Täältä tullaan työelämä!

Transkriptio

1 KOULUTUSMÄÄRIEN ENNAKOINTI SIVU 7 VALMISTUVAT OPISKELIJAT SIVU 10 TULEVAISUUDEN APTEEKKI SIVU 16 VIRKISTY VEDESSÄ SIVU 19 PALVELUILLA KOHTI PAREMPAA SIVU 20 JARMO ESKELINEN SIVU 22 RESEPTINUUSIMISOIKEUS SIVU 24 TIINA KUOSA SIVU 26 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI Täältä tullaan työelämä!

2 Nicotinell-nikotiinikorvaushoitovalmisteet avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Sisältävät nikotiinia. Ei alle 18-vuotiaille. Ei lasten ulottuville eikä näkyville. Älä tupakoi samanaikaisesti, kun käytät Nicotinellia. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteiden sisältämistä aineista, älä käytä Nicotinellia. Haittavaikutuksena voi esiintyä huimausta, päänsärkyä, maha-suolikanavan vaivoja, laastaria käytettäessä myös ihoärsytystä. Jos sinulla on vakava sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, jokin muu vakava sairaus tai olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, Espoo. CHCC

3 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS 6 9 AJASSA Opiskelijoiden sisäänoton ennakointi. Yhä useampi vaihtaa lääkkeensä VALMISTUVAT OPISKELIJAT Ilona Sipilä, Carolina Amberg, Riina Ollakka ja Anssi Siikanen kertovat urasuunnitelmistaan TULEVAISUUDEN APTEEKKI Päivi Heiskanen ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapautus. Saija Sundholm ja huolenpitopalvelut. Pentti Sydänmaanlakka ja hyvä johtajuus. 19 IDEAPAKKI Virkistystä vedestä ASIANTUNTIJA Paula Timonen kertoo uusista palveluista apteekkien mahdollisuutena MINÄ, MISSÄ, MILLOIN? Jarno Eskelinen on liiketoimintayksikön johtaja ja savolainen urheiluhullu RESEPTINUUSIMISOIKEUS Heikki Lehmuskero ja Christina Lehtonen esittelevät tutkimuksensa. 26 UUSIIN TEHTÄVIIN Tiina Kuosa on Terveydeksi!-lehden päätoimittaja. 27 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! Neljän hengen otoksemme kertoo, että valmistuvat proviisoriopiskelijat suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka urasuunnitelmat etsivät vielä muotoaan. Proviisorina aloittaminen apteekissa askarruttaa, tutkijan työ kiinnostaa. Lisää Helsingissä ja Kuopiossa opiskelevien mietteitä sivulta 10 alkaen. PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 82 PROSENTTIA proviisoreista kannattaa proviisorien reseptinuusimisoikeutta ja 18 prosenttia vastustaa sitä. Suomen Proviisoriyhdistys toivottaa kaikille 100 prosentille aurinkoista ja rentouttavaa kesää! SIVUILLA Menneet ajat eivät palaa apteekkialalle. Jotakin on tehtävä ja nopeasti, kirjoittaa PAULA TIMONEN Asiantuntija-palstalla. SIVUILLA TOIMITTAJALTA 28 PUHEENJOHTAJALTA Antti Vaara kirjoittaa AJANKOHTAISTA Pro Pharmacia aloittaa. Apurahoja haettavana. Proviisorikysely yhdistymisestä käynnissä OPISKELIJAT Pharmedissa koettua. Kuva-albumi risteilyltä. 32 KOULUTUSTA Proviisoriliiton johtamiskoulutus. 34 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), Helsinki Puh. (09) Gsm Fax (09) TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.fi Puh TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.fi Puh NUMEROA 2/2010 AVUSTIVAT Anne Varjo, Paula Timonen, Jarno Eskelinen, Heikki Lehmuskero, Christina Lehtonen, Tiina Kuosa ja Asko Heikkilä PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

4

5 PÄÄKIRJOITUS Proviisorien rajoitettu reseptinuusimis oikeus on mahdollisuus yhteiskunnalle Edellytämme proviisorien rajoitetulta uusimiskäytännöltä selkeitä pelisääntöjä ja kriteerejä. " Tavallisen reseptin pitäisi olla voimassa kolme vuotta. On aika hölmöä uusia reseptejä vain siksi, että ne ovat vanhentuneet. On lukemattomia oireita ja vaivoja, joihin käytetään lääkettä määräaikaisia kuureja tai tilapäisesti, mutta tämä ei vaadi lääkärin arviointia vuosittain. [-] Vuosikontrolleissa olisi aikaa muuhunkin kuin vakituisten lääkkeiden reseptimerkintöjen tekemiseen. Näin kirjoitti lääninlääkäri Helena Kemppinen kolumnissaan ( ) siitä, kuinka reseptien uusinta on terveyskeskuksissa suuri työkokonaisuus, joka ei ole vähenemässä. Kemppisen kolumni herkisti kirjoittamaan siitä, miten Suomen Proviisoriyhdistyksessä on jo pitkään mietitty prosessia apteekkiproviisorien näkökulmasta. Apteekeissa tapahtuvalla uusimiskäytännöllä voitaisiin vähentää terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta ja parantaa lääkkeiden saatavuutta. Samalla voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin proviisorien tieteellistä ammatillista osaamista ja kokemusta. Proviisorit ovat korkeasti koulutettuja, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lääkealan asiantuntijoita, jotka ovat myös yliopistojen luomissa valintamenettelyissä parhaiten menestyneitä farmasian ammattilaisia. Apteekeissa ei kuitenkaan ole provii- soreille sellaisia ammatillisia erityistehtäviä, joita ei voisi hoitaa myös jo alemman korkeakoulututkinnon suorittaneena. Rajoitettu reseptinuusimisoikeus voisi tulevaisuudessa olla yksi sellainen. Proviisorien reseptinuusimisoikeutta on selvitetty Heikki Lehmuskeron PD-opinnäyteprojektityössä (s. 24), jossa tarkastellaan eri maiden olemassa olevia malleja ja tutkitaan proviisorien ja apteekkarien suhtautumista palvelumallin luomiseen. Tutkimuksen mukaan valtaosa proviisoreista (82 prosenttia) kannattaa proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Suomen Proviisoriyhdistys edellyttäisi proviisorien rajoitetulta uusimiskäytännöltä selkeiden pelisääntöjen ja kriteereiden luomista. Hoitava lääkäri saisi toimintamallissa käytännössä aina tiedon reseptin uusinnasta ja voisi tältä osin valvoa toimintaa. Reseptinuusimiskäytännön tulisi olla luonteeltaan täydentävää ei lääkärissä käyntiä poissulkevaa. Apteekeissa on jo nyt hyvät lähtökohdat lääkitysten seuraamiseen sekä lääkehoitoihin sitoutumista ja lääkkeiden oikeaa käyttöä edistävän neuvonnan tarjoamiseen. Tulevaisuudessa vuorovaikutus- ja seurantamahdollisuudet paranevat, kun e-reseptijärjestelmä otetaan laajasti käyttöön. Apteekissa proviisori voisi esimerkiksi kysyä reseptiä uusiessaan potilaalta ennalta määritellyt kysymykset, joiden vastaukset välittyisivät e-reseptijärjestelmän kautta valtakunnalliseen reseptitietokantaan ja sieltä edelleen hoitavalle lääkärille. Lääkehoidon kokonaisarviointipalvelu on erinomainen yleistyvä tulevaisuuden palvelu, joka soveltuu tiettyjen potilaiden lääkehoitoihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Proviisorien reseptienuusintapalvelu ei olisi yhtä raskas palvelukokonaisuus toteutettavaksi: se soveltuisi laajemmille potilasjoukoille ja olisi prosessina paljon nopeampi. Toivottavasti päättäjien, lääkärikunnan, alamme koulutusyksiköiden ja alamme muiden toimijoiden keskuudessa nähtäisiin tulevaisuudessa laajalti myös proviisorien reseptinuusimisoikeuden tuomat mahdollisuudet yhteiskunnallemme. Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 5

6 AJASSA Proviisorien kokonaismäärä apteekeissa ei enää nouse TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME GRAAFI SUOMEN APTEEKKARILIITTO APTEEKKIPROVIISORIEN MÄÄRÄN KASVU ON TILASTOJEN VALOSSA TAITTUNUT. Proviisorien kokonaismäärä apteekeissa laski viime vuoden aikana hieman edellisestä vuodesta (< 1 prosenttia) ja on pysynyt jo viiden vuoden ajan ( ) 800 proviisorin tietämissä. Aikaisemmin tapahtunut erittäin merkittävä proviisorien kokonaismäärän lisääntyminen on selvästi taantunut. Proviisorien kokonaismäärä apteekeissa nousi 45 prosenttia (253 henkilöä) ajanjaksolla Samanaikaisesti apteekkitoimipisteiden määrä lisääntyi 2 prosenttia ja apteekkifarmaseuttien määrä 11 prosenttia. Proviisorien määrän lisääntymiseen apteekeissa on useita eri syitä, samoin määrän kasvun taantumiseen vuoden 2005 jälkeen. Trendiin ovat vaikuttaneet apteekkien kokonaistaloudellisen tilanteen muutosten lisäksi muun muassa muutokset apteekkien toiminnassa, lääketeollisuuden ja muun lääkealan työmarkkinat, farmaseuttisen työvoiman saatavuus, työvoiman eläkkeelle siirtyminen, haettavien apteekkien määrät, vuokratyövoiman käyttö ja koulutusyksikköjen sisäänottomäärät sekä valmistuvien proviisorien määrät. Proviisori julkaisi tiedot apteekkiproviisorien kokonaismäärän kehittymisestä vuosina numerossa 1/2009. Nyt, kun proviisorien kokonaismäärät kaksi vuotta myöhemmältä ajalta ovat tiedossa, voidaan nähdä aiempaa selvemmin apteekkiproviisorien määrän voimakkaan kasvun taittuminen vuoden 2005 jälkeen. Proviisorien määrä apteekeissa kasvoi lähes puolella vuosina Apteekkitoimipisteiden, apteekkiproviisorien ja apteekkarien lukumäärät Yliopistoilla on varaa supistaa sisäänottojaan Yliopistot valmistautuvat vähentämään opiskelijoiden sisäänottoa taatakseen opetuksen laadun, kertoi Savon Sanomat ( ). Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen kertoi, että maltilliset sisäänottomäärien supistukset eivät vaikuta tutkintojen määrään, sillä toiminta tehostuu ja opiskelijat valmistuvat nopeammin. Sisäänottomäärät ovat kasvaneet vuosia koulutuskysynnän takia, mutta myös siksi, että yliopistot ovat halunneet varmistaa rahoituksen edellytyksenä olleen tutkintojen määrän. LÄHDE: STT/SAVON SANOMAT 6

7 Opiskelijoiden sisäänotto perustuu ennakointiin TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT LIISA HEIKKILÄ JA DREAMSTIME PROVIISORIOPINTOIHIN OTETAAN TÄNÄ VUONNA YHTEENSÄ KORKEINTAAN 107 OPISKELIJAA, JOISTA 25 ON FARMASEUTTEJA. MITEN TÄHÄN MÄÄRÄÄN ON PÄÄSTY? Ari Saarinen kertoo, ettei yliopistojen aloituspaikkojen määriä säännellä ministeriöstä enää yhtä tiukasti kuin takavuosina. Yliopistot päättävät sisäänottomääristä itsenäisesti, mutta opetusministeriön ohjauksessa. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen kertoo, että ministeriön ohjaus on yliopistojen autonomian lisääntyessä keventynyt ja 1980-lukujen tiukasta aloituspaikkojen säätelystä on siirrytty väljempään YHTEENSÄ 714 hakijaa pyrki Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen proviisoriopintoihin vuoden 2010 haussa. säätelyyn, jossa kiinnitetään enemmän huomiota valmistuvien kuin sisään otettavien määrään. Opetusministeriö käy yliopistojen kanssa kolmen vuoden välein sopimusneuvottelut. Neuvottelujen kohteina ovat silloin myös tutkintojen määrät, mutta yhä enenevästi myös laatukriteereihin ja vaikuttavuuteen liittyvät asiat sekä yliopistojen strategiset valinnat. Aktiivisuus kannattaa Koulutuspolitiikan suuret linjat määritellään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. Nykyinen kehittämissuunnitelma kattaa vuodet Mitoitusta tarkistettiin vuoden 2012 osalta viime vuoden lopussa. Parhaillaan on käynnistymässä vuotta 2016 koskeva ennakointityö. Työvoima- ja koulutustarpeita ennakoidaan Mitenna-työryhmässä mallilla, joka hyödyntää tilastoaineistoja, tutkimuksia ja selvityksiä. Laskelmien lähtökohtana ovat työvoiman kysyntäennusteet, joita varten ennakoidaan muun muassa kunkin toimialan tuleva ammattirakenne ja työvoiman poistuma. Tämän jälkeen arvioidaan, millaisella eri koulutusalojen ja -tasojen mitoituksella osaamistarpeet pystytään riittävässä määrin turvaamaan. Koulutustarpeita ennakoitaessa kuullaan myös muun muassa työelämän järjestöjä, maakuntaliittoja ja muita keskeisiä sidosryhmiä. Saarinen toteaa, että vaikuttamiskanavat löytyvät kaikille tahoille, joilla olisi perusteltua sanottavaa. Lausuntoja ja kannanottoja voi jättää ministeriöön pyytämättäkin. Aktiivisella toiminnalla voi saada tärkeitä viestejään eteenpäin. Aktiivisella toiminnalla voi saada perusteltuja viestejään eteenpäin. Korjausliikkeet mahdollisia Vaikkei yliopistojen kanssa enää neuvotella vuosittain, opetusministeriö seuraa koulutusmääriä ja monia muita parametrejä jatkuvasti. Kehitteillä on myös palautejärjestelmä, jonka avulla mahdolliset muutostarpeet voidaan ottaa esiin. Korjausliikkeitä on tehty ennenkin, kun koulutustarve on ollut ilmeinen. Yksi laajimmista oli 2000-luvun vaihteessa käynnistetty tietoteollisuusohjelma, jonka avulla koulutettiin tietotekniikan osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös farmaseuttipulaa on poistettu kouluttamalla farmaseutteja muuntokoulutuksena, Saarinen muistuttaa. Ongelmallisempaa on, jos koulutusta joudutaan ajamaan alas. Silloin joudutaan miettimään muun muassa, miten opiskelijoiden ja henkilöstön asema turvataan muutoksessa. Farmasian ala entisellään Saarisen mukaan farmasian alalla ei tällä hetkellä näyttäisi olevan tarvetta tehdä muutoksia koulutusmääriin. Koulutuksen nykyvolyymi on koko lailla kohdallaan ainakin vuoteen 2012 asti. Väestön vanheneminen saattaa sen jälkeen alkaa vaikuttaa monellakin tavoin sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman tarpeeseen. Opetuksen sisällöissä tulee todennäköisesti esiin uusia kehittämistarpeita. Jos esimerkiksi julkisten palveluiden monipuolistaminen jatkuu, tulee myös yliopistotasoisen koulutuksen tarjota valmiuksia yrittäjänä toimimiseen, hän pohtii. Työelämän muuttuminen aiheuttaa painetta kehittää nykyistä joustavampia tapoja opiskella työn ohella. Töissä jo olevat eivät välttämättä tarvitse uusia tutkintoja, vaan osaamisen uudistamista ja päivittämistä. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen liittyen korkeakouluihin on tulossa uusi, oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusmuoto, jonka avulla voidaan hankkia erityisosaamista ilman tutkinnon suorittamista. Tästä on pilottihankkeita käynnissä, Saarinen kertoo. 7

8 AJASSA TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME Yhä useampi vaihtaa lääkkeensä apteekissa Terveellistä elämää ilman turvotusta! Vatsassa on ihana rauha.- LÄÄKKEIDEN VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ ON LASKENUT TUNTUVASTI POTILAIDEN JA KELAN LÄÄKEMENOJA, MUTTA AJANUT SAMALLA JOITAKIN APTEEKKEJA TALOUSVAIKEUKSIIN. Viitehinnan ja laajentuneen lääkevaihdon seurauksena useiden yleisesti käytettyjen lääkkeiden hinnat ovat laskeneet kymmenillä prosenteilla, joidenkin jopa prosenttia. Apteekeissa viitehintajärjestelmä on lisännyt tuntuvasti työtä asiakasneuvonnassa ja varastonhoidossa. Etenkin viitehintakausien kaksi ensimmäistä viikkoa ovat apteekeille haastavia. Eilen viitehintaiset lääkkeet saattavat olla tänään viitehintaa kalliimpia, jolloin varastoa joudutaan nopealla aikataululla päivittämään ja vaihtamaan asiakkaalle tutuksi tullut lääke toiseen merkkiin, ellei asiakas halua maksaa viitehinnan ylitystä. Jos käytössä on monia lääkkeitä, sekaannusten riski kasvaa, Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura sanoo. Peuran mukaan apteekeista tulleen palautteen mukaan hintaneuvonta vie jo liiaksi aikaa lääkkeiden käytön neuvonnalta ja opastukselta. Viitehintajärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Se voisi tapahtua esimerkiksi siten, että yritykset voisivat halutessaan nykyistä aiemmin alentaa lääkkeidensä hinnat viitehintojen tasolle viitehintakauden vaihtuessa, eikä vasta parin viikon päästä siitä. Tämä selkiyttäisi järjestelmää, vähentäisi turhia lääkevaihtoja ja työtä apteekkien asiakasneuvonnassa ja varastonhallinnassa. Apteekkariliitto toivoo tiukempia sääntöjä myös viitehintojen määräytymiseen. Lain kirjain, jonka mukaan viitehinnan määrittänyttä lääkettä pitää olla saatavilla koko viitehintakauden (3 kk) ajan, ei ole aina toteutunut. Apteekista!

9 TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU Pro Pharmacia: Lääkeasiat EU:ssa, Helsinki Proviisoriyhdistyksen kevätkokous, Helsinki KESÄKUU International Conference on Medicinal Chemistry, Reims, Ranska ELOKUU th IPSF World Congress, Ljubljana, Slovenia FIP, Lissabon, Portugal SYYSKUU Itä-Suomen Lääketiede, Kuopio Proviisoriliiton johtamiskoulutus, Tampere LOKAKUU Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki Hintaneuvonta vie aikaa lääkkeiden käytön neuvonnalta Maailman mielenterveyspäivä MARRASKUU Turun Lääketiedepäivät Useat apteekit vaikeuksissa Apteekkariliitto oli mukana viitehintajärjestelmän suunnittelussa ja kannatti sen käyttöönottoa, mutta edellytti järjestelmän apteekeille aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensointia. Noin 140 miljoonan euron myynnin menetystä ei ole kompensoitu apteekeille mitenkään, jonka vuoksi pienten, reseptilääkemyynnin varassa olevien apteekkien tilanne alkaa olla erittäin tukala. Tämän vuoden lopussa meillä on jo muutama kymmenen apteekkia, jotka eivät tule enää taloudellisesti toimeen, ellei mitään tehdä, Apteekkariliiton talousasiantuntija Ilkka Harjula kertoo. Tilanne on apteekeille vaikea, sillä apteekkien työvoima- ja muut kustannukset ovat kohonneet samana aikana yli 4 prosenttia. Kulujen karsintaan ei juuri ole mahdollisuuksia, sillä lääkkeiden myyntipalkkio on säädelty ja henkilöstömenoja on vaikea vähentää työmäärän lisääntyessä. Harjulan mukaan apteekkien nykyinen, pääasiassa lääkkeen hintaan perustuva ansaintamalli joudutaan uudistamaan, jos nykyinen apteekkiverkosto halutaan säilyttää Farmasian Päivät, Helsinki Maailman diabetespäivä PSWC 2010, Pharmaceutical Sciences World Congress New Orleans, USA 9

10 VALMISTUVAT OPISKELIJAT Carolina Amberg ja Ilona Sipilä tähtäävät tutkijan uran kautta teollisuuteen, mutta pitävät muitakin vaihtoehtoja mahdollisina. Odotettavissa selkenevää TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT PEKKA SIPOLA JA ARI-PEKKA KERÄNEN VALMISTUVAT PROVIISORIOPISKELIJAT MIETTIVÄT VIELÄ LÄHTÖKUOPPIA KAIVAESSAAN, MIHIN MAALIIN TÄHTÄISIVÄT. MIELIALAT OVAT KUITENKIN VARSIN LUOTTAVAISET NIIN KUOPIOSSA KUIN HELSINGISSÄKIN. Valmistumassa olevat eivät vielä tiedä, minne ura heidät lopulta kuljettaa. Monipuolisuus onkin heidän mielestään opintojen ehdoton vahvuus: proviisorin tutkinto antaa mahdollisuuksia moneen. Miten päädyit proviisoriopiskelijaksi? ILONA SIPILÄ: Biologia ja kemia kiinnostivat minua lukiossa. Vaihtoehto tuli luontevasti mieleeni, koska mummini, vaarini ja tätini ovat apteekkareita. CAROLINA AMBERG: Halusin nopeasti ammatin, joten opiskelin ensin farmaseutiksi. Oltuani neljä vuotta vakituisessa työssä aloin kuitenkin kaivata jotakin enemmän. Jatko-opiskelusta ja tutkimuksesta innostuin vasta proviisoriopintojen myötä. RIINA OLLAKKA: Kysyin kesätöitä apteekista, koska ajattelin, että farmasiassa voisi yhdistää luonnontieteitä käytännön työhön. Työkokemus vahvisti käsitystäni. ANSSI SIIKANEN: Olin kiinnostunut kemiasta ja biologiasta, joten ajattelin lukea farmaseutiksi, mutta koulukaverin äiti kehotti hakemaan suoraan proviisoriopintoihin. En tiennyt työstä mitään silloin. Ovatko opinnot vastanneet odotuksiasi? ILONA: On ollut vieläkin kivempaa kuin odotin. Olen aina tykännyt olla labrassa ja labroja on riittänyt. CAROLINA: Proviisoriopinnoissa on tullut esiin paljon uutta. Farmaseuttiopinnoissa labrat keskittyivät lääkevalmistukseen, kun taas minua kiinnostaa enemmän tutkimus ja kehitystyö, jota tuli syventävien opintojen vaiheessa. RIINA: Minulla ei ollut paljon odotuksia, koska lähipiirissä ei ollut farmasiaa opiskelleita, mutta pettymyksiäkään ei ole tullut. ANSSI: On ollut monipuolisempaa kuin odo tin. Labrat olivat alussa ihan uutta ja ne olivat mukavia ja kiinnostavia. Mielenkiintoisinta on ollut farmakologia, joten valitsin sen pääaineeksi. Mikä on ollut antoisinta? CAROLINA: Opintojen monipuolisuus. ILONA: Minäkin pidän alan poikkitieteellisyydestä. Menemme sopivasti juuri tarpeeksi 10

11 syvälle kaikessa ja tiedämme monesta asiasta. Soveltava koulutus antaa mahdollisuuden sijoittua työelämässä monenlaisiin paikkoihin. RIINA: Syventävät opinnot ovat antaneet mahdollisuuden paneutua aiheisiin kunnolla. Mahdollisuus valita monipuolisesti kursseja eri aiheista on pitänyt mielenkiinnon vireillä. ANSSI: Se, että on farmakologiassa saanut nähdä, miten lääkkeet ihmisen elimistössä vaikuttavat. On ollut mukavaa huomata, että asiantuntemus on vähitellen kehittynyt ja osaa vastata vaikeampiinkin kysymyksiin soveltamalla oppimaansa. Mitä oivalluksia olet saanut? ILONA: Ajattelin tänne tullessani, että farmaseutit ovat tosi fiksuja, proviisoreista puhumattakaan. En voinut kuvitellakaan, että voisin itse joskus väitellä. Mutta tässä sitä ollaan, jatko-opintoja miettimässä. Asioiden mittakaava on muuttunut. Alussa ajattelin myös, että pitää osata kaikesta kaikki. Nyt tiedän, että tiimityöskentelyssä hyödynnetään jokaisen vahvuudet. Vaikka olen junnu, joka ei osaa paljon mitään, minulla on oma spesifi alueeni, jolla olen pätevä. CAROLINA: Täällä oppii asian kerrallaan, menee eteenpäin, tapaa ihmisiä, saa mahdollisuuksia. Avautuu ovia, joiden ei tiennyt olevan olemassakaan. Yliopistossa oppii myös kriittisyyttä. Alussa piti totena kaikkea, mitä artikkeleissa luki, mutta ei enää. Nyt miettii, onko tämä hyvin tehty ja voiko tähän luottaa. RIINA: Proviisorina voi työskennellä monilla eri sektoreilla. Aloittaessani ajattelin vain apteekkia, mutta sittemmin on selvinnyt, että opinnot voivat johtaa muuallekin. ANSSI: Olen opintojen myötä ruvennut ajattelemaan asioita monelta eri kantilta. Yliopistossa on myös otettava itse vastuu opinnoistaan. Olen ymmärtänyt, että lopulta kaikki on itsestä kiinni. Millainen gradusi on? ILONA: Teen poikkifarmaseuttisen graduni biofarmasian ja farmakokinetiikan osastolle, mutta olen työstänyt sitä myös kemian osastolla. Kyseessä on yliopiston ja turkulaisen Toxis Oy:n yhteistyöhanke, jossa tutkin kahden lääkeaineen yhteisvaikutuksen mekanismia. Suunnittelin ja toteutin tutkimuksen pitkälti itse. Tutkimuksessani käytin diabeetikkorottia ja verrokkina terveitä rottia, joilta muun muassa keräsin plasmanäytteitä. Koko viime syksyn vietin kemian labrassa, jossa määritin näytteistä lääkeainepitoisuuksia. Se oli tosi kivaa ja antoisaa, mutta välillä turhauttavaa, kun kaikki ei mennyt putkeen. Sanoin ohjaajalle, että jos olisin tiennyt etukäteen, mihin ryhdyin, olisi hirvittänyt. Mutta toisaalta olen oppinut rutkasti pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Jos saan hyviä tuloksia, työni julkaistaan. Katsotaan nyt. Opiskellessa avautuu ovia, joiden ei tiennyt olevan olemassakaan. 11

12 CAROLINA AMBERG JATKO-OPISKELIJA, HELSINKI VALMISTUIN proviisoriksi viime marraskuussa, mutta jäin yliopistolle jatko-opiskelijaksi. Työskentelen Biotekniikan Instituutissa Mart Saarman tutkimusryhmässä, joka tutkii hermokasvutekijä GDNF:n vaikutusta Parkinsonin taudissa. Kirjoilla olen farmakologian ja toksikologian osastolla. ENNEN PROVIISORIOPINTOJA työskentelin neljä vuotta farmaseuttina Porvoon Uudessa Apteekissa. Pääsin sinne harjoittelijaksi jo ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja teen siellä jonkin verran tuntitöitä edelleen. VAPAA-AIKANI kuluu tehokkaasti koirien kanssa. Minulla on jo eläkkeellä oleva saksanpaimenkoira ja nuori belgianpaimenkoira malinois, jota treenaan palveluskoirakokeita varten. MINULLE ON TÄRKEÄÄ että elämässä on turvallisuutta ja kiinnostavia haasteita sopivassa suhteessa. Anssi Siikasen ja Riina Ollakan urasuunnitelmat ovat vielä täsmentymättä. Molempia kiinnostavat myös jatko-opinnot. Tutkimus jää päälle eri tavalla kuin apteekkityö. CAROLINA: Tein graduni farmakologian ja toksikologian osastolle. Aiheena olivat noradrenaliini- ja dopamiinitransportterien selektiivisen eston vaikutukset dopamiinin metaboliaan COMT-poistogeenisen hiiren etuaivokuorella. Tein mikrodialyysitutkimusta hereillä olevilla hiirillä. Hiirille asetettiin koetin etuaivokuoreen stereotaktisen leikkauksen avulla. Kun ne olivat toipuneet leikkauksesta, Ringer-liuos kuljetettiin koettimen läpi ja siihen diffundoituneet dopamiinin ja sen metaboliittien määrät analysoitiin nestekromatografialla. Tulokseni julkaistaan osana ohjaajani väitöstutkimusta. Kokeellinen osuus laboratoriossa sujui hyvin ja sain siitä kiitosta, mutta toivon, että olisin ottanut kirjoitusvaiheessa rennommin. Stressaannuin, kun kirjoittaminen eteni hitaasti. Pelkäsin, että aikaa menee hukkaan. Olisin voinut nauttia enemmän siitä ajasta, koska minulla ei ollut oikeasti minnekään kiire. RIINA: Teen graduni farmakologian laitokselle. Erikoistyöni aihe oli eri aineiden vaikutus leivinhiivan kasvuun ja kirjallista osuutta teen triatsoli-sienilääkkeiden yhteisvaikutuksista. Tykkäsin varsinkin erikoistyön tekemisestä. Kirjallisessa työssä on ollut vaikeutena aiheen laajuus. Lähdemateriaalia on niin paljon, että tuntui, että hukun siihen. Sain siitä lopulta kuitenkin otteen. ANSSI: Tein erikoistyöni Saksassa, Leipzigin yliopiston Paul-Flechsig-Institutissa, jossa vietin neljä ja puoli kuukautta. Hanke on perus- 12

13 ILONA SIPILÄ PROVIISORIOPISKELIJA, HELSINKI PARHAILLAAN kirjoitan täysipäiväisesti graduani, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä. Kyseessä on tur- kulaisen lääketutkimusyrityksen ja yliopiston yhteistyöprojekti. AIKAISEMMIN olen työskennellyt apteekeissa eri puolilla maata, kauimmainen oli Kittilässä. Yhden kesän olin myös sairaala-apteekissa. Tänä kesänä menen kesätöihin tutkijaksi Fimeaan. VAPAA-AIKANANI laulan kahdessa eri kuorossa. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan naislaulajissa olen lisäksi rahastonhoitajana. Tykkään tehdä myös käsitöitä ja laittaa ruokaa. MINULLE ON TÄRKEÄÄ Ä tämän elämänvaiheen huolettomuus ja kiireettömyys. Minulla on juuri nyt ai- kaa tehdä asiat niin hyvin kuin haluan. tutkimusta, joka liittyy muistisairauksien syntymekanismeihin. Sen tavoitteena on saada selville, millä tavoin prolyylioligopeptidaasi (POP) on kytköksissä neurotransmitterijärjestelmiin. Tutkin, kuinka tiettyjen neuronien tuhoaminen rotan aivoissa vaikuttaa POPin ilmenemiseen. Kirjallinen osa tukee erikoistyöosuuttani. Ensimmäiset palautteet työstäni ovat olleet rohkaisevia, mutta tekemistä vielä riittää. Miten kehittäisitte opintoja? ILONA: Voisi olla hyvä olla tutkijalinja niitä varten, jotka tietävät alusta asti suuntautuvansa tutkimukseen. Tällä hetkellä tutkimustyö ja sen menetelmät tulevat esille vasta syventävässä vaiheessa. Hyppäys on iso. CAROLINA: Apteekkityöhön aikoville opinnot antavat hyvän pohjan tällaisenaan. Johtamisopintoja ja liiketaloutta voisi olla enemmän, tosin näitä kursseja voi koota ohjelmaansa muualtakin. RIINA: Meillä on yksi kurssi apteekkiliikkeen johtamisesta, muttei lainkaan opintoja ihmisten johtamisesta. Se on puute, kun ajattelee, miten monet proviisorit ovat esimiestehtävissä. ANSSI: Vaikka johtajakoulutusta voi ottaa valinnaisena myös kauppiksen puolelta, sitä pitäisi olla tutkinnossakin. On myös proviisoriopiskelijoita, jotka aikovat alusta asti tutkijan uralle. Heille pitäisi tarjota omaa suuntautumisvaihtoehtoa. Miten opinnot ovat valmistaneet työelämään? ILONA: Ainoa, mitä ei yliopistolla opeteta apteekkityöstä, on asiakaspalvelu. Oli aluksi aika kamalaa joutua tiskille. Siinä tarvitaan monenlaisia taitoja, mutta tekemällä oppii. RIINA: En usko, että käytännön työtä voi oppia muuten kuin tekemällä. Jos asiakaspalvelun haluaa tehdä hyvin, on oltava jatkuvasti valmis oppimaan uutta ja oman asenteen pitää olla kohdallaan. On varmasti sokki mennä ensimmäistä kertaa töihin proviisoriksi etenkin, jos on apteekin ainoa proviisori, koska sitä työtä ei ole harjoiteltu. ANSSI: Asiakaspalvelu ja lääkkeistä kertominen apteekissa oli haasteellista, kun sitä ei ollut tehnyt ennen, mutta työkaverit auttoivat hyvin alkuun. CAROLINA: Tunsin harjoitteluapteekkini ja sen ohjelmat ja ihmiset jo ennestään, mikä helpotti harjoittelua. Nykyisessä työssäni saan syventää aiemmin opiskelemaani. Monesta aiemmin opitusta on ollut hyötyä. Minne tähtäätte työelämässä? CAROLINA: Tähtään lääketeollisuuden palvelukseen, mieluummin asiantuntijatehtäviin kuin myyntiin tai markkinointiin. Tarkemmin en osaa vielä sanoa. ILONA: Harkitsen jatko-opintoja ja sen jälkeen suuntana on lääketeollisuus. Minulla on sellainen olo, etten vielä edes tunne kaikkia mahdollisuuksia. Kesällä teen Fimeassa riskiarviointia labrassa, mikä on taas uusi alue. RIINA: Minuakin kiinnostavat jatko-opinnot, mutta uskon silti, että aloitan apteekista. Koska mieheni on töissä Kuopiossa, jäisin mielelläni tänne asumaan. Ajan myötä jotakin varmasti löytyy, vaikka työnsaantimahdollisuudet seudulla eivät ole erityisen hyvät. ANSSI: En osaa vielä sanoa. Apteekkariksi en aio, se on selvää, mutta voisin lähteä väitöskirjaa tekemään tai ulkomaille töihin. Kun valmistuminen lähestyy, alan miettiä asiaa tarkemmin. Miten opiskelukaverinne ovat saaneet töitä? ILONA: Monet kurssiltamme ovat päässeet apteekkiin töihin, mutta työpaikkoja ei ole kuin sieniä sateella. Nykyään tuntuu olevan trendikästä kouluttaa myös farmaseutteja vastuullisempiin tehtäviin apteekissa. CAROLINA: Lääketeollisuuteen tähtäävien pitäisi päästä paikkaan, jossa koulutetaan työhön, koska vastavalmistuneilla ei ole kompetenssia kaikkiin tehtäviin. Esimerkiksi äitiysloman sijaisuus voi tarjota mahdollisuuden päästä sisään yritykseen. RIINA: Kurssiltani useimmat ovat jo lähteneet töihin apteekkeihin muualle maahan. En tiedä ketään, joka olisi jäänyt vaille työpaikkaa. ANSSI: Valmistuneet ovat saaneet ihan hyvin töitä. Keikkatyötä Farentan kautta on saanut, ellei ole halunnut vakituista työpaikkaa. Osa on saanut vakituisen paikan ja osa on mennyt tutkijoiksi. Millaisia asioita valmistuvat opiskelijat pohtivat keskenään? RIINA: Tällä hetkellä kaikilla on päällimmäisenä huolena gradun saaminen valmiiksi. ANSSI: Se askarruttaa, saako töitä ja pitääkö muuttaa kauas kotiseudulta vai saisiko jo- On varmasti sokki mennä ensimmäistä kertaa työhön proviisoriksi. 13

14 RIINA OLLAKKA PROVIISORIOPISKELIJA, KUOPIO PROVIISORIOPINTONI ovat loppuvaiheessa kaikki muut opintojaksot ovat valmiina ja farmakologian alaan kuuluvaa graduani viimeistelen parhaillaan. TYÖKOKEMUSTA aloin kerryttää jo toisen lukiovuoden jälkeen kesätöissä apteekissa Rantsilassa, josta olen kotoisin. Opintoihin kuuluvat harjoittelut tein tarkoituksella muualla, jotta sain enemmän kokemusta. Viime aikoina olen työskennellyt eri apteekeissa Farentan kautta. VAPAA-AIKANA käyn kuntosalilla ja vietän kotielämää kahden kissan ja miehen kanssa. MINULLE ON TÄRKEÄÄ perhe, koti ja ystävät sekä juuri nyt opiskelun antama mahdollisuus mietiskellä tulevaisuutta rauhassa. takin lähempää. Puhumme myös siitä, miten pärjäämme proviisoreina, kun olemme aikaisemmin tehneet pelkästään farmaseutin töitä. Esimiestyö on uutta. CAROLINA: Mietimme sitä, mitä oikeasti haluamme tehdä ja minne suuntautua. Apteekkiin jääminen olisi taloudellisesti järkevämpää, palkka on parempi ja työpaikka varmempi kuin esimerkiksi yliopistolla tutkijana. Itse ajattelin, että voin aina palata apteekkiin, mutta saamani tilaisuus jäädä tutkijaksi kannatti käyttää. Tutkimustyössä on haasteena ajankäyttö. Apteekissa on työaika, mutta täällä työ ei lopu tekemällä ja tuntuu, että pitäisi ehtiä enemmän. Ajankäytölle pitää pystyä asettamaan itse rajat, koska kukaan ei voi jaksaa ilman vapaaaikaa vuodesta toiseen. Väitöskirjan tekemiseenkin menee ainakin neljä vuotta. Ei voi aja- tella, että koko muu elämä on silloin katkolla. ILONA: Olen samoilla linjoilla. Olen yrittänyt tehdä kahdeksantuntista päivää, mutta olen huomannut, että helposti harrastelen tutkimusta vielä illalla. Tutkimus jää eri tavalla päälle kuin apteekkityö. Vaikka toisaalta, jos näytteet pitää ottaa kello kahdeksan illalla, on tietenkin selvää, että olen töissä siihen asti. Kavereiden kanssa pohdimme paljon selviämistä työelämän alkutaipaleella erityisesti, jos päätyy apteekkiin. Muualla ei tarvitse ihan aluksi mennä johtotehtäviin, mutta apteekissa olemme esimiehiä. Tarvitaanko proviisoreja tulevaisuudessa? CAROLINA: Tällä hetkellä pitää olla proviisori voidakseen omistaa apteekin, mutta vaikka apteekin pito vapautuisi, uskon, että ylemmän tutkinnon suorittaneita tarvitaan. Proviisorit eivät häviä apteekeista. ILONA: Vaikea sanoa. Tällä hetkellä tuntuu, että proviisoreita ei ehkä käytetä apteekeissa aivan yhtä paljon kuin aiemmin. Proviisorin on nyt mahdollista olla pioneeri omalla alallaan. RIINA: Vähän huolestuttaa. Proviisorien määrä apteekeissa on vähentymään päin. Aika näyttää, mutta uskon, että proviisorit pystyvät löytämään oman paikkansa. ANSSI: Uskon, että meitä tarvitaan. Kun lääkehoidon kokonaisarvioinnit saadaan käyntiin ja sairaalafarmasia kehittyy, asiantuntemustamme tarvitaan nykyistä enemmän. Tiedämme paljon lääkkeistä ja meissä on paljon potentiaalia, mutta on itsestämmekin kiinni, miten hyödynnämme sitä. Apteekkityössä voimme esimerkiksi parantaa apteekin ja terveyskeskusten yhteistyötä. Uskon, että jos proviisori haluaa olla pioneeri omalla alallaan, se on mahdollista. ANSSI SIIKANEN PROVIISORIOPISKELIJA, KUOPIO OPINTONI ovat loppuvaiheessa: gradun kirjoitus farmakologian laitokselle on kesken ja kaksi tenttiä tenttimättä. Valmistuminen jää varmaankin ensi syksyyn, sillä en pidä kiirettä. Menossa on kuudes opintovuosi. APTEEKKIHARJOITTELUT tein samassa paikassa, Pieksämäen Uudessa Apteekissa, jossa olen ollut myös kesätöissä. Lisäksi olen tehnyt töitä Farentan kautta niin paljon kuin olen jaksanut. VAPAA-AIKANA vietän rentoa ja mukavaa elämään kavereiden kanssa, käyn kuntosalilla ja lenkillä, lai- tan ruokaa ja oleilen. MINULLE ON TÄRKEÄÄ matkustella ja nähdä maailmaa, kun sen pystyy vielä tekemään. Olin huhtikuussa kolme viikkoa reilaamassa ja heinäkuussa menen kahdeksi viikoksi Barcelonaan. 14