LuK -tutkielma Maantiede Kulttuurimaantiede. Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä maailmasta mentaalikarttojen avulla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LuK -tutkielma Maantiede Kulttuurimaantiede. Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä maailmasta mentaalikarttojen avulla."

Transkriptio

1 LuK -tutkielma Maantiede Kulttuurimaantiede Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä maailmasta mentaalikarttojen avulla Minttu Haapanen 2015 HELSINGIN YLIOPISTO GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS MAANTIETEEN OSASTO PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) Helsingin yliopisto

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maantieteellinen maailmankuva ja mentaalikartat Maailmankarttakuvan rakentuminen opetuksessa Kartat opetuksen välineenä Maantieteellinen maailmankuva opetussuunnitelmassa Aineisto ja menetelmät Tulokset Keskustelu Johtopäätökset Lähteet... 27

3 1. Johdanto Maantieteelliseksi maailmankuvaksi kutsutaan käsityksiä ympäröivästä tilasta, paikasta ja alueista ja niissä vallitsevista ilmiöistä (Kaivola & Rikkinen 2003). Teknologia on kutistanut ympärillämme olevan maailman ja antanut mahdollisuuden kenen tahansa nähdä maapallon toiselle puolelle televisio- tai tietokoneruudun välityksellä. Televisio, media ja kouluopetus ovat tärkeässä osassa luomaan mielikuvia ja stereotypioita meitä ympäröivästä maailmasta (Cantell 2005; Kaivola & Rikkinen 2003). Meillä on mahdollisuus lukea aina ajankohtaista tietoa. Tietotulvasta johtuen voisi kuvitella päässämme olevan selkeä ja jäsentynyt kuva maailmasta. Näin ei kuitenkaan ole. Maantieteilijöiden ja psykologien tekemien tutkimuksien perusteella maailmankuvamme on vääristynyt ja sisältää paljon stereotypioita lähiympäristöstämme ja vieraista paikoista. Virhekäsityksiä syntyy siirrettäessä karttakuva pallomuodosta tasopinnalle. Karttakuvan hahmottaminen tasolle on hankalaa sekä aikuisille, että lapsille, sillä tasolla esitettynä kartassa on aina joitain vääristymiä. Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta kuljetaan, sitä virheellisempi kuva meille välittyy (Rikkinen 1997). Peruskoulun maantiedon opetuksen tavoitteena on rakentaa jäsentynyt maailman karttakuva (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetuksessa pidetään tärkeänä kehittää maantieteellistä ajattelua ja ohjata tilataidon ymmärtämistä mittasuhteiden suuntien ja etäisyyksien ymmärtämisen avulla (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Tutkimuksessani tutkin kahdeksasluokkalaisten maantieteellisen maailmankuvan hahmottumista heidän piirtämiensä mentaalisten maailmankarttojen avulla kurssin alussa ja yhdentoista oppitunnin. Mentaalikartaksi kutsutaan ihmisen henkilökohtaisesta kognitiivisesta kartasta piirrettyä visualisointia (Pinheiro 1998). 2

4 Tutkimuskysymykset: 1. Miten kahdeksasluokkalaiset hahmottavat maailman kokonaisuutena? 2. Miten kahdeksasluokkalaiset hahmottavat maailman osatekijöitä? a) Miten mantereiden sijaintia hahmotetaan? b) Miten mantereiden kokosuhteet hahmotetaan? c) Miten mantereiden muodot hahmotetaan? 3. Miten oppilaiden mentaalikartat muuttuvat kurssin kuluessa? 2. Maantieteellinen maailmankuva ja mentaalikartat Rikkisen (1997) mukaan maantieteelliseksi maailmankuvaksi nimitetään mielikuvaa maailmasta, joka sisältää ego- ja etnosentrisiä piirteitä. Olennaisena osana maailmankuvan muodostumiseen hän pitää käsitystä yksilöä ympäröivästä tilasta, joka kehittyy iän ja kokemuksen myötä. Maailman voidaan ajatella muodostuvan henkilökohtaisesta tilasta, josta ihminen saa tietoa omien aistiensa kautta sekä makrotilasta, joka ympäröi ihmistä. Makrotilaa ei tunneta yksityiskohtaisesti sen laajuuden vuoksi. Aluksi maantieteellinen maailmankuva muodostuu osittain mielikuvituksellisesti. Lapset lisäävät todellisten paikkojen lisäksi omaan maailmankuvaansa tuttuja paikkoja televisiosta ja kirjoista. Koulussa lapsen maailmankuva muuttuu yhä konkreettisemmaksi, mielikuvituspaikat ja maat katoavat korvautuen todellisilla paikoilla ja valtioilla (Wiegand 2006). Ihminen rakentaa maantieteellistä maailmankuvaansa liittäen alueisiin ja paikkoihin tietoa eri asiayhteyksistä. Tieto järjestäytyy karttamaisesti yksilön päähän (Imani & Tabaeian 2012). Maantieteelliseen maailmankuvaan on todettu vaikuttavan myös ulkomaanmatkailu (Cantell & Kosonen 2002). Ihminen hahmottaa ympäröivää maailmaa päänsisäisten kognitiivisten karttojen avulla, joita yksilö rakentaa koko elämänsä ajan. Kartat kehittyvät ja tarkentuvat yksityiskohtaisemmiksi oppimisen ja uusien kokemuksien myötä. Kognitiiviset kartat voidaan jakaa primaarisiin ja sekundaarisiin lähteisiin. Primaariset lähteet ympäristöstä kattavat yksilön paikkakohtaiset kokemukset. Kognitiivisen kohdealueen kasvaessa lähiympäristöä suuremmaksi myös sekundaaristen tietolähteiden määrä kasvaa (Pinheiro 1998). 3

5 Mentaalikarttojen avulla yksilö voi järjestää spatiaalista tietoa (Metz 1990). Mentaalisia maailmankarttoja on tutkittu paljon 1970-luvulta nykypäivään asti. Saarinen (1977) tutki neljän erimaalaisen oppilasryhmän piirtämiä maailmankarttoja. Oletuksenaan hänellä oli, että kotimaa esitettäisiin kartalla muita maita suurempana ja etäisyyden kotimaasta kasvaessa vääristymät lisääntyisivät. Hypoteesi piti paikkansa. Lisäksi hän huomasi oudon mallisten maiden, kuten Italian saappaan esiintyvän tarkempana monissa mentaalikartoissa. Saarinen (1987) laajensi tutkimusta koko maailmankattavaksi tutkimukseksi ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden maailmankarttakuvan muodostumisesta. Myöhemmin mentaalikarttoja on tutkinut esimerkiksi Patrick Wiegand (1998), joka tutki brittiläisten 5 11-vuotiaiden oppilaiden maailmankarttakuvan kehittymistä. Suomessa on tehty opinnäytetöitä, kartoituksia ja tutkimuksia mentaalisista maailmankartoista (Rikkinen 1997). Takala tutki (1982) joensuulaisten koululaisten maailmankuvan rakentumista mentaalikarttojen avulla. Lisäksi Happonen & Paasi (1980) kehittelivät oman analysointitaulukon mentaalikartoille maailmasta, jota käytetään apuna tässäkin kandidaatin työssä. Koskela (2008) tutki Pro gradu- tutkielmassaan kahdeksasluokkalaisten Eurooppa-käsityksiä ja Jeskanen (2014) tutki Pro Gradututkielmassaan 9-luokkalaisten maantieteellistä maailmankuvaa. 4

6 2.1 Maailmankarttakuvan rakentuminen opetuksessa Rikkisen (1997) mukaan kognitiiviseen kartoitukseen liittyviä harjoituksia voidaan käyttää kolmessa eri tarkoituksessa: 1. Diagnoistisena välineenä, tällöin opettaja ja saa kuvan oppilaan spatiaalisen tajun ja kartta-ajattelun kehittymisestä 2. Informatiivisena välineenä, jonka avulla opettajalle välittyy tietoa oppilaan ajatusmaailmasta ja mielikuvista 3. Instruktiivisena välineenä, jolloin opettaja voi kohdistaa oppilaan huomion omien alueellisten mielikuvien kehittymiselle. Opetuksessa tulisi antaa enemmän tilaa oppilaiden mielikuvien kehitykselle ja kiinnittää huomiota millaisia mielikuvia oppilailla on opetuksesta. Opetuksen tulisi olla monipuolisempaa ja mentaalikarttoja tulisi hyödyntää enemmän opetuksessa. Mentaalikarttojen avulla voidaan tutkia oppilaiden kehitystä ja saada tietoa oppilaiden sen hetkisestä käsityksestä ympäröivästä maailmasta. Yhdessä oppilaiden kanssa keskustellen voidaan kehittää kriittistä suhtautumista oppilaiden hahmottamaan ympäristöön ja korjata havaittuja virhekäsityksiä. Virhekäsityksiä syntyy, kun oppilaat eivät osaa tarkkailla kriittisesti näkemiään karttoja, eivätkä muista miltä maapallo näyttää vastakkaiselta puolelta maailmaa. Siirrettäessä karttakuva pallolta tasopinnalle, joudutaan vääristämään aina joitain maapallon osia. Välimatkat, pinta-alat, muodot ja suunnat vääristyvät. Maailmankartoissa vääristymät ovat suurimpia. Luokassa olisi hyvä aina olla karttapallo ja seinäkartta, jotta voidaan vertailla pallolle ja tasolle piirrettyä karttakuvaa. Olisi tärkeää, että oppilaat käsittäisivät miten vaikeaa on laatia tasokartta pyöreästä maapallon pinnasta (Rikkinen 1997). Kurssin edetessä tulisi laatia mentaalikarttatehtäviä, joiden avulla pystyttäisiin seuraamaan oppilaiden hahmotuskyvyn ja piirustustaidon kehittymistä. Harwood & Rawlings (2001) tutkivat Iso-Britanniassa vuotiaiden oppilaiden piirtämiä mentaalikarttoja. Oppilaiden tehtävänä oli piirtää maailmankartta A4-paperille sellaisenaan kuin he sen muistivat. Kartat pisteytettiin mantereiden muodon, koon ja sijainnin perusteella ja niitä vertailtiin toisiinsa. Sama tehtävä suoritettiin uudelleen kuuden oppitunnin ja 5

7 tutkittiin, olivatko oppilaiden käsitykset maapallosta muuttuneet. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota tilankäyttöön, mantereiden muotoon ja kokoon. Oppilaat olivat parempia sijoittamaan maanosia oikeaan paikkaan ja hahmottamaan niiden kokoa kuin muotoja. Cantell ja Kosonen (2002) tutkivat Helsingin normaalikoulun 7-luokkalaisten oppilaiden ulkomaanmatkailua. Tutkimustuloksista selvisi, että kaikki oppilaat olivat käyneet Virossa tai Ruotsissa. Tosin tutkimustulosta ei voida yleistää, sillä Etelä-Suomesta on helpompaa matkustaa ulkomaille, kuin pohjoisemmasta Suomea. Heidän mukaan opetuksessa tulisi hyödyntää leirikouluja ja teettää oppilailla erilaisia matkakertomuksia ja projektitöitä maailmasta. Oppilaiden omat kokemukset matkailusta on tärkeä taustatekijä, mitä kannattaa hyödyntää maantiedon opetuksessa. Oppilaat voivat vertailla kokemuksia, mielikuvia paikoista ja alueista. Kokemuksien kautta maantieteellinen maailmankuva kehittyy. 2.2 Kartat opetuksen välineenä Maanpinta voidaan kuvata tasolle lieriö-, kartio- tai tasoprojektiona. On tärkeää valita oikea karttaprojektio käyttötarkoituksen mukaan (Karttaprojektiot 2010). Koulukartastoissa ja lehdistössä käytetyin kartta on lieriöprojektioiden ryhmään kuuluva Mercatorin-projektio. Sitä käytetään myös Nokian kartoissa ja Google maps-kartassa. Projektio suunniteltiin alun perin navigointiin, sillä ilmansuuntien väliset kulmat projektiossa ovat kaikkialla todellisuuden mukaisia. Pituus- ja leveyspiirit näkyvät yhdensuuntaisina suorina. Projektiossa mantereiden muodot ovat oikein, mutta se vääristää mantereiden pinta-aloja. Mitä kauemmaksi kuljetaan päiväntasaajalta, sitä suuremmaksi vääristymät kasvavat. Esimerkiksi Grönlanti näyttää Afrikan kokoiselta ja Antarktis kattaa koko eteläisen pallonpuoliskon (Turunen 2013). Mercatorin projektiota onkin kritisoitu niin paljon, että se poistettiin oppimateriaaleista (Wiegand 2006). KM maailma - kirjasarjassa on käytetty Robinsonin karttaprojektiota, jonka tarkoituksena on esittää maailman alueet ja niiden muodot mahdollisimman vähäisillä vääristymillä. Robinsonin projektio on kompromissi erilaisista projektioista, mutta sekään ei pysty esittämään maapalloa ilman vääristymiä. Tsekkiläinen karttatutkija Richard Capeks valitsi maailman parhaimmaksi kartaksi venäläisen Ginzburg V-karttaprojektion, koska hänen 6

8 karttaprojektionsa vääristää pinta-aloja ja muotoja kaikista projektioista vähiten (Turunen 2013). Axelsen & Jonesin (1987) mielestä kaikkia karttoja voidaan pitää mentaalisina karttoina, sillä jokaisen kartan projektion ja karttasymbolien valinnan takana on ihminen. 2.3 Maantieteellinen maailmankuva opetussuunnitelmassa Peruskouluopetuksen tavoitteena on rakentaa jäsentynyt maailmankarttakuva (Rikkinen 1997). Opetuksen tavoitteena on oppia määrittelemään alueiden sijaintia ja paikkojen välisiä etäisyyksiä toisiinsa sekä kehittää oppilaan maantieteellistä maailmankuvaa. Päättöarvioinnissa oletetaan kahdeksikon (8) oppilaan osaavan hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa maailman peruspiirteet. Lisäksi oppilaan oletetaan osaavan havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetussuunnitelma ei määrittele luokkatasoa, jolla sisältökokonaisuuksia tulisi opettaa yläkoulussa. Sen sijaan oppikirjojen kustantajat ovat yleisesti jakaneet yläkoulun maantiedon oppisisällöt vuosiluokittain niin, että seitsemännellä käsitellään Amerikkaa, kahdeksannella Eurooppaa ja yhdeksännellä keskitytään Suomeen. Syyslukukaudella vuonna 2016 astuu voimaan uusi opetussuunnitelma, josta opetushallitus julkaisi virallisen version vuonna Uudessa opintosuunnitelmassa maantiedon opetuksen tavoitteeksi määritellään oppilaan maailmankuvan rakentumisen tukeminen ja todetaan, että maantiedon opetuksen on huomioitava oppilaiden oma elämismaailma. Opetuksen tavoitteet ovat jaoteltu kolmeen kategoriaan, joihin kaikkiin sisältyy teemoja maantieteellisestä maailmankuvasta. Taidollisista tavoitteista esiin tulee oppilaan tilatajun kehittäminen niin etäisyyksien, suuntien ja mittasuhteiden osalta. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan, että opetukseen tulisi sisällyttää jokaiseen sisältöalueeseen maailman karttakuvan kehittämistä ja ajankohtaisten uutisten seuraamista (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). 7

9 3. Aineisto ja menetelmät Aineisto tutkielmaan kerättiin Kaarinan Kotimäen koulun kahdeksasluokkalaisilta oppilailta. Tutkimukseen osallistui kaksi 8-luokkaa, yhteensä 35 oppilasta. Ensimmäinen aineisto kerättiin tammikuussa oppilaiden ensimmäisellä maantiedon tunnilla kahdeksannella luokalla ja toinen aineisto kerättiin talviloman. Välissä kerkesi olla yksitoista 45 minuutin oppituntia. Opetuksessa ei painotettu kartan piirtotaitoja, mutta oppilailla oli ollut karttakoe Euroopan paikannimistä sekä projekti Euroopan maista. Jokainen oppilas oli valinnut yhden Euroopan maan, jota projektissa tutki. Kokeen ja projektin lisäksi oppilaat olivat opetelleet maailman kasvillisuusvyöhykkeitä, jonka yhteydessä he olivat tarkastelleet erilaisia maailmankarttoja. Oppilaiden tehtävänä oli piirtää A4-paperille muistinvaraisesti maailmankartta. Paperille sai lisätä nimistöä ja käyttää värejä, jos koki sen tarpeelliseksi. Oppilaiden tuli kiinnittää huomiota etenkin mantereiden kokoon, sijaintiin ja muotoon. Lisäksi oppilaiden tuli sijoittaa kartalle päiväntasaaja. Kuitenkin toisella aineistonkeruu kerralla tehtävänannosta puuttui ohje piirtää päiväntasaaja, joten tuloksissa ei huomioitu oliko päiväntasaaja piirretty kartalle vai ei. Piirustustehtävän lisäksi heidän tuli kirjoittaa toiselle puolelle paperia, missä maissa he ovat vierailleet. Olin itse valvomassa ensimmäisellä aineiston keruu tunnilla, kun oppilaat piirsivät karttoja. Heillä oli mahdollisuus kysyä minulta, jos kysymyksiä ilmeni. Toisella aineiston keruu kerralla oppilaiden oma opettaja keräsi aineiston minun antamilla ohjeilla. Oppilaille kerrottiin, ettei työ vaikuta arvosteluun ja että kartat tulisivat tutkijan käyttöön nimettöminä. Tehtävänanto: - Piirrä maailmankartta tyhjälle paperille. - Käytä koko paperi - Älä huolehdi siitä, että karttasi ei ole täydellinen. Tee vain parhaasi - Jokainen tekee oman kartan, joten tämä ei ole ryhmätyö - Kirjoita lopuksi paperin kääntöpuolelle, missä maissa olet käynyt. Kiitos! 8

10 Kotimäen koulu sijaitsee Kaarinan Littoisissa. Koulu on aloittanut toimintansa vuonna 2005 syyslukukauden alusta. Koulussa on noin 650 oppilasta, jotka opiskelevat kahdessa kiinteistössä. Luokat 3 9 opiskelevat samassa koulurakennuksessa (Kotimäen koulun esittely 2014). Oppikirjana kahdeksasluokkalaisilla toimii Otavan KM koulun maantieto kirjasarjan kirja KM Maailma, jossa on globaalinäkökulma. Lisäksi kaikilla oppilailla on käytössään ipad mini tabletit, jotka he saivat käyttöönsä syyslukukaudella 2014 (Kaarinan tablet-projekti 2014). 3.1 Maailman kokonaisuuden hahmottaminen Oppilaiden mentaalikarttojen kokonaisuutta arvioitiin sovelletusti Happonen & Paasin (1980) luokittelun peruskoulun oppilaiden maailmankuvan arviointikriteereiden pohjalta (taulukko 1). Huomio kiinnitettiin paperin käyttöön, piirroksen selkeyteen, kartan laajuuteen ja mantereiden välisiin suhteellisuuksiin. Tämän kartat pyrittiin luokittelemaan paremmuusjärjestykseen tason mukaan. 9

11 Taulukko 1. Maailman kokonaisuuden hahmottaminen (Happonen & Paasi 1980, muokattu) Pisteet Mentaalikartta 5 - Selkeä, koko maailma hahmotettu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi - Koko, sijainti ja etäisyydet suhteellisen oikein 4 - Maailma hahmotettu kokonaan, joitain mantereita voi puuttua - Suhteissa virheellisyyksiä; mannerten muodot ja koot hieman epätäsmällisiä, mutta mannerten sijainnit ovat suhteellisen oikein kuten etäisyydetkin. - Kokonaisuus ei ole aivan selkeä, mutta on painotettu tasaisesti kaikkia mantereita 3 a. Maailmaa ei ole hahmotettu selkeäksi kokonaisuudeksi (koostuu pienistä kokonaisuuksista) Maailmankuvassa painottuu Eurooppa Maanosat sijoitettu suhteellisen oikein Mannerten muodot ja koko epätarkkoja b. Hahmotettu kokonaisuus suurpiirteisesti ja huolimattomasti ( ei kuvattu yksityiskohtaisesti) suhteelliset sijainnit oikein muoto ja kokosuhteet oikein 2 - maailma hahmotettu puutteellisesti ( ei kokonaisuus käsitystä) - mannerten sijainnit suhteellisen oikein - mannerten muodot melko virheelliset - Mannerten koot melko virheelliset 1 - Ei kokonaiskäsitystä maailmasta, kuvattu vain joitakin osia - Mannerten muodot, sijainnit ja koot täysin virheelliset 3.2 Mantereiden osatekijöiden luokittelu Saatu aineisto analysoitiin Harwood & Rawlingsin (2001) luoman luokittelun avulla, jossa kartat on pisteytetty mantereiden osatekijöiden mukaan. Näitä osatekijöitä olivat mantereiden muoto, sijainti ja koko. Muokkasin itselleni sopivat taulukot heidän tekemän luokittelunsa perusteelta ja käytin samoja tekijöitä, jotta voin verrata tuloksia heidän tutkimaan kouluunsa. Mentaalikartoissa tutkittiin mantereiden sijoittumista oikeille paikoille päiväntasaajaan, pituuspiiriin ja napapiiriin nähden. Täysiin pisteisiin ei vaadittu täydellistä esitystä, vaan 10

12 pyrittiin huomioimaan mantereiden sijoittuminen suunnilleen päiväntasaajaan ja keskimeridiaaniin nähden (taulukko 2). Sijaintia arvioitaessa mantereiden koolla ja muodolla ei ollut merkitystä vaan tärkeintä oli niiden sijoittaminen oikeille paikoille. Etelämantereesta ei saanut pistettä jos oli piirtänyt kartalle myös pohjoisnavan, etenkin jos pohjoisnapa oli nimetty pohjoismantereeksi tai pohjoisnapamantereeksi. Taulukko 2. Mantereiden sijainnin luokittelu (Harwood & Rawlings 2001, muokattu) Pisteet 1 Joidenkin mantereiden piirteitä on hahmoteltu, mutta ne on piirretty sattumanvaraisesti mannerta on sijoitettu suunnilleen oikein, kun käytetään vertailupohjana Atlantti-keskeistä projektiota. Muut mantereet sijoitettu väärin tai ne puuttuvat kokonaan mannerta on sijoitettu suunnilleen oikein. Muut mantereet sijoitettu väärin tai ne puuttuvat kokonaan mannerta on sijoitettu suunnilleen oikein. Muut mantereet sijoitettu väärin tai ne puuttuvat kokonaan. 5 Kaikki seitsemän mannerta on sijoitettu oikein. Mantereiden muoto analysoitiin sen perusteella, onko manner tunnistettavissa sen peruspiirteiden avulla. Mantereiden muotoa on haastava tutkia, joten mantereiden tunnistamiseksi luotiin minimivaatimukset. Jokaisen mantereen tuli täyttää vähintään kaksi ominaispiirrettä kustakin luokasta (taulukko 4). Pisteitä sai 1 5 sen mukaan, kuinka hyvin mantereet oli osattu (taulukko 3). Taulukko 3. Mantereiden muodon luokittelu (Harwood & Rawlings 2001, muokattu) pisteet 1 Mantereiden piirteitä on hahmoteltu, mutta eivät ole tunnistettavissa mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta. 5 Kaikki seitsemän mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta. 11

13 Taulukko 4. Mantereiden ominaispiirteet Pohjois-Amerikka 1. Mantere muodoltaan leveähkö ja suppilon mallinen 2. Alaskan niemimaa 3. Floridan niemimaa 4. Kalifornian niemimaa 5. Meksikon kannas Eurooppa (irrotettiin mantereeksi tässä tutkimuksessa) 1. Pohjoismaiden erottaminen Itämerellä Keski-Euroopasta 2. Välimeri 3. Pyreneiden niemimaa 4. Apenniinien ja Balkanin niemimaa 5. Ural 6. Italia, Grönlanti, Islanti ja Iso- Britannia Aasia Intian niemimaa, laaja itä-länsisuuntainen mannermassa pohjoisella pallonpuoliskolla, Korean niemimaa, Japani Etelä-Amerikka 1. Kartionmallinen manner, joka kapenee etelää kohden. 2. Mantereen paksuin kohta on lähellä päiväntasaajaa. 3. Pohjois-Chilen rannikolla manner kapenee itään. Afrikka 1. Etelään suippeneva muoto, muttei niin leveä ylhäältä kuin Pohjois- Amerikka 2. Leveimmillään päiväntasaajan alueella 3. Guinean lahti, Afrikan sarvi Madagaskar Oseania Australian mantereen piirtäminen tunnistettavaksi, Karpenterin meren sijainti Pohjois-Australiassa, Etelä-Australiassa, Indonesian saaret, Tasmanian ja Uuden- Seelannin, toi lisäarvoa. Antarktis eli Etelänapamanner Harwood & Rawlingsin (2001) tavoin pisteytettiin Antarktis seuraavin maantieteellisin piirtein: pitkänomainen manneralue etelänavalla tai mikäli piirros oli pyöreä, mantereessa tuli olla jotain yritystä Rossin merestä tai Antarktiksen niemimaasta. Harwood & Rawlings (2001) luokittelivat tutkimuksessaan mantereet kolmeen ryhmään niiden pinta-alan perusteella (taulukko 5).Taulukko 5. Mantereiden koko suuruusjärjestyksessä Isot mantereet Keskikokoiset mantereet Pienimmät mantereet Aasia km2 Afrikka km2 Pohjois-Amerikka km2 Etelä-Amerikka km2 Antarktis eli Etelämanner km2 Eurooppa km2 Australaasia km2 12

14 Samaa kolmijaottelua käytettiin hieman soveltaen mentaalikarttoja analysoitaessa (taulukko 6). Joissain tapauksissa mantereet pisteytettiin vain suuruusjärjestyksen mukaan. Jokaisella on oma tapansa piirtää, joten mantereiden kokoa pisteyttäessä arvioitiin suhteellisesti. Jokaisen mentaalikartan kohdalla etsittiin ensimmäiseksi kaksi samaan mittakaavaan piirrettyä mannerta, joiden koko oli toisiinsa nähden oikea. Näitä kahta verrattiin muihin mantereisiin. Taulukko 6. Mantereiden koon luokittelu (Harwood & Rawlings 2001, muokattu) Pisteet 1 Yksityiskohtia on piirretty, mutta niiden suhteellinen koko on täysin epätodellinen 2 2 mannerta on oikean kokoisia suhteessa toisiinsa. Muut mantereet puuttuvat tai ne on piirretty väärissä kokosuhteissa verrattuna kahteen muuhun mantereeseen mannerta on oikean kokoisia suhteessa toisiinsa. Muut mantereet puuttuvat tai ne on piirretty väärissä kokosuhteissa verrattuna kahteen muuhun mantereeseen mannerta on oikean kokoisia suhteessa toisiinsa. Muut mantereet puuttuvat tai ne on piirretty väärissä kokosuhteissa verrattuna kahteen muuhun mantereeseen. 5 Kaikki seitsemän mannerta on piirretty oikean kokoisina suhteessa toisiinsa. Lopuksi taulukoihin lisättiin tieto siitä, miten paljon oppilaat olivat matkustelleet. Matkustamisen määrää ja merkitystä verrattiin saatuihin tuloksiin. 13

15 Vastaajien määrä 4. Tulokset 4.1 Taustatekijät Tutkimukseen osallistui 35 kahdeksasluokkalaista oppilasta kahdelta eri luokalta, joista tyttöjä oli 57 % (20 vastaajaa) ja poikia 43 % (15 vastaajaa). Tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui 45 oppilasta ja jälkimmäiseen 39 oppilasta. Samoja oppilaita tutkimukseen osallistui 35, joiden mentaalikartat otettiin analysoitaviksi. Oppilailta kysyttiin mihin maihin he ovat tehneet ulkomaanmatkoja. Kolme oppilasta ei ollut vastannut matkustaneensa ollenkaan. Oppilaat olivat unohtaneet vastata tai eivät olleet käyneet ulkomailla. Eniten oli matkustettu Ruotsiin, jossa oli käynyt 32 oppilasta. Seuraavaksi suosituin paikka oli Espanja, 21 oppilasta ja kolmanneksi suosituin Viro, 17 oppilasta. Eurooppaan oli matkustanut 32 oppilasta, Afrikkaan 3, Etelä-Amerikkaan 1, Pohjois-Amerikkaan 4 ja Aasiaan 8. Kukaan oppilaista ei ollut käynyt Oseanian maissa tai Antarktiksella. Euroopan ulkopuolelle oli matkustanut 14 oppilasta. Suurin osa oppilaista oli käynyt kolmessa maassa (kuva 1). Kaksi oppilasta oli käynyt enemmän kuin 10 maassa. Eniten erimaissa vieraillut oppilas oli käynyt 12 maassa. Suurin osa ulkomaille suuntautuvista matkoista oli Etelä-Euroopan lomakohteita maat < vierailtujen maiden lukumäärä Kuva 1. Maiden lukumäärä, joissa oppilaat ovat vierailleet (n=35) 14

16 VASTAAJIEN MÄÄRÄ 4.2 Maailman kokonaisuuden hahmottaminen Viisi portaisella asteikolla arvioitiin maailman kokonaiskuvan hahmottamista. Kokonaisuuden hahmottamisessa ei pureuduttu pieniin yksityiskohtiin ja osatekijöihin vaan tarkkailtiin maailmaa kokonaisuutena. Piirustustaidolla oli jonkin verran vaikutusta pisteytyksen kannalta. Ensimmäisellä kierroksella tasolla 2 oli eniten oppilaita, kun taas toisella kierroksella eniten oppilaita oli tasolla 3 (kuva 2). Tasolta yksi siirtyi puolet oppilaista tasolle 2 toisella kierroksella. Ensimmäisellä piirustuskerralla parhaalla tasolla oli vain yksi poika. Toisella kierroksella parhaalle tasolle oli yltänyt 3 tyttöä ja yksi poika. Keskimäärin oppilaat olivat oppineet hahmottamaan paremmin maailmaa kokonaisuutena ensimmäiseen kertaan nähden. 14 tytöt 1 pojat p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p Kuva 2. Maailman kokonaisuuden hahmottaminen kurssia ja kurssin puolivälissä (tytöt n=20 pojat n=15) 15

17 Vastaajien määrä 4.3 Maailman osatekijöiden hahmottaminen Mantereiden sijaintia, pinta-alaa ja muotoa tutkittiin erikseen, jolloin saatiin selville onko oppilaiden välillä eroja eri osa-alueiden hahmottamisessa. Kun keskitytään osa-alueisiin, eikä kokonaisuuteen, oppilaiden piirustustaitojen merkitys arvioinnissa vähenee (Harwood & Rawlings 2001). Luokittelussa käytettiin pisteytystä 1 5. Jokaiselle tutkittavalle osatekijälle tehtiin pistetaulukko, jonka pohjalta kartat pisteytettiin (taulukot 2,3 & 6) p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p tytöt pojat Kuva 3. Mantereiden sijainnin hahmottaminen kurssia ja kurssin puolivälissä (tytöt n=20, pojat n=15) Ensimmäisellä kierroksella tyttöjä oli tasolla 1 enemmän kuin poikia, sen sijaan tasolla 2 oli enemmän poikia kuin tyttöjä (kuva 3). Kuitenkin eniten oppilaita oli tasolla 4, joten oppilaat hahmottivat keskimäärin aika hyvin mantereiden sijaintia. Toiselle kierrokselle oli tapahtunut selvästi kehittymistä. Vähiten oppilaita oli tasoilla 1,2 ja 5, kun taas suurin osa oppilaista oli tasolla 3 ja 4. Usealla oppilaalla oli virhekäsitys Pohjoisnavalla sijaitsevasta mantereesta, mutta kurssin kuluessa moni oli oppinut, ettei siellä ole mannerta vaan jäätä (liite 6). Vaikeimmaksi mantereeksi sijoittaa koettiin Australia, joka sijoitettiin välillä aivan Afrikan viereen tai se ei ollut mahtunut kartalle (liitteet 7 & 12). Vaikka ei piirustustaitoa oppilaalla ollut, oli osattu sijoittaa mantereet suurpiirteisesti oikeille paikoille. Ensimmäisellä kerralla oppilaat eivät olleet keskittyneet yksityiskohtiin, mutta toisella kerralla monissa kartoissa toistui monet yksityiskohdat (liite 5). Etenkin saaria oli sijoitettu reilusti kartalle. Madagaskar, Islanti, Grönlanti ja Brittein saaret toistuivat monissa kartoissa. 16

18 Vastaajien määrä Parhaimmissa kartoissa saattoi olla Indonesian saaria ja Uusi-Seelanti. Joissain kartoissa Etelä-Amerikka ja Afrikka oli sekoitettu toisiinsa ja Madagaskar oli sijoitettu Etelä- Amerikan oikealle puolelle. Heikoimmissa kartoissa, ei oltu hahmotettu maailmaa selkeästi. Oppilaat olivat osanneet nimetä yksittäisiä valtioita, mutta niitä ei osattu sijoittaa kartalle (liite 2). Erityisesti Eurooppa korostui näissä kartoissa. Vaihtoehtoisesti mantereet oli sijoitettu suurin pirtein oikeille suunnille (liite 10) p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p tytöt pojat Kuva 4. Mantereiden koon pisteytyksen tulokset kurssia ja kurssin puolivälissä (tytöt n=20, pojat n=15) Oppilaat hahmottivat mantereiden kokoa huonommin kuin mantereiden sijaintia (kuva 4). Yksikään oppilaista ei ensimmäisellä kierroksella ollut tasolla viisi ja tasolla 4 oli vain 1 poika. Tytöistä suurin osa oli tasolla 2 ja pojista tasolla 3. Toisella kierroksella tasolla 4 ja 5 ei ollut enää yksikään oppilas. Sinänsä kehitystä kuitenkin tapahtui. Suurin osa oppilaista oli tasolla 3. Heikoimmalla tasolla oli sekä ensimmäisellä kierroksella että toisella kierroksella enemmän poikia. Kun taas tasolla kaksi oli molemmilla kierroksella enemmän tyttöjä kuin poikia. Tyttöjen kehitys oli huomattavampaa. Vääristyneimmät mantereet olivat Eurooppa ja Antarktis. Melkein jokaisessa kartassa ne oli kuvattu todellisuutta suuremmaksi (liite 9). Euroopasta erottui selvästi Brittein saaret, jotka saattoivat olla kooltaan välillä jopa Australian kokoisia. Mitä kauemmaksi Suomesta liikuttiin, sitä huonommin hahmotettiin mantereiden kokoa. Australia ja Antarktis koettiin vaikeaksi määrittää kokonsa puolesta. Australia kuvattiin usein liian pienenä (liite 8). Pohjoinen pallonpuolisko oli korostunut monissa kartoissa suurempana ja oli saanut mercatormaisia piirteitä (liite 10). 17

19 Vastaajien määrä p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p tytöt pojat Kuva 5. Mantereiden muodon pisteytyksen tulokset (tytöt n=20, pojat n=15) Kolmesta osatekijästä vaikeimmaksi hahmotettavaksi koettiin mantereiden muoto (kuva 5). Ensimmäisellä kierroksella suurin osa oppilaista oli tasolla 1 ja 2, kun taas toisella kierroksella eniten oppilaita oli tasolla 2 ja 3. Tytöistä suurin osa oli ensimmäisellä kierroksella tasolla kaksi, kun taas pojat olivat sijoittuneet tasaisemmin tasoille 1, 2 ja 3. Eniten poikia oli kuitenkin tasolla 1. Ensimmäisellä kierroksella vain yksi poika ylsi tasolle viisi, kun taas toisella kierroksella ei yksikään. Toisella kierroksella tasolla 4 oli suurempi osa oppilaista kuin ensimmäisellä kierroksella. Eniten oppilaita toisella kierroksella oli tasolla 2, mutta tasolle 3 oppilaita oli siirtynyt enemmän. Etenkin tytöt olivat siirtyneet tasolle 3. Useat oppilaat olivat sekoittaneet Etelä-Amerikan ja Afrikan keskenään. Erikoisen muotoiset maat kuten Italian saapas ja Islanti oli korostunut useissa kartoissa (liite 2). Myös rannikkoalueet, etenkin Itämeri ja Välimeri ja Intian niemimaa oli osattu hahmotella tarkasti (liite 5). Hankalaksi muotonsa puolesta koettiin Väli-Amerikka. Harva oppilas hahmotti että, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä on manneryhteys (liite 1). 18

20 Taulukko 7. Koko maailman ja maailman osatekijöiden hahmottaminen kurssia ja kurssin puolivälissä. Laskettuna tyttöjen ja poikien keskiarvot. Sijainti Sijainti Jälkeen Koko Ennen Koko Jälkeen Muoto Ennen Muoto Jälkeen pojat ka. (n=15) 3,07 3,27 2,4 2,47 2,27 2,4 Tytöt ka. (n=20) 3,45 3,5 2,05 2,6 1,8 2,45 Jokaisella osa-alueella oppilaat kehittyivät aiemmasta parempaan (taulukko 7). Sukupuolten välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Tytöt hahmottivat paremmin mantereiden sijaintia kuin pojat. Maailman kokonaiskuvan hahmottaminen oli tytöillä toisella kierroksella selvästi parempi kuin pojilla. Pojat pärjäsivät paremmin ensimmäisellä kierroksella mantereiden muodon ja koon hahmottamisessa, mutta tytöt olivat molemmissa parempia toisella kierroksella. Eniten kehitystä tapahtui tyttöjen mantereiden koon ja muodon hahmottamisessa. Poikien kehitys oli tasaisempaa. Ensimmäiseen kierrokseen verrattuna oppilaat olivat lisänneet karttoihin paljon enemmän nimistöä ja yksityiskohtia, vaikka ei valtioiden nimeämistä tehtävänannossa vaadittu (liitteet 5 & 13). Mentaalikarttoja oli myös piirretty ympyrän sisälle, joka hankaloitti maailman kokonaisvaltaista hahmottamista (liite 9). Muutamaan karttaan oli piirretty mielikuvia, mutta nämä mielikuvat olivat poistuneet kartoista toisella kierroksella (liitteet 3 4). Yhteen karttaan oli piirretty esimerkiksi nähtävyyksiä (liite 3) ja toiseen oli kirjoitettu mielikuvia (liite 4). 19

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos

Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos Henna Jeskanen MAANTIETEELLINEN MAAILMANKUVA 9-LUOKKALAISILLA Maantieteen pro gradu -tutkielma Asiasanat: maantieteellinen maailmankuva, mentaalikartta,

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun maantiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden maantiedon

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Maantieteen opetuskokonaisuus Euroopan valtiot

Maantieteen opetuskokonaisuus Euroopan valtiot OKLV120 Tieto ja viestintätekniikka Opetuksen suunnittelutehtävä Emmi Tiainen Maantieteen opetuskokonaisuus Euroopan valtiot Jakson tavoitteena on tutustua Eurooppaan sekä Euroopan valtioihin, opetella

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, 0020 HELSINKI, puh. (09) 102 378 http://www.mfka.fi Peruskoulun

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9

MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9 MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Tehtäväkohtaisia havaintoja. Tehtävä 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00 b) 12.45

Tehtäväkohtaisia havaintoja. Tehtävä 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00 b) 12.45 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointia vuodelta 2010 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Kuinka sopiva peruskoulun matematiikkakilpailun

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

ANNANKATU 27 FI-00100 HELSINKI FINLAYSONINKUJA 21 A PL 716 FI-33101 TAMPERE TEL +358 (0)3 3398 8300 WWW.ADSEKB9.FI

ANNANKATU 27 FI-00100 HELSINKI FINLAYSONINKUJA 21 A PL 716 FI-33101 TAMPERE TEL +358 (0)3 3398 8300 WWW.ADSEKB9.FI ANNANKATU 27 FI-00100 HELSINKI FINLAYSONINKUJA 21 A PL 716 FI-33101 TAMPERE TEL +358 (0)3 3398 8300 WWW.ADSEKB9.FI Kielitivoli KieliTalent ja Habbo Hotel Antti Iiskola 4.5.2010 27. toukokuuta 2010 KIELITIVOLI

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen Teemaopinnot Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari 3.11.2016 Kimmo Koskinen VN asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Lukiokoulutuksessa

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Yhdessä meissä on voimaa

Yhdessä meissä on voimaa 8. lk Yhdessä meissä on voimaa 1. Yhdessä 8.-luokkalaisina 2. Mielen hyvinvoinnin tukitekijät ja kompastuskivet 3. Kaverisuhteet 4. Empatiataidot 5. Järkeä ja jämäkkyyttä 6. Elämän pulmista ja kriiseistä

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot