Kemi. jacomex -kaapit pitävät vaativatkin projektit hanskassa. VAUHDIN AIVOT LENNOKKI- MUOVI UUDET MATERIAALIT. hurmaa, kemian ope!

Transkriptio

1 8/2009KEMIA Kemi TÄSSÄ NUMEROSSA: VAUHDIN hurmaa, kemian ope! jacomex -kaapit pitävät vaativatkin projektit hanskassa. AIVOT rakastavat artisokkaa LENNOKKI- MUOVI liitää luuhun UUDET MATERIAALIT siivittävät sähköautoa Ääriolosuhteiden asiantuntija. labo line oy Karjalankatu 2, Helsinki p. (09) , Applikaatioesimerkkejä: kemikaalien käsittely nanotutkimus litiumakut radioaktiiviset aineet OLED-kehitys katalyysit bakteerit & virukset

2 KNF_an_fi_0803.pdf :18:02 INNOVATIVE TECHNOLOGY WORLDWIDE NEUBERGER Kalvopumpputekniikkaa asiantuntijoilta KNF Neubergerillä on laaja valikoima öljyvapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille, höyryille ja nesteille. Kontaminaatiovapaat kompressorit, alipainepumput, nesteen siirtoja annostelupumput. OEM- ja laboratorioversiot. Asiakassovitteiset pumput ovat erikoisalaamme, ota yhteyttä. vaativiin sovelluksiin: Lääketieteen laitteet Analyysitekniikka Elintarviketekniikka Prosessilaitteet Laboratoriot Tutkimus KNF Neuberger AB Box SE Tukholma Puh Fax info@knf.se Suomi Venäjä Ukraina Valko-Venäjä Kazakstan Uzbekistan Hanki henkilökohtainen IPR-valmentaja. Laita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon. Meiltä saat henkilökohtaista ohjausta patentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilun suojaukseen liittyvissä asioissa kaikkialla maailmassa. Mechelininkatu 1 a, PL 981, Helsinki. Puh

3 [QUALITY] Trusted solutions for food analysis Thanks to partnerships with industry, government, and university laboratories, Waters offers proven methods and products to help scientists solve many of today s food testing challenges in the areas of safety, QC, and profiling. From certified vials and SPE cartridges, to analytical columns and application-specific kits, we offer compliant, cost effective solutions that ensure the quality and safety of our food supply. Waters Finland, Kutomotie 16, Helsinki [P] (09) Waters Corporation. Waters and The Science of What s Possible are trademarks of Waters Corporation. Food_Qual_Ad_09_Horiz_finland.indd 1 11/13/09 8:58:00 AM Exactia annostelua ja punnitusta teollisuuden tarpeisiin Elintarvike Rakennusaine Teräs Kemia Muu teollisuus Asiakaskohtaiset annostusjärjestelmät Siiloannostus Suursäkkiannostus Pienkomponenttiannostus Nesteannostus Säkitysasemat Hihnavaa at Ohjausautomaatio Korkealaatuiset punnituslaitteet Teollisuusvaa at Tarkkuusvaa at Lattiavaa at Kontrollivaa at Vaakaelektroniikat Punnitusanturit Dosetec Exact Oy Vaakatie 37, NASTOLA Puh. (03) , Fax (03) info@dosetec.fi

4 SISÄLLYS 33 Neljännesvuosisata Kemian laukkuryssänä Päivi Ikonen 34 Bayerin ja UNEPin yhteistyö tuottaa tulosta Nuoret ympäristölupaukset Saksassa Leena Laitinen 36 Vesihuollolle kokonaisjärjestelmä Ketjullinen puhdasta vettä Päivi Ikonen Kemistin kääntöpuolelta paljastuu muodostelmien maailmanmestari. (s. 6) Lauri Lehtinen 38 Uudet materiaalit tuovat Energiatehokkuutta sähköauton akkuihin Sanna Alajoki 40 Materiaalitekniikan innovaatio voi olla Ongelma ympäristölle Teija Horppu Scanstockphoto Mittaukset ovat vesiketjun tärkeä lenkki. (s. 36) 7 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kemian opettaja hakee Vauhtia jäältä Päivi Ikonen 44 KOKOUKSIA, TAPAHTUMIA Kemian opettajat koolla Kemia on ajassa kiinni Matti Laurila 10 TÄTÄ MIELTÄ Avustajasta ammattiosaajaksi Juhani Nieminen 12 Aivot kannattaa pitää kunnossa, joskin Rakkaus sekoittaa pään Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen 18 Ajankohtaista Sosiaalinen media haastaa perinteiset vallankäyttäjät Leena Laitinen Biomateriaaleille uusi tutkimuskeskus Lennokkimuovi liitää luuhun Päivi Ikonen 20 Uutisia 25 NÄKÖKULMA Kestävän kehityksen joulupukki Anja Nystén 25 KEMIA SILLOIN ENNEN 26 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 30 Kirjoituskilpailun satoa Kemikaaliostaja keskellä kumousta Vallankaappaus Kremlissä Arto Manninen Scanstockphoto Scanstockphoto Rakastunut vai mielenhäiriössä? Aivojen kemiallinen myrsky on molemmissa tapauksissa täsmälleen samanlainen. (s. 12) Kemikaaliostajan tielle voi joskus tulla vaikka tankkeja. (s. 30) 46 TUOTEUUTISIA 48 ULKOMAILTA 50 Keemikko Putkinäköä 51 HENKILÖUUTISIA 53 TULEVIA TAPAHTUMIA 54 SEURASIVUT 56 PUOLET PETÄJÄISTÄ Häkää pönttöön, turvetta tankkiin Pekka T. Heikura 4

5 Pääkirjoitus 14. joulukuuta 2009 KEMIA Kemi Vol. 36 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Arja Lindsberg Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2009 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, TKK Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssan Kirjapaino, Forssa 2009 ISO 9002 Pahassa paikassa Antauduin inspiroivaan väittelyyn talvisodan syttymisen vuosipäivänä. En yhtään välittäisi kaivella noita vanhoja huonoja aikoja. Tämän päivän murheissa on ihan tarpeeksi päänvaivaa. Muutenkin katson mieluummin eteen kuin taakse, ystäväni sanoi. Ymmärrän, mutta olen ihan eri mieltä, vastasin ja siteerasin elokuvaohjaaja Timo Koivusaloa: Kansakunta, joka ei tiedä mistä se on tulossa, ei voi tietää mihin se on menossa. 70 vuotta on lyhyt hetki kansakunnan historiassa. Jos emme itse ole tuota aikaa kokeneet, vanhempamme tai isovanhempamme ovat. Tahdoimmepa tai emme, sota-aikojen kokemuksilla on vahva vaikutuksensa siihen, mitä meistä on tullut ja millaisia olemme. Itse olen saanut elämäni pahoissa paikoissa voimaa juuristani: Selviät kyllä. Olet evakkojen sukua. Tilanne on tämä, ja sen kanssa on elettävä. Jonain päivänä on taas toisin. Talvisodan henki oli yhdistävänä voimana jotain, josta sosiaalisen median kaikkia välineitä hyödyntävä sukupolvemme voi vain uneksia. Toisessa vaakakupissa oli kylmäävä pelko, toisessa, painavammassa, yhteinen päätös toimia pelosta huolimatta. Hyökkäys oli torjuttava ja yhteiskunta pidettävä toiminnassa. Jokaista tarvittiin. Olen yrittänyt kuvitella, millaista olisi ollut, jos tämän päivän kommunikointivälineet olisivat olleet käytettävissä rintamalla. Olisivatko umpihangessa makaavat, pelosta ja kylmästä vapisevat nuorukaiset tekstanneet toisilleen vihollista odottaessaan tai päivittäneet iltaisin korsussa facebook-statuksiaan? Olisiko kännykkään supistu mä en voi nyt puhua, olen pahassa paikassa Parempi on, ettei kännykkäkameroita ollut tallentamassa kaikkia yksityiskohtia. Mistä syntyi yhteinen päätös kieltäytyä antautumasta bunkkerissa, jonka päälle venäläiset olivat kasanneet läjän räjähteitä? Sen olisi Stalinkin halunnut ymmärtää. Emme tiedä, sillä yksikään viidestätoista miehestä ei jäänyt henkiin kertomaan. Teleoperaattorien puuttuessa kaipuu yhdisti jouluna rintamalla olleet kotijoukkoihin. Tutut sävelet kantoivat sotilaita korsuissaan ja evakkoja majapaikoissaan. Antti Mannermaa Kodin kynttilät siellä kun syttyy, unelmissain mä siell olla saan. Kodin kynttilät lämpöisin liekein teitä unhoita en milloinkaan. Valoisaa joulua! 5

6 Analyyttisellä ja ahkeralla luonteella tehdään maailmanmestareita ja kemianopettajia. Anu Tuunanen Syntynyt vuonna 1983 Helsingissä. Opiskelee Helsingin yliopistossa matematiikan ja kemian opettajaksi. Kuusi muodostelmaluistelun suomenmestaruutta ja kolme maailmanmestaruutta vuosina Suomen taitoluisteluliiton 1. tason yksin- ja muodostelmaluisteluvalmentaja, joka valmentaa Helsingin Luistelijoiden lapsi- ja aikuisluistelijoita. Lauri Lehtinen 6

7 KEMISTIN kääntöpuoli Kemian opettaja hakee Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Vauhtia jäältä Anu Tuunasen lempiyhdiste on H 2 O ehdottomasti alle nolla-asteisena tarjoiltuna ja kaukaloon levitettynä. Päivi Ikonen Jonkin onnekkaan suomalaiskoulun oppilaat saavat ensi syksynä kemian opettajakseen kolminkertaisen maailmanmestarin. Kemian alalta Anu Tuunanen ei tosin vielä ole ehtinyt suuria meriittejä kerätä, mutta jääareenoiden tähtenä 25-vuotias Helsingin yliopiston opiskelija kuuluu jo veteraanisarjaan. Terätaiturin palkintokaapin keskipisteenä kimaltelee kolme kultaista mitalia muodostelmaluistelun tärkeimmistä arvokilpailuista eli MM-mittelöistä. Suomenmestaruuksia Marigold IceUnityn riveissä luistelleella urheilijalla on tuplasti enemmän, muita palkintopallisijoituksia ja kisasaavutuksia sen verran, ettei mestaritar itsekään tahdo pysyä laskuissa, niin matematiikan maisteriksi kuin onkin valmistumassa. Huipputasolla kilpailemisen Anu Tuunanen lopetti pari vuotta sitten, mutta elämänsä elementtiä hän ei hylännyt. Kun päivän luennot ovat ohi, opiskelija ottaa välittömästi suunnan kohti kulloinkin vuorossa olevaa jäähallia ja kiskaisee perille päästyään luistimet jalkaansa. Jäällä Tuunanen viipyy lähes yhtä ison osan parikymmentä tuntia viikossa ajastaan kuin aiemminkin, vain rooli on toinen. Nyt Suomen taitoluisteluliiton yksinluistelun ja muodostelmaluiste- Kuvat: Lauri Lehtinen 7

8 Tuukka Järvi lun ykköstason valmentajan pätevyyden hankkinut Tuunanen ohjaa eritasoisia lasten ja nuorten ryhmiä sekä aikuisluistelijoita. Ihana työ ja harrastus, Tuunanen kiteyttää. Elämä jään ehdoilla Anu Tuunanen kävi yläkoulunsa matemaattisiin aineisiin erikoistuneella luokalla ja innostui kiehtovasta kemiasta lukiovuosinaan. Luistimilla nuori nainen on kuitenkin viettänyt jo neljä viidesosaa elämästään kauemmin kuin muisti yltää. Äiti vei minut viisivuotiaana luistelukouluun, jossa kertoman mukaan aloin viihtyä heti. Aika lahjakaskin kuulemma olin ja näppärä omaksumaan uutta. Koulun tavoitteena oli yksinkertaisesti luistelemaan oppiminen, mutta taitava tyttö eteni nopeasti yksinluistelijoiden ja sitten kilpailijoiden ryhmään. Ne ajat Anu muistaa jo itsekin ja jäällä liitelemisen hurman, joka ei ole hiipunut. Luisteleminen on ollut niin suuri nautinto, ettei ole haitannut, vaikken ole ehtinyt juuri muuta harrastaakaan. Luistelu on vienyt ajan mutta myös antanut kaiken. Murrosiän kynnyksellä yksinäinen piruettien puurtaminen ja hyppyjen hiominen alkoi kuitenkin kyllästyttää juuri sen verran, että tyttö havahtui vilkuilemaan ympärilleen. Samoissa halleissa harjoittelivat myös muodostelmaluistelijoiden joukkueet joissa meno vasta näyttikin mukavalta. 12 vuoden iässä tapahtui siis lajinvaihto, joka ei koskaan kaduttanut. Tuunasesta tuli silloisen minorisarjan joukkueen Starlightsin jäsen, jonka sydämen joukkueurheilu vei saman tien. Ryhmässä tekeminen luo sanoinkuvaamattoman yhteishengen. Kaikki käydään läpi yhdessä, surut ja ilot, epäonnistumiset ja menestyksen riemu, ilmeisen synnynnäinen tiimityöntekijä perustelee. Virhekään ei koskaan ole yksittäisen luistelijan. Joukkue kaatuu tai seisoo yhdessä. Junioreiden Musketeersin kautta Anu Tuunanen ponnahti 17-vuotiaana Helsingin Luistelijoiden edustusryhmään Marigoldiin, josta tuli teinille käytännössä toinen perhe. Sen kanssa hän vietti valtaosan valveillaoloajastaan. Joukkueen jäsenten välisten raudanlujien siteiden pohjan muodostavat yhdessä hikoillut tuhannet tunnit. Harjoittelua jäällä, punttisalia, balettitunteja, tanssiopintoja ja muita oheisharjoituksia. Luistelun ehdoilla elämistähän se oli. Jään ehdoilla eläminen on tehnyt Tuunasesta myös ajankäytön mestarin, joka kiistää vuorokaudessaan olevan enemmän tunteja kuin muilla. Marigold IceUnity juhlii maailmanmestaruutta Prahassa vuonna Anu Tuunanen riemuitsee kolmannessa rivissä äärimmäisenä oikealla. Olen vain oppinut tekemään asiat tehokkaasti ja käyttämään hyödyksi joka hetken. Jos harjoituksissa on vartin tauko, kaivan oppikirjat esiin ja keskityn kokonaan niihin. Kyvystä on tietysti ollut hyötyä opintojen lisäksi muussa elämässä. Kuusitoistapäinen ameeba Muodostelmaluistelu on laji, joka häikäisee katsojan. Estradilla kiitää ja liitää, askeltaa ja hypähtelee huikean värikkääseen asuun sonnustautunut meduusamainen olio, jolla on 16 samanlaista päätä ja 32 kättä ja jalkaa, mutta joka mahtavista mitoistaan huolimatta liikkuu liukkaalla alustallaan sulavasti kuin yksien aivojen ohjaama primadonna parketilla. Myllyt pyörivät kuin myrskytuulessa, olento vaihtaa kameleonttina muotoaan geometrisestä kuviosta toiseen välillä kolmiulotteiseksi rakennelmaksi kohoten. Pelottavimmilta näyttävät läpimenoiksi kutsutut uhkarohkeat syöksyt, joissa luistelijarivit sujahtavat toistensa lomasta pahimmassa tapauksessa kärkipiikit ojossa tai selin menosuuntaan. 8

9 Miten moinen on yleensä mahdollista? Miksei neljän ja puolen minuutin kilpasuoritus viimeistään puolessavälissä sorru jäälle sekavaksi rykelmäksi sojottavia raajoja ja karanneita kiharoita? Tuunasta naurattaa. Kestäähän se tietysti hetken ennen kuin yksin luistellut oppii osaksi joukkuetta. Mutta harjoittelu tuo hahmotuskyvyn, joka seuraa ja kertoo automaattisesti koko ajan, missä muut ovat, mitä vauhtia he etenevät ja miltä ryhmä kokonaisuutena näyttää. Se tuo yhdenaikaisuuden ja liikkeiden samankaltaisuuden. Tinkimätön työ ja lukemattomat toistot siis tuottavat tulosta. Myös valmentaja Anu Oksanen oli ja on huippuvalmentaja ja huippukoreografi, Tuunanen taustoittaa joukkueensa menestystä. Suomalaiset ovat yhdessä ruotsalaisten kanssa pitäneet valtikkaa lajissa, jossa urheilun supervallat ovat turhaan yrittäneet panna pienille Pohjoismaille kampoihin. Kolmesta kotimaisesta huippujoukkueesta ykkössijaa on pitänyt Marigold, joka toi Suomelle sen ensimmäisen maailmanmestaruuden vuonna Tuunasen on helppo palauttaa elävinä mieleen Ranskan Rouenissa järjestettyjen kilpailujen tunnelmat. Suoritus meni hyvin, mutta sen jälkeen vain istuimme kopissa ja tärisimme. Kun tultiin kertomaan tulokset, emme tahtoneet uskoa millään. Lopulta se iski tajuntaan: me olimme mestareita! Mestaruuden uusinnat Kroatian Zagrebissa vuonna 2004 ja Tšekin Prahassa vuonna 2006 maistuivat vähintään yhtä makeilta. Ne tekivät kilpailemisen lopettamisestakin helpomman. Kypsyttelin vielä päätöstä mielessäni koko viimeisen kauden, joten luopuminen ei tuntunut haikealta. Oli vain tullut aika siirtyä eteenpäin. Haaveiden ammattiin Valmentajana Anu Tuunanen aloitti jo juniorivuosina oman luistelunsa ohessa. 15-vuotiaasta kerätty auktoriteetti on tuonut ryhmän edessä toimimiseen luontevuutta ja varmuutta, jonka ovat huomanneet myös pedagogisten opintojen ohjaajat yliopistossa. Opettaminen puolestaan on osoittautunut yhtä antoisaksi kuin valmentaminen, sanoo usean sijaisuuden verran työtä jo kokeillut Tuunanen, joka on päässyt testaamaan taitojaan sekä matematiikan että sivuaineensa kemian opettajana. Oman osaamisen jakaminen ja oppilaan edistymisen seuraaminen ovat niin valmentajan kuin opettajankin työn parhaita puolia. Työn iloihin kuuluu myös kiinteä vuorovaikutus muiden kanssa. Varsinkin kemian opettamisesta olen pitänyt todella paljon. Siihenhän kuuluu runsaasti käytännön harjoituksia, joten oppilaisiin saa läheisemmän kontaktin Anna vinkki! Kemistin kääntöpuoli -sarjassa on esitelty oopperalaulaja, näytelmäkirjailija, matkailuopas, laskuvarjohyppääjä, taksiautoilija ja taitoluistelija. Jos itselläsi tai tuntemallasi kemistillä on erilainen, kiinnostava kääntöpuoli, kerro siitä meille: kuin aineissa, joissa samanlaista suhdetta ei välttämättä muodostu. Keväällä häämöttänee virallinen valmistuminen, mikä merkitsee koulujen penkkejä 20 vuotta kuluttaneelle Tuunaselle elämänmuutosta. Paikanvaihdos ei tosin ole iso, vain pulpetista kateederille. Edessä on toivottavasti vuosikymmenten ura koulussa, mieluiten pääkaupunkiseudulla. Opettajan työ on minun haaveeni, ei minulla koskaan ole muita urasuunnitelmia ollut. Nyt kiinnostaa opettaminen peruskoulussa ja lukiossa, mutta olen kyllä avoin muillekin mahdollisuuksille. Luistimiakaan lehtori Tuunanen ei aio viskata nurkkaan. Ehkä alkuun pitää vähän tarkastella ajankäyttöä uudelleen. Työ vie varmasti jonkin aikaa päähuomion, eikä valmentamiselle liikene yhtä paljon tunteja kuin nyt. Mutta luistelua jatkan kyllä muodossa tai toisessa loppuikäni. Valmentaja työssään. Helsingin Luistelijoiden 6 9-vuotiaiden innokas Show2-ryhmä harjoittelee kaksi kertaa viikossa. Lauri Lehtinen 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Avustajasta ammattiosaajaksi HOIVA-ASSISTENTIN koulutusta on kokeiltu Suomessa jo useilla paikkakunnilla. Koulutus on suunnilleen vuoden mittaisena ja käytännönläheisenä osoittautunut erinomaiseksi tavaksi tutustua hoitotyöhön ja saada valmiudet erilaisiin avustaviin tehtäviin. Tällainen alempi ammatillinen koulutus on tervetullut työvoimapulan vaivaamalla hoitoalalla. Sen avulla voidaan parhaimmillaan vapauttaa perushoitajat ja sairaanhoitajat avustavista töistä tehtäviin, joihin heidät on varsinaisesti koulutettu ja joissa heitä kipeästi tarvitaan. Vankasti työssäoppimiseen perustuva avustajatasoinen koulutus voisi olla myös muilla aloilla vaihtoehto, jonka avulla muuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten reservi pääsisi oppimaan työelämän peli- ja käyttäytymissäännöt. Yhteiskunnan käytettävistä katoaa nyt merkittävä osa nuorista, joille ei löydy opiskelupaikkaa eikä töitä. Osa nuorista ei myöskään eri syistä jaksa motivoitua täysimittaiseen ammatilliseen koulutukseen, vaikka opiskelupaikka löytyisikin. Keskeyttäjistä tulee helposti oma ongelmaryhmänsä. Jos assistenttikoulutusta olisi tarjolla monipuolisesti eri aloilla, jokaisen olisi mahdollista saada opiskelupaikka alalla, jonka voi kokea ainakin jollain tavalla mielekkäänä ja mahdollisena alkuna uraväylälle. Koulutus voitaisiin lukea kokonaan tai osittain opiskelijan hyväksi saman alan varsinaisissa ammattitutkinnoissa, ja ainakin se voisi taata halukkaille pääsyn niitä opiskelemaan. Joka tapauksessa se jo sinällään antaisi sekä kelpoisuuden että osaamista käytännön avustaviin töihin. MYÖS rakennemuutoksen takia sivuun työnnetty, kokenut mutta kouluttamaton työvoima ja muut syystä tai toisesta sivuraiteille ajautuneet voisivat löytää uuden alan assistenttikoulutuksen kautta tien takaisin työmarkkinoille. On paljon aloja, joilla työvoimaa tarvitaan jo nyt, muun muassa prosessiteollisuus. Ennen pitkää tarve kasvaa niin suureksi, ettei meillä ole varaa pitää työkykyisiä kansalaisia joutilaina. Monelle ikänsä töitä tehneelle työ itsessään on arvokas asia ja osa identiteettiä. Ainakin osa työelämästä ulos joutuneesta, jo kokeneesta työvoimasta voisi olla kiinnostunut uudelle alalle lähdöstä käytännönläheisen assistenttikoulutuksen avulla. Maahanmuuttajat ovat kasvava ryhmä, joka niin ikään voisi tällaisen koulutuksen kautta päästä tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa. Siksi eri alojen assistenttikoulutuksille olisi sekä työntöä että imua. Avustajatasoinen koulutus tulisi asemoida osaksi virallista ammatillista koulutusjärjestelmää. AVUSTAJATASOINEN koulutus tulisi asemoida osaksi virallista ammatillista koulutusjärjestelmää. Se olisi ensimmäinen askelma portaikolla, jossa ammatti- ja erikoisammattitutkinto, ammattikorkeakoulujen perus- ja ylemmät tutkinnot sekä mahdolliset yliopistojen perus- jatkotutkinnot voisivat toimia jatkumona. Esteitä tällaisen uuden koulutusportaan rakentamiselle löydetään varmasti paljon, jos ja todennäköisesti kun niitä ryhdytään hakemaan. Avustajatason tehtävien palkkaus- ja muut työehtokysymykset ovat varmasti visaisia. Kädenvääntöä on luvassa myös kun aletaan miettiä tehtäviä, joihin koulutus antaa eri aloilla kelpoisuuden. Vaikeammistakin asioista on Suomessa päästy ratkaisuun. Vaihtoehtoa kannattaa varmasti vähintään tutkia ennen kuin aletaan kovin rankasti hutkia. Tosiasia on, että jokainen työelämästä sivussa oleva työikäinen ja -kykyinen kansalainen on resurssihukka. Raha ei ole ihmisen arvon mitta, mutta yhteiskunnan näkökulmasta sen jäsenet ovat myös verrattavissa investointiin. Korkea käyttöaste antaa lisäarvon, jota investoinnilla tavoitellaan. Koska iso osa kansasta on joka tapauksessa esimerkiksi ikänsä tai sairauksiensa takia poissa aktiivityöstä, yhteiskunnan on tarpeen pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin käytettävissä oleva potentiaali. Assistenttikoulutus voisi olla yksi väylä tähän. Riku Lahtinen Juhani Nieminen on Lahden ammattikorkeakoulun hyvinvointitoimialasta vastaava vararehtori. 10

11 Bruker Optics To have a deep insight into your microsamples The highest level of FT-IR microscopy very precise and sensitive ATR objective very sensitive GIR objective highest spatial resolution upgrade for modern FPA imaging multivariate data analysis by PCA, ANN, 3D cluster etc. For the analysis of smaller samples FT-IR microscopy is required. Bruker s HYPERION allows to resolve particles of a few microns and provides highest sensitivity also for ATR and GIR measurements. For the investigation of complex samples with multicomponents the HYPERION can be equipped with modern focal plane array (FPA) detector technology for FT-IR imaging. Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE Solna Sweden Tel. +46 (0) Tel: (FIN) optics@bruker.se Contact us for more details: think forward FT-IR

12 12 Scanstockphoto

13 Rakkaus Aivot kannattaa pitää kunnossa, joskin sekoittaa pään Korviemme välissä raksuttaa maailmankaikkeuden monimutkaisin koneisto. Se vastaa persoonallisuudestamme, tunteistamme, taidoistamme ja koko elämästämme. Aivoista on siis syytä pitää huolta. Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen Kansa on tiennyt aina, että rakkaus panee pään sekaisin, mutta nyt asian todistaa myös tiede. Rakastuneen ihmisen aivojen kartoittaminen on suhteellisen uusi aluevaltaus. Amerikkalaisille korkeakouluopiskelijoille tehty neurologinen tutkimus kuitenkin paljasti, että lemmenhuuma muistuttaa aika lailla sairastumista psykiatriseen tautiin. Vastarakastuneiden serotoniiniarvot olivat normaalia huomattavasti korkeampina lähellä pakko-oireista häiriötä (OCD) potevien tasoa. OCD-potilaat kärsivät fiksaatioista, itsepintaisista ajatuksista ja oireista, jotka pakottavat toistamaan outoja rituaaleja: pesemään käsiä, lukitsemaan ovia ja laskemaan esineitä yhä uudelleen. Lemmittyynsä hullaantuneen aivot eivät nekään anna omistajalleen rauhaa, vaan tunteiden kohde on mielessä koko ajan. Romantikkoja kuitenkin ilahduttanee tieto, että rakkaus kyllästää aivot samankaltaisin tuntemuksin kuin huumeriippuvaisen epätoivoinen tarve ja hurja euforia ei sellaisin kuin seksilehteä lukevan ihmisen päässä liikkuu. Rakkaus onkin voimakas biologinen vietti, joka ulottuu tavallista paritteluntarvetta paljon laajemmalle. Rakkauden vahvat vaikutukset ovat myös selvästi luettavissa aivojen kemiasta. Huumaantuminen kuitenkin kestää onneksi vain noin vuoden päivät. Sen jälkeen serotoniinitaso palaa kohdalleen ja mielihyväkeskus rauhoittuu elämään tasaisempaa arkea. Onnellisuus on vakio Kostea solukudosmassa korviemme välissä on muidenkin toimiemme ja päähänpistojemme takana. Aivot kantavat vastuun kaikesta, muistuttaa Matthew MacDonaldin Aivot Käyttäjän käsikirja (WSOYPro Oy 2009): yhtä hyvin intohimosta kuin siitä, että aamuisin nousemme sängystä ja lähdemme liikkeelle. MacDonald sekä opettaa lukijaa huoltamaan aivojaan ja käyttämään niitä mahdollisimman tehokkaasti että tarjoaa myös hyvän tietopaketin arvokkaimman elimemme toiminnasta. Siinä missä kirja neuvoo aivoistaan huolehtivia nukkumaan riittävästi, se myös vaikkapa varoittaa luottamasta muistoihin. Muisti kun ei tallenna tapahtumia aivojemme kovalevylle sellaisinaan ja pysyvästi, vaan kyseessä on jatkuvasti elävä prosessi. Muistot paitsi haalenevat myös häilyvät, muuttuvat ja vääristyvät jopa niin, ettei niillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Muistoja muokkaa aivoihin tauotta kertyvän uuden informaation lisäksi jopa mieliala, jossa ihminen kokemustaan kertaa. Aivoja on myös häkellyttävän helppo huijata: sopivan johdattelevat kysymykset saavat kenet tahansa muistamaan asioita, joita ei koskaan ole tapahtunut. Lukija saa tietää senkin, miksi ei luultavasti koskaan tule sen onnellisemmaksi kuin on juuri nyt. Aivoihin on ohjelmoitu tietty ihannepaino, jonka elimistö pyrkii pitämään. Samalla tavoin jokaisella on oma onnellisuuden set point -tasonsa, jonka aivot pyrkivät kaikkien elämän mullistuksien keskellä aina palauttamaan ennalleen. Juuri siksi jotkut meistä ovat onnellisia, vaikka joutuisivat kokemaan millaisia ikävyyksiä tahansa. Toiset taas tuntevat itsensä onnettomiksi, tapahtuipa heille kuinka mukavia asioita hyvänsä. Useimmat ihmiset toki asettuvat onnellisuudeltaan jonnekin ääripäiden välille. Aivoista lähtee myös depressio. Masentuneen ihmisen aivoissa on todettu olevan tiettyjä välittäjäaineita, kuten serotoniinia, tavallista vähemmän. Masennusta hoidetaankin lääkkeillä, jotka lisäävät välittäjäaineiden määrää. Tutkijat uskovat nykyisin, että masennuslääkkeet saavat aivoissa aikaan myös muita muutoksia. Neuronit saattavat vähentää herkkyyttään serotoniiniin huomattuaan, että sitä on vapaasti tarjolla. Mahdollista on, että serotoniini toimii neuromodulaattorina, joka laukaisee aivojen eri osissa niitä muuttavia prosesseja tai että välittäjäainetasojen noustessa käynnistyy useita päällekkäisiä vaikutuksia. 13

14 Artisokkaa aivoille Aivot muodostavat vain pari prosenttia ihmisen painosta, mutta ne ahmivat viidesosan hänen käyttämästään energiasta. Mikään muu elin ei ole yhtä vaativa; vain aivojen nälkä on kyltymätön. Aivot tarvitsevat energiaa elävien solujen taloudenhoitoon, välittäjäaineiden rakentamiseen ja jakeluun, kytkentöjen muuttamiseen uutta opittaessa, neuronien sähkösignaalien laukaisemiseen ja oman sähköjärjestelmänsä ylläpitämiseen. Aivot käyvät glukoosilla eli yksinkertaisella rypälesokerilla, jota ilman ne eivät pärjää. Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että matala glukoositaso heikentää aivojen kykyä muistaa, keskittyä pysyä tarkkaavaisina. Eräät antropologit uskovat, että varhaisten esi-isiemme aivot saivat lisäpotkun heidän keksittyään tärkkelyspitoiset mukulakasvit. Niistä saa kosolti hiilihydraatteja, jotka on helppo pilkkoa sokeriksi. Vaikka asiasta ei ole konkreettisia todisteita, ranskanperunatkin saavat ehkä pienen synninpäästön ainakin pikaruuasta pitävien sohvaperunoiden mielissä. Pala suklaata, tilkka viiniä Roskaruoka ei silti missään tapauksessa ole parasta ravintoa aivoillekaan. Sokerimunkilla ei voi piikittää aivojaan huippuvireeseen kuin hetkeksi, jota seuraa aiempaa syvempi notkahdus. Sen sijaan aivot tarvitsevat pitkäketjuisia hiilihydraatteja, jotka hajoavat hitaasti ja pitävät verensokerin tasaisena. Pitkäketjuisia hiilihydraatteja aivojensa vaalija saa hedelmistä, vihanneksista, pähkinöistä, jyvistä ja siemenistä. Aivan erityisen suotuisia aivoille ovat parsa, parsakaali ja artisokka, kertovat tutkimukset. Pitkälle jalostettujen tuotteiden sijasta aivot rakastavat esimerkiksi kokojyväleipää ja kokojyväriisiä. Rasva ei ole pahasta, kunhan se on erityisesti kalatuotteissa esiintyvää omega 3 -rasvaa, eikä myöskään palanen tummaa suklaata, joka sisältää aivojen toimintaa tehostavaa flavonolia. Ripaus kofeiinia ja tilkka viiniä ovat ehkä hyödyksi nekin. Liika alkoholi on kuitenkin aivoille tuhoisaa. Vähän kerrallaan Suurista kerta-annoksista ruokaa aivot eivät pidä, mässäilystä puhumattakaan. Ahmiminen tekee aivoille juuri kuin ähkyyn itsensä syöneestä tuntuukin: täpötäysi vatsa tyssää aivojen toiminnan ja pakottaa ne tylsistyneeseen lepotilaan. Syy piilee kehityshistoriassamme. Kun muinainen metsästäjä-keräilijä oli saanut saaliinsa syötyä, hänen oli järkevää kerätä voimia ennen uutta ankaraa urakkaa eli seuraavan aterian hankkimista. Tarvittavan tauon järjestivät aivot, jotka komensivat kehon vaaka-asentoon. Kun vatsa paussin jälkeen oli taas tyhjä, elimistö alkoi erittää aivoissa nälän tunteen herättävää greliiniä. Lisäksi hormoni pitää virkeänä ja valppaana esiisämme esimerkiksi havaitsemaan savannilla vaeltavan antiloopin ja meidät vaikkapa punaisen valon tai prosessin käyttöhäiriön. Kehittyneessä nykymaailmassa ravintoa on tarjolla ylen määrin kaiken aikaa, eikä koko antilooppia tarvitse pilaantumisen, saaliinryöstäjien tai nälänhädän pelossa hotkaista kerralla vaikka satatuhatta vuotta vanhat aivomme yhä käskyttävät meitä toimimaan juuri niin. Ennen kuin verkkaista tahtiaan etenevä evoluutio ehtii päivittämään ruokintaohjelmamme ajan tasalle tietoisen minämme tulee yrittää kytkeä autopilotti pois päältä. Fiksu pitää primitiivireaktionsa kurissa ja aivonsa tarkkaavaisina, kun ruokkii niitä tasaisin välein mutta pienin lautasellisin. Masennusta on mahdotonta parantaa itsehoidolla, mutta ehkäistä sitä voi lääkkeittäkin. Matalan mielen torjunnassa auttavat liikunta, kunnollinen uni ja oikea ruokavalio. Hyväksi ovat myös vakaat ihmissuhteet, myönteinen asennoituminen ja harrastukset, jotka vahvistavat omanarvontuntoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aivojumppa kannattaa Vaikka ihmisaivoja on nimitetty monimutkaisimmaksi maailmankaikkeudesta löydetyksi kohteeksi, niilläkin on rajoituksensa. Esteitä voi kuitenkin joskus madaltaa tai kiertää ne kokonaan, ja aivojensa urakan pystyy itse kukin tekemään vähemmän hikiseksi. Esimerkiksi työhön keskittyminen helpottuu huomattavasti, kun poistaa aivojen huomiota eri suuntiin kiskovat häiriötekijät sulkemalla työhuoneensa oven, radion ja mahdollisuuksien mukaan myös puhelimen. Aivot ovat alttiita häiriöille, mutta ne 14