LuK -tutkielma Maantiede Kulttuurimaantiede. Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä maailmasta mentaalikarttojen avulla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LuK -tutkielma Maantiede Kulttuurimaantiede. Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä maailmasta mentaalikarttojen avulla."

Transkriptio

1 LuK -tutkielma Maantiede Kulttuurimaantiede Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä maailmasta mentaalikarttojen avulla Minttu Haapanen 2015 HELSINGIN YLIOPISTO GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS MAANTIETEEN OSASTO PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) Helsingin yliopisto

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maantieteellinen maailmankuva ja mentaalikartat Maailmankarttakuvan rakentuminen opetuksessa Kartat opetuksen välineenä Maantieteellinen maailmankuva opetussuunnitelmassa Aineisto ja menetelmät Tulokset Keskustelu Johtopäätökset Lähteet... 27

3 1. Johdanto Maantieteelliseksi maailmankuvaksi kutsutaan käsityksiä ympäröivästä tilasta, paikasta ja alueista ja niissä vallitsevista ilmiöistä (Kaivola & Rikkinen 2003). Teknologia on kutistanut ympärillämme olevan maailman ja antanut mahdollisuuden kenen tahansa nähdä maapallon toiselle puolelle televisio- tai tietokoneruudun välityksellä. Televisio, media ja kouluopetus ovat tärkeässä osassa luomaan mielikuvia ja stereotypioita meitä ympäröivästä maailmasta (Cantell 2005; Kaivola & Rikkinen 2003). Meillä on mahdollisuus lukea aina ajankohtaista tietoa. Tietotulvasta johtuen voisi kuvitella päässämme olevan selkeä ja jäsentynyt kuva maailmasta. Näin ei kuitenkaan ole. Maantieteilijöiden ja psykologien tekemien tutkimuksien perusteella maailmankuvamme on vääristynyt ja sisältää paljon stereotypioita lähiympäristöstämme ja vieraista paikoista. Virhekäsityksiä syntyy siirrettäessä karttakuva pallomuodosta tasopinnalle. Karttakuvan hahmottaminen tasolle on hankalaa sekä aikuisille, että lapsille, sillä tasolla esitettynä kartassa on aina joitain vääristymiä. Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta kuljetaan, sitä virheellisempi kuva meille välittyy (Rikkinen 1997). Peruskoulun maantiedon opetuksen tavoitteena on rakentaa jäsentynyt maailman karttakuva (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetuksessa pidetään tärkeänä kehittää maantieteellistä ajattelua ja ohjata tilataidon ymmärtämistä mittasuhteiden suuntien ja etäisyyksien ymmärtämisen avulla (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Tutkimuksessani tutkin kahdeksasluokkalaisten maantieteellisen maailmankuvan hahmottumista heidän piirtämiensä mentaalisten maailmankarttojen avulla kurssin alussa ja yhdentoista oppitunnin. Mentaalikartaksi kutsutaan ihmisen henkilökohtaisesta kognitiivisesta kartasta piirrettyä visualisointia (Pinheiro 1998). 2

4 Tutkimuskysymykset: 1. Miten kahdeksasluokkalaiset hahmottavat maailman kokonaisuutena? 2. Miten kahdeksasluokkalaiset hahmottavat maailman osatekijöitä? a) Miten mantereiden sijaintia hahmotetaan? b) Miten mantereiden kokosuhteet hahmotetaan? c) Miten mantereiden muodot hahmotetaan? 3. Miten oppilaiden mentaalikartat muuttuvat kurssin kuluessa? 2. Maantieteellinen maailmankuva ja mentaalikartat Rikkisen (1997) mukaan maantieteelliseksi maailmankuvaksi nimitetään mielikuvaa maailmasta, joka sisältää ego- ja etnosentrisiä piirteitä. Olennaisena osana maailmankuvan muodostumiseen hän pitää käsitystä yksilöä ympäröivästä tilasta, joka kehittyy iän ja kokemuksen myötä. Maailman voidaan ajatella muodostuvan henkilökohtaisesta tilasta, josta ihminen saa tietoa omien aistiensa kautta sekä makrotilasta, joka ympäröi ihmistä. Makrotilaa ei tunneta yksityiskohtaisesti sen laajuuden vuoksi. Aluksi maantieteellinen maailmankuva muodostuu osittain mielikuvituksellisesti. Lapset lisäävät todellisten paikkojen lisäksi omaan maailmankuvaansa tuttuja paikkoja televisiosta ja kirjoista. Koulussa lapsen maailmankuva muuttuu yhä konkreettisemmaksi, mielikuvituspaikat ja maat katoavat korvautuen todellisilla paikoilla ja valtioilla (Wiegand 2006). Ihminen rakentaa maantieteellistä maailmankuvaansa liittäen alueisiin ja paikkoihin tietoa eri asiayhteyksistä. Tieto järjestäytyy karttamaisesti yksilön päähän (Imani & Tabaeian 2012). Maantieteelliseen maailmankuvaan on todettu vaikuttavan myös ulkomaanmatkailu (Cantell & Kosonen 2002). Ihminen hahmottaa ympäröivää maailmaa päänsisäisten kognitiivisten karttojen avulla, joita yksilö rakentaa koko elämänsä ajan. Kartat kehittyvät ja tarkentuvat yksityiskohtaisemmiksi oppimisen ja uusien kokemuksien myötä. Kognitiiviset kartat voidaan jakaa primaarisiin ja sekundaarisiin lähteisiin. Primaariset lähteet ympäristöstä kattavat yksilön paikkakohtaiset kokemukset. Kognitiivisen kohdealueen kasvaessa lähiympäristöä suuremmaksi myös sekundaaristen tietolähteiden määrä kasvaa (Pinheiro 1998). 3

5 Mentaalikarttojen avulla yksilö voi järjestää spatiaalista tietoa (Metz 1990). Mentaalisia maailmankarttoja on tutkittu paljon 1970-luvulta nykypäivään asti. Saarinen (1977) tutki neljän erimaalaisen oppilasryhmän piirtämiä maailmankarttoja. Oletuksenaan hänellä oli, että kotimaa esitettäisiin kartalla muita maita suurempana ja etäisyyden kotimaasta kasvaessa vääristymät lisääntyisivät. Hypoteesi piti paikkansa. Lisäksi hän huomasi oudon mallisten maiden, kuten Italian saappaan esiintyvän tarkempana monissa mentaalikartoissa. Saarinen (1987) laajensi tutkimusta koko maailmankattavaksi tutkimukseksi ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden maailmankarttakuvan muodostumisesta. Myöhemmin mentaalikarttoja on tutkinut esimerkiksi Patrick Wiegand (1998), joka tutki brittiläisten 5 11-vuotiaiden oppilaiden maailmankarttakuvan kehittymistä. Suomessa on tehty opinnäytetöitä, kartoituksia ja tutkimuksia mentaalisista maailmankartoista (Rikkinen 1997). Takala tutki (1982) joensuulaisten koululaisten maailmankuvan rakentumista mentaalikarttojen avulla. Lisäksi Happonen & Paasi (1980) kehittelivät oman analysointitaulukon mentaalikartoille maailmasta, jota käytetään apuna tässäkin kandidaatin työssä. Koskela (2008) tutki Pro gradu- tutkielmassaan kahdeksasluokkalaisten Eurooppa-käsityksiä ja Jeskanen (2014) tutki Pro Gradututkielmassaan 9-luokkalaisten maantieteellistä maailmankuvaa. 4

6 2.1 Maailmankarttakuvan rakentuminen opetuksessa Rikkisen (1997) mukaan kognitiiviseen kartoitukseen liittyviä harjoituksia voidaan käyttää kolmessa eri tarkoituksessa: 1. Diagnoistisena välineenä, tällöin opettaja ja saa kuvan oppilaan spatiaalisen tajun ja kartta-ajattelun kehittymisestä 2. Informatiivisena välineenä, jonka avulla opettajalle välittyy tietoa oppilaan ajatusmaailmasta ja mielikuvista 3. Instruktiivisena välineenä, jolloin opettaja voi kohdistaa oppilaan huomion omien alueellisten mielikuvien kehittymiselle. Opetuksessa tulisi antaa enemmän tilaa oppilaiden mielikuvien kehitykselle ja kiinnittää huomiota millaisia mielikuvia oppilailla on opetuksesta. Opetuksen tulisi olla monipuolisempaa ja mentaalikarttoja tulisi hyödyntää enemmän opetuksessa. Mentaalikarttojen avulla voidaan tutkia oppilaiden kehitystä ja saada tietoa oppilaiden sen hetkisestä käsityksestä ympäröivästä maailmasta. Yhdessä oppilaiden kanssa keskustellen voidaan kehittää kriittistä suhtautumista oppilaiden hahmottamaan ympäristöön ja korjata havaittuja virhekäsityksiä. Virhekäsityksiä syntyy, kun oppilaat eivät osaa tarkkailla kriittisesti näkemiään karttoja, eivätkä muista miltä maapallo näyttää vastakkaiselta puolelta maailmaa. Siirrettäessä karttakuva pallolta tasopinnalle, joudutaan vääristämään aina joitain maapallon osia. Välimatkat, pinta-alat, muodot ja suunnat vääristyvät. Maailmankartoissa vääristymät ovat suurimpia. Luokassa olisi hyvä aina olla karttapallo ja seinäkartta, jotta voidaan vertailla pallolle ja tasolle piirrettyä karttakuvaa. Olisi tärkeää, että oppilaat käsittäisivät miten vaikeaa on laatia tasokartta pyöreästä maapallon pinnasta (Rikkinen 1997). Kurssin edetessä tulisi laatia mentaalikarttatehtäviä, joiden avulla pystyttäisiin seuraamaan oppilaiden hahmotuskyvyn ja piirustustaidon kehittymistä. Harwood & Rawlings (2001) tutkivat Iso-Britanniassa vuotiaiden oppilaiden piirtämiä mentaalikarttoja. Oppilaiden tehtävänä oli piirtää maailmankartta A4-paperille sellaisenaan kuin he sen muistivat. Kartat pisteytettiin mantereiden muodon, koon ja sijainnin perusteella ja niitä vertailtiin toisiinsa. Sama tehtävä suoritettiin uudelleen kuuden oppitunnin ja 5

7 tutkittiin, olivatko oppilaiden käsitykset maapallosta muuttuneet. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota tilankäyttöön, mantereiden muotoon ja kokoon. Oppilaat olivat parempia sijoittamaan maanosia oikeaan paikkaan ja hahmottamaan niiden kokoa kuin muotoja. Cantell ja Kosonen (2002) tutkivat Helsingin normaalikoulun 7-luokkalaisten oppilaiden ulkomaanmatkailua. Tutkimustuloksista selvisi, että kaikki oppilaat olivat käyneet Virossa tai Ruotsissa. Tosin tutkimustulosta ei voida yleistää, sillä Etelä-Suomesta on helpompaa matkustaa ulkomaille, kuin pohjoisemmasta Suomea. Heidän mukaan opetuksessa tulisi hyödyntää leirikouluja ja teettää oppilailla erilaisia matkakertomuksia ja projektitöitä maailmasta. Oppilaiden omat kokemukset matkailusta on tärkeä taustatekijä, mitä kannattaa hyödyntää maantiedon opetuksessa. Oppilaat voivat vertailla kokemuksia, mielikuvia paikoista ja alueista. Kokemuksien kautta maantieteellinen maailmankuva kehittyy. 2.2 Kartat opetuksen välineenä Maanpinta voidaan kuvata tasolle lieriö-, kartio- tai tasoprojektiona. On tärkeää valita oikea karttaprojektio käyttötarkoituksen mukaan (Karttaprojektiot 2010). Koulukartastoissa ja lehdistössä käytetyin kartta on lieriöprojektioiden ryhmään kuuluva Mercatorin-projektio. Sitä käytetään myös Nokian kartoissa ja Google maps-kartassa. Projektio suunniteltiin alun perin navigointiin, sillä ilmansuuntien väliset kulmat projektiossa ovat kaikkialla todellisuuden mukaisia. Pituus- ja leveyspiirit näkyvät yhdensuuntaisina suorina. Projektiossa mantereiden muodot ovat oikein, mutta se vääristää mantereiden pinta-aloja. Mitä kauemmaksi kuljetaan päiväntasaajalta, sitä suuremmaksi vääristymät kasvavat. Esimerkiksi Grönlanti näyttää Afrikan kokoiselta ja Antarktis kattaa koko eteläisen pallonpuoliskon (Turunen 2013). Mercatorin projektiota onkin kritisoitu niin paljon, että se poistettiin oppimateriaaleista (Wiegand 2006). KM maailma - kirjasarjassa on käytetty Robinsonin karttaprojektiota, jonka tarkoituksena on esittää maailman alueet ja niiden muodot mahdollisimman vähäisillä vääristymillä. Robinsonin projektio on kompromissi erilaisista projektioista, mutta sekään ei pysty esittämään maapalloa ilman vääristymiä. Tsekkiläinen karttatutkija Richard Capeks valitsi maailman parhaimmaksi kartaksi venäläisen Ginzburg V-karttaprojektion, koska hänen 6

8 karttaprojektionsa vääristää pinta-aloja ja muotoja kaikista projektioista vähiten (Turunen 2013). Axelsen & Jonesin (1987) mielestä kaikkia karttoja voidaan pitää mentaalisina karttoina, sillä jokaisen kartan projektion ja karttasymbolien valinnan takana on ihminen. 2.3 Maantieteellinen maailmankuva opetussuunnitelmassa Peruskouluopetuksen tavoitteena on rakentaa jäsentynyt maailmankarttakuva (Rikkinen 1997). Opetuksen tavoitteena on oppia määrittelemään alueiden sijaintia ja paikkojen välisiä etäisyyksiä toisiinsa sekä kehittää oppilaan maantieteellistä maailmankuvaa. Päättöarvioinnissa oletetaan kahdeksikon (8) oppilaan osaavan hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa maailman peruspiirteet. Lisäksi oppilaan oletetaan osaavan havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetussuunnitelma ei määrittele luokkatasoa, jolla sisältökokonaisuuksia tulisi opettaa yläkoulussa. Sen sijaan oppikirjojen kustantajat ovat yleisesti jakaneet yläkoulun maantiedon oppisisällöt vuosiluokittain niin, että seitsemännellä käsitellään Amerikkaa, kahdeksannella Eurooppaa ja yhdeksännellä keskitytään Suomeen. Syyslukukaudella vuonna 2016 astuu voimaan uusi opetussuunnitelma, josta opetushallitus julkaisi virallisen version vuonna Uudessa opintosuunnitelmassa maantiedon opetuksen tavoitteeksi määritellään oppilaan maailmankuvan rakentumisen tukeminen ja todetaan, että maantiedon opetuksen on huomioitava oppilaiden oma elämismaailma. Opetuksen tavoitteet ovat jaoteltu kolmeen kategoriaan, joihin kaikkiin sisältyy teemoja maantieteellisestä maailmankuvasta. Taidollisista tavoitteista esiin tulee oppilaan tilatajun kehittäminen niin etäisyyksien, suuntien ja mittasuhteiden osalta. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan, että opetukseen tulisi sisällyttää jokaiseen sisältöalueeseen maailman karttakuvan kehittämistä ja ajankohtaisten uutisten seuraamista (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). 7

9 3. Aineisto ja menetelmät Aineisto tutkielmaan kerättiin Kaarinan Kotimäen koulun kahdeksasluokkalaisilta oppilailta. Tutkimukseen osallistui kaksi 8-luokkaa, yhteensä 35 oppilasta. Ensimmäinen aineisto kerättiin tammikuussa oppilaiden ensimmäisellä maantiedon tunnilla kahdeksannella luokalla ja toinen aineisto kerättiin talviloman. Välissä kerkesi olla yksitoista 45 minuutin oppituntia. Opetuksessa ei painotettu kartan piirtotaitoja, mutta oppilailla oli ollut karttakoe Euroopan paikannimistä sekä projekti Euroopan maista. Jokainen oppilas oli valinnut yhden Euroopan maan, jota projektissa tutki. Kokeen ja projektin lisäksi oppilaat olivat opetelleet maailman kasvillisuusvyöhykkeitä, jonka yhteydessä he olivat tarkastelleet erilaisia maailmankarttoja. Oppilaiden tehtävänä oli piirtää A4-paperille muistinvaraisesti maailmankartta. Paperille sai lisätä nimistöä ja käyttää värejä, jos koki sen tarpeelliseksi. Oppilaiden tuli kiinnittää huomiota etenkin mantereiden kokoon, sijaintiin ja muotoon. Lisäksi oppilaiden tuli sijoittaa kartalle päiväntasaaja. Kuitenkin toisella aineistonkeruu kerralla tehtävänannosta puuttui ohje piirtää päiväntasaaja, joten tuloksissa ei huomioitu oliko päiväntasaaja piirretty kartalle vai ei. Piirustustehtävän lisäksi heidän tuli kirjoittaa toiselle puolelle paperia, missä maissa he ovat vierailleet. Olin itse valvomassa ensimmäisellä aineiston keruu tunnilla, kun oppilaat piirsivät karttoja. Heillä oli mahdollisuus kysyä minulta, jos kysymyksiä ilmeni. Toisella aineiston keruu kerralla oppilaiden oma opettaja keräsi aineiston minun antamilla ohjeilla. Oppilaille kerrottiin, ettei työ vaikuta arvosteluun ja että kartat tulisivat tutkijan käyttöön nimettöminä. Tehtävänanto: - Piirrä maailmankartta tyhjälle paperille. - Käytä koko paperi - Älä huolehdi siitä, että karttasi ei ole täydellinen. Tee vain parhaasi - Jokainen tekee oman kartan, joten tämä ei ole ryhmätyö - Kirjoita lopuksi paperin kääntöpuolelle, missä maissa olet käynyt. Kiitos! 8

10 Kotimäen koulu sijaitsee Kaarinan Littoisissa. Koulu on aloittanut toimintansa vuonna 2005 syyslukukauden alusta. Koulussa on noin 650 oppilasta, jotka opiskelevat kahdessa kiinteistössä. Luokat 3 9 opiskelevat samassa koulurakennuksessa (Kotimäen koulun esittely 2014). Oppikirjana kahdeksasluokkalaisilla toimii Otavan KM koulun maantieto kirjasarjan kirja KM Maailma, jossa on globaalinäkökulma. Lisäksi kaikilla oppilailla on käytössään ipad mini tabletit, jotka he saivat käyttöönsä syyslukukaudella 2014 (Kaarinan tablet-projekti 2014). 3.1 Maailman kokonaisuuden hahmottaminen Oppilaiden mentaalikarttojen kokonaisuutta arvioitiin sovelletusti Happonen & Paasin (1980) luokittelun peruskoulun oppilaiden maailmankuvan arviointikriteereiden pohjalta (taulukko 1). Huomio kiinnitettiin paperin käyttöön, piirroksen selkeyteen, kartan laajuuteen ja mantereiden välisiin suhteellisuuksiin. Tämän kartat pyrittiin luokittelemaan paremmuusjärjestykseen tason mukaan. 9

11 Taulukko 1. Maailman kokonaisuuden hahmottaminen (Happonen & Paasi 1980, muokattu) Pisteet Mentaalikartta 5 - Selkeä, koko maailma hahmotettu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi - Koko, sijainti ja etäisyydet suhteellisen oikein 4 - Maailma hahmotettu kokonaan, joitain mantereita voi puuttua - Suhteissa virheellisyyksiä; mannerten muodot ja koot hieman epätäsmällisiä, mutta mannerten sijainnit ovat suhteellisen oikein kuten etäisyydetkin. - Kokonaisuus ei ole aivan selkeä, mutta on painotettu tasaisesti kaikkia mantereita 3 a. Maailmaa ei ole hahmotettu selkeäksi kokonaisuudeksi (koostuu pienistä kokonaisuuksista) Maailmankuvassa painottuu Eurooppa Maanosat sijoitettu suhteellisen oikein Mannerten muodot ja koko epätarkkoja b. Hahmotettu kokonaisuus suurpiirteisesti ja huolimattomasti ( ei kuvattu yksityiskohtaisesti) suhteelliset sijainnit oikein muoto ja kokosuhteet oikein 2 - maailma hahmotettu puutteellisesti ( ei kokonaisuus käsitystä) - mannerten sijainnit suhteellisen oikein - mannerten muodot melko virheelliset - Mannerten koot melko virheelliset 1 - Ei kokonaiskäsitystä maailmasta, kuvattu vain joitakin osia - Mannerten muodot, sijainnit ja koot täysin virheelliset 3.2 Mantereiden osatekijöiden luokittelu Saatu aineisto analysoitiin Harwood & Rawlingsin (2001) luoman luokittelun avulla, jossa kartat on pisteytetty mantereiden osatekijöiden mukaan. Näitä osatekijöitä olivat mantereiden muoto, sijainti ja koko. Muokkasin itselleni sopivat taulukot heidän tekemän luokittelunsa perusteelta ja käytin samoja tekijöitä, jotta voin verrata tuloksia heidän tutkimaan kouluunsa. Mentaalikartoissa tutkittiin mantereiden sijoittumista oikeille paikoille päiväntasaajaan, pituuspiiriin ja napapiiriin nähden. Täysiin pisteisiin ei vaadittu täydellistä esitystä, vaan 10

12 pyrittiin huomioimaan mantereiden sijoittuminen suunnilleen päiväntasaajaan ja keskimeridiaaniin nähden (taulukko 2). Sijaintia arvioitaessa mantereiden koolla ja muodolla ei ollut merkitystä vaan tärkeintä oli niiden sijoittaminen oikeille paikoille. Etelämantereesta ei saanut pistettä jos oli piirtänyt kartalle myös pohjoisnavan, etenkin jos pohjoisnapa oli nimetty pohjoismantereeksi tai pohjoisnapamantereeksi. Taulukko 2. Mantereiden sijainnin luokittelu (Harwood & Rawlings 2001, muokattu) Pisteet 1 Joidenkin mantereiden piirteitä on hahmoteltu, mutta ne on piirretty sattumanvaraisesti mannerta on sijoitettu suunnilleen oikein, kun käytetään vertailupohjana Atlantti-keskeistä projektiota. Muut mantereet sijoitettu väärin tai ne puuttuvat kokonaan mannerta on sijoitettu suunnilleen oikein. Muut mantereet sijoitettu väärin tai ne puuttuvat kokonaan mannerta on sijoitettu suunnilleen oikein. Muut mantereet sijoitettu väärin tai ne puuttuvat kokonaan. 5 Kaikki seitsemän mannerta on sijoitettu oikein. Mantereiden muoto analysoitiin sen perusteella, onko manner tunnistettavissa sen peruspiirteiden avulla. Mantereiden muotoa on haastava tutkia, joten mantereiden tunnistamiseksi luotiin minimivaatimukset. Jokaisen mantereen tuli täyttää vähintään kaksi ominaispiirrettä kustakin luokasta (taulukko 4). Pisteitä sai 1 5 sen mukaan, kuinka hyvin mantereet oli osattu (taulukko 3). Taulukko 3. Mantereiden muodon luokittelu (Harwood & Rawlings 2001, muokattu) pisteet 1 Mantereiden piirteitä on hahmoteltu, mutta eivät ole tunnistettavissa mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta. 5 Kaikki seitsemän mannerta on tunnistettavissa muotonsa puolesta. 11

13 Taulukko 4. Mantereiden ominaispiirteet Pohjois-Amerikka 1. Mantere muodoltaan leveähkö ja suppilon mallinen 2. Alaskan niemimaa 3. Floridan niemimaa 4. Kalifornian niemimaa 5. Meksikon kannas Eurooppa (irrotettiin mantereeksi tässä tutkimuksessa) 1. Pohjoismaiden erottaminen Itämerellä Keski-Euroopasta 2. Välimeri 3. Pyreneiden niemimaa 4. Apenniinien ja Balkanin niemimaa 5. Ural 6. Italia, Grönlanti, Islanti ja Iso- Britannia Aasia Intian niemimaa, laaja itä-länsisuuntainen mannermassa pohjoisella pallonpuoliskolla, Korean niemimaa, Japani Etelä-Amerikka 1. Kartionmallinen manner, joka kapenee etelää kohden. 2. Mantereen paksuin kohta on lähellä päiväntasaajaa. 3. Pohjois-Chilen rannikolla manner kapenee itään. Afrikka 1. Etelään suippeneva muoto, muttei niin leveä ylhäältä kuin Pohjois- Amerikka 2. Leveimmillään päiväntasaajan alueella 3. Guinean lahti, Afrikan sarvi Madagaskar Oseania Australian mantereen piirtäminen tunnistettavaksi, Karpenterin meren sijainti Pohjois-Australiassa, Etelä-Australiassa, Indonesian saaret, Tasmanian ja Uuden- Seelannin, toi lisäarvoa. Antarktis eli Etelänapamanner Harwood & Rawlingsin (2001) tavoin pisteytettiin Antarktis seuraavin maantieteellisin piirtein: pitkänomainen manneralue etelänavalla tai mikäli piirros oli pyöreä, mantereessa tuli olla jotain yritystä Rossin merestä tai Antarktiksen niemimaasta. Harwood & Rawlings (2001) luokittelivat tutkimuksessaan mantereet kolmeen ryhmään niiden pinta-alan perusteella (taulukko 5).Taulukko 5. Mantereiden koko suuruusjärjestyksessä Isot mantereet Keskikokoiset mantereet Pienimmät mantereet Aasia km2 Afrikka km2 Pohjois-Amerikka km2 Etelä-Amerikka km2 Antarktis eli Etelämanner km2 Eurooppa km2 Australaasia km2 12

14 Samaa kolmijaottelua käytettiin hieman soveltaen mentaalikarttoja analysoitaessa (taulukko 6). Joissain tapauksissa mantereet pisteytettiin vain suuruusjärjestyksen mukaan. Jokaisella on oma tapansa piirtää, joten mantereiden kokoa pisteyttäessä arvioitiin suhteellisesti. Jokaisen mentaalikartan kohdalla etsittiin ensimmäiseksi kaksi samaan mittakaavaan piirrettyä mannerta, joiden koko oli toisiinsa nähden oikea. Näitä kahta verrattiin muihin mantereisiin. Taulukko 6. Mantereiden koon luokittelu (Harwood & Rawlings 2001, muokattu) Pisteet 1 Yksityiskohtia on piirretty, mutta niiden suhteellinen koko on täysin epätodellinen 2 2 mannerta on oikean kokoisia suhteessa toisiinsa. Muut mantereet puuttuvat tai ne on piirretty väärissä kokosuhteissa verrattuna kahteen muuhun mantereeseen mannerta on oikean kokoisia suhteessa toisiinsa. Muut mantereet puuttuvat tai ne on piirretty väärissä kokosuhteissa verrattuna kahteen muuhun mantereeseen mannerta on oikean kokoisia suhteessa toisiinsa. Muut mantereet puuttuvat tai ne on piirretty väärissä kokosuhteissa verrattuna kahteen muuhun mantereeseen. 5 Kaikki seitsemän mannerta on piirretty oikean kokoisina suhteessa toisiinsa. Lopuksi taulukoihin lisättiin tieto siitä, miten paljon oppilaat olivat matkustelleet. Matkustamisen määrää ja merkitystä verrattiin saatuihin tuloksiin. 13

15 Vastaajien määrä 4. Tulokset 4.1 Taustatekijät Tutkimukseen osallistui 35 kahdeksasluokkalaista oppilasta kahdelta eri luokalta, joista tyttöjä oli 57 % (20 vastaajaa) ja poikia 43 % (15 vastaajaa). Tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui 45 oppilasta ja jälkimmäiseen 39 oppilasta. Samoja oppilaita tutkimukseen osallistui 35, joiden mentaalikartat otettiin analysoitaviksi. Oppilailta kysyttiin mihin maihin he ovat tehneet ulkomaanmatkoja. Kolme oppilasta ei ollut vastannut matkustaneensa ollenkaan. Oppilaat olivat unohtaneet vastata tai eivät olleet käyneet ulkomailla. Eniten oli matkustettu Ruotsiin, jossa oli käynyt 32 oppilasta. Seuraavaksi suosituin paikka oli Espanja, 21 oppilasta ja kolmanneksi suosituin Viro, 17 oppilasta. Eurooppaan oli matkustanut 32 oppilasta, Afrikkaan 3, Etelä-Amerikkaan 1, Pohjois-Amerikkaan 4 ja Aasiaan 8. Kukaan oppilaista ei ollut käynyt Oseanian maissa tai Antarktiksella. Euroopan ulkopuolelle oli matkustanut 14 oppilasta. Suurin osa oppilaista oli käynyt kolmessa maassa (kuva 1). Kaksi oppilasta oli käynyt enemmän kuin 10 maassa. Eniten erimaissa vieraillut oppilas oli käynyt 12 maassa. Suurin osa ulkomaille suuntautuvista matkoista oli Etelä-Euroopan lomakohteita maat < vierailtujen maiden lukumäärä Kuva 1. Maiden lukumäärä, joissa oppilaat ovat vierailleet (n=35) 14

16 VASTAAJIEN MÄÄRÄ 4.2 Maailman kokonaisuuden hahmottaminen Viisi portaisella asteikolla arvioitiin maailman kokonaiskuvan hahmottamista. Kokonaisuuden hahmottamisessa ei pureuduttu pieniin yksityiskohtiin ja osatekijöihin vaan tarkkailtiin maailmaa kokonaisuutena. Piirustustaidolla oli jonkin verran vaikutusta pisteytyksen kannalta. Ensimmäisellä kierroksella tasolla 2 oli eniten oppilaita, kun taas toisella kierroksella eniten oppilaita oli tasolla 3 (kuva 2). Tasolta yksi siirtyi puolet oppilaista tasolle 2 toisella kierroksella. Ensimmäisellä piirustuskerralla parhaalla tasolla oli vain yksi poika. Toisella kierroksella parhaalle tasolle oli yltänyt 3 tyttöä ja yksi poika. Keskimäärin oppilaat olivat oppineet hahmottamaan paremmin maailmaa kokonaisuutena ensimmäiseen kertaan nähden. 14 tytöt 1 pojat p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p Kuva 2. Maailman kokonaisuuden hahmottaminen kurssia ja kurssin puolivälissä (tytöt n=20 pojat n=15) 15

17 Vastaajien määrä 4.3 Maailman osatekijöiden hahmottaminen Mantereiden sijaintia, pinta-alaa ja muotoa tutkittiin erikseen, jolloin saatiin selville onko oppilaiden välillä eroja eri osa-alueiden hahmottamisessa. Kun keskitytään osa-alueisiin, eikä kokonaisuuteen, oppilaiden piirustustaitojen merkitys arvioinnissa vähenee (Harwood & Rawlings 2001). Luokittelussa käytettiin pisteytystä 1 5. Jokaiselle tutkittavalle osatekijälle tehtiin pistetaulukko, jonka pohjalta kartat pisteytettiin (taulukot 2,3 & 6) p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p tytöt pojat Kuva 3. Mantereiden sijainnin hahmottaminen kurssia ja kurssin puolivälissä (tytöt n=20, pojat n=15) Ensimmäisellä kierroksella tyttöjä oli tasolla 1 enemmän kuin poikia, sen sijaan tasolla 2 oli enemmän poikia kuin tyttöjä (kuva 3). Kuitenkin eniten oppilaita oli tasolla 4, joten oppilaat hahmottivat keskimäärin aika hyvin mantereiden sijaintia. Toiselle kierrokselle oli tapahtunut selvästi kehittymistä. Vähiten oppilaita oli tasoilla 1,2 ja 5, kun taas suurin osa oppilaista oli tasolla 3 ja 4. Usealla oppilaalla oli virhekäsitys Pohjoisnavalla sijaitsevasta mantereesta, mutta kurssin kuluessa moni oli oppinut, ettei siellä ole mannerta vaan jäätä (liite 6). Vaikeimmaksi mantereeksi sijoittaa koettiin Australia, joka sijoitettiin välillä aivan Afrikan viereen tai se ei ollut mahtunut kartalle (liitteet 7 & 12). Vaikka ei piirustustaitoa oppilaalla ollut, oli osattu sijoittaa mantereet suurpiirteisesti oikeille paikoille. Ensimmäisellä kerralla oppilaat eivät olleet keskittyneet yksityiskohtiin, mutta toisella kerralla monissa kartoissa toistui monet yksityiskohdat (liite 5). Etenkin saaria oli sijoitettu reilusti kartalle. Madagaskar, Islanti, Grönlanti ja Brittein saaret toistuivat monissa kartoissa. 16

18 Vastaajien määrä Parhaimmissa kartoissa saattoi olla Indonesian saaria ja Uusi-Seelanti. Joissain kartoissa Etelä-Amerikka ja Afrikka oli sekoitettu toisiinsa ja Madagaskar oli sijoitettu Etelä- Amerikan oikealle puolelle. Heikoimmissa kartoissa, ei oltu hahmotettu maailmaa selkeästi. Oppilaat olivat osanneet nimetä yksittäisiä valtioita, mutta niitä ei osattu sijoittaa kartalle (liite 2). Erityisesti Eurooppa korostui näissä kartoissa. Vaihtoehtoisesti mantereet oli sijoitettu suurin pirtein oikeille suunnille (liite 10) p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p tytöt pojat Kuva 4. Mantereiden koon pisteytyksen tulokset kurssia ja kurssin puolivälissä (tytöt n=20, pojat n=15) Oppilaat hahmottivat mantereiden kokoa huonommin kuin mantereiden sijaintia (kuva 4). Yksikään oppilaista ei ensimmäisellä kierroksella ollut tasolla viisi ja tasolla 4 oli vain 1 poika. Tytöistä suurin osa oli tasolla 2 ja pojista tasolla 3. Toisella kierroksella tasolla 4 ja 5 ei ollut enää yksikään oppilas. Sinänsä kehitystä kuitenkin tapahtui. Suurin osa oppilaista oli tasolla 3. Heikoimmalla tasolla oli sekä ensimmäisellä kierroksella että toisella kierroksella enemmän poikia. Kun taas tasolla kaksi oli molemmilla kierroksella enemmän tyttöjä kuin poikia. Tyttöjen kehitys oli huomattavampaa. Vääristyneimmät mantereet olivat Eurooppa ja Antarktis. Melkein jokaisessa kartassa ne oli kuvattu todellisuutta suuremmaksi (liite 9). Euroopasta erottui selvästi Brittein saaret, jotka saattoivat olla kooltaan välillä jopa Australian kokoisia. Mitä kauemmaksi Suomesta liikuttiin, sitä huonommin hahmotettiin mantereiden kokoa. Australia ja Antarktis koettiin vaikeaksi määrittää kokonsa puolesta. Australia kuvattiin usein liian pienenä (liite 8). Pohjoinen pallonpuolisko oli korostunut monissa kartoissa suurempana ja oli saanut mercatormaisia piirteitä (liite 10). 17

19 Vastaajien määrä p 1p 2p 2p 3p 3p 4p 4p 5p 5p tytöt pojat Kuva 5. Mantereiden muodon pisteytyksen tulokset (tytöt n=20, pojat n=15) Kolmesta osatekijästä vaikeimmaksi hahmotettavaksi koettiin mantereiden muoto (kuva 5). Ensimmäisellä kierroksella suurin osa oppilaista oli tasolla 1 ja 2, kun taas toisella kierroksella eniten oppilaita oli tasolla 2 ja 3. Tytöistä suurin osa oli ensimmäisellä kierroksella tasolla kaksi, kun taas pojat olivat sijoittuneet tasaisemmin tasoille 1, 2 ja 3. Eniten poikia oli kuitenkin tasolla 1. Ensimmäisellä kierroksella vain yksi poika ylsi tasolle viisi, kun taas toisella kierroksella ei yksikään. Toisella kierroksella tasolla 4 oli suurempi osa oppilaista kuin ensimmäisellä kierroksella. Eniten oppilaita toisella kierroksella oli tasolla 2, mutta tasolle 3 oppilaita oli siirtynyt enemmän. Etenkin tytöt olivat siirtyneet tasolle 3. Useat oppilaat olivat sekoittaneet Etelä-Amerikan ja Afrikan keskenään. Erikoisen muotoiset maat kuten Italian saapas ja Islanti oli korostunut useissa kartoissa (liite 2). Myös rannikkoalueet, etenkin Itämeri ja Välimeri ja Intian niemimaa oli osattu hahmotella tarkasti (liite 5). Hankalaksi muotonsa puolesta koettiin Väli-Amerikka. Harva oppilas hahmotti että, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä on manneryhteys (liite 1). 18

20 Taulukko 7. Koko maailman ja maailman osatekijöiden hahmottaminen kurssia ja kurssin puolivälissä. Laskettuna tyttöjen ja poikien keskiarvot. Sijainti Sijainti Jälkeen Koko Ennen Koko Jälkeen Muoto Ennen Muoto Jälkeen pojat ka. (n=15) 3,07 3,27 2,4 2,47 2,27 2,4 Tytöt ka. (n=20) 3,45 3,5 2,05 2,6 1,8 2,45 Jokaisella osa-alueella oppilaat kehittyivät aiemmasta parempaan (taulukko 7). Sukupuolten välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Tytöt hahmottivat paremmin mantereiden sijaintia kuin pojat. Maailman kokonaiskuvan hahmottaminen oli tytöillä toisella kierroksella selvästi parempi kuin pojilla. Pojat pärjäsivät paremmin ensimmäisellä kierroksella mantereiden muodon ja koon hahmottamisessa, mutta tytöt olivat molemmissa parempia toisella kierroksella. Eniten kehitystä tapahtui tyttöjen mantereiden koon ja muodon hahmottamisessa. Poikien kehitys oli tasaisempaa. Ensimmäiseen kierrokseen verrattuna oppilaat olivat lisänneet karttoihin paljon enemmän nimistöä ja yksityiskohtia, vaikka ei valtioiden nimeämistä tehtävänannossa vaadittu (liitteet 5 & 13). Mentaalikarttoja oli myös piirretty ympyrän sisälle, joka hankaloitti maailman kokonaisvaltaista hahmottamista (liite 9). Muutamaan karttaan oli piirretty mielikuvia, mutta nämä mielikuvat olivat poistuneet kartoista toisella kierroksella (liitteet 3 4). Yhteen karttaan oli piirretty esimerkiksi nähtävyyksiä (liite 3) ja toiseen oli kirjoitettu mielikuvia (liite 4). 19

Lasten ja nuorten maailmankuva Tehtävät

Lasten ja nuorten maailmankuva Tehtävät Lasten ja nuorten maailmankuva Tehtävät TIEDÄ 1. Selitä omin sanoin, mikä on maantieteellinen maailmankuva. 2. Mitä tarkoittaa, että me katsomme maailmaa "kulttuurin värittämien silmälasien läpi"? 3. Miksi

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun maantiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden maantiedon

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh)

Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh) Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh) ylittäviä. Vastaa kaikkiin kuuteen tehtävään nolla pistettä

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Koko koulun kestävä kehitys?

Koko koulun kestävä kehitys? Koko koulun kestävä kehitys? Tutkimus oppilaiden ja opiskelijoiden kestävän kehityksen käsityksistä ja arvoista sekä opetuksen toteutumisesta Oulun normaalikoulussa Järvelä Maija¹, Rannanpää Heidi¹ & Jeronen

Lisätiedot

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Toiminnalliset menetelmät opetuksessa - kokemuksia koulumaailmasta. Piia Mäkinen (FM) biologian ja maantiedon opettaja Kuhmoinen

Toiminnalliset menetelmät opetuksessa - kokemuksia koulumaailmasta. Piia Mäkinen (FM) biologian ja maantiedon opettaja Kuhmoinen Toiminnalliset menetelmät opetuksessa - kokemuksia koulumaailmasta Piia Mäkinen (FM) biologian ja maantiedon opettaja Kuhmoinen Miksi toiminnallisia menetelmiä kannattaa käyttää? Erilaisia oppimistyylejä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Maantiedon kartat. 61300 Kartta, Suomi, DUO Mittakaava: 1 : 920 000. Koko: 120 x 160 cm.

Maantiedon kartat. 61300 Kartta, Suomi, DUO Mittakaava: 1 : 920 000. Koko: 120 x 160 cm. Maantiedon kartat 2 Maantiedon kartat 61300 Kartta, Suomi, DUO Mittakaava: 1 : 920 000. Koko: 120 x 160 cm. 61300F Kartta, Suomi Mittakaava: 1 : 750 000. Koko: 120 x 200 cm. 61300D Kartta, Suomi Mittakaava:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, 0020 HELSINKI, puh. (09) 102 378 http://www.mfka.fi Peruskoulun

Lisätiedot

OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE

OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE Niina Käyhkö & Nora Fagerholm maantieteen osasto, maantieteen ja geologian laitos LOUNAISPAIKKA 10 VUOTTA! JUHLASEMINAARI 20.9.2012 MIKÄ ON SINUN

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO 2013 2014 BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7 9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä.

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa

Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa Juha Oksanen FT Geoinformatiikan ja kartografian osasto Mitä on kartta-design? 1. Kartan sisällön suunnittelu

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 1. vuosikurssille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 1. vuosikurssille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 1. vuosikurssille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla 1(8) Kymmenjärjestelmä desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten pohjana A. Miten saadaan desimaalilukuihin ymmärrystä 10-järjestelmän avulla? B. Miten saadaan mittayksiköiden muunnoksiin ymmärrystä

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tehtäväkohtaisia havaintoja. Tehtävä 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00 b) 12.45

Tehtäväkohtaisia havaintoja. Tehtävä 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00 b) 12.45 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointia vuodelta 2010 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Kuinka sopiva peruskoulun matematiikkakilpailun

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 1. Kivikausi. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Kalliopiirrokset. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 1. Kivikausi. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Kalliopiirrokset. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 1. Kivikausi Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ajattelemaan kivikauden olosuhteita. Millaiset täällä asumisen edellytykset olivat? Miten ihmiset elättivät itsensä? Jne. Materiaali: Faktalehti.

Lisätiedot

5.8 Maantieto/Maantiede

5.8 Maantieto/Maantiede 5.8 Maantieto/Maantiede Maantiedon/maantieteen opetus kehittää maantieteellistä maailmankuvaa ja ohjaa opiskelijaa jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella sekä

Lisätiedot

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Harri Haanpää Peda-forum 2004 AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietojenkäsittelyteorian laboratorio T 79.148 Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot