JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa

2

3 SISÄLLYS 1 Johdanto Yliopiston arvoperusta ja tehtävä Yliopiston strategiatyö Yliopistossa edustettuina olevat koulutusalat Yliopiston organisaatio Yliopiston kehittämisen päälinjaukset vuosina Peruskoulutus Tieteellinen jatko- ja tutkijankoulutus Aikuiskoulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Muut yliopiston avaintoiminnot Henkilöstö Tilat Taloudelliset voimavarat Kehittämishankkeet Valtakunnalliset ohjelmat Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohjelma...30 Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen...30 Sosiaalityön maisteriohjelma...33 Hajautetut biomassapohjaiset energiantuotantoratkaisut ja niiden käytäntöön soveltaminen Muut valtakunnalliset ohjelmat...36 Virtuaaliyliopisto vuonna Connet-ohjelma...37 Tietoteollisuusohjelma Yliopiston hankkeet...38 Jyväskylän nanoteknologian tutkimus- ja tuotekehitysympäristö...38 Yliopistojen yhteinen laadunkehittämishanke...41 Opiskelijavalintojen kehittäminen...42 Opetushallinnon ja oppilaitosjohtamisen koulutuksen kehittäminen -maisteriohjelma ja tutkijakoulutus

4 Organisaatiokaavio Suomen Akatemian arvioimat tutkimuksen huippuyksiköt Korkealaatuisen koulutuksen yksiköt vuosina Vuosina käynnissä olevat Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön tulossopimuksen mukaiset kehittämishankkeet Ainelaitokset ja oppiaineet vuonna Maisteriohjelmat/muuntokoulutus/koulutusohjelmat vuonna Vieraskieliset ohjelmat vuonna Verkostoyhteistyö vuonna Liitetaulukot

5 1 JOHDANTO Jyväskylän yliopisto tähtää suunnittelulla siihen, että yliopistolla on edellytykset ylläpitää ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja että yliopistolla on edellytykset antaa korkeatasoista ja kansainvälisesti vertailukelpoista koulutusta. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on käyty tiedekuntien ja erillislaitosten hyväksymien suunnitelmien ja esittämien tulossopimusluonnosten perusteella rehtorin johdolla tulosneuvottelut tulossopimuskaudeksi Niissä on käyty arvioiva keskustelu nykytilasta, sovittu tavoitteista ja toimenpiteistä sekä vuoden 2004 voimavaroista. Tulosneuvotteluissa sovellettiin yliopiston hallituksen toukokuussa 2003 hyväksymää kokonaisrahoitukseen perustuvaa rahoitusmallia. Toiminta- ja taloussuunnitelma on asiakirja, jolla yliopiston hallitus ohjaa yliopiston toimintaa. Tämän, vuosiksi laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on päivittää ja täsmentää aiempien vuosien suunnitelmissa esitettyjä tavoitteita. Suunnitelmassa keskitytään yliopiston kokonaisstrategiassa sekä sitä tukevissa osastrategioissa esitettyjen kehittämisen päälinjojen ja tulevaisuuden haasteiden pohjalta täsmennettyjen tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimintatapojen ja toimenpiteiden esittämiseen. Tavoitteet on pyritty saattamaan sellaiseen muotoon, että niiden toteutumista pystytään arvioimaan ja seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Asiakirjan tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Erityistä huomiota toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on kiinnitetty laadulliseen kehittämistyöhön, erityisesti koulutuksen laatuun, tutkimustoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyen jatkokoulutuksen tehostamiseen. Yliopiston yhtenä päämääränä on toimintansa vaikuttavuuden lisääminen. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä on yliopiston kokonaisstrategian ja voimaantulevan yliopistolain mukaisesti yliopiston kolmas tehtäväalue tutkimuksen ja koulutuksen rinnalla. 2 YLIOPISTON ARVOPERUSTA JA TEHTÄVÄ Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopisto noudattaa itse toiminnassaan ja edistää eettisiä arvoja. 5

6 Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-alaisena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, tuottamalla siihen liittyvää laadukasta perus- ja tutkijankoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laaja-alaiseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. Toiminnassa keskeistä on kestävän kehityksen edistäminen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. 3 YLIOPISTON STRATEGIATYÖ Yliopistossa on tehty 2000-luvun alkuvuosina laajaa, koko yliopiston kattavaa strategiatyötä. Yliopiston hallitus hyväksyi tammikuussa 2002 yliopiston uudistetun, vuoteen 2015 ulottuvan kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmentävinä osastrategioina on laadittu vuonna 2000 kansainvälistymisstrategia , vuonna 2001 henkilöstöstrategia sekä perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia, vuonna 2002 kansainvälisen kehitystyön strategia, aikuiskoulutusstrategia, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia sekä Chydenius Instituutin ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun valmistelema Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia. Vuonna 2003 valmistui innovaatiopolitiikka, viestinnän strategiset linjaukset, tietohallintostrategia sekä opiskelijavalintojen kehittämisstrategia. Yliopistossa on vuoden 2004 alussa valmistumassa kielipoliittinen ohjelma. Osastrategioiden valmistelussa on pidetty tärkeänä, että ne linkittyvät kokonaisstrategiaan täsmentäen ja yksityiskohtaistaen sen linjauksia. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat tällöin hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, jonka toteutumista seurataan, jota päivitetään tarpeen mukaan ja joka luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. 4 YLIOPISTOSSA EDUSTETTUINA OLEVAT KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta sekä harjoitetaan tieteellistä tutkimusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta neljässä on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä 6

7 muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on koko elämänkulun kattava kehitys ja oppiminen varhaiskasvatuksesta koulutusgerontologiaan. Koulutuksen kehittämisessä tavoitteena on luoda suotuisa opiskeluympäristö ja tukea opiskelijoiden kasvua pätevyydeltään laaja-alaisiksi, omaa toimintastrategiaansa rakentaviksi, vastuuntuntoisiksi, koulu- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi opettajiksi ja kasvatusalan ammattilaisiksi. Liikuntatieteellisellä ja terveystieteellisellä aloilla keskeiset tehtävät ovat kouluttaa liikunta- ja terveysalojen korkeimman tason asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla tutkimuksessa ja opetuksessa pyritään erilaisten vaihtoehtojen, uusien näkökulmien ja alueiden etsintään unohtamatta tieteenalojen perinnettä ja vakiintunutta sisältöä. Monitieteisyytensä ja tutkimusyhteyksiensä kautta tuotetaan yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimustietoa ja tarjotaan yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen perustuvia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle. Psykologian alalla lisätään tietoa ihmisen kehityksestä ja toimintakyvystä sekä niiden edellytyksistä ja luodaan perustaa taidoille tukea ihmisen ja yhteisön pyrkimystä hyvään elämänlaatuun. Opetusta annetaan psykologin ammattiin valmistuville ja muille psykologista tietoa työssään soveltaville henkilöille sekä psykologian tutkimukseen suuntautuville opiskelijoille. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteissä luodaan ja välitetään tutkimukseen perustuvaa osaamista johtamisen, yrittäjyyden sekä talous- ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimus- ja opintokokonaisuuksissa suositaan monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tehtävänä on kouluttaa informaatioteknologian laaja-alaisia, kansainväliseen toimintaan pystyviä osaajia yhteistyössä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa, tarjota monipuoliset informaatioteknologian sivuaineopinnot muiden alojen ammattilaisille, harjoittaa tutkimusta osaamisalueilla sekä osallistua teknologian siirtoon ja kehittämiseen Suomessa. Toimintaperiaatteena on tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä pyrkimys rakentaa monipuoliset yhteydet erityisesti elinkeinoelämän kanssa. 7

8 5 YLIOPISTON ORGANISAATIO Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii yhdeksän erillislaitosta: Atk-keskus, Avoin yliopisto, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston erillislaitos Chydenius-instituutti on aloittanut toimintansa Kokkolan yliopistokeskuksena Yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Lisäksi yliopistossa on koulutuksen arviointisihteeristö. Yliopistossa on seuraavat rehtorin määräajaksi perustamat monitieteiset tutkimusyksiköt: Neuromuscular Research Center, Perhetutkimusyksikkö, Rehtori-Instituutti, Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Taidetiedekeskus Artes Liberales, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Wolmar Schildt -instituutti sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen instituutti. Psykocenter on Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan hyväksytty tukitoiminto-organisaatio. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät. Yliopisto vastaa seuraavista yhteiskunnallisista palvelutehtävistä: Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja-, erityisopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus sekä viittomakielen opetus. Soveltavan kielentutkimuksen keskus kuuluu humanistiseen tiedekuntaan omana yksikkönään ja kiihdytinlaboratorio matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitokseen. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa (ks. sivu 54). 6 YLIOPISTON KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 märitelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston tahtotila korkeatasoista tutkimustyötä tekevänä ja tieteellisyyteen perustuvaa opetusta antavana yhteisönä konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella : Sivistys: Tiedon ja osaamisen luomisen ja siirtämisen yhteydessä yliopisto kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. Yliopisto osallistuu 8

9 laajasti yhteiskunnan sivistyspyrkimysten edistämiseen koulutuksen lisäksi myös muilla tehtäväalueillaan. Laatu: Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, mihin pyrittäessä kehitetään korkeatasoista kansainvälistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on luoda yliopistoon johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa yliopiston kaikki toiminnot. Laadunvarmistustyötä jatketaan suunnittelukaudella yliopistojen yhteisenä kehittämishankkeena. Jo ennen suunnittelukauden alkua luodaan väitöskirjojen ja pro gradu -töiden laatukäsikirjat sekä dokumentoidaan muita tutkimuksen, opetuksen, yhteiskunnallisen palvelutehtävän ja hallinnon keskeisimpiä prosesseja. Opetusministeriön korkeakoulutuksen laadunvarmistusta kehittävän työryhmän suositusten ja opetusministeriön ohjeistuksen mukaisesti valitaan tarkoituksenmukainen laatukriteeristö, jota aletaan systemaattisesti soveltaa ja jonka mukaisesti yliopisto arvioi toimintaansa. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä tukevat myös yliopistossa toteutettavat tutkimuksen arviointi ja opetuksen laatuprosessi. Johtaminen, arviointi ja kehittäminen integroidaan entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Yliopistossa jatketaan vuonna 2002 käynnistynyttä johtamisen paras laatu -hanketta. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kehittää johtamisen laatua pitkällä tähtäimellä ja luoda laadukkaan johtamisen malli ja perinne Jyväskylän yliopistoon. Työsuunnitelmia kehitetään strategisen johtamisen välineenä Laadullisessa ja sisällöllisessä kehittämistyössä korostetaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Yliopistoa lujitetaan sisäisesti yhteistyöllä ja avoimuudella. Luodaan omaan aloitteellisuuteen perustuva valtakunnallinen yhteistyöverkko. Yliopisto hyödyntää opetuksessaan määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen ja yhteistyön lisääminen yliopistojen välillä osana virtuaaliyliopistoa. Virtuaaliyliopistohankkeet nivotaan entistä tiiviimmin opetuksen ja tutkimuksen yleiseen kehittämiseen. Virtuaaliyliopistokonseptia hyödynnetään myös monipuolisesti yliopiston alueellisen palvelutehtävän toteuttamisessa. Kansainvälistymisen syventäminen: Ylipisto on laatinut tavoitteellisen kansainvälisen toimintansa tueksi strategia-asiakirjat koskien kansainvälistymistä ja kansainvälistä kehitystyötä. Näiden asiakirjojen keskeisimmät päivitetyt tavoitteet ja periaatteet yhdistyvät yliopiston kansainvälinen kampus -asiakirjassa kokonaisvaltaiseksi kansainvälisen toiminnan kehittämissuunnitelmaksi, jossa määritellään laadulliset tavoitteet ja kriteerit kansainväliselle toiminnalle tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueilla. Tutkimuksessa tavoitteena on monikulttuuristen innovatiivisten, myös tieteellistä jatkokoulutusta edistävien tutkimusryhmien lisääminen. Peruskoulutuksessa tavoitteena on entistä suunnitelmallisempi opiskelija- ja opettajavaihto valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa, koulutusyhteistyön syventäminen kansainvälisissä verkostoissa sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja laadukkaiden vieraskielisten koulutusohjelmien määrän lisääminen. Yliopistossa on käynnissä 18 vieraskielistä koulutusohjelmaa. Näiden lisäksi vuoden 2004 aikana käynnistyy erillisrahoituksella viisi uutta englanninkielistä koulutusohjelmaa. Yliopisto pyrkii edelleen laajentamaan tukeaan kehitysmaille eritysesti opetus- ja ympäristöalan hankkeiden ja kumppanuustoiminnan kautta. Suomen ja kehitysmaiden välisen korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi aloitetaan vastavuoroisuudelle perustava Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välinen verkostoyhteistyö. Ohjelman tavoitteena on laajentaa sekä kehitysmaiden että suomalaisten kehitysyhteistyöosaamista ja luoda pohjaa pitkäjänteiselle korkeakoulujen väliselle institutionaaliselle yhteistyölle. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö erityisesti elinkeinoelämän kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta yliopistossa tuotetuista innovaatioista saadaan luotua käytännön sovelluksia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. 9

10 Jyväskylän yliopisto toimii aktiivisesti maakunnallisessa yhteistyöhankkeessa kahdeksan uuden EU:n jäsenmaan maakunnan ja niiden yliopistojen kanssa (MASTO-hanke). Yliopiston UNESCO-professuuri tukee yliopistoyhteyksien rakentumista kehitysmaiden yliopistojen kanssa erityisesti opettajankoulutuksen ja monikulttuurisen opetuksen alueella. Vaikuttavuus: Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään sekä tutkimuksessa että koulutuksessa tehokkaasti. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen aluekehitysvaikutusten lisäämiseksi laadittujen aluekehitysstrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös alumnitoimintansa kehittämisessä. Alumnisuhteiden avulla yliopiston yhteydet työelämään tehostuvat. Alumnien työelämätietoutta voidaan käyttää myös yliopiston toiminnan kehittämisessä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsauksen (Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen) mukaan yliopistokoulutuksen kehittämistarpeisiin kuuluu työvoimatarpeiden ennakointi ja alueiden tarpeiden huomioon ottaminen. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä Keski-Suomen teknillistieteellistä osaamista ja siten helpottaa yritysten kytkeytymistä kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Koulutuksen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on monialaisen, teollisuutta ja yrityksiä tukevan koulutuksen toteuttaminen. Jyväskylän yliopisto on esittänyt hallitusohjelman, uudisteilla olevan yliopistolain sekä Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman linjausten perusteella, että sille myönnettäisiin oikeus antaa teknistieteellisiä tutkintoja. Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän päätöksen ( ) mukaisesti selvitetään teknistieteellisen koulutuksen kehittäminen Keski-Suomessa. Tuloksellisuus luo pohjan toiminnan edellytyksille ja sen osuutta pidetään tärkeänä voimavarojen kohdentamisessa. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Vuonna 2002 on toteutettu tutkimuksen vahvuusalueiden arviointi. Arvioinnin perusteella nimettyjen tutkimuksen vahvuusalueiden kehittämistä jatketaan erillisten suunnitelmien mukaan. Yliopisto on ollut osallisena Tampereen yliopiston koordinoimassa Neljän suomalaisen monialaisen yliopiston hallinnon vertailututkimuksessa. Tutkimuksen toteuttaminen luo edellytykset kehittää laadullisesti hallinnollisia prosesseja. Hankkeen toteuttaminen tukee erityisesti yliopiston sisäisen tulosohjausjärjestelmän kehittämistä. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa vahvistettua arviointitutkimusta käytetään lisääntyvästi kehittämishankkeiden tukena. Vuosina toteutetaan tutkimuksen arviointi. Rakenteellista kehittämistä tehdään yhteistyöllä yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Maamme muiden yliopistojen kanssa pyritään sopimaan työnjaosta. Yliopiston rakennetta kehitetään edelleen siten, että se luo osaltaan edellytykset korkeatasoisten tulosten saavuttamiselle sekä varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset. Toimintatapoja tehostetaan ja joustavoitetaan, jotta uusiin haasteisiin pystytään tarttumaan nopeasti. Humanistisessa, kasvatustieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa on tehty rakenteellista kehittämistä, joka konkretisoituu kehittämistoimenpiteiksi vuosien aikana. Rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun rahoituksen kasvattamiseen ja lisää ulkoisen toiminnan strategiansa mukaisesti yhteistyöhankkeita 10

11 yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea tutkimus- ja tuotekehityspanos. EU-rahoitus sekä muu ulkopuolinen rahoitus hyödynnetään monipuolisesti. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Ulkoisella rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Toiminnan laajuus mitoittuu osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2008 yliopiston varsinaisten opiskelijoiden kokonaismäärän arvioidaan olevan noin ja aikuisopiskelijoiden määrän yli Kasvu edellyttää henkilöstö- ja muiden voimavarojen lisäämistä. 7 PERUSKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa peruskoulutukselle on asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin peruskoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. YLIOPISTO SAA UUSIA KOULUTUKSEN LAATUYKSIKÖITÄ Tavoitteena on vähintään neljän koulutuksen laatuyksikön saaminen suunnittelukaudella. Opetusministeriön nimeämiä korkealaatuisen koulutuksen yksiköitä vuosina ovat Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen luokanopettajien aikuiskoulutus, Fysiikan laitos ja Psykonet-yliopistoverkosto (koordinoi Turun yliopisto). TAVOITE 2. OPISKELIJAVALINNAT KEHITTYVÄT TUTKIMUSPOHJAISESTI Jyväskylän yliopiston tavoitteena on, että yliopistoon hakeutuu maan parhaita opiskelijoita ja yliopisto säilyttää asemansa suosituimpien yliopistojen joukossa. Opiskelijavalintojen kehittäminen pohjautuu yliopiston kokonaisstrategian 2015 mukaisesti yliopiston arvoperustaan eli sivistykseen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Yliopisto asetti vuonna 2003 selvitysmiehen yliopiston opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Selvitysmiehen tekemän työn ja tiedekuntien laatimien opiskelijavalintojen kehittämisstrate- 11

12 gioiden pohjalta on laadittu yliopiston opiskelijavalintojen kehittämisstrategia. Strategiaasiakirjassa on asetettu keskeisiksi kehittämistavoitteiksi opintoihin sijoittumisen nopeuttaminen, valintayksiköiden määrän vähentäminen, valintamenettelyjen keventäminen, valintaa ja koulutusta koskevan tiedotuksen parantaminen, valintoja koskevan tutkimuksen toteuttaminen ja valintayhteistyön kehittäminen. Yliopisto uudistaa tutkimuspohjaisesti opiskelijavalintajärjestelmäänsä aktiivisen rekrytoinnin suuntaan laaditun opiskelijavalintojen kehittämisstrategian ja selvitysmiehen raportin pohjalta. Yliopistossa toteutetaan vuosina opiskelijavalintojen kehittämishanke, jossa hyödynnetään olemassa oleva ja tuotettava tutkimustieto, ja johon sisältyvät valintamenettelyjen kehittämisen, opintomenestykseen vaikuttavien tekijöiden tutkimisen ja valintoja koskevan tiedotuksen kehittämisen osakokonaisuudet. TAVOITE 3. OPINTOJEN LÄPÄISY TEHOSTUU JA TUTKINTOJEN SUORITTAMISAJAT LYHENEVÄT Opetuksen laatua kehitetään siten, että yliopisto-opintojen läpäisy paranee eli opiskeluajat lyhenevät ja keskeyttäminen vähenee. Opiskeluaikoja lyhennetään siten, että 75 % opiskelijoista suorittaa kandidaatintutkinnon 3 vuodessa (netto-opiskeluaika) ja maisterintutkinnon 2 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusalaa, jossa maisterintutkinnon kokonaissuorittamisaika on 5,5 vuotta). Tavoitteeseen pääsemiseksi opetussuunnitelmia kehitetään laadullisesti ydinainesanalyysejä hyödyntäen. Opetusohjelmat suunnitellaan laitosten sisällä ja kesken siten, että ajallinen ja sisällöllinen päällekkäisyys minimoidaan. Valinnaisuutta opiskelusisältöjen, opiskelutapojen ja opintojen suorittamismahdollisuuksien suhteen lisätään. Myös opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä sekä opettajien ja tutkijoiden pedagogisia valmiuksia lisätään. Yliopistossa kehitetään malli pysyväksi opetuksen arviointi- ja tukijärjestelmäksi tuottamaan tietoa pedagogisen koulutuksen ja tukitoimien tarpeen muutoksista. Opetuksen laadun kehittämisprosessit ovat osa yliopiston kaikki toiminnot kattavaa laadunvarmistustyötä. TAVOITE 4. KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS TEHOSTUU Opintojen ohjausta kehitetään siten, että Jyväskylän yliopistosta valmistuneet sijoittuvat hyvin koulutustansa vastaaviin tehtäviin monikulttuurisessa ympäristössä kotimaisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Opinto- ja uraohjausjärjestelmää sekä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimista työelämään sijoittumisen näkökulmasta kehitetään yhteistyössä laitosten opinto-ohjaajien kanssa ja tutkimus- ja rekrytointipalvelujen kanssa. Tämän lisäksi välitetään tietoa työmarkkinoista niin opiskelijoille kuin ainelaitoksillekin. Yliopistossa otetaan käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavat henkilökohtaiset opintosuunnitelmat vuoteen 2006 mennessä. Niihin sisällytetään myös uusia oppimisen laadunvarmistuskeinoja. Yliopisto seuraa aktiivisesti valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yhteyttä alumneihin palautteen saamiseksi koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä varten. Opiskelusta muodostetaan entistä voimakkaammin jatkumo, joka toimii myös työelämään siirtymisen jälkeen. Yhteistyöverkkoja kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteella siten, että tutkinnon suorittaneet aika ajoin palaavat täydentämään opintojaan yliopistossa ja/tai suorittavat jatkotutkintoja. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneista 98 % on vuoden kuluttua joko työssä tai jatkaa opintojaan. 12

13 TAVOITE 5. YLIOPISTO SIIRTYY KAKSIPORTAISEEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN Jyväskylän yliopisto siirtyy kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään alkaen. Uudistettavien opetussuunnitelmien pohjalta painotetaan erityisesti opetuksen laadun kehittämistä niin, että yliopisto on kansainvälisesti arvostetussa kouluttaja-asemassa profiilinsa kannalta tärkeillä koulutusaloilla. Kesäkuusta 2001 alkaen toiminut Bologna-työryhmä tukee kaksiportaisen tutkintojärjestelmän toimeenpanoa. Yliopisto hyödyntää kaksiportaisen tutkintojärjestelmän valmisteluprosessissa maisteriohjelmista saadut kokemukset ja toimintamuodot. Uudistunut kaksiportainen tutkintojärjestelmä hyödynnetään opintoja joustavoittavasti. Alempi tutkinto muodostaa kokonaisuuden, jonka pohjalta voidaan eri vaihtoehtoja hyväksi käyttäen edetä ylempiin tutkintoihin. Tavoitteena on, että uuden tutkintojärjestelmän myötä opiskelu tarjoaa entistä paremmat sekä työelämä- että jatkokoulutusvalmiudet. Tutkintojärjestelmän muutoksia hyödynnetään keskittämällä entistä useampia oppiaineita joko maisteri- tai tohtoritasolle. Myös avointa yliopisto-opetusta kehitetään osana kaksiportaista tutkintojärjestelmää. TAVOITE 6. VUOSILLE ASETETUT PERUSTUTKINTOMÄÄRÄT SAAVUTETAAN Maisterintutkintoja suoritetaan v vuodessa opetusministeriön kanssa laaditun tulossopimuksen mukaisesti keskimäärin tutkintoa, joista 290 aineenopettajakoulutuksessa. Tutkinnot jakautuvat koulutusaloittain liitetaulukon 1. mukaisesti. TAVOITE 7. PERUSTUTKINTOKOULUTUS KANSAINVÄLISTYY Tavoitteena on jokaisen opiskelijan kansainvälisen kompetenssin kehittäminen osana opintoja sekä laaja ja suunnitelmallinen opettaja- ja opiskelijavaihtotoiminta. Tavoitteena on, että ulkomainen opiskelu- tai työharjoittelujakso sisällytetään joko pakollisena tai suositeltuna osana kandidaattitutkintoon ja/tai maisteriohjelmaan mahdollisimman monella alalla. Ulkomainen jakso sekä muu kansainvälistyminen edellyttävät riittäviä ja oikein ajoitettuja kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelijoille, jotka eivät lähde vaihtoon, suunnitellaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman osana kotiyliopistossa tapahtuvat kansainvälistymisopinnot. Tavoitteena on nostaa ulkomailla opiskelevien osuutta tasaisesti vuosittain niin, että vuoden 2006 loppuun mennessä 460 perustutkinto-opiskelijaa vuosittain suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Tavoitteena on, että vuoden 2008 loppuun mennessä on 500 lähtevää ja saapuvaa vaihto-opiskelijaa vuodessa. Laadukas kansainvälinen opettajavaihto ja opetusvierailut edistävät yliopiston kansainvälistä verkostoitumista ja opetuksen laadun kehittämistä tuomalla yhteistyöyliopistojen erityisosaamisen opiskelijoiden ulottuville, syventämällä yliopistojen välistä yhteistyötä ja lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää. Myös kansainvälisen opiskelijavaihdon määrällinen, ja etenkin laadullinen kehittäminen edellyttävät suunnitelmallista opettajavaihtoa. Määrällinen tavoite on, että vuoteen 2005 mennessä vähintään 70 Jyväskylän yliopiston opettajaa/vuosi tekee opetusvierailun ulkomaiseen sopimusyliopistoon. Opettajavaihdossa pyritään vastavuoroisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään vierailevien opettajien antaman opetuksen integroimiseen isäntälaitoksen opetukseen sekä mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen yliopistossa. 13

14 Suunnittelukauden tavoitteena on myös kaikkien ulkomaisten opiskelijoiden nykyistä parempi integroituminen yliopistoyhteisöön. Tämä palvelee myös omien opiskelijoiden kansainvälistymistä. Ainelaitoksia kannustetaan hyödyntämään opetuksessa ja muussa toiminnassa ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien muodostama monikulttuurinen resurssi. Tavoitteena on kehittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden aktiivista rekrytointia englanninkielisiin maisteriohjelmiin, tehostaa valintaprosessia sekä lisätä opinto-ohjausta niin, että kaikille ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma, jonka toteuttamista myös seurataan. Tavoitteena on kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää vuosittain siten, että vuoteen 2008 mennessä heitä on noin 450. Englanninkielistä opetusta lisätään ja kehitetään käynnistämällä uusia englanninkielisiä laadunvarmistuksen läpäisseitä maisteriohjelmia yliopiston vahvuusalueilla sekä lisäämällä kansainvälistä kesä- ja talvikoulutoimintaa yhteistyössä partneriyliopistojen kanssa. Englanninkielistä opetusta lisättäessä huolehditaan siitä, että opetussisällöt ovat relevantteja sekä ulkomaisille että kotimaisille opiskelijoille. Jo vakiintuneiden vieraskielisten ohjelmien laadusta ja uudistamisesta huolehditaan. 8 TIETEELLINEN JATKO- JA TUTKIJANKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on jatko- ja tutkijankoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tieteellisen jatko- ja tutkijankoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. VUOSILLE ASETETUT TOHTORINTUTKINTOTAVOITEET SAAVUTETAAN Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 119 tohtorintutkintoa vuodessa. Tavoite jakautuu aloittain liitetaulukon 8. mukaisesti. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. 14

15 TAVOITE 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIKÄ ALENEE JA TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISAJAT LYHENEVÄT Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2004 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2007 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. Tavoitteena on, että tutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. TAVOITE 3. TUTKIJANKOULUTUKSELLA EDISTETÄÄN KANSAINVÄLISTÄ JA KANSALLISTA VAIKUTTAVUUTTA Toteutetaan yksilölliset edellytykset huomioon ottaen suunniteltuja jatkokoulutusohjelmia myös yritysten ja yhteisöjen kanssa, millä vahvistetaan erityisesti tutkijakoulutuksen kansallista vaikuttavuutta. Toimenpiteet edellä esitettyjen tieteellisen jatko- ja tutkijankoulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat: Siirrytään kohti yhä strukturoidumpaa tohtorikoulutusjärjestelmää luomalla yliopistoon tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tutkijankoulutusohjelmia. Jatkokoulutettavien valintakriteereitä kehitetään. Tiedotusta jatkokoulutuksesta tehostetaan siten, että jo peruskoulutusvaiheessa opiskelija voi suuntautua tutkijan uralle. Tutkijankoulutusta kansainvälistetään solmimalla yhteistyösopimuksia eurooppalaisten tutkijakoulujen kanssa. Siten valmistaudutaan Bologna-prosessin kolmanteen sykliin. Jatkokoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä jatkokoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansainvälinen kesäkoulu. Opiskelijoita rekrytoidaan tutkijankoulutusohjelmiin lisääntyvästi ulkomailta. Nuoria tutkijoita kannustetaan tieteestä tiedottamiseen, kongresseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Arvioidaan tutkijakoulutuksen nykytilaa erityisesti opintojen etenemisen, ohjauksen ja rahoituksen kannalta tekemällä kaikille jatkokoulutettaville kohdistettu kyselytutkimus. Tuloksia hyödynnetään tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kokonaisarvioinnin yhteydessä ja ohjauksen kehittämisessä. Tehostetaan tutkijankoulutettavien ohjausta ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Luodaan ohjaajaverkostoja parhaimpien ohjauskäytäntöjen tunnistamiseksi. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien jatko-opiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Metodologian koulutusta tuetaan ja järjestetään enenevästi yhteisesti. Jatkokoulutettavia otetaan laitosten tutkimusprojekteihin, ja pyritään muodostamaan määräteemaan keskittyviä kiinteitä jatkokoulutusryhmiä. Tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin. Vahvistetaan opiskelijoiden taitoja tutkimustulostensa tunnetuksi tekemiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Tutkijankoulutusta kehitetään siten, että se nykyistä paremmin vastaa tiedejohtamisen kehittämishaasteeseen. Entistä suuremmiksi ja kansainvälisemmiksi muuttuvien tutkimusryhmien johtaminen vaatii erityisosaamista. 15

16 9 AIKUISKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on aikuiskoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopisto toimii elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen periaatteiden tiennäyttäjänä. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa. Aikuiskoulutuksen kannalta olennaisia yliopiston tehtäviä ovat uuden tiedon levittäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja alueellisena kehittäjänä toimiminen. Suunnittelukaudella aikuiskoulutukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet konkretisoituvat seuraaviksi avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen tavoitteiksi: TAVOITE 1. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS KEHITTYVÄT LAADULLISESTI Opetusministeriö on nimennyt Jyväskylän yliopiston korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistoksi vuosiksi Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa kehitetään aikuiskoulutusta laadullisesti yhdessä tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa yliopistossa laaditun aikuiskoulutusstrategian linjausten mukaisesti. Avoimessa yliopistotoiminnassa tarjotaan aikuisopiskelijoille opetusta vapaan sivistystyön ja avoimen väylän kautta tutkintoon johtavan koulutuksen alueilla. Avointa yliopistokoulutusta tarjoavat Jyväskylän yliopistossa Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto ja Keski-Pohjanmaan alueella Chydeniusinstituutti Kokkolan yliopistokeskus. Täydennyskoulutuksessa aikuiskoulutuksen haasteisiin vastataan tuottamalla palveluita alueiden, yhteisöjen, organisaatioiden ja yksilöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Täydennyskoulutuskeskus koordinoi yliopistollista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta Jyväskylän yliopistossa tarjoavat Täydennyskoulutuskeskus ja Keski- Pohjanmaan alueella Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Aikuiskoulutuksella on aktiivinen rooli innovaatioiden ja muutosprosessien toteuttajana ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoijana. Yliopiston tarjoamista aikuiskoulutuspalveluista ja niiden toteuttajista on koottu tietoa Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutusportaaliin, jota ylläpidetään ja kehitetään osana opetuksen laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä. Aikuiskoulutukseen ja toista maisterintutkintoa opiskelemaan hakeutuville luodaan omat rekrytoitumiskriteerit ja -väylät. Aikuiskoulutuksessa aikuisopiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen - jatketaan opetusteknologisia kokeiluja, ja uusia mahdollisuuksia sovelletaan monipuolisesti modernien oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Uudenaikaista itseopiskeluun sopivaa materiaalia otetaan käyttöön. Materiaali suunnitellaan yhteistyössä ainelaitosten kanssa. Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnön mukaisesti yliopistossa pyritään entisestään vahvistamaan aikuiskoulutuksen asemaa osana yhteiskunnallista palvelutehtävää. Tieteellisten tulosten ja tieteellisen maailmankatsomuksen levittäminen yleistajuisessa muodossa suuren yleisön keskuuteen on tärkeä osa yliopiston sivistystehtävää. 16

17 Alueellista verkostoyliopistoa kehitetään erityisesti Kokkolassa sijaitsevassa Chydenius-instituutissa Kokkolan yliopistokeskuksessa. Tavoitteena on, että vuoteen 2006 mennessä merkittävä osa instituutin koulutuspalveluista on tietoverkoissa, mikä mahdollistaa laajasti ajasta ja paikasta riippumattoman yliopisto-opiskelun. Yliopistolähtöisyys ja koulutuksen tukeutuminen uusimpaan tieteelliseen tietoon on tärkeä osa toiminnan laadunvarmistusta. Yliopistossa tehtävät sosiaaliset kulttuuriset ja teknologiset innovaatiot pyritään tuotteistamaan palvelemaan myös aikuiskoulutusta. TAVOITE 2. AVOIMEN YLIOPISTON OPISKELIJOILLE TARJOTAAN MONIPUOLISET OPISKELUMAHDOLLISUUDET Avoimessa yliopistossa on mahdollisuus opiskella vähintään 70 % yliopiston ohjelmassa olevia oppiaineita. Tieteenalakohtaisen koulutuksen lisäksi kehitetään edelleen monitieteisiä, tutkintoon liitettävissä olevia opintokokonaisuuksia. TAVOITE 3. AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET SAAVUTETAAN Tiedekuntien, ainelaitosten, muiden yliopiston yksiköiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa yhteistyössä Avoin yliopisto tarjoaa opiskelumahdollisuuden vuosittain vähintään henkilölle. Avoin yliopisto tuottaa vähintään kokopäiväistä opiskelijapaikkaa/vuosi. (Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamäärä- ja opintoviikkototeumat ja tavoitteet liitetaulukossa 9). Täydennyskoulutuskeskuksen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan suunnittelukaudella valtakunnallisesti valmisteltavien laadullisten kriteereiden pohjalta. TAVOITE 4. AIKUISKOULUTUS KANSAINVÄLISTYY Avoin yliopisto, Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Täydennyskoulutuskeskus rakentavat kiinteät yhteistyösuhteet vähintään yhden ulkomaisen partnerin kanssa. 17

18 10 TUTKIMUS Tutkimustyön johtavana periaatteena on merkittävien tieteellisten tulosten saavuttaminen. Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja - ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tutkimuksen tavoitteiksi: TAVOITE 1. YLIOPISTON TOIMINNASSA TUTKIMUKSEN LAATU JA MERKITYS VAHVISTUVAT ENTISESTÄÄN Jo ennen suunnittelukauden alkua vuonna 2004 käynnistetään tutkimuksen laadun arviointi. Sen yhteydessä kehitetään tutkimuksen vaikuttavuuden arviointikriteereitä ja arvioidaan myös tutkijakoulutuksen tasoa. Arviointituloksia hyödynnetään pyrittäessä nostamaan tutkimuksen tasoa siten, että se kaikilla yliopistossa edustettuina olevilla aloilla ylittää keskimääräisen valtakunnallisen tason ja että se tulee kansainvälisesti entistä merkittävämmäksi. Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Evoluutioekologia Ihmisen kehitys ja se riskitekijät Ydin- ja materiaalifysiikka Mielen historia Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Lisäksi yliopistossa toimii Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan hyväksytty monitieteinen ihmisnäkökulmaa painottava tukitoiminto-organisaatio Psykocenter. Yliopiston itsearvioimia kansainvälisesti vahvimpia alueita ovat Ihmisen vanheneminen erityisesti toimintakyvyn muutokset ikääntyessä Kielen oppiminen ja kielenopetus Kognitiivinen musiikkitiede Politiikan teoria ja politiikan analyysi Rakennekemia Tieteellinen laskenta ja teolliset sovellukset 18

19 Lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Näiden kaikkien tutkimusalueiden kehittymistä ja mahdollisuuksia nousta Suomen Akatemian arvioimiksi tutkimuksen huippuyksiköiksi tuetaan erityisesti. Tavoitteena on, että yliopisto saa suunnittelukauden aikana kaksi uutta Suomen Akatemian arvioimaa tutkimuksen huippuyksikköä, yliopistossa on useita akatemiaprofessuureja ja että nykyisillä tutkimuksen huippuyksiköillä on edellytykset jatkaa huippuyksikköinä. Korkeatasoisten tutkimushankkeiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Korkeatasoista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tuetaan mm. menemällä mukaan kansainvälisiin tutkimusohjelmiin, kutsumalla yliopistoon korkeatasoisia tutkijavieraita sekä järjestämällä kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja. Erityisesti keskitytään siihen, että Jyväskylän yliopisto on laajasti mukana eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentamisessa ja yliopiston tutkimusryhmät ja tutkijat osallistuvat avaintoimijoina joko koordinaattoreina tai johtoryhmien jäseninä sekä kuudennen puiteohjelman hankkeisiin että muihin ERA:n toiminta-alueen hankkeisiin. Tavoitteena on, että kaikki opettajat myös tutkivat ja että kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat suorittavat tohtoritutkinnon. Siten varmistetaan myös, että opetuksen ja tutkimuksen välinen elävä yhteys säilyy. Tiedeneuvosto tukee yliopiston tiedepoliittista kehittämistä suosituksin ja kannanotoin. TAVOITE 2. TUTKIMUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET PARANTUVAT ENTISESTÄÄN Yliopistossa luodaan hyvät tutkimusedellytykset kaikille niille tieteenaloille, joilla on mahdollisuus suorittaa tohtorintutkinto. Tutkimusta edistettäessä kiinnitetään huomiota yhteistyöhön perustuvaan monitieteiseen tutkimukseen. Erityisesti kehitetään vahvuusalueita sekä valtakunnallisesti erityisasemassa olevia tutkimusalueita korkean kansainvälisen tason saavuttamiseksi sekä mahdollistetaan lupaavien tutkimusalueiden kehittyminen. Laitoksille pyritään luomaan tuloksellisen tieteellisen toiminnan edellyttämä infrastruktuuri. Opettajien työtehtävien määrittelyä hyödynnetään siten, että opettajien työsuunnitelma järjestetään joustavasti ottaen huomioon tutkimuksen kulloisenkin vaiheen vaatimukset. Ulkopuolisen laadulla kilpaillun rahoituksen määrää pyritään kasvattamaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja Suomen Akatemialta saatavien voimavarojen hakemiseen. Tekes-rahoitusta pyritään lisäämään myös tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet Tekes-rahoituksen piiriin. Valmistellaan laajoja tutkimushankkeita, jotka toimivat tavoitteellisesti projektiperiaatteella. Hankkeita valmisteltaessa pyritään nykyistä enemmän kansainvälisiin ja kansallisiin yliopistojen välisiin tutkimusprojekteihin. Monitieteisiä tutkimusyksiköitä voidaan perustaa rehtorin päätöksellä 3 5 vuodeksi. Tutkimusyksiköt saavat yleensä niille kohdennettua määräaikaista rahoitusta. Keskeistä yksikköjen toiminnalle on, että eri osapuolet sitoutuvat niiden toimintaan ja luovat elävän verkoston. Ajanjakson lopussa yksikön toiminta, tuloksellisuus ja kehittymisedellytykset arvioidaan. Mikäli toiminta on ollut laadukasta ja tuloksellista, yksikölle voidaan myöntää uusi toimintakausi TAVOITE 3. JULKAISUTOIMINTA VAHVISTUU Julkaisutoiminnan laatua ja merkitystä vahvistetaan. Julkaisutoiminnan tavoitteena on tuottaa suunnittelukauden loppuun mennessä 800 ulkomaista referee-julkaisua/vuosi, mikä merkitsee keskimäärin 2 julkaisua vakinaista tutkimus- ja opetushenkilökuntaan 19

20 kuuluvaa henkilöä kohden. Tutkimustuloksia pyritään tekemään tunnetuksi mahdollisimman korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. Yliopistosarjoissa on siirrytty kirjaston toteuttamaan sähköiseen julkaisemiseen. Tavoitteena on myös laitossarjojen osalta hyödyntää kehitettyä modernia julkaisuväylää markkinoinnin ja näkyvyyden parantamiseksi. TAVOITE 4. HUIPPUTUTKIJOIDEN REKRYTOINTI ON AKTIIVISTA Yliopisto rekrytoi aktiivisesti huippututkijoita korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten jatkuvaksi vahvistamiseksi. Kansainvälistymistä ja osaamisen vaihtoa edistetään julistamalla enenevästi professorin virat ja tutkijatohtoripaikat myös ulkomaiseen hakuun ja painottamalla professorin virkojen täytössä ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä. 11 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle eli ulkoiselle toiminnalle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa tuotettava tieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot välitetään ja saatetaan vuorovaikutteisesti yhteiskunnan käyttöön yliopistollisia arvoja ja etiikkaa kunnioittaen. 2) Ongelmakeskeisesti suuntautunut poikkitieteellinen ja monialainen perus-, jatkoja aikuiskoulutus vastaa erinomaisesti yhä moninaisimpiin työvoimatarpeisiin. 3) Yliopistossa toteutetaan yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten tarpeisiin maksullisen palvelutoiminnan periaatteella huomattava määrä sellaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka kasvattavat yliopiston tietovarantoa. 4) Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan siten, että se on taloudellisesti kannattavaa ja vaikutuksiltaan laaja-alaista. Kokonaisstrategiantavoitteiden mukaisesti suunnittelukauden tavoitteet ovat seuraavat: TAVOITE 1. TUTKIMUS- JA INNOVAATIOTOIMINTA KEHITTYY Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka, joka asettaa tavoitteeksi saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Jo ennen uutta suunnittelukauden alkua valmistuvat periaatteet immateriaalioikeuksista maksettavista korvauksista sekä periaatteet osaamislähtöisen yritystoiminnan edistämiseksi ja yleisen innovatiivisuuden lisäämiseksi. Innovaatioketjun perustoimintoihin kuuluvat innovaatioiden tunnistaminen, arviointi- ja suojaustoimenpiteet. Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi. Henki- 20