Lämpimästi tervetuloa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpimästi tervetuloa!"

Transkriptio

1 Adoptioperheiden kesätapaaminen, Harjattula, Turku Lämpimästi tervetuloa! Aamupäivän luento klo: Miten tunnistaa temperamentit ja lähestyä lasta oikealla tavalla? Iltapäivän luento klo: Miten tukea lapsen kehittyvää identiteettiä ja myönteistä minäkuvaa? Arja Lundán KT, kasvatusneuvoja, adoptiolapsen äiti 7/2013 Arja Lundán 1

2 Kasvatuksessa ennakointi ja opastus sekä kunnioittava asenne auttaa Onko jäähypenkki/aresti/eristäminen omaan huoneeseen oikea ratkaisu lapsen huonoon käytökseen? 7/2013 Arja Lundán 2

3 Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995). 7/2013 Arja Lundán 3

4 Reagointitavat Ahdistuva Räiskähtelevä Vetäytyvä Levoton 7/2013 Arja Lundán 4

5 Räiskähtelevä Tahtotunne, voitontahto, vallanhalu, rajat ja itsesäätelyn puute tunnetaidoissa. Uusia tapoja nyrkkien tilalle Helposti yllytettävissä, uhkarohkea Pura energia peleihin sekä liikuntaan. Jäähdyttelytila, rauhoittumispaikka jne. 7/2013 Arja Lundán 5

6 Levoton Turvaton, rajaton, siirtymätilanteissa vaikeuksia, ei pysy aloillaan, tuuliviiri, tunteet näkyvät ja kuuluvat, hajamielinen, hermostuu herkästi. Älä mene touhotukseen mukaan! Kontaktimuovilla laminoidut kuvat: pukemisesta, suihkusta, hammaspesusta jne., kosketus, munakello, tiimalasi (oma esim.), strukturointi, koritehtävät jne. auttavat. Näytelmä, teatteri, jumppa, joukkuelajit. 7/2013 Arja Lundán 6

7 Vetäytyvä Ei pidä kosketuksesta, läheisyys tuottaa vaikeuksia esim. kiinnittyminen ryhmään. Rohkaise ujoa. Sisäänpäin kääntynyt. Keskittyy hyvin, joten kehu siitä. Opeta puolustamaan itseään: Minua ei tuupita. Itkuherkkä vihaisena. Anna rauhoittumistila. 7/2013 Arja Lundán 7

8 Ahdistuva Tunteisiin juuttumista, ei ole keinoja erotella, mihin ne liittyvät Huomaan, että sinua harmittaa! Ulkopuolisuuden tunne, uhmakkuus. Älä syyttele virheistä miettikää yhdessä, miten vaikeista tunteista pääsee yli yhdessä ja mikä yhteistyössä kannattaa. Motivointi yhteistyöhön. Kokeile maalausta, musiikkia, piirrä tunteita jne. 7/2013 Arja Lundán 8

9 Pohditaan yhdessä: Miten tuet lapsesi temperamenttia ja tiedostat perheenjäsenten erilaiset reagointitavat? Nopea lapsi - nopea aikuinen Nopea lapsi - hidas aikuinen Hidas lapsi - hidas aikuinen Hidas lapsi - nopea aikuinen 7/2013 Arja Lundán 9

10 Käännetään heikkoudet vahvuudeksi Harkitseva Rohkea Rauhallinen Empaattinen 7/2013 Arja Lundán 10

11 Räiskähtelevästä rohkea Saa ihailua osakseen rohkeudesta ja voimasta. Uskallusta riittää uusiin asioihin ja vaikeidenkin asioiden harjoitteluun. Kokeile fantasiaroolia, voimahahmoja. Voit kokeilla ulkoistaa ongelman eli muuttaa sen harjoiteltavaksi taidoksi, jolloin ei puhuta ongelmasta, vaan uudesta, kehitettävästä taidosta. 7/2013 Arja Lundán 11

12 Levottomasta empaattinen Herkkä tunnetaidoiltaan, menee mukaan niin hyvässä kuin pahassakin Oppii yhteistoiminnan ja ryhmän kautta katsomalla mallia, kun muutkin tekevät. Hyvät kommunikaatiotaidot ja pelisilmä, joita kannattaa hyödyntää keskusteluissa. 7/2013 Arja Lundán 12

13 Vetäytyvästä rauhallinen Itsenäinen, osaa säilyttää salaisuudet, osaa arvioida tilanteita. Osaa harkita, mihin mennä mukaan ja mihin ei. Ei ole yllytyshullu, tästä voi antaa myönteistä palautetta. Kykenee vastuu- ja luottamustehtäviin sekä pystyy ylläpitämään ihmissuhteita, mutta tarvitsee apua niiden solmimisessa. 7/2013 Arja Lundán 13

14 Ahdistuvasta harkitseva Tekee mielellään tavoitteiden mukaisia tehtäviä, ottaa vastaan neuvoja, oppii tekemään itsenäisiä päätöksiä. Pystyy puhumaan tunteistaan helpommin esim. musiikin/nallen/sarjakuvan/elokuvan avulla. Mitä niille hahmoille tapahtuu ja miltä niistä tuntuu? Saattaa tarvita vain sopivia tapoja ilmaista tunteitaan, jotta hahmottaa tilanteen. 7/2013 Arja Lundán 14

15 Miksei lapsi haluaisi toimia oikein? Jos lapsi toimii väärin, hän ei osaa toimia oikein. Mieti, mitä lapsi toiminnallaan saavuttaa? Jos lapsi toimii toistuvasti kielletyllä tavalla hän ajattelee, että kielteinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota lainkaan! 7/2013 Arja Lundán 15

16 Miten tuetaan lapsen vuorovaikutustaitoja? Vuorovaikutustaitojen kehittäminen harjoittelemalla: leikeissä peleissä piirtäen maalaten muovaillen roolinottoa, roolinvaihtoa pettymyksen sietokykyä syy-seuraussuhteet sarjakuvina tunteet väreinä mielikuvitushahmoja Tunteiden nimeäminen ja sanoittaminen auttaa lasta Tunne ei tunnu vain pelottavalta möykyltä! Arja Lundán 7/

17 Vältä kasvojen menetystä Kasvojen menetys eli nolaaminen (häpeän tunne) ei auta lasta. Käytä apuna huumoria, anteeksipyyntöä, hyvitysmahdollisuutta.(ks. Goffman 1955; Goffman1967; Goffman1983.) (vrt. face work/ aasialainen kulttuuri) Ole jämäkkä, mutta ystävällinen, lempeä, mutta päättäväinen. (vrt. hyvä esimies) 7/2013 Arja Lundán 17

18 Miten suojamekanismi toimii, kun se on kehitetty puutteellisiin oloihin? LAPSEN TOIMINTA MITÄ SE TARKOITTAA? roikkuu jaloissa jatkuvasti pelkään läheisen menetystä ei vierasta ketään kukaan ei ole erityinen (vaihtuvat hoitajat) on sulkeutuneen oloinen ulkomaailma ollut liian pelottava kohdata manipuloi etsin turvaa vailla sisäistä kontrollia tuhoaa kaiken ja on tyytymätön jatkuvasti häpeän tunne: tuhoan, ennen kuin petyn kontaktivaikeudet pettyminen tekee liian kipeää ahneus tai kyltymättömyys mielihyvän puuttuminen varhaisina vuosina 7/2013 Arja Lundán 18

19 Kalastelu saattaa usein auttaa, sillä käyttäytymisen taustalla voi olla eri syitä: Onni on, että lapsi vierastaa! yleinen huudahdus adoptiovanhempien suusta, sillä kiintymyssuhde on tiivis silloin. Eräs Venäjältä adoptoitu Antonin tapaus: Eihän se olekaan kuulovammainen tai autistinen! (Puolen vuoden kuntoutuksen ja kuulolaitteen laittamisen jälkeen) Kuulemattomuus olikin Antonin tapa paeta omaan maailmaan. Autistisuus merkitsi, että ulkomaailma on saanut pojan sulkeutumaan, koska oli tapahtunut liian pelottavia asioita. 7/2013 Arja Lundán 19

20 Millaisia hankaluuksia vuorovaikutukseen voi liittyä perheessä? hakumatka (olosuhteet, taudit, hygienia, aikaero, väsymys) kielivaikeudet lapsen kanssa (kielimuuri vaikeuttaa tutustumista, kontaktit, pelot, tottumukset, rytmit ja tavat) kiintymyssuhteet; kiintyy vain toiseen vanhempaan tai ei kumpaankaan (estynyt/estoton kiintymyssuhdehäiriö tilanne turhauttaa) ristiriitainen käytös (ahmii, sulkeutuu, raivoaa, itkee) epävarmuus lapsen terveydentilasta (puutteelliset/epätarkat terveystiedot, heikko/puutteellinen terveydenhoito tms.) lapsen tavat/perheen erilaiset tavat tai aliravitsemus/köyhyys/puute tilanteen tai aikaeron aiheuttama aikuisten väsymys, epävarmuus, katkeruus, masennusoireet (vaikka lapsi on kauan odotettu, erityisen toivottu, silti vanhemmilla ristiriitainen ja syyllinen olo, häpeän tunne tms.) 7/2013 Arja Lundán 20

21 Kiukkumittari O-viiva kullekin päivälle, käytöskäyrä motivoi, asteikko voi auttaa ymmärtämään kiukun määrää konkretisoi kiukun määrän, jolloin sitä on helpompi hallita. (Oma palkkiotaulukko -esimerkki) Tunnejana (lattialla) Mene seisomaan siihen kohtaan asteikkoa, miten vihaiseksi/onnelliseksi itsesi tunnet eri tilanteissa auttaa ymmärtämään, miten on kehittynyt tunteidenhallinnassa. Arja Lundán 7/

22 Kesytä raivo Suorat vrt. epäsuorat käskyt Kerro, mitä lapselta odotetaan. Mitä mistäkin teosta seuraa? Palkkiot ja rangaistukset on oltava toteutettavissa ja ne kannattaa miettiä etukäteen yhdessä lapsen kanssa. Kiehumispisteessä kohtuuttomia/toteuttamiskelvottomia rangaistuksia: Et pääse viikkoon ulos! tai Naulaan sinut seinään, jos et lopeta! ks. (Daniel Hughes) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus: Huh, kylläpä on kurja tilanne! Olipa rankka päivä! 7/2013 Arja Lundán 22

23 Keinoja jumiutuneelle Pilko tehtävät osa-alueisiin. Auta hahmottamaan tehtävän alku, keskikohta ja loppu. Varmista, että hän on ymmärtänyt tehtävänannon. Kehu ja kannusta, jätä moittimatta unohduksista. Varmista, ettei ole liikaa virikkeitä ja ärsykkeitä (esim. ikkunan vieressä tai tv auki, kun tekee läksyjä). Kerro, mikä itseäsi on auttanut vaikeissa tunteissa ja miten olet selvinnyt niistä. Kerro, että tunteita kuuluukin tuntea, etteivät ne ole vaarallisia. Opeta erottamaan tunnetilat ja puhumaan niistä. 7/2013 Arja Lundán 23

24 Myönteinen tapa toimia Tunnetila tarttuu helposti, varsinkin kiukku. Tartuta hyvä tunne, rauhoita tilanne. (ks. Cacciatore Cacciatore 2011; Sinkkonen 2011.) Haasteellinen lapsi ei suunnittele etukäteen pilaavansa jonkun päivän käytöksellään. (Korvenkallas 2011; Pohjankunnas 2011.) Lapsi tarvitsee opastusta ja toistoa, miten toimia oikein. (ks. Furman 2010; Greene 2006.) 7/2013 Arja Lundán 24

25 Pidä aikuisen rooli älä ota kiukkua henkilökohtaisesti päällesi Lapselle ominainen tapa on edetä suoraviivaisesti miettimättä vaihtoehtoja, käyttäytymistä (Cacciatore 2011;Lundán 2009). Joustamaton + joustamaton = räjähdys Toivoton + toivoton = epätoivo Mietitään yhdessä, mikä auttaa tunteiden purkuun. Tunne ei ole vaarallinen ja se menee ohi. Seuraavalla kerralla sujuu jo paremmin. (Cacciatore 2011.) 7/2013 Arja Lundán 25

26 Raastavat tunteet purettava johonkin tai jollekin Jos aikuinen sietää lapsen repivät tunteet, lapsen on helpompi sietää ne myös itse. Luottoaikuinen tärkeä Toi sietää mua, toi on vahva! Lapsi uskaltaa näyttää tunteensa ja kertoa niistä. Useimmat lapset ottaisivat mieluiten sankarin viitan, jos sitä heille tarjotaan. (ks. Cacciatore 2007;Cacciatore 2011; Salmivalli 2005). 7/2013 Arja Lundán 26

27 Anna aikaa lapselle TV:stä tuttu Supernanny: keskivertovanki ulkoilee enemmän kuin lapset ja nuoret Koirakin saa enemmän huomiota kuin lapset ja nuoret 15-vuotias kirjoitti HS:n mielipidepalstalle pyynnön vanhemmilleen (2013). Vaikka sanon vastaan, toivon, että jaksat ohjeistaa ja neuvoa minua! 7/2013 Arja Lundán 27

28 Poisoppiminen pinttyneistä tavoista Myönteisen huomion avulla kielteinen toiminta vähenee. Vähennetään käskyjä ja kieltoja. Tehdään ohjeista selkeitä ja yksinkertaisia, helpotetaan niiden muistamista. Palkkiojärjestelmän oltava välitön, johdonmukainen ja ennalta sovittu lapsen/nuoren kanssa. Jotain mukavaa yhdessä tekemistä luvassa. 7/2013 Arja Lundán 28

29 Mistä tunnistaa taitovaje? Vaikeus tunnistaa syy-seuraus -suhteita. Heikko turhautumisen, pettymyksen sietokyky (tulistuvat tai ahdistuvat) Vaikeus siirtyä toiminnasta toiseen (juuttuvat) tai odottamaton muutos aiheuttaa kriisin (rutiiniriippuvaiset) Suoraviivainen toimintatapa (impulsiiviset) Ne, joiden ensireaktio usein kielteinen, jos on kyse uudesta suunnitelmasta, ehdotuksesta tai pyynnöstä. (räiskähtelevät, rutiiniriippuvaiset jne ) 7/2013 Arja Lundán 29

30 Opeta ihmissuhdetoimintaa Näytä, miten vaihdetaan vaihdetta eli siirrytään toiminnasta toiseen. ja miten impulssit hallitaan, tunteita säädellään ja sosiaalisia taitoja kehitetään. Oisit kuunnellut, mähän sanoin jo. -esimerkki. Mieti, mitkä tekijät toimivat kohtauksen laukaisijoina? Ennakointi voi auttaa. Syitä lapsen toiminnan vaikeuteen: 1)kognitiivisen toimintatavan vaihtaminen eli ajattelutavoista siirtyminen 2)organisointi & suunnittelutaidot 3)tunnereaktion eriyttäminen eli kyky erottaa ongelman laukaisema tunnetila. 7/2013 Arja Lundán 30

31 Mistä tunnistaa haasteellinen käytös? Pakko-oireisuus. Lapset alkavat toistamaan jotain rituaalisesti, koska se lieventää heidän ahdistustaan. He eivät kykene käsittelemään ahdistusta muulla tavoin. Keksi muita tapoja. Heikko tunteiden lukutaito. Sos. vihjeet ja merkitysvivahteet menee ohi rajallinen määrä vaihtoehtoisia toimintatapoja kuten töniminen, keskeyttäminen tai hihittäminen. Harjoittele tunteita (ilmaukset). Impulsiivisuus. Etenevät impulssien vietävänä. Harjoittele järjestelmällisyyttä, systemaattisuutta, huolellisuutta. Väkivaltaisuus. Epäonnistumisen tunne aiheuttaa raivon. Anna uusi toimintamalli: mielikuvamaisema, rusina suuhun tai poistuminen paikalta. 7/2013 Arja Lundán 31

32 Auta lasta voittamaan turhautuminen Aikuinen voi olla kiinnittämättä huomiota pikkuvirheisiin. Aikuinen kutsuu neuvotteluun ratkaisukeskeisesti (ehdottaa kahta vaihtoehtoa). Harjoitellaan vastaavaa tilannetta. Aikuinen käyttää reflektiivistä, heijastavaa kuuntelua lapsen huolissa (pehmeämpi, ei-tietäjän positio vrt. kontrolloiva käskyttäjä). 7/2013 Arja Lundán 32

33 Yhteenvetoa Näytä mallia, kerro esimerkkejä. Kerro, mikä on sallittua, mikä ei. Ole johdonmukainen ja selkeä. Sopikaa yhteiset säännöt perheessä. 7/2013 Arja Lundán 33

34 yhteenvetoa Toisto auttaa. Puhu avoimesti ikävaiheittain. Ennakoi vaikeat tilanteet, harjoitelkaa nopeita vastauksia töykeitä kommentteja varten peilin edessä. Aivot kehittyvät 25-ikävuoteen saakka. Pelien ikärajoitukset on tarkoitettu noudatettaviksi. Aivot eivät pysty erottamaan fiktiota ja faktaa aikuisten tavoin. Toimi ukkosenjohdattimen tavoin! 7/2013 Arja Lundán 34

35 Miten tukea lapsen kehittyvää identiteettiä ja myönteistä minäkuvaa? 7/2013 Arja Lundán 35

36 Identiteetti? samuus minuus yhtäläisyys olemassaolo itseys kokemus Identiteetti voidaan ymmärtää kertomuksena ja vastauksena näihin kysymyksiin: okuka olen? omistä tulen? ominne kuulun, minne menen? (ks.bruner 1987; Hall 1999; Huttunen Hyvärinen 2006; Ropo 2010; Ropo 2011) Arja Lundán 7/

37 Kertomus minuudesta Ei ole yhdentekevää, miten lapsesta/nuoresta puhutaan ja millaisia tarinoita hänestä kerrotaan. Vältä rakentamasta mitättömän identiteettiä itselle tai muille! Hän rakentaa identiteettiään muiden kautta peilaa itseään muista hyväksyntä tärkeää! Paikat, joissa identiteetti rakentuu koti, koulu ja harrastukset jne. Arja Lundán 7/

38 Identiteetti kehittyy koko elämän ajan -Identiteetti on kehdosta hautaan muotoutuva, elinikäinen prosessi. -Muotoutuu jo puheen kehittyessä, varhaislapsuudesta alkaen läpi koko elämän rakentuva ja uudelleen muotoutuva -Lapselle ei saa jäädä rypistyneen paperin tunnetta -Lapsen tulisi saada olla riittävä sellaisenaan -Kasvun ja kehityksen kannalta olennaista on, miten välitämme onnistumisen elämyksiä. Arja Lundán 7/

39 Tarinoiden rakentajat merkittävässä asemassa Mitä tahansa tarinaa ei voi syöttää lapselle: ei hahmota omaksi, joutuu etsimään juonta Tarinan on tunnuttava omalta ja minäkuvaa vahvistavalta Lapsi vaistoaa, jos tarina ei ole aito tai ymmärrettävissä osaksi omaa identiteettiä Jos lapselle on rakennettu aukoton kuva itsestä - tuntee itsensä ehyeksi Jos jokin pala puuttuu - joutuu pahimmillaan etsimään sitä läpi elämänsä, eikä tule tarinan kanssa toimeen: on levoton olo tai vaikeuksia ihmissuhteissa Identiteetti on ymmärrettävä kasvun kannalta jatkuvasti muotoutuvana rakennusaineena kasvatusvuorovaikutuksessa kotona, päiväkodissa ja koulussa jne. 7/2013 Arja Lundán 39

40 Identiteetti prosessina: 1)Yksilöllinen kertomus: millainen olen persoonana, kuka olen, mistä tulen (esim. lapsena, aikuisena) 2) Yhteisöllinen kertomus: kuka olen jäsenenä, minne kuulun, ketkä ovat ystäviäni, millaisia rooleja minulla on luokassa 3) Kulttuurinen kertomus: kuka olen maailmassa, millainen paikkani on ja mistä haaveilen. Arja Lundán 7/

41 Identiteetin rakentumisprosessin kolme vaihetta 1) Hajanainen käsitys itsestä, sieltä täältä muistikuvia ja tietoa. Alustava esiymmärrys itsestä, tarinoita ei ole vielä järjestetty. 2) Juonellinen kokonaisuus itsestä hahmottuu, jäsentyy ja järjestyy. 3) Tarinan voi ottaa itselleen ja sitä voi uudelleen muokata eri versioiksi tilanteiden mukaisesti. Arja Lundán 7/

42 Identiteetti jatkokertomuksena Kun perheet hajoavat, ne myös rakentuvat uudelleen, jäsentyvät ja muuttuvat vaikutus lapsen/nuoren identiteettiin kuuluttava tarinaan oltava aukoton, riittävän looginen tarina. Opittavilla asioilla oltava yhteys omaan identiteettiin eheyttävä vaikutus: kuka olen? Arja Lundán 7/

43 Positiivisuuden voima Identiteettiä vahvistava tarina sinä olet hyvä tässä Myönteinen tarina on helpompi omaksua ja muodostaa itsestä myönteinen käsitys. Älä rakenna mitättömän identiteettiä: älä vähättele, mitätöi! Opeta muita arvostava käyttäytyminen! 7/2013 Arja Lundán 43

44 Miten tuen yksilöllistä oppimista? Auta löytämään oma oppimistyyli: yksin vai yhdessä? Oppiaine voi kiinnostaa, jos on mahdollisuus yhdistää omakohtainen kokemus asiaan. vrt. irrallisuuden tunne Kytke opittava asia lapsen tarinaan tai mielekkääseen kokemukseen. 7/2013 Arja Lundán 44

45 Miten tuen identiteetin kehitystä? Miten autan lasta löytämään kielteisten tekojen taustalta hyviä pyrkimyksiä? Mieti jokin väärä teko, jonka lapsi olisi tehnyt. Mieti sitten, mitä hän on saattanut tarkoittaa, mihin hän on saattanut pyrkiä teollaan. Arja Lundán 7/

46 Aiempien kokemusten merkitys Aivoradat, joita ei ole kehitetä lapsena, jäävät pois käytöstä. Toistamme myöhemmin eri vaiheissa aiempia lohdutuskokemuksia. (Alle 3-v. opitut tavat ja läheisyys tärkeitä, keskitysleiri -esimerkki.) Jos lapsi/nuori saa lohtua/tukea/neuvoa luonnollisesti läheisiltä ihmisiltään vaikeissa tilanteissa, hän jatkaa tätä tapaa läheisten ihmisen kanssa myöhemminkin tapa automatisoituu. Jos hän ei saa lohtua tai tukea, hän saattaa kehittää jonkun muun tavan lohtuun/tukeen: esim. tupakka/alkoholi/varhaiset seurustelusuhteet... 7/2013 Arja Lundán 46

47 Havaitse lapsesi traumaattiset kokemukset Piirteitä: Lapsi/nuori ei reagoi, kavahtaa kosketusta, poissaoleva, pelästyy ääniä, säikähtää herkästi, yrittää sovitella, mielistellä tai muuttuu näkymättömäksi eli koittaa sulautua seinäpaperiin. HUOMIO: Vältä ylidiagnosoimasta eli tekemästä yleisiä johtopäätöksiä. 7/2013 Arja Lundán 47

48 Miten hyödynnän tätä tietoa arjessa? Mielikuvaharjoittelulla liikkeelle: millaisen tarinan haluaisit mieluiten itsestäsi kuulla? Perusideana on muuttaa lapsen/perheen epätoivoista/toivotonta kertomusta toiveikkaammaksi. Pohdi mielessäsi, toimitko lapsen/nuoren epätoivoisen tarinan vahvistajana? Toivotonta tarinaa ei saa vahvistaa, se ei auta lasta. Arja Lundán 7/

49 Itseään toteuttava ennuste? Nöyryyttävät koulukokemukset jättävät pysyvät arvet ja toistuvat epäonnistumiset voivat aiheuttaa pysyviä tunnevaurioita. Tunnen, ettei minusta ole mihinkään! Vielä vanhempanakin tulee tunne, että joku arvostelee tekemisiäni. Itkupilli-esimerkki: jos jollekin on hoettu lapsena niin, hän alkaa itsekin uskoa siihen: valheellisten muistojen oikeellisuus kasvaa ajan kanssa - Leimaamisen mekanismit on hyvä tunnistaa ja välttää niitä! Arja Lundán 7/

50 Kuinka vartutaan kuningaskunnan tyranniksi? Adoptoitu Sebastian varttui kuningaskunnassaan tyranniksi: sai aina kaiken haluamansa, kävelyreittiä myöten. Valitsi vieraat ja sääti keskusteluaiheet. Kuulovammaista lasta säälittiin, hänelle sallittiin yletön vedenlotraus kylppärissä Hans-Peterin huutokohtaus: usein jo vaikeneminen riitti, sitten hän alkoi muuttua siniseksi kaikki alkoivat tanssia hänen pillinsä tahdissa! Perheen ainoa lapsi oli saanut töötätä auton torvea, nyt tämä säätelee perheen kaukosäädintä, valoja (Körö körö -kirkkoon -esimerkki, äiti yöpaidassa -esimerkki) Arja Lundán 7/

51 Miten manipulaatiokeinot voivat ilmetä? Lapsilla viivyttelynä nukkumaanmenossa / nuorilla kotiintuloaikojen uhmaamisena Kieltäytymisenä ruuasta/vessassa käynnistä/suihkusta perustoiminnoista ei kuulu palkita Typerän esittämisenä Sairaan esittämisenä tai todellista sairaamman Väkivallan käyttönä Heikkouden esittämisenä Syyttämisenä Viehätysvoimaan turvautumisena Ehdottomana auttamisen haluna jne. Arja Lundán 7/

52 Riko kaava Mitä odotetaan lapselta ikävaiheen mukaisesti? Lapsi osuu syömisen ja nukkumisen kanssa vanhempien arimpaan paikkaan (elintärkeää) Jos vanhemmat häviää valtataistelun, se selvittää lapselle/nuorelle hänen voimansa suuruuden. Toimintakaavojen toistuminen ja jatkuva oikuttelu on pysäytettävä ajoissa! Arja Lundán 7/

53 Lapsen/nuoren vapaus ja valta johtaa pakon vankilaan Jos saa sortaa aikuisia ja saa tahtonsa läpi, niin hänelle on suotu vapaus ja valta. Vapaus ei tuo turvallisuutta, vaan johtaa pakonomaiseen hallitsemiskokemukseen Jos kukaan ei aseta rajoja, lapsi on turvaton ja etsii rajoja siksi hän menee oikuttelussaan niin pitkälle uskoen vanhempien sietokyvyn loppuvan odottaa rajoja Arja Lundán 7/

54 Mitä neuvoksi vallanhimoisen lapsen/nuoren vanhemmille? Lapsen tahtoon ei pidä mukautua rajattomasti lapsi/nuori ylirasitettu sellaisen tunteen vallassa. Lapsi/nuori selvittelee voimiansa ja mahdollisuuksiansa rajoja hakemalla kunnioita hänen aikaansaannoksiaan ja pidä kiinni rajoista Lapsen/nuoren kehitykselle on tuhoisaa, jos hän huomaa aikuisen olevan häntä heikompi odottaa turvaa ja neuvoja, joita kaipaa silloinkin, kun käyttäytyy provosoivasti Arja Lundán 7/

55 Miten vallanhimo vaikuttaa lapseen? Ei pysty rentoutumaan, kärsimätön ja levoton Oltava valppaana ja puolustusasemissa: Ei, en halua! On tarkistettava, vieläkö hänen valtansa toimii hänen valtakunnassaan. Pakottaa itsensä keskipisteeksi, mikä aiheuttaa perheen arkeen jännittyneisyyttä ja paineita. On jatkuvassa stressitilassa, ettei näyttäisi heikolta vanhempiensa silmissä. Arja Lundán 7/

56 Vallanhimosta sopeutumiseen Mitä epävarmempi ja rasitetumpi lapsi /nuori on, sitä enemmän hänen on käytettävä hallintakokemustaan. On kapinoitava täysillä, vaikka olisi sisältä jo aivan rikki. Lapsi/nuori rentoutuisi jo mielellään: Ei voi, koska vanhempia on koko ajan hallittava! Arja Lundán 7/

57 Vallanhimoinen lapsi raivoaa Lapsi pitää kiinni hallitusohjelmastaan: hän ei voi olla muiden kanssa, koska siinä joutuu mukautumaan toisten ajatuksiin, eikä saa olla keskipisteenä. Ei saa missään tapauksessa hävitä, siinä katoaa valta pakokauhua Kohtalona on juuttua raivoonsa, koska ei pysty irtautumaan tunteesta. Sokeana raivosta vrt. kiukunpuuska on ohimenevä. Arja Lundán 7/

58 Miksi vallanhimoinen ei voi sovitella? Sovittelu ei kuulu vallanhimoisen tapoihin. Takertuu omaan turvajärjestelmäänsä. Hän rakentaa linnakkeen itsetunnolleen, jossa muurina on valta-pätemis- ja ylemmyysvaatimukset. Voimat kuluu taistelussa: sisäänpäin kääntyneisyys, taantuminen, ahdistuneisuus, viehätysvoima, aggressiivisuus tai ovelat tihutyöt, syyllisten osoittelu, auttajan oireyhtymä, tekeytyy sairaaksi jne. Arja Lundán 7/

59 Missä iässä vallanhimon vaiheita voi havaita? Symbioottinen sidos kääntyy päälaelleen: äiti ei johdata lasta, vaan lapsi äitiä. kuin näkymätön naru, josta lapsi liikuttelee äitiään. Vierastamisvaiheen poisjäänti: ei ole sitoutunut äitiinsä, joten ei kaipaa, eikä vierasta. Uhmakauden poisjäänti: lapsi ei ole tarvinnut uhmaa Ei ole asetettu rajoja, on saanut päättää kaikesta. Sosiaalinen kehitys: toisten halveksiminen, rakastaa toista vain ottaakseen tältä vastaan ja hallitakseen tätä. Arja Lundán 7/

60 Milloin vallanhimoisen maailma sortuu? Perheen keskipisteen aseman menetys pikkuveljen tai -siskon tullessa kokeilee epätoivoisesti ilkimyksen roolia. Sopeutumispakko koulussa ei saakaan kymppiä kokeista. Ilmenee muita oppimisvaikeuksia tai häiriöitä: änkytys, kömpelyys urheilussa, sanasokeus ym., jotka pakottavat joko harjoittelemaan enemmän tai kokemaan avuttomuuden tunteen. Arja Lundán 7/

61 Silloin, kun vallanhimoisen maailma luhistuu vanhempienkin maailma voi revetä liitoksistaan! Usein vanhemmat pettyvät itseensä, koska he ovat yrittäneet peitellä murhenäytelmän rooleja, säädellä ja puolustaa lastaan. Vasta käytöshäiriöiden tai oppimisvaikeuksien ilmeneminen paljastaa odotusten ristiriitaisuuden. Koulusta tulee tieto: Lapsestani onkin tullut häirikkö! Miten se on mahdollista, meidän pieni kullanmuru! Miten siitä yhdessä yössä tuli tuollainen kovanaama? Arja Lundán 7/

62 Missä ovat minun tarpeeni? Kun vallanhimoisesta lapsesta tulee häirikkö, asetelma kodissa voi muuttua Hukkaan meni kaikki vaivannäkö! - voivottelua Keneltä lapsi on perinyt tuon tavan? -syyttelyä Äiti/isä maanittelee lastaan: Voisitko kultaseni, ethän kultaseni lapsi ei kestä ristiriitaista, latistettua kasvatussävyä, lepertelevää teennäisyyttä ja vanhempiensa heikkoutta, vaan odottaa lujuutta, jolloin alkaa taas lapsen vastahyökkäys Arja Lundán 7/

63 Mitä suuttuessa tapahtuu? Ajatukset pyörii vain yhdessä asiassa Ei pysty keskittymään muuhun, eikä ajattelemaan kovin selkeästi Aivot ovat virittyneet hälytystilaan, ne ovat hälytysvalmiudessa Verenkierto, voima, lihakset jäykistyvät ja puristuvat (kädet, leuka) Ihminen valmistautuu nopeaan hyökkäykseen Onko tässä kohdassa mahdollisuus vielä valita? 7/2013 Arja Lundán 63

64 Kuritanko liikaa lastani? Jokin jäähdyttelypaikka voi auttaa aikuistakin miettimään tunteitaan. Rusina, lasi vettä, hyräily. Tee muutossarake, jotta osaat seuraavalla kerralla toimia paremmin. On hyvä, että tietää toimineensa väärin, jos se auttaa toimimaan oikein. Lyöminen on kiellettyä, tunteet eivät. Uudet perinteet vanhojen tilalle. Fyysiset kuritusmenetelmät ja ankara kasvatus eivät auta lasta. Tulee pelko virheistä. 7/2013 Arja Lundán 64

65 Mieti ratkaisuja vaikeissa tunteissa? A) Jos alistun: en aiheuta hämminkiä, mutta annan pois päätösvallan. B) Voin poistua tilanteesta ja paeta taistelusta. Riita ehkä vältetään. C) Voin toimia reilusti ja rakentavasti: kerron asiantilan lyhyesti ja selvästi sekä ehdotan ratkaisua. Selviän tästä provosoitumatta! 7/2013 Arja Lundán 65

66 Voit tunnustella vaikeaa tilannetta: Havaitse tärkeät tunnusmerkit: Non-verbaaliset havainnot: tauot, elekieli, ilmeet, äänensävyt, huokaukset, kysyvät katseet, pään pudistukset, nyökytykset jne. Havaitse pyrkimys yhteistyöhön ja tue sitä: Edetäänkö siis näin? (Älä mulkoile tai pyörittele silmiäsi) Havaitse erimielisyys, vältä väärinkäsitystä: Ollaanko etenemässä samansuuntaisesti? Arja Lundán 7/

67 Edistä, älä ole esteenä Motivoi ja innosta: Tämä ratkaisu voisi innostaa! Tulokseen tähtäävä toimintatapa: Mitä ajattelet lopputuloksesta ja kuinka siihen päästään? Uhkaa tiedusteleva tapa: Mikä olisi pahinta, mitä tässä voisi mennä pieleen? Yhteiseen hyötyyn tähtäävä: Miten tämä voisi hyödyttää? Mikä suunnitelma voisi toimia jatkossa? Välttämättömyys/pakko: Mikä olisi aivan välttämätöntä? 7/2013 Arja Lundán 67

68 Hyödyllisiä kysymyksiä hankalissa tilanteissa esim. opettajan kanssa keskustellessa: Muutoskysymys: Oletteko jo kokeilleet tätä, tämä on tepsinyt vastaavassa tilanteessa? Poikkeuskysymys: Miten olette toimineet silloin, kun kaikki ei ole mennyt aivan nappiin? Arviointikysymys: Mitä pitäisi tehdä, että pääsisimme asiassa eteenpäin? Onnistumiskysymys: Ymmärrän tilanteen nyt tarkemmin. Ymmärrän nyt vaikeuden paremmin. (Sovellettu aineistosta Opas kouluneuvotteluihin. 7/2013 Arja Lundán 68

69 Vahvista, voimista, älä latista tai heikennä Muista tavoitteellisuus yhteisen hyvän edistämiseen opettajan kanssa. Opettaja voi odottaa suuntaa ja tavoitteita kotoa, kerro niistä. Lasta ja perhettä ei voida jättää oman onnensa nojaan pyydä suuntaviittoja ammattikasvattajilta/ope/koulukuraattori jne. Henkilökohtaiset tavoitteet kasvatuksessa konkretisoitava, jotta kehittymistä voidaan peilata. (Jyrhämää 2003 ja Tahkokalliota 2001 mukaellen) 7/2013 Arja Lundán 69

70 Mitä tehdä, jos Ville/Venla on vihainen ja turhautuu itseensä? 7/2013 Arja Lundán 70

71 Ratkaisuehdotuksia: Ennakoi varoitusmerkkejä. Mikä laukaisee kohtauksen? Sanoita tunteita: Ymmärrän/näen, että olet vihainen Muista virittäytyä tunnetilaan: rytmi, äänenpaino. Hyssyttely voi turhauttaa. Älä kiihdytä lasta enempää. Sopikaa ennalta strategia, ettei tilanteessa toimita ajattelematta. Opeta sisäinen puhe eli kertomaan hiljaisesti itselleen: Kyllä tämä tästä, kunhan rauhoitun. Tunnustele ja kysele, mitä kielteisten tekojen taustalla on. Anna toimintaohjeet ja tilaisuus korjata käytös mahdollisuus hyvittää teko. 7/2013 Arja Lundán 71

72 Kalle/Kerttu kiroilee/syljeskelee, mitä tehdä? 7/2013 Arja Lundán 72

73 Ratkaisuehdotuksia: Jätä huomiotta ja harhauta esim. pyydä mukaan johonkin tärkeään/mukavaan tekemiseen. Siirry kauemmas, älä vahvista huonoa käytöstä vaivautumalla siitä. Kiinnitä huomiota hyvään käytökseen ja palkitse siitä mahdollisimman pian. Suusta hyppäävät sammakot voi vaihtaa lennossa toiseen. 7/2013 Arja Lundán 73

74 Leevi/Lotta ei tottele aikuista tai lintsaa tunneilta koulussa, mitä tehdä? 7/2013 Arja Lundán 74

75 Ratkaisuehdotuksia: Luo positiivinen suhde toimikaa heti yhteistyössä (koulussa opettajan kanssa) Mieti, mitkä keinot ovat aiemmin toimineet vastaavissa tilanteissa. Muista lapsen/nuoren aikuisennälkä Joskus auttaa suora puhe vrt. epäsuora Älä viitsi! on kuin kannustaisi tottelemattomuuteen. 7/2013 Arja Lundán 75

76 Milloin huolestua käytöksestä? Jos käytös on vaaraksi lapselle tai muille Jos se vaikeuttaa lapsen ja aikuisen toimintaa huomattavasti/häiritsevästi/merkittävästi Jos se rajoittaa lapsen mahdollisuuksia oppia Jos se aiheuttaa paineita lähiympäristössä/lähipiirissä Jos käytös ei vastaa lapsen ikää tai kehitystä tai kulttuuria 7/2013 Arja Lundán 76

77 Kiitos! Kysymyksiä saa esittää. Yhteystiedot: Arja Lundán 7/2013 Arja Lundán 77

78 Luennolla esitettiin kysymyksiä mm. näistä aiheista: Miten kesyttää tiikeri? Mitä tehdä, jos lapsi raivoaa tai toimii kielletyllä tavalla? Luennolla tuli esille osallistujien esittämiä keinoja esim. miten voi kiinnittää huomion muuhun asiaan tai tehdä jotain yllättävää, jolloin lapsen huomio kohdistuu johonkin toiseen asiaan. Osallistujat kehottivat myös nimeämään ja sanoittamaan tunteita, jotta lapsi tunnistaa ne ja oppii ymmärtämään, mistä tunteet johtuvat. Miten puhua lapsen identiteettitarinasta silloin, kun tarina tuntuu vaikealta tai liian yksityiskohtaiselta? Vastaukseni: Jokaiselle on tärkeää voida muodostaa ehyt tarina itsestään. Vanhempien kannattaa edetä lapsen ikäja kehitysvaiheen mukaisesti siten, ettei kerrota liian varhain kaikkia yksityiskohtia, mutta siten, että siitä voi myöhemmin muodostaa aukottoman ja myönteisen tarinan. Voi miettiä esimerkiksi, miten kertoa, jos lapsi kysyy, miten vauvoja syntyy. Silloinkaan ei tarvitse sepittää haikaratarinoita, silti yksityiskohtia ei tarvitse kertoa. Usein adoptiolapset saattavat piilottaa ruokaa, mitä se tarkoittaa? Vastaukseni: Kannattaa katsoa tilannetta etäämmältä, jolloin erottaa paremmin, mitä toiminnan taustalla on. Lapset ovat yksilöllisiä, mutta joskus kyse on siitä, että ruokaa ei ole ollut riittävästi saatavilla aiemmin ennen adoptiota. Ruuan piilottamisesta on helposti saattanut tulla opittu toimintatapa. Aamupäivän luennon alussa pyysin paperilla vastauksia alla oleviin kysymyksiini, jos et vielä ole ehtinyt vastata, voit tehdä sen vaikkapa sanomien kautta. Kertoisitko a) haasteellisista ja toisaalta myös b) onnistuneista tilanteista lapsen kanssa. Mitä haluaisit nostaa esille, jos ohjeistaisit muita? Käytän vastauksia anonyymisti ja luottamuksellisesti omissa julkaisuissani siten, ettei vastauksista voi tunnistaa ihmisiä. Kiitos jo etukäteen vastauksestasi! 7/2013 Arja Lundán 78

Dialogisuus päiväkodin arjessa

Dialogisuus päiväkodin arjessa Dialogisuus päiväkodin arjessa SLK-talon auditorio, Pasila, KT Kasvatusneuvoja, Koko Ihminen OK Tutkimukseni innovatiivinen osuus 1) Miksi lapsi toimii kuten hän toimii? 2) Miten päästään vaikean tilanteen

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi Perhepäivähoidon kehittämisseminaari 24.-25.9.2014 Työpäiväkirja-aineisto: kerätty keväällä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Sisältö 08:15 aamukahvi ja ilmoittautuminen 08:35 luonteenpiirteiden uudelleenmäärittelyä 09:10 jännittämisen ja stressinhallinnan yleinen teoria ja jännittämisen taito

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Lapseniko villipeto?

Lapseniko villipeto? Lapseniko villipeto? Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi Aggression hallinta on oppimisprosessi Opitaan tuntemaan itseä ja

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Mikä on tunne? Kehollinen tuntemus, sisäinen kokemus ja lisäksi mukana sosiaalinen ulottuvuus:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot