Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Seinäjoki

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 117/2012/1 Dnro LSSAVI/39/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Seinäjoki Maatalousyhtymä Ylinen ja pojat Hevoskorven kylätie NURMO ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tilalla harjoitetaan lypsykarjataloutta. Tuotanto on luomutuotantoa. Tilalla on nykyisin 100 lypsylehmää, 52 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Käytössä on kaksi tuotantorakennusta. Toimintaa laajennetaan jatkamalla vanhemman pihaton eläintilaa, lisäämällä parsipaikkoja sekä rajaamalla kaksi uutta vasikkakarsinaa uudemman pihaton sisälle. Laajennuksen jälkeen tilalla on 138 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 54 vasikkaa (alle 6 kk) siten, että vanhemmassa pihatossa tulee olemaan 110 lypsylehmää ja 38 vasikkaa (alle 6 kk) ja uudemmassa pihatossa 28 ummessa olevaa lehmää, 56 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminta sijoittuu Seinäjoen kaupungin Nurmon kylään, tiloille Latvala RN:o 55:6 ja Mäkynen RN:o 156:0. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt olemassa olevalle toiminnalle ympäristöluvan Toiminta sijaitsee Nurmon kunnan keskustan yleiskaavan 2015 vaikutusalueella. Tila lähiympäristöineen on merkitty kaavaan maatalousalueeksi. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tila sijaitsee Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä, n. 4,5 km Seinäjoen keskustasta koilliseen. Eläinsuojien lähiympäristö on osittain metsää ja osittain avointa peltoa. Lähin naapuruston asuinrakennus sijaitsee n. 40 m:n etäisyydellä laajennettavasta pihatosta kaakon suuntaan. Laajennus toteutetaan poispäin kyseisestä asuinrakennuksesta siten, että laajennusosan ja asuinrakennuksen välinen etäisyys on n. 90 m. Muut lähimmät naapuruston asuinrakennukset sijaitsevat n. 160 m, 170 m ja 200 m laajennuksesta lounaaseen sekä 240 m ja 320 m laajennuksesta kaakkoon. Naapuruston tiloista kaksi on sikatiloja. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee yli 10 km:n etäisyydellä. Eläinsuojien välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmälle Natura 2000-alueelle, Paukanevalle, on tilalta matkaa n. 2 km. Lähin vesistö, Nurmonjoki, virtaa n. 700 m:n etäisyydellä eläinsuojista. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 100 lypsylehmää, 52 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan jatkamalla vanhemman pihaton eläintilaa, lisäämällä parsipaikkoja sekä rajaamalla kaksi uutta vasikkakarsinaa uu-

3 3 demman pihaton sisälle. Laajennuksen jälkeen tilalla on 138 lypsylehmää, 56 hiehoa (28 kpl yli 12 kk, 28 kpl 6-12 kk) ja 54 vasikkaa (alle 6 kk) siten, että vanhemmassa pihatossa tulee olemaan 110 lypsylehmää ja 38 vasikkaa (alle 6 kk) ja uudemmassa pihatossa 28 ummessa olevaa lehmää, 56 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuojien ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti. Poistoilmaluukut sijaitsevat katonrajassa. Poistoilmaputket on korotettu. Käyttövesi tilan toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen vuodessa n litraa maitoa ja kg lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi Vanhemman, laajennettavan pihaton lannankäsittely tapahtuu sekä lietteellä että kuivalannalla. Lypsylehmien lanta käsitellään lietteenä ja vasikoiden kuivalantana. Uudemmassa pihatossa lannan käsittely tapahtuu kuivalantana. Virtsa erotetaan erilliseen säiliöön. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Tilakeskuksessa on kolme katettua lietesäiliötä, kooltaan 820 m 3, 650 m 3 ja 230 m 3. Lietesäiliöistä kahdessa suurimmassa on peltikate. Kooltaan 230 m 3 :n säiliö on osittain vanhemman pihattorakennuksen alla. Tilalla on käytössään kolme kattamatonta etälietesäiliötä (820 m 3, 400 m 3 ja 400 m 3 ). Tilakeskuksessa on katettu virtsasäiliö (450 m 3 ) ja kaksi peltikatteista kuivalantalaa (775 m 3 ja 480 m 3 ). Lietesäiliöiden rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Virtsasäiliö on tehty ontelolaatasta. Peltikatteisten kuivalantaloiden pohjat ja seinät ovat betonisia. Seiniä on korotettu vanerilevyjen avulla. Pienemmässä kuivalantalassa on 20 cm:n ja suuremmassa 50 cm:n ajoluiska. Lantaloiden ulkopuolella on betoniset kuormauslaatat. Tilalla on lietekuilutilavuutta 150 m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Kooltaan 650 m 3 :n lietesäiliö täytetään vanhemman pihaton lietekuiluista johtavien putkien kautta altapäin. Tilakeskuksessa oleva 820 m 3 :n lietesäiliö täytetään yläkautta 650 m 3 :n säiliöstä pumppaamalla. Osittain vanhemman pihaton alla oleva 230 m 3 :n lietesäiliö täytetään altapäin. Yhteensä lietelannan varastointitilavuutta on lietekuilujen kanssa n m 3. Virtsan varastointitilavuutta on 450 m 3 ja kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä n m 3. Maitohuoneen pesuvesiä syntyy n. 150 m 3 ja muita pesuvesiä n. 50 m 3 vuodessa. Pesuvedet johdetaan liete- ja virtsasäiliöihin. WC-vedet johdetaan lietesäiliöön.

4 4 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Kuivalanta, liete ja virtsa käytetään peltolannoitteena. Kuivalannan, lietteen ja virtsan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on yhteensä 194,69 ha, josta omaa peltoa on 93,82 ha, vuokrapeltoa 64,26 ha ja sopimuspeltoa 36,61 ha. Kuivalannasta, lietteestä ja virtsasta levitetään 70% viikoilla 18-23, 15% viikoilla ja 15% viikoilla Hakemuksen mukaan lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueilla. Laidunnus Jätteet Varastot Lypsylehmiä ja 80 yli 3 kk:n ikäistä eläintä laidunnetaan 4-5 kk vuodessa. Laidunalaa on n. 24 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet ovat laidunkaudella ulkona myös öisin. Laidunnettaville lohkoille on vedetty juottoa varten muoviputkiverkosto. Verkostoon liitettäviä juomakuppeja siirretään laidunkauden aikana lohkolta toiselle laidunnuksen mukaan. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (n. 7 kpl/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet, kuten muovit, akut, jäteöljyt ja lamput toimitetaan jäteasemalle ja metalliromut romunkeräykseen. Rehujätteet varastoidaan lantalaatalla ja käytetään pellolla lannoitteena. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua n tonnia/vuosi laakasiiloihin. Puristenesteet johdetaan laakasiiloista niiden yhteydessä oleviin, kolmeen n. 7 m 3 :n umpikaivoon. Puristeneste levitetään lietteen mukana lannoitteeksi pelloille. Lisäksi tilalla pyöröpaalataan esikuivattua säilörehua n. 210 tonnia/vuosi. Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat litraa, litraa, litraa ja litraa. Säiliöt on varustettu laponestolaitteella. Säiliöitä pidetään suoja-altaassa niitä varten rakennetussa erillisessä lukittavassa varastorakennuksessa. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Öljytuotteita säilytetään sisätiloissa. Rehunteossa käytettäviä säilöntäaineita varastoidaan 200 litran tynnyreissä pihatiloissa. Tilalla käytettäviä pesuaineita säilytetään varastorakennuksessa. Eläinten hoidossa tarvittavia lääkeaineita pidetään kaapissa tuotantorakennusten yhteydessä. Tilalla ei käytetä keinolannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita.

5 5 Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on joka toinen kuukausi. Eläinlääkäri tai seminologi käy tilalla pari kertaa viikossa. Teurastamon kuljetuksia on n. kaksi kertaa kuukaudessa. Säilörehua tehdään n. 5 päivää/sato. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Pihaton laajennus toteutetaan siten, että uutta ulkoseinää ei rakenneta. Ulospäin näkyviä muutoksia ei tehdä. Lähialueella ei ole pohjavesialueita ja alueen taloudet kuuluvat Seinäjoen kaupungin vesijohtoverkostoon. Tuotannosta syntyvät valumat ja lietteet johdetaan kaikki tiiviisiin säiliöihin. Lannan ajossa noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Lannan ajon yhteydessä huolehditaan, että lantaloiden ympäristö ja kulkureitit pysyvät siisteinä. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Navettarakennusten poistohormit on suunniteltu siten, että ne eivät aiheuta suurta pistekuormitusta ympäristöön. Rakennusten sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä ruokinnan avulla korkealaatuisena. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Tila kuuluu tuotosseurantaan ja kaikki tuotanto on luomutuotantoa. Tilakeskuksessa olevat lietesäiliöt, kuivalantalat ja virtsasäiliö ovat katettuja. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnot pyritään hoitamaan niin, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotantorakennuksissa on valvontakamerat. Tilalla on aggregaatti. Riskikohteita tarkkaillaan päivittäisten toimien aikana jatkuvasti ja tarvittaviin korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. Tuotantorakennuksissa on alkusammutuskalustoa. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN (BAT) Tilakeskuksessa olevat lietesäiliöt, kuivalantalat ja virtsasäiliö ovat katettuja. Tilalla on oma lietteenlevityskalusto, jossa on multauslaitteet.

6 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että Maatalousyhtymä Ylinen ja pojat tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jossa on jo ennestään eläinsuojia. Tilakeskuksen lähistöllä sijaitsevat naapurikiinteistöjen asuinrakennukset ovat vakituisessa käytössä. Näistä kaksi on sikatiloja. Koska suunniteltu laajennus toteutetaan siten, että laajennusosa rakennetaan poispäin lähimmästä naapurista sijaitsevan vanhemman pihaton luoteispäässä olevan rehuladon sisälle, ei laajentaminen näin ollen merkittävästi lisää lähimpään naapuriin kohdistuvaa hajuhaittaa tai muuta häiriötä. Lannan kuljetuskalusto on uutta ja tehokasta. Tästä huolimatta korostetaan, että lannan kuljetukset tulee suorittaa siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa lähimmille naapureille. Lannan varastointitilavuuden ja levitysalojen riittävyydestä on huolehdittava. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2010) mukaan uuden etälietesäiliön, kuten muunkin lietesäiliön ja lantalan tulee sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Etälietesäiliön rakentamiseen on haettava toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Hajuhaittojen estämisek-

7 7 si etälietesäiliöt tulisi tehdä alta päin täytettäviksi ja kattaa vähintään kelluvalla (esim. turve tai styrox-rouhe) katteella. Uuden etälietesäiliön rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettava lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kyrönjoen tulva-alueelle mahdollisesti rakennettaessa tulee huomioida lietesäiliön yläreunan korkeusasema. Etälaitumen sijoittamiseen tulee olla vähintään lähinaapureiden suostumus. Viranhaltijalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Ympäristöluvan myöntämistä puolletaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että suunnitellun laajennuksen jälkeen toiminnan eläinyksikkömäärä on n , jolloin vähimmäisetäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa 295 metriä ja normaaleissa olosuhteissa 305 metriä. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan laajennushankkeiden vähimmäisetäisyys lähimpään naapuriin tulisi olla 100 metriä. Koska kyseessä olevassa hakemuksessa on kyse laajennuksesta ja toiminnan laajennus tapahtuu olemassa olevien eläinsuojien tilajärjestelyllä, ELY-keskus katsoo, että hanke voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. ELY-keskus katsoo, että lietelannan ja kuivalannan varastointiin esitetty lantatilavuus voidaan hyväksyä riittäväksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden tilavuusvaatimus täyttyy. Hakemuksen mukaan polttoainesäiliöiden yhteistilavuus on yli 10 m 3. ELY-keskus katsoo, että polttoaineiden varastointiin tulee näin ollen kiinnittää lupamääräyksissä erityistä huomiota. Polttoainesäiliöt tulisi varustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella polttoainevalumien estämiseksi ja varastoinnissa olisi muutoinkin sovellettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998).

8 8 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija ei ole antanut lausuntojen johdosta vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Ylinen ja pojille ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle sekä sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Nurmon kylään tiloille Latvala RN:o 55:6 ja Mäkynen RN:o 156:0 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 138 lypsylehmän, 56 hiehon ja 54 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Laajennuksen jälkeen vanhemmassa pihatossa on tilat 110 lypsylehmälle ja 38 vasikalle (alle 6 kk). Uudemmassa pihatossa on tilat 28 lypsylehmälle, 56 hieholle ja 16 vasikalle (alle 6 kk). LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, virtsa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete- ja virtsasäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien ja muiden pesuvesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (150 m 3 ) tilavuus. Mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksessa mainittu määrä (138 lypsylehmää ja 80 yli 3 kk:n ikäistä eläintä) 4 kk:n ajan, tulee lietelannan, maitohuoneen pesuvesien ja muiden pesuvesien varastointitilavuutta olla vähintään m 3. Virtsan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 448 m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksessa mainittu määrä (138 lypsylehmää ja 80 yli 3 kk:n ikäistä eläintä) 4 kk:n ajan, tulee virtsan varastointitilavuutta olla vähintään 299 m 3.

9 9 Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksessa mainittu määrä (138 lypsylehmää ja 80 yli 3 kk:n ikäistä eläintä) 4 kk:n ajan, tulee kuivalannan varastointitilavuutta olla vähintään 744 m 3. Eläinsuojan laajennusosan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä betonimateriaalia (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Katetut kuivalantalat tulee pitää varustettuina vähintään 0,2 metrin korkuisilla ajoluiskilla. Kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöiden lastausalueiden tulee olla tiiviitä. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Mikäli tilakeskus ei kuulu kunnallisen viemäriverkoston toimintaalueeseen, sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä Seinäjoen kaupungin hyväksymällä tavalla valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla jätevedet riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen, kuivalannan ja virtsan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin katettuihin umpisäiliöihin. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee siirtää varastoitavaksi liete-/virtsasäiliöön tai levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta, virtsa, maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa, virtsaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/kuivalannan/virtsan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 126 ha. Lietteen, kuivalannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee

10 10 huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen, kuivalannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, kuivalantaa tai virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen, kuivalannan ja virtsan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen, kuivalannan ja virtsan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä, kuivalantaa ja virtsaa voidaan levittää syksyllä enintään asti. Levitys voidaan aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä, kuivalantaa tai virtsaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen, kuivalannan tai virtsan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen, kuivalannan ja virtsan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen, kuivalannan ja virtsan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen, kuivalannan ja virtsan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä, lietteellä, kuivalannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen, kuivalannan ja virtsan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen, kuivalannan tai virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa.

11 11 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen 5. Jätteet Tilakeskuksessa olevat lietesäiliöt (yhteensä n m 3 ), virtsasäiliö (n. 450 m 3 ), kuivalantalat (yhteensä n m 3 ), lietteen pudotuskaivot ja säilörehun puristenesteiden umpisäiliöt tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Liete- ja kuivalanta sekä virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista n. 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/kuivalannan/virtsan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta tai katolle sijoitettavan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen/kuivalantaan/virtsaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, liete- ja virtsasäiliöiden, kuivalantaloiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kau-

12 12 pungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisten vuotojen toteamiseksi tulee polttonestesäiliöiden sisällön määrä todeta mittauksin. Käytöstä tulee pitää kirjanpitoa mahdollisten säiliö- ja putkistovuotojen toteamiseksi. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Kuivalantaloiden, liete- ja virtsasäiliöiden, säilörehun puristenestesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan

13 13 vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta sekä virtsasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen, kuivalannan ja virtsan määrä (m 3 /vuosi) - lietelannan, kuivalannan ja virtsan varastointitilavuus (m 3 ) - lietteen, kuivalannan ja virtsan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen, lannan ja virtsan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI-järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle pihaton laajennusosan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

15 15 Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, kuivalantaloiden ja liete- ja virtsasäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Kyseessä oleva laajennushanke toteutetaan olemassa olevien eläinsuojien tilaratkaisuilla. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, virtsan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, kuivalannan ja virtsan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa n m 3, virtsaa n. 448 m 3 ja kuivalantaa n m 3 vuodessa. Mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksessa mainittu määrä, tuottaa eläinmäärä laskennallisesti lietelantaa n m 3, virtsaa n. 299 m 3 ja kuivalantaa n. 744 m 3. Maitohuoneen pesuvesiä ja muita pesuvesiä muodostuu n. 200 m 3. Hakija on esittänyt riittävästi varastointitilavuutta lietelannalle, virtsalle, kuivalannalle ja pesuvesille. Hakemuksessa on lannan varastointia koskevat tiedot kolmesta etälietesäiliöstä, jotka sijaitsevat n. 8,5 km:n ja n. 7,5 km:n päässä tilakeskuksesta. Etälietesäiliöiden ja eläinsuojien keskinäisen etäisyyden takia niiden vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Näin ollen lupaasian yhteydessä ei arvioida etälietesäiliöiden vaikutuksia tai niiden mahdollista luvan tarvetta. Etälietesäiliöiden osalta tarvittavien toimenpiteiden arvioiminen kuuluu Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan katetuttujen kuivalantaloiden tulee olla varustettu vähintään 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla. Kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista.

16 16 Kuivalantaloiden ja liete- ja virtsasäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys säilörehun varastoinnista ja puristenesteiden johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alan tarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa (12 24 kk) kohden, yksi peltohehtaari 4,5 hiehoa (6 12 kk) kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen, kuivalannan ja virtsan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoittamalla eläinten pääsyä laitumelta veteen vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 3) Määräys tilakeskuksessa olevien lietesäiliöiden, virtsasäiliön, lietteen pudotuskaivojen ja kuivalantaloiden pitämisestä katettuna on annettu hajuja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla ja kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen, lannan ja

17 17 virtsan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen, lannan ja virtsan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, liete- ja virtsasäiliöiden, kuivalantaloiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti liete- ja virtsasäiliöiden, kuivalantaloiden, säilörehun puristenestesäiliöiden ja polttonestesäiliöiden kuntoa, voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9)

18 18 Laajennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (lupamääräys 10) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot lupamääräyksistä 1, 2, 4 ja 7 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (Dnro LSU-2002-Y Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

19 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, kos-

20 20 ka asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.

21 21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Ympäristölakimies Katja Söderlund Ympäristötarkastaja Leena Erving Asian on ratkaissut ympäristölakimies Katja Söderlund ja esitellyt ympäristötarkastaja Leena Erving.

22 22 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 23 LIITE 2

24 24 LIITE 3 Laajennus