metsä on täynnä elämää KERTOMUS SUURIMMASTA LUONNONVARASTAMME

Transkriptio

1 metsä on täynnä elämää KERTOMUS SUURIMMASTA LUONNONVARASTAMME 1

2 METSÄ ON TÄYNNÄ ELÄMÄÄ Tämän kirjan ruotsinkielinen alkuperäisteos on Skogen är full av liv, jonka ensimmäinen painos julkaistiin Kirjaa uudistettiin Suomen Metsäsäätiön tuella 2011 jolloin se painettiin vain ruotsiksi. Uusin painos julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kirja on tehty Svenska Kulturfondetin ja Metsämiesten Säätiön apurhan turvin. Julkaistu 2012 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Rannikon alueyksikkö Teksti Suomen metsäkeskus Valokuvat Suomen metsäkeskuksen kuva-arkisto jos muuta ei mainita. Piirroskuvat Torolf Finnbäck Taitto Ann-Mari Snickars/Ville Puiras Paino Waasa Graphics Tilaukset ja lisätiedot Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Rannikon alueyksikkö YMPÄRISTÖMERKKI MILJ Ö M Ä R KT Painotuote Trycksak

3 metsä on täynnä elämää KERTOMUS SUURIMMASTA LUONNONVARASTAMME

4 4

5 Sisältö Metsä ja elämä tulivat jääkauden jälkeen 8 Metsätyyppejä on erilaisia 11 Karukkokangas 12 Kuiva kangas 12 Kuivahko kangas 13 Tuore kangas 13 Lehtomainen kangas 14 Lehto 14 Kuka omistaa metsän? 18 Säädökset ja sertifiointi ohjaavat metsätaloutta 20 Puusta on moneksi 22 Mitä metsänomistaja tekee ja miksi? 27 Uusi metsä istuttamalla tai kylvämällä 30 Heinän polkeminen ja taimikon hoito 31 Harvennus keskitä kasvu harvempiin runkoihin 32 Päätehakkuu sadonkorjuun aika 33 Metsätalouden ympäristöasiat 36 Mitä metsässä voi tehdä? 38 Askartele metsäviiri 38 Maalaa metsän väreillä 39 Etsi pyykkipoikia metsästä 39 Laske puun ikä 40 Laske metsikön pinta-ala 42 Laske puiden lukumäärä hehtaaria kohti 43 Laske metsikön keskipituus 44 Laske metsikön pohjapinta-ala 46 Laske metsikön kuutiomäärä 48 Laske puiden taloudellinen arvo 49 Metsään! 50 Jokamiehenoikeudet 50 Mitä sinun pitää tehdä jos eksyt? 52 Löydät metsän myös internetistä 54 Tietolaatikot Metsämaa kuhisee elämää 10 Metsä kasvaa kohisten 15 Ojitetetut suot ovat turvekankaita 16 Puut ovat happitehtaita 19 Puuta kaikkialla 25 Puuta kuutiossa 26 Metsätalouden eri vaiheet 28 Metsä ei lopu 33 Metsätalous ennen 34 METSO 37 Metsän jättiläisiä 44 Laske oikein 47 5

6 6

7 Metsä on täynnä elämää Tämä kirja kertoo suurimmasta luonnonvarastamme metsästä. Metsät ovat Suomen rikkaus. Metsä on täynnä luonnon omaa ja ihmisen työstä syntynyttä elämää. Se tarjoaa tutkimusretkiä, seikkailuja, leikkipaikkoja sekä virikkeitä kaikille aisteille. Jokamiehenoikeuden ansiosta voimme nauttia näistä rikkauksista, kunhan muistamme vastuumme. Metsä on Suomelle myös tärkeä talouden tukipilari. Sanotaan, että Suomi elää metsistään, ja noin suomalaisen työ ja elanto tulevat suoraan metsästä tai metsän avulla. Metsät elävät ja muuttuvat koko ajan, riippumatta siitä, ovatko ne metsätalouden käytössä. Toivomme, että tämä kirja antaa sinulle lisätietoa metsien elämästä. Toivomme myös, että se toimii virikepankkina opettajille, jotka haluavat näyttää oppilaille mitä kaikkea metsät tarjoavat. Kiitämme lämpimästi tukijoitamme. Metsämiesten Säätiö ja Svenska Kulturfonden mahdollistivat tämän painoksen. Kiitokset myös alkuperäisen ruotsinkielisen kirjan kirjoittajille Ralf Bölingille ja Lars Ekmanille perusaineistosta. Marraskuu 2012 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Rannikon alueyksikkö 7

8 Metsä ja elämä tulivat jääkauden jälkeen >> Heti jääkauden jälkeen Suomen metsät olivat nykyisten tunturikoivikoiden näköisiä. Viime jääkauden aikana yli kolmen kilometrin paksuinen jääkerros peitti Suomen. Jää oli koko ajan liikkeessä. Se murskasi ja hioi kaiken kohdalle sattuneen. Jääkausi loppui noin vuotta sitten, kun ilmasto lämpeni ja mannerjää alkoi sulaa. Sulamisvesi peitti alleen ison osan maatamme, ja korkeimmillaan vesi oli 300 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Jääpeite oli erittäin raskas ja se painoi maan kuorta alaspäin. Jään sulaessa maa alkoi nousta merestä, ja maan kohoaminen jatkuu edelleen. Merenkurkun alue nousee noin 85 senttimetriä sadassa vuodessa. Etelärannikolla maan kohoaminen on hieman hitaampaa. Suomen pintaala siis kasvaa vähän joka vuosi. Jään alla ei mikään voinut kasvaa. Jään ja veden vetäydyttyä koivu levisi ensimmäisenä puulajina Suomeen. Sitä seurasivat muut lehtipuut sekä mänty. Viimeisenä puulajina saapui kuusi. Nykyään Suomessa kasvaa luontaisesti yli 20 puulajia, joista neljä on havupuita ja loput lehtipuita. Yleisin puulaji on mänty, sen jälkeen tulevat kuusi ja koivu. 8 Tulvat, myrskyt, metsäpalot sekä hyönteiset ja sienet vahingoittavat silloin tällöin metsiämme. Nämä ilmiöt kuuluvat metsien luontaiseen kiertokulkuun. Osa puista selviää aina, ja siksi metsä jatkaa kasvuaan.

9 Metsässä on monia lajeja, jotka ovat riippuvaisia toisistaan, ja ne voivat muodostaa pitkiä ravintoketjuja. Ketju voi alkaa poronjäkälästä. Poro syö poronjäkälää. Susi kaataa poron ja syö sen. Aikanaan susi kuolee ja maassa olevat pieneliöt hajottavat ruumiin. Lopputuloksena syntyy ravintoaineita, joita uudet poronjäkälät käyttävät kasvuunsa. Luonnon kiertokulussa mikään ei mene hukkaan, vaan luonto käyttää kaiken hyödykseen. 9

10 Metsämaa kuhisee elämää Kun astuu maahan suurella saappaalla (kokoa 44), voi sen jäljen alta löytyä jopa erilaista elävää eliötä. Useimmat niistä ovat erittäin pieniä. Ne ovat sieniä, bakteereja, matoja, hämähäkkejä tai kovakuoriaisia ja niillä kaikilla on erittäin tärkeä tehtävä metsässä. Ne hajottavat karikkeen, eli puista pudonneet neulaset, lehdet, kävyt ja oksat. Pieneliöt hajottavat myös kuolleet eläimet. 10 Kaikesta tästä roskasta syntyy ravinteikasta maata. Ilman näitä pieneliöitä ja niiden työtä meillä olisi maan pinnalla noin kahdeksan metrin paksuinen kerrostuma kuolleita kasveja ja eläimiä! Suomen melko kylmän ilmaston takia maatuminen ei ole täydellistä. Hajoamaton aines muodostaa maan pinnalle humuskerroksen.

11 Metsätyyppejä on erilaisia Olet varmaan huomannut, että metsät ja puut voivat näyttää hyvin erilaisilta. Kallioilla kasvavat puut ovat lyhyitä ja muhkuraisia ja maa on pääosin jäkälien peitossa. Toisissa paikoissa puut ovat pitkiä ja komeita ja maassa kasvaa mustikanvarpuja. Nämä erot johtuvat maan ravinne- ja kosteuseroista sekä kasvupaikkojen lämpötila- ja valo-olosuhteista. Yhteisnimitys näille tekijöille on maan viljavuus. Eri puulajeilla ja kasveilla on erilaisia vaatimuksia ja ominaisuuksia. Esimerkiksi männyt kestävät kuivuutta paremmin kuin kuuset Maapohjan viljavuuden perusteella olemme Suomessa jakaneet metsät eri metsätyyppeihin. Viljavuus heijastuu siel- >> Metsätyyppien jakautuminen (%) Suomessa. lä kasvaviin puihin ja kasveihin ja siksi metsätyypit näyttävät erilaisilta. Voit tutustua eri metsätyyppeihin seuraavilla sivuilla, aloitamme esittelyn karuimmasta metsätyypistä. % Lehto 2,5% Lehtomainen kangas 15,5% Tuore kangas 51% Kuivahko kangas 26,8% Kuiva kangas 3,9% Karukkokangas 0,3% 11

12 Karukkokangas Karukkokankaat, joita myös kutsutaan jäkälätyypin metsiksi, ovat kuivia ja vähäravinteisia maita, usein kallioalueita. Maa on jäkälien peitossa ja siellä voi kasvaa myös variksenmarjaa sekä kanervaa. Mänty kestää kuivuutta hyvin ja on näin vallitseva puulaji. Kaarukkokankaan puut ovat usein lyhyitä ja kuhmuraisia. Ne voivat kuitenkin olla erittäin vanhoja, koska metsä kasvaa hitaasti kuivalla mäellä. Kuiva kangas 12 Kuiva kangas, eli kanervatyypin metsä, on usein hiekkainen tai sorainen kasvupaikka ja siksi sekä kuiva että vähäravinteinen. Täältä löytyy jäkäliä, sammalia ja varpuja kuten kanervaa, variksenmarjaa ja puolukkaa. Kuivuutta kestävä mänty on yleisin puulaji ja puut kasvavat tyydyttävästi.

13 Kuivahko kangas Kuivahkon kankaan, eli puolukkatyypin metsästä, löytyy runsaasti sammalia ja puolukkaa. Myös mustikka, metsätähti, oravanmarja sekä kevätpiippo kasvavat täällä. Mänty on yleisin puulaji, mutta myös kuusta ja erilaisia lehtipuita esiintyy. Metsätyyppinä kuivahko kangas on riittävän viljava antamaan männylle hyvät kasvuedellytykset. Tuore kangas Tuoreella kankaalla, eli mustikkatyypin metsässä, kasvaa usein uljas kuusikko. Myös mänty ja koivu ovat yleisiä puulajeja. Maassa kasvaa runsaasti sammalia ja mustikanvarpuja. Myös puolukka, metsäkorte, metsäimarre ja vadelma ovat yleisiä kasveja. 13

14 Lehtomainen kangas Lehtomaisella kankaalla, eli käenkaali-mustikkatyypin metsässä, löytyy runsas ruoho- ja heinäkasvillisuus. Käenkaali on tyypillinen kasvi. Kuusi on vallitseva puulaji, mutta myös lehtipuut kasvavat hyvin. Tämä metsätyyppi on rehevin metsätalouteen soveltuva kasvupaikka, ja puut kasvavat täällä nopeasti. Lehto 14 Lehto ovat erittäin viljava ja runsaslajinen kasvupaikka. Suurikokoiset ruohot ja saniaiset peittävät maan. Lehdossa kasvaa vaateliaita pensaslajeja kuten koiranheisi, näsiä ja lehtokuusama. Suurin osa lehdoista on raivattu viljelysmaaksi ja siksi lehtometsät ovat nyt harvinaisia. Jäljellä olevista lehdoista valtaosa on suojeltu.

15 Metsä kasvaa kohisten Suomen metsät kasvavat hitaasti verrattuna kasvuun lämpimämmissä maissa. Metsän kasvu yhtenä ainoana suomalaisena kesäpäivänä on kuitenkin mahtava. Se vastaa puupinoa, joka on metrin levyinen, metrin korkuinen ja tuhannen kilometrin pituinen. Sellainen pino yltäisi Helsingistä Inariin saakka. Puut kasvavat pituutta, paksuutta ja maan alla syvyyttä juurissa. Joka vuosi puuhun syntyy uusia silmuja. Silmuista syntyy uusia vuosikasvaimia jotka antavat puille lisää pituutta. Puu kasvaa paksuutta kun kuoren alle joka vuosi syntyy uutta puuainetta. Vanhan puuaineen päälle kasvaa kerros uutta puuta, aivan kuin tötterönä entisen päälle. Puiden kasvu on kiihkeimmillän keväällä ja se hidastuu kesää kohti. Kaadetusta puusta näet kannossa ja rungossa vuosilustoja. Vuosilusto koostuuu kahdesta osasta, vaaleasta ja usein leveämmästä kevätpuusta ja tummemmasta kesäpuusta. Kun lasket joko vaaleat tai tummat renkaat, saat selville minkä ikäinen puu oli kun se kaadettiin. Maassa puun juuret kasvavat sekä alaspäin että sivuille. Juuret pitävät puut pystyssä, mutta niiden tehtävä on myös ottaa maasta vettä ja ravinteita. Kasvukausi eli kevät ja kesä on Suomessa vain noin 80 vuorokautta. Kasvukauden jälkeen puut käyttävät energiaa siementen tuottamiseen sekä seuraavan vuoden lehti- ja kukkasilmujen kasvattamiseen. Vuosikasvaimet puutuvat syksyn aikana jotta ne kestävät tulevan talven pakkaset. 15

16 << Luonnontilaiset suot ovat liian märkiä metsätalouden käyttöön, mutta erittäin tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Ojitetut suot ovat turvekankaita Soita on monenlaisia. Avosuot, rämeet ja korvet ovat kaikki soita. Yhteistä niille on vähintään 30 senttimetriä paksu turvekerros. Turve koostuu osittain lahonneista puiden ja kasvien osista. Turvemaat ovat märkiä ja siten myös hapettomia, ja siksi kuolleet kasvit hajoavat vain osittain. Hajoamattomista kasveista syntyy turvetta. Suot ovat metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokkaita. Korpien pääpuulaji on kuusi ja siellä kasvaa myös hieskoivua. Rämeillä kasvaa pääosin mäntyä ja sieltä löydät myös paljon rahkasammalia, saroja, suopursua, lakkaa ja karpaloa. Avosuot ovat nimensä mukaan melkein puuttomia. Luonnontilaiset suot ovat niin märkiä, että puut kasvavat erittäin huonosti. Siksi siellä ei harjoiteta metsätaloutta. 16

17 Noin puolet Suomen soista ojitettiin luvuilla, jotta saisimme lisää metsätalousmaata. Useimmiten tavoite saavutettiin. Turv la kasvavia metsiä kutsutaan turvekankaiksi, ja niiden metsätyypit ovat: jäkäläturvekangas, varputurvekangas, puolukkaturvekangas, mustikkaturvekangas ja ruohoturvekangas. Ojitettujen turvemaiden ojia ja metsiä kannattaa hoitaa, mutta ojittamattomat suot säästetään luonnontilaisina, koska ne ovat tärkeitä niitä tarvitseville kasveille ja eläimille. >> Ojitetuilla soilla voidaan kasvattaa puuta ja näitä metsiä kutsutaan nimellä turvekankaat. Turvekankaat eroavat monella tavalla kivennäismaan metsistä. Metsä kasvaa usein huonosti, koska maa on ojituksesta huolimatta melko märkää ja siinä on liian vähän tiettyjä puille tärkeitä ravinteita. Pehmeäpohjaisia metsiä on myös hankalampi hoitaa. Isot metsäkoneet voivat liikkua siellä ainoastaan talvella kun maa on jäässä. 17

18 Kuka omistaa metsän? Tiesitkö, että... Melkein joka seitsemäs suomalainen on metsänomistaja. Lähes 86 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja kolme neljäsosaa metsästä soveltuu puun tuottamiseen. Suomessa on lähes metsänomistajaa, ja he omistavat keskimäärin 30 hehtaaria metsää. Yksi hehtaari on neliömetriä eli vajaat puolitoista jalkapallokenttää. Suurin osa metsistä, noin 52 prosenttia, on yksityisten ihmisten omistuksessa. Joka kuudes peruskoulun oppilas omistaa joskus elämänsä aikana metsää. Joka neljäs metsänomistaja on nainen. Yli puolet metsänomistajista on yli 60-vuotiaita, ja eläkeläiset ovat nykyään maamme suurin metsänomistajaryhmä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa perheet omistavat suurimman osan metsistä kun taas muualla maailmassa valtion ja metsäyhtiöiden osuudet ovat suuremmat. Suomen valtio omistaa 35 prosenttia Suomen metsistä, ja niiden hoidosta vastaa Metsähallitus. Metsäyhtiöt omistavat 8 prosentia metsästä ja loput 5 prosenttia ovat kuntien, seurakuntien ja muiden yhtymien omistuksessa. 18 Jos jakaisimme metsät tasan kaikkien suomalaisten kesken, jokainen saisi vajaat neljä hehtaaria metsää. Tämä vastaa melkein kuutta jalkapallokentällistä henkilöä kohti! Tämä on kymmenen kertaa enemmän kuin EU-maiden keskiarvo. Kanadalainen omistaa laskennallisesti yhtä paljon metsää kuin suomalainen. Keskimääräinen metsänomistus USA: ssa on 0,78 hehtaaria henkilöä kohti ja Tanskassa ainoastaan 0,009 hehtaaria.

19 Puut ovat happitehtaita Puut valmistavat elintärkeätä happea sekä sokeriyhdisteitä, muun muassa glukoosia, ilmakehän hiilidioksiidista ja maaperän vedestä. Näitä yhdisteitä puu tarvitsee kasvaakseen. Valmistusprosessia kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Fotosynteesi tapahtuu puiden neulasten ja lehtien viherhiukkasissa eli samoissa hiukkasissa, jotka antavat neulasille ja lehdille niiden vihreän värin. Auringon valo on moottori ja se antaa puille yhteyttämiseen tarvittavan energian. Puun rungon sisällä, lähellä kuorta, on verkosto ohuita putkia, joissa vesi, ravinteet ja sokeriyhdisteet kulkevat. Vesi ja ravinteet kulkevat puun juurista oksiin ja lehtiin tai neulasiin ja sokeriyhdisteet kulkeutuvat latvasta alas juuriin. Lehdissä ja neulasissa tapahtuva haihdunta synnyttää putkiin alipaineen, joka imee veden ylöspäin putkien seinämiä pitkin. Juurien kärjissä elävät sienirihmastot (mykorrhizat) auttavat puuta ottamaan vettä maasta. Kiitokseksi tästä sienet saavat puulta ravintoaineita. Puut ja sienet tekevät siis molempia hyödyttävää yhteistyötä. Tätä kutsutaan symbioosiksi. 19

20 Säädökset ja sertifiointi ohjaavat metsätaloutta Metsänomistaja saa pitkälti itse päättää miten hän hoitaa metsiään, mutta joitakin sääntöjä ja rajoituksia kuitenkin on. Tämä siksi, että metsät ovat tärkeitä myös monille muille kuin metsänomistajalle. Metsien käyttöä ohjataan useiden lakien, asetusten ja määräysten avulla. Suomen ensimmäinen metsälaki tuli voimaan Nykyinen metsälaki on vuodelta 1997 ja sitä ollaan parhaillaan uudistamassa. Metsälaki antaa puitteet Suomen metsien käytölle. Laki määrittää esimerkiksi milloin ja miten metsänomistaja saa hakata metsäänsä. Se myös velvoittaa häntä huolehtimaan uuden metsän perustamisesta päätehakkuun jälkeen. Tutkimukset osoittavat, että useimmat metsänomistajat hoitavat metsiään hyvin. Laki hyönteis- ja sienitohojen torjunnasta on säädetty ehkäisemään hyönteisten ja sienten aiheuttamia tuhoja elävissä puissa. Luonnonsuojelulaki, joka suojaa sekä elinympäristöjä että lajeja, vaikuttaa myös metsänomistajan toimiin. Jos metsässä havaitaan liito-oravia tai merikotka, jotka ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja lajeja, on metsää hoidettava erityisen varovasti. Vesilakia on noudatettava kun toimitaan ojien, purojen ja metsälampien läheisyydessä. 20

21 Melkein 95 prosenttia talousmetsistämme on Suomen metsäsertifiointijärjestelmä FFCS:n piirissä (Finnish Forest Certification System). Sertifiointi antaa eräänlaisen ympäristöleiman metsänomistajan harjoittamalle metsätaloudelle ja metsistä tulevalle puulle. Se kertoo, että metsien hoito ja lopputuotteet ovat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Metsäsertifiointi aloitettiin vuonna 1999 ja sertifiointikriteerit tarkistetaan viiden vuoden välein. 21

22 Puusta on moneksi Metsä on aina ollut meille suomalaisille tärkeä. Metsästä on kerätty ruokaa, polttopuuta sekä puutavaraa työkaluihin ja rakennuksiin. Tänään sadat tuhannet suomalaiset voivat samoilla, hiihtää, suunnistaa, metsästää sekä poimia marjoja ja sieniä metsästä. Samalla metsiä käytetään taloudellisesti hakkaamalla sieltä puuta. Olet varmaan nähnyt tienvarsilla isoja puutavarapinoja tai puutavaralastissa olevia kuorma-autoja. Puuta käytetään erittäin monipuolisesti ja puutuotteeet ovat iso osa sinunkin jokapäiväistä elämääsi. Puun eri osia käytetään eri tarkoituksiin. Rungon alaosa on usein suora, järeä ja oksaton. Tätä puunosaa kutsutaan tukiksi ja siitä tehdään sahatavaraa kuten lankkuja ja lautoja. Noin puolet sahatavarasta käytetään Suomessa ja loppuosa viedään muihin maihin. Ylempi, kapeneva osa rungosta on liian ohut sahattavaksi ja sitä kutsutaan kuitupuuksi. Kuitupuun kuidut irroitetaan toisistaan joko keittämällä tai hiomalla ja massasta tehdään paperia ja kartonkia. Suurin osa niistä tuotteista menee vientiin. Myös osa järeästä puusta voi olla kuitupuuta jos rungot ovat mutkaisia tai lahovikaisia. Yli puolet kaikesta kaadetusta puusta menee sellu- tai paperitehtaisiin. Puiden latvat ja oksat kerätään joskus talteen ja niitä käytetään energiapuuna lämpölaitoksissa. Myös kantoja voidaan käyttää biopolttoaineena. Suomessa monet kodit ja koulut lämpiävät puulla. 22

23 23

24 24

25 Puuta kaikkialla Puusta voimme rakentaa huonekaluja ja taloja ja kaikkea siltä väliltä. Puusta saadaan myös kaikenlaista paperia, piirustuspaperia, WC-paperia, sanomalehtipaperia sekä maitopakkauksia. Myös sahanpuru hamsterin häkissä sekä skeittilaudan ja kitaran puuosat ovat peräisin metsästä. Mutta tiesitkö, että puusta voidaan valmistaa myös kangasta? Materiaali on viskoosi ja se on tehty puun kuiduista. Puu sisältää ainesosia, jotka sakeuttavat nesteitä ja niitä käytetään sakeuttamisaineena esimerkiksi ketsupissa ja maaleissa. Pidätkö vaniljajäätelöstä? Vaniljajäätelö on usein maustettu vanilliinilla jota valmistetaan kuusipuusta. Myös suosikkipurukumisi ksylitoli on puutuote koska sitä valmistetaan koivupuusta. 25

26 Puuta kuutioissa Puutavara mitataan ja hinnoitellaan aina kuutiometreissä. Yksi kuutiometri vastaa litraa. Metrin pituisessa, korkuisessa ja levyisessä puupinossa on yksi kuutiometri puuta. Yhdestä ainoasta isosta tukkipuusta voidaan saada yksi kuutiometri puuta, samoin tennis kentän kokoiselta har vennushakkuualalta. Yhdestä kuutiometristä puuta saadaan: kappaletta A4- piirustuspaperia 12 henkilön vuoden tarve WC- ja talouspaperia kappaletta 50-sivuista sanomalehteä Yli suklaarasiaa Biodieseliä joka riittää kilometrin ajoon 26

27 Mitä metsänomistaja tekee - ja miksi? Metsätaloutta voidaan verrata maatalouteen. Maanviljelijä kasvattaa viljaa ja perunaa jotta meillä olisi syötävää ja metsänomistaja kasvattaa puita jotta meillä olisi puutavaraa talojen rakentamiseen ja paperin valmistukseen. Metsätalous on sitä, että metsänomistaja hoitaa ja käyttää metsäänsä. Ihmisten hoitamia ja käyttämiä metsiä kutsutaan talousmetsiksi. Metsiä, jotka kehittyvät ilman ihmisen vaikutusta kutsutaan luonnonmetsiksi. Kaikki metsät muuttuvat. Ne syntyvät, kasvavat ja kuolevat. Luonnon kiertokulku on hidas. Luonnonmetsässä on useita puulajeja, puut ovat eri-ikäisiä ja lahopuun osuus on korkea. Metsäpalot ja myrskyt uudistavat metsää. Talousmetsässä kiertokulkua nopeutetaan. Metsätalous noudattaa luonnon kiertokulkua, mutta metsien hoidolla yritetään nopeuttaa ja ohjata kehitystä haluttuun suuntaan. Panostetaan niihin puulajeihin jotka sopivat kasvupaikalle, taimikoita hoidetaan, metsiä harvennetaan ja ne uudistetaan ennen kuin puut kuolevat korkeaan ikään tai sairauksiin. Päätehakkuun jälkeen istutetaan tai kylvetään uusi metsä. Uudistamisen jälkeen melkein kaikki puut ovat samanikäisiä ja lahopuuta on suhteellisen vähän. 27

28 >> Hakkuu hakkuukoneella kun metsä on noin 100 vuotta vanha. >> Puutavara ajetaan metsästä kuormatraktorilla. >>...ja se odottaa tien varressa jatkokuljetusta. >> Puut kasvavat ja metsä on melko väljä ja helppokulkuinen. Metsätalouden >> Harvennuksissa puutavara otetaan talteen. Metsä on vuoden ikäinen ja siellä on taas ahdasta ja tarvetta harventaa. Puilla on jälleen tarpeeksi tilaa, valoa ja ravinteita. 28 >> >> >>

29 >> >> >> >> Avohakkuualalle jätetään lahopuuta ja säästöpuita. Maanmuokkaus antaa taimille hyvän kasvualustan. Istutus on yksi tapa perustaa uusi metsä. >> eri vaiheet Taimet ovat 2- tai 3-vuotaita kun ne istutetaan. Nyt on taimikonhoidon aika ja se tehdään raivaussahalla. Kun nuori metsä on vuoden ikäinen siellä alkaa olla ahdasta. >> Muutaman vuoden päästä metsä on täynnä puita. >> >> 29

30 Uusi metsä istuttamalla tai kylvämällä 30 Tiesitkö, että Mänty viihtyy kuivilla ja karuilla kasvupaikoilla. Kuusi istutetaan reheville maille. Koivu leviää luontaisesti koska sen siemenet lentävät pitkälle. Tukkimiehen täi on pahamaineinen kovakuoriainen. Se nakertaa pienten taimien kuorta ja voi siten jopa tappaa taimet. Vanhan metsän päätehakkuun jälkeen metsänomistajan tavoitteena on saada nopeasti uusi metsä kasvamaan. Metsälakikin velvoittaa metsänomistajaa huolehtimaan kasvupaikalle sopivan, uuden metsän perustamisesta tietyn ajan kuluessa päätehakkuusta. Jotta uusi metsä saisi parhaan mahdollisen alun, metsänomistaja aloittaa usein uudistamistyöt maan muokkauksella. Siinä sammaleet ja muut kasvit poistetaan paikoittain ja kivennäismaa paljastetaan jotta pienet taimet viihtyisivät. Metsässä maanmuokkaus tehdään kaivinkoneella tai metsätraktorin perässä vedettävällä äestyskoneella. Maanmuokkaus parantaa maan ravinnetaloutta, nostaa pintamaan lämpötilaa ja suojaa pieniä taimia hyönteistuhoilta. Muokatulla maalla heinän kasvu on hitaampaa ja taimet saavat siten hyvän etumatkan. Muokkauksen jälkeen heinä ei tukahduta taimia niin helposti. Metsänomistaja voi valita yhden kolmesta menetelmästä uuden metsän perustamisessa: luontaisen uudistamisen, kylvön tai istututuksen. Luontainen uudistaminen ja kylvö sopivat kuiville ja karuille kasvupaikoille. Metsänomistaja tietää, että mänty on sopivin puulaji näille kasvupaikoille. Luontaisessa uudistamisessa säästetään hakkuussa hyvälaatuisia mäntyjä siemenpuiksi ja niistä putoavat siemenet taimettavat alueen. Kylvö tehdään usein maanmuokkauksen yhteydessä, jolloin maanmuokkauskoneeseen on asennettu siemensäiliöt ja siemenet kylvetään suoraan muokkausjälkeen. Metsänomistaja voi myös itse kylvää männynsiemenet käsin maanmuokkauksen jälkeen. Rehevämmille kasvupaikoille metsänomistaja istuttaa kuusta. Istutuksessa käytetään taimia jotka tulevat taimitarhalta turveruukuissa ja ne istutetaan pottiputkella. Taimet ovat silloin yleensä 2-vuotiaita.

31 Heinän polkeminen ja taimikon hoito antavat metsälle hyvän alun Pienet taimet jäävät usein kesällä nopeakasvuisten heinien varjoon. Syksyllä heinät kuolevat ja kaatuvat taimien päälle ja tukahduttavat ne. Siksi on tärkeää polkea heinät maahan pienten taimien ympäriltä. Maanmuokkaus ennen taimien istuttamista antaa puun taimille ratkaisevan etumatkan heinien kasvuun verrattuna. Kun taimet kasvavat, alkaa kova kilpailu tilasta, vedestä, ravinteista ja valosta. Eikä ole varmaa, että se puulaji joka metsänomistajan mielestä on paras vaihtoehto, selviää voittajana kilpailusta. Siksi metsänomistaja aloittaa taimikon hoidon aikaisessa vaiheessa. Havupuun taimet tarvitsevat apua jotta ne pärjäävät nopeakasvuisille lehtipuille. Lehtipuut piiskaavat usein tuulen avulla kuusten ja mäntyjen latvuksia ja vahingoittavat niiden vuosikasvaimia. Siksi metsänomistaja poistaa ne lehtipuut, jotka kasvavat liian lähellä havupuita. Kun taimet ovat noin 15 vuotta vanhoja tai ne ovat kasvaneet 4-8 metrin korkeuteen, on taimikonhoidon aika. Metsän tulevaa kehitystä ohjataan. Liian tiheitä kohtia harvennetaan raivaussahalla jotta jääville puille riittää tilaa ja ravinteita. Kaadetut puut jätetään maahan lahoamaan. Taimikonhoidon jälkeen metsässä kasvaa eniten sitä puulajia, joka parhaiten soveltuu kyseiselle kasvupaikalle. Tavoitteena on kuitenkin sekametsä, jossa kasvaa sekä havu- että lehtipuita. Tiesitkö, että Taimikonhoidon jälkeen pienten puiden etäisyys toisistaan on noin kaksi metriä. Voit siis kulkea niiden välissä käsivarret ojennettuina. Horsma, vadelma ja erilaiset heinät rakastavat valoa ja typpeä ja ne ottavat siksi nopeasti haltuunsa avohakkuualat. Näitä kasveja kutsutaan pioneerikasveiksi. 31

32 Harvennus keskitä kasvu harvempiin runkoihin Tiesitkö, että... Suomessa kasvaa noin 500 syötävää sienilajia, joista noin 200 katsotaan kelpaavan ruokasieneksi. Metsissämme kypsyy vuosittain keskimäärin 23 kiloa mustikoita hehtaaria kohti. Paikkakuntien ja vuosien väliset vaihtelut ovat suuret. Kun metsä on vuoden ikäinen, se on taas kasvanut tiheäksi. On tullut aika harventaa. Harvennuksessa poistetaan ohuet, sairaat ja mutkaiset puut jotta jäävät puut saisivat enemmän tilaa, valoa, vettä ja ravinteita. Ennen harvennushakkuu tehtiin kirveellä ja sahalla. Nykyään harvennus tehdään koneella ja tietyissä tapauksissa moottorisahalla. Metsä harvennetaan yleensä kaksi tai kolme kertaa. Ensimmäisen harvennuksen jälkeen puiden etäisyys toisistaan on noin kolme metriä. Poistettavat puut ovat melko ohuita, mutta ne voidaan myydä joko energiapuuksi tai kuitupuuksi. Myöhempien harvennusten tavoite on, että puiden etäisyys toisistaan on noin neljä-viisi metriä. Puut ovat nyt kasvaneet järeiksi ja poistettavat rungot kelpaavat energiapuuksi, kuitupuuksi ja sahatukeiksi. Jos metsänomistaja haluaa lisätä metsänsä tuottoa hän voi lannoittaa metsäänsä harvennuksen jälkeen. Hyvin tehtyjen hoitotöiden jälkeen on aika seurata puiden kasvua ja odottaa runsasta ja arvokasta puusatoa. Metsä saa järeytyä jotta sen tukkipuusato olisi mahdollisimman suuri. Varttuneissa metsissä on helppo liikkua ja ne antavat hyviä marja- ja sienisatoja. 32

33 Päätehakkuu sadonkorjuun aika Yleensä päätehakkuun aika koittaa, kun puut ovat noin 100 vuotta vanhoja. Silloin puiden elinvoima alkaa heiketä ja ne kärsivät usein hyönteis- ja sienitaudeista. Hakkuu tehdään hakkuukoneilla. Kaikkia puita ei hakata vaan alueelle jätetään säästöpuita. Nämä säästöpuut jätetään mieluiten ryhmiin ja ne jäävät paikoilleen ikuisiksi ajoiksi. Vähitellen niistä tulee lahopuuta seuraavan sukupolven metsään. Myös kaikki jo kuolleet puut, sekä pystypuut että maapuut, jätetään hakkuualalle. Lahopuu auttaa kääpiä, kovakuoriaisia ja muita eliölajeja selviytymään hakkuun jälkeen. Tiesitkö, että Nykyaikainen hakkuukone on yhtä tehokas kuin 20 metsuria yhteensä. Metsä ei lopu Suomen metsät kasvavat nykyisin melkein kaksi kertaa nopeammin kuin 50 vuotta sitten. Se johtuu metsien hoitamisesta ja soiden ojituksista. Tämä on nopein kasvunlisäys koko läntisessä Euroopassa. Vain Norjan, Italian ja Ruotsin metsät voivat ylpeillä suurin piirtein samoilla luvuilla. Suomen metsien vuotuinen kasvu on nykyään noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Se vastaa 100 miljardia yhden litran maitotölkkiä jotka on täytetty puulla, tai yhden metrin levyistä ja korkuista puupinoa joka yltää kaksi kierrosta maapallon ympäri. Hakkaaamme noin 70 prosenttia vuotuisesta kasvusta. Tämä johtaa siihen, että puuvaranto kasvaa joka vuosi ja se on nyt miljardia kuutiometriä. 33

34 Metsätalous ennen Ennen käytettiin sahaa ja kirvestä puun kaatamiseen. Kuva: Metsähallitus Eläimet laidunsivat sydänmaiden metsissä, missä ne saivat liikkua vapaasti. Pellot ja niityt oli aid att u. Tä n ä p ä i vä n ä asia on päinvastoin! Kuva: Lusto- Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Metsätaloudellinen valistustoimisto. 34 Vesistöjä käytettiin ennen kuljetusväylinä. Puutavara uitettiin metsistä alajuoksun kaivoksille ja rannikon metsäteollisuuden käyttöön. Kuva: Metsähallitus Suurin osa metsätöistä tehtiin ennen ihmisvoimin. Puun kuljettamiseen käytettiin kuitenkin hevosia ja joskus jopa härkiä. Kuva: Metsähallitus

35 Kaskeaminen tarkoitti sitä, että metsä poltettiin, jotta siinä voitiin viljellä viljaa ja juureksia muutaman vuoden ajan. Hiili teki maasta runsasravinteisen. Tavallisesti kaskesta otettiin kolme satoa, minkä jälkeen karjalle niitettiin heinää vielä muutaman vuoden ennen kuin annettiin metsän kasvaa uudestaan. Sama alue pystyttiin polttamaan uudestaan noin 25 vuoden jälkeen, mutta toinen kaski antoi harvoin yhtä hyvän sadon kuin ensimmäinen. Kaskeaminen jatkui pitkälle 1800-luvulle. Kuva: Seppo Remes Ojat kaivettiin lapioilla. Kuva: Lusto-Metsähallituksen kokoelma. H.Borg Tervasta eli metsien mustasta kullasta tuli Suomen tärkein vientituote 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla Suomi vastasi suurimmasta osasta maailman tervan tuotannosta. Tervanpoltto oli paikoitellen niin laaja-alasta, että se johti metsän hävitykseen. Terva koostuu männyn pihkasta. Kuoritut puunrungot aseteltiin tervahautaan ja peitettiin turpeella. Siellä puun rungot saivat hiljalleen palaa niin kauan, että pihka valui ulos tervana. Yhteen tynnyrilliseen tervaa tarvittiin kaikkiaan 50 männynrunkoa. Tervaa käytettiin puutuotteiden suojaamiseen. Esimerkiksi laivojen rungot suojattiin tervalla säätä ja tuulta vastaan. Viimeiset tervahaudat sammuivat 1900-luvun alussa kun metalli korvasi puun laivojen rakennusmateriaalina ja tervan kysyntä laski. Kuva: Lusto- Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Metsätaloudellinen valistustoimisto. 35

36 Metsätalouden ympäristöasiat Monilla erikoistuneilla eläin- ja kasvilajeilla, esimerkiksi niillä jotka tarvitsevat lahopuuta elääkseen, saattaa olla vaikeuksia selvitä talousmetsässä. Metsälain ja metsäsertifioinnin avulla on asetettu niin sanottuja vähimmäisvaatimuksia metsätalouden luonnonhoidolle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että metsään jätetään hakkuiden yhteydessä kuolleita puita, vanhoja puita sekä lehtipuita kuten raitaa ja pihlajaa. Peltojen, purojen ja metsälampien läheisyyteen jätetään koskemattomia reunavyöhykkeitä. Metsälaki velvoittaa metsänomistajaa säästämään niin kutsutut erityisen tärkeät elinympäristöt kaikkien metsätöiden yhteydessä. Erityisen tärkeät elinympäristöt ovat alueita, jotka erottuvat ympäröivästä metsästä ja jotka lisäävät alueen monimuotoisuutta. Esimerkkejä tällaisista ympäristöistä ovat koskemattomat pienet kalliot, suot, lehdot ja metsälampien ja purojen lähiympäristöt. Sertifioiduissa metsissä on enemmän suojelumääräyksiä kuin muissa metsissä. Luonnonsuojelulain avulla suojellaan uhanalaisia lajeja, kuten merikotkaa ja liito-oravaa. Metsätaloudelle on asetettu erityisiä määräyksiä niillä alueilla, joilla esiintyy uhanalaisia lajeja. 36 Metsätaloudella ei ole huomattavia vaikutuksia veden laatuun vesistöissämme. Lähinnä päätehakkuissa, maanmuokkauksessa, kunnostusojituksessa ja lannoituksessa kiintoainesta ja ravinteita huuhtoutuu vesistöihin. Tämä voi johtaa rehevöitymiseen sekä purojen ja pienten lampien umpeen kasvamiseen. Pintavalutuskenttien, kosteikkojen, kaivukatkojen, lietekuoppien ja lasketusaltaiden avulla voimme vähentää ongelmia.