoittavat suurempia summia Kiinaan. Myös lähtömaan bruttokansatuotteella oli vaikutusta investoinnin määrään. Panin (2003) mukaan mitä pienempi maa sitä suuremmat sijoitukset olivat. Pan (2003) huomautti kuitenkin, että tulokseen on voinut vaikuttaa esimerkiksi Singaporen ja Hong Kongin kaltaisten pienten maiden mittavat sijoitukset. Lopuksi Pang (2003) löysi myös yhteyden ulkomaankaupan ja suorien sijoitusten välillä - viennin määrällä ja kahdenvälisen kaupan suuruudella oli positiivinen yhteys. Myös Giner & Giner (2003) tutkivat omassa tutkimuksessaan eri tekijöiden vaikutusta Kiinan saaman ulkomaisten suorien investointien määrään. Giner & Giner (2003) tutkivat mitä vaikutusta poliittisella ilmapiirillä, taloudellisella toimintaympäristöllä ja tuonnin määrällä on Kiinan tapauksessa. Tutkijat asettivat kolme hypoteesia, joiden mukaan 1) poliittisella epävarmuudella on negatiivinen vaikutus ulkomaisten suorien investointien määrään, 2) vastaanottavan maan myönteinen taloudellinen toimintaympäristö vaikuttaa positiivisesti investointien määrään ja 3) viennin määrä vaikuttaa investointien määrään. 5

6 Giner & Giner (2004) tutkivat ensimmäisen hypoteesin paikkansapitävyyttä proxy-muuttujalla, joka sisältää monia poliittisen epävarmuuden tekijöitä. Muuttujana toimi PRI-indeksi (Political Risk Index), joka perustuu 60 politiikan ja poliittisen tieteen asiantuntijan arvioon maiden poliittisesta tilanteesta mihin luetaan muun muassa sisäiset riskitekijät kuten mielenosoitukset, lakot sekä katuväkivalta. Indeksi vaihtelee 0 (suuret yhteiskunnalliset riskit) ja 100 (täydellinen yhteiskunnallinen tasapaino). Tutkijoiden regressiomalli osoittaa, että poliittisilla tekijöillä on vaikutusta Kiinaan suuntautuvien investointien määrään. Myös taloudellisella toimintaympäristöllä on Giner & Giner (2004) mukaan merkitystä, kun yritykset päättävät investoinneista. Toimintaympäristön merkityksen mittaamiseksi tutkijat käyttivät ORI-indeksiä (Operation Risk Index), joka mittaa missä määrin toimintaedellytykset vieraassa maassa vaikuttaa tuotantoon sekä voittoihin sijoittavan yrityksen näkökulmasta. Indeksin tarkoituksena on mitata taloudellisen toimintaympäristön edellytykset ja perustuu 105 asiantuntijan arvioihin. Indeksi koostuu kahdesta muuttujasta: ensimmäinen muuttuja mittaa missä määrin kotimaiset yritykset ovat etuasemassa verrattuna ulkomaisiin yrityksiin ja toinen muuttuja mittaa yleistä taloudellista toimintaympäristöä, mukaan lukien poliittinen ja hallinnollinen jatkuvuus. Regressiomalli osoittaa, että myös suotuisalla toimintaympäristöllä on positiivinen vaikutus investointien määrään. Lopuksi Giner & Giner (2004) tutkivat myös viennin ja investointien välistä suhdetta. Tutkijat löytävät vahvan korrelaation (0,95) ulkomaisten suorien investointien sekä viennin välillä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Korrelaatio on vahvempi, jos otetaan huomioon vain tehdastuotanto (0,95) ja heikompi, jos huomioidaan ainoastaan jalostustuotanto (0,85). Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan vienti synnyttää investointeja. 2.3 Sijoitukset Hong Kongista ja Taiwanista Kuten aikaisemmin on todettu lähes kolmasosa Kiinan saamasta suorista sijoituksista tulevat Hong Kongista ja Taiwanista. Suurimmillaan molempien alueiden osuus oli jopa noin 80 %, mutta luvulla niiden osuus on laskenut pikku hiljaa (katso taulukko 5.). Zhang (2005) selvitti tutkimuksessaan syitä miksi Hong Kong ja Taiwanin osuus Kiinan saamasta suorista ulkomaisista sijoituksista ovat olleet määrältään suurempia verrattuna Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin ja Japanin muodostamaan ryhmään (Zhang puhuu Triadista ). Zhang (2005) löysi neljä tekijää, jotka 6

7 ovat vaikuttaneet Hong Kongin ja Taiwanin sijoitusten määrään. Kysynnän puolella löytyvät Kiinan vientivetoisia investointeja kannustava strategia sekä suuri halvan työvoiman saatavuus. Tarjonnan puolella löytyvät hongkongilaisten sekä taiwanilaisten yritysten tuntemus vientivetoisista investoinneista sekä alueiden läheiset yhteydet Kiinaan. Kiinan avoimien ovien politiikka vuodesta 1979 avasivat ovet ulkomaisille investoinnille. Laki kiinalaisten ja ulkomaalaisten yhteisyrityksistä (Law on Sino-Foreign Joint Venture) salli ulkomaisten yritysten osittaisen sisäänpääsyn joillekin aloille muun muassa matkailuteollisuuteen. Tämä kannusti hongkongilaisia ja taiwanilaisia yrityksiä, jotka harjoittivat vientivetoisia investointeja (export-oriented FDI), kun taas Triadin investoinnit pysyivät vähäisinä. Seuraava sykäys sai alkuunsa 1992, jolloin Kiina alkoi avata sisämarkkinoitaan sijoituksille tuotannon ja palveluiden alueilla sallien markkinavetoiset investoinnit (market-oriented FDI). Samalla alkoi Triadista tulleiden investointien määrä nousta. (Zhang 2005) Kiinan strategia 1970-luvun lopulta aina 1990-luvun alkuun oli vientivetoisten ulkomaisten suorien sijoitusten kannustaminen., jonka tavoitteena oli saavuttaa nopeasti hyödyt kasvavasta viennistä ja välttää samalla ulkomaisten yritysten kilpailu kotimaisten (kiinalaisten) yritysten kanssa. Vasta 1990-luvun alkupuolella Kiina alkoi sallia myös markkinavetoiset investoinnit. (Zhang 2005) Tilastojen valossa (taulukko 5.) Hong Kongin ja Taiwanin investointien määrää on ollut suurta juuri vientivetoisen strategian suosimisen takia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Hong Kongin ja Taiwanin osuus on kuitenkin lähtenyt laskuun kun taas Triadin osuus on noussut, mm. Japanin osuus on noussut 5,5 prosentista (vuosien keskiarvo) 7,9 prosenttiin (vuoden 2002 arvo) ja Yhdysvaltojen osuus 8,4 prosentista ( keskiarvo) 10,3 prosenttiin (vuoden 2002 arvo). (Hsiao & Hsiao 2004) Vientivetoisia investointeja Hong Kongista ja Taiwanista ovat houkutelleet myös Kiinan halvan työvoiman saatavuus. Vaikka talouskasvu on ollut Kiinassa nopeaa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ei kouluttamattoman työvoiman hinta ole kuitenkaan noussut merkittävästi rannikkoalueilla, koska uutta työvoimaa on tullut maaseudun muuttoliikkeen seurauksena. (Zhang 2005) Myöskin Hong Kongin sekä Taiwanin kokemukset vientivetoisista investoinneista ovat vaikuttaneet alueen yritysten haluun investoida Kiinaan. Hong Kong ja Taiwan ovat käyneet teollistumisprosessin juuri vientivetoisten investointien kautta, joten yritykset ovat oppineet 7

8 markkinoimaan valmistamiaan tuotteitaan kehittyneille markkinoille, kuten Yhdysvaltoihin. Kiinan strategian tavoitteena on ollut alunperin houkutella yrityksiä, joilla on kyky markkinoida tuotteitaan Kiinan ulkopuolelle. (Zhang 2005) Viimeisenä syynä Hong Kongin ja Taiwanin suuren investointimäärään Kiinassa Zhang (2005) nostaa alueen kiinalaiset yhteydet, joihin lukeutuvat yhteinen kieli, kulttuuri, maantieteellinen läheisyys sekä entiset taloussuhteet Kiinaan. Kiinalaisten yhteyksiensä takia hongkongilaisilla sekä taiwanilaisilla yrityksillä on ollut paremmat edellytykset neuvotella ja harjoittaa yhteistyötä verrattuna länsimaalaisiin kilpailijoihinsa. Yhteyksien vaikutus näkyy hyvin, kun katsoo tarkemmin alueita, jonne investoinnit ovat loppujen lopuksi päätyneet. Hongkongilaisten sijoitukset ovat suuntautuneet Guangdong maakunnan alueelle, jossa puhutaan samaa murretta (kantoninkiinaa) kuin Hong Kongissa, kun taas taiwanilaiset ovat sijoittaneet Fujian maakunnan alueelle, jossa puhutaan samaa Fujianin murretta kuin Taiwanilla. (Hsiao & Hsiao 2004) 2.4 Miksi juuri Kiina? Edellä olen käynyt tekijöitä, jotka ovat houkutelleet Kiinan ulkomaisia suoria investointeja. Investointeja voidaan kuitenkin pitää omituisina ja kaoottisina, koska sijoitetun pääoman tuotto on alhaisempi kuin maailman keskiarvo ja ennusteet mahdollisesta talouskriisistä ja talousromahduksesta ovat yleisiä tätä mieltä ovat olleet tutkijat Hsiao & Hsiao (2004). Vaikka kokonaissijoitusten määrä on laskenut monissa maissa viime vuosina, niin sijoitukset Kiinaan ovat kasvaneet merkittävästi huolimatta institutionaalisista puutteista sekä korruptiosta, mitä Hsiao & Hsiao (2004) pitävät omituisena. Myöskään tulevaisuuden ulkomaisten sijoitusten määrää on tutkijoiden mukaan vaikeata ennusta, mitä he pitävät kaoottisuuden merkkinä. Sijoitetun pääoman tuoton perusteella Kiina ei olisi paras mahdollinen kohde suorille sijoituksille. Yksittäisen Kiinaan suuntautuneen sijoituksen tuotto oli vuosina ,9 prosenttia, mikä on pienempi kuin maailman keskiarvo 6,5 prosenttia. Myös Aasian maiden joukossa Kiina sijoittuu vasta seitsemännelle sijalle. (Katso taulukko 6.) Kuten jo aikaisemmin on tullut esille yrityksiä ovat Kiinassa kiinnostaneet muun muassa halpa työvoima ja jättimäiset markkinat ja että suurimmat investoinnit ovat tulleet Hong Kongista ja 8

9 Taiwanista. Vaikka Kiina on houkutellut suuria määriä investointeja ulkomailta, niin investointi per tapaus on ollut pieni vain yhdestä kahteen miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. (Hsiao & Hsiao 2004) Hsiao & Hsiao (2004) tutkivat tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Kiinan saamaan ulkomaisten suorien sijoitusten määrään käyttämällä paneeliaineiston mallintamista (panel data analysis). Tutkijat päätyvät siihen lopputulokseen, että Kiinan saamat investoinnit eivät ole omituisia, koska investoijat ovat ottaneet huomioon ennusteet mahdollisesta kriisistä Kiinan taloudessa. Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tulevaisuuden investointien määrän ennustaminen on vaikeata, koska investointien määrä on ollut volatiilinen ja palkkatason mahdollinen nousu yli tietyn tason voi puhkaista investointikuplan, mikä vaikuttaisi varmasti negatiivisesti investointien määrän. Hsiao & Hsiao (2004) ovatkin sitä mieltä, että Kiinan saamia investointeja voi pitää kaoottisina. 3. Johtopäätökset Tämän esseen tarkoituksena oli selvittää viimeisimpien tutkimusten avulla ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet Kiinan saamaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin. Tilastojen valossa suurimmat investoijat ovat olleet Hong Kong ja Taiwan, joiden yhteenlaskettu osuus ulkomaisten suorien sijoitusten kokonaismäärästä on ollut korkeimmillaan lähes 80 % ja tällä hetkellä noin 40 %. Hongkongilaisten ja taiwanilaisten investointien perustana ovat olleet Kiinan tarjoama halpa työvoima, alueiden kiinalaiset yhteydet manner-kiinaan sekä Kiinan vientivetoista teollistumisstrategia, jota myös Hong Kong ja Taiwan ovat itse seuranneet omaa teollistumisprosessissaan. Kun hongkongilaisten ja taiwanilaisten investoinnit ovat alkaneet jo 1980-luvulla niin länsimaisten maiden kiinnostus Kiinaa kohtaan alkoi vasta 1990-luvun puolella ja on kiihtynyt 2000-luvun alkupuolella. Hongkongilaisiin ja taiwanilaisiin yrityksiin verrattuna länsimaalaiset yritykset ovat kiinnostuneet pikemminkin Kiinan jättimäisten markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista kuin sen tarjoamasta halvasta työvoimasta. Länsimaisten yrityksien innostusta eivät ole edes hillinneet alhainen sijoitetun pääoman tuotto tai ennustukset mahdollisesta talouden romahduksesta Kiinassa. Kiinaan sijoitetut summat ovat olleet pieniä, joten voidaan sanoa, että yritykset ovat ottaneet Kiinan maakohtaiset riskit (muun muassa poliittiset riskit) huomioon sijoituspäätöksessään. Ulkomaisten yritysten sijoitukset ovat myöskin sijoittuneet pääosin tehdasteollisuuteen sekä Kiinan rannikkoalueille. Tulevaisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä seuraako Kiina Japanin sekä 9

10 pikkutiikerimaiden (Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea ja Singapore) jalanjälkiä teollistumisprosessissa, mikä merkitsisi teollisuuteen pohjautuvan talouden siirtymistä palvelutalouteen. Vaurastumisen myötä myös Kiinan jättimäisten markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet muuttuvat todeksi, mikä tuo myös suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia. 10

11 Lähdeluettelo Kirjallisuus T. Gao (2003) Ethnic Chinese networks and international investment: evidence from inward FDI in China, Journal of Asian Economics 14, J. M. Giner, G. Giner (2003) An interpretative model of foreign direct investment in China: An economic policy approach, China Economic Review 15, F. S. T. Hsiao, M-C. W. Hsiao (2004) The chaotic attractor of foreign direct investment Why China? A panel data analysis, Journal of Asian Economics 15, Y. Pan (2002) Equity Ownership in international joint ventures: the impact of source country factors, Journal of International Business Studies, 33(2): Y. Pan (2003) The inflow of foreign direct investment to China: the impact of country-specific factors, Journal of Business Research 56, J. Rauch, V. Trindade (2002) Ethnic Chinese networks and international trade, Review of Economics and Statistics 84, H. Zhang (2005) Why does so much FDI from Hong Kong and Taiwan go to Mainland China, China Economic Review, Article in Press Muut lähteet Kauppalehti , Tapani Pohjonen, Mielipide: Kiina-ilmiö luo mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle Kauppalehti , Veijo Sahiluoma, Pääkirjoitus: Kiina-ilmiön uusi uhka China Statistical Yearbook 2003, Actually Used Foreign Direct and Other Investment by Country or Territory, saatavana osoitteesta China Statistical Yearbook 2004, Foreign Investment by Country or Region, saatavana osoitteesta Tilastokeskus, Suomen virallisen tilaston laatuseloste, 30_laa_001.html ( ) UNCTAD FDI Inflows, by Host Region and Economy, , 22/09/04, saatavana osoitteesta UNCTAD World Investment Report 2004, Annex table B.1. FDI inflows, by host region and economy, , saatavana osoitteesta 11

12 UNCTAD World Investment Report 2003, Annex table A.II.2. Asia and the Pacific: rates of return on FDI, selected economies, , saatavana osoitteesta Liitteet Taulukko 1. Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinaan (miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Lähde: UNCTAD FDI Inflows, by Host Region and Economy, Taulukko 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten määrä, valitut maat ja alueet (Luvut miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Vastaanottava maa/alue (vuotuinen ka) Koko maailma Kehittyneet maat Länsi- Eurooppa EU Suomi Saksa Ranska Yhdysvallat Afrika

13 Lat. Amerikka Aasia Kiina Hong Kong Japani Indonesia Etelä-Korea Malesia Filippiinit Singapore Taiwan Thailand Vietnam Lähde: UNCTAD World Investment Report 2004, Annex table B.1. FDI inflows, by host region and economy, Taulukko 3. Ulkomaiset suorat sijoitukset Kiinaan , valitut maat ja alueet (Luvut miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Maa/alue 2001 %-osuus 2002 %-osuus 2003 %-osuus Kokonaismäärä Aasia ,2 % ,8 % ,7 % Hong Kong ,7 % ,9 % ,1 % Indonesia 160 0,3 % 122 0,2 % 150 0,3 % Japani ,3 % ,9 % ,4 % Macao 321 0,7 % 468 0,9 % 417 0,8 % Filippiinit 209 0,4 % 186 0,4 % 220 0,4 % Malesia 263 0,6 % 368 0,7 % 251 0,5 % Singapore ,6 % ,4 % ,8 % Etelä-Korea ,6 % ,2 % ,4 % Thaimaa 194 0,4 % 188 0,4 % 174 0,3 % Vietnam 1,5 0,0 % 2,5 0,0 % 3,3 0,0 % Taiwan ,4 % ,5 % ,3 % Afrika 330 0,7 % 565 1,1 % 618 1,2 % Eurooppa ,6 % ,7 % ,0 % Saksa ,6 % 928 1,8 % 857 1,6 % Suomi 74 0,2 % 65 0,1 % 32 0,1 % Latinalainen Am ,5 % ,3 % ,9 % Pohjois-Am ,9 % ,3 % ,6 % Yhdysvallat ,5 % ,3 % ,8 % Oseania ,2 % ,7 % ,2 % Muut 30 0,1 % 101 0,2 % 714 1,3 % 13

14 Lähteet: China Statistical Yearbook 2003, Actually Used Foreign Direct and Other Investment by Country or Territory, China Statistical Yearbook 2004, Foreign Investment by Country or Region Taulukko 4. Etnisen kiinalaisen väestön osuus valituissa maissa/alueilla Alue Kumulatiivinen FDI Etnisen kiinalaisen västön ( ) %-osuus koko väestöstä (miljardia USD) (vuonna 1990) Hong Kong ja Macao 121,54 97 Japani 18,09 0,11 Taiwan 17,51 98 Yhdysvallat 17,32 0,72 Singapore 8,76 67,93 Etelä-Korea 5,4 0,05 Iso-Britannia 5,33 0,04 Saksa 2,68 0,01 Ranska 1,73 0,27 Thaimaa 1,44 8,39 Lähde: Gao 2003 Taulukko 5. Ulkomaiset suorat sijoitukset Hong Kongista (HKDI) ja Taiwanista (TDI) Kiinaan (Luvut miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) Vuosi Kokonaismäärä HKDI TDI HKTDI FDI määrä %-osuus määrä %-osuus määrä %-osuus ,1 % ,1 % ,5 % ,5 % ,6 % ,6 % ,9 % ,9 % ,2 % 30 1,3 % ,5 % ,0 % 125 3,9 % ,9 % ,0 % 155 4,6 % ,6 % ,7 % 222 6,4 % ,1 % ,0 % ,7 % ,6 % ,0 % ,5 % ,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,7 % ,0 % ,8 % ,0 % ,5 % ,5 % ,9 % ,3 % ,3 % ,5 % ,4 % ,9 % ,7 % ,4 % ,2 % 14

15 ,4 % ,4 % ,8 % ,9 % ,6 % ,5 % ,4 % ,4 % ,7 % ,0 % ,4 % ,5 % Lähde: Zhang 2005 Taulukko 6. Sijoitetun ulkomaisen investoinnin tuotto, valitut maat (prosenttia) Alue/talous Maailman ka 7,1 6,8 5,5 Kehittyneet maat, ka 7,4 7,1 5,7 Kehitysmaat, ka 4,6 4,3 4,2 Hong Kong 13,6 12,5 11,5 Malesia 11,5 14,1 11,2 Papua Uusi-Guinea 13,6 10,1 10,1 Filippiinit 3,6 6,1 7,0 Kazahstan 3,2 9,6 9,0 Azerbaidhan 0,1 9,3 8,6 Kiina 5,6 6,2 5,8 Indonesia 5,5 5,7 5,4 Pakistan 3,4 6,1 7,0 Etelä-Korea 3,0 3,1 3,3 Lähde: UNCTAD World Investment Report 2003, Annex table A.II.2. 15

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä

eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä Rahapäivä 14.9.2010 Sivu 1 Miksi Kehittyville markkinoille? Markkinoiden eri kehitysvaiheet luovat sijoittajille uusia mahdollisuuksia

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Ei merkittäviä omistuksia mantereella ennen 1800-l. loppua Ennen 1800-l. epäsuora vaikutus Jesuiitat Kiinan hovissa Elintarvikkeet Amerikoista: maissi, bataatti,

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

VENEALAN VIENTIVERKOSTO AASIAAN KIINA, JAPANI, ETELÄ-KOREA, INTIA, TAIWAN, SINGAPORE, THAIMAA, MALESIA, VIETNAM JA INDONESIA 2011-2014

VENEALAN VIENTIVERKOSTO AASIAAN KIINA, JAPANI, ETELÄ-KOREA, INTIA, TAIWAN, SINGAPORE, THAIMAA, MALESIA, VIETNAM JA INDONESIA 2011-2014 VENEALAN VIENTIVERKOSTO AASIAAN KIINA, JAPANI, ETELÄ-KOREA, INTIA, TAIWAN, SINGAPORE, THAIMAA, MALESIA, VIETNAM JA INDONESIA 2011-2014 " Venealan vientiverkosto Aasiaan Cannus kerää kokoon vientirengasta,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA

KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA Helsinki 9.8.2010 KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma kasvoi heinäkuussa 56 miljardista eurosta

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM Silkkitie -sijoitusrahaston arvo oli elokuun lopussa 214,50 eli kuukauden aikana rahaston arvo laski -16,41 %. 12 kuukauden tuotto oli elokuun lopussa -15,02 % ja kuuden

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014

Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014 Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014 FDI vuonna 2014 Globaali katsaus Globaali FDI 2014 - ennakkotiedot Globaalit investointivirrat kaukana huippuvuosista 2014 laskua 8 % (1260 mrd

Lisätiedot

Kiina maailmantalouden veturi 2020. Mauri Lavikainen Arvopaperiristeily 23.4.-24.4.2010

Kiina maailmantalouden veturi 2020. Mauri Lavikainen Arvopaperiristeily 23.4.-24.4.2010 Kiina maailmantalouden veturi 2020 Mauri Lavikainen Arvopaperiristeily 23.4.-24.4.2010 Hra Presidentti, Bekingistä soitettiin kiinalaiset ystävämme sanoivat huolehtivansa veloistamme, kunhan opetamme heille,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä?

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä? Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä? 22.3.2012 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Kysymyksiä Miten suoriin sijoituksiin

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

BOFIT Kiina-tietoisku 2013

BOFIT Kiina-tietoisku 2013 BOFIT Kiina-tietoisku 2013 Kiina ja uudistusten aika 9.12.2013 Julkinen Ohjelma Taloustilanne sallii etenemisen reformirintamalla Jouko Rautava, ekonomisti, BOFIT Ennenkuulumattomista uudistuksista uutta

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Hyvä Asiakas Sijoittajakirje 3/2006

Hyvä Asiakas Sijoittajakirje 3/2006 Hyvä Asiakas Sijoittajakirje 3/2006 Kesän ja alkusyksyn aikana Eliten salkun yhtiörakenne on pidetty hyvinkin ennallaan. Hyvää ja halpaa ei ole ollut syytä vaihtaa. Thaimaan pörssi on ollut vaisu, vaihdon

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007?

Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007? Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007? Raoul Konnos rahastonhoitaja Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007? Maaliskuu 2007 1 FIM kehittyvillä markkinoilla Mihin kehittyviin

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

KURKI hankkeen loppuseminaari

KURKI hankkeen loppuseminaari Mannerkiinalaisen ja ulkokiinalaisen yritys- ja businesskulttuurin vertailua KURKI hankkeen loppuseminaari 30.10.2012 Timo Välttilä Taustaa: Asumis-/työkokemus Aasiassa 2005-2010 3.5 vuotta Singapore 2

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Aasian jättiläisten nousu *

Aasian jättiläisten nousu * Kansantaloudellinen aikakauskirja 17. vsk. 3/211 Aasian jättiläisten nousu * Iikka Korhonen Tutkimuspäällikkö Suomen Pankki Kahden viime vuosikymmenen aikana maailmantalouden painopiste on siirtynyt selvästi

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Kiinan kasvava mahti maailmantaloudessa

Kiinan kasvava mahti maailmantaloudessa Kiinan kasvava mahti maailmantaloudessa BOFIT Kiina-tietoisku 8.12.2011 Ohjelma Seminaarin avaus Seppo Honkapohja, pankinjohtaja Talouspolitiikka ja hidastuva talouskasvu Jouko Rautava, ekonomisti Kiinan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot