ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Hoitohenkilökunnan näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Hoitohenkilökunnan näkökulma"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma /sairaanhoitaja Marja Koivisto Marja Purho YLÖS, ULOS JA LIIKKEELLE ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Hoitohenkilökunnan näkökulma Opinnäytetyö 2008

2 2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala, Kotka Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja AMK KOIVISTO, MARJA PURHO, MARJA Opinnäytetyö Työn ohjaajat Ylös, ulos ja liikkeelle Ulkoilu ja iäkäs ihminen hoiva- ja laitoshoidossa Hoitohenkilökunnan näkökulma 75 sivua + 7 liitettä Mirja Nurmi, lehtori, Satu Sällilä, lehtori Toukokuu 2008 Avainsanat ulkoilu, iäkäs ihminen, hoiva- ja laitoshoito Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka tärkeänä henkilökunta pitää ulkoilua hoiva- ja laitoshoidossa ja miten iäkkään ulkoilu toteutuu tällä hetkellä. Lisäksi selvitettiin miten vastaajat hyödyntävät ulkoilun hyvinvointivaikutuksia hoitotyössä ja hoitosuunnitelmassa. Työssä tarkasteltiin myös ulkoilua estäviä tekijöitä ja henkilökunnan kehittämisideoita ulkoilun toteuttamiseksi. Opinnäytetyö on osana Kymenlaakson Muisti- ja dementiahanketta. Tutkimus toteutettiin eläytymismenetelmällä, jossa vastaaja asettui iäkkään rooliin sekä kyselyn avulla. Mittareina käytettiin kehyskertomusta ja puolistrukturoitua kyselylomaketta. Lomakkeet jaettiin 44 hoiva- ja laitoshoidon henkilökunnalle. Kehyskertomuksen esseitä palautui 26, jolloin vastausprosentiksi saatiin 59 %. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli 79 (N=33). Esseet analysoitiin sisällönanalyysillä ja kyselylomakkeiden aineistossa käytettiin Microsoft Exceltaulukko- ohjelmaa. Kehyskertomukseen vastanneista (N=26) 91 % ulkoilu kuului iloa ja hyvinvointia tuottavaan päivään. Esseissä ulkoiluun yhdistettiin nauttiminen viherympäristöstä, ulospääsytoive, käynti hoivayhteisön ulkopuolella, mielekäs tekeminen ja mielen piristyminen sekä terveysvaikutukset. Ulkoilun mahdollistumiseksi toivottiin avustajaa sekä apuvälineitä lisäksi hoiva- ja laitoshoidon fyysiseltä ympäristöltä toivottiin esteettömyyttä. Vastauksissa tuli esille yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus. Kyselyn perusteella iäkkään ulkoilu hoiva- ja laitoshoidossa ei toteutunut säännöllisesti, erityisesti talviaika oli ongelmallista. Vastaajien mielestä omainen osallistui harvoin iäkkään ulkoiluun. Yleisemmin iäkästä ulkoilutettiin lähiympäristössä. Ulkoilun käyttö lääkkeettömänä hoitomuotona oli vähäistä. Kartoitus osoitti, että suurimmalle osalle iäkkäistä oli laadittu hoitosuunnitelma, mutta ulkoilua käytettiin harvoin hoitotyön keinona. Merkittävimmiksi ulkoilun esteeksi koettiin iäkkään heikentynyt liikuntakyky, kävelykaverin puuttuminen sekä henkilökuntavaje. Kehittämisideat liittyivät henkilöstön määrän lisäämiseen ja työaikasuunnitteluun. Jatkotutkimuksena voisi selvittää hoiva- ja laitoshoidossa asuvan iäkkään omaa mielipidettä ulkoiluun ja sen toteutumiseen. Työ on luettavissa verkkoversiona, jolloin hoitohenkilökunta voi hyödyntää tuloksia iäkkään hoitotyössä sekä syventää omaa tietouttaan ulkoilun hyvinvointivaikutuksista.

3 3 ABTRACT UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES OF KYMENLAAKSO Social and Health care, health care study programme, Registred Nurse KOIVISTO, MARJA PURHO, MARJA institutions Thesis Tutors Up, out and go Outdoor activies and the elderly in hospitals and 75 pages+ 7appendices Mirja Nurmi, lecturer, Satu Sällilä, lecturer May 2008 Keywords institution outdoor activities, elderly, care in hospital and The purpose of this thesis was to asses the importance of outdoor activities for the staff in caring work in hospitals and instututions and do the elderly have access to outdoor activities. Another aim was to assess in what way the respondents profit the beneficial effects in caring work and in regime planning. Yet another study object were obstacles of outdoor activities and the staff s improvement ideas. The thesis is part of Memory and dementia project in Kymenlaakso area. The study was conducted by empathy method whereby the respondents take the role of the elderly and by a questionnaire. A frame story and a semistructured questionnaire were used as parameters. The questionnaires were distributed to 44 members of care staff. In total 26 essays were returned giving a response percentage of 59 %. The response persentage for the questionnaires was 79 (N=33). Essays were analysed by content analysis and the questionnaire material was processed with Microsoft Excell software. To 91 % of the frame story s respondents (N=26) outdoor activities belonged to an enjoyfull day. Outdoor activities were assosiated with enjoying the green environment, a wish to go out, an escape from the care environment, meaningfull activities and adding to the wellbeing as well as being healthy. To help in the actual activities a personal assistant as well as equipment were needed. An obstacle free environment would be ideal. Individuality and autonomy were present in the replies. There is no regularity in the outdoor activities of the elderly in hospitals and institutions. In partiular wintertime is challenging. The next of kin of the elderly rarely participate in the outdoor activities. Usually the elderly were taken for a walk in the surroundings. Walking in the fresh air was rarely used as a non-drug therapy. The study reports that a plan has been drafted to majority of the elderly, but walking in the fresh air rarely was a therapy option. Deficiences in physical abilities, lack of company and outnumbered staff were considered the most important obstacles. Improvement ideas focused on staff increase and work schedules. A further study could deal with questions like how do elderly patients in hospitals or institutions see outdoor activities and do they have acces. The thesis is in the web and acceccible to all nursing staff to be put to practise in the nursing acitvities of the elderly and to broaden knowledge on the benefits to the wellbeing.

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRAKTI 1. OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS 6 2. ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN Toimintakyvystä käsitteenä Toimintakyky ja iäkäs ihminen Ulkoilun hyvinvointivaikutukset Ulkoilun fyysiset hyvinvointivaikutukset Ulkoilun psyykkiset hyvinvointivaikutukset Ulkoilun sosiaaliset hyvinvointivaikutukset IÄKKÄÄN IHMISEN ULKOILUUN LIITTYVIÄ ESTEITÄ ULKOILU HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA Iäkäs ihminen hoiva- ja laitoshoidossa Hoiva- ja laitoshoidon lainsäädännöstä ja suosituksista Hoiva - ja laitoshoidon eettiset lähtökohdat Fyysisen ympäristön merkitys ulkoiluun hoiva- ja laitoshoidossa Omainen/läheinen ja iäkkään ihmisen ulkoilu hoiva- ja laitoshoidossa Hoitotyö iäkkään ulkoilun mahdollistajana hoiva- ja laitoshoidossa HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN HAASTEET HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Kohdejoukko ja otanta Tiedonhankintamenetelmät Eläytymismenetelmä tiedonhankintamenetelmänä Kehyskertomuksen laatiminen ja esitestaaminen 29

5 Kysely tiedonhankintamenetelmänä Kyselylomakkeen laatiminen ja esitestaaminen Tutkimusaineiston kokoaminen Tutkimusaineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot Ulkoilun tärkeys iäkkäälle hoiva- ja laitoshoidossa hoitohenkilökunnan näkökulmasta Iäkkään ulkoilun toteutuminen hoiva- ja laitoshoidossa Ulkoilun hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen hoitotyössä Ulkoilu iäkkään hoitosuunnitelmassa Iäkkään ulkoilua estävät tekijät Hoitohenkilökunnan kehittämisehdotuksia iäkkään ulkoilun toteutumiseksi POHDINTA 9.1 Tulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Tulosten hyödyntäminen ja jatkotutkimusaiheet Opinnäytetyöprosessi. 63 LÄHTEET 65 LIITTEET Liite 1. Kehyskertomus Liite 2. Muuttujaluettelo Liite 3. Kyselylomake Liite 4. Saatekirje Liite 5. Tutkimuslupa Liite 6. Sisällönanalyysi Liite 7. Tutkimustaulukko

6 6 1. OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Väestön vanheneminen ja ikääntyminen tulee olemaan suuri haaste terveydenhuollolle. Ikääntyneiden määrän kasvu, eliniän nousu sekä iän myötä kasvava hoivan ja hoidon tarve lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. (STM, 2003.) Ennusteen mukaan laitoshoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä hoitopaikkaa ja työntekijää lisää (Leino Kilpi, 2004, ). YK:n hyväksymän julkilausuman mukaan ikääntyvien asemaa koskevat periaatteet pohjautuvat ihmisoikeuksien julistukseen. Niissä korostuvat riippumattomuus, osallistuminen, hoito, itsensä toteuttaminen ja ihmisarvo.(karvinen, Sarvimäki, 2002, ) Hoitoa, palvelujen toteuttamista sekä kehittämistä ohjaa Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen laatusuositus. Julkisen vallan on turvattava kansalaisilleen perus- ja ihmisoikeuksien sekä potilaan oikeuksien toteutuminen. Se luo pohjan kuntien vanhuspoliittisille strategioille. Hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja eettisyys. Hoidon tulee perustua kuntouttavaan työotteeseen, kirjallisiin palvelusuunnitelmiin ja hoitosopimuksiin sekä noudattaa näyttöön ja käyvän hoidon suosituksiin perustuvia hoitokäytäntöjä. Saumaton yhteistyö eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa kuuluu olennaisena osana hyvään laatuun. (STM,2001.) Ulkona liikkuminen on ikääntyvän ihmisen perusoikeus ja kuuluu hyvään arkeen myös hoiva- ja laitoshoidossa. Suomessa ulkoilukulttuuri ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä asioita. Kulttuuriimme kuuluu vauvojen nukuttaminen ulkona pakkasessa. Ihmisen ikääntyessä avuntarve kasvaa ja ulkoilu unohdetaan. Ikääntyvä ei välttämättä osaa sitä itse vaatia. ( Siira, 2004, ) Ulkoilun merkityksestä ikääntyvän toimintakyvylle ja hyvinvoinnille ei tiettävästi ole tutkittua tietoa. Säännöllisen liikunnan ja arkiaktiivisuuden eduista löytyy tutkittua tietoa (Hirvensalo, 2002, Ranta, 2004,Lampinen, 2004). Olemme mm. tutustuneet Ikäinstituutin Liikkeessä (I rörelse) kehittämis- ja tutkimusprojektiin, joka käynnisti onnistuneesti poikkihallinnollista keskustelua iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumiseen.

7 7 Projekti muutti työkäytäntöjä ja sai aikaan iäkkäille soveltuvia ulkona liikkumisen palveluja. ( Ponsi, Karvinen & Simonen, 2005, ) Suomen laissa on määritelty nautakarjan laiduntamisesta. Lypsylehmien tulee päästä laitumelle kesäaikana vähintään 60 päivänä toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Sitä on perusteltu sillä, että auringonvalo ja liikunta vahvistavat niiden elimistöä kestämään paremmin talven rasitukset navetoissa. (Eläinsuojeluasetus, 1996/396.) Samoin on vangeille lakisääteisesti järjestettävä tilaisuus ulkoilla ja harjoittaa sopivaa liikuntaa vähintään tunti päivässä (Vankeinhoitoasetus, 1995/878). Opinnäytetyömme kuuluu 2-vuotiseen Kymenlaakson Muisti- ja dementiahankkeeseen. Projekti on käynnistynyt vuonna Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueen yhteistyötä, toiminnan tuloksellisuutta ja laatua sekä muodostaa muisti ja dementia asiantuntijoiden verkosto. Aiheen valintaan vahvisti Muisti- ja dementiahankkeen väliraportti Siinä julkaistiin alkukartoituksen tuloksia nykytilanteesta. Yhdeksi kehittämisalueeksi nousi ulkoilu käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella. Asia korostui erityisesti hoiva- ja laitoshoidon kohdalla. Vastaajista noin 40 % oli sitä mieltä, että ulospääsy oli hoidettu kohtalaisesti ja noin 40 % koki sen onnistuvan huonosti tai erittäin huonosti. Aihe rajattiin koskemaan iäkkään ihmisen ulkoilua hoiva- ja laitoshoidossa. Työssä haluttiin tuoda esille ulkoilun hyvinvointivaikutuksia yleisesti iäkkäille eikä keskitytty erityisesti muistihäiriöisten- ja dementoituvien ulkoiluun. Meillä on pitkä työkokemus ikääntyvien parissa työskentelystä. Siksi pidämmekin tärkeänä ulkoilun merkityksen korostamista terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kuuden hoiva- ja laitoshoitoyksikön henkilökunnan mielipiteitä iäkkään ulkoilun tärkeydestä hoiva- ja laitoshoidossa. Lisäksi selvitettiin iäkkään ulkoilun toteutumista. Tarkoituksena oli lisätä asiantuntemusta hoiva- ja laitosasukkaan lähellä toimivien parissa niin, että ulkoilu tulee osaksi arkea. Tässä työssä ulkona liikkumisella tarkoitettiin tarvittaessa toisen henkilön avustamaa, myös apuvälinein tapahtuvaa fyysistä toimintaa ulkoympäristössä.

8 8 2. ULKOILU JA IÄKÄS IHMINEN Iäkkään ihmisen terveys tulee nähdä tasapainona toimintakyvyn, iäkkään omien tavoitteiden sekä sosiaalisen että fyysisen ympäristön välillä. Ulkoilu on keino palauttaa tasapainoa vaikuttamalla iäkkään toimintakykyyn. (Lyyra, 2007, ) 2.1 Toimintakyvystä käsitteenä Ulkoilu on ihmisen perustarve, joka säilyy, vaikka toimintakyky ikääntyessä heikkenee. Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin. Hyvinvointia kuvaavat subjektiiviset tyytyväisyyden tunteet ja hyvä olo. Sitä voidaan määrittää joko voimavaralähtöisesti, jäljellä olevana toimintakykynä tai toiminnanvajavuuksina. Ihmisen oma arvio toimintakyvystään on yhteydessä koettuun terveyteen, sairauteen, toiveisiin, asenteisiin sekä niihin tekijöihin, jotka vaikeuttavat suoriutumista päivittäisistä toiminnoista.(heimonen, Voutilainen, 2006, 24.) Toimintakyky on aina suhteessa ympäristön yksilölle asettamiin vaatimuksiin ja odotuksiin sekä reunaehtoihin (Suutama &Ruoppila 2007, ). Toimintakyvyn käsitettä voidaan tarkastella eri lähtökohdista ja näkökulmista. Se voidaan myös rajata fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Fyysinen toimintakyky käsittää hengitys- ja verenkiertoelimistön, tuki- ja liikuntaelimistön sekä keskus ja ääreishermoston. Niihin kuuluvat mm. yleinen fyysinen suorituskyky, fyysinen kunto, lihaksiston voima ja kestävyys, liikekoordinaatio, tasapaino sekä nivelten liikkuvuus. Psyykkinen toimintakyky sisältää mm. psyykkisen hyvinvoinnin, minäkäsityksen, depression, ahdistuneisuuden, stressin ja yksinäisyyden kokemuksia. Se kuvaa henkisten voimavarojen riittävyyttä arkielämän vaatimuksissa. (Lyyra 2007, 21, Vallejo Medina ym. 2006, 58.) Kognitiivinen toimintakyky käsittää tiedon käsittelyyn liittyvät toiminnot. Niitä ovat mm. havaitseminen, muistaminen, kielelliset toiminnot, oppiminen, ajattelu sekä ongelman ratkaisu ja päätösten teko. Tärkeää on yksilön oma käsitys kognitiivisesta toimintakyvystä. Yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus on sosiaalista toimintakykyä. Se sisältää mm. yksilön ja perheiden väliset suhteet sekä kyvyn toimia

9 9 toisten kanssa ja siitä saadun hyvän olon tunteen. (Lyyra, 2007, 21, Vallejo Medina ym. 2006, 58.) Toimintakyvyn eri osa-alueet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kognitiivista toimintakykyä määriteltäessä on huomioitava psyykkinen toimintakyky, sillä motivaatio ja mieliala vaikuttavat älylliseen suoriutumiseen. (Heimonen, Voutilainen, 2006, 25.) Sosiaalinen toimintakyky on yhteydessä fyysiseen toimintakykyyn silloin kun iäkkään ihmisen heikentynyt liikuntakyky hankaloittaa sosiaalisiin tapahtumiin osallistumista (Lyyra 2007, 21). 2.2 Toimintakyky ja iäkäs ihminen Itsestä huolehtiminen edellyttää tietynasteista fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Iän myötä yleistyvät mm. krooniset sairaudet, sydän -ja verisuonisairaudet, monet pahanlaatuiset kasvaimet, dementoivat sairaudet sekä osteoporoosi. Elimistön puolustuskyky heikkenee. Monet liikuntaelinten sairaudet, virtsan karkailu ja erilaiset oireet sekä toiminnan vajavuudet heikentävät toimintakykyä. Toimintakykyyn vaikuttaa mm. fysiologiset vanhenemismuutokset sekä elämäntapaan, ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät tekijät. Muutosten vaikutukset näkyvät ikäihmisissä eri tavoin sekä ilmenevät eri nopeudella. (Heikkinen, 2005, ) Liikkumiskyky on osa toimintakykyä. Iäkkäälle fyysinen aktiivisuus, jalkeilla olo sekä kävely ovat luonnollinen tapa ylläpitää liikkumiskykyä. (Hirvensalo, Rasinaho, Rantanen, Heikkinen, 2003, ) Hirvensalon (2002) tutkimuksen mukaan iäkkäiden suosituin liikuntamuoto oli kävely, jota suurin osa iäkkäistä ihmisistä harrasti viikoittain. Erityisesti liikkumiskyvyltään heikentyneet hyötyivät liikunnallisesta aktiivisuudesta. Fyysisellä aktiivisuudella oli positiivinen vaikutus eloonjäämiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen erityisesti toimintakyvyltään heikentyneiden kohdalla. Annettu liikuntaneuvonta lisäsi liikunnan määrää. Rannan (2004) väitöstutkimuksessa fyysisellä aktiivisuudella ja itse arvioidulla terveydellä oli ikääntymismuutosten etenemistä vastustava tai hidastava vaikutus.

10 10 Liikkumattomuus heikentää kävelykykyä ja vaikuttaa samalla elämänlaatuun ja itsemääräämisoikeuteen (Rantanen & Sakari- Rantala 2003, ). Sairauksien myötä erilaiset oireet yleistyvät. Ulkona liikkumista vähentää mm. tuki- ja liikuntaelimistön kiputilat sekä kaatumistapaturmat. Terveys tutkimuksen mukaan noin kolmasosalla 85- vuotta täyttäneistä oli ollut polven vaivan tai vian aiheuttamaa kävelyvaikeutta tai ontumista viimeksi kuluneen kuukauden aikana. 85- vuotta täyttäneistä noin 20 % ilmoitti selviytyvänsä 500 metrin kävelystä vaikeuksitta. (Heikkinen, 2005, ) Psyykkisessä ja kognitiivisessa toimintakyvyssä tulee huomioida henkisten voimavarojen riittävyys arkielämän vaatimuksiin. Havaintotoimintojen hidastuminen ja tarkkuuden heikentyminen ovat selkeimpiä ikääntymismuutoksia. Näön ja kuulon heikentyminen ovat yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen. Ensimmäisenä ikääntymismuutokset ilmenevät uuden oppimista ja suoriutumisnopeutta vaativissa tehtävissä. Muistihäiriöt yleistyvät, erityisesti lyhytkestoinen muisti alkaa heikentyä jo melko varhaisesta aikuisuudesta alkaen. Ajattelu konkretisoituu ja sen joustavuus vähentyy. (Suutama & Ruoppila 2007, ) Ikääntyessä sosiaalisen verkoston muutoksien todennäköisyys kasvaa. Ne ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Sosiaalinen verkosto käsittää ihmissuhteet ja niiden rakenteen. Sen tulisi täyttää yksilön tarpeet ja odotukset. Monipuolinen sosiaalinen verkosto vaikuttaa hyvinvointiin. (Tiikkainen & Lyyra 2007, ) Iäkkään ihmisen yksinäisyydessä voidaan erottaa emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Emotionaalinen yksinäisyys heijastaa iäkkään itsensä ilmaisemaa tunnetta. Sitä kuvaavat masentuneisuus, leskeys, yksin asuminen, huonoksi koettu terveys ja alentunut toimintakyky. Sosiaaliseen yksinäisyyteen liittyy puutteelliset vuorovaikutussuhteet sekä kanssakäymistä ja osallistumista vaikeuttavat tekijät. Niitä ovat mm. alentunut kuulo, huono toimintakyky, ystävien puute sekä vähäiset ystäväkontaktit. (Tiikkainen 2007, ) Tiikkaisen väitöksen (2006) mukaan vuotiaista joka kolmas koki itsensä jossain määrin yksinäiseksi. Yhdellä kymmenestä yksinäisyyden tunteita oli usein tai lähes aina. Yksinäisyyttä aiheutti terveyden ja toimintakyvyn heikentyminen sekä ihmissuhteiden menetykset.

11 11 Ulkona liikkumisella voidaan parhaimmillaan vaikuttaa kaikkiin toimintakyvyn ulottuvuuksiin (Ponsi, Karvinen, Simonen, , 17). Se kuuluu ihmisarvoiseen ikääntymiseen ja on osa luonnollista liikuntaa. Ulkona olon väheneminen on kasvava ongelma iäkkäiden ihmisten arjessa. Ulkoilun puute alentaa toimintakykyä sekä heikentää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia. Säännöllinen ulkona liikkuminen ylläpitää liikkumiskykyä myös toimintakyvyn heikentyessä. (Ponsi & Karvinen 2007, 5-8.) UKK- instituutin julkaiseman artikkelin (Oja, 2007) mukaan jo kevyelläkin kävelyllä on ikääntyvälle toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua parantava, liikuntakykyä ylläpitävä vaikutus. 2.3 Ulkoilun hyvinvointivaikutukset Ulkoilulla on fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Ne näkyvät mm. fyysisenä aktiivisuutena sekä sosiaalisten tarpeiden tyydyttymisenä. Selitys löytyy myös ulkoilman ja ulkoympäristön ominaisuuksista. ( Ponsi & Karvinen 2007, 9.) Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö lisää iäkkään ihmisen hyvinvointia (Rappe, 2003, ) Fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutusten mekanismit tunnetaan kuitenkin vain osittain. Fysiologiset, neurokemialliset ja psykologiset vaikutusketjut ovat mahdollisia samanaikaisesti.(nupponen, 2005, ) Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan sekä ulkoilun tulee olla säännöllistä, koska vaikutukset eivät varastoidu. Ikääntyvällä perusliikunnan (arki- ja hyötyliikunta), toimintakyvyn ja liikehallinnan säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Annostelun tuleekin olla yksilöllistä, jossa on huomioitu iäkkään päivittäinen vointi, kunto ja motivaatio. Terveyden kannalta on hyvä liikkua päivittäin puoli tuntia joko yhtäjaksoisesti tai pätkittynä kolmeen kymmenen minuutin jaksoon. (Fogelholm, Oja, 2005, ) Liikunnalla ei voida estää ikääntymistä, mutta sen avulla voidaan vähentää ja ehkäistä normaalin ikääntymisen aiheuttamia seurauksia sekä edistää onnistuvaa ikääntymistä. Fyysinen aktiivisuus lisää iäkkään terveyden kokemista Ulkoilu on tärkeä, turvallinen ja taloudellisesti edullinen keino edistää ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.(vuori, 2005, )

12 Ulkoilun fyysiset hyvinvointivaikutukset Päivittäisistä toiminnoista selviäminen vaatii pystyasennon lisäksi lihasvoiman ja tasapainon hallintaa. Lihasmassan säilyminen on oleellista aineenvaihdunnan pysymiseksi normaalina. (Vuori, 2005, ) Liikunnan vähentyminen ja varovaisuuden lisääntyminen heikentävät ruokahalua. Vähentynyt proteiinien saanti heikentää iäkkään puolustuskykyä, jolloin infektioriski kasvaa. (Pitkälä, Strandberg, 2003, ) Liikkumattomuus taas aiheuttaa lihaskatoa. Ulkoilun vähentyessä auringonvalon vaikutuksesta muodostuva D-vitamiinin saanti heikkenee. D- vitamiinia tarvitaan luuston normaaliin mineralisaatioon. Vuodelevossa hohkaluu voi menettää 1-2 prosenttia mineraalitiheyttään viikossa. Kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen D-vitamiinisuositus on 400 KY/ vrk. Laitoshoidossa olevien vitamiinisuositus on KY/vrk, koska he pääsevät harvoin ulos aurinkoon. (Väänänen & Kannisto, 2003, ) Ikääntyvillä ihmisillä D-vitamiinin aineenvaihdunta aktiiviseen muotoon munuaisissa heikkenee. Puute aiheuttaa kalsiumin imeytymisen vähentymistä suolistosta, joka johtaa lisäkilpirauhashormonin nousun kautta sekundaariseen osteoporoosiin.(iivanainen, Jauhiainen, Pikkarainen 2006, ) Lisäksi D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin ja fosforin imeytymisessä luuston vahvistumiseksi (Suominen, 2001,31-34). Liikunnallisen elämäntavan ja oikeiden ravintotottumusten huomioiminen ovat tärkeitä luuston kunnon ylläpitämiseksi vanhuusiässä. Liikkumattomuus johtaa osteoporoosin nopeaan kehittymiseen. Suomisen väitöstutkimuksessa (2007) virheravitsemus heikentää iäkkäiden terveyttä ja elämänlaatua. Aliravitsemusta selittävät pääasiassa dementia ja heikentynyt toimintakyky. Dementiakotien ikäihmisten energian ja D-vitamiinin saanti oli suosituksia alhaisempaa. Lisäksi vanhainkotiasukkaat saivat vähän D- vitamiinilisää. Muurisen ym. (2003) tutkimuksessa vanhainkotiasukkaiden heikkoon ravitsemustilaan olivat yhteydessä mm. huono fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky. Liikuntakyky on tärkeä asia. Sen ylläpitämiseen tarvitaan lihasharjoitusta, mikä kohdistuu ennen kaikkea lantionseutuun ja alaraajoihin. Tärkeää on myös tasapainon harjoittaminen. Ikääntymiseen liittyvä lihasmassan vähentyminen ja lihasheikkous huonontavat liikuntakykyä. Säännöllinen liikunta ylläpitää vartalon ja jalkojen

13 13 lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa sekä koordinaatiota. Lihaskunnon, kehon hallinnan ja tasapainon heikentyessä tapaturma-alttius lisääntyy (mm. kaatumiset ja murtumat). Kaatumisia voidaan ehkäistä ottamalla huomioon liikkumisen turvallisuusnäkökohdat ikäihmisten elinympäristöä suunniteltaessa. (Väänänen, Kannisto, 2003, ) Säännöllinen ulkona liikkuminen harjoittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä sekä parantaa ääreisverenkiertoa. Ulkoilu edistää aivojen ja keskushermoston hapensaantia. Ympäristön elvyttävän vaikutuksen ohella on voitu todeta myös fysiologisia muutoksia aivojen toiminnassa, sydämen sykkeessä, verenpaineessa, ihon sähkönjohtokyvyssä ja otsan lihasten jännityksessä. (Mikkola, 2005, ) Liikunta muuttaa myös keskushermoston välittäjäaineiden mm. serotoniinipitoisuuksia niin, että mieliala paranee(nupponen, 2005, 48-59). Uni on normaali vaste väsymykselle eikä unen tarve muutu ikääntyessä. Mikäli päivään kuuluu loikoilua useiden tuntien ajan, sisäisen kellon pysyminen oikeassa vuorokausirytmissä vaikeutuu. Iäkäs ei ole riittävän väsynyt nukkuakseen yöllä hyvin. Kirkkaassa valossa oleskelu tahdistaa sisäistä kelloa. Valoisina ja aurinkoisina päivinä se toteutuu oleskelemalla ulkona. Säännöllinen päivittäinen ulkoilu kuuluu virkistävän yöunen perusedellytyksiin. Jo ulkoilu pyörätuolissa istuen edistää nukkumista. (Kivelä, 2007, )Unilääkkeiden käyttö unihäiriöiden hoidossa on entistä yleisempää. Vuonna 2000 avo- ja laitoshoidon yhteenlaskettu kulutus oli 49 määriteltyä päiväannosta tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 47. Unilääketyöryhmän suosituksen mukaan unettomuuden hoitoon unilääkkeitä ei tulisi käyttää yli neljää viikkoa kerrallaan. (Närhi, Pirinen, 2002, ) Ulkoilun psyykkiset hyvinvointivaikutukset Ulkoilu tuottaa hyvinvointia erityisesti psyykkisten vaikutusmekanismien kautta. Ulkoympäristö ja varsinkin viherympäristö tarjoavat esteettisiä ja emotionaalisia kokemuksia. Ihmiseen ja hänen käyttäytymiseensä vaikuttavat ulkoympäristön olosuhteista mm. valoisuus, raitis ilma ja lämpötila. Tunnemerkitykset voivat kuulua mielipaikkoihin, -maisemiin, tapahtumiin, kanssaihmisiin tai säätilaan. Luonto on tärkeä toivon lähde ja antaa voimia kohdata oman elämän vaikeuksia ja rajallisuutta.

14 14 Luonnossa tarkkaavaisuus saa levätä, jolloin voimavarat palautuvat. (Rappe 2003, ) Säännöllinen liikunta vaikuttaa olevan yhteydessä parempaan mielialaan. Leppämäen (2006) väitöskirjan keskeinen löydös oli, että liikunta ja kirkasvalohoito paransivat tutkittavien mielialaa ja vähensivät masennusoireita. UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan ulkoilu ja luonnossa kävely oli tärkeä rentoutumisen lähde, joka tarjosi voimakkaita elämyksiä ja viritti positiivisia tunnetiloja (Paronen, 2002). Fyysinen aktiivisuus pitää myös iäkkään ihmisen mielialan korkealla ja lisää näin toimintakykyisyyttä (Bäckmand & Laitinen, 2006, 48-50). Sama tulos oli Lampisen (2004) väitöksessä, jossa vähäinen fyysinen aktiivisuus ennusti masentuneisuutta ja itsetunnon heikkenemistä Ulkoilun sosiaaliset hyvinvointivaikutukset Ulkona toimiminen ja liikkuminen antavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen toisten kanssa ylläpitäen liikkumis- ja toimintakykyä. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö tarjoaa monipuolisia sosiaalisia suhteita. (Rappe, 2003, )Elon (2006) tutkimuksen mukaan puistot, luonto ja piha-alueet houkuttelevat iäkkäitä sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä ennaltaehkäisevät yksinäisyyttä. Sosiaalisella ja kulttuurisella osallistumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia terveyteen. Päijät- Hämeessä tehdyssä Ikihyvä- seurantatutkimuksessa (Nummela, 2006) itse arvioitu terveys oli aktiivisesti kulttuuriin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuvilla passiivisempia parempi. 3. IÄKKÄÄN IHMISEN ULKOILUUN LIITTYVIÄ ESTEITÄ Iäkkään ihmisen ulkona liikkumiseen liittyy runsaasti estäviä tekijöitä. Syyt voivat olla yksilöllisiin, sosiaalisiin tai fyysiseen ympäristöön liittyviä. (Heikkinen, 2005, )Ulkona liikkuminen on ollut aliarvostettua niin sosiaali- ja terveysalan palveluissa kuin iäkkäille suunnatuissa liikuntapalveluissa. Iäkäs tarvitsee avustajaa ulkoilussa. Palvelujärjestelmistä on puuttunut henkilöstö, joiden tehtäviin kuuluisi säännöllinen liikkuminen ulkona iäkkään kanssa. (Ponsi, Karvinen, 2007, 7-8.) Yksilöllisistä syistä fyysiseen kuntoon liittyvä tekijä on terveydentila ja ikääntyessä terveysongelmat lisääntyvät toimintakyvyn heikentyessä. Neuvosen ym. ( )

15 15 tutkimuksessa iäkkäät kokivat terveydentilan ja ulkona liikkumisen vaikeuden rajoittavan ulkoilua. Lisäksi motivaation puute vähensi ulkona liikkumista. Iäkkään ulos lähtemistä vähentävät myös pukeutuminen kylminä vuodenaikoina, sopivien vaatteiden ja jalkineiden epämukavuus sekä puuttuminen. (Heikkinen 2005, ) Ikääntymismuutosten seurauksena kaatumispelko voi johtaa liikkumisen vähentymiseen. Kaatumiset ja niiden seuraukset heikentävät terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisen taustalla on monia sekä ihmisestä itsestä että ympäristöstä johtuvia tekijöitä. Sjöstenin väitöskirjassa (2007) on todettu, että sekä korkea masennusoireiden määrä että kaatumisenpelko lisäävät kaatumisten sekä murtumien vaaraa ikääntyneillä noin 1,5-3-kertaiseksi verrattuna henkilöihin, joilla ei ole masennusoireilua tai kaatumisenpelkoa. Laitoshoidossa olevista iäkkäistä kaatuu vuosittain eri tutkimusten mukaan noin puolet. (Saari, 2007, ) Pirisen (2003) väitöstutkimuksessa kaatumisen perussyinä ovat ergonomiatekijöitä useammin ikääntyneiden terveydestä, toimintakyvystä ja käyttäytymisestä lähtöisin olevat syyt. Niitä ovat äkilliset huimauskohtaukset, heikentynyt liikuntakyky ja tasapaino sekä hätääntyminen. Turvattomuus yleistyy vanhemmissa ikäryhmissä. Myllyniemen (2006) pro gradun mukaan turvattomuus on sidoksissa paikkaan ja aikaan; kaupunkimaisiin kuntiin ja pimeään aikaan. Yksilötasolla koettuun turvattomuuteen ovat vahvimmin yhteydessä ikä, sukupuoli ja kodin ulkopuolinen aktiivisuus. Eniten turvattomuutta kokivat iäkkäimmät naiset ja passiiviset. Riskiä lisäävät lihasheikkous, kävelyssä tapahtuvat muutokset, motivaation puute, aiemmat kaatumiset, kaatumispelko, useiden lääkevalmisteiden samanaikainen käyttö ja lääkkeiden käytön taustalla olevat monet sairaudet, mielialaongelmat sekä kognitiivisen tason aleneminen. (Pajala ym, 2008, ) Ikääntyneiden monilääkitys on yleistä ja näyttää edelleen yleistyvän. Kuopio 75+ tutkimuksessa (Jyrkkä, Hartikainen, Sulkava & Enlund 2003, 28-30) vähintään kymmenen lääkkeen samanaikainen käyttö yleistyi eniten 85 vuotta täyttäneillä naisilla. Yleisimmin käytettyjä olivat keskushermostoon vaikuttavat sekä sydän - ja verisuonisairauksien lääkkeet. Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet aiheuttavat

16 16 ongelmia ikääntyneelle antikolinenergisten ja sedatiivisten vaikutustensa vuoksi. Samalla ne lisäävät kaatumisriskiä. Raivion (2007) väitöskirjan mukaan lähes puolella dementiaa sairastavista oli käytössä psykoosilääke. Ikääntyneiden psykoosilääkkeiden käyttö Suomessa on maailman korkeimpia sekä pitkäaikaisessa laitos- että kotihoidossa. Laitoshoidossa psykoosilääkkeitä käytetään kolme kertaa yleisemmin kuin kotihoidossa. (Alanen, 2007.) Sosiaaliset esteet sisältävät mm. ikäsyrjintää, opittua avuttomuutta ja roolimallien puutetta. Iäkkäille ei ole monipuolista, heille itselleen sopivaa toimintaa ulkoilun toteutumiseksi. Periaatteessa yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy liikunnan osana ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn tukemista. Kuitenkin edelleen on ollut vallalla asenne ikääntyvän pitää hidastaa vauhtia. Käytännössä esiintyy paljon ennakkoluuloja, virheellisiä käsityksiä ja tiedonpuutetta iäkkäiden liikunnasta. Asiantuntijoilta tulevat negatiiviset ohjeet ja rajoitukset vähentävät iäkkään ulkoilua. (Vuori, 2005, ) Toimintakyvyn heikentyessä fyysisen ympäristön esteettömyydellä ja toimivuudella on suuri merkitys. Turvallisten kävelyteiden ja levähdyspaikkojen puuttuminen vähentävät iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Epätasaiset ja kapeat kulkuväylät vaikeuttavat erityisesti apuvälineitä käyttävien ulkoilua. Suomessa erityisesti pitkä, pimeä ja liukas talvi rajoittavat ulkona liikkumista. (Heikkinen, 2005, )Parosen & Fogelholmin (2004) kotona asuville iäkkäille tehdyn kyselyn mukaan riittämättömät ja turvattomat kevyen liikenteen väylät olivat yhteydessä keskimääräistä vähäisempään ulkona liikkumiseen. Erityisesti pitkäaikaissairaat kokivat asuinalueensa liikkumismahdollisuudet huonommiksi ja pelottavammiksi kuin terveet ikäihmiset. 4. ULKOILU HOIVA- JA LAITOSHOIDOSSA 4.1 Iäkäs ihminen hoiva- ja laitoshoidossa Suurimmat riskitekijät laitokseen joutumiselle aiheutuvat liikuntakyvyn heikentymisestä, voimien vähentymisestä sekä dementoivista sairauksista, jotka heikentävät henkistä suorituskykyä. Tärkeimpien etenevien muistihäiriöiden syitä ovat

17 17 Alzheimerin tauti, Lewyn kappale- tauti sekä Vaskulaariset dementiat. Dementia vaikuttaa älyllisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Etenevä muistisairaus aiheuttaa toimintakyvyn vähittäisen heikentymisen, jolloin hoidon tarve lisääntyy. (Pirttilä, 2004, ) Laitos on monen iäkkään ihmisen viimeinen koti. Siirtyminen laitoshoitoon on aina ikääntyvälle ihmiselle suuri muutos, joka merkitsee luopumista vanhoista rooleista ja tavoista. Siihen liittyy elämä uudessa ympäristössä päivittäisin rutiinein. Hoidettavana olemisesta tulee usein elämän pääasiallinen sisältö. Jokaisella on kuitenkin aina oma ainutkertainen elämän historia, toiveet, unelmat sekä läheiset. (Tolvanen, 1999, 115, Rappe, 2003, )Pahimmillaan ikääntyneen ihmisen toimintakyky heikentyy siirryttäessä laitoshoitoon. Iäkästä voimaannuttava kotiuttaminen laitosympäristöön vaatii läheisten ja henkilökunnan aktiivista yhteistyötä. (Pikkarainen, 2007, ) Voimaantumisella tarkoitetaan iäkkään ihmisen kykyä kontrolloida omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviä asioita ja päätöksiä (Salmela & Matilainen, 2007, ). Hoitopaikkaa kotona odottaville ikäihmisille tehdyn haastattelututkimuksen mukaan he toivoivat laitoshoidon sisältävän mm. mahdollisuuden sosiaalisiin suhteisiin, ulkona olemiseen ja kävelyyn sekä itsemääräämisoikeuden säilymiseen. (Klemola ym. 2005, 5-11.) Muurisen ym.( 2006) tutkimuksessa kolmasosa laitoshoidon asukkaista piti ulospääsyä vaikeana. Osa asukkaista ja omaisista oli sitä mieltä, ettei laitoksessa ollut riittävästi tekemistä. Lyytisen (2001) tutkimuksessa iäkäs omaksui passiivisen potilaan roolin jo ensimmäisinä päivinä sairaalan vuodeosastolle tultuaan ja luovutti samalla päätäntävallan hoitohenkilökunnalle. Vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointiin ja seurantaan kehitetyn RAI- järjestelmän (Noro, Finne- Soveri, Björkgren & Vähäkangas, 2005) vertailussa hoiva- ja laitoshoidossa vain joka kymmenennen asukkaan kognitiivinen toimintakyky riittää arjesta selviytymiseen. Joka toinen on vaikeasti dementoitunut. Päivittäisistä kivuista kärsii joka viides ja masennuksen oireista sekä käytöshäiriöistä joka kolmas. Finne- Soverin (2001) väitöksen mukaan päivittäistä kipua havaittiin useimmin iäkkäillä, joilla kognitio vaihteli normaalista keskivaikeaan.

18 Hoiva- ja laitoshoidon lainsäädännöstä ja suosituksista Hoiva- ja laitoshoidon sisältövaatimukset on määritelty sosiaalihuoltoasetuksen pykälässä 11 (607/1083), seuraavasti: Laitoshuoltoa toteutettaessa on henkilölle järjestettävä hänen ikänsä ja kuntonsa mukainen tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään..(tolvanen 1999,110.) Laitoksessa tulee olla riittävästi ammattitaitoista, iäkkään ihmisen hoitoon perehtynyttä henkilökuntaa, taitavaa johtamista ja korkeatasoista lääketieteellistä asiantuntemusta. Laitoksen tulisikin tarjota iäkkäille turvallisuutta, viihtyvyyttä ja mahdollisuutta elää haluamallaan tavalla. ( Routasalo, 2004, ) 4.3 Hoiva - ja laitoshoidon eettiset lähtökohdat Ikääntyneiden hoitotyö on eettisesti hyvin vaativaa. Eettiset ongelmat tulevat esiin joka päivittäisissä toiminnoissa. Hoitotyön tarkoituksena on taata iäkkäälle hyvä loppu elämä. Laitos on usein hänen viimeinen kotinsa. Heikentyneeseen toimintakykyyn, fyysisiin sairauksiin ja kognition ongelmiin iäkäs tarvitsee paljon apua. Tällöin hoitotyön osuus tulee keskeiseksi. Ammatillisessa hoitamisessa pyritään edistämään terveyttä. Hoitajalla on vastuu ihmisestä ja tehtävästä. Autettava on ainutlaatuinen, ajatteleva, arvovalintoja tekevä yksilö, jonka oma näkemys terveydestään on tärkeä. Tehtävävastuu tarkoittaa koulutukseen ja kokemukseen perustuvaa oikeutta ja mahdollisuutta auttaa toista ihmistä.(leino- Kilpi 2004, ) Hoidon perustana on laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785 /1992.) Palveluiden eettisinä lähtökohtina tulee korostua iäkkään ihmisen arvostus, yksilöllisyys, itsenäisyys ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Hoitotyössä on keskeistä tukea iäkkään yksilöllisiä voimavaroja. (Heimonen & Voutilainen, 2006, 9-13, Leino- Kilpi 2004, ) Pitkän elämänkokemuksen ja elämänhistorian kunnioittaminen auttaa kohtaamaan ikääntyneen yksilöllisesti. Hoitajana tulee tunnistaa ja hyväksyä ihmisten erilaisuus. (Backman, Paasivaara, Voutilainen, 2002, )

19 19 Itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus ovat omaa terveyttä ja sen hoitoa koskevien päätösten tekemistä (Välimäki 2004, ).Laitoshoidossa ikääntyneet eivät ole halukkaita arvioimaan hoitoaan kriittisesti. Syitä on löydetty monia. Asukkaat kokevat kiireisen henkilökunnan työskentelevän ahkerasti ja kokevat hoitajien tekevän parhaansa. Riippuvuus toisen avusta saa iäkkään ilmaisemaan vain myönteisiä kokemuksia. Hän ei tuo esille kielteisiä seikkoja, koska pelkää avun loppumista. Ilmiö on nimetty Tukholma-syndroomaksi.(Voutilainen, 2004, ) Se voi näkyä myös pelkona vaivan aiheuttamisesta henkilökunnalle, jolloin iäkäs ei ehdota uloslähtemistä. Löfmanin (2004) tutkimuksessa potilaiden ja hoitajien mielestä potilaan itsemäärääminen toteutui fyysisissä hoitotoiminnoissa. Potilaat kuvasivat myös mielipiteen ilmaisun aiheuttavan konflikteja, ylimielistä suhtautumista, hankalan potilaan maineen sekä hidastavan hoitoon pääsyä. Arkuus ilmaista itseään oli yhteydessä itsemääräämiseen. Potilaat toivoivatkin hoitajien rohkaisua mielipiteen ilmaisuun. Hoitajien mielestä itsemääräämisen esteitä olivat hoitotyön autoritaarisuus, omat asenteet sekä hoitotyön rutiinit. Hoitoalan opiskelijat olettivat itsemääräämisoikeuden olevan tärkeää, mutta pitivät iäkkäiden halukkuutta ja mahdollisuuksia heikkoina toteuttaa sitä. Iäkkään omien mielipiteiden kuunteleminen arvioitiin huonoksi. (Haapsaari, Välimäki, Katajisto, 1998.) Teeren (2007) ja Kuokkasen (2007, 25) tutkimusten mukaan paine ja kova rutiini näkyvät potilaiden kohtelussa siten, että iäkkäät hoidetaan kiireessä. Hoitotyössä hoitoyhteisön ristiriitaiset mielipiteet ja yhteistyön puute sekä organisaatiotasolla sisäiset kirjoittamattomat normit aiheuttavat myös eettisiä ongelmia. Hoitokulttuuri laitoksissa on hitaasti muuttuva ja hoitokäytännöissä on paljon toimintatapoja, jotka estävät yksilöllisen hoidon. Paternalistinen hoitokäytäntö on holhoavaa toimintaa, jossa hoitaja tekee päätöksen kysymättä iäkkään suostumusta tai mielipidettä asiasta. Tarkoituksena on toimia toisen parhaaksi, mutta keinot sivuuttavat toiminnan kohteena olevan. Tilanne muuttuu ongelmalliseksi erityisesti hoiva- ja laitoshoidossa. (Leino- Kilpi, 2004, ) Päivittäinen liikunta on osa ikääntyneen terveysvoimavaroista. Hoiva- ja laitoshoidossa osa tarvitsee hoitohenkilökunnan apua liikkumisessa. Eettinen ongelma

20 20 syntyy, jos liikkumista rajoitetaan vastoin iäkkään tahtoa. Rajoittamisella pyritään suojelemaan iäkästä vahingoittamasta itseään turvallisuuteen vedoten.(leino-kilpi, 2004, ) Esimerkiksi sängyn laidat ovat ylhäällä, ettei iäkäs lähde pois sängystä omatoimisesti. Yksin uloslähteminen kielletään, koska pelkona on iäkkään eksyminen tai kaatuminen. Liikkumisen rajoittaminen tulee harkita jokaisen kohdalla yksilöllisesti ja välttää perusteetonta rajoittamista sekä avuttomuuden korostamista. Toinen haasteellinen ja ongelmia tuottava asia on käytöshäiriöiden hoito. Oireet, kuten kovaääninen huutelu, uni-valverytmin häiriöt ja vaeltelu voivat olla ohimeneviä tai jatkua jopa vuosikausia. Käytöshäiriöitä tulee hoitaa mikäli ne rasittavat iäkästä, haittaavat sosiaalista vuorovaikutusta ja uuvuttavat hoitajia tai hoitoyhteisöä. Ulkoilu kuuluu ns. lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Sillä pyritään ehkäisemään käytösoireiden ilmaantumista. (Koponen & Saarela, 2006, ) 4.4 Fyysisen ympäristön merkitys ulkoiluun hoiva- ja laitoshoidossa Ympäristön merkitystä voidaan tarkastella iäkkään terveyden edistämisessä terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia tuottavina. Hoiva- ja laitoshoitoon siirryttäessä ympäristöt supistuvat asteittain terveyden- ja toimintakyvyn heikentyessä. Kapeimmillaan ympäristö voi olla sänky. (Pikkarainen, 2007, ) Iäkkään oma sisäinen ympäristökokemus näkyy ulkoisena käyttäytymisenä, kuten viihtymisenä, rauhallisuutena, pelkona, levottomuutena, aggressiivisuutena tai jatkuvana avun pyytämisenä. Hyvinvointiin vaikuttaa myös sosiaalinen ja fyysinen ympäristö. Sosiaalinen ympäristö käsittää ympäristön ihmiset, kuten sukulaiset, ystävät, harrastuskumppanit, hoitohenkilökunnan ja heidän roolinsa. Fyysiseen ympäristöön kuuluu rakennettu ympäristö, kuten rakennukset ja kulkuväylät sekä erilaiset luontoympäristöt eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Tässä työssä käsittelemme fyysisen ympäristön ja ulkoilun yhteyttä. (Pikkarainen, 2007, ) Fyysisen ympäristön tulee tarjota iäkkäälle riittävästi toimintakykyä ylläpitävää, virikkeitä tarjoavaa arkipäivän toimintaa ulkoilumahdollisuuksineen. Kaunis ja hyvin suunniteltu laitoksen fyysinen ympäristö on jo sinänsä terveyttä tukeva ja stressiä lievittävä hoidon väline. Se tarjoaa elämyksiä aisteille, kuten tuoksuja, värejä, luonnonääniä sekä mahdollisuuden muistoihin. Steriilistä sisätilasta siirtyminen ulkoympäristöön virkistää mieltä, helpottaa ajattelua ja ahdistavien tunnetilojen

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Moniammatillista, tavoitteellista ja terveyslähtöistä Yksilöllistä, asiakkaan tarpeista lähtevää Lähtökohtana on asiakkaan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Sirpa Hartikainen Geriatrinen lääkehoito Farmasian laitos. Näkökulmia vapauden rajoittamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen

Sirpa Hartikainen Geriatrinen lääkehoito Farmasian laitos. Näkökulmia vapauden rajoittamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen Sirpa Hartikainen Geriatrinen lääkehoito Farmasian laitos Näkökulmia vapauden rajoittamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen Huono hoidon laatu/ tarpeiden tyydyttämättömyys Valviran kriteerit laadulle Sirpa

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

oman hyvinvoinnin parantamiseksi

oman hyvinvoinnin parantamiseksi Rohkeasti liikkumaan oman hyvinvoinnin parantamiseksi Salo 15.9.2011 Elina Karvinen, LitM, TtL toimialapäällikkö Ikäinstituutti Liikunnan merkitys Liikunta on välttämätöntä kaiken ikäisille ihmisille.

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot