Lämpimästi tervetuloa!

Transkriptio

1 Adoptioperheiden kesätapaaminen, Harjattula, Turku Lämpimästi tervetuloa! Aamupäivän luento klo: Miten tunnistaa temperamentit ja lähestyä lasta oikealla tavalla? Iltapäivän luento klo: Miten tukea lapsen kehittyvää identiteettiä ja myönteistä minäkuvaa? Arja Lundán KT, kasvatusneuvoja, adoptiolapsen äiti 7/2013 Arja Lundán 1

2 Kasvatuksessa ennakointi ja opastus sekä kunnioittava asenne auttaa Onko jäähypenkki/aresti/eristäminen omaan huoneeseen oikea ratkaisu lapsen huonoon käytökseen? 7/2013 Arja Lundán 2

3 Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995). 7/2013 Arja Lundán 3

4 Reagointitavat Ahdistuva Räiskähtelevä Vetäytyvä Levoton 7/2013 Arja Lundán 4

5 Räiskähtelevä Tahtotunne, voitontahto, vallanhalu, rajat ja itsesäätelyn puute tunnetaidoissa. Uusia tapoja nyrkkien tilalle Helposti yllytettävissä, uhkarohkea Pura energia peleihin sekä liikuntaan. Jäähdyttelytila, rauhoittumispaikka jne. 7/2013 Arja Lundán 5

6 Levoton Turvaton, rajaton, siirtymätilanteissa vaikeuksia, ei pysy aloillaan, tuuliviiri, tunteet näkyvät ja kuuluvat, hajamielinen, hermostuu herkästi. Älä mene touhotukseen mukaan! Kontaktimuovilla laminoidut kuvat: pukemisesta, suihkusta, hammaspesusta jne., kosketus, munakello, tiimalasi (oma esim.), strukturointi, koritehtävät jne. auttavat. Näytelmä, teatteri, jumppa, joukkuelajit. 7/2013 Arja Lundán 6

7 Vetäytyvä Ei pidä kosketuksesta, läheisyys tuottaa vaikeuksia esim. kiinnittyminen ryhmään. Rohkaise ujoa. Sisäänpäin kääntynyt. Keskittyy hyvin, joten kehu siitä. Opeta puolustamaan itseään: Minua ei tuupita. Itkuherkkä vihaisena. Anna rauhoittumistila. 7/2013 Arja Lundán 7

8 Ahdistuva Tunteisiin juuttumista, ei ole keinoja erotella, mihin ne liittyvät Huomaan, että sinua harmittaa! Ulkopuolisuuden tunne, uhmakkuus. Älä syyttele virheistä miettikää yhdessä, miten vaikeista tunteista pääsee yli yhdessä ja mikä yhteistyössä kannattaa. Motivointi yhteistyöhön. Kokeile maalausta, musiikkia, piirrä tunteita jne. 7/2013 Arja Lundán 8

9 Pohditaan yhdessä: Miten tuet lapsesi temperamenttia ja tiedostat perheenjäsenten erilaiset reagointitavat? Nopea lapsi - nopea aikuinen Nopea lapsi - hidas aikuinen Hidas lapsi - hidas aikuinen Hidas lapsi - nopea aikuinen 7/2013 Arja Lundán 9

10 Käännetään heikkoudet vahvuudeksi Harkitseva Rohkea Rauhallinen Empaattinen 7/2013 Arja Lundán 10

11 Räiskähtelevästä rohkea Saa ihailua osakseen rohkeudesta ja voimasta. Uskallusta riittää uusiin asioihin ja vaikeidenkin asioiden harjoitteluun. Kokeile fantasiaroolia, voimahahmoja. Voit kokeilla ulkoistaa ongelman eli muuttaa sen harjoiteltavaksi taidoksi, jolloin ei puhuta ongelmasta, vaan uudesta, kehitettävästä taidosta. 7/2013 Arja Lundán 11

12 Levottomasta empaattinen Herkkä tunnetaidoiltaan, menee mukaan niin hyvässä kuin pahassakin Oppii yhteistoiminnan ja ryhmän kautta katsomalla mallia, kun muutkin tekevät. Hyvät kommunikaatiotaidot ja pelisilmä, joita kannattaa hyödyntää keskusteluissa. 7/2013 Arja Lundán 12

13 Vetäytyvästä rauhallinen Itsenäinen, osaa säilyttää salaisuudet, osaa arvioida tilanteita. Osaa harkita, mihin mennä mukaan ja mihin ei. Ei ole yllytyshullu, tästä voi antaa myönteistä palautetta. Kykenee vastuu- ja luottamustehtäviin sekä pystyy ylläpitämään ihmissuhteita, mutta tarvitsee apua niiden solmimisessa. 7/2013 Arja Lundán 13

14 Ahdistuvasta harkitseva Tekee mielellään tavoitteiden mukaisia tehtäviä, ottaa vastaan neuvoja, oppii tekemään itsenäisiä päätöksiä. Pystyy puhumaan tunteistaan helpommin esim. musiikin/nallen/sarjakuvan/elokuvan avulla. Mitä niille hahmoille tapahtuu ja miltä niistä tuntuu? Saattaa tarvita vain sopivia tapoja ilmaista tunteitaan, jotta hahmottaa tilanteen. 7/2013 Arja Lundán 14

15 Miksei lapsi haluaisi toimia oikein? Jos lapsi toimii väärin, hän ei osaa toimia oikein. Mieti, mitä lapsi toiminnallaan saavuttaa? Jos lapsi toimii toistuvasti kielletyllä tavalla hän ajattelee, että kielteinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota lainkaan! 7/2013 Arja Lundán 15

16 Miten tuetaan lapsen vuorovaikutustaitoja? Vuorovaikutustaitojen kehittäminen harjoittelemalla: leikeissä peleissä piirtäen maalaten muovaillen roolinottoa, roolinvaihtoa pettymyksen sietokykyä syy-seuraussuhteet sarjakuvina tunteet väreinä mielikuvitushahmoja Tunteiden nimeäminen ja sanoittaminen auttaa lasta Tunne ei tunnu vain pelottavalta möykyltä! Arja Lundán 7/

17 Vältä kasvojen menetystä Kasvojen menetys eli nolaaminen (häpeän tunne) ei auta lasta. Käytä apuna huumoria, anteeksipyyntöä, hyvitysmahdollisuutta.(ks. Goffman 1955; Goffman1967; Goffman1983.) (vrt. face work/ aasialainen kulttuuri) Ole jämäkkä, mutta ystävällinen, lempeä, mutta päättäväinen. (vrt. hyvä esimies) 7/2013 Arja Lundán 17

18 Miten suojamekanismi toimii, kun se on kehitetty puutteellisiin oloihin? LAPSEN TOIMINTA MITÄ SE TARKOITTAA? roikkuu jaloissa jatkuvasti pelkään läheisen menetystä ei vierasta ketään kukaan ei ole erityinen (vaihtuvat hoitajat) on sulkeutuneen oloinen ulkomaailma ollut liian pelottava kohdata manipuloi etsin turvaa vailla sisäistä kontrollia tuhoaa kaiken ja on tyytymätön jatkuvasti häpeän tunne: tuhoan, ennen kuin petyn kontaktivaikeudet pettyminen tekee liian kipeää ahneus tai kyltymättömyys mielihyvän puuttuminen varhaisina vuosina 7/2013 Arja Lundán 18

19 Kalastelu saattaa usein auttaa, sillä käyttäytymisen taustalla voi olla eri syitä: Onni on, että lapsi vierastaa! yleinen huudahdus adoptiovanhempien suusta, sillä kiintymyssuhde on tiivis silloin. Eräs Venäjältä adoptoitu Antonin tapaus: Eihän se olekaan kuulovammainen tai autistinen! (Puolen vuoden kuntoutuksen ja kuulolaitteen laittamisen jälkeen) Kuulemattomuus olikin Antonin tapa paeta omaan maailmaan. Autistisuus merkitsi, että ulkomaailma on saanut pojan sulkeutumaan, koska oli tapahtunut liian pelottavia asioita. 7/2013 Arja Lundán 19

20 Millaisia hankaluuksia vuorovaikutukseen voi liittyä perheessä? hakumatka (olosuhteet, taudit, hygienia, aikaero, väsymys) kielivaikeudet lapsen kanssa (kielimuuri vaikeuttaa tutustumista, kontaktit, pelot, tottumukset, rytmit ja tavat) kiintymyssuhteet; kiintyy vain toiseen vanhempaan tai ei kumpaankaan (estynyt/estoton kiintymyssuhdehäiriö tilanne turhauttaa) ristiriitainen käytös (ahmii, sulkeutuu, raivoaa, itkee) epävarmuus lapsen terveydentilasta (puutteelliset/epätarkat terveystiedot, heikko/puutteellinen terveydenhoito tms.) lapsen tavat/perheen erilaiset tavat tai aliravitsemus/köyhyys/puute tilanteen tai aikaeron aiheuttama aikuisten väsymys, epävarmuus, katkeruus, masennusoireet (vaikka lapsi on kauan odotettu, erityisen toivottu, silti vanhemmilla ristiriitainen ja syyllinen olo, häpeän tunne tms.) 7/2013 Arja Lundán 20

21 Kiukkumittari O-viiva kullekin päivälle, käytöskäyrä motivoi, asteikko voi auttaa ymmärtämään kiukun määrää konkretisoi kiukun määrän, jolloin sitä on helpompi hallita. (Oma palkkiotaulukko -esimerkki) Tunnejana (lattialla) Mene seisomaan siihen kohtaan asteikkoa, miten vihaiseksi/onnelliseksi itsesi tunnet eri tilanteissa auttaa ymmärtämään, miten on kehittynyt tunteidenhallinnassa. Arja Lundán 7/

22 Kesytä raivo Suorat vrt. epäsuorat käskyt Kerro, mitä lapselta odotetaan. Mitä mistäkin teosta seuraa? Palkkiot ja rangaistukset on oltava toteutettavissa ja ne kannattaa miettiä etukäteen yhdessä lapsen kanssa. Kiehumispisteessä kohtuuttomia/toteuttamiskelvottomia rangaistuksia: Et pääse viikkoon ulos! tai Naulaan sinut seinään, jos et lopeta! ks. (Daniel Hughes) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus: Huh, kylläpä on kurja tilanne! Olipa rankka päivä! 7/2013 Arja Lundán 22

23 Keinoja jumiutuneelle Pilko tehtävät osa-alueisiin. Auta hahmottamaan tehtävän alku, keskikohta ja loppu. Varmista, että hän on ymmärtänyt tehtävänannon. Kehu ja kannusta, jätä moittimatta unohduksista. Varmista, ettei ole liikaa virikkeitä ja ärsykkeitä (esim. ikkunan vieressä tai tv auki, kun tekee läksyjä). Kerro, mikä itseäsi on auttanut vaikeissa tunteissa ja miten olet selvinnyt niistä. Kerro, että tunteita kuuluukin tuntea, etteivät ne ole vaarallisia. Opeta erottamaan tunnetilat ja puhumaan niistä. 7/2013 Arja Lundán 23

24 Myönteinen tapa toimia Tunnetila tarttuu helposti, varsinkin kiukku. Tartuta hyvä tunne, rauhoita tilanne. (ks. Cacciatore Cacciatore 2011; Sinkkonen 2011.) Haasteellinen lapsi ei suunnittele etukäteen pilaavansa jonkun päivän käytöksellään. (Korvenkallas 2011; Pohjankunnas 2011.) Lapsi tarvitsee opastusta ja toistoa, miten toimia oikein. (ks. Furman 2010; Greene 2006.) 7/2013 Arja Lundán 24

25 Pidä aikuisen rooli älä ota kiukkua henkilökohtaisesti päällesi Lapselle ominainen tapa on edetä suoraviivaisesti miettimättä vaihtoehtoja, käyttäytymistä (Cacciatore 2011;Lundán 2009). Joustamaton + joustamaton = räjähdys Toivoton + toivoton = epätoivo Mietitään yhdessä, mikä auttaa tunteiden purkuun. Tunne ei ole vaarallinen ja se menee ohi. Seuraavalla kerralla sujuu jo paremmin. (Cacciatore 2011.) 7/2013 Arja Lundán 25

26 Raastavat tunteet purettava johonkin tai jollekin Jos aikuinen sietää lapsen repivät tunteet, lapsen on helpompi sietää ne myös itse. Luottoaikuinen tärkeä Toi sietää mua, toi on vahva! Lapsi uskaltaa näyttää tunteensa ja kertoa niistä. Useimmat lapset ottaisivat mieluiten sankarin viitan, jos sitä heille tarjotaan. (ks. Cacciatore 2007;Cacciatore 2011; Salmivalli 2005). 7/2013 Arja Lundán 26

27 Anna aikaa lapselle TV:stä tuttu Supernanny: keskivertovanki ulkoilee enemmän kuin lapset ja nuoret Koirakin saa enemmän huomiota kuin lapset ja nuoret 15-vuotias kirjoitti HS:n mielipidepalstalle pyynnön vanhemmilleen (2013). Vaikka sanon vastaan, toivon, että jaksat ohjeistaa ja neuvoa minua! 7/2013 Arja Lundán 27

28 Poisoppiminen pinttyneistä tavoista Myönteisen huomion avulla kielteinen toiminta vähenee. Vähennetään käskyjä ja kieltoja. Tehdään ohjeista selkeitä ja yksinkertaisia, helpotetaan niiden muistamista. Palkkiojärjestelmän oltava välitön, johdonmukainen ja ennalta sovittu lapsen/nuoren kanssa. Jotain mukavaa yhdessä tekemistä luvassa. 7/2013 Arja Lundán 28

29 Mistä tunnistaa taitovaje? Vaikeus tunnistaa syy-seuraus -suhteita. Heikko turhautumisen, pettymyksen sietokyky (tulistuvat tai ahdistuvat) Vaikeus siirtyä toiminnasta toiseen (juuttuvat) tai odottamaton muutos aiheuttaa kriisin (rutiiniriippuvaiset) Suoraviivainen toimintatapa (impulsiiviset) Ne, joiden ensireaktio usein kielteinen, jos on kyse uudesta suunnitelmasta, ehdotuksesta tai pyynnöstä. (räiskähtelevät, rutiiniriippuvaiset jne ) 7/2013 Arja Lundán 29

30 Opeta ihmissuhdetoimintaa Näytä, miten vaihdetaan vaihdetta eli siirrytään toiminnasta toiseen. ja miten impulssit hallitaan, tunteita säädellään ja sosiaalisia taitoja kehitetään. Oisit kuunnellut, mähän sanoin jo. -esimerkki. Mieti, mitkä tekijät toimivat kohtauksen laukaisijoina? Ennakointi voi auttaa. Syitä lapsen toiminnan vaikeuteen: 1)kognitiivisen toimintatavan vaihtaminen eli ajattelutavoista siirtyminen 2)organisointi & suunnittelutaidot 3)tunnereaktion eriyttäminen eli kyky erottaa ongelman laukaisema tunnetila. 7/2013 Arja Lundán 30

31 Mistä tunnistaa haasteellinen käytös? Pakko-oireisuus. Lapset alkavat toistamaan jotain rituaalisesti, koska se lieventää heidän ahdistustaan. He eivät kykene käsittelemään ahdistusta muulla tavoin. Keksi muita tapoja. Heikko tunteiden lukutaito. Sos. vihjeet ja merkitysvivahteet menee ohi rajallinen määrä vaihtoehtoisia toimintatapoja kuten töniminen, keskeyttäminen tai hihittäminen. Harjoittele tunteita (ilmaukset). Impulsiivisuus. Etenevät impulssien vietävänä. Harjoittele järjestelmällisyyttä, systemaattisuutta, huolellisuutta. Väkivaltaisuus. Epäonnistumisen tunne aiheuttaa raivon. Anna uusi toimintamalli: mielikuvamaisema, rusina suuhun tai poistuminen paikalta. 7/2013 Arja Lundán 31

32 Auta lasta voittamaan turhautuminen Aikuinen voi olla kiinnittämättä huomiota pikkuvirheisiin. Aikuinen kutsuu neuvotteluun ratkaisukeskeisesti (ehdottaa kahta vaihtoehtoa). Harjoitellaan vastaavaa tilannetta. Aikuinen käyttää reflektiivistä, heijastavaa kuuntelua lapsen huolissa (pehmeämpi, ei-tietäjän positio vrt. kontrolloiva käskyttäjä). 7/2013 Arja Lundán 32

33 Yhteenvetoa Näytä mallia, kerro esimerkkejä. Kerro, mikä on sallittua, mikä ei. Ole johdonmukainen ja selkeä. Sopikaa yhteiset säännöt perheessä. 7/2013 Arja Lundán 33

34 yhteenvetoa Toisto auttaa. Puhu avoimesti ikävaiheittain. Ennakoi vaikeat tilanteet, harjoitelkaa nopeita vastauksia töykeitä kommentteja varten peilin edessä. Aivot kehittyvät 25-ikävuoteen saakka. Pelien ikärajoitukset on tarkoitettu noudatettaviksi. Aivot eivät pysty erottamaan fiktiota ja faktaa aikuisten tavoin. Toimi ukkosenjohdattimen tavoin! 7/2013 Arja Lundán 34

35 Miten tukea lapsen kehittyvää identiteettiä ja myönteistä minäkuvaa? 7/2013 Arja Lundán 35

36 Identiteetti? samuus minuus yhtäläisyys olemassaolo itseys kokemus Identiteetti voidaan ymmärtää kertomuksena ja vastauksena näihin kysymyksiin: okuka olen? omistä tulen? ominne kuulun, minne menen? (ks.bruner 1987; Hall 1999; Huttunen Hyvärinen 2006; Ropo 2010; Ropo 2011) Arja Lundán 7/

37 Kertomus minuudesta Ei ole yhdentekevää, miten lapsesta/nuoresta puhutaan ja millaisia tarinoita hänestä kerrotaan. Vältä rakentamasta mitättömän identiteettiä itselle tai muille! Hän rakentaa identiteettiään muiden kautta peilaa itseään muista hyväksyntä tärkeää! Paikat, joissa identiteetti rakentuu koti, koulu ja harrastukset jne. Arja Lundán 7/

38 Identiteetti kehittyy koko elämän ajan -Identiteetti on kehdosta hautaan muotoutuva, elinikäinen prosessi. -Muotoutuu jo puheen kehittyessä, varhaislapsuudesta alkaen läpi koko elämän rakentuva ja uudelleen muotoutuva -Lapselle ei saa jäädä rypistyneen paperin tunnetta -Lapsen tulisi saada olla riittävä sellaisenaan -Kasvun ja kehityksen kannalta olennaista on, miten välitämme onnistumisen elämyksiä. Arja Lundán 7/

39 Tarinoiden rakentajat merkittävässä asemassa Mitä tahansa tarinaa ei voi syöttää lapselle: ei hahmota omaksi, joutuu etsimään juonta Tarinan on tunnuttava omalta ja minäkuvaa vahvistavalta Lapsi vaistoaa, jos tarina ei ole aito tai ymmärrettävissä osaksi omaa identiteettiä Jos lapselle on rakennettu aukoton kuva itsestä - tuntee itsensä ehyeksi Jos jokin pala puuttuu - joutuu pahimmillaan etsimään sitä läpi elämänsä, eikä tule tarinan kanssa toimeen: on levoton olo tai vaikeuksia ihmissuhteissa Identiteetti on ymmärrettävä kasvun kannalta jatkuvasti muotoutuvana rakennusaineena kasvatusvuorovaikutuksessa kotona, päiväkodissa ja koulussa jne. 7/2013 Arja Lundán 39

40 Identiteetti prosessina: 1)Yksilöllinen kertomus: millainen olen persoonana, kuka olen, mistä tulen (esim. lapsena, aikuisena) 2) Yhteisöllinen kertomus: kuka olen jäsenenä, minne kuulun, ketkä ovat ystäviäni, millaisia rooleja minulla on luokassa 3) Kulttuurinen kertomus: kuka olen maailmassa, millainen paikkani on ja mistä haaveilen. Arja Lundán 7/

41 Identiteetin rakentumisprosessin kolme vaihetta 1) Hajanainen käsitys itsestä, sieltä täältä muistikuvia ja tietoa. Alustava esiymmärrys itsestä, tarinoita ei ole vielä järjestetty. 2) Juonellinen kokonaisuus itsestä hahmottuu, jäsentyy ja järjestyy. 3) Tarinan voi ottaa itselleen ja sitä voi uudelleen muokata eri versioiksi tilanteiden mukaisesti. Arja Lundán 7/

42 Identiteetti jatkokertomuksena Kun perheet hajoavat, ne myös rakentuvat uudelleen, jäsentyvät ja muuttuvat vaikutus lapsen/nuoren identiteettiin kuuluttava tarinaan oltava aukoton, riittävän looginen tarina. Opittavilla asioilla oltava yhteys omaan identiteettiin eheyttävä vaikutus: kuka olen? Arja Lundán 7/

43 Positiivisuuden voima Identiteettiä vahvistava tarina sinä olet hyvä tässä Myönteinen tarina on helpompi omaksua ja muodostaa itsestä myönteinen käsitys. Älä rakenna mitättömän identiteettiä: älä vähättele, mitätöi! Opeta muita arvostava käyttäytyminen! 7/2013 Arja Lundán 43

44 Miten tuen yksilöllistä oppimista? Auta löytämään oma oppimistyyli: yksin vai yhdessä? Oppiaine voi kiinnostaa, jos on mahdollisuus yhdistää omakohtainen kokemus asiaan. vrt. irrallisuuden tunne Kytke opittava asia lapsen tarinaan tai mielekkääseen kokemukseen. 7/2013 Arja Lundán 44

45 Miten tuen identiteetin kehitystä? Miten autan lasta löytämään kielteisten tekojen taustalta hyviä pyrkimyksiä? Mieti jokin väärä teko, jonka lapsi olisi tehnyt. Mieti sitten, mitä hän on saattanut tarkoittaa, mihin hän on saattanut pyrkiä teollaan. Arja Lundán 7/

46 Aiempien kokemusten merkitys Aivoradat, joita ei ole kehitetä lapsena, jäävät pois käytöstä. Toistamme myöhemmin eri vaiheissa aiempia lohdutuskokemuksia. (Alle 3-v. opitut tavat ja läheisyys tärkeitä, keskitysleiri -esimerkki.) Jos lapsi/nuori saa lohtua/tukea/neuvoa luonnollisesti läheisiltä ihmisiltään vaikeissa tilanteissa, hän jatkaa tätä tapaa läheisten ihmisen kanssa myöhemminkin tapa automatisoituu. Jos hän ei saa lohtua tai tukea, hän saattaa kehittää jonkun muun tavan lohtuun/tukeen: esim. tupakka/alkoholi/varhaiset seurustelusuhteet... 7/2013 Arja Lundán 46

47 Havaitse lapsesi traumaattiset kokemukset Piirteitä: Lapsi/nuori ei reagoi, kavahtaa kosketusta, poissaoleva, pelästyy ääniä, säikähtää herkästi, yrittää sovitella, mielistellä tai muuttuu näkymättömäksi eli koittaa sulautua seinäpaperiin. HUOMIO: Vältä ylidiagnosoimasta eli tekemästä yleisiä johtopäätöksiä. 7/2013 Arja Lundán 47

48 Miten hyödynnän tätä tietoa arjessa? Mielikuvaharjoittelulla liikkeelle: millaisen tarinan haluaisit mieluiten itsestäsi kuulla? Perusideana on muuttaa lapsen/perheen epätoivoista/toivotonta kertomusta toiveikkaammaksi. Pohdi mielessäsi, toimitko lapsen/nuoren epätoivoisen tarinan vahvistajana? Toivotonta tarinaa ei saa vahvistaa, se ei auta lasta. Arja Lundán 7/

49 Itseään toteuttava ennuste? Nöyryyttävät koulukokemukset jättävät pysyvät arvet ja toistuvat epäonnistumiset voivat aiheuttaa pysyviä tunnevaurioita. Tunnen, ettei minusta ole mihinkään! Vielä vanhempanakin tulee tunne, että joku arvostelee tekemisiäni. Itkupilli-esimerkki: jos jollekin on hoettu lapsena niin, hän alkaa itsekin uskoa siihen: valheellisten muistojen oikeellisuus kasvaa ajan kanssa - Leimaamisen mekanismit on hyvä tunnistaa ja välttää niitä! Arja Lundán 7/

50 Kuinka vartutaan kuningaskunnan tyranniksi? Adoptoitu Sebastian varttui kuningaskunnassaan tyranniksi: sai aina kaiken haluamansa, kävelyreittiä myöten. Valitsi vieraat ja sääti keskusteluaiheet. Kuulovammaista lasta säälittiin, hänelle sallittiin yletön vedenlotraus kylppärissä Hans-Peterin huutokohtaus: usein jo vaikeneminen riitti, sitten hän alkoi muuttua siniseksi kaikki alkoivat tanssia hänen pillinsä tahdissa! Perheen ainoa lapsi oli saanut töötätä auton torvea, nyt tämä säätelee perheen kaukosäädintä, valoja (Körö körö -kirkkoon -esimerkki, äiti yöpaidassa -esimerkki) Arja Lundán 7/

51 Miten manipulaatiokeinot voivat ilmetä? Lapsilla viivyttelynä nukkumaanmenossa / nuorilla kotiintuloaikojen uhmaamisena Kieltäytymisenä ruuasta/vessassa käynnistä/suihkusta perustoiminnoista ei kuulu palkita Typerän esittämisenä Sairaan esittämisenä tai todellista sairaamman Väkivallan käyttönä Heikkouden esittämisenä Syyttämisenä Viehätysvoimaan turvautumisena Ehdottomana auttamisen haluna jne. Arja Lundán 7/

52 Riko kaava Mitä odotetaan lapselta ikävaiheen mukaisesti? Lapsi osuu syömisen ja nukkumisen kanssa vanhempien arimpaan paikkaan (elintärkeää) Jos vanhemmat häviää valtataistelun, se selvittää lapselle/nuorelle hänen voimansa suuruuden. Toimintakaavojen toistuminen ja jatkuva oikuttelu on pysäytettävä ajoissa! Arja Lundán 7/

53 Lapsen/nuoren vapaus ja valta johtaa pakon vankilaan Jos saa sortaa aikuisia ja saa tahtonsa läpi, niin hänelle on suotu vapaus ja valta. Vapaus ei tuo turvallisuutta, vaan johtaa pakonomaiseen hallitsemiskokemukseen Jos kukaan ei aseta rajoja, lapsi on turvaton ja etsii rajoja siksi hän menee oikuttelussaan niin pitkälle uskoen vanhempien sietokyvyn loppuvan odottaa rajoja Arja Lundán 7/

54 Mitä neuvoksi vallanhimoisen lapsen/nuoren vanhemmille? Lapsen tahtoon ei pidä mukautua rajattomasti lapsi/nuori ylirasitettu sellaisen tunteen vallassa. Lapsi/nuori selvittelee voimiansa ja mahdollisuuksiansa rajoja hakemalla kunnioita hänen aikaansaannoksiaan ja pidä kiinni rajoista Lapsen/nuoren kehitykselle on tuhoisaa, jos hän huomaa aikuisen olevan häntä heikompi odottaa turvaa ja neuvoja, joita kaipaa silloinkin, kun käyttäytyy provosoivasti Arja Lundán 7/

55 Miten vallanhimo vaikuttaa lapseen? Ei pysty rentoutumaan, kärsimätön ja levoton Oltava valppaana ja puolustusasemissa: Ei, en halua! On tarkistettava, vieläkö hänen valtansa toimii hänen valtakunnassaan. Pakottaa itsensä keskipisteeksi, mikä aiheuttaa perheen arkeen jännittyneisyyttä ja paineita. On jatkuvassa stressitilassa, ettei näyttäisi heikolta vanhempiensa silmissä. Arja Lundán 7/

56 Vallanhimosta sopeutumiseen Mitä epävarmempi ja rasitetumpi lapsi /nuori on, sitä enemmän hänen on käytettävä hallintakokemustaan. On kapinoitava täysillä, vaikka olisi sisältä jo aivan rikki. Lapsi/nuori rentoutuisi jo mielellään: Ei voi, koska vanhempia on koko ajan hallittava! Arja Lundán 7/

57 Vallanhimoinen lapsi raivoaa Lapsi pitää kiinni hallitusohjelmastaan: hän ei voi olla muiden kanssa, koska siinä joutuu mukautumaan toisten ajatuksiin, eikä saa olla keskipisteenä. Ei saa missään tapauksessa hävitä, siinä katoaa valta pakokauhua Kohtalona on juuttua raivoonsa, koska ei pysty irtautumaan tunteesta. Sokeana raivosta vrt. kiukunpuuska on ohimenevä. Arja Lundán 7/

58 Miksi vallanhimoinen ei voi sovitella? Sovittelu ei kuulu vallanhimoisen tapoihin. Takertuu omaan turvajärjestelmäänsä. Hän rakentaa linnakkeen itsetunnolleen, jossa muurina on valta-pätemis- ja ylemmyysvaatimukset. Voimat kuluu taistelussa: sisäänpäin kääntyneisyys, taantuminen, ahdistuneisuus, viehätysvoima, aggressiivisuus tai ovelat tihutyöt, syyllisten osoittelu, auttajan oireyhtymä, tekeytyy sairaaksi jne. Arja Lundán 7/

59 Missä iässä vallanhimon vaiheita voi havaita? Symbioottinen sidos kääntyy päälaelleen: äiti ei johdata lasta, vaan lapsi äitiä. kuin näkymätön naru, josta lapsi liikuttelee äitiään. Vierastamisvaiheen poisjäänti: ei ole sitoutunut äitiinsä, joten ei kaipaa, eikä vierasta. Uhmakauden poisjäänti: lapsi ei ole tarvinnut uhmaa Ei ole asetettu rajoja, on saanut päättää kaikesta. Sosiaalinen kehitys: toisten halveksiminen, rakastaa toista vain ottaakseen tältä vastaan ja hallitakseen tätä. Arja Lundán 7/

60 Milloin vallanhimoisen maailma sortuu? Perheen keskipisteen aseman menetys pikkuveljen tai -siskon tullessa kokeilee epätoivoisesti ilkimyksen roolia. Sopeutumispakko koulussa ei saakaan kymppiä kokeista. Ilmenee muita oppimisvaikeuksia tai häiriöitä: änkytys, kömpelyys urheilussa, sanasokeus ym., jotka pakottavat joko harjoittelemaan enemmän tai kokemaan avuttomuuden tunteen. Arja Lundán 7/

61 Silloin, kun vallanhimoisen maailma luhistuu vanhempienkin maailma voi revetä liitoksistaan! Usein vanhemmat pettyvät itseensä, koska he ovat yrittäneet peitellä murhenäytelmän rooleja, säädellä ja puolustaa lastaan. Vasta käytöshäiriöiden tai oppimisvaikeuksien ilmeneminen paljastaa odotusten ristiriitaisuuden. Koulusta tulee tieto: Lapsestani onkin tullut häirikkö! Miten se on mahdollista, meidän pieni kullanmuru! Miten siitä yhdessä yössä tuli tuollainen kovanaama? Arja Lundán 7/

62 Missä ovat minun tarpeeni? Kun vallanhimoisesta lapsesta tulee häirikkö, asetelma kodissa voi muuttua Hukkaan meni kaikki vaivannäkö! - voivottelua Keneltä lapsi on perinyt tuon tavan? -syyttelyä Äiti/isä maanittelee lastaan: Voisitko kultaseni, ethän kultaseni lapsi ei kestä ristiriitaista, latistettua kasvatussävyä, lepertelevää teennäisyyttä ja vanhempiensa heikkoutta, vaan odottaa lujuutta, jolloin alkaa taas lapsen vastahyökkäys Arja Lundán 7/

63 Mitä suuttuessa tapahtuu? Ajatukset pyörii vain yhdessä asiassa Ei pysty keskittymään muuhun, eikä ajattelemaan kovin selkeästi Aivot ovat virittyneet hälytystilaan, ne ovat hälytysvalmiudessa Verenkierto, voima, lihakset jäykistyvät ja puristuvat (kädet, leuka) Ihminen valmistautuu nopeaan hyökkäykseen Onko tässä kohdassa mahdollisuus vielä valita? 7/2013 Arja Lundán 63

64 Kuritanko liikaa lastani? Jokin jäähdyttelypaikka voi auttaa aikuistakin miettimään tunteitaan. Rusina, lasi vettä, hyräily. Tee muutossarake, jotta osaat seuraavalla kerralla toimia paremmin. On hyvä, että tietää toimineensa väärin, jos se auttaa toimimaan oikein. Lyöminen on kiellettyä, tunteet eivät. Uudet perinteet vanhojen tilalle. Fyysiset kuritusmenetelmät ja ankara kasvatus eivät auta lasta. Tulee pelko virheistä. 7/2013 Arja Lundán 64

65 Mieti ratkaisuja vaikeissa tunteissa? A) Jos alistun: en aiheuta hämminkiä, mutta annan pois päätösvallan. B) Voin poistua tilanteesta ja paeta taistelusta. Riita ehkä vältetään. C) Voin toimia reilusti ja rakentavasti: kerron asiantilan lyhyesti ja selvästi sekä ehdotan ratkaisua. Selviän tästä provosoitumatta! 7/2013 Arja Lundán 65

66 Voit tunnustella vaikeaa tilannetta: Havaitse tärkeät tunnusmerkit: Non-verbaaliset havainnot: tauot, elekieli, ilmeet, äänensävyt, huokaukset, kysyvät katseet, pään pudistukset, nyökytykset jne. Havaitse pyrkimys yhteistyöhön ja tue sitä: Edetäänkö siis näin? (Älä mulkoile tai pyörittele silmiäsi) Havaitse erimielisyys, vältä väärinkäsitystä: Ollaanko etenemässä samansuuntaisesti? Arja Lundán 7/

67 Edistä, älä ole esteenä Motivoi ja innosta: Tämä ratkaisu voisi innostaa! Tulokseen tähtäävä toimintatapa: Mitä ajattelet lopputuloksesta ja kuinka siihen päästään? Uhkaa tiedusteleva tapa: Mikä olisi pahinta, mitä tässä voisi mennä pieleen? Yhteiseen hyötyyn tähtäävä: Miten tämä voisi hyödyttää? Mikä suunnitelma voisi toimia jatkossa? Välttämättömyys/pakko: Mikä olisi aivan välttämätöntä? 7/2013 Arja Lundán 67

68 Hyödyllisiä kysymyksiä hankalissa tilanteissa esim. opettajan kanssa keskustellessa: Muutoskysymys: Oletteko jo kokeilleet tätä, tämä on tepsinyt vastaavassa tilanteessa? Poikkeuskysymys: Miten olette toimineet silloin, kun kaikki ei ole mennyt aivan nappiin? Arviointikysymys: Mitä pitäisi tehdä, että pääsisimme asiassa eteenpäin? Onnistumiskysymys: Ymmärrän tilanteen nyt tarkemmin. Ymmärrän nyt vaikeuden paremmin. (Sovellettu aineistosta Opas kouluneuvotteluihin. 7/2013 Arja Lundán 68

69 Vahvista, voimista, älä latista tai heikennä Muista tavoitteellisuus yhteisen hyvän edistämiseen opettajan kanssa. Opettaja voi odottaa suuntaa ja tavoitteita kotoa, kerro niistä. Lasta ja perhettä ei voida jättää oman onnensa nojaan pyydä suuntaviittoja ammattikasvattajilta/ope/koulukuraattori jne. Henkilökohtaiset tavoitteet kasvatuksessa konkretisoitava, jotta kehittymistä voidaan peilata. (Jyrhämää 2003 ja Tahkokalliota 2001 mukaellen) 7/2013 Arja Lundán 69

70 Mitä tehdä, jos Ville/Venla on vihainen ja turhautuu itseensä? 7/2013 Arja Lundán 70

71 Ratkaisuehdotuksia: Ennakoi varoitusmerkkejä. Mikä laukaisee kohtauksen? Sanoita tunteita: Ymmärrän/näen, että olet vihainen Muista virittäytyä tunnetilaan: rytmi, äänenpaino. Hyssyttely voi turhauttaa. Älä kiihdytä lasta enempää. Sopikaa ennalta strategia, ettei tilanteessa toimita ajattelematta. Opeta sisäinen puhe eli kertomaan hiljaisesti itselleen: Kyllä tämä tästä, kunhan rauhoitun. Tunnustele ja kysele, mitä kielteisten tekojen taustalla on. Anna toimintaohjeet ja tilaisuus korjata käytös mahdollisuus hyvittää teko. 7/2013 Arja Lundán 71

72 Kalle/Kerttu kiroilee/syljeskelee, mitä tehdä? 7/2013 Arja Lundán 72

73 Ratkaisuehdotuksia: Jätä huomiotta ja harhauta esim. pyydä mukaan johonkin tärkeään/mukavaan tekemiseen. Siirry kauemmas, älä vahvista huonoa käytöstä vaivautumalla siitä. Kiinnitä huomiota hyvään käytökseen ja palkitse siitä mahdollisimman pian. Suusta hyppäävät sammakot voi vaihtaa lennossa toiseen. 7/2013 Arja Lundán 73

74 Leevi/Lotta ei tottele aikuista tai lintsaa tunneilta koulussa, mitä tehdä? 7/2013 Arja Lundán 74

75 Ratkaisuehdotuksia: Luo positiivinen suhde toimikaa heti yhteistyössä (koulussa opettajan kanssa) Mieti, mitkä keinot ovat aiemmin toimineet vastaavissa tilanteissa. Muista lapsen/nuoren aikuisennälkä Joskus auttaa suora puhe vrt. epäsuora Älä viitsi! on kuin kannustaisi tottelemattomuuteen. 7/2013 Arja Lundán 75

76 Milloin huolestua käytöksestä? Jos käytös on vaaraksi lapselle tai muille Jos se vaikeuttaa lapsen ja aikuisen toimintaa huomattavasti/häiritsevästi/merkittävästi Jos se rajoittaa lapsen mahdollisuuksia oppia Jos se aiheuttaa paineita lähiympäristössä/lähipiirissä Jos käytös ei vastaa lapsen ikää tai kehitystä tai kulttuuria 7/2013 Arja Lundán 76

77 Kiitos! Kysymyksiä saa esittää. Yhteystiedot: Arja Lundán 7/2013 Arja Lundán 77

78 Luennolla esitettiin kysymyksiä mm. näistä aiheista: Miten kesyttää tiikeri? Mitä tehdä, jos lapsi raivoaa tai toimii kielletyllä tavalla? Luennolla tuli esille osallistujien esittämiä keinoja esim. miten voi kiinnittää huomion muuhun asiaan tai tehdä jotain yllättävää, jolloin lapsen huomio kohdistuu johonkin toiseen asiaan. Osallistujat kehottivat myös nimeämään ja sanoittamaan tunteita, jotta lapsi tunnistaa ne ja oppii ymmärtämään, mistä tunteet johtuvat. Miten puhua lapsen identiteettitarinasta silloin, kun tarina tuntuu vaikealta tai liian yksityiskohtaiselta? Vastaukseni: Jokaiselle on tärkeää voida muodostaa ehyt tarina itsestään. Vanhempien kannattaa edetä lapsen ikäja kehitysvaiheen mukaisesti siten, ettei kerrota liian varhain kaikkia yksityiskohtia, mutta siten, että siitä voi myöhemmin muodostaa aukottoman ja myönteisen tarinan. Voi miettiä esimerkiksi, miten kertoa, jos lapsi kysyy, miten vauvoja syntyy. Silloinkaan ei tarvitse sepittää haikaratarinoita, silti yksityiskohtia ei tarvitse kertoa. Usein adoptiolapset saattavat piilottaa ruokaa, mitä se tarkoittaa? Vastaukseni: Kannattaa katsoa tilannetta etäämmältä, jolloin erottaa paremmin, mitä toiminnan taustalla on. Lapset ovat yksilöllisiä, mutta joskus kyse on siitä, että ruokaa ei ole ollut riittävästi saatavilla aiemmin ennen adoptiota. Ruuan piilottamisesta on helposti saattanut tulla opittu toimintatapa. Aamupäivän luennon alussa pyysin paperilla vastauksia alla oleviin kysymyksiini, jos et vielä ole ehtinyt vastata, voit tehdä sen vaikkapa sanomien kautta. Kertoisitko a) haasteellisista ja toisaalta myös b) onnistuneista tilanteista lapsen kanssa. Mitä haluaisit nostaa esille, jos ohjeistaisit muita? Käytän vastauksia anonyymisti ja luottamuksellisesti omissa julkaisuissani siten, ettei vastauksista voi tunnistaa ihmisiä. Kiitos jo etukäteen vastauksestasi! 7/2013 Arja Lundán 78