Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 12 ELÄINLÄÄKÄRI S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 12/2003 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 12 ELÄINLÄÄKÄRI S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 12/2003 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT"

Transkriptio

1 ELÄINLÄÄKÄRI Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 12 S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 12/2003 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT 637

2 KOKKIDIOOSIN Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 12 PYSÄYTTÄJÄ! Baycox Baycox Baycox vet oraalisuspensio, toltratsuriili 50 mg/ml Kohde-eläinlaji: Sika (pikkuporsas). Käyttöaiheet: Vastasyntyneiden porsaiden kokkidioosin ennaltaehkäisy maatiloilla, joilla on aiemmin todettu Isospora suis -peräinen kokkidioosi. Vasta-aiheet ja haittavaikutukset: Ei tunneta. Annostus ja antotapa: Porsaat hoidetaan erikseen elinvuorokautena yhdellä suuhun annettavalla 20 mg:n annoksella toltratsuriilia/kg (0,4 ml oraalisuspensiota painokiloa kohti). Sairauden jo puhjettua on hoidosta yksittäiselle porsaalle vain vähän hyötyä, koska ohutsuoli on jo ehtinyt vaurioitua. Varoaika: Teurastus: 77 päivää. Pakkauskoko: ml. Annostelija saatavana erikseen. Tarkemmat tiedot: Suomen Eläinlääkkeet -kirja Valmistaja: ELÄINLÄÄKKEET PL 425, Turku puh , faksi

3 Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109,12 Seikkailuni eläinlääkäreiden ihmeellisessä maailmassa prologi Eläinlääkäripäivien aikana ja jälkeen olen saanut tutustua aivan uuteen maailmaan ja elämänmuotoon. Vaikka kahden eläimen omistajana olen jo aiemmin voinut nähdä vilauksia eläinlääkäreiden arjesta lähinnä eläinlääkärikäyntien aikana, olen vasta viime viikkojen aikana tajunnut, kuinka vähän olenkaan tiennyt eläinlääkärin työstä ja sijoittumisesta yhteiskuntaamme. Jokaisen uuden työntekijän ensimmäisinä tehtävinä on tutustua työympäristöönsä, ottaa haltuunsa työtehtävät ja tehdä itsensä tutuksi työympäristölleen. Tutustuminen työympäristöön on toteutunut vauhdilla niin Eläinlääkäripäivillä, hallituksen ja valtuuskunnan kokouksissa kuin liiton toimistollakin. Illat ovat myöskin kuluneet varsin rattoisasti tutustuessani vanhoihin Eläinlääkärilehtiin, eläinlääkärimatrikkeliin ja erilaisiin eläinlääkäreiden ammatillista sijoittumista koskeviin tutkimuksiin ja tilastoihin. Merkittävimmin ymmärrystäni ovat kuitenkin lisänneet lukuisat antoisat keskustelut eläinlääkäreiden kanssa. Olen tullut ymmärtämään, että eläinlääkärit ovat laadukkaan koulutuksen saaneita ammattilaisia, joiden panos yhteiskunnalle on merkittävä. Olen myös huomannut sellaista yhdistävää ammattiylpeyttä, josta moni muu ammattikunta olisi kateellinen. Työtehtävien haltuunotto on myös hyvässä vauhdissa, vaikka olenkin toistaiseksi ollut liiton käytettävissä vain parina kolmena päivänä viikossa. Juristina olen tottunut suurten tekstimäärien käsittelyyn. Tästä huolimatta vihreiden kansioiden kahlaamiseen meni sen verran aikaa, että ihmettelen kovasti, missä viipyy eläinlääkintölainsäädännön leikkuri tai joku muu vekotin, jolla edellä mainittua aineistoa saisi tiivistettyä ja/tai karsittua. Tutuksi ovat tulleet myös tessit ja vessit, nuo valtion ja kuntien palkollisten elintärkeät kumppanit. Tähänastisessa ankarassa asiakirjasurffauksessani ovat minua onnekseni ansiokkaasti auttaneet ja tukeneet liittomme puheenjohtaja ja koko toimiston väki. Todettakoon lisäksi, että mikään ei edistä työtehtävien haltuunottoa paremmin kuin jäsenistön kimurantit puhelinkysymykset. Vaikka tunnen suurimman osan työoikeudellisista asioista aikaisemmalta työuraltani, eläinlääkärin ammattiin liittyy joitakin sellaisia työoikeudellisia mysteerioita, joiden olemassaoloa ei voi oikein ymmärtää saati hyväksyä. Käsittääkseni luterilaisella työmoraalillakin on rajansa Ei ole jäänyt epäselväksi, etteikö uudella toiminnanjohtajalla olisi riittävästi sarkaa kynnettäväksi. Millaisin eväin sitten työhöni ryhdyn? Peruskuntoani rakensin Turun yliopistossa oikeustieteen maisteriksi valmistuen. Kynääni teroitin työoikeudellisena tutkijana Roskilden yliopistossa työntekijöiden vaikuttamiskeinoja tutkien. Sanan säilääni hioin ensin kaupunginviskaalina ja sittemmin kihlakunnansyyttäjänä Vaasan raastuvanoikeudessa ja myöhemmin käräjäoikeudessa yhteiskunnan pahiksia mätkien. Kaiken tämän tehtyäni opettelin vielä kärsivällisyyttä ja neuvottelutaitoja Kennelliiton lakimiehenä Espoossa. Hyvässä ravinnossa ja rohkeassa hengessä minut pitää vaimoni Riika. Valveilla ja virkeänä minut pitää tyttäreni Ellen (11 kk). Niinä hetkinä, jolloin liitto ei tarvitse palveluksiani, kohdistan kaiken huomioni em. elämäni naisiin sekä joskus, olosuhteiden sen salliessa, vesien ja metsien siivekkäisiin rohkeat ja karvaiset aseenkantajani Nitro ja Jimi apunani. Toistaiseksi Eläinlääkäriliitossa kokemani perusteella tiedän, että tulen varmasti viihtymään keskuudessanne. Olen käytettävissänne. Mika Leppinen toiminnanjohtaja Suomen Eläinlääkäriliitto 639

4 Synuloxiin luotetaan Synulox on ollut jo vuosia useissa maissa (mukaanlukien Suomi) käytetyin pieneläinantibiootti. Resistenttejä kantoja ei kuitenkaan ole kehittynyt. 1) Hyvänmakuinen hoito Synulox maistuu! Synulox-tablettiin on lisätty makuainetta, ja itse asiassa monet kissat ottavat sen makupalana. 2) Synulox-tuoteperheestä voit valita juuri sinun kissapotilaallesi sopivan lääkitysmuodon. Synulox vet 40 mg, 200 mg ja 400 mg tabl; 40 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten Kohde-eläinlajit: Koira ja kissa. Käyttöaiheet: Amoksisilliini-klavulaanihapolle herkkien bakteerien aiheuttamat tulehdukset, kuten iho- ja pehmytkudosten, hengitysteiden, virtsateiden ja ruuansulatuskanavan tulehdukset. Pseudomonas, metisilliiniresistentit stafylokokit ja eräät enterobakteerit ovat resistenttejä. Kontraindikaatiot: Penisilliiniyliherkkyys. Ei sovi kaneille, marsuille, hamstereille tai muille pikkujyrsijöille. Käyttö tiineyden ja laktaation aikana: Voi käyttää. Annostus ja antotapa: Tabletit ja mikstuura, Per os mg/kg kahdesti päivässä 5-7 pv. Mikstuuran annos on tällöin 0,25-0,5 ml/kg. Annos on laskettu amoksisilliininä. Korkeampaa annosta (20 mg/painokilo kahdesti päivässä) suositellaan erityisesti hengitysteiden vaikeissa infektioissa. Säilytys: Huoneenlämmössä, valmis mikstuura jääkaapissa 7 vrk. Pakkaukset ja hinnat: Tabletti 40 mg 10 kpl 2,68, 100 kpl 23,47, tabletti 200 mg 10 kpl 5,47, 100 kpl 48,00, tabletti 400 mg 10 kpl 9,12, 100 kpl 76,53, mikstuura 40 mg/ml 15 ml 3,30. Täydellinen valmisteyhteenveto: Katso Suomen eläinlääkkeet -kirja. 640 Viitteet: 1. Data on file 2. Data on file (kenttäkoe 1475 kissaa) Pfizer Oy Animal Health Tietokuja 4, Helsinki

5 ELÄINLÄÄKÄRI S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T SISÄLTÖ CONTENTS INNEHÅLL 12/ Pääkirjoitus Mika Leppinen 643 Puheenjohtajan palsta 644 Leishmaniaasi ja sydänmatotauti tuontikoiralla tapausselostus Leishmaniasis and heartworm disease in an imported dog case report Leena Rekola, Kati Dillard ja Anna-Kaisa Järvinen 652 Rhodococcus equi -bakteeri varsan paiseisen keuhkotulehduksen aiheuttajana kirjallisuuskatsaus Rhodococcus equi pneumonia in foals a literature review Markko Lehtosalo, Mirja Ruohoniemi, Satu Sankari ja Leena Väihkönen 663 Lampaille useita sopivia loislääkkeitä Katri Helminen 668 Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus Suomessa 2002 Jouko Koppinen, Tinna Voipio ja Liisa Kaartinen 673 EELAsta 675 Lukijalta 677 Microglossus 682 Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan avattiin Kotieläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Lehmät töissä 684 Väitös 686 Henkilöuutiset 688 Kurssit kotimaassa Kurssit ulkomailla 690 Uusia Julkaisuja Kokouskutsu 691 Ilmoituksia Oikaisu 694 Suomen Eläinlääkärilehden kirjoitusohjeet 695 Apurahat 696 Avoimet työpaikat 642 Ledare Mika Leppinen 643 Ordförandes kolumn 644 Leishmaniasis och hjärtmasksjukdom hos en importhund en fall beskrivnin Leena Rekola, Kati Dillard ja Anna-Kaisa Järvinen 652 Lunginflammation pga Rhodococcus equi-bakterien hos föl en litteraturöversikt Markko Lehtosalo, Mirja Ruohoniemi, Satu Sankari ja Leena Väihkönen 663 Flera antiparasitiska läkemedel lämpar sig åt får Katri Helminen 668 Förbrukningen av mikrobläkemedel för djur i Finlnad år 2002 Jouko Koppinen, Tinna Voipio ja Liisa Kaartinen 673 Från EELA 675 Från läsare 677 Microglossus 682 Ett forskningscentrum för husdjurens välfärd öppnades vid veterinärmedicinska fakulteten Kor på jobb 684 Disputation 686 Personnytt 688 Kurser i hemlandet Kurser i utomlands 690 Nya publikationer Möteskallelse 691 Annonser Rättelse 694 Instruktioner till skribenter 695 Stipendier 696 Lediga arbetsplatser Nämä löydät kotisivuilta: Sisältö Työpaikat Pääkirjoitus Kirjoitusohjeet Articles Kurssit VALTIONEUVOSTON periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä Tieteellisesti tarkistettu Genomgått ve tens kap lig granskning Kansikuva: Porot. Kuva: Katri Helminen. Pärmbild: Renar. Bild: Katri Helminen. 641

6 Mina äventyr i veterinärernas underbara värld en prolog Under veterinärdagarna och därefter har jag fått stifta bekantskap med en riktigt ny värld och livsstil. Trots att jag som ägare till två djur redan tidigare, främst i samband med veterinärbesök, har kunnat se glimtar ur veterinärers vardag har jag först under de senaste veckorna insett hur föga jag har vetat om veterinärens arbete och placering i vårt samhälle. En av de första uppgifterna för varje ny arbetstagare är att bekanta sig med sin arbetsmiljö, ta i besittning arbetsuppgifterna och göra sig känd för arbetsmiljön. Att bli bekant med arbetsmiljön har gått raskt undan såväl på veterinärdagarna, på styrelse- och fullmäktigemöten, som på förbundets kansli. Kvällarna har också förlöpt avslappnat med att bläddra i gamla Veterinärtidningar, veterinärmatrikeln och övriga utredningar och statistik om hur veterinärer placerat sig professionellt. Mest har min förståelse dock ökat genom otaliga givande diskussioner med veterinärer. Jag har förstått att veterinärerna är professionella som har en gedigen utbildning och gör en betydande insats i samhället. Jag har också lagt märke till en yrkesstolthet som förenar och vilken flera andra yrkesgrupper skulle avundas. Att ta arbetsuppgifterna i besittning är på god väg, trots att jag tillsvidare har stått till förbundets förfogande endast ett par tre dagar i veckan. Som jurist är jag van att handskas med stora textmassor. Trots detta gick det åt så mycket tid till att vada igenom de gröna mapparna att jag undrar var dröjer den sax eller liknande apparat som klipper av veterinärlagstiftningen så att stoffet skulle kunna komprimeras och/eller begränsas. Olika kollektivavtal, de kommunalt och statligt anställdas livsviktiga kumpaner, har också blivit bekanta. Min häftiga dokumentsurf så här långt har avsevärt biståtts av vårt förbunds ordförande och människorna på kontoret. Därtill bör man konstatera att ingenting befrämjar besittningstagandet av arbetsuppgifterna bättre än medlemskårens kvistiga telefonfrågor. Trots att en stor del av arbetsrättsliga frågor redan är bekanta för mig från mitt tidigare arbetsliv är veterinärernas yrke behäftat med sådana arbetsrättsliga mysterier att man inte riktigt kan förstå, och ännu mindre godkänna, deras existens. Så vitt jag kan förstå har också den luterska arbetsmoralen sina gränser. Det är solklart att den nya verksamhetsledaren har tillräckligt med tegar att plöja. Vilken vägkost har jag då med mig? Grundkonditionen byggde jag upp vid Turun Yliopisto genom att bli jurismagister. Pennan vässte jag vid universitet i Roskilde genom att forska i möjligheter att påverka som arbetstagarna har. Ordets egg slipade jag först som stadsfiskal och sedermera som häradsåklagare vid Vasa rådstugurätt samt senare genom att klubba styggisar i häradsrätten. Efter allt detta lärde jag mig ännu tålamod och förhandlingskunnande som jurist på Kennelklubben i Esbo. Min hustru Riika håller mig med god näring och stark i viljan. Min dotter Ellen (11 mån) håller mig vaken och pigg. Under de tider då förbundet inte behöver mina tjänster riktar jag all min uppmärksamhet mot kvinnorna i mitt liv och tidvis, då förhållanden medger det, mot skogarnas och sjöarnas fjäderfä bistådd av mina behårade vapenbröder Nitro och Jimi. Det jag tillsvidare har upplevt inom Veterinärförbundet försäkrar mig om att jag kommer att trivas bland er. Jag står till Ert förfogande. Mika Leppinen verksamhetsledare Finlands Veterinärförbund 642

7 PUHEENJOHTAJAN PALSTA JOULURAUHAA! Vuosi on lopuillaan ja luonto taas kerran valmistautunut ottamaan vastaan talven tuiskut ja pakkaset. Tätä kirjoittaessani, marraskuun viimeisenä päivänä talvesta ei täällä etelässä ole tosin juuri tietoa. Ulkona on sysipimeää, lämmintä muutama aste ja vettä vihmoo. Joillekin tämä aika on kauhistus ja masennuksen aihe, itselleni mieluummin rauhoittumisen aikaa. Pihatyöt on tehty ja syksyn sato korjattu talteen. Pitkinä, pimeinä iltoina on aikaa rauhoittua. Kerrata menneen vuoden tapahtumia ja suunnitella tulevaa. Odottaa tulevaa joulua, sen tuoksuja ja tunnelmaa. Pitkiä vapaita itselleni näyttävät tosin osuvan päivystykset viikonlopuksi juuri joulun alla (poissaolo kuusijuhlasta on taas jotenkin selitettävä kuopukselle!), heti joulun jälkeiseksi viikonlopuksi ja taas loppiaiseksi. Eli reilun kolmen viikon jaksolle osuu peräti kuusi vapaapäivää. Näinhän se on ollut vuodesta toiseen. Toisaalta joulupäivystyksistä on jäänyt paljon hyviä ja lämpimiä muistoja. Asiakkaat osaavat juhlapyhinä antaa erityistä arvoa tekemällemme työlle. Syntymän ihmeen olen jouluyönä käytännössäkin kokenut; juuri ulosautetun vasikan pudistellessa päätään puhtailla oljilla tuntee tehneensä jotain ainutlaatuista Valmius työskennellä silloin, kun toiset viettävät vapaita kuuluu erottamattomana osana praktisoivan eläinlääkärin ammattiin. Halu auttaa äkillisesti sairastuneita tai loukkaantuneita eläimiä on varmasti ollut vahvasti vaikuttamassa meidän useimpien uravalinnassa. Iltaisin ja öisin tehdyssä työssä juuri tämä osa-alue saa parhaan tyydytyksensä. Kuluneena vuonna olemme liitossa kuitenkin kuuluvasti ja näkyvästi kohdistaneet kritiikkimme eri tavoin juuri tähän työmme osaan. En näe asiaa siten, että tahtoisimme eroon ilta- ja yötöistä. Tavoitteenamme on, että eläimenomistajien lisäksi myös muu yhteiskunta, työnantajat mukaan lukien, antaisi tälle työlle sille kuuluvan arvon ja panostaisi siihen sen mukaisesti. Asian saama julkisuus onkin ollut runsasta ja kannaltamme positiivista. Tähän voimme olla tyytyväisiä. Tulevan vuoden tärkeimpiä tehtäviämme on siirtää tämä myönteinen vire käytännön toimiksi. Se ei varmasti tule olemaan helppoa, onhan moni muukin tärkeä ja yleisesti hyväksytty asia nykyisessä kiire- ja voittoyhteiskunnassa enemmän tai vähemmän rempallaan ja hoitamatta. Uskon kuitenkin, että tämän päivän lähtökohdista on määrätietoisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla saavutettavissa meitä tyydyttävä lopputulos. Nyt lopuillaan olevana vuonna on moni muukin pitkään valmisteltu ja keskusteltu asia harpannut aimo askeleen eteenpäin. Esimerkkeinä voisin mainita vaikkapa seutuyhteistyön, valmiuseläinlääkäreiden aseman ja yksityissektorin huomioimisen toiminnassamme. Tehtyjen päätösten ja ehdotusten toteutus tapahtunee lähitulevaisuudessa. Lukemattomia uusia kysymyksiä on herännyt. Vastausten hakemisessa riittää haastetta. Monenlaisia ja monentasoisia etuja on valvottavanamme. Paljon suunnittelua, neuvotteluja, kokouksia ja myös muuta työtä on tekemättä. Koen kuitenkin tällä hetkellä eläinten lääkintää ja koko ympäristöterveydenhuoltoa ympäröivän yleisen ilmapiirin rakentavaksi ja sellaiseksi, että asioilla on hyvät mahdollisuudet edetä oikeudenmukaisesti ja siten, ettei kukaan joudu kohtuuttomasti kärsimään. Voimme mielestäni valmistautua joulunviettoon levollisella mielellä, keskittyä lataamaan akkujamme ja hiljentyä muun luonnon mukana sydäntalven rauhaan ja hiljaisuuteen. Toivotan teille kaikille hyvää ja rauhallista joulua Ari-Matti Pyyhtiä Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f Päätoimittaja Huvudredaktör: Marjut Hämäläinen, puh. tel. (09) telefax (09) Toimitussihteeri Redaktionssek re te ra re: Lumia Ojajärvi puh. tel. (09) Ilmoitusasiat Pirkko Nousiainen puh. tel. (09) Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt re dak tions råd: dosentti Marja-Liisa Hänninen professori Anna-Kaisa Jär vi nen ELT Liisa Kaar ti nen professori Terttu Katila professori Hannu Kor kea la do sent ti Sven Ni kan der pro fes so ri Satu Pyörälä ELT Mirja Ruohoniemi professori Hannu Sa lo nie mi ELT Timo Soveri ELT Veikko Tuovinen Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Olli Peltoniemi jäsenet Tuomas Herva Janne Lunden, Leena Saijonmaa- Koulumies, Minna Viitanen Raisa Iivonen asian tun ti ja ja Marjut Hämäläinen sihteeri Lumia Ojajärvi toimitussihteeri Toimitus Re dak tion: Suomen Eläin lää kä ri liit to Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Hel sin ki puh. tel. (09) Telefax (09) Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: 2200 Tilaushinnat 2003 Prenumerationspriser 2003: 80, eläin lää ke tie teen opis ke li joil le, jot ka ei vät vielä ole lii ton jäseniä ja liiton eläk keel lä oleville jä se nil le 25, poh jois mais ten eläin lää kä ri - liit to jen jä se nil le , för vet.med. stu de ran de och pen sio ne ra de 25, för med lem nordis ka ve te ri när för bund 35. ISSN Painopaikka Kirjapaino Kaleva Oulu Aikakauslehtien liiton jäsen 643

8 Leena Rekola, Kati Dillard ja Anna-Kaisa Järvinen Leishmaniaasi ja sydänmatotauti tuontikoiralla tapausselostus Leishmaniasis and heartworm disease in an imported dog case report YHTEENVETO Alkuvuodesta 2003 Yliopistolliseen Eläinsairaalaan tuli lähetteellä jatkotutkimuksiin sydänmatoantigeenitutkimuksessa positiiviseksi todettu koira. Koira oli tuotu vuoden 2002 lopulla Espanjasta, jossa sydänmatotautia esiintyy endeemisenä. Koiralla oli voimakas munuaisten vajaatoiminta ja molemminpuolinen uveiitti. Ultraääni- ja röntgentutkimuksissa ei löytynyt sydänmatotaudille patognomisia muutoksia. Koska Espanjasta tuoduissa koirissa on aiemminkin todettu leishmaniaasia ja taudissa esiintyy myös tyypillisesti munuaisten vajaatoimintaa ja uveiittia, päätettiin potilas tutkia myös leishmaniaasin varalta. Luuydinäytteessä olikin todettavissa leishmaniaasille tyypilliset muutokset. Koiran huonon kunnon ja hoitoja vastaan olleiden syiden takia päädyttiin potilaan eutanasiaan. Patologisessa tutkimuksessa voitiin vahvistaa sekä sydänmatotauti että leishmaniaasi. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa varmuudella todettu koiran sydänmatotautitapaus. SUMMARY At the beginning of the year 2003, a dog testing positive for heartworm antigen was referred to the University Veterinary Teaching Hospital. In autumn 2002, the dog had been imported to Finland from Spain, where heartworm disease is endemic. The patient had severe renal failure and bilateral uveitis. Thoracic radiography and echocardiography did not reveal any pathognomic changes for heartworm disease. Tests were done to exclude Leishmaniasis, which is endemic in Spain and also leads to renal failure and uveitis. In a bone marrow aspiration sample, amastigotes were observed inside the macrophages, which is diagnostic for Leishmaniasis. Due to poor prognosis and substantial contraindications to treatment, the dog was euthanised. On autopsy, both heartworm infection and Leishmaniasis were detected. This was the first confirmed case of canine heartworm disease in Finland. JOHDANTO Ihmisten liikkuessa maailmalla yhä enemmän myös heidän lemmikkinsä seuraavat usein mukana. Varsinkin lähdettäessä lomamatkoille Etelä-Eurooppaan koira tai kissa matkustaa mukana. Tartuntariski tulisi ottaa huomioon, jos matkustetaan alueille, joilla esiintyy endeemisinä eläintauteja, esimerkiksi leishmaniaasia, sydänmatotautia ja babesioosia. Eläinlääkäreiden pitäisikin olla tietoisia eksoottisista taudeista ja niiden määrän mahdollisesta lisääntymisestä myös Suomessa, varsinkin kun emme ole jokapäiväisessä eläinlääkinnässä tottuneet niitä diagnosoimaan ja hoitamaan. Eläinlääkärit ovat myös avainasemassa kertomaan asiakkaalle mahdollisista tartunnoista ja niiden ennaltaehkäisystä, jos lemmikki viedään ulkomaille tai tuodaan sieltä. Jokainen käytännön eläinlääkärintyötä tekevä joutuu jossain vaiheessa ottamaan huomioon myös Suomessa vain tällä hetkellä satunnaisesti esiintyvien tautien mahdollisuuden potilaillaan. Varsinkin potilailla, joilla oireet ovat hyvin epäspesifisiä, täytyisi aina esitiedoista muistaa selvittää mahdollinen oleskelu ulkomailla. TAPAUSSELOSTUS Anamneesi Yliopistolliseen Eläinsairaalaan tuli alkuvuodesta 2003 lähetteellä kaksi 644

9 vuotta viisi kuukautta vanha uroskoira, joka oli tuotu Espanjasta loppusyksystä Jatkotutkimuksiin lähettämisen syynä oli epäily sydänmatotaudista positiivisen sydänmatoantigeenitestituloksen takia. Potilas oli vuoden 2002 loppupuolelta oireillut epämääräisesti. Koira oli Suomeen tuotaessa ollut laiha, mutta muuten ei esiintynyt mainittavia oireita. Espanjassa koira oli ollut pienessä kennelissä ja rokotettu normaalisti. Joulukuun alussa suoritettujen virallisten lonkka- ja silmätutkimusten yhteydessä ei ollut havaittu erityistä. Sen jälkeen koiralla oli hoidettu joulukuussa 2002 nielu- ja mahasuolistotulehdusta, joiden oireina oli ollut yskää, oksentelua ja ripulia, ruokahaluttomuutta ja yleistä huonokuntoisuutta. Lääkityksenä oli ollut antibioottija oksennuksenestolääkekuuri sekä nestehoito. Joulun aikaan potilas oli ruvennut juomaan normaalia enemmän, eikä pystynyt pidättämään virtsaa. Joulukuun lopulla molempiin silmiin oli ilmestynyt harmaat samentumat ja näkökyky oli alentunut. Virtsassa oli todettu liuskakokeella verta. Verinäytteen munuaisarvot olivat olleet koholla. Oireet olivat lieventyneet kortisoni-injektioilla ja antibioottikuurilla. Lähettävä kollega oli jatkotutkimuksissa tammikuun alussa todennut silmissä molemminpuolisen uveiitin ja fibriinikertymät molempien linssien edessä. Mahalaukun tähystyksessä oli todettu mahalaukun tulehdus sekä ultraäänitutkimuksessa suurentuneet munuaiset. Lääkkeiksi oli annettu parenteraalisesti enrofloksasiinia, prednisolonia, ranitidiinia ja metoklopramidia ja paikallisesti silmiin atropiini- ja deksametasonikloramfenikolitippoja. Lääkityksen avulla koiran pahoinvointi oli loppunut, se oli piristynyt jonkin verran ja sen ruokahalu oli parantunut. Tällöin sydänmatotaudin varalta otetussa verinäytteessä oltiin saatu positiivinen tulos, jonka seurauksena koira lähetettiin Yliopistolliseen Eläinsairaalaan tarkempiin jatkotutkimuksiin. Kliininen kuva Yliopistolliseen Eläinsairaalaan tullessaan koira oli voimakkaasti laihtunut ja kahektinen. Yleistutkimuksessa imusolmukkeet olivat normaalin kokoiset, vatsan palpaatiossa ei ollut aristuksia, hengitysäänet olivat normaalit eikä koiralla ollut kuumetta. Molemmissa silmissä todettiin silmän etuosassa keskellä samentumat. Hematologisissa tutkimuksissa todettiin lievä normosyyttinen, normokrominen, ei-regeneratiivinen anemia. Veren erytrosyyttien määrä oli 4,88 x 1012/l (5,3 8,0 x 1012/l), hemoglobiini 116 g/l ( g/l) ja hematokriitti 0,33 (0,38 0,57). Veren kokonaisvalkosolumäärä oli normaali. Erittelylaskennassa todettiin monosytoosi (2,38 x 109/l, viiteväli 0,1 1,1) ja lymfopenia (0,299 x 109/l, viiteväli 1,0 5,4). Lisäksi oli voimakas raharullamuodostus. Seerumin kliiniskemiallisissa määrityksissä todettiin voimakas munuaisarvojen nousu (urea 48,6 mmol/l, viiteväli 2,4 8,8 mmol/l, kreatiniini 192 umol/l, viiteväli umol/ l) ja lievä maksaentsyymien nousu (alkaalinen fosfataasi 289 U/l, viiteväli U/l, alaniiniaminotransferaasi 80 U/l, viiteväli U/l). Seerumin albumiini- ja proteiiniarvot olivat laskeneet (albumiini 19,7 g/l, viiteväli g/l, proteiini 56,9 g/l, viiteväli g/l). Seerumin glukoosi-, kolesteroli-, kokonaisbilirubiini- ja elektrolyyttiarvot olivat normaalit. Sydänmatoantigeenitesti oli edelleen positiivinen. Virtsan tutkimuksessa oli verta (3+), ph 6, ominaispaino 1,020 ja proteiinia (3+). Virtsasakassa oli lievä valko- ja epiteelisolujen nousu. Virtsan proteiinin määrä kvantitatiivisessa analyysissa oli 7,666 g/l ja kreatiniinin määrä 3,343 µmol/l, proteiini/kreatiniini-suhde oli 20,3 (< 0,6). Virtsan proteiini/kreatiniinisuhde nousee munuaisten amyloidoosissa ja glomerulonefriitissa. Näihin sairauksiin voi liittyä myös koiran munuaisten ultraäänitutkimuksessa havaittu kaikuisuuden lisääntyminen. Tarkka erottelu olisi vaatinut munuaisbiopsian. Maksan ultraäänitutkimuksessa todettiin myös kaikuisuuden lisääntyneen yleisesti. Mahdollisia syitä maksan kaikuisuuden lisääntymiseen potilaalla olivat muun muassa kortisonilääkitys (steroidihepatopatia), verentungos tai kirroosi. Erotteluun tarvittavaa biopsiaa ei potilaan huonon yleistilan vuoksi suoritettu. Sydämen ultraäänitutkimuksessa ei ollut normaalista poikkeavaa, eikä sydänmatoja pystytty havaitsemaan. Rintaontelon röntgenkuvauksessa ei löytynyt keuhkoista eikä sydämestä sydänmatotaudille patog nomisia muutoksia. Vatsaontelon rönt gentutkimuksessa maksa oli suurentunut. Hoito kohdennettiin sekä silmien (uveiitti) että munuaisten (glomerulonefriitti) immuunikompleksivälitteisen reaktion vähentämiseen. Lääkityksenä oli atropiini-, deksametasoni- ja kloramfenikolisilmätipat sekä deksametasoni- ja enrofloksasiini-injektiot. Lisäksi potilas sai nestehoitoa. Koska koiran pääoireina oli uveiitti ja munuaisten vajaatoiminta eikä sydänmatotaudille tyypillisiä muutoksia esiintynyt, syntyi epäily muusta immuunikompleksivälitteisestä sairaudesta. Koska koira oli tuotu Espanjasta, leishmaniaasi täytyi sulkea pois. Luuydinnäytteessä oli nähtävissä makrofagien osuuden selvä nousu, myös plasmasolujen ja monosyyttien määrä oli lisääntynyt lievästi. Lähes kaikki makrofagit sisälsivät runsaasti Leishmania-amastigoottien näköisiä kappaleita (ku - va 1). Leishmaniaasiin sopi myös plasmasolujen ja monosyyttien lisääntyminen luuytimessä. Potilaan vointi huononi oireiden mukaisesta lääkityksestä huolimatta. Potilaan eutanasiaan päädyttiin, koska munuaisten vajaatoiminta on sekä leishmaniaasi- että sydänmatolääkityksen vastainen syy. Omistajan suostumuksella potilas lähetettiin ruumiinavaukseen eläinlääketieteellisen tiedekunnan patologian laitokselle. 645

10 Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109,1212 PATOLOGINEN TUTKIMUS Patologisessa tutkimuksessa päälöydökset keskittyivät sydämeen, keuhkoihin ja munuaisiin. Sydämen oikea eteinen ja kammio olivat lievästi laajentuneet. Keuhkovaltimosta löydettiin kahdeksan Dirofilaria immitis -sydänmadon aikuismuotoa, joista yksi oli 21 cm pitkä ja muut olivat lyhyempiä. Keuhkot olivat kohtalaisen pöhöiset ja kirjavat. Loisten aiheuttaman verenkiertohäiriön seurauksena maksa oli kiinteä ja voimakkaasti kongestoitunut. Perna oli väriltään tumman punaisen ruskea ja kohtalaisen turpea. Sisäelinten imusolmukkeet olivat lievästi pöhöiset ja luuydin oli tumman punaisen ruskeaa ja konsistenssiltaan raemaista. Munuaiset olivat hyvin vaaleat, pöhöiset, pinnaltaan lievästi epätasaiset ja kuorikerroksessa havaittiin useita halkaisijaltaan noin yhden millimetrin kokoisia vaaleita, pistemäisiä alueita. Keuhkojen histologisessa tutkimuksessa todettiin kohtalainen krooninen interstitielli pneumonia, alveolaarinen pöhö ja verentungos. Pienissä perifeerisissä valtimoissa oli sydänmatojen sisältämiä trombeja, joiden seurauksena nähtiin dirofilariaasille tyypillistä lievää myointiman proliferaatiota. Maksassa oli multifokaalisia, pääasiallisesti makrofageista ja plasmasoluista koostuvia kerääntymiä periportaalisesti. Pernassa todettiin valkoisen pulpan hyperplasia ja sinusalueet olivat myös makrofagien ja plasmasolujen infiltroimia. Suuri osa näissä elimissä ja luuytimessä olleista makrofageista oli täynnä morfologisesti Leishmania spp. -loiselle tyypillisiä alkueläimiä. Munuaisten histologinen päälöydös oli multifokaalinen diffuusi membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti. Molemmissa silmissä oli laajat fibriinikertymät etukammioissa kiinnittyneinä linsseihin sekä iiristen takana processus ciliariksissa. Värikalvot olivat myös pöhöiset. Suonikalvon verisuonissa oli trombeja ja lievä tulehdusreaktio. Verkkokalvot olivat osittain irronneet ja irronneilla alueilla pigmenttiepiteelin solut olivat hypertrofioituneet. Elinten histologisessa tutkimuksessa ei havaittu mikrofilarioita. KIRJALLISUUSKATSAUS JA POHDINTA Leishmaniaasi Taudinaiheuttaja Leishmaniaasia koiralla aiheuttaa flagellaatteihin kuuluva alkueläin, protozoa, Leishmania spp, joista Suomessa tärkein laji on Välimeren alueelta oleva Leishmania infantum. Sitä on tavattu yksittäisinä tapauksina Suomessa tuontikoirilla. Muita Leishmania-sukuun kuuluvia lajeja, jotka voivat infektoida koiran ovat esimerkiksi L. tropica Marokossa, L. donovani Keniassa ja Irakissa ja L. braziliensis Etelä-Amerikassa. Tauti leviää lajistoomme kuulumattoman hietasääsken välityksellä, kun se imee koirasta verta. On ollut myös tapauksia, jotka ovat tarttuneet suorasta kosketuksesta. Myös ruskean koirapunkin ja täin on todettu voivan olla vektoreina (Buckner 1988 ). Kliiniset oireet vaihtelevat Leishmaniaasissa on hyvin pitkä itämisaika, oireiden ilmaantuessa tartunnasta on kulunut muutamista viikoista useisiin vuosiin. Taudissa on tavallisimmin iho-oireita. Turkki voi olla kuiva, karvat hauraita ja katkenneita ja iho kauttaaltaan hyperkeratoottinen. Lisäksi esiintyy mukokutaanisia haavaumia, hilseilyä sekä iholla karvattomia alueita ja noduleita. Muita oireita ovat kuumeilu, laihtuminen, ruokahaluttomuus, lihasatrofia, heikkous, oksentelu, ripuli, perifeeristen imusolmukkeiden ja pernan suurentuminen sekä immuunisairaudet (glomerulonefriitti, systeeminen lupus erythematosus, hemolyyttinen anemia, polyartriitti), munuaisten vajaatoiminta, uveiitti sekä silmän sidekalvojen tulehdus, nenäverenvuodot ja verinen uloste. Leishmaniaasiin liittyvän immuunikompleksiglomerulonefriitin yhteydessä esiintyy myös munuaistubulusten ja välikudoksen muutoksia. Immuunikompleksiglomerulonefriitti ja tubulointerstitiaalinen nefriitti ovat pääsyitä oireettomaan proteiiniuriaan, nefroottiseen syndroomaan, veritulppiin ja krooniseen munuaisten vajaatoimintaan leishmaniaasissa (Koutinas ym.1995). Glomerulonefriitissä immuunikompleksit muodostuvat veressä eivätkä in situ, koska ne asettuvat munuaisissa subendoteliaalisesti tai mesangiaalisesti eivätkä subepiteliaalisesti (Poli ym. 1991). Potilaamme kliininen kuva vastasi hyvin kirjallisuudessa esitettyjä leishmaniaasi-tapauksia, joskin leish maniaasille tyypillisiä iho-oirei- Duphamox (amoxicillin.) Scanvet 646 Eläinlääkkeet Oy PL Parola Puh. (03) fax (03) Gsm (Laakso) Gsm (Pulkkinen) Gsm (Lilja)

11 Suomen Eläinlääkärilehti (PCR) on käytetty diagnostiikassa 2003, 109,12 12 enenevässä määrin (Ikonomopoulos ym. 2003). Maapallo pienenee edelleen myös tautien osalta. Leishmaniaasi ja sydänmatotauti on syytä pitää mielessä jos harrastaa koiran kanssa matkustelua. Kuva ei liity artikkeliin. ta ei esiintynyt lainkaan. Todennäköisimmin glomerulonefriitti, proteinuria, voimakas munuaisten vajaatoiminta ja uveiitti johtuivat leishmaniaasista. Sydänmatotaudissa, joka potilaalla myös diagnosoitiin, voi myös esiintyä samanlaisia immuunikompleksivälitteisiä muutoksia. Koska dirofilarioiden määrä oli vähäinen (10 kappaletta), oireet johtuivat kuitenkin todennäköisimmin leishmaniaasista. Kortisonilääkitys aiheutti ilmeisesti sen, että imusolmukkeet olivat normaalin kokoiset. Diagnostiikka Leishmaniaasin diagnostiikka perustuu esitietoihin (tuonti tai käynti endeemisellä alueella), alkueläinten osoittamiseen imusolmukkeen, pernan tai maksan biopsiasta, ohutneulanäytteestä tai luuydinnäytteestä. Tyypillisinä yleisinä löydöksinä ovat hyperglobulinemia, hypoalbuminemia, proteinuria, atsotemia, kohonneet maksa-arvot ja anemia, jotka kaikki olivat todettavissa potilaallamme. Myös seerumin Leishmania-vasta-ainemääritys on mahdollinen, mutta se ei kerro taudin aktiivisuudesta. Tulosta tulkittaessa on otettava huomioon, että tartunnan saaneista kaikki eivät sairastu kliinisesti, mutta vasta-aineet voivat jäädä pysyvästi koholle. Toisaalta immuunisupressio voi aiheuttaa sen, että sairaalla yksilöllä vasta-aineet eivät nouse. Viime aikoina polymeraasiketjureaktiotekniikkaa Hannu Huttu/Kuvaliiteri Hoito, ennuste ja ehkäisy Leishmaniaasin hoitoon on perinteisesti käytetty meglumiiniantimonaattia (antimoniaali, 100 mg/kg, laskimon sisäisesti tai nahan alle kerran vuorokaudessa yhden kuukauden ajan), natriumstiboglukonaattia (30 50 mg/kg, laskimon sisäisesti tai nahan alle kerran vuorokaudessa, kuukauden ajan) (Calvert ym. 2000) ja viime aikoina uudempana lääkkeenä allopurinolia (10 15 mg/kg, suun kautta kaksi kertaa vuorokaudessa neljästä kahdeksaan kuukautta) joko yksistään (Koutinas ym. 1998) tai yhdistettynä ensin mainitun kanssa (Denerolle ja Bourdoiseau 1999). Koirilla resistenssi antimoniaaleja vastaan saattaa olla lisääntymässä. Amfoterisiini B:n käyttöä ainoana lääkkeenä leishmaniaasissa on tutkittu myös koirilla. Sen käytössä ihmisten leishmaniaasin hoidossa on saatu antimoniaaleihin verrattuna hyviä hoitotuloksia. Sen on todettu olevan erittäin tehokasta varsinaisena leishmaniaasin aloitushoitona (Lamothe 2001). Meglumiiniantimonaatti on sydänja munuaistoksinen. Sairauden uusiutuminen on tavallista ja täysin tehokasta lääkitystä ei tunneta. Ennuste sairaudesta täydellisesti paranemiseen on huono. Hoitamattomana viskeraalinen leishmaniaasi johtaa potilaan kuolemaan. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat deltametriinia sisältävien pantojen käyttö hietasääskiä vastaan ja koirien matkailun välttäminen endeemisillä alueilla. Dirofilariaasi eli sydänmatotauti Taudinaiheuttaja ja elinkierto Sydänmatotautia aiheuttaa parasiitti Dirofilaria immitis, jota monet eri hyttyslajit levittävät koiriin. Dirofilaraasia esiintyy Euroopassa Välimeren maissa, muun muassa Italiassa, Etelä-Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja lisäksi trooppisilla alueilla. Suomessa ei ole aiemmin varmuudella todettu sydänmatotautia koiralla. Uroskoirilla esiintyy tautia enemmän kuin naarailla ja isokokoi- 647

12 silla enemmän kuin pienillä. Ulkokoirilla infektioriski on 4 5-kertainen sisäkoiriin verrattuna. Sydänmato voi saavuttaa 30 cm:n pituuden täysikasvuisena, urokset ovat naaraita pienempiä. Madot elävät keuhkovaltimoissa, ja jos matoja on runsaasti, niitä voi löytyä myös sydämen oikealta puolelta. Loisen elinkierrossa väli-isäntä, verta imevä hyttynen, saa elimistöönsä infektoituneesta koirasta aikuisen sydänmadon verenkiertoon tuottamia toukkia eli mikrofilarioita. Toukka luo hyttysessä useaan kertaan nahkansa kehittyen tartuntakykyiseksi L3-toukaksi. Infektiivisten L3-muotojen kehittyminen hyttysessä kestää vuorokautta, keskilämpötilan tulee tällöin olla 18 C. Hyttysen pistäessä koiran iholle puremakohtaan joutuu L3- toukkia, jotka tunkeutuvat syvemmälle ihoon. Toukat vaeltavat nahanalaisen kudoksen ja verisuonten seinämien läpi keskimäärin sadassa päivässä. Tänä aikana tapahtuu kaksi kuoriutumista. Nuoret aikuiset (L5 -toukat) saapuvat verenkiertoon 3 3,5 kuukauden kuluttua infektiosta. Noin puolen vuoden kuluttua infektiosta nuoret aikuiset Dirofilaria immitis- madot ovat pienissä keuhkovaltimoissa. Taudin synty Aika, jossa toukasta kehittyy sukukypsiä, mikrofilarioita tuottavia matoja, on pitkä. Tartunnasta uuden sukupolven mikrofilarioihin kuluu 6 7 kuukautta. Mikrofilarioiden määrä lisääntyy seuraavan kuuden kuukauden aikana ja pysyy tasaisena useita kuukausia, jonka jälkeen niiden määrä laskee verenkierrossa ellei uutta infektiota tapahdu. Kaikilla koirilla ei välttämättä esiinny mikrofilarioita verenkierrossa, vaikka niillä olisi aikuisia sydänmatoja (okkultit infektiot). Useimmilla endeemisillä alueilla okkulttien infektioiden osuus on prosenttia kaikista sydänmatoinfektioista. Syitä okkulttiin infektioon ovat vain yhtä sukupuolta olevat infektiot, kuukausittain annettavien profylaktisten sydänmatolääkkeiden aiheuttamat mikrofilarioiden tuhoutumiset tai korkeat ivermektiiniannokset (> 200 µg/ kg). Aikuiset madot sekä mikrofilariat voivat aiheuttaa koiran sairastumisen. Kliinisesti tärkeimpiä ovat aikuiset madot. Oireiden vakavuus riippuu loisten määrästä. Alle 25 matoa ei tavallisesti aiheuta oireita tai oireet ovat lieviä. Keskinkertaista oireilua aiheuttaa matoa, jos ne sijaitsevat keuhkovaltimoissa. Mikäli matoja on , ne sijaitsevat sydämen oikeassa eteisessä ja aiheuttavat voimakkaat oireet. Yli sadasta madosta seuraa vaikea oikean puolen sydämen vajaatoiminta ja vena cava -syndrooma, jossa sydämen oikealla puolella ja vena cavassa on runsaasti matoja. Muutokset kehittyvät keuhkojen keski- ja takalohkojen valtimoissa. Keuhkolohkojen valtimot laajenevat, muuttavat muotoaan ja pienimmät haarat tukkiutuvat ja aiheuttavat keuhkokudoksen alveolien ja välikudoksen muutoksia. Vakavimmat sairaudet kehittyvät, kun kuolleet madot joutuvat pieniin arterioleihin. Tämän seurauksena kehittyy keuhkoverenkierron hypertensio ja sydämen oikean kammion kuormitus kasvaa. Lisäksi veritulpat keuhkovaltimoissa ja verisuonten läpäisevyyden lisääntyminen aiheuttavat keuhkokudoksen infarkteja ja sidekudoksen lisääntymistä. Matojen kuolema voi johtua lääkityksestä tai olla spontaania. Vena cava -syndroomasta voi seurata äkillinen sydänverenkierron kollapsi ja sokki. Kuolema seuraa nopeasti, ellei matoja poisteta nopeasti kirurgisesti. Kliiniset oireet Sydänmatotaudin oireet vaihtelevat voimakkaasti. Osa sairastuneista voi olla täysin oireettomia. Tavallisia ovat hengitystieoireet: yskä, rasituksen siedon lasku, muuttuneet hengitysäänet ja dyspnea. Vakavaasteisissa sydänmatosairauksissa on sydämen oikean puolen vajaatoiminnan aiheuttama oireisto. Laskimopuolelle muodostuu verentungos, vena jugularis on laajentunut, verenpaine on noussut, maksa ja perna suurenevat verentungoksen vuoksi ja nestettä kerääntyy keuhko- ja sydänpussiin sekä vatsaonteloon. Rasituksen sieto laskee voimakkaasti. Lisäksi hengitys on vaikeutunut ja limakalvot ovat syanoottiset. Mikäli kehittyy immuunikompleksiglomerurulonefriitti, muodostuu sen seurauksena nefroottinen syndrooma. Laboratoriodiagnostiikka Taudin diagnoosi perustuu positiivisiin immunodiagnostisiin testeihin ja/tai mikrofilarioiden osoittamiseen perifeerisestä verestä, tyypillisiin kliinisiin oireisiin tai radiologisiin muutoksiin. Alle kuuden kuukauden ikäisiä pentuja ei kannata testata. Tautia epäiltäessä olisi vähintään tutkittava veren hematokriittiarvo, munuaisarvot ja tehtävä sydänmatoantigeenitesti. Immunodiagnostisista testeistä antigeenin osoittamista verestä pidetään semikvantitatiivisena; mitä suurempi antigeenikonsentraatio sitä suurempi on loisten määrä. Heikot positiiviset tulokset tulisi varmistaa joko tekemällä testi uudelleen, mielellään eri antigeenitestillä, tai osoittamalla mikrofilarioita verilevitteestä tai tyypillisillä röntgenologisilla muutoksilla. Suomessa voidaan sydänmatoantigeenia tutkia Eläinlaboratorio Vetlab Oy:ssä (Tampere), jossa myös potilaamme positiivinen tulos oli saatu. Vasta-ainetesti tehdään usein yhdessä antigeenin osoittamisen kanssa. Negatiivinen tulos puhuu vahvasti sydänmatotautidiagnoosia vastaan. Voimakas positiivinen tulos on seurausta joko aikuisista madoista, niiden esiasteista tai pysyvästä vasta-ainetasosta aikuisten sydänmatojen kuoltua. Diagnoosi täytyy varmistaa antigeenitestillä. Keskinkertaiset vasta-ainetasot tulisi tutkia uudelleen kuukauden kuluttua tai varmistaa diagnoosi muilla positiivisilla löydöksillä. Mikäli saadaan positiivinen tulos antigeenitestissä, on aiheellista tutkia mikrofilariat suorasta verilevitteestä, tai jos se on negatiivinen sentrifugoimalla konsentroidusta verinäytteestä, Knottin testillä. Potilaaltamme ei 648

13 tutkittu mikrofilarioita verestä, koska potilaan hoito ei tullut kysymykseen vasta-aiheiden vuoksi. Lisäksi virhenegatiiviset tulokset ovat ongelma. Mikrofilariat puuttuvat verestä sydänmatotartunnasta huolimatta jopa 40 prosentissa luonnollisista infektioista (Ware 1998). Radiologiset muutokset avainasemasssa Röntgenologiset muutokset ovat hyvin tyypilliset sydänmatotaudille (Dillon 2000). Ne saadaan parhaimmin esille ventrodorsaalikuvassa. Keuhkojen kaudaalilohkojen valtimot, erityisesti oikealla ovat leveämpiä kuin yhdeksäs kylkiluu. Lisäksi ne ovat usein muodoltaan kiemuraisia ja loppuvat yhtäkkiä ikään kuin katkaistut oksat. Sivukuvasssa kärkilohkojen valtimot ovat leveämpiä kuin neljännen kylkiluun yläosa. Sydänmatotaudin vakavuuden arvioinnissa rintaontelon röntgenologinen tutkimus on tärkein. Potilaaltamme ei löytynyt mitään diagnoosia vahvistavia muutoksia rintaontelon röntgen- eikä sydämen ultraäänitutkimuksessa. Ultraäänitutkimuksessa on mahdollista nähdä madot keuhkovaltimon alkuosassa, jolloin patognomisena löydöksenä on nähtävissä kaksi samansuuntaista voimakaskaikuista matemaattista yhtäläisyysmerkkiä muistuttavaa juovaa päällekkäin. Ultraäänitutkimus on sydänmatodiagnoosin tekemisessä herkkyydeltään alhainen, mutta spesifisyydeltään sata prosenttia (Baderstscher ym. 1988). Potilaamme matojen alhainen määrä, kymmenen kappaletta, selittää muutosten vähyyden oireissa, röntgen- ja ultraääni- sekä kliinisessä tutkimuksessa. Lisäksi sydämen oikean puolen muutosten esillesaaminen voi olla hankalaa ultraäänitutkimuksessa. Laboratoriolöydökset eivät spesifisiä Verenkuvassa yleisin löydös on eosinofilia ja basofilia, valkosolujen kokonaismäärän nousu ja vasemmalle siirtyminen sekä vaikeissa keuhkovaltimoiden ja -kudoksen muutoksissa trombosytopenia. Seerumin maksaentsyymien nousu on tavallista. Prerenaalista uremiaa on oikean puolen sydämen vajaatoiminnan tai dehydraation yhteydessä. Primaarinen uremia johtuu glomerulussairaudesta (immuunikompleksivälitteisestä tai amyloidoosista). Hemoglobinuriaa esiintyy vena cava -syndroomassa. Proteinuria on tavallista ja on huomattavinta vakavissa infektioissa. Albumiinin määrä veressä usein laskee. Nefroottinen syndrooma on hoidon kontraindikaatio. Sydänmatotauti luokitellaan vakavuudeltaan neljään eri luokkaan. Luokkaan yksi kuuluvat oireettomat tai lieväoireiset taudit. Luokassa kaksi ovat oireet ja röntgenologiset muutokset kohtalaisia. Luokassa kolme oireet ja röntgenologiset muutokset ovat voimakkaita ja esiintyy sydämen oiken puolen vajaatoimintaa. Neljännessä luokassa on vena cava -syndrooma. Hoito ja ehkäisy Hoidon tavoitteena on tappaa aikuiset madot adultisidisilla lääkkeillä ja mikrofilariat mikrofilarisidisilla lääkkeillä, niin että sivuvaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Kuolleet madot aiheuttavat keuhkoveritulppia ja sen takia kerralla kuolevien matojen määrää pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Adultisidina käytetään ensisijaisesti melarsomiinidihydrokloridia. Luokkien 1 ja 2 infektiot hoidetaan vakiintuneen hoito-ohjelman mukaan. Melarsomiinidihydrokloridia annetaan 2,5 mg/kg kaksi kertaa vuorokauden välein lihaksensisäisesti. Luokan 3 infektiot ja korkean antigeenitason infektiot hoidetaan antamalla yksi alkuannos 2,5 mg/kg melarsomiinia lihakseen. Sen jälkeen annetaan kaksi jatkoannosta 1 2 kuukauden kuluttua. Hoito-ohjelman tarkoituksena on vähentää ensimmäisen lääkityksen yhteydessä kerralla kuolevien matojen määrää ja minimoida näin veritulppariski. Myös lääkkeen uusintainjektioista seuraa verisuonissa kuolleista madoista aiheutuvia tulppia, mutta lievempänä, koska matojen määrä on pienempi. Tutkimukset osoittavat, että suurin osa madoista (100 % uroksista ja 98 % naaraista) kuolee tällä lääkityksellä (Calvert ym. 2000). Endeemisillä alueilla kymmenellä prosentilla sydänmatopotilaista on vakava muutos keuhkovaltimoissa ja infektio on usein okkultti. Näiden hoidossa on käytössä neljä eri vaihtoehtoista ohjelmaa riippuen keuhkojen toiminnasta. Aikuisia sydänmatoja on myös kirurgisesti poistettu keuhkovaltimoista oikean vena jugulariksen ja sydämen kautta läpivalaisua avuksi käyttäen. Lääkityksen sivuvaikutuksena esiintyy lievää lihastulehdusta. Maksa- ja munuaistoksisuutta tavataan harvoin. Toksiset annokset aiheuttavat keuhkoödeemaa. Hoidon seuranta Veritulppia voi esiintyä adultisidilääkityksen komplikaationa päivien tai jopa viikkojen päästä hoidosta, useimmiten kuitenkin 1 3 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta. Vakavimmat reaktiot esiintyvät korkean antigeenimäärän omaavilla ja luokan kolme potilailla. Oireina on yskää, kakomista, väsymystä, ruokahaluttomuutta, hengityksen tihentymistä ja vaikeutumista, pyörtyilyä ja kuumetta. Verenkuvassa voi olla verihiutaleiden määrän vähenemistä, valkosolujen nousua ja veren hyytymistesteissä voi olla poikkeavuuksia. Adultisidin käytön vastaaiheita ovat nefroottinen syndrooma, maksan vajaatoiminta, pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta, sydämen oikean puolen vajaatoiminta yhdessä munuaisperäisen uremian kanssa sekä muut samanaikaiset henkeä uhkaavat poikkeavuudet elintoiminnoissa. Hoidon tehokkuus voidaan tutkia neljän kuukauden kuluttua melarsomiini-injektioiden jälkeen antigeenitestillä. Adultisidihoidosta neljän viikon kuluttua hoitoa täydennetään mikrofilarisidisella lääkityksellä. Tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet ivermektiini ja mil- 649

14 Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109,12 12 bemysiini. Lääkitys kestää viikkoja. Lääkityksen tehokkuus arvioidaan mikrofilarioiden osoittamisella verestä konsentraatio- eli modifioidulla Knottin testillä. Mikrofilarioiden hävittyä aloitetaan ennaltaehkäisevä lääkitys välittömästi uusintainfektioiden välttämiseksi. Estolääkitys Koska sydänmatotaudin hoitoon liittyy riskejä ja hoito on hankalaa, on sairauden ennaltaehkäisy erittäin tärkeää. Estolääkityksenä käytetään avermektiini- tai milbemysiiniryhmän lääkkeitä. Lääkitys on tarpeen aikana, jolloin hyttyset ovat aktiivisia endeemisille alueille matkustettaessa. Avermektiiniryhmään kuuluva selamektiini on ainoa Suomessa ennaltaehkäisevään lääkitykseen rekisteröity valmiste. Lääkitys tulee aloittaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua altistuksesta. Mikäli oleskelu endeemisellä alueella jatkuu aikana, jolloin taudin leviäminen on mahdollista, lääkitystä tulee jatkaa kuukausittaisilla annoksilla (6 mg/kg) niin kauan kuin hyttyset ovat aktiivisia (esimerkiksi Italiassa toukokuusta joulukuuhun). Tulevaisuus Potilaamme osoitti, että maapallo pienenee edelleen, myös tautien osalta, ja myös leishmaniaasi ja sydänmatotauti on syytä pitää mielessä matkailua harrastavilla ja tuontikoirilla. Lisäksi antigeenitesti osoitti luotettavuutensa Suomessa. Näyte oli ensimmäinen Suomessa saatu positiivinen tulos sydänmatoantigeenitestillä. Potilaamme osoitti myös, että silmät on pidettävä avoinna myös muille taudeille vaikka laboratoriotutkimuksista saataisiinkin yksi diagnoosi, mutta kliininen tutkimus ei tukisi taudin tyypillisiä muutoksia. Samalla yksilöllä voi aina olla enemmän kuin yksi taudinaiheuttaja, eikä kliinistä kuvaa kannata yrittää väkisin sovittaa tiettyyn tautiin vaan etsiä uutta lähestymistapaa ongelman ratkaisemiseksi. KIRJALLISUUS Baderstscher, R. R., Losonsky, J. M., Paul, A. J., Kneller, S. K. Two-dimensional echocardiography for diagnosis of dirofilariasis in nine dogs. J. Am. Vet. Med. Assoc. 193, 1988: Buckner, R. G. Leishmaniasis. Teoksessa Barlough, J. E.(toim.) Manual of Small Animal Infectious Diseases. 1. painos. Churchill Livingstone, New York s Calvert, C. A., Rawlings, C. A., McCall, J. Heartworm disease. Teoksessa: Birchard, S. J., Scherding, R.G., (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice. 2. painos, W.B. Saunders Company, Philadelphia, s Denerolle P., Bourdoiseau, G. Combination allopurinol and antimony treatment versus antimony alone and allopurinol alone in the treatment of canine leishmaniasis. J. Vet. Intern. Med. 13, 1999: Dillon, R. Dirofilariosis in dogs and cats. Teoksessa: Ettinger, S.J., Feldman, E. C. (toim.) Textbook of Veterinary Internal Medicine. 5. painos. W.B. Saunders Company, Philadelphia, s Ikonomopoulos, J., Kokotas, S., Gazouli, M., Zavras, A., Stoitsiou, M., Gorgoulis, V. G. Molecular diagnosis of leishmaniasis in dogs. Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Pfizer Oy tukee tänä vuonna lahjoituksellaan Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaa. Jatkamme myös HYKS Lastenklinikan kirjastotoiminnan rahoittamista. Pfizer Foundation tukee tulevana vuonna Alzheimer Keskusliiton puhelinpalvelutoiminnan pystyttämistä ja vapaaehtoisten kouluttamista. Jouluaiheiset piirustukset ovat HYKS Lasten ja nuorten sairaalassa järjestämämme piirustuskilpailun palkittuja töitä. 650

15 Comparative application of traditional diagnostic methods and the proposed assay on clinical samples. Vet. Parasitol. 113, 2003: Koutinas, A.F., Kontos, V., Kaldrimidou, H., Lekkas, S. Canine Leishmaniasis-associated nephropathy: A clinical, clinicopathologic and pathologic study in 14 spontaneous cases with proteinuria. The European Journal of Companion Animal Practice, V, 1995: Koutinas, A.F., Saridomichelakis, M. N., Mylonakis, M. E., Leontides, L., Polizopoulou, Z., Billinis, C., Argyriadis, D., Diakou, N., Papadopoulos, G. A randomised, blinded, placebo-controlled clinical trial with allopurinol in canine leishmaniasis. Vet. Parasitol 98, 2001: Lamothe, J. Activity of amfotericin B in lipid emulsion in the initial treatment of canine leishmaniasis. J. Small Anim. Pract. 42, 2001: Poli, A., Abramo, F., Mancianti, F., Nigro, M., Pieri, S., Bionda, A. Renal involvement in canine leishmaniasis. A light-microscopic, immunohistochemical and electron-microscopic study. Nephron 57, 1991, Ware, W. A. Heartworm disease. Teoksessa: Nelson R. W., Couto C.G. (toim.) Small Animal Internal Medicine. 2. painos, Mosby inc., St Louis, s KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Leena Rekola, ELL Rihkamakatu 10, Porvoo puh sähköposti: porvel@iuakk.fi Kati Dillard, ELL Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos (Nykyinen osoite: EELA Patologian tutkimusyksikkö PL 45, Helsinki puh sähköposti: kati.dillard@eela.fi vet 2,4 g jauhe Anna-Kaisa Järvinen, ELT professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen eläinlääketieteen laitos PL 57 (Hämeentie 57) Helsingin Yliopisto puh sähköposti: anna-kaisa.jarvinen@ helsinki.fi 651

16 Markko Lehtosalo, Mirja Ruohoniemi, Satu Sankari, Leena Väihkönen Rhodococcus equi -bakteeri varsan paiseisen keuhkotulehduksen aiheuttajana kirjallisuuskatsaus Rhodococcus equi pneumonia in foals a literature review YHTEENVETO Rhodococcus equi -bakteeria on todettu esiintyvän maaperässä yleisesti hevostiloilla. Uusissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu virulenttien kantojen olevan yleisempiä tiloilla, joilla on esiintynyt R. equi -infektioita. Tyypillisesti R. equi -bakteeri aiheuttaa varsoille vakavan paiseisen hengitystietulehduksen. Kliiniset infektiot puhkeavat noin kahden kuukauden iässä ja sairaat varsat erittävät virulenttia R. equita runsaasti ulosteessaan. Aiemmin varsan on epäilty saavan infektion maternaalisten vasta-aineiden vähentyessä, mutta myöhempien tutkimusten mukaan tartunta saattaa tapahtua jo aivan ensimmäisinä elinviikkoina. Hyvä vasta-ainetaso ei välttämättä suojaa taudilta. Infektion alussa tyypilliset oireet ovat kuume sekä kohonneet sydän- ja hengitysfrekvenssi. Taudin varhaisvaiheessa diagnoosiin päästään varmimmin viljelemällä henkitorven alaosasta aspiroiden otettu näyte. Pitkälle kehittyneessä infektiossa ja hoidon seurannassa myös tulehdusarvojen, kuten plasman fibrinogeenin, määrittäminen verestä ja keuhkojen röntgenkuvaus ovat toimivia diagnostisia apukeinoja. Ennaltaehkäisyssä tehokkaimmaksi menetelmäksi on todettu hyperimmuuniplasman antaminen varsoille. SUMMARY Rhodococcus equi bacteria has been found to normally habitate in the soil at horse breeding farms. Recent studies have revealed that virulent strains are more common on farms with a history of clinical disease. In foals, R. equi typically causes serious bronchopneumonia with lung abscess formation. Clinical signs of infection are usually seen at about two months of age. Sick foals shed large quantities of virulent R. equi in their faeces. In earlier studies, foals were thought to be infected at the time when maternally derived antibodies decrease. Most of the later studies, however, have shown that infection is likely to occur during the first weeks of life. Even good maternally derived antibody levels can not always protect foals from the disease. In the early stages of infection, typical clinical signs include fever, tachypnoea and tachycardia. The optimal method of diagnosis in the early stages of disease is a bacterial culture from the tracheal aspirate. In more advanced infection, hematological changes (hyperfibrinogenaemia and leukocytosis) and thoracic radiographs can verify the diagnosis. These methods are also valuable for monitoring the effectiveness of treatment. Administration of hyperimmune plasma to foals has been found to be the most effective preventive procedure. TAUDINAIHEUTTAJA Rhodococcus equi, entiseltä nimeltään Corynebacterium equi, on gram-positiivinen kokkoidi tai pleomorfinen sauvabakteeri, jolla on sekä avirulentteja että virulentteja kantoja. Vain virulenttien kantojen on todettu aiheuttavan kliinisiä infektioita (Wada ym. 1997, Takai ym. 2000). Virulenteilla kannoilla on eri virulenssiplasmideja, kooltaan kb (Takai ym. 2000), jotka koodaavat eri virulenssitekijöitä. Virulenssitekijät ovat kda:n kokoisia antigeenejä nimeltään VapA (virulence-associated protein A) ja VapC VapH (Takai ym. 1996, Hooper-McGrevy ym. 2001, Giguere ym. 2002), ja niitä on todettu jo seitsemän erilaista. Kannat vaihtelevat maittain ja maanosittain (Takai ym. 2000). Ihmisellä R. equi kykenee aiheuttamaan myös infektioita HIV- ja muilla immuunipuutospotilailla (Drancourt ym. 1992). ALTISTUS JA TARTUNTA R. equi on yleinen bakteeri hevosten ulosteessa ja maaperässä. Sitä tavataan käytännössä kaikilla hevostiloilla (Barton ja Hughes 1984, Takai ym. 1994a), mutta joidenkin tallien alueella esiintyy endeemisenä virulentteja R. equi -kantoja (Takai ym. 1991, 1994a,b). Sairastuneet varsat levittävät ulosteessaan erittäin runsaasti virulenttia bakteeria (Takai ym. 1986a, Anzai ym. 1997). Kesäkuukausina, kun vuoro- 652

17 kauden keskilämpötila on yli + 10 C, R. equi pystyy lisääntymään maaperässä (Takai ym. 1986b) ja lannassa (Barton ja Hughes 1984). Suurin osa potilastapauksista ajoittuu kuiville ja lämpimille kesäkuukausille (Falcon ym. 1985, Zink ym. 1986, Takai ym. 2000), ilmeisesti pölyn levittämän aerosoliperäisen altistuksen seurauksena (Hillidge 1986). Kliinisesti sairastuneiden varsojen keski-ikä vaihtelee hiukan eri tutkimuksissa. Osassa tutkimuksia keski-ikä on 2 4 kuukautta (Hillidge 1986, Takai ym. 1989) ja osassa 1 3 kuukautta, tarkemmin noin 50 ± 20 päivää (Zink ym. 1986, Takai ym. 2000, Horowitz ym. 2001). Tartunnan syyksi on aiemmin epäilty varsan herkistymistä infektiolle, kun maternaalisten vasta-aineiden määrä seerumissa vähenee (Hillidge 1986, Takai ym. 1989). Myöhemmissä tutkimuksissa on kuitenkin alettu epäillä tartunnan tapahtuvan jo ensimmäisinä elinviikkoina tai jopa ensimmäisenä elinviikkona (Martens ym. 1990, Machang u ja Prescott 1991, Horowitz ym. 2001). Tätä oletusta tukevat muun muassa tutkimukset, joissa yli kahden viikon ikäisille varsoille ei onnistuttu kokeellisesti aiheuttamaan vakavaa kuolemaan johtavaa infektiota (Martens ym. 1990, Machang u ja Prescott 1991). Eräässä tutkimuksessa päädyttiin varsojen sairastumisiän pienen hajonnan perusteella oletukseen, että infektioajankohta on lähes kaikilla fataalin infektion saavilla sama. Tämä tukee tartunnan tapahtumista ensimmäisinä elinviikkoina (Horowitz ym. 2001), mutta edellä mainittu oletus ei ole kuitenkaan kaikkien tutkimusryhmien hyväksymä (Hooper-McGrevy ja Prescott 2001). Varsojen 24 tunnin iässä määritetyillä seerumin IgG-pitoisuuksilla ei ole todettu olevan yhteyttä R. equi -infektioon (Chaffin ym. 1991, Raidal 1996). IgG-pitoisuudet jäävät alhaisiksi, mikäli kolostrumin saannissa on ongelmia ensimmäisten elintuntien aikana. Sen sijaan riski sairastua muihin pikkuvarsojen sairauksiin, kuten niveltulehduksiin, varsahalvaukseen ja muihin hengitystietulehduksiin, on huomattavasti suurempi varsoilla, joilla on alhainen vasta-ainetaso (Raidal 1996). DIAGNOSTIIKKA Kliiniset oireet Infektion alussa tyypillisimmät oireet ovat kuume, takypnea ja takykardia (Falcon ym. 1985, Hillidge 1986, Zink ym. 1986, Muller ja Madigan 1992, Ainsworth ym. 1998). Näistä kuume on kaikkein yleisin oire ja saattaa myös olla ainoa varhaisvaiheen löydös (Zink ym. 1986). Varhaisdiagnostiikka on kuitenkin vaikeaa, koska noin 20 prosentilla varsoista ei ole havaittavia kliinisiä oireita ennen kuin keuhkomuutokset ovat edenneet pitkälle (Hillidge 1986, Zink ym. 1986, Chaffin ym. 1991, Martens ym. 1991, Takai ym. 2000). Pneumonian ja keuhkoabskessien lisäksi R. equi saattaa aiheuttaa suoli- ja niveltulehduksia sekä paiseita suoliliepeen imusolmukkeisiin, subkutikseen ja muualle elimistöön (Zink ym. 1986, Chaffin ym. 1995, Takai ym. 2000). Röntgentutkimus Röntgentutkimus on erinomainen menetelmä pitkälle edenneen infektion diagnosoinnissa, sillä keuhkomuutokset ovat lähes patognomisia. Tyypillinen löydös ovat erikokoiset pyöreähköt abskessit, minkä lisäksi nähdään vaihtelevasti interstitielliä ja alveolaarista tiivistymää (Butler ym. 2000). Näitä muutoksia nähdään tavallisimmin keuhkojen kaudo-dorsaaliosassa (Hillidge 1986, Martens ym. 1989, Chaffin ym. 1991, Martens ym. 1991, Anzai ym. 1997). Röntgenologiset muutokset saattavat olla nähtävissä jo ennen kliinisten oireiden alkamista (Hillidge 1986, Chaffin ym. 1991), mutta infektion alkuvaiheessa niiden puuttuessa ei voida varmuudella sulkea pois R. equi -infektion mahdollisuutta (Anzai ym. 1997). Röntgenkuvaus sopii erittäin hyvin paranemisen seurantaan, koska keuhkomuutokset ovat palautuvia (Martens ym. 1989, Ainsworth ym. 1998). Hematologia Yleisimmin esiintyvät hematologiset muutokset ovat selkeästi kohonnut plasman fibrinogeeniarvo, neutrofiilinen leukosytoosi sekä lievä tai kohtalainen trombosytoosi (Falcon ym. 1985, Hillidge 1986, Ainsworth ym. 1998). Nämä ovat tavallisia pitkälle kehittyneessä infektiossa, mutta infektion alkuvaiheessa niiden puuttuessa ei voida sulkea pois R. equi -infektion mahdollisuutta (Falcon ym. 1985). Aspiraationäyte henkitorven alaosasta Luotettavin menetelmä on bakteerieristys henkitorven alaosasta otetusta aspiraationäytteestä (Anzai ym. 1997). Bakteeriviljely on todettu luotettavammaksi menetelmäksi kuin immunofluoresenssi-antibody- (IFA) tai DNA-tyypitysmenetelmä (PCR). Sekä IFA että PCR ovat nopeita menetelmiä, joilla pystytään tutkimaan myös bakteerin virulenssia. Niihin tarvitaan kuitenkin melko runsaasti bakteeria (IFA10 3 ja PCR 10 4 PMY/ml) eivätkä ne siten ole yhtä toimivia infektion varhaisdiagnostiikassa kuin bakteeriviljely (Anzai ym. 1997). Toisaalta kliinisessä infektiossa virulenssin tutkimisella ei ole diagnostista merkitystä, sillä avirulenttien kantojen ei ole todettu aiheuttavan kliinistä infektiota (Anzai ym. 1997, Wada ym. 1997). Käyttökelpoinen suuntaa antava pikamenetelmä on myös aspiraationäytteen sedimentin suora gram-värjäys, jossa näkyy tyypillisiä gram-positiivisia pleomorfisia sauvoja (Falcon ym. 1985). Aspiraationäyte voidaan ottaa transtrakeaali- tai nasotrakeaalimenetelmällä. Transtrakeaalimenetelmässä rauhoitetulta varsalta läpäistään trakea kahden rustorenkaan välistä 14 G:n 653

18 Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109,12 Suomen Eläinlääkärilehti ENNUSTE JA 2003, HOITO 109, 12 R. equi -infektio on aina vakava, sen hoito on pitkä ja kallis ja sisältää tiettyjä riskejä. Ennaltaehkäisyä ja infektion varhaista toteamista voidaan pitää keskeisinä asioina. Kuva ei liity artikkeliin. kanyylillä ja tämän kautta otetaan näyte 16 G:n 60 cm pitkällä katetrilla trakean haarautumiskohdan tasolta käyttämällä 20 ml:n ruiskua ja 10 ml steriiliä suolaliuosta. Aspiraatio toistetaan, kunnes on saatu 5 ml näytettä (Hashikura ym. 2000). Nasotrakeaaliaspiraatio suoritetaan rauhoitetulle varsalle 90 cm pitkällä silikoniletkulla (ulkohalkaisija 5 mm ja sisähalkaisija 3 mm) sieraimen kautta. Varsan turpa ja pää pidetään kohotettuna silikoniletkun trakeaan saamisen helpottamiseksi. Letku työnnetään noin 60 cm:n syvyydelle trakean haarautumiskohdan tasolle. Näytteenoton aikana varsan pää pidetään alhaalla ja trakea horisontaalisesti. Näyte otetaan 50 ml:n ruiskulla käyttämällä 20 ml steriiliä suolaliuosta. Aspiraatio toistetaan, kunnes on saatu 10 ml näytettä (Hashikura ym. 2000). Nasotrakeaalinäyte todettiin tutkimuksessa yhtä edustavaksi, mutta riskittömämmäksi kuin invasiivisempi transtrakeaalinäyte. Sitä voidaan käyttää myös hoidon seurantaan. Sen huonona puolena on kuitenkin näytteen mahdollinen kontaminoituminen nielun organismeilla, minkä on todettu kuitenkin haittaavan R. equi -diagnostiikkaa vain vähän (Hashikura ym. 2000). Kuvaliiteri Noin prosenttia varsoista kuolee viikon sisällä kliinisten oireiden alkamisesta (Zink ym. 1986, Hillidge 1987, Takai ym. 2000). Ennusteen kannalta on merkittävää kliinisten oireiden voimakkuus niiden havaitsemisen aikaan. Korkea kuume (T > 40,0 C), takypnea (hengitysfrekvenssi > 65/min) ja takykardia (sydänfrekvenssi > 100/ min) diagnosointiajankohtana heikentävät henkiinjäämisennustetta merkittävästi (Falcon ym. 1985, Chaffin ym. 1991, Ainsworth ym. 1998). Hematologisilla arvoilla ei ole todettu olevan olennaista merkitystä eloonjäämisennusteen kannalta. Korkea fibrinogeeniarvo ei korreloi keuhkomuutosten voimakkuuden eikä eloonjäämisennusteen kanssa (Chaffin ym. 1991, Ainsworth ym. 1998). Voimakkaat röntgenologiset keuhkomuutokset hoidon aloitushetkellä heikentävät henkiinjäämisennustetta merkittävästi (Ainsworth ym. 1998). Mikäli varsa toipuu, ei R. equi -infektion sairastamisella ole vaikutusta varsan tulevaisuuden suorituskykyyn tai käyttöarvoon. Voimakkaatkin keuhkomuutokset ovat palautuvia, vaikka heikentävätkin selviämisennustetta lyhyellä aikavälillä (Ainsworth ym. 1998). R. equi -infektion hoidossa on rifampisiinin ja erytromysiinin yhdistelmä selvästi tehokkain (Hillidge 1986, 1987, Sweeney ym. 1987, Giguere ja Prescott 1997). Sen käyttöönoton jälkeen on paranemisennuste noussut noin 20 prosentista noin 80 prosenttiin (Hillidge 1987, Sweeney ym. 1987, Giguere ja Prescott 1997). Ohjeannostus on rifampisiinia 5 mg/kg kahdesti päivässä Clinacin (clindamycin.) 654 Scanvet Eläinlääkkeet Oy PL Parola scanvet@scanvet.fi Puh. (03) fax (03) Gsm (Laakso) Gsm (Pulkkinen) Gsm (Lilja)

19 Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109,12 12 ja erytromysiiniä 25 mg/kg kolmesti päivässä (Giguere ja Prescott 1997). Hoidon kesto vaihtelee 4 9 viikkoon. Hoitoa tulisi jatkaa vähintään viikon ajan sen jälkeen, kun plasman fibrinogeenipitoisuus on palautunut normaalille tasolle (Giguere ja Prescott 1997). Erytromysiinihoidon aikana tulee noudattaa varovaisuutta, sillä sekä erytromysiinin että erytromysiinillä hoidetun varsan ulosteen syömisestä saattaa aiheutua aikuiselle hevoselle fataali ripuli (Båverud ym. 1998). ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä on kokeiltu erilaisia rokotusohjelmia ja niin sanotun hyperimmuuniplasman eli luovuttajahevosia rokottamalla tuotetun plasman antamista varsalle suonensisäisesti. Sekä tammojen että varsojen rokottamista paikallisesta kannasta valmistetuilla rokotteilla on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Rokotettujen tammojen varsoilla on mitattu hyvät vasta-ainetiitteritasot, mutta niiden ei ole todettu suojaavan infektiolta (Madigan ym. 1991, Prescott ym. 1997). Yhdessä erittäin laajassa kenttäkokeessa saatiin R. equi -infektioiden määrä jonkin verran laskemaan tällä menetelmällä (Becú ym. 1997). Rokottamalla sekä tammat että varsat saatiin yhdessä tutkimuksessa infektioiden määrä vähenemään (Varga ym. 1997), mutta kahdessa kokeessa rokotettujen varsojen riski sairastua jopa kasvoi (Becú ym. 1997, Prescott ym. 1997). Hyperimmuuniplasma annetaan varsoille muutaman tunnin muutaman viikon iässä. Tällä menetelmällä on saatu hyviä tuloksia sekä kenttäkokeissa ongelmatiloilla että kokeellisissa infektioissa (Martens ym. 1989, Madigan ym. 1991, Becú ym. 1997, Prescott ym. 1997, Higuchi ym. 1999, Hooper-McGrevy ym. 2001). Vain yhdessä kenttäkokeessa hyötyä ei todettu (Hurley ja Begg 1995). Saatavilla on myös kaupallinen hyperimmuuniplasmavalmiste. Sen tehosta on kuitenkin ristiriitaisia tuloksia. Yhdessä kokeellissa infektiossa sairauden oireet lievenivät, mutta toisessa kenttäkokeessa ei onnistuttu saavuttamaan tilastollisesti selkeää hyötyä valmistetta antamalla (Giguere ym. 2002). Tämä tulos saattaa johtua R. equi -kantojen alueellisesta erilaisuudesta, jolloin tiettyä kantaa vastaan suunnattu hyperimmuuniplasma ei anna suojaa kaikilta kannoilta (Giguere ym. 2002). 655

20 KIRJALLISUUSKATSAUK- SEN HERÄTTÄMIÄ AJATUKSIA R. equi -infektio on aina vakava, sen hoito on pitkä ja kallis ja sisältää myös tiettyjä riskejä. Siten ennaltaehkäisyä ja sen varhaista toteamista voidaan pitää keskeisinä asioina. Virulenttia R. equi -kantaa esiintyy enemmän niillä talleilla, joilla tautia on esiintynyt aiemmin. Näillä ongelmatiloilla kannattaisikin varsoja tarkkailla 1 3 kuukauden iässä tavanomaista tarkemmin taudin varalta. Ennusteen kannalta on keskeistä, kuinka varhaisessa vaiheessa diagnoosi tehdään. Tallihenkilökunta on tässä ratkaisevassa asemassa. Riski-ikäisiltä varsoilta kannattaisi mitata lämpö ja hengitysfrekvenssi sekä mahdollisesti myös sydänfrekvenssi vähintään joka toinen päivä. Selvä lämmönnousu sekä hengitys- ja sydänfrekvenssin kohoaminen antavat aihetta verinäytteiden, mahdollisesti röntgenkuvauksen ja aspiraationäytteiden ottamiseen. Kliinisesti sairaat varsat erittävät runsaasti virulenttia bakteeria ulosteessaan ja bakteeri lisääntyy sekä maaperässä että lannassa. Tartunta tapahtuu todennäköisesti hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta aerosoliperäisen altistuksen seurauksena. Näin ollen ulosteiden huolellinen poistaminen sekä karsinoista että laitumelta, sairaiden varsojen pitäminen erillään muista varsoista, hyväkuntoiset laitumet ja laidunkierto ovat käyttökelpoisia keinoja ongelman ennaltaehkäisyssä. Lisääntynyt tartuntariski varsan aivan ensimmäisten elinviikkojen aikana kannattaa ottaa huomioon vietäessä kesäkuukausina tamma varsasiittolaan, jossa R. equi -infektiota on esiintynyt. Myös hyperimmuuniplasman antamista ongelmatilan varsoille kannattaa harkita. Suonensisäinen annostelu on kuitenkin hankalaa ja aikaa vievää. Toisaalta hyperimmuuniplasman antamisesta varsalle muulla tavoin, esimerkiksi nenämahaletkulla, ei ole vielä raportoituja tuloksia. KIRJALLISUUS Ainsworth, D. M., Eicker, S. W., Yeagar, A. E., Sweeney, C. R., Viel, L., Tesarowski, D., Lavoie, J. P., Hoffman, A., Paradis, M. R., Reed, S. M., Erb, H. N., Davidow, E. & Nalevanko, M. Associations between physical examination, laboratory, and radiographic findings and outcome and subsequent racing performance of foals with Rhodococcus equi infection: 115 cases ( ). J. Am. Vet. Med. Assoc. 213, 1998: Anzai, T., Wada, R., Nakanishi, A., Kamada, M., Takai, S., Shindo, Y. & Tsubaki, S. Comparison of tracheal aspiration with other tests for diagnosis of Rhodococcus equi pneumonia in foals. Vet. Microbiol. 56, 1997: Barton, M. D., & Hughes, K. L. Ecology of Rhodococcus equi. Vet. Microbiol. 9, 1984: Becú, T., Polledo, G. & Gaskin, J. M. Immunoprophylaxis of Rhodococcus equi pneumonia in foals. Vet. Microbiol. 56, 1997: Butler, J. A., Colles, C. M., Dyson, S. J., Kold, S.E. & Poulos, P.W. The thorax. Teoksessa: Clinical radiology of the horse. 2. painos. Blackwell Science Ltd, Oxford s Båverud, V., Franklin, A., Gunnarsson, A., Gustafsson, A. & Hellander-Edman, A. Clostridium difficile associated with acute colitis in mares when their foals are treated with erythromycin and rifampicin for Rhodococcus equi pneumonia. Equine vet. J. 30, 1998: Chaffin, M. K., Martens, R. J., Martens, J. G. & Fiske, R. A. Therapeutic effects of immune plasma in foals with Rhodococcus equi pneumonia. Equine vet. J., Suppl. 12, 1991: Chaffin, M. K., Honnas, C. M., Crabill, M. R., Schneiter, H. L., Brumbaugh, G. W. & Briner, R. P. Cauda equina syndrome, diskospondylitis, and a paravertebral abscess caused by Rhodococcus equi in a foal. J. Am. Vet. Med. Assoc. 206, 1995: Drancourt, M., Bonnet, E., Gallais, H., Peloux, Y. & Raoult, D. Rhodococcus equi infection in patients with AIDS. J. Infect. 24, 1992: Falcon, J., Smith, B. P., O Brien, T. R., Carlson, G. P., Biberstein, E. Clinical and radiographic findings in Corynebacterium equi pneumonia of foals. J. Am. Vet. Med. Assoc. 186, 1985: Giguere, S. & Prescott, J. F. Clinical manifestations, diagnosis, treatment, and prevention of Rhodococcus equi infections in foals. Vet. Microbiol. 56, 1997: Giguere, S., Gaskin, J. M., Miller, C. & Bowman, J. L. Evaluation of a commercially available hyperimmune plasma product for prevention of naturally acquired pneumonia caused by Rhodococcus equi in foals. J. Am. Vet. Med. Assoc. 220, 2002: Hashikura, S., Higuchi, T., Taharaguchi, S., 656

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90 VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Quadrisol 100 mg/ml oraaligeeli hevosille 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Quadrisol oraaligeeliä sisältää Vaikuttava(t) aine(et) Vedaprofeeni 100

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxiclav vet 400 mg/100 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Amoksisilliini (amoksisilliinitrihydraattina) Klavulaanihappo

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta käytetään seuraavien loisten häätämiseen naudalla, porolla ja sialla:

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta käytetään seuraavien loisten häätämiseen naudalla, porolla ja sialla: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Bimectin vet 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: 1 ml sisältää: ivermektiiniä 10 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine:

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Karprofeeni 50 mg/tabletti Apuaineet Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Efex vet 10 mg purutabletti kissalle ja koiralle Efex vet 40 mg purutabletti koiralle Efex vet 100 mg purutabletti koiralle

PAKKAUSSELOSTE. Efex vet 10 mg purutabletti kissalle ja koiralle Efex vet 40 mg purutabletti koiralle Efex vet 100 mg purutabletti koiralle PAKKAUSSELOSTE Efex vet 10 mg purutabletti kissalle ja koiralle Efex vet 40 mg purutabletti koiralle Efex vet 100 mg purutabletti koiralle 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä penisilliineille, kefalosporiineille tai apuaineille.

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä penisilliineille, kefalosporiineille tai apuaineille. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI KEFAVET VET 50 mg/ml rakeet oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiinimonohydraatti vastaten

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 150 mg/ml injektioneste, suspensio VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti (172,1 mg) vastaten

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Lääkityskäytäntösuosituksia

Lääkityskäytäntösuosituksia Lääkityskäytäntösuosituksia ELT Heli Simojoki, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4.10.2017 1 Lääkityssuunnitelmaan ohjeistus lääkityksistä Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi tilalla

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet:

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi

Lisätiedot

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien

Lisätiedot

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju Lataa Kirjailija: Markku Harju ISBN: 9789529364893 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.62 Mb Mervi-hirvenvasan tarina on koskettanut satojatuhansia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 gramma sisältää: Vaikuttava aine Omepratsoli 370 mg Apuaineet Keltainen rautaoksidi

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Tärkeimmät sisäloiset

Tärkeimmät sisäloiset Lampaan sisäloiset Tärkeimmät sisäloiset Meillä? Muualla? Teladorsagia circumcinta (ent. Oestertagia) Trichostrongylus vitrinus Haemonchus cntortus Nematodirus battus = maha ja suolistomadot Kuva: Teara/US

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi tabletti sisältää: Enrofloksasiini... 50,0 mg Apuaineet: Täydellinen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami Apuaineet: Natriumbentsoaatti 0,5 mg 1,5

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliini 250 mg (vastaa 287,50 mg:aa amoksisilliinitrihydraattia)

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI PAKKAUSSELOSTE Fucithalmic vet. 1% silmätipat, suspensio koirille ja kissoille 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA,

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Flexicam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää Vaikuttava aine: Meloksikaami 5 mg

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä

TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä ESITIETO 1. Oletko saanut linkin kyselyyn sähköpostitse tai paperisen kyselylomakkeen postissa kotiin?, sain tiedon kyselyn alkamisesta muuta kautta TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu 3. Onko

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille.

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tratol vet 50 mg/ml oraalisuspensio sialle, naudalle ja lampaalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml oraalisuspensiota sisältää: Vaikuttava aine: Toltratsuriili 50 mg Apuaineet:

Lisätiedot

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.

Lisätiedot

NEMAVET jauhe koirille

NEMAVET jauhe koirille NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti. Osmolaliteetti: noin 4 000 mosm/kg vettä ph: noin 4

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti. Osmolaliteetti: noin 4 000 mosm/kg vettä ph: noin 4 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Kaliumkloridia sisältää: Kaliumkloridi 150 mg/ml, joka vastaa

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta (yksi lyhyt kappale kustakin käyttöaiheesta, enintään 50 sanaa)

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta (yksi lyhyt kappale kustakin käyttöaiheesta, enintään 50 sanaa) VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Albiomin 5 % ja 20 % ovat laskimoon annettavia infuusioliuoksia, jotka on tarkoitettu kiertävän veritilavuuden palauttamiseen ja

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttava aine:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttava aine: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Amoksisilliini... 200,00 mg Vastaten amoksisilliinitrihydraattia...

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Tulehduksen ja kivun lievittäminen sekä akuuteissa että kroonisissa luusto-lihassairauksissa koirilla.

Tulehduksen ja kivun lievittäminen sekä akuuteissa että kroonisissa luusto-lihassairauksissa koirilla. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 1,5 mg/ml oraalisuspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 1,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus.

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dinolytic vet. 12,5 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: dinoprosti 12,5 mg/ml (dinoprostitrometamolina). Apuaineet: bentsyylialkoholi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tulehdusoireiden ja kivun lievittäminen lihas-, nivel- ja luustoperäisissä tautitiloissa sekä kirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

VALMISTEYHTEENVETO. Tulehdusoireiden ja kivun lievittäminen lihas-, nivel- ja luustoperäisissä tautitiloissa sekä kirurgisten toimenpiteiden jälkeen. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI RIMADYL vet 20 mg purutabletti RIMADYL vet 50 mg purutabletti RIMADYL vet 100 mg purutabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava-aine: 20 mg purutabletti:

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Miten Truvadaa otetaan

Miten Truvadaa otetaan Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista 1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1/26 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Previcox 57 mg purutabletit koiralle Previcox 227 mg purutabletit koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi tabletti sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot