RIPPIKOULU, OPETUS JA NUORTENKOKEMUKSET RIPPIKOULUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIPPIKOULU, OPETUS JA NUORTENKOKEMUKSET RIPPIKOULUSTA"

Transkriptio

1 22 Päivi Paavola RIPPIKOULU, OPETUS JA NUORTENKOKEMUKSET RIPPIKOULUSTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 33 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 2. RIPPIKOULU Rippikoulun sisältö Oppimiskäsitykset rippikoulussa Historiallisia lähtökohtia rippikoululle Rippikoulu nyky-yhteiskunnassa 5 3. KAKSI NÄKÖKULMAA OPETUKSEN JA OPPIMISEN KÄSITTEISIIN Behavioristinen oppimiskäsitys Opettaminen ja oppiminen behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan Konstruktivistinen oppimiskäsitys Opettaminen ja oppiminen konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan BEHAVIORISMI JA KONTSTUKTIVISMI OPETTAMISEN JA OPPIMISEN VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA OPETTAMINEN JA OPPIMINEN RIPPIKOULUSSA Opetus rippikoulussa Mielekäs oppiminen rippikoulussa Motivaation herättäminen NUOREN ELÄMÄNTILANNE JA KEHITYS Nuoren tunteiden hallinta ja itsetunto Oppiminen nuoruudessa Nuorten sosiaalisuus 24

3 Nuorten elämänkysymykset ja elämänhallinta Tyttöjen ja poikien erot AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Nuorten rippikouluun osallistumisen syyt Niemelän tutkimuksessa Nuorten rippikouluun liittyvät odotukset ja kokemukset Niemelän tutkimuksessa Nuorten tyytyväisyys rippikouluun Niemelän tutkimuksessa Opetusteoria rippikoulussa Vermasvuoren tutkimuksessa Uskonnollisuus ja rippikouluodotukset Seppälän tutkimuksessa TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Perehtyminen Aineiston kerääminen Aineiston käsittely ja tutkimuksen luotettavuus TULOKSET POHDINTA 41 LÄHTEET LIITTEET

4 55 1. JOHDANTO Rippikoulu liittyy lähes jokaisen nuoren elämään. Rippikouluopetus on nuorille suunnattua oppivelvollisuuden ulkopuolella tapahtuvaa opetusta. Rippikouluopetus on osa kulttuuria, jonka toiminnan kehittämiseen Suomessa on yhä enemmän kiinnitetty huomiota. Rippikouluopetus on siis vapaaehtoisuuteen perustuvaa, mutta tavoitteellista hengellisiin asioihin paneutuvaa nuorille suunnattua opiskelua. On tärkeää, että nuoret saataisiin ajattelemaan ja ymmärtämään sen, mitä heille opetetaan. Tärkeää on tietää, mikä nuoria kiinnostaa sekä se, mikä heitä askarruttaa ja nämä kaikki yhdessä johtavat hyvään vuorovaikutustilanteeseen opettajan ja oppilaiden avoimissa keskusteluissa. Työssäni pohdin behavioristisen ja konstruktiivisen opetustavan teorioita. Perehdyn siihen, miten rippikoulu on muuttunut oppimiskäsityksen näkökulmasta. Tutustun tämän päivän rippikouluun, rippikoulukirjojen ja kyselyjen myötä. Kerron työssäni lyhyesti historiallista taustaa rippikouluopetuksesta. Kyselytutkimukseeni perustuen etsin vastauksia miten nuoret nykyään kokevat opetuksen ja kaiken toiminnan rippikoulussa ja mihin he eniten toivoisivat muutosta. Perehdyn myös siihen, mitkä asiat nuoria eniten askarruttavat tässä iässä. Tutkimuksen myötä nuorten oma kokemus rippikoulusta tulee rehellisesti esiin. Käytän työssäni muun muassa Aaltosen, Pruukin ja Saaraisen teosta rippikoulunkäsikirja, Paanasen ja Tuomisen teosta nuorisotyön käsikirja, Suomen evankelisluterilaisen kirkon julkaisua elämä-usko-rukous rippikoulusuunnitelma, sekä Niemelän tutkimusta hyvä rippikoulu.

5 66 2. RIPPIKOULU 2.1 Rippikoulun sisältö Rippikoulu on osa kirkon pitkällistä ja ihmisen koko eliniän pysyvää kasteopetusta. Jonka päämääränä on, että rippikoululainen lujittuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu. Rippikoulun työskentely on seurakunnan tehtävää ja rippikouluryhmä on koolla oleva seurakunta. Opettajat ja nuoret rippikoulussa ovat yhdessä Jumalan edessä vahvistuen seurakunnan yhteisestä uskosta. Sisällöllisen perusrakenteen rippikoululle tarjoaa Katekismus. Katekismuksen mukaan opetuksen ensiarvoisia aineksia ovat elämä, usko ja rukous. Nuoren elämä, kirkon uskon sisältö ja rukous ovat eräänlaisia pilareita, joista oppimismateriaali rakennetaan kuhunkin oppimiskokonaisuuteen sopivaksi. Nämä kolme asiaa ovat läsnä kaikissa rippikoulutyöskentelyissä rinnakkain ja sisäkkäin. Nuoren elämäntilanne antaa haasteita sekä yhtymäkohtia kristillisen uskon tarkasteluun. Rippikoulun perusrakenne on suunniteltu joustavaksi ja muunneltavaksi. Se antaa tilaa paikallistasolla tehtävälle työlle, mutta edellyttää myös vastuuta miten elämä, usko ja rukous toteutuvat opetuskokonaisuuksissa. Tähän vaikuttavat muun muassa opettajien henkilökohtaiset taidot, tiimivalmiudet ja rippikouluryhmän luonne. (Rippikoulusuunnitelma 2001, ) Rippikoulun ideointi ja suunnitelmien toteutuminen ovat aina ainutkertainen ja lisäksi luova tapahtuma. Tavoiteltavaa on jatkuva uuden oivaltaminen ja valintojen etsiminen rippikoulun opettajatiimissä yhdessä nuorten kanssa. On merkittävää, että jo perusjakson aikana opittua arvioidaan, täydennetään ja liitetään arkielämän tilanteisiin nuoren elämässä. Rippikoulusuunnitelmassa ei määrätä tyhjentävästi kunkin jakson kestoa vaan sen harkinta jää opettajatiimin tehtäväksi. Rippikoulun kokonaistuntimäärä on 80 tuntia. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 21.)

6 Oppimiskäsitykset rippikoulussa Rippikoulussa tapahtuva opetus on vaativa ja tärkeä. Nuorten iän tuomat ristiriitaisuudet ja erilaisuudet asettavat opettajille erityisen paljon ammattitaitoon liittyviä odotuksia. Rippikoulun uudistaminen on jatkuva prosessi. Suunnittelussa pyritään etsimään uusia teemoja ja käsittelemään kysymyksiä, jotka ovat nousseet esille tapahtumissa sekä koulutuksissa. Rippikoulun käsikirja antaa vinkkejä opettajille ja ohjaajille suunnitelmien tueksi. (Aaltonen, Pruuki, Saarainen 2004, 5-6.) Onnistuneen toiminnan ja tekemisen perusehtona on hyvä suunnittelu, johon käytetään riittävästi aikaa. Työssä pyritään kokemuksien kautta uudistumaan eikä sorruta toimimaan vanhojen mallien mukaan. Rippikoulun tavoitteiden asettelu ei saisi rajoittua erityisiin oppimistilanteisiin vaan se tulisi koskea koko rippikoulua. Rippikoululle on asetettu valtakunnallinen suunnitelma, mutta se on yleinen viitekehys, josta paikallinen seurakunta voi tehdä omia tulkintoja tarpeidensa mukaan. Jokainen seurakunta laatii kolmivuotisen runkosuunnitelman, johon tulee kirjata koko seurakunnalle keskeiset rippikoulun tavoitteet. Tavoitteet auttavat oppijaa ja opettajaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Opetuksen tehtävä on saada aikaan mahdollisimman mielekästä oppimista, jolloin päämäärien asettelussa on tarpeen lähteä oppijan ja oppimisen näkökulmasta. Oppimistavoitteiden rinnalla tavoitteita voidaan suunnata myös oppimisen taustatekijöille. Tavoite opettajan osalta viittaa siihen, mitä hänen tulee tehdä tai käyttäytyä jouduttaakseen opetusta. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa huomattavasti koko ryhmän opiskelumotivaatioon ja innokkuuteen jakaa kokemuksiaan ja tietojaan. Tavoitteista tulee keskustella, koska rippikoulun tavoitteisiin vaikuttavat erittäin monet eri tahot, kuten seurakunta, nuorten vanhemmat, koulujen opettajat ja nuoret. Yhteisillä tavoitteilla olisi hyvä olla riittävästi tilaa persoonallisuudelle, koska nuorilla on hyvin erilaisia toiveita tullessaan rippikouluun. Jotkut nuoret odottavat hyvinkin paljon kristilliseen uskoon liittyviä asioita, kun joku toinen haluaa keskittyä enemmän sosiaaliseen vuorovaikutukseen tovereiden ja opettajien kanssa. Vaikka opettaja olisikin omaksunut uuden hienon työtavan, se ei saisi johtaa siihen, että hän käyttäisi sitä

7 88 myös silloin, kun sillä ei ole yhteyttä tavoitteisiin. Tavoitteiden tulisi ohjata työtapaa, eikä päinvastoin. (Aaltonen, Pruuki, Saarainen 2004, ) 2.3 Historiallisia lähtökohtia rippikoululle Kirkollisen kansanopetuksen työmuodoista nuorin iältään on rippikoulu. Sitä koskevan virallisen suosituksen Turun tuomiokapituli antoi vasta vuonna 1740 ja Porvoon kapituli jonkin verran myöhemmin. Monet papit olivat sentään jo ennen näitä määräyksiä pitäneet ensi kertaa ehtoolliselle aikoville kuulustelu- ja opastustilaisuuksia, joita voi hyvinkin kutsua rippikouluiksi. Pappien velvollisuutena oli, että nuoriso osasi katekismuksensa ennen ehtoolliselle tuloa. Joskus jotkut nuoret joutuivat useaan kertaan käymään kuulusteltavina ennen kuin he saivat oikeuden tulla ehtoolliselle. Heikosti osaaville annettiin laiskanläksyjä. Pappien osuus opetuksessa ei rajoittunut yksinomaan nuorison opettamiseen, vaan heidän piti varmistaa myös lasten vanhempien osaaminen. Pappien oli opetettava myös seurakuntalaisille katekismuksen sisältöä. Tehokkaita ja jopa pelättyjä opetustilaisuuksia olivat kinkerit. Niissä tilaisuuksissa kaikenikäisten oli näytettävä osaamisensa kuulusteluissa. Vähitellen enemmistö väestöstä oppi tuntemaan katekismuksen sisällön. Kansanopetuksen katekismuksen opiskelu oli periaatteessa kouluopiskelun tapaista työskentelyä, jonka tavoitteena oli tekstin hallitseminen. Teksti oli auktoriteetti, joka piti sisällään oikean tiedon. Tällöin ymmärtäminen jäi helposti tekstin hallitsemisen tasolle. Etenkin 1800-luvulla kirkollisen kansanopetuksen opetustapoja arvosteltiin tiukasti ja yleisesti oltiinkin sitä mieltä, että ymmärtämisen tarkoitus oli jäänyt tavoittamatta. Papiston kokouksissa ja lehdistössä valiteltiin usein sitä, että opetuksella ei pystytty herättämään uskonnollisuutta ihmisissä. Kirkon kansanopetus oli vuosisatoja noudattanut yhtä ja samaa opetustapaa, joka nyt oli todettu epäonnistuneeksi. (Iisalo 1991, ) Rippikoulun tehtävä ennen oli yhä enemmän oppilaiden pätevyyden jatkuva arviointi. Eikä se siis ollut kenenkään hyvinvoinnin kannalta suotuisaa, koska tässä tavallaan luokiteltiin ihmisiä ulkoa osaamisen perusteella hyvinkin

8 99 voimakkaasti. Olenkin sitä mieltä, että ennen behaviorismi piti hyvin vankasti ohjia käsissään eri opetustilanteiden suhteen. Tämä behavioristinen suunta oli opettajan johtama, jota oppilaat noudattivat ja olivat hänen antamistaan määräyksistä riippuvaisia. 2.4 Rippikoulu nyky-yhteiskunnassa Rippikoulun käy vuosittain yli 90 prosenttia 15-vuotiasta nuorista. Suosittuja ovat muun muassa liikuntapainotteiset rippikoululeirit. Nuorten keskuudessa rippikoulun jälkeen osa nuorista osallistuu isoskoulutukseen. Isoskoulutus antaa taidot toimia apuohjaajana rippikouluissa. Seurakuntien toimintaan osallistuvat nuoret kokoontuvat useimmiten nuorisotiloissa. Tiettyinä päivinä viikossa kokoonnutaan muun muassa nuorten iltoihin, nuorisokahviloihin, pienpiireihin ja nuorten Jumalanpalveluksiin. Näissä kokoontumisissa nuoret usein esittävät omia musiikkiesityksiään. Useat nuoret käyvät kerhonohjaajakoulutuksia ja toimivat jatkossa varhaiskerhojen ohjaajina. Seurakunnat järjestävät erilaisia leirejä ja retkiä joissa myös nuoret voivat olla avustavina ohjaajina. (Aaltonen et al. 1999, 272.) Rippikouluopetus on kokenut muutosta jo monien vuosien ajan. Nykyään oppilas on aktiivinen toimija ja vastuuta annetaan nuorille entistä enemmän. Nuorilla on mahdollisuus kysyä heitä askarruttavista asioista ja heidän sanomisiaan pyritään kuuntelemaan. Nuoret haluavat toimia opettajina rippikouluissa ja rippikoulua käyville nuorille on tärkeää, että mukana on samanikäisiä ohjaajia. Isoskoulutukseen osallistuu paljon enemmän nuoria kuin heitä isostehtäviin voidaan ottaa. Oman itsensä hoitaminen on kaiken työssä jaksamisen perusta. Rippikoulun pitäminen kuten kaikki seurakuntatyö lähtee liikkeelle siitä, että on kohtuullisen valmis antamaan itsestä toisille. Tämä ajan ja tilan antaminen toisille ei tarkoita itsensä unohtamista, vaan lähimmäistä tulee rakastaa kuten itseäkin: antaen hänelle saman tärkeyden ja oikeuden kuin luonnostaan suomme itsellemme. Jotta voimme tehdä työtä ja kohdata toisten ihmisten asioita me tarvitsemme riittävästi

9 10 fyysistä ja sosiaalista, henkistä ja hengellistä hoitoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ohjaajien on opittava oikealla tavalla rajaamaan omaa ajankäyttöä työn ja latautumisen kesken. Varsinkin kaikessa työssä, jossa kasvatetaan, kuunnellaan, autetaan ja opetetaan tai muuten työskennellään toisia ihmisiä varten, syntyy henkistä rasitusta. (Aaltonen, Pruuki, Saarainen 2004, 252.) Tämän päivän rippikoulussa haetaan vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Rippikoulu antaa tilaisuuden nuorelle astua ulos kiireisestä maailmasta ja tarkastella elämää syvällisemmin. Rippikoulu pitää sisällään kysymyksiä sekä odotuksia ja ehkä vastauksiakin. Suora lainaus rippikoulun opettajalta kiteyttää sen, kuinka rippikoulussa lähennytään ja näin vuorovaikutustilanteet tulevat helpommiksi. Eräs riparilainen kysyi, onko Jumala ruma, koska hän haluaa pysyä piilossa, opettaja hymyillen kertoo leirillä syntyvän läheisyyden helpottavan vuorovaikutusta. Leiri on suosittu nuorten keskuudessa ja se on lähes itsestäänselvyys suomalaisnuorille. Rippikoulun ohjesäännön mukaan kontaktituntiopetusta tulee olla 80 tuntia puolen vuoden aikana ja tunnit alkavat aina täsmällisesti. Rippikoululeirille vuosittain osallistuu noin 90 prosenttia nuorista. Suureen osallistumisprosenttiin saattaa vaikuttaa muun muassa päiväkerhotoiminta, koulun uskonnonopetus ja nuorille kohdistetut seurakunnan kerhot. Kuitenkaan rippikoulun jälkeinen seurakuntatoiminta ei aina nuoria innosta, vaikka leiri olisikin onnistunut. (Joensuu 2004, 97, 6.) Edellinen lainaus miltä Jumala näyttää kuvastaa hyvin sitä, kuinka nuoret uskaltavat lähestyä aikuista ohjaajaa kysymyksellä kuin kysymyksellä. Leireillä näyttäisi olevan hyvin vapaa ja avoin ilmapiiri kaikkien henkilöiden kesken. Rippikoulun ilmapiirin muodostavat kaikki siellä työskentelevät henkilöt ja näin ollen keskinäiset suhteet sekä niiden toimivuus ovat merkittäviä mukana olijoille. Koko henkilökunnan keskinäiset suhteet ovat merkittäviä rippikoululaiselle, sillä he saavat aikuisista sosiaalisen kanssakäymisen malleja, kuten omista vanhemmistaankin. Myös opetus- ja oppimistapahtuman perustana ovat toimivat ihmissuhteet esimerkiksi opettaja-oppilassuhde. Ihmissuhteet ovat myös kasvatustehtävä, sillä rippikoulun pitää kehittää oppilaiden valmiuksia kohdata toisia ihmisiä. Leireillä lähentyminen on helpompaa, koska yhdessä olo on jatkuvaa ympäri vuorokauden. Yhdessä tekeminen on päivittäistä ja aikuiset sekä

10 11 nuoret joutuvat toimimaan kaikkien kanssa. Erilaiset leirit ovat myös suosituin rippikoulumuoto maassamme. Ohjaajan kannalta sekä sanalliseen että sanattomaan viestintään kannattaa kiinnittää huomiota, koska ohjaajan puhe sekä muu viestintä vaikuttaa koko rippikoulun ilmapiiriin. Samalla se vaikuttaa nuorten asenteisiin ohjaajaa, kirkkoa ja tätä kautta myös rippikoulun opetusta kohtaan. Tasaveroinen viestintä lisää turvallisuutta sekä läheisyyttä ja auttaa antamaan positiivista palautetta yksilöidysti. Myös ristiriitojen ratkaisut helpottuvat, koska viestit eivät ole luonteeltaan syyttäviä. Nuorilta saatu viestintä on monesti suoraa. Ohjaaja saattaa kuulla monenlaista kommenttia itsestään esimerkiksi diktaattori tai hyvä jätkä. Paras tapa suhtautua nimityksiin on huumori, negatiivinen palaute kannattaa ottaa vakavasti ja tarkkailla omaa viestintätapaansa. Tärkeää on tarkkailla myös nuorten sanatonta viestintää siksi, että se kertoo siitä, miten nuoret ryhmässä voivat. Häiriökäyttäytyminen voi johtua siitä, että opetus on liian vaikeaa tai ei kosketa nuoria. Nuorten sanaton viestintä kertoo heidän luottamuksen puutteestaan ohjaajaa kohtaan, jonka huomaa, jos usea nuori ei katso ohjaajaa silmiin. (Pruuki H & L 2002, ) Ihmiset ovat kiinnostuneita asemastaan ryhmässä. Rippikoululaiset, isoset sekä ohjaajat haluavat tietää, mitä muut heistä ajattelevat. Rippikoululaiset muodostavat yllättävän pian kuvan siitä, ketä ohjaajista uskovat, kuka heidän mielestään on ryhmän todellinen johtaja, kenen kanssa he viihtyvät ja kenelle he voivat uskoutua. Siksi rippikoulun ohjaajan olisi hyvä olla tietoinen ryhmän pinnan alla liikkuvista voimavirroista. Muutoin on vaara joutua tahtomattaan tilanteisiin, joissa ryhmän käytös ei vastaakaan ohjaajan omaa käsitystä ryhmästä. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi ryhmän sisällä olevat turvattomuuden luomat jännitteet ja tästä tietämättömänä ohjaajan on vaikea saada aikaan avointa keskustelua. Jos rippikoulun ryhmään sattuu nuoria, jotka eivät huonetovereina luonnu keskenään, ryhmä ei ehkä siitä syystä lähde koskaan hyvin käyntiin. Tällöin ryhmässä voi olla jatkuvasti meneillään erilaisia asioita. Esimerkiksi jotkut henkilöt ja asiat vetävät puoleensa, toisia taas pyritään karttamaan. Rippikoulun opettaja jakaa nuoret monesti pienryhmiin, kun taas huonejaon hän saattaa jättää nuorten vapaasti valittavaksi. Kumpikin menetelmä

11 12 tuo ongelmansa. Aktiivisimmat muodostavat heti porukoita, jotka alkavat toimia. Jäljelle jääneiden ryhmien toimivuudesta taas ei ole takeita. Rippikouluryhmä jaetaan rippikoulun edetessä moneen kertaan tilapäisiin pienryhmiin työskentelyjaksoilla, iltaohjelmissa ja vapaalla. Tässä käytetään yksinkertaista menetelmää jolloin nuoria kehotetaan ottamaan itselleen pari. Opettaja voi tässä tilanteessa pyrkiä vaikuttamaan parin valintaan esimerkiksi millaisia ominaisuuksia tulevassa tehtävässä parilta vaaditaan. (Pruuki H & L 2002, )

12 13 3. KAKSI NÄKÖKULMAA OPETUKSEN JA OPPIMISEN KÄSITTEISIIN 3.1 Behavioristinen oppimiskäsitys Tunnetuimmat behaviorismin edistäjät ja edustajat ovat J. B Watson ja B. F Skinner. Tutkimuskohteenaan heillä oli erityisesti erilaisten käyttäytymismuotojen oppimisen lainalaisuuksien tutkiminen ja ulkoisesti havaittavan toiminnan oppiminen. Heidän käyttämänsä tutkimustapa muistutti biologiassa käytettävää tutkimusta. Vahvistamisen periaate tuli oleellisemmaksi selittäjäksi kaikelle oppimiselle ja sitä pyrittiin soveltamaan myös käyttäytymisen muuttamisessa ja opetuksessa erilaisin keinoin. Useat tämän päivän itsestään selvyytenä pidetyt didaktiset toimintatavat ovat peräisin behaviorismin lainalaisuuksista. Opetuksessa käytettävä välittömän palautteen antaminen on siis peräisin behaviorismin lainalaisuuksista ja tarkoittaa, että käyttäytymismuodot, joihin liittyy välittömästi positiivinen palaute tulevat ajan myötä hallitseviksi. Opetettavan aineen pilkkominen liittyy samaan kuin edellä oleva opetuksessa välittömän palautteen antaminen. Opetettavia taitoja ja asioita pilkkomalla voidaan määritellä yksityiskohtaisesti odotettavissa oleva suoritus ja tämän pohjalta voidaan tehdä päätös, milloin oppilaan käyttäytymisestä pitää antaa palkinto. Behaviorismissa otaksutaan, että virheellisiä asioita ei pidä liikaa korostaa, ettei virheellinen muistikuva vahvistuisi. (Kinnunen, Lehtinen, Olkinuora, Poskiparta, Salonen ja Vauras 1991, ) 3.2 Opettaminen ja oppiminen behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan Behaviorismille ominaista on, että lähes kaikkea voidaan opettaa, kunhan löydetään oikeat menetelmät. Behaviorismin perushyveet ovatkin yksinkertaisuus ja selkeys. Opetusohjelman lähtökohtana ovat selvät behavioraaliset tavoitteet: opetus tähtää konkreettisiin, mitattaviin toimintoihin. Opetuksella tähdätään osatavoitteisiin, jotka pyritään saavuttamaan ennen siirtymistä seuraavaan ja

13 14 etappi etapilta pyritään muodostamaan kokonaisuuksia jo opituista asioista. (Soini, Rauste-von Right 2003, ) Oppiminen tapahtuu räätälöidysti oppilaan kykyjen mukaan ja hän etenee omassa tahdissa oppimisprosessissaan. Kun oppiminen tapahtuu pala palalta, niin jotkin osiot tulee opittua eri tahdissa eri yksilöillä. Behaviorismi on jakautunut useaan suuntaukseen, kuten 60-luvun A. Banduran sosiaalisen oppimisen teoria, Skinnerin radikaalibehaviorismi ja kognitiivisia toimintoja tutkiva behaviorismi. Skinnerin näkemykset ovat saaneet sijansa tarkastelun kohteena. (Miettinen 1989, 39 42, Soini, Rauste-von Right 2003, ) 3.3 Konstruktivistinen oppimiskäsitys Tunnettuja oppimisteoreettisen konstruktivismin kehittelijöitä ja edustajia ovat olleet Ernst Glaersfeld ja Paul Ernest. Varsinainen konstruktivistinen käänne näyttää tapahtuneen viimeisen vuosikymmenen kuluessa rinnakkain sosiologiassa ja psykologiassa käydyn konstruktivismikeskustelun myötä. Konstruktivismi ei ole mikään yhtenäinen teoria, vaan se nousee esiin useasta eri lähteestä ja sillä on monia eri suuntauksia. Konstruktivistisella eli rakentavalla oppimistavalla pyritään kokoamaan tiedon, ymmärtämisen sekä toiminnan kautta oppimista. Tärkeää hyvän opettajan toiminnassa on antaa opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet saada palautetta omista toimintaprosesseistaan. Suomessa konstruktivistista murrosta ovat ajaneet yhtä hyvin oppimisteoreettisesti suuntautuneet kasvatustieteilijät kuin kognitiivisen psykologian edustajat. (Rauste-von Wright 1997, 18 19, Siljander 2002, )

14 Opettaminen ja oppiminen konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan Radikaali konstruktivismi edustaa pragmatistista totuusteoriaa eli tiedon todellisuus testataan käytännössä. Nimensä radikaali konstruktivismi on saanut sen vuoksi, että se poikkeaa radikaalisti perinteisistä, realistisista ja empirististä tietoteorioista. Tämä ero koskee todellisuuden ja tiedon suhdetta. Kognitiivisen konstruktivismin olennaiset käsitteet ovat assimilaatio ja akkommodaatio sekä skeema. Skeemalla tarkoitetaan tietorakennetta, johon nojautuen yksilö jäsentää ja tulkitsee havaintojaan. Skeemat ovat sisäisiä malleja opituista asioista eli asioidessamme vaikkapa kaupassa meidän ei tarvitse erikseen miettiä, miten toimitaan vaan kokemuksen myötä muotoutuneen kaupassakäynnin skeeman mukaisesti toimimme läpi ostotilanteen eri vaiheet. Opettajan tai oppimateriaalin tehtävänä on välittää selkeää tietoa, jotta oppija voi omaksua sen juuri oikeassa annetussa muodossa. Konstruktivistisen mielikuvan mukaan oppimisessa on kumminkin keskeistä nimenomaan merkitysten rakentaminen, mikä edellyttää ymmärtämistä. Asioita voidaan opetella ulkoa, mutta ellei ymmärrä niitä, niistä ei ole juurikaan hyötyä elämässä. (Tynjälä 1999, ) Kuten edellä todetaan, voi opettaja yrittää herättää opiskelijoiden oppimisen mielenkiinnon jollain erityisellä tavalla jotta asiat ymmärrettäisiin ja ne jäisivät heille mieleen. Opettajan lähestymistapa ja opetustyyli vaikuttavat siis merkittävästi. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen mitä opiskelijat jo osaavat, mutta tärkeitä ovat myös sen hetkiset tilannetekijät. Koska, ihminen käyttää oppimishistoriansa aikana saamiaan oppimistaitoja sulauttaakseen uuden tiedon aikaisemmin opittuun tietoon. Esimerkiksi oppilas voi käyttää useita eri tapoja ymmärtääkseen asian, kuten opettelemalla käytännön toimia hyväksi käyttäen. Joku oppilas lukee kokeeseen tekstin useaan kertaan ja yrittää muistaa tekstin kuten kirjassa on, mutta menestyy heikosti kokeessa. Tästä johtuen hän päättää muuttaa opiskelutapojaan. Lukemalla tekstiä niin, että ymmärtää asiasisällön käyttämällä hyväksi mielikuvia. Tai esimerkiksi tunnilla käytettäessä tietokonetta täytyy ottaa huomioon ympärillä oleva hälinä sekä laitteiden käyttö joten oppilaan tulee sopeuttaa toimintansa näihin fyysisen ympäristön lainalaisuuksiin.

15 16 Konstruktivistisen oppimiskäsityksen tärkeimpiä teemoja ovat ajattelun kehittyminen, tiedon käsittelytaitojen oppiminen sekä niitä ohjaavien metakongitiivisten taitojen osaaminen. Tarkoituksena on oppijan oma aktiivinen toiminta ja tiedon yksilöllinen oppimistoiminnan sisäinen säätely. Oppilas ei siis yksinomaan passiivisesti vastaanota tietoa, vaan kokemukselliseen ja tiedolliseen perustaan tukien luo sitä. Konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen liittyvät yksilölliset osatekijät, kuten motivaatio, taidot ja kokemukset. (Järvelä, Niemivirta 1997, )

16 17 4. BEHAVIORISMI JA KONSTRUKTIVISMI OPETTAMISEN JA OPPIMISEN VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA Oppimiskäsitykset ovat kokeneet muutoksia. Behavioristinen on antanut tilaa kognitiiviselle tai konstruktiiviselle näkemykselle. Opettajan rooli pysyy edelleen tärkeänä vaikka oppimiskäsitykset muuttuvat, koska vastuu tiedollisesta merkityksestä on suurempi opettajalla kuin oppilaalla. Kuitenkin vastuu oppimisesta on oppilaan osalta kasvanut johtuen siitä, että opetuksen työtavat ovat muuttuneet ja tämä tulee esille tiimi ja ryhmätyöskentelytilanteissa. (Pitkäniemi 2000, ) Lahdeksen mukaan opetuksesta ei voida puhua ilman tavoitteita ja siksi vapaa kasvatus on hänen mukaansa käsitteenä mahdottomuus. Tärkein vaihe on oppiminen, aina ei synny toivottua oppimista, mutta opetuksesta voidaan puhua silti, vaikkei sitä näyttäisi tapahtuvan. Kun behaviorismi kukoisti, korostettiin palautteen tärkeyttä. Arvioinneista saatujen tulosten perusteella tutkitaan edelleenkin tavoitteiden onnistumista, sekä tehdään päätelmiä suunnittelun ja opetus-oppimisprosessin tarkoituksenmukaisuudesta. Päätelmien perusteella pystytään tarkistamaan tavoitetasoa, kehittämään suunnittelua ja tehostamaan opetus-oppimisprosessia. (Lahdes 1997, ) Atjonen sanoo, että opiskelija tarvitsee oppimisympäristön, jossa opetustilanteen menoa kuvaavat tosiseikat, hänen persoonalliset piirteensä ja tunteensa sekä kätketyt uskomuksena oppimisesta ja opettamisesta. Opettajan tavalla käsitteellistää opetustapahtumaa on selvä yhteys siihen, millaisen oppimisympäristön ja tehtävät hän tekee oppijoille mahdollisiksi. Opettajan on hyvä ammatillisen kasvun takaamiseksi antautua jatkuvaan itsearviointiin. Siis opiskelijan tai opettajan arvioidessa omaa opetustaan, pitää oppia ottamaan riittävästi etäisyyttä itseensä ja muuttamaan passiivista tarkoitushakuisuuttaan aktiiviseksi. (Atjonen 1996, ) Oppimisessa keskeinen rooli on ymmärtämisellä. Ei siis ole tärkeätä hallita yksittäisiä taitoja, vaan kokonaisuuksia, johon ne sisältyvät. Näin ymmärrämme

17 18 paremmin toisen henkilön tapaa tulkinta tietty asia, koska tunnemme käsitysten järjestelmää, jossa hän tekee oman tulkintansa. Tuloksellisen oppimisen kannalta tärkeä oppijan tavoite on tulla tietoiseksi siitä, mitä hän kulloinkin opittavasta asiasta käsittää. Oppimisen välityksellä käsitteiden merkitykset muuttuvat. Eri aloja opiskeltaessa onkin kyseisten alan keskeisten käsitteiden käytön ja tulkinnan ymmärtäminen olennaisen tärkeä. Merkittävää on opetustyössä kartoittaa sitä, millaisia opiskelijoiden käsitykset tai tulkinnat opetuksen kohteena olevista käsitteistä, ilmiöistä ja muista vastaavista ovat opetuksen alkaessa ja myös sitä, millaisia laadullisia tulkintojen käännekohtia tapahtuu opetuksen kuluessa. Yleistä oppimisen taitoa ei voida löytää, on sen sijaan toimintamuotoja, jotka voivat edesauttaa oppimista tilanteista ja sisällöstä riippumatta. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta ei ole helppo luoda yksityiskohtaisia ja kiinteitä opetussuunnitelmia, koska useat tämän käsityksen pedagogiset seuraukset osoittavat joustavien ja monesti pelkästään pääkohdittain ennalta määrättyjen opetussuunnitelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Esimerkkinä voisi mainita kaksi teemaa, joita on kehitelty konstruktivistisista lähtökohdista käsin. Teemoille yhteistä on, että tiedollisena tavoitteena nähdään tietyn tapahtumakokonaisuuden, ilmiöryhmän tai toimintatyypin ymmärtäminen. Ensimmäinen teema on, että kysymyksessä olevaa aluetta jäsennetään sen keskeisistä periaatteista ja ongelmista käsin ja näiden roolia korostaen, ylhäältä alas kulkien. Toisen teeman lähtökohtana on oppijan kokemusmaailma, jota yritetään laajentaa kohti jäsentynyttä kokonaiskuvaa kulloinkin kyseisestä toimintakokonaisuudesta omien tulkintojen aktiivista kokeilemista korostaen. Näitä edellä mainittuja teemoja voidaan pitää myös toisiaan täydentävinä. (Rauste-von Right et al. 2003, ) Patrikainen tuo hyvin esille sen, kuinka selvästi molemmat oppimiskäsitykset näkyvät koulumaailmassa. On tiettyjä asioita, jotka tehdään niin sanotusti behavioristisella tavalla eli opettaja johtaa ja suunnittelee, jossa oppilailla on vain näennäinen osuus, kuten esimerkiksi opettajan antamat työkirjatehtävät ja ulkoa opettelu tuntia varten. Konstruktivistinen oppimiskäsitys pääsee hyvin esiin käytettäessä kansainvälisiä viestintäverkkoja sekä uusia tekniikan työvälineitä. (Patrikainen 1999, )

18 19 Viljanen tuo esille kasvatuksellisessa vaikuttamisessa vuorovaikutuksen, kasvattajan ja kasvatettavan välillä. Sen kuinka vuorovaikutusta seuraamalla voidaan päästä selville, minkälaiset arvot säätelevät kasvattajan työskentelyä, minkälaisiin päämääriin hän pyrkii ja minkälaisia menetelmiä hän käyttää. Kasvattajan ja kasvatettavan vuorovaikutuksen ominaispiirteet värittävät kasvatustapahtumaa siinä määrin, että voidaan puhua kasvatusilmastoista. On erotettavissa kuusi kasvatusilmastoa, sen perusteella, miten valta- ja alistussuhteet ovat määräytyneet kasvatuksessa. Nämä ovat, kasvattajakeskeinen, kasvatettavakeskeinen, vuorovaikutuskeskeinen, ryhmäkeskeinen ja hällä väliä -kasvatus. Kasvattajakeskeisessä kasvatuksessa kasvattaja on tietoinen kasvatusvallastaan, johon kasvatettavan on sopeuduttava. Toisin on, kasvatettavakeskeisessä, jossa otetaan huomioon lapsen tarpeet ja toiveet. Vuorovaikutuskeskeinen kasvatuspäätös pyritään löytämään kasvattajan ja kasvatettavan välisen neuvottelun seurauksena. Ryhmäkeskeinen kasvatus taas edellyttää, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat kasvatuspäätöksen tekoon. Yhteisökeskeinen kasvatus pyrkii huomioimaan yhteiskunnan vaatimukset ja tässä kasvatuksessa on omaksuttava asenteet ja normit, jotka ovat yhteisön toiminnan kannalta pakollisia. Hännän huippua, hällä väliä kasvatusta voidaan kutsua vapaaksi kasvatukseksi, jossa ei noudateta mitään säännönmukaisia periaatteita. Voitaisiinkin todeta, että kasvatustodellisuus on hyvin vaihteleva, eikä puhtaita kasvatusilmastoja juurikaan esiinny. (Viljanen 1973, )

19 20 5. OPETTAMINEN JA OPPIMINEN RIPPIKOULUSSA 5.1 Opetus rippikoulussa Rippikouluopetuksessa käytetään hyödyksi oppimisen psykologian ja didaktiikan tietämystä. Jonkinlainen käsitys oppimisesta on jokaisella opettajalla, joka vaikuttaa myös hänen toimintaansa opettajana. Yksi opettaja saattaa kuvitella, että kun asia on sanottu, se on myös opittu. Toinen opettaja taas käsittää oppimisen tietojen muistamiseksi. Kolmas opettaja voi hahmottaa oppimisen asioiden oivaltamiseksi ja neljäs oppilaan koko ajattelun tai jopa ihmisen muuttumiseksi. Siis se mitä opettaja ajattelee oppimisesta vaikuttaa perustavasti siihen, mitä hän odottaa opiskelijalta ja mihin hän pyrkii opetuksessaan. Jotkut opettajat innostuvat vasta sitten, kun he huomaavat oppijan oivaltaneen jotakin uutta. Toinen taas on haltioissaan, kun oppilaat osallistuvat tehokkaasti, vaikka ei tarkemmin tiedostakaan opetuksensa tavoitteita. Joku opettaja on iloinen, kun opiskelijat ovat hiljaa, että hän saa rauhassa puhua. Uusi rippikoulusuunnitelma hyödyntää erityisesti konstruktivistista oppimisteoriaa, joka on suuressa määrin kyseenalaistanut behavioristisen oppimisteorian. Rippikoulun pedagogiseksi lähtökohdaksi ei konstruktivistinen oppimisteoria sovellu sellaisenaan. Rippikoulussa voidaan hyödyntää konstruktivismin korostamaa oppijan omaa aktiivista työskentelyä ja etsimistä, vaikka ei hyväksytäkään konstruktivismin taustalla olevia perusoletuksia. Yksi suurimmista pedagogisista haasteista rippikoulunopettajalle on järjestää sellainen rippikoulukokonaisuus, jossa konstruktivismi ei syö teologiaa, eikä realismi rippikoululaisten etsimisen iloa. Toimivassa rippikoulussa oppiminen tapahtuisi joidenkin olemassa olevien tosiasioiden varassa, jotka kuitenkin jättäisivät tilaa erilaisille oppijoiden todellisuuksille. Konstruktivistinen ajattelutapa tiedon oppimisesta kehottaa lähtemään liikkeelle siitä, mitä oppija tietää ennestään. (Aaltonen, Pruuki, Saarainen 2004, )

20 Mielekäs oppiminen rippikoulussa Mielekäs oppiminen rippikoulussa edellyttää, että opiskelija voi kokea pohtivansa ongelmia tai tutkivansa asioita, jotka ovat hänelle itselleen elämäntilanteeseensa nähden tärkeitä. Rippikoulun opettajan pedagogiseen ajatteluun kuuluvat vuorovaikutusta koskevat ajatukset, suunnittelutoiminta ja päätökset sekä opettajan omat uskomukset ja teoriat. Opettajan ajattelu on vuorovaikutuksessa hänen työskentelynsä ja havaittavissa olevien seurausten kanssa. Rippikoulussa opiskelu tapahtuu opetus-opiskelu-oppiminen prosessin viitekehyksessä, sekä opettaminen että opiskelu ovat tarkoitushakuisia toimintoja, joilla pyritään opiskelijan oppimiseen. Konstruktivistiset käsitykset opetuksen suunnittelussa korostavat aktiivista oppijaa opettaminen-opiskeluoppiminen prosessissa. Rippikoulussa opiskelijan omat pyrkimykset ja opiskeluaktiviteetit ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun haluamme ymmärtämää prosessin kokonaisuutta. Opettajien ja isosten yhteinen haaste on, että rippikoulun kaikki elementit edesauttavat nuoren oppimista. (Aaltonen, Pruuki, Saarainen 2004, ) Kuten edellä kävi ilmi, mielekäs oppiminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajien välillä. Avoin keskustelu on siis tärkeää ja juuri se, että nuoret saavat tuoda julki omia näkemyksiään, joihin ohjaajat vastaavat niin hyvin kuin vain osaavat. Hyvään opettajuuteen kuuluu myös se, että nuorten erilaisetkin mielipiteet tai kritiikit kuunnellaan ja niitä pohditaan yhdessä. Nuorten oppimiseen tarvitaan aina pätevä osaava opettaja, koska rippikoululaisilta edellytetään esimerkiksi tiettyjen teologisten sisältöjen ymmärtämystä. Vaikka nykyään nuoret saavat enemmän vapautta opiskelussa ja omien mielipiteiden esille tuonnissa, ei se opettajan tärkeyttä vähennä. Päinvastoin opettajan täytyy hallita enemmän erilaisia taitoja, kuten välitön palautteen anto oppilaalle, kritiikin sieto omasta opetuksesta ja hyvä kuuntelutaito.

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ohjaus tuutorin roolissa

Ohjaus tuutorin roolissa Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot