ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Hoitohenkilökunnan näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Hoitohenkilökunnan näkökulma"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma /sairaanhoitaja Marja Koivisto Marja Purho YLÖS, ULOS JA LIIKKEELLE ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Hoitohenkilökunnan näkökulma Opinnäytetyö 2008

2 2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala, Kotka Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja AMK KOIVISTO, MARJA PURHO, MARJA Opinnäytetyö Työn ohjaajat Ylös, ulos ja liikkeelle Ulkoilu ja iäkäs ihminen hoiva- ja laitoshoidossa Hoitohenkilökunnan näkökulma 75 sivua + 7 liitettä Mirja Nurmi, lehtori, Satu Sällilä, lehtori Toukokuu 2008 Avainsanat ulkoilu, iäkäs ihminen, hoiva- ja laitoshoito Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka tärkeänä henkilökunta pitää ulkoilua hoiva- ja laitoshoidossa ja miten iäkkään ulkoilu toteutuu tällä hetkellä. Lisäksi selvitettiin miten vastaajat hyödyntävät ulkoilun hyvinvointivaikutuksia hoitotyössä ja hoitosuunnitelmassa. Työssä tarkasteltiin myös ulkoilua estäviä tekijöitä ja henkilökunnan kehittämisideoita ulkoilun toteuttamiseksi. Opinnäytetyö on osana Kymenlaakson Muisti- ja dementiahanketta. Tutkimus toteutettiin eläytymismenetelmällä, jossa vastaaja asettui iäkkään rooliin sekä kyselyn avulla. Mittareina käytettiin kehyskertomusta ja puolistrukturoitua kyselylomaketta. Lomakkeet jaettiin 44 hoiva- ja laitoshoidon henkilökunnalle. Kehyskertomuksen esseitä palautui 26, jolloin vastausprosentiksi saatiin 59 %. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli 79 (N=33). Esseet analysoitiin sisällönanalyysillä ja kyselylomakkeiden aineistossa käytettiin Microsoft Exceltaulukko- ohjelmaa. Kehyskertomukseen vastanneista (N=26) 91 % ulkoilu kuului iloa ja hyvinvointia tuottavaan päivään. Esseissä ulkoiluun yhdistettiin nauttiminen viherympäristöstä, ulospääsytoive, käynti hoivayhteisön ulkopuolella, mielekäs tekeminen ja mielen piristyminen sekä terveysvaikutukset. Ulkoilun mahdollistumiseksi toivottiin avustajaa sekä apuvälineitä lisäksi hoiva- ja laitoshoidon fyysiseltä ympäristöltä toivottiin esteettömyyttä. Vastauksissa tuli esille yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus. Kyselyn perusteella iäkkään ulkoilu hoiva- ja laitoshoidossa ei toteutunut säännöllisesti, erityisesti talviaika oli ongelmallista. Vastaajien mielestä omainen osallistui harvoin iäkkään ulkoiluun. Yleisemmin iäkästä ulkoilutettiin lähiympäristössä. Ulkoilun käyttö lääkkeettömänä hoitomuotona oli vähäistä. Kartoitus osoitti, että suurimmalle osalle iäkkäistä oli laadittu hoitosuunnitelma, mutta ulkoilua käytettiin harvoin hoitotyön keinona. Merkittävimmiksi ulkoilun esteeksi koettiin iäkkään heikentynyt liikuntakyky, kävelykaverin puuttuminen sekä henkilökuntavaje. Kehittämisideat liittyivät henkilöstön määrän lisäämiseen ja työaikasuunnitteluun. Jatkotutkimuksena voisi selvittää hoiva- ja laitoshoidossa asuvan iäkkään omaa mielipidettä ulkoiluun ja sen toteutumiseen. Työ on luettavissa verkkoversiona, jolloin hoitohenkilökunta voi hyödyntää tuloksia iäkkään hoitotyössä sekä syventää omaa tietouttaan ulkoilun hyvinvointivaikutuksista.

3 3 ABTRACT UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES OF KYMENLAAKSO Social and Health care, health care study programme, Registred Nurse KOIVISTO, MARJA PURHO, MARJA institutions Thesis Tutors Up, out and go Outdoor activies and the elderly in hospitals and 75 pages+ 7appendices Mirja Nurmi, lecturer, Satu Sällilä, lecturer May 2008 Keywords institution outdoor activities, elderly, care in hospital and The purpose of this thesis was to asses the importance of outdoor activities for the staff in caring work in hospitals and instututions and do the elderly have access to outdoor activities. Another aim was to assess in what way the respondents profit the beneficial effects in caring work and in regime planning. Yet another study object were obstacles of outdoor activities and the staff s improvement ideas. The thesis is part of Memory and dementia project in Kymenlaakso area. The study was conducted by empathy method whereby the respondents take the role of the elderly and by a questionnaire. A frame story and a semistructured questionnaire were used as parameters. The questionnaires were distributed to 44 members of care staff. In total 26 essays were returned giving a response percentage of 59 %. The response persentage for the questionnaires was 79 (N=33). Essays were analysed by content analysis and the questionnaire material was processed with Microsoft Excell software. To 91 % of the frame story s respondents (N=26) outdoor activities belonged to an enjoyfull day. Outdoor activities were assosiated with enjoying the green environment, a wish to go out, an escape from the care environment, meaningfull activities and adding to the wellbeing as well as being healthy. To help in the actual activities a personal assistant as well as equipment were needed. An obstacle free environment would be ideal. Individuality and autonomy were present in the replies. There is no regularity in the outdoor activities of the elderly in hospitals and institutions. In partiular wintertime is challenging. The next of kin of the elderly rarely participate in the outdoor activities. Usually the elderly were taken for a walk in the surroundings. Walking in the fresh air was rarely used as a non-drug therapy. The study reports that a plan has been drafted to majority of the elderly, but walking in the fresh air rarely was a therapy option. Deficiences in physical abilities, lack of company and outnumbered staff were considered the most important obstacles. Improvement ideas focused on staff increase and work schedules. A further study could deal with questions like how do elderly patients in hospitals or institutions see outdoor activities and do they have acces. The thesis is in the web and acceccible to all nursing staff to be put to practise in the nursing acitvities of the elderly and to broaden knowledge on the benefits to the wellbeing.

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRAKTI 1. OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS 6 2. ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN Toimintakyvystä käsitteenä Toimintakyky ja iäkäs ihminen Ulkoilun hyvinvointivaikutukset Ulkoilun fyysiset hyvinvointivaikutukset Ulkoilun psyykkiset hyvinvointivaikutukset Ulkoilun sosiaaliset hyvinvointivaikutukset IÄKKÄÄN IHMISEN ULKOILUUN LIITTYVIÄ ESTEITÄ ULKOILU HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Iäkäs ihminen hoiva- ja laitoshoidossa Hoiva- ja laitoshoidon lainsäädännöstä ja suosituksista Hoiva - ja laitoshoidon eettiset lähtökohdat Fyysisen ympäristön merkitys ulkoiluun hoiva- ja laitoshoidossa Omainen/läheinen ja iäkkään ihmisen ulkoilu hoiva- ja laitoshoidossa Hoitotyö iäkkään ulkoilun mahdollistajana hoiva- ja laitoshoidossa HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN HAASTEET HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Kohdejoukko ja otanta Tiedonhankintamenetelmät Eläytymismenetelmä tiedonhankintamenetelmänä Kehyskertomuksen laatiminen ja esitestaaminen 29

5 Kysely tiedonhankintamenetelmänä Kyselylomakkeen laatiminen ja esitestaaminen Tutkimusaineiston kokoaminen Tutkimusaineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot Ulkoilun tärkeys iäkkäälle hoiva- ja laitoshoidossa hoitohenkilökunnan näkökulmasta Iäkkään ulkoilun toteutuminen hoiva- ja laitoshoidossa Ulkoilun hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen hoitotyössä Ulkoilu iäkkään hoitosuunnitelmassa Iäkkään ulkoilua estävät tekijät Hoitohenkilökunnan kehittämisehdotuksia iäkkään ulkoilun toteutumiseksi POHDINTA 9.1 Tulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Tulosten hyödyntäminen ja jatkotutkimusaiheet Opinnäytetyöprosessi. 63 LÄHTEET 65 LIITTEET Liite 1. Kehyskertomus Liite 2. Muuttujaluettelo Liite 3. Kyselylomake Liite 4. Saatekirje Liite 5. Tutkimuslupa Liite 6. Sisällönanalyysi Liite 7. Tutkimustaulukko

6 6 1. OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Väestön vanheneminen ja ikääntyminen tulee olemaan suuri haaste terveydenhuollolle. Ikääntyneiden määrän kasvu, eliniän nousu sekä iän myötä kasvava hoivan ja hoidon tarve lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. (STM, 2003.) Ennusteen mukaan laitoshoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä hoitopaikkaa ja työntekijää lisää (Leino Kilpi, 2004, ). YK:n hyväksymän julkilausuman mukaan ikääntyvien asemaa koskevat periaatteet pohjautuvat ihmisoikeuksien julistukseen. Niissä korostuvat riippumattomuus, osallistuminen, hoito, itsensä toteuttaminen ja ihmisarvo.(karvinen, Sarvimäki, 2002, ) Hoitoa, palvelujen toteuttamista sekä kehittämistä ohjaa Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen laatusuositus. Julkisen vallan on turvattava kansalaisilleen perus- ja ihmisoikeuksien sekä potilaan oikeuksien toteutuminen. Se luo pohjan kuntien vanhuspoliittisille strategioille. Hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja eettisyys. Hoidon tulee perustua kuntouttavaan työotteeseen, kirjallisiin palvelusuunnitelmiin ja hoitosopimuksiin sekä noudattaa näyttöön ja käyvän hoidon suosituksiin perustuvia hoitokäytäntöjä. Saumaton yhteistyö eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa kuuluu olennaisena osana hyvään laatuun. (STM,2001.) Ulkona liikkuminen on ikääntyvän ihmisen perusoikeus ja kuuluu hyvään arkeen myös hoiva- ja laitoshoidossa. Suomessa ulkoilukulttuuri ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä asioita. Kulttuuriimme kuuluu vauvojen nukuttaminen ulkona pakkasessa. Ihmisen ikääntyessä avuntarve kasvaa ja ulkoilu unohdetaan. Ikääntyvä ei välttämättä osaa sitä itse vaatia. ( Siira, 2004, ) Ulkoilun merkityksestä ikääntyvän toimintakyvylle ja hyvinvoinnille ei tiettävästi ole tutkittua tietoa. Säännöllisen liikunnan ja arkiaktiivisuuden eduista löytyy tutkittua tietoa (Hirvensalo, 2002, Ranta, 2004,Lampinen, 2004). Olemme mm. tutustuneet Ikäinstituutin Liikkeessä (I rörelse) kehittämis- ja tutkimusprojektiin, joka käynnisti onnistuneesti poikkihallinnollista keskustelua iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumiseen.

7 7 Projekti muutti työkäytäntöjä ja sai aikaan iäkkäille soveltuvia ulkona liikkumisen palveluja. ( Ponsi, Karvinen & Simonen, 2005, ) Suomen laissa on määritelty nautakarjan laiduntamisesta. Lypsylehmien tulee päästä laitumelle kesäaikana vähintään 60 päivänä toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Sitä on perusteltu sillä, että auringonvalo ja liikunta vahvistavat niiden elimistöä kestämään paremmin talven rasitukset navetoissa. (Eläinsuojeluasetus, 1996/396.) Samoin on vangeille lakisääteisesti järjestettävä tilaisuus ulkoilla ja harjoittaa sopivaa liikuntaa vähintään tunti päivässä (Vankeinhoitoasetus, 1995/878). Opinnäytetyömme kuuluu 2-vuotiseen Kymenlaakson Muisti- ja dementiahankkeeseen. Projekti on käynnistynyt vuonna Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueen yhteistyötä, toiminnan tuloksellisuutta ja laatua sekä muodostaa muisti ja dementia asiantuntijoiden verkosto. Aiheen valintaan vahvisti Muisti- ja dementiahankkeen väliraportti Siinä julkaistiin alkukartoituksen tuloksia nykytilanteesta. Yhdeksi kehittämisalueeksi nousi ulkoilu käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella. Asia korostui erityisesti hoiva- ja laitoshoidon kohdalla. Vastaajista noin 40 % oli sitä mieltä, että ulospääsy oli hoidettu kohtalaisesti ja noin 40 % koki sen onnistuvan huonosti tai erittäin huonosti. Aihe rajattiin koskemaan iäkkään ihmisen ulkoilua hoiva- ja laitoshoidossa. Työssä haluttiin tuoda esille ulkoilun hyvinvointivaikutuksia yleisesti iäkkäille eikä keskitytty erityisesti muistihäiriöisten- ja dementoituvien ulkoiluun. Meillä on pitkä työkokemus ikääntyvien parissa työskentelystä. Siksi pidämmekin tärkeänä ulkoilun merkityksen korostamista terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kuuden hoiva- ja laitoshoitoyksikön henkilökunnan mielipiteitä iäkkään ulkoilun tärkeydestä hoiva- ja laitoshoidossa. Lisäksi selvitettiin iäkkään ulkoilun toteutumista. Tarkoituksena oli lisätä asiantuntemusta hoiva- ja laitosasukkaan lähellä toimivien parissa niin, että ulkoilu tulee osaksi arkea. Tässä työssä ulkona liikkumisella tarkoitettiin tarvittaessa toisen henkilön avustamaa, myös apuvälinein tapahtuvaa fyysistä toimintaa ulkoympäristössä.

8 8 2. ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN Iäkkään ihmisen terveys tulee nähdä tasapainona toimintakyvyn, iäkkään omien tavoitteiden sekä sosiaalisen että fyysisen ympäristön välillä. Ulkoilu on keino palauttaa tasapainoa vaikuttamalla iäkkään toimintakykyyn. (Lyyra, 2007, ) 2.1 Toimintakyvystä käsitteenä Ulkoilu on ihmisen perustarve, joka säilyy, vaikka toimintakyky ikääntyessä heikkenee. Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin. Hyvinvointia kuvaavat subjektiiviset tyytyväisyyden tunteet ja hyvä olo. Sitä voidaan määrittää joko voimavaralähtöisesti, jäljellä olevana toimintakykynä tai toiminnanvajavuuksina. Ihmisen oma arvio toimintakyvystään on yhteydessä koettuun terveyteen, sairauteen, toiveisiin, asenteisiin sekä niihin tekijöihin, jotka vaikeuttavat suoriutumista päivittäisistä toiminnoista.(heimonen, Voutilainen, 2006, 24.) Toimintakyky on aina suhteessa ympäristön yksilölle asettamiin vaatimuksiin ja odotuksiin sekä reunaehtoihin (Suutama &Ruoppila 2007, ). Toimintakyvyn käsitettä voidaan tarkastella eri lähtökohdista ja näkökulmista. Se voidaan myös rajata fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Fyysinen toimintakyky käsittää hengitys- ja verenkiertoelimistön, tuki- ja liikuntaelimistön sekä keskus ja ääreishermoston. Niihin kuuluvat mm. yleinen fyysinen suorituskyky, fyysinen kunto, lihaksiston voima ja kestävyys, liikekoordinaatio, tasapaino sekä nivelten liikkuvuus. Psyykkinen toimintakyky sisältää mm. psyykkisen hyvinvoinnin, minäkäsityksen, depression, ahdistuneisuuden, stressin ja yksinäisyyden kokemuksia. Se kuvaa henkisten voimavarojen riittävyyttä arkielämän vaatimuksissa. (Lyyra 2007, 21, Vallejo Medina ym. 2006, 58.) Kognitiivinen toimintakyky käsittää tiedon käsittelyyn liittyvät toiminnot. Niitä ovat mm. havaitseminen, muistaminen, kielelliset toiminnot, oppiminen, ajattelu sekä ongelman ratkaisu ja päätösten teko. Tärkeää on yksilön oma käsitys kognitiivisesta toimintakyvystä. Yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus on sosiaalista toimintakykyä. Se sisältää mm. yksilön ja perheiden väliset suhteet sekä kyvyn toimia

9 9 toisten kanssa ja siitä saadun hyvän olon tunteen. (Lyyra, 2007, 21, Vallejo Medina ym. 2006, 58.) Toimintakyvyn eri osa-alueet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kognitiivista toimintakykyä määriteltäessä on huomioitava psyykkinen toimintakyky, sillä motivaatio ja mieliala vaikuttavat älylliseen suoriutumiseen. (Heimonen, Voutilainen, 2006, 25.) Sosiaalinen toimintakyky on yhteydessä fyysiseen toimintakykyyn silloin kun iäkkään ihmisen heikentynyt liikuntakyky hankaloittaa sosiaalisiin tapahtumiin osallistumista (Lyyra 2007, 21). 2.2 Toimintakyky ja iäkäs ihminen Itsestä huolehtiminen edellyttää tietynasteista fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Iän myötä yleistyvät mm. krooniset sairaudet, sydän -ja verisuonisairaudet, monet pahanlaatuiset kasvaimet, dementoivat sairaudet sekä osteoporoosi. Elimistön puolustuskyky heikkenee. Monet liikuntaelinten sairaudet, virtsan karkailu ja erilaiset oireet sekä toiminnan vajavuudet heikentävät toimintakykyä. Toimintakykyyn vaikuttaa mm. fysiologiset vanhenemismuutokset sekä elämäntapaan, ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät tekijät. Muutosten vaikutukset näkyvät ikäihmisissä eri tavoin sekä ilmenevät eri nopeudella. (Heikkinen, 2005, ) Liikkumiskyky on osa toimintakykyä. Iäkkäälle fyysinen aktiivisuus, jalkeilla olo sekä kävely ovat luonnollinen tapa ylläpitää liikkumiskykyä. (Hirvensalo, Rasinaho, Rantanen, Heikkinen, 2003, ) Hirvensalon (2002) tutkimuksen mukaan iäkkäiden suosituin liikuntamuoto oli kävely, jota suurin osa iäkkäistä ihmisistä harrasti viikoittain. Erityisesti liikkumiskyvyltään heikentyneet hyötyivät liikunnallisesta aktiivisuudesta. Fyysisellä aktiivisuudella oli positiivinen vaikutus eloonjäämiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen erityisesti toimintakyvyltään heikentyneiden kohdalla. Annettu liikuntaneuvonta lisäsi liikunnan määrää. Rannan (2004) väitöstutkimuksessa fyysisellä aktiivisuudella ja itse arvioidulla terveydellä oli ikääntymismuutosten etenemistä vastustava tai hidastava vaikutus.

10 10 Liikkumattomuus heikentää kävelykykyä ja vaikuttaa samalla elämänlaatuun ja itsemääräämisoikeuteen (Rantanen & Sakari- Rantala 2003, ). Sairauksien myötä erilaiset oireet yleistyvät. Ulkona liikkumista vähentää mm. tuki- ja liikuntaelimistön kiputilat sekä kaatumistapaturmat. Terveys tutkimuksen mukaan noin kolmasosalla 85- vuotta täyttäneistä oli ollut polven vaivan tai vian aiheuttamaa kävelyvaikeutta tai ontumista viimeksi kuluneen kuukauden aikana. 85- vuotta täyttäneistä noin 20 % ilmoitti selviytyvänsä 500 metrin kävelystä vaikeuksitta. (Heikkinen, 2005, ) Psyykkisessä ja kognitiivisessa toimintakyvyssä tulee huomioida henkisten voimavarojen riittävyys arkielämän vaatimuksiin. Havaintotoimintojen hidastuminen ja tarkkuuden heikentyminen ovat selkeimpiä ikääntymismuutoksia. Näön ja kuulon heikentyminen ovat yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen. Ensimmäisenä ikääntymismuutokset ilmenevät uuden oppimista ja suoriutumisnopeutta vaativissa tehtävissä. Muistihäiriöt yleistyvät, erityisesti lyhytkestoinen muisti alkaa heikentyä jo melko varhaisesta aikuisuudesta alkaen. Ajattelu konkretisoituu ja sen joustavuus vähentyy. (Suutama & Ruoppila 2007, ) Ikääntyessä sosiaalisen verkoston muutoksien todennäköisyys kasvaa. Ne ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Sosiaalinen verkosto käsittää ihmissuhteet ja niiden rakenteen. Sen tulisi täyttää yksilön tarpeet ja odotukset. Monipuolinen sosiaalinen verkosto vaikuttaa hyvinvointiin. (Tiikkainen & Lyyra 2007, ) Iäkkään ihmisen yksinäisyydessä voidaan erottaa emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Emotionaalinen yksinäisyys heijastaa iäkkään itsensä ilmaisemaa tunnetta. Sitä kuvaavat masentuneisuus, leskeys, yksin asuminen, huonoksi koettu terveys ja alentunut toimintakyky. Sosiaaliseen yksinäisyyteen liittyy puutteelliset vuorovaikutussuhteet sekä kanssakäymistä ja osallistumista vaikeuttavat tekijät. Niitä ovat mm. alentunut kuulo, huono toimintakyky, ystävien puute sekä vähäiset ystäväkontaktit. (Tiikkainen 2007, ) Tiikkaisen väitöksen (2006) mukaan vuotiaista joka kolmas koki itsensä jossain määrin yksinäiseksi. Yhdellä kymmenestä yksinäisyyden tunteita oli usein tai lähes aina. Yksinäisyyttä aiheutti terveyden ja toimintakyvyn heikentyminen sekä ihmissuhteiden menetykset.

11 11 Ulkona liikkumisella voidaan parhaimmillaan vaikuttaa kaikkiin toimintakyvyn ulottuvuuksiin (Ponsi, Karvinen, Simonen, , 17). Se kuuluu ihmisarvoiseen ikääntymiseen ja on osa luonnollista liikuntaa. Ulkona olon väheneminen on kasvava ongelma iäkkäiden ihmisten arjessa. Ulkoilun puute alentaa toimintakykyä sekä heikentää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia. Säännöllinen ulkona liikkuminen ylläpitää liikkumiskykyä myös toimintakyvyn heikentyessä. (Ponsi & Karvinen 2007, 5-8.) UKK- instituutin julkaiseman artikkelin (Oja, 2007) mukaan jo kevyelläkin kävelyllä on ikääntyvälle toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua parantava, liikuntakykyä ylläpitävä vaikutus. 2.3 Ulkoilun hyvinvointivaikutukset Ulkoilulla on fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Ne näkyvät mm. fyysisenä aktiivisuutena sekä sosiaalisten tarpeiden tyydyttymisenä. Selitys löytyy myös ulkoilman ja ulkoympäristön ominaisuuksista. ( Ponsi & Karvinen 2007, 9.) Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö lisää iäkkään ihmisen hyvinvointia (Rappe, 2003, ) Fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutusten mekanismit tunnetaan kuitenkin vain osittain. Fysiologiset, neurokemialliset ja psykologiset vaikutusketjut ovat mahdollisia samanaikaisesti.(nupponen, 2005, ) Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan sekä ulkoilun tulee olla säännöllistä, koska vaikutukset eivät varastoidu. Ikääntyvällä perusliikunnan (arki- ja hyötyliikunta), toimintakyvyn ja liikehallinnan säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Annostelun tuleekin olla yksilöllistä, jossa on huomioitu iäkkään päivittäinen vointi, kunto ja motivaatio. Terveyden kannalta on hyvä liikkua päivittäin puoli tuntia joko yhtäjaksoisesti tai pätkittynä kolmeen kymmenen minuutin jaksoon. (Fogelholm, Oja, 2005, ) Liikunnalla ei voida estää ikääntymistä, mutta sen avulla voidaan vähentää ja ehkäistä normaalin ikääntymisen aiheuttamia seurauksia sekä edistää onnistuvaa ikääntymistä. Fyysinen aktiivisuus lisää iäkkään terveyden kokemista Ulkoilu on tärkeä, turvallinen ja taloudellisesti edullinen keino edistää ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.(vuori, 2005, )

12 Ulkoilun fyysiset hyvinvointivaikutukset Päivittäisistä toiminnoista selviäminen vaatii pystyasennon lisäksi lihasvoiman ja tasapainon hallintaa. Lihasmassan säilyminen on oleellista aineenvaihdunnan pysymiseksi normaalina. (Vuori, 2005, ) Liikunnan vähentyminen ja varovaisuuden lisääntyminen heikentävät ruokahalua. Vähentynyt proteiinien saanti heikentää iäkkään puolustuskykyä, jolloin infektioriski kasvaa. (Pitkälä, Strandberg, 2003, ) Liikkumattomuus taas aiheuttaa lihaskatoa. Ulkoilun vähentyessä auringonvalon vaikutuksesta muodostuva D-vitamiinin saanti heikkenee. D- vitamiinia tarvitaan luuston normaaliin mineralisaatioon. Vuodelevossa hohkaluu voi menettää 1-2 prosenttia mineraalitiheyttään viikossa. Kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen D-vitamiinisuositus on 400 KY/ vrk. Laitoshoidossa olevien vitamiinisuositus on KY/vrk, koska he pääsevät harvoin ulos aurinkoon. (Väänänen & Kannisto, 2003, ) Ikääntyvillä ihmisillä D-vitamiinin aineenvaihdunta aktiiviseen muotoon munuaisissa heikkenee. Puute aiheuttaa kalsiumin imeytymisen vähentymistä suolistosta, joka johtaa lisäkilpirauhashormonin nousun kautta sekundaariseen osteoporoosiin.(iivanainen, Jauhiainen, Pikkarainen 2006, ) Lisäksi D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin ja fosforin imeytymisessä luuston vahvistumiseksi (Suominen, 2001,31-34). Liikunnallisen elämäntavan ja oikeiden ravintotottumusten huomioiminen ovat tärkeitä luuston kunnon ylläpitämiseksi vanhuusiässä. Liikkumattomuus johtaa osteoporoosin nopeaan kehittymiseen. Suomisen väitöstutkimuksessa (2007) virheravitsemus heikentää iäkkäiden terveyttä ja elämänlaatua. Aliravitsemusta selittävät pääasiassa dementia ja heikentynyt toimintakyky. Dementiakotien ikäihmisten energian ja D-vitamiinin saanti oli suosituksia alhaisempaa. Lisäksi vanhainkotiasukkaat saivat vähän D- vitamiinilisää. Muurisen ym. (2003) tutkimuksessa vanhainkotiasukkaiden heikkoon ravitsemustilaan olivat yhteydessä mm. huono fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky. Liikuntakyky on tärkeä asia. Sen ylläpitämiseen tarvitaan lihasharjoitusta, mikä kohdistuu ennen kaikkea lantionseutuun ja alaraajoihin. Tärkeää on myös tasapainon harjoittaminen. Ikääntymiseen liittyvä lihasmassan vähentyminen ja lihasheikkous huonontavat liikuntakykyä. Säännöllinen liikunta ylläpitää vartalon ja jalkojen

13 13 lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa sekä koordinaatiota. Lihaskunnon, kehon hallinnan ja tasapainon heikentyessä tapaturma-alttius lisääntyy (mm. kaatumiset ja murtumat). Kaatumisia voidaan ehkäistä ottamalla huomioon liikkumisen turvallisuusnäkökohdat ikäihmisten elinympäristöä suunniteltaessa. (Väänänen, Kannisto, 2003, ) Säännöllinen ulkona liikkuminen harjoittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä sekä parantaa ääreisverenkiertoa. Ulkoilu edistää aivojen ja keskushermoston hapensaantia. Ympäristön elvyttävän vaikutuksen ohella on voitu todeta myös fysiologisia muutoksia aivojen toiminnassa, sydämen sykkeessä, verenpaineessa, ihon sähkönjohtokyvyssä ja otsan lihasten jännityksessä. (Mikkola, 2005, ) Liikunta muuttaa myös keskushermoston välittäjäaineiden mm. serotoniinipitoisuuksia niin, että mieliala paranee(nupponen, 2005, 48-59). Uni on normaali vaste väsymykselle eikä unen tarve muutu ikääntyessä. Mikäli päivään kuuluu loikoilua useiden tuntien ajan, sisäisen kellon pysyminen oikeassa vuorokausirytmissä vaikeutuu. Iäkäs ei ole riittävän väsynyt nukkuakseen yöllä hyvin. Kirkkaassa valossa oleskelu tahdistaa sisäistä kelloa. Valoisina ja aurinkoisina päivinä se toteutuu oleskelemalla ulkona. Säännöllinen päivittäinen ulkoilu kuuluu virkistävän yöunen perusedellytyksiin. Jo ulkoilu pyörätuolissa istuen edistää nukkumista. (Kivelä, 2007, )Unilääkkeiden käyttö unihäiriöiden hoidossa on entistä yleisempää. Vuonna 2000 avo- ja laitoshoidon yhteenlaskettu kulutus oli 49 määriteltyä päiväannosta tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 47. Unilääketyöryhmän suosituksen mukaan unettomuuden hoitoon unilääkkeitä ei tulisi käyttää yli neljää viikkoa kerrallaan. (Närhi, Pirinen, 2002, ) Ulkoilun psyykkiset hyvinvointivaikutukset Ulkoilu tuottaa hyvinvointia erityisesti psyykkisten vaikutusmekanismien kautta. Ulkoympäristö ja varsinkin viherympäristö tarjoavat esteettisiä ja emotionaalisia kokemuksia. Ihmiseen ja hänen käyttäytymiseensä vaikuttavat ulkoympäristön olosuhteista mm. valoisuus, raitis ilma ja lämpötila. Tunnemerkitykset voivat kuulua mielipaikkoihin, -maisemiin, tapahtumiin, kanssaihmisiin tai säätilaan. Luonto on tärkeä toivon lähde ja antaa voimia kohdata oman elämän vaikeuksia ja rajallisuutta.

14 14 Luonnossa tarkkaavaisuus saa levätä, jolloin voimavarat palautuvat. (Rappe 2003, ) Säännöllinen liikunta vaikuttaa olevan yhteydessä parempaan mielialaan. Leppämäen (2006) väitöskirjan keskeinen löydös oli, että liikunta ja kirkasvalohoito paransivat tutkittavien mielialaa ja vähensivät masennusoireita. UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan ulkoilu ja luonnossa kävely oli tärkeä rentoutumisen lähde, joka tarjosi voimakkaita elämyksiä ja viritti positiivisia tunnetiloja (Paronen, 2002). Fyysinen aktiivisuus pitää myös iäkkään ihmisen mielialan korkealla ja lisää näin toimintakykyisyyttä (Bäckmand & Laitinen, 2006, 48-50). Sama tulos oli Lampisen (2004) väitöksessä, jossa vähäinen fyysinen aktiivisuus ennusti masentuneisuutta ja itsetunnon heikkenemistä Ulkoilun sosiaaliset hyvinvointivaikutukset Ulkona toimiminen ja liikkuminen antavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen toisten kanssa ylläpitäen liikkumis- ja toimintakykyä. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö tarjoaa monipuolisia sosiaalisia suhteita. (Rappe, 2003, )Elon (2006) tutkimuksen mukaan puistot, luonto ja piha-alueet houkuttelevat iäkkäitä sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä ennaltaehkäisevät yksinäisyyttä. Sosiaalisella ja kulttuurisella osallistumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia terveyteen. Päijät- Hämeessä tehdyssä Ikihyvä- seurantatutkimuksessa (Nummela, 2006) itse arvioitu terveys oli aktiivisesti kulttuuriin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuvilla passiivisempia parempi. 3. IÄKKÄÄN IHMISEN ULKOILUUN LIITTYVIÄ ESTEITÄ Iäkkään ihmisen ulkona liikkumiseen liittyy runsaasti estäviä tekijöitä. Syyt voivat olla yksilöllisiin, sosiaalisiin tai fyysiseen ympäristöön liittyviä. (Heikkinen, 2005, )Ulkona liikkuminen on ollut aliarvostettua niin sosiaali- ja terveysalan palveluissa kuin iäkkäille suunnatuissa liikuntapalveluissa. Iäkäs tarvitsee avustajaa ulkoilussa. Palvelujärjestelmistä on puuttunut henkilöstö, joiden tehtäviin kuuluisi säännöllinen liikkuminen ulkona iäkkään kanssa. (Ponsi, Karvinen, 2007, 7-8.) Yksilöllisistä syistä fyysiseen kuntoon liittyvä tekijä on terveydentila ja ikääntyessä terveysongelmat lisääntyvät toimintakyvyn heikentyessä. Neuvosen ym. ( )

15 15 tutkimuksessa iäkkäät kokivat terveydentilan ja ulkona liikkumisen vaikeuden rajoittavan ulkoilua. Lisäksi motivaation puute vähensi ulkona liikkumista. Iäkkään ulos lähtemistä vähentävät myös pukeutuminen kylminä vuodenaikoina, sopivien vaatteiden ja jalkineiden epämukavuus sekä puuttuminen. (Heikkinen 2005, ) Ikääntymismuutosten seurauksena kaatumispelko voi johtaa liikkumisen vähentymiseen. Kaatumiset ja niiden seuraukset heikentävät terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisen taustalla on monia sekä ihmisestä itsestä että ympäristöstä johtuvia tekijöitä. Sjöstenin väitöskirjassa (2007) on todettu, että sekä korkea masennusoireiden määrä että kaatumisenpelko lisäävät kaatumisten sekä murtumien vaaraa ikääntyneillä noin 1,5-3-kertaiseksi verrattuna henkilöihin, joilla ei ole masennusoireilua tai kaatumisenpelkoa. Laitoshoidossa olevista iäkkäistä kaatuu vuosittain eri tutkimusten mukaan noin puolet. (Saari, 2007, ) Pirisen (2003) väitöstutkimuksessa kaatumisen perussyinä ovat ergonomiatekijöitä useammin ikääntyneiden terveydestä, toimintakyvystä ja käyttäytymisestä lähtöisin olevat syyt. Niitä ovat äkilliset huimauskohtaukset, heikentynyt liikuntakyky ja tasapaino sekä hätääntyminen. Turvattomuus yleistyy vanhemmissa ikäryhmissä. Myllyniemen (2006) pro gradun mukaan turvattomuus on sidoksissa paikkaan ja aikaan; kaupunkimaisiin kuntiin ja pimeään aikaan. Yksilötasolla koettuun turvattomuuteen ovat vahvimmin yhteydessä ikä, sukupuoli ja kodin ulkopuolinen aktiivisuus. Eniten turvattomuutta kokivat iäkkäimmät naiset ja passiiviset. Riskiä lisäävät lihasheikkous, kävelyssä tapahtuvat muutokset, motivaation puute, aiemmat kaatumiset, kaatumispelko, useiden lääkevalmisteiden samanaikainen käyttö ja lääkkeiden käytön taustalla olevat monet sairaudet, mielialaongelmat sekä kognitiivisen tason aleneminen. (Pajala ym, 2008, ) Ikääntyneiden monilääkitys on yleistä ja näyttää edelleen yleistyvän. Kuopio 75+ tutkimuksessa (Jyrkkä, Hartikainen, Sulkava & Enlund 2003, 28-30) vähintään kymmenen lääkkeen samanaikainen käyttö yleistyi eniten 85 vuotta täyttäneillä naisilla. Yleisimmin käytettyjä olivat keskushermostoon vaikuttavat sekä sydän - ja verisuonisairauksien lääkkeet. Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet aiheuttavat

16 16 ongelmia ikääntyneelle antikolinenergisten ja sedatiivisten vaikutustensa vuoksi. Samalla ne lisäävät kaatumisriskiä. Raivion (2007) väitöskirjan mukaan lähes puolella dementiaa sairastavista oli käytössä psykoosilääke. Ikääntyneiden psykoosilääkkeiden käyttö Suomessa on maailman korkeimpia sekä pitkäaikaisessa laitos- että kotihoidossa. Laitoshoidossa psykoosilääkkeitä käytetään kolme kertaa yleisemmin kuin kotihoidossa. (Alanen, 2007.) Sosiaaliset esteet sisältävät mm. ikäsyrjintää, opittua avuttomuutta ja roolimallien puutetta. Iäkkäille ei ole monipuolista, heille itselleen sopivaa toimintaa ulkoilun toteutumiseksi. Periaatteessa yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy liikunnan osana ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn tukemista. Kuitenkin edelleen on ollut vallalla asenne ikääntyvän pitää hidastaa vauhtia. Käytännössä esiintyy paljon ennakkoluuloja, virheellisiä käsityksiä ja tiedonpuutetta iäkkäiden liikunnasta. Asiantuntijoilta tulevat negatiiviset ohjeet ja rajoitukset vähentävät iäkkään ulkoilua. (Vuori, 2005, ) Toimintakyvyn heikentyessä fyysisen ympäristön esteettömyydellä ja toimivuudella on suuri merkitys. Turvallisten kävelyteiden ja levähdyspaikkojen puuttuminen vähentävät iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Epätasaiset ja kapeat kulkuväylät vaikeuttavat erityisesti apuvälineitä käyttävien ulkoilua. Suomessa erityisesti pitkä, pimeä ja liukas talvi rajoittavat ulkona liikkumista. (Heikkinen, 2005, )Parosen & Fogelholmin (2004) kotona asuville iäkkäille tehdyn kyselyn mukaan riittämättömät ja turvattomat kevyen liikenteen väylät olivat yhteydessä keskimääräistä vähäisempään ulkona liikkumiseen. Erityisesti pitkäaikaissairaat kokivat asuinalueensa liikkumismahdollisuudet huonommiksi ja pelottavammiksi kuin terveet ikäihmiset. 4. ULKOILU HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA 4.1 Iäkäs ihminen hoiva- ja laitoshoidossa Suurimmat riskitekijät laitokseen joutumiselle aiheutuvat liikuntakyvyn heikentymisestä, voimien vähentymisestä sekä dementoivista sairauksista, jotka heikentävät henkistä suorituskykyä. Tärkeimpien etenevien muistihäiriöiden syitä ovat

17 17 Alzheimerin tauti, Lewyn kappale- tauti sekä Vaskulaariset dementiat. Dementia vaikuttaa älyllisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Etenevä muistisairaus aiheuttaa toimintakyvyn vähittäisen heikentymisen, jolloin hoidon tarve lisääntyy. (Pirttilä, 2004, ) Laitos on monen iäkkään ihmisen viimeinen koti. Siirtyminen laitoshoitoon on aina ikääntyvälle ihmiselle suuri muutos, joka merkitsee luopumista vanhoista rooleista ja tavoista. Siihen liittyy elämä uudessa ympäristössä päivittäisin rutiinein. Hoidettavana olemisesta tulee usein elämän pääasiallinen sisältö. Jokaisella on kuitenkin aina oma ainutkertainen elämän historia, toiveet, unelmat sekä läheiset. (Tolvanen, 1999, 115, Rappe, 2003, )Pahimmillaan ikääntyneen ihmisen toimintakyky heikentyy siirryttäessä laitoshoitoon. Iäkästä voimaannuttava kotiuttaminen laitosympäristöön vaatii läheisten ja henkilökunnan aktiivista yhteistyötä. (Pikkarainen, 2007, ) Voimaantumisella tarkoitetaan iäkkään ihmisen kykyä kontrolloida omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviä asioita ja päätöksiä (Salmela & Matilainen, 2007, ). Hoitopaikkaa kotona odottaville ikäihmisille tehdyn haastattelututkimuksen mukaan he toivoivat laitoshoidon sisältävän mm. mahdollisuuden sosiaalisiin suhteisiin, ulkona olemiseen ja kävelyyn sekä itsemääräämisoikeuden säilymiseen. (Klemola ym. 2005, 5-11.) Muurisen ym.( 2006) tutkimuksessa kolmasosa laitoshoidon asukkaista piti ulospääsyä vaikeana. Osa asukkaista ja omaisista oli sitä mieltä, ettei laitoksessa ollut riittävästi tekemistä. Lyytisen (2001) tutkimuksessa iäkäs omaksui passiivisen potilaan roolin jo ensimmäisinä päivinä sairaalan vuodeosastolle tultuaan ja luovutti samalla päätäntävallan hoitohenkilökunnalle. Vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointiin ja seurantaan kehitetyn RAI- järjestelmän (Noro, Finne- Soveri, Björkgren & Vähäkangas, 2005) vertailussa hoiva- ja laitoshoidossa vain joka kymmenennen asukkaan kognitiivinen toimintakyky riittää arjesta selviytymiseen. Joka toinen on vaikeasti dementoitunut. Päivittäisistä kivuista kärsii joka viides ja masennuksen oireista sekä käytöshäiriöistä joka kolmas. Finne- Soverin (2001) väitöksen mukaan päivittäistä kipua havaittiin useimmin iäkkäillä, joilla kognitio vaihteli normaalista keskivaikeaan.

18 Hoiva- ja laitoshoidon lainsäädännöstä ja suosituksista Hoiva- ja laitoshoidon sisältövaatimukset on määritelty sosiaalihuoltoasetuksen pykälässä 11 (607/1083), seuraavasti: Laitoshuoltoa toteutettaessa on henkilölle järjestettävä hänen ikänsä ja kuntonsa mukainen tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään..(tolvanen 1999,110.) Laitoksessa tulee olla riittävästi ammattitaitoista, iäkkään ihmisen hoitoon perehtynyttä henkilökuntaa, taitavaa johtamista ja korkeatasoista lääketieteellistä asiantuntemusta. Laitoksen tulisikin tarjota iäkkäille turvallisuutta, viihtyvyyttä ja mahdollisuutta elää haluamallaan tavalla. ( Routasalo, 2004, ) 4.3 Hoiva - ja laitoshoidon eettiset lähtökohdat Ikääntyneiden hoitotyö on eettisesti hyvin vaativaa. Eettiset ongelmat tulevat esiin joka päivittäisissä toiminnoissa. Hoitotyön tarkoituksena on taata iäkkäälle hyvä loppu elämä. Laitos on usein hänen viimeinen kotinsa. Heikentyneeseen toimintakykyyn, fyysisiin sairauksiin ja kognition ongelmiin iäkäs tarvitsee paljon apua. Tällöin hoitotyön osuus tulee keskeiseksi. Ammatillisessa hoitamisessa pyritään edistämään terveyttä. Hoitajalla on vastuu ihmisestä ja tehtävästä. Autettava on ainutlaatuinen, ajatteleva, arvovalintoja tekevä yksilö, jonka oma näkemys terveydestään on tärkeä. Tehtävävastuu tarkoittaa koulutukseen ja kokemukseen perustuvaa oikeutta ja mahdollisuutta auttaa toista ihmistä.(leino- Kilpi 2004, ) Hoidon perustana on laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785 /1992.) Palveluiden eettisinä lähtökohtina tulee korostua iäkkään ihmisen arvostus, yksilöllisyys, itsenäisyys ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Hoitotyössä on keskeistä tukea iäkkään yksilöllisiä voimavaroja. (Heimonen & Voutilainen, 2006, 9-13, Leino- Kilpi 2004, ) Pitkän elämänkokemuksen ja elämänhistorian kunnioittaminen auttaa kohtaamaan ikääntyneen yksilöllisesti. Hoitajana tulee tunnistaa ja hyväksyä ihmisten erilaisuus. (Backman, Paasivaara, Voutilainen, 2002, )

19 19 Itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus ovat omaa terveyttä ja sen hoitoa koskevien päätösten tekemistä (Välimäki 2004, ).Laitoshoidossa ikääntyneet eivät ole halukkaita arvioimaan hoitoaan kriittisesti. Syitä on löydetty monia. Asukkaat kokevat kiireisen henkilökunnan työskentelevän ahkerasti ja kokevat hoitajien tekevän parhaansa. Riippuvuus toisen avusta saa iäkkään ilmaisemaan vain myönteisiä kokemuksia. Hän ei tuo esille kielteisiä seikkoja, koska pelkää avun loppumista. Ilmiö on nimetty Tukholma-syndroomaksi.(Voutilainen, 2004, ) Se voi näkyä myös pelkona vaivan aiheuttamisesta henkilökunnalle, jolloin iäkäs ei ehdota uloslähtemistä. Löfmanin (2004) tutkimuksessa potilaiden ja hoitajien mielestä potilaan itsemäärääminen toteutui fyysisissä hoitotoiminnoissa. Potilaat kuvasivat myös mielipiteen ilmaisun aiheuttavan konflikteja, ylimielistä suhtautumista, hankalan potilaan maineen sekä hidastavan hoitoon pääsyä. Arkuus ilmaista itseään oli yhteydessä itsemääräämiseen. Potilaat toivoivatkin hoitajien rohkaisua mielipiteen ilmaisuun. Hoitajien mielestä itsemääräämisen esteitä olivat hoitotyön autoritaarisuus, omat asenteet sekä hoitotyön rutiinit. Hoitoalan opiskelijat olettivat itsemääräämisoikeuden olevan tärkeää, mutta pitivät iäkkäiden halukkuutta ja mahdollisuuksia heikkoina toteuttaa sitä. Iäkkään omien mielipiteiden kuunteleminen arvioitiin huonoksi. (Haapsaari, Välimäki, Katajisto, 1998.) Teeren (2007) ja Kuokkasen (2007, 25) tutkimusten mukaan paine ja kova rutiini näkyvät potilaiden kohtelussa siten, että iäkkäät hoidetaan kiireessä. Hoitotyössä hoitoyhteisön ristiriitaiset mielipiteet ja yhteistyön puute sekä organisaatiotasolla sisäiset kirjoittamattomat normit aiheuttavat myös eettisiä ongelmia. Hoitokulttuuri laitoksissa on hitaasti muuttuva ja hoitokäytännöissä on paljon toimintatapoja, jotka estävät yksilöllisen hoidon. Paternalistinen hoitokäytäntö on holhoavaa toimintaa, jossa hoitaja tekee päätöksen kysymättä iäkkään suostumusta tai mielipidettä asiasta. Tarkoituksena on toimia toisen parhaaksi, mutta keinot sivuuttavat toiminnan kohteena olevan. Tilanne muuttuu ongelmalliseksi erityisesti hoiva- ja laitoshoidossa. (Leino- Kilpi, 2004, ) Päivittäinen liikunta on osa ikääntyneen terveysvoimavaroista. Hoiva- ja laitoshoidossa osa tarvitsee hoitohenkilökunnan apua liikkumisessa. Eettinen ongelma

20 20 syntyy, jos liikkumista rajoitetaan vastoin iäkkään tahtoa. Rajoittamisella pyritään suojelemaan iäkästä vahingoittamasta itseään turvallisuuteen vedoten.(leino-kilpi, 2004, ) Esimerkiksi sängyn laidat ovat ylhäällä, ettei iäkäs lähde pois sängystä omatoimisesti. Yksin uloslähteminen kielletään, koska pelkona on iäkkään eksyminen tai kaatuminen. Liikkumisen rajoittaminen tulee harkita jokaisen kohdalla yksilöllisesti ja välttää perusteetonta rajoittamista sekä avuttomuuden korostamista. Toinen haasteellinen ja ongelmia tuottava asia on käytöshäiriöiden hoito. Oireet, kuten kovaääninen huutelu, uni-valverytmin häiriöt ja vaeltelu voivat olla ohimeneviä tai jatkua jopa vuosikausia. Käytöshäiriöitä tulee hoitaa mikäli ne rasittavat iäkästä, haittaavat sosiaalista vuorovaikutusta ja uuvuttavat hoitajia tai hoitoyhteisöä. Ulkoilu kuuluu ns. lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Sillä pyritään ehkäisemään käytösoireiden ilmaantumista. (Koponen & Saarela, 2006, ) 4.4 Fyysisen ympäristön merkitys ulkoiluun hoiva- ja laitoshoidossa Ympäristön merkitystä voidaan tarkastella iäkkään terveyden edistämisessä terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia tuottavina. Hoiva- ja laitoshoitoon siirryttäessä ympäristöt supistuvat asteittain terveyden- ja toimintakyvyn heikentyessä. Kapeimmillaan ympäristö voi olla sänky. (Pikkarainen, 2007, ) Iäkkään oma sisäinen ympäristökokemus näkyy ulkoisena käyttäytymisenä, kuten viihtymisenä, rauhallisuutena, pelkona, levottomuutena, aggressiivisuutena tai jatkuvana avun pyytämisenä. Hyvinvointiin vaikuttaa myös sosiaalinen ja fyysinen ympäristö. Sosiaalinen ympäristö käsittää ympäristön ihmiset, kuten sukulaiset, ystävät, harrastuskumppanit, hoitohenkilökunnan ja heidän roolinsa. Fyysiseen ympäristöön kuuluu rakennettu ympäristö, kuten rakennukset ja kulkuväylät sekä erilaiset luontoympäristöt eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Tässä työssä käsittelemme fyysisen ympäristön ja ulkoilun yhteyttä. (Pikkarainen, 2007, ) Fyysisen ympäristön tulee tarjota iäkkäälle riittävästi toimintakykyä ylläpitävää, virikkeitä tarjoavaa arkipäivän toimintaa ulkoilumahdollisuuksineen. Kaunis ja hyvin suunniteltu laitoksen fyysinen ympäristö on jo sinänsä terveyttä tukeva ja stressiä lievittävä hoidon väline. Se tarjoaa elämyksiä aisteille, kuten tuoksuja, värejä, luonnonääniä sekä mahdollisuuden muistoihin. Steriilistä sisätilasta siirtyminen ulkoympäristöön virkistää mieltä, helpottaa ajattelua ja ahdistavien tunnetilojen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto

Lisätiedot

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? Kuva: Jan Mika/Colourbox.com Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? ANNI KUIVINEN, FYSIOTERAPEUTTI SUUPOHJAN LLKY; KAATUMISSEULA HANKE /UKK-INSTISTUUTTI 2015-2016 Kaatumisia kannattaa ehkäistä, koska

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Paimion palvelukeskussäätiö

Paimion palvelukeskussäätiö LIITE 2: Zung-depressioskaala Paimion palvelukeskussäätiö pvm Depressioskaala Zung: Sirkka-Liisa Kivelä Seuraavassa esitellään erilaisia väittämiä. Rengastakaa kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen? Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö (GEREC) Tampereen yliopisto Parasta aikaa tapahtuma 25.10 2018 Mitä kaikkea (ainakin) voi

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot