MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Susanna Pesonen Tutor: Pirjo-Liisa Lehtelä

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Susanna Pesonen Ohjaaja: Pirjo-Liisa Lehtelä MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS Tavoite Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet merkityksellisten oppimiskokemusten syntyyn elämäntarinoissa: minkälaisia tunteita oppimistarinoissa on koettu ja mitkä seikat ovat vaikuttaneet näiden tunteiden ilmenemiseen. Menetelmät Käytin aineistona Elämäntarina -lehdessä julkaistuja oppimis-kokemuksista kertovia tarinoita. Tein tarinoista kvalitatiivisen grounded theory -menetelmän mukaisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Tulokset Merkityksellisissä oppimiskokemuksissa oli tärkeä rooli tunneilmastolla. Tunteiden synnyn taustalta löytyi useita tekijöitä, jotka muokkasivat tunteiden voimakkuutta ja laatua: opettaja, opetusmenetelmät, sosiaalinen ympäristö, aistiympäristö/ elämyksellisyys, arvot ja minäkuva. Tunteet ja niihin vaikuttaneet tekijäryhmät pohjautuivat kolmeen asiakokonaisuuteen: 1. sosiaalisiin taitoihin, 2. asenteisiin sekä uskomuksiin itsestä ja 3. arvoihin, jotka perustuivat sekä yksilön että ympäristön arvoihin. Avainsanat merkityksellinen oppimiskokemus, elämäntarina, tunteet, taustatekijät

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUSKENTÄN HAHMOTTELU MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS TUNTEIDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN ARVOT, ASENTEET JA USKOMUKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TARINAT, TUTKIMUS JA OPPIMINEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSET TUNTEET JA KOKEMUSTEN MERKITYKSELLISYYS Myönteisten tunteiden kuvaukset Kielteisten tunteiden kuvaukset OPPIMISKOKEMUKSIIN VAIKUTTANEITA TEKIJÖITÄ SOSIAALISET TAIDOT, ASENTEET JA USKOMUKSET, ARVOT YHTEENVETO TULOKSISTA POHDINTA TUNTEET KOKEMISEN OSANA TEKIJÄT TUNTEIDEN TAKANA ARVOTKO KAIKEN TAUSTALLA? ELÄMÄNTARINAT TUTKIMUSAINEISTONA TUTKIMUSMENETELMISTÄ LÄHTEET... 20

4 1 Johdanto Merkitykselliset oppimiskokemukset kertovat elämän käännekohdista; oppimisen parissa vietetyistä hetkistä, joilla on ollut pitkäaikainen vaikutus kirjoittajan elämään. Elämäntarinat sisältävät koko elämän kirjon. Niillä on kokemuksellista arvoa kirjoittajansa elinympäristön kuvaajana sekä arvojen, asenteiden ja uskomusten välittäjinä lukijoille. Tunteet ovat ihmiselämän säilymisen kannalta välttämättömiä. Ne toimivat voimana ja ohjenuorana, joka auttaa yksilöä reagoimaan ajoissa muuttuneeseen tilanteeseen. Niinpä tunteiden vaikutus on hyvin voimakas merkityksellisiksi havaituissa oppimiskokemuksissa. Tunteet vaativat taustatekijöitä; eräänlaisia ärsykkeitä, aiheuttaakseen yksilössä tarpeen joko toimia kokonaan uudella tavalla tai muuttaa aiempaa käyttäytymistä suotuisampaan suuntaan. Tunteet voivat myös vahvistaa yksilön käsitystä siitä, että hän on tehnyt elämässään oikean valinnan. Tunnekokemusten taustalla on monia erilaisia asioita, joiden yhteisvaikutuksen perusteella yksilö määrittää tunteen voimakkuutta ja laatua. Tutkimuksen tarkoituksena on etsiä näitä taustatekijöitä ja niitä yhdistäviä asiakokonaisuuksia elämäntarinoista. Elämäntarinoiden oppimiskokemukset kategorioidaan ja tulkitaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aluksi selvitetään teorian ja aiempien tutkimusten valossa tunteiden vaikutusta oppimiseen sekä arvojen, asenteiden ja uskomusten vaikutusta yksilön elämään. Tutkimusosassa kerrotaan ensin tutkimuksen toteutuksesta, minkä jälkeen esitetään esimerkkien avulla aineistosta löydetyt ala- ja pääluokat sekä yhdistävät asiakokonaisuudet. Pohdintaosuudessa tarkastellaan tunteiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden suhdetta oppimiseen sekä elämäntarinoiden ja käytetyn tutkimusmenetelmän sopivuutta toisiinsa. Lopuksi esitetään muutamia ajatuksia, joita tutkimuksen tulokset herättivät tekijässä.

5 2 2 Tutkimuskentän hahmottelu 2.1 Merkityksellinen oppimiskokemus "Merkityksellisellä oppimiskokemuksella tarkoitetaan tilannetta, jonka läpikäytyään yksilön näkemys itsestään tai ympäristöstään on muuttunut. Se vaikuttaa yksilön minäkuvaan ja elämännäkemykseen: kuka minä olen ja mitkä ovat minun toimintamahdollisuuteni. Seurausvaikutustensa perusteella ne voidaan jaotella myönteisiin ja kielteisiin. Myönteiset oppimiskokemukset lisäävät yksilön uskoa itseensä ja toimintamahdollisuuksiinsa, kielteiset taas vähentävät sitä." (Varila 1999, 45.) Varilan (1999, 45) määritelmä hyväksyy oppimiskokemukseksi myös sellaisia kokemuksia, jotka eivät ole tiettyyn päämäärään tähtääviä, järjestettyjä oppimistilanteita. Antikaisen (1996, ) tutkimuksen mukaan harvoin tai tuskin koskaan kokemuksellisesti merkittävä oppimiskokemus oli tapahtunut yleissivistävän koulun oppilaana. Nämä määritelmät sopivat hyvin aineistoni kirjavuuteen; siihen, ettei oppiminen ole pelkästään kouluoppimista, vaan suurin osa oppimisesta tapahtuu arjen todellisissa tilanteissa. Merkityksellisten oppimiskokemusten seuraukset ovat elämänmittaisia. Niitä ei unohdeta. Damasio (2003) määrittelee tunteet ilmaisuksi ihmisen kukoistuksesta tai ahdingosta sellaisena kuin ne ilmenevat ihmisen kehossa ja mielessä. Näkemys tukee ajatustani siitä, että merkityksellinen oppimiskokemus aiheuttaa muutoksia ja käänteitä ihmisen elämässä. Näiden muutosten toimeenpanevana voimana ovat tunteet; yksilön tarve muuttaa suuntaa tai jatkaa toimintaa, koska hän kokee olonsa joko ahdistavaksi tai erinomaiseksi. Tunteet puolestaan aiheutuvat jostakin ulkoisesta ja/tai sisäisestä tekijästä (esimerkiksi lähiympäristön tapahtumista ja omista asenteista), joka laukaisee tunnereaktion. Näitä tekijöitä ja tekijöiden suhteita toisiinsa yritän ymmärtää tutkimuksessani. 2.2 Tunteiden vaikutuksesta oppimiseen Damasion (2003, ) mukaan tunteet ovat ratkaisevassa asemassa ihmisten sosiaalisessa käyttäytymisessä. Opetus- tai oppimistilanne pohjautuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joten tunteiden vaikutus oppimiseen on huomattavaa. Uiton (2003) tutkimuksen mukaan keskeisintä opettajana toimimisessa ja olemisessa on lapsen kohtaaminen. Se sosiaalinen vuorovaikutus ja ne tunteet, joita välitetään arjen keskellä, vaikuttavat hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

6 3 Todellinen asiantuntija saa asiakkaansa aidosti innostumaan ja panemaan itsensä likoon asian puolesta (Isokorpi & Viitanen 2001, ). Nämä sosiaaliset taidot ovat tarpeellisia myös opettajalle, jotta oppiminen edistyisi myönteisessä ilmapiirissä. Golemanin (2000, ) mukaan ihmissuhteiden vaikea taito vaatii aina myös omien tunteiden hallintaa ja empatiaa. Mikäli hallitsemme nämä kaikki osa-alueet, pystymme näiden ns. sosiaalisten kykyjen avulla luomaan itsestämme mielikuvia, innostamaan ja rohkaisemaan muita, suostuttelemaan ja vaikuttamaan sekä saamaan muut tuntemaan olonsa mukavaksi. Nevalan (2002) opinnäytetyön mukaan kolme tärkeintä opettajan persoonallisuustekijää opiskelijoiden mielestä ovat: joustavuus ja luovuus, sen ymmärtäminen, että opiskelijoilla on muutakin elämässään ja se, ettei opettaja saisi nostaa itseään opiskelijoiden yläpuolelle. Kaikki nämä tekijät ovat osa tunnetaitoisuutta, joka puolestaan ohjaa sosiaalista kanssakäymistä. Taitava palautteen antaminen on johtamistaidon ydinkysymys ja se vaatii tunnetaitojen hallitsemista. Mikäli annetaan vain positiivista palautetta, kehitystä ei voi tapahtua. Jos taas palaute suunnataan henkilöön ja keskitytään vain negatiivisiin asioihin, motivaatio sammuu. (Goleman 2000, ) Oppimistilanteissa opettaja toimii usein johtajana, ellei konkreettisesti, niin ainakin ajatusten tasolla. Opettajalla on siis valtava vaikutus motivaatioon ja oppimiskokemusten onnistumiseen myös tunteiden välityksellä. 2.3 Arvot, asenteet ja uskomukset Ahon & Laineen (1997, ) mukaan arvot ohjaavat ihmisen elämää tärkeäksi koettujen päämäärien ja toimintatapojen suuntaisesti. Yksilöt omaksuvat varhaislapsuudesta lähtien elinympäristönsä arvoja ja asenteita. Asenne tarkoittaa tässä yksilön kykyä arvioida ympäristönsä tapahtumia myönteisyyskielteisyys -ulottuvuudella. Asenteet sisältävät tapahtuman arvostuksen, joten ne ovat sidoksissa yksilön omaksumiin arvoihin. Vaikka aiemmin opitut asenteet ovat suhteellisen pysyviä, ne muuttuvat ja vaihtuvat ajan myötä oppimisen seurauksena ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Omien asenteiden tunteminen ja tunnistaminen vapauttaa toimimaan joustavammin. Varilan (1999, 68-98) mukaan minätietoisuus kehittyy perususkomusten varaan, joiden päälle ihminen rakentaa koko uskomusten järjestelmänsä. Aikuisten toimintaa ohjaavat minä (self) ja minän taakse piiloutuneet perususkomukset. Uskomukset voivat pohjautua omaa arvoa ehdollistaviin, koskaan täyttymättömiin perususkomuksiin. Esimerkiksi vanhemmat ovat toruneet lasta toistuvista vahingoista, jolloin lapsen ihmisarvo on sitoutunut hänen toimintaansa. Tätä uskomusta todeksi elävä ihminen voi juosta toteuttamassa minäänsä koko elämänsä ilman että koskaan toteuttaa itseään. Perususkomuksen sanoma voi kertautua erilaisten ko. perususkomusta tukevien oppimiskokemusten vahvista-

7 mana. Myönteiset, merkitykselliset oppimiskokemukset ovat tätä taustaa vasten entistäkin arvokkaampia. 4

8 5 3 Tutkimuksen toteutus 3.1 Tarinat, tutkimus ja oppiminen Elämäntarinat ovat aina olleet osa ihmisten oppimismaailmaa, vaikka ne ovat vasta 1990-luvulla tulleet Suomessa merkittäväksi osaksi kasvatustieteellistä tutkimustyötä (Syrjälä & Heikkinen 2002, ). Tarinoita ei voida yksiselitteisesti muuntaa numerotiedoksi, vaan tutkiminen edellyttää aina laadullista tulkintaprosessia. Sekä tarinan tuottaminen että sen vastaanottaminen ovat jo itsessään oppimista. Mikäli tarina kertoo oppimisesta, tarinaa käsiteltäessä opitaan oppimisesta. Oppimiseen voi jokainen, sekä tarinan kirjoittaja että sen lukija, antaa oman tarinansa, joka puolestaan edelleen määrittelee ja johdattelee ajatuksia tarinan sisällöstä. Tutkimuksen ja tarinoiden suhde onkin molemminpuolinen: tiede tutkii tarinoita ja tuottaa samalla uusia tarinoita. (Heikkinen 2002, ) Syrjälän (2002, 13-19) mukaan tarinat toisaalta pakottavat, leimaavat ja rajoittavat, mutta myös uudistavat, muuttavat ja suostuttelevat kuulijaansa. Elämäntarina oppimiskokemuksesta heijastaa sekä kertojansa suhteesta oppimiseen että vallitsevan kulttuurin suhtautumisesta siihen. Tarinan anti on sen kokemuksellisuudessa väritettynä kirjoittajan ja tarinan tulkitsijan mielikuvilla. Ei ole kahta samanlaista tarinaa eikä yhtään tarinaa, jonka elämä ei jatkuisi lukijansa mielessä. Tarinoita tutkittaessa voidaan huomio kohdistaa siihen, minkälaisia merkityksiä yksilöt antavat kokemuksilleen (Heikkinen 2002, ). Tarinoiden merkityksellisyydessä on monia kerroksia, jotka voivat auttaa ymmärtämään kirjoittajan maailmaa eri tasoilla; hänen tulkintaansa tapahtumista. Mikäli tarinat kirjoitetaan erityisesti tutkimusta varten, voidaan kirjoittajia pyytää kertomaan nimenomaan merkityksellisistä tapahtumista (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, ). Kirjoittaessaan vapaaehtoisesti yksilö kertoo omista kokemuksistaan sen osan, mikä on hänen mielestään merkityksellistä ja minkä hän olettaa kiinnostavan myös mahdollista lukijaa. 3.2 Tutkimustehtävä Laadin aluksi hyvin väljän tutkimusongelman, koska tutkimusaineistoni oli jo valmiina. Ideani oli lähinnä pyrkiä ymmärtämään oppimista aineiston kirjoittajien näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitkä tekijät ovat saaneet aikaan merkityksellisen oppimiskokemuksen. Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä

9 6 tehdessäni tutkimustehtävä tarkentui analyysin edetessä seuraavasti: Ensin pyrin löytämään ne tunteet, jotka ovat tehneet oppimiskokemuksesta merkittävän. Tämän jälkeen etsin niitä tunteiden taustalla olevia asioita, joilla oli ollut vaikutusta kunkin tunnekokemuksen syntyyn. Lopuksi yritin muodostaa synteesin niistä tekijöistä, jotka olivat yhteisiä mahdollisimman suurelle osalle aineiston oppimiskokemuksia. Päämääränäni oli tekemäni synteesin avulla ymmärtää kirjoittajien näkökulmia merkitykselliseen oppimiseen. 3.3 Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto koostuu 15 elämäntarinasta, joista osa kertoo kirjoittajansa elämässä tapahtuneista useista oppimiskokemuksista läpi vuosikymmenten. Osa kirjoittajista keskittyy tarinassaan yhteen tai kahteen ajallisesti lyhyeen oppimiskokemukseen. Yksi tarina on sarjakuvamuotoinen ja yksi kirjoittaja käsittelee aihetta ajatustenvirtatekniikalla. Muut tarinat etenevät kronologisessa järjestyksessä. Kaikki tarinat ovat Elämäntarina -lehdessä julkaistuja lyhyitä kertomuksia. Tutkimukseni aineisto koostuu kahta lukuun ottamatta oppimista käsitelleestä teemanumerosta 3/2003. Muutamat kirjoittajista ovat itsekin toimineet tai toimivat yhä opettajina. Nuorin kirjoittaja oli 12-vuotias koululainen ja vanhin lähempänä 80 ikävuotta. Suurin osa harrastaa aktiivisesti kirjoittamista. Koska sain tutkimusaineistoni valmiina, minun ei tarvinnut paneutua aineistonkeruumenetelmiin. Ajattelin jo ensimmäistä kertaa tarinoista kuullessani, että niissä täytyy olla jotakin hyvin tärkeää sanottavaa lukijalle, koska kirjoittaja on vapaaehtoisesti kirjoittanut ja halunnut julkaista tarinansa. Niinpä aloin etsiä tutkimusmenetelmää, joka antaisi mahdollisuuden tutkia näitä merkityksellisiä asioita valmiista aineistosta. Ajattelin, että mikäli tämänkaltainen laadullisen tutkimuksen toteuttaminen olisi mahdollista, voisi tutkimuksen tuloksena löytyä jokin avartava näkökulma oppimiseen. Tulevalle opettajalle näkökulman laajeneminen olisi rikkaus. Päädyin yhdysvaltalaisen tutkimusperinteen mukaiseen grounded theory - menetelmään, koska se vaatii aineistolähtöisen tarkastelutavan ja sallii yksilön merkityksellisten kokemusten sisällönanalyysin (Heikkinen 2001, ; Tuomi & Sarajärvi 2003). Grounded theory -menetelmä etenee suhteellisen loogisesti alaluokkien muodostamisesta yläluokkien muodostamiseen, niinpä oletin, että sisällönanalyysin tekeminen olisi mielenkiintoista. Ala- ja yläluokkia yhdistävän luokan tulkitseminen antaisi minulle myös mahdollisuuden löytää erilaisen näkökulman oppimiseen.

10 Poimin elämäntarinoista merkityksellisiä oppimiskokemuksia koskevat jaksot. Jaoin oppimiskokemukset ensin kahteen luokkaan: myönteisiin ja kielteisiin kokemuksiin. Tämän jälkeen luokittelin ne tunteet, jotka tekivät kustakin kokemuksesta jollain tavoin negatiivisen tai positiivisen. Tunteiden käsittelyn jälkeen luokittelin kokemukset sisäisten ja ulkoisten tekijöiden mukaan luokkiin, jotka tulkintani mukaan vaikuttivat em. tunteiden syntyyn. Lopuksi muodostin yhdistäviä kokonaisuuksia niistä tekijöistä, jotka näyttivät olevan sekä tunteiden että sisäisten ja ulkoisten tekijöiden taustalla. 7

11 8 4 Tutkimuksen tulokset 4.1 Tunteet ja kokemusten merkityksellisyys Tunteet tekivät jokaisesta lukemastani tarinasta sekä kokijalleen että lukijalleen merkityksellisen. Tunteiden liikkeelle paneva voima korostui. Ilmaistuihin tunteisiin oli helppo samaistua; kirjoittajat herättivät tarinoillaan tunteita myös lukijassa. He halusivat, että lukija pääsee mukaan tunnelmaan. Näin kirjoittajista kuvastui taitavien kirjoittajien ote. Suurin osa kokemuksista oli selvästi joko myönteisiä tai kielteisiä. Opettaja astuu kunnioitusta herättäen luokkahuoneen korokkeelle ja pyytää jokaista vuorotellen ilmoittautumaan. Kun "Maijan" vuoro tulee, hän tekee niin kuin äiti oli neuvonut: katsoo opettajaa silmiin, niiaa syvään, sanoo nimensä ja ojentaa äidin lähettämän paperilapun opettajalle. Aapinen kädessä "Maija" poistuu korokkeelta ja istuu omalle paikalleen. Hän tuntee, kuinka riemu kasvaa sisällä ja saa silmät nauramaan. Kukaan ei kuule, kun aapiskukko vastaa "Maijan" riemuun komeasti kiekaisten. Myönteiset kokemukset näyttivät jäävän kokijan salaisuudeksi; kalleudeksi, jota vaalittiin syvällä sisimmässä. Sen sijaan negatiiviset kokemukset pyrittiin peittämään tietoisesti, vaikka niiden vaikutus kokijaan oli helpommin myös ympäristön havaittavissa. Eteisessä opettaja avasi minulle oven seuraten tiiviisti perässäni. Itse olisin valinnut mieluummin vaikkapa viidenkymmenen metrin kujanjuoksun. Salin ovelta korokkeelle oli siihen astisen elämäni tukalin taival. Ohimosuonet hakkasivat kilpaa töksähtelevien askelteni tahdissa. Täs-täkö-täs-täkö-tästäkö, kajahteli salissa, muuten oli haudanhiljaista. Äitien katseet seurasivat kulkuani. Tunsin ne kirvelevinä kipuina kehossani. Kaikessa ihmisten toiminnassa on mukana tunnemaailma. Tunteiden tunteminen on osa sosiaalista oppimista (Varila, 1999). Vaikka merkitykselliset kokemukset muuttavat toimijan kuvaa itsestään ja ympäristöstään, ne eivät ole tunneilmastoltaan ainoastaan positiivisia, vaan tapahtuma voi olla kokijan kannalta erittäin negatiivinen. (Antikainen 1996, ) Joissakin kokemuksissa näkyi yhtä aikaa sekä positiivinen että negatiivinen tunnelataus. Tämä sekoitti hieman analyysiä, mutta päädyin kokonaisvaikutelman mukaiseen tulkintaan. Niinpä seuraava esimerkki päätyi positiivisten kokemusten alaluokkaan sillä perusteella, että se todennäköisesti rohkaisi

12 9 kokijaa urheilemaan myös myöhemmin elämässään, vaikka hän ei tuntenutkaan olevansa täydellinen kaikissa lajeissa. Olin hiukan kömpelö, kasvoin aikaisin täyteen pituuteeni, eikä minusta ollut balettiin tai rytmiseen voimisteluun, mutta nautin musiikin tahdissa suoritetusta "naisvoimistelusta". Urheilussa olin haka, en tosin päässyt huipputuloksiin, en juossut kilpaa enkä osannut hypätä korkeutta, mutta kaikki muut urheilulajit olivat ihania! Varsinkin pallopelit. Varilan (1999) tutkimuksen mukaan aikuiskoulutuksen motiivina voivat olla myös koulutuksen yhteydessä esiintyvät tunteet. Nämä oppimiskokemuksen yhteydessä ilmenevät tunteet voivat liittyä esimerkiksi nautinnon, rakkauden, vihan, pelon tai häpeän perustunteisiin. Tutkimukseni tarinoista kävi ilmi, että tunteilla oli selkeä merkitys oppijan toiminnalle vastaisuudessa. Useissa kokemuksissa tunteiden myönteisyys tai kielteisyys vaikutti oppimiseen joko kannustavasti tai lamaannuttavasti, joten niillä oli vaikutusta motivaatioon. Golemanin (2000) mukaan tunteilla on valtava voima ohjailla tehokasta toimintaa Myönteisten tunteiden kuvaukset Tutkimuksessani myönteiset tunteet jakaantuivat kuuteen alaluokkaan, jotka tarkensivat tunteen laatua: onnistuminen, ilo, arvostus, yhteenkuuluvuus, hyväksyntä sekä turvallisuus. Onnistuminen ja ilo olivat selkeästi nautintoa tuottavia tunteita, jotka kumpusivat useista eri tunteista ja taustatekijöistä. Seuraavan esimerkin luokittelin onnistumisen alaluokkaan, koska onnistuminen yhdessä sitä vahvistavien tunteiden kanssa teki kokemuksesta merkittävän. Kun sain ison kuvan valmiiksi, opettaja otti sen ja näytti sitä kaikille. - Katsokaa, näin sitä meillä piirretään. Esimerkin opettaja antoi oppilaalle aiheen iloita, koska hän ilmaisi luokan edessä arvostuksensa ja hyväksyntänsä oppilaan työtä kohtaan. Ilmeisesti kuva oli oppilaan itsensäkin mielestä onnistunut ja niinpä arvostus lisäsi onnistumisen ja ilon tunnetilaa. Varilan (1999) tutkimuksen mukaan iloitseminen opitaan sosiaalistumisen prosessissa, jolloin mukana on monimutkainen, erilaisten ja erisävyisten tunteiden kudelma. Arvostuksen, yhteenkuuluvuuden, hyväksynnän ja turvallisuuden tunne määrittyvät vielä enemmän sosiaalisesti. Seuraavassa esimerkissä opettajan antama lempinimi osoittaa oppilaalle opettajan arvostusta ja hyväksyntää. Ehkä se luo myös turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska opettaja tulee lempinimen kautta lähemmäs oppilasta; ikään kuin kaveriksi.

13 10 Luonnontiedon tunneilla olin ahkera viittailija. Sain opettajaltani ensimmäisen tittelini, "luonnontiedon asiantuntija". Hyväksynnän tunne auttaa yksilöä hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Pienikin kannustava kommentti voi olla iso askel oman minän kehitykselle: Ala-asteella eräs opettajani - jolla on sen jälkeen ollut itseoikeutetusti paikka sydämessäni - totesi nenäni olevan klassisen kaunismuotoinen. Siitä lähtien nenäni on ollut tärkeä osa identiteettiäni, jos ei nyt suoranainen ylpeydenaihe, niin ei myöskään häpeällinen yksityiskohta Kielteisten tunteiden kuvaukset Kielteiset tunteet jakaantuivat seitsemään alaluokkaan: yksinäisyyden, alemmuuden, heikkouden/huonouden, epäoikeudenmukaisuuden, häpeän, turhautumisen sekä pelon/kauhun tunteisiin. Yksinäisyyden, alemmuuden, heikkouden /huonouden, epäoikeudenmukaisuuden ja häpeän tunteet tarvitsevat määrittäjäkseen sosiaalisen ympäristön, jolloin kokijan on mahdollista suorittaa vertailuja toisiin ihmisiin. Kun kouluun oli päästy, siellä myös oltiin, opiskeltiin ja pärjättiin. Edes kotiikävästä ei auttanut paljon puhua, vaikka se vaivasi varsinkin alussa melko lailla. Yksinäisyys saattoi olla seurausta uudesta tilanteesta, jossa sosiaaliset suhteet oli luotava alusta. Kouluun ei tullut vanhoja kavereita eikä sukulaisia. Tilanne oli kuitenkin pakottava, sillä paine opiskelun onnistumiseen oli suuri. Askartelussa piti leikata saksilla punaisen talon musta katto - pieleen meni. Kotona kun en saanut käyttää saksia, piirsin vain. - Siinä on näköjään tainnut istua joku jättiläinen. Niin varmaan, opettaja ei yhtään pystynyt lohduttamaan, ainakaan niillä sanoilla. Heikkouden ja huonouden sekä häpeän tunteet saivat selkeästi lisää pontta, jos palautteen anto epäonnistui. Palautteen antajan sosiaaliset taidot joutuivat näissä tilanteissa totiselle koetukselle. Turhautumisen tunne ja pelon/kauhun tunne ovat enemmän yksilöstä itsestään lähteviä, vaikkakin niissä saattaa olla mukana muita henkilöitä, jotka toiminnallaan lisäävät kokemuksen voimakkuutta.

14 11 Ei, en saanut, ei se kysynyt minulta, vaikka viittasin kyynärpää pulpetilla koko ajan. Turhautuminen tilanteeseen näkyi erityisesti tunnollisten oppilaiden vastareaktiona tai väsymisenä liikaan yrittämiseen. Opetuksen tarjonta ylitti oppilaiden vastaanottokyvyn niin reilusti, että oppilas koki turhautuvansa yrittämiseen tai oppilaan yritys jäi vaille ansaitsemaansa huomiota, kuten edellisessä esimerkissä kävi. En ymmärtänyt ollenkaan, mistä oli kysymys, kuviot eivät avautuneet minulle, kaikki oli opeteltava ulkoa! Taululla todistaminen oli katastrofaalista, kun ei ymmärtänyt, mistä puhui. Oli työtä ja tuskaa päästä loppuun ja sanoa "M.o.t. - mikä on todistettava". Voi että pelkäsin noita tunteja. Opettajakin, "Kuusisen Ville", sanoa letkautti aina ilkeästi, jos ei osannut. Tämän esimerkin pelkotila johtui monesta tunteesta ja tekijästä: Joutuessaan yleisön eteen oppilas koki, ettei osannut asiaansa. Julkisen häpäisyn pelko esti häntä keskittymästä itse opiskeltavaan asiaan. Opettajan ikävät huomautukset välittivät kuvan siitä, ettei yritystä arvostettu, vaan ainoastaan todistettu osaaminen olisi ollut opettajan mieleen. Koulun vaihtaminen on jännittävä asia. Joudun istumaan kaksi vuotta vanhemman pojan viereen. Hän käyttäytyy alusta alkaen minua kohtaan väkivaltaisesti: vääntelee kipeästi ranteitani ja paukauttelee nyrkillä selkääni. Välitunnit ovat ahdistavia, jos tämä poika on lähistöllä. Oppilaiden välinen kiusaaminen aiheuttaa paljon pelkoa ja ahdistusta. Kiusaamiseen altistavia tekijöitä ovat sekä minäkuva että heikot sosiaaliset taidot (Aho & Laine, 1997). Tässä tutkimuksessa kiusaaminen tuli esiin vain parissa oppimiskokemuksessa, jotka kuitenkin puhuivat monien suulla. Paitsi, että koulun vaihtaminen on jännittävää, se myös altistaa koulukiusaamiselle. Kiusaamisen aiheuttama pelko ei voi olla välittymättä kouluviihtyvyyteen, jolloin tehokas oppiminenkin vaikeutuu. Kielteisen kokemuksen käsitteleminen voi muuttaa tapahtuman jopa voimavaraksi. Todennäköisempää kuitenkin on, että myönteisiksi koetut kokemukset kasautuvat ja rohkaisevat yksilöä tarttumaan yhä uusiin haasteisiin. (Antikainen 1996, ) Tämä seikka ilmeni myös aineistostani, sillä vähäisetkin myönteiset kokemukset (esim. positiiviset palautteet) nostivat kokemuksen arvoa. Kun positiivisten kokemusten puutetta oli käsitelty yhdessä, löydettiin sen takaa myönteisiä voimavaroja, jotka kantoivat läpi elämän. Olen monesti miettinyt yksin ja toisten ikäisteni kanssa, miten jaksoimme koulussa, jossa ei yleensä kiitetty ja kannustettu. Ainoa positiivinen palaute oli mahdollinen hyvä numero. Eihän kiitosta kyllä viljelty siihen aikaan kodeissakaan, sillä pelättiin, että lapset tulevat liiallisesta ylistämisestä ylpeiksi.

15 12 Kyllähän me kuitenkin tiesimme, että opettajat olivat kiinnostuneita meidän opiskelustamme ja menestymisestämme ja olivat valmiit myös auttamaan ja tukemaan meitä. Ehkä meitä myös kantoi tunne siitä, että me koulutukseen päässeet olimme etuoikeutettuja moniin ikätovereihimme verrattuna. Tunsimme myös olevamme yksi lenkki maineikkaan koulumme oppilasketjussa. Niinpä monet meistä ovat olleet myös myöhemmässä elämässä selviytyjiä. 4.2 Oppimiskokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä Tunteiden kautta pääsin käsiksi niihin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, jotka joko laukaisivat tunnereaktion tai vahvistivat sitä niin paljon, että kokemus muuttui merkittäväksi. Tekijät muodostivat kuusi pääluokkaa, jotka olivat samat sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia kuvattaessa: 1. opettaja 2. opetusmenetelmät 3. sosiaalinen ympäristö 4. aistiympäristö/elämyksellisyys 5. arvot 6. minäkuva Vaikka aineistoni ei sovellu tulkintojen tekemiseen kvantitatiivisessa mielessä, näistä tekijöitä kuvaavista luokista löytyi jotain mielenkiintoista. Opetusmenetelmät olivat aiheuttaneet määrällisesti eniten kielteisiä kokemuksia, sen sijaan eniten positiivisia kokemuksia olivat saaneet aikaan värikkäät ja ammattitaitoiset opettajapersoonat. Olin hyvin ihastunut ruotsiin, ja varsinkin saksaan. Ehkä se johtui opettajasta, sillä arvostin erityisesti saksan opettajaani, rouva "Tiitistä", lempinimeltään Purkkia, joka opetti meille tekstien ja kieliopin lisäksi saksalaisia runoja ja lauluja ja piti aina viikon viimeisen tunnin saksan kielellä kertoen sadun tai tarinan. Nämä luokat liittyvät kuitenkin hyvin kiinteästi toisiinsa, sillä yleensä juuri opettaja valitsee opetusmenetelmän. Vaikka opettaja olisi henkilönä kuinka miellyttävä tahansa, opetusmenetelmä näyttäisi voivan pilata koko oppimiskokemuksen tunneilmaston. Joistakin kokemuksista ilmeni, ettei opetusmenetelmiä edes osattu käyttää. Itselläni oli nuori, 25 -vuotias, miesopettaja. Itse asiassa hän ei ollut oikeasti koulutukseltaan edes opettaja. Useimmat oppilaat pitivät hänestä, mutta minua hän ei onnistunut miellyttämään. Lähes joka uskonnon tunti varsinaiseen tunnin aiheeseen käytettiin kymmenen minuuttia. Loput tunnista käytettiin

16 13 keskusteluun mm. Tony Halmeesta, Eminemistä, venäläisistä kulkukissoista ja venäjän teiden kunnosta. Joskus mentiin hirsipuuta tai kirjoiteltiin viestejä luokkatovereille. Lisäksi vuoden lopussa selvisi, että olimme käyttäneet väärää kirjaa, vuotta nuorempien kirjaa. Opetusmenetelmän valitsemisen vaikeus eri tilanteissa saattoi kääntää opettajan todellisen tarkoituksen kokijan kannalta päälaelleen. Sosiaalisten taitojen hallinta ja tarkempi ajattelu kaikkien osapuolten kannalta olisi ehkä johtanut toisenlaiseen kokemukseen kuin seuraavassa esimerkissä: Opettajan kehotus kuului etupenkistä: - "Lasse", kovemmalla äänellä! Hetken päästä lukemiseni keskeytyi jälleen opettajan huomautukseen: - "Lasse", kovemmin! Opettaja istui nyt salin keskirivillä. Opettaja kallisteli päätään jo viimeisellä penkkirivillä. Hän laittoi kätensä torveksi huulilleen ja huudahti: - Lue nyt, hyvä "Lasse", suuremmalla äänellä! Huomautus oli kuin piiskan sivallus. Se sattui: irrottelin tekstiä täysin palkein meuhaten. Äidit naurahtelivat itkujensa lomassa. Kun surullinen kertomus sai viimein onnellisen loppunsa, kumarsin ja pokkasin oikeaoppisesti ja lähdin salista lähes juoksemalla." Minäkuva, sosiaalisen ympäristön tunteita vahvistava tai vaimentava vaikutus ja arvoihin perustuvat tekijät saavat alkunsa yksilön sisäisestä kokemusmaailmasta: aiemmista kokemuksista syntyneistä uskomuksista sekä omaksutuista arvoista ja asenteista. Luokkahuoneessa nostan katseeni ylös. Peilistä en enää näe silmiä, joiden sanottiin kuuluvan ilkeälle pojalle. 4.3 Sosiaaliset taidot, asenteet ja uskomukset, arvot Muodostettuja tunneluokkia ja tekijäluokkia yhdistäviksi asioiksi löytyi kolme kokonaisuutta, jotka esiintyivät jossain määrin lähes kaikkien kuvattujen kokemusten taustalla. Ensimmäisenä kokonaisuutena olivat sosiaaliset taidot tai niiden puuttuminen, mikä oli useimmiten yksi syy tapahtumien voimakkaisiin tunnelatauksiin. Ne olivat joko kahden ihmisen välisiä - lähinnä opettaja-oppilas - tai lähiympäristön ihmisten ja kokijan yhteisiä - esim. opiskelijaryhmän tai työkavereiden ja kokijan. Hetkiä, jotka joko innostivat tai lannistivat. Tunnekokemus siis johti motivaation nousuun tai laskuun. Myös Antikaisen (1996) tutkimuksen mukaan kaikissa merkittävissä oppimiskokemuksissa on mukana sekä henkilösuhteita että sosiaalisia suhteita.

17 14 Kun olin juuri aloittanut otsikon piirtämisen, opettaja kiirehti sanomaan, että otsikon piirtämiseen pitää käyttää erään ryhmässäni olevan pojan graafisia kykyjä. Toinen kokonaisuus olivat asenteet ja uskomukset, jotka ilmenivät enemmän yksilötasolla. Oppilaat asennoituvat oppimiseensa tai opettajat opettamiseensa ja molemmat olivat aika jäykästi uskomustensa vankeja. Jäykkyys aiheutti tunteenpurkauksia ja enimmäkseen ikäviä tilanteita, jotka varmasti jättivät arpia kokijoiden mieliin. Seuraavasta esimerkistä ilmenee, että vaikka arpi voi olla kipeä, se ainakin tässä tapauksessa antoi myös opetuksen vastaisuuden varalle ja siten mahdollisesti ehkäisi virheen toistumisen myöhemmin elämässä. Kouluaikani paaveja olivat opettajat, joiden erehtymättömyyttä ei sopinut epäillä. Ensimmäisellä luokalla opettaja kertoi, että Kolumbus löysi Amerikan. Minä olin sattunut lukemaan, että viikingit olivat käyneet siellä jo aiemmin. Kun huomautin asiasta opettajalle, hän piti minulle puhuttelun käytävässä ja totesi, että olin vielä pieni poika. Opillinen uskonpuhdistukseni oli se, että kuria pitävät kouluopettajat vaihtuivat yliopiston luennoitsijoihin ja työelämän esimiehiin. Toki heidänkään erehtymättömyyttään ei kannattanut kevyesti mennä kyseenalaistamaan. Kolmas kokonaisuus olivat arvot, jotka näyttäytyivät sekä yksilön että sosiaalisen ympäristön arvoina. Arvot olivat hyvin läheisessä suhteessa asenteisiin, uskomuksiin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen siten, että asenne pohjautui arvoihin ja ohjasi sosiaalista käyttäytymistä. Aina eivät oppilaan ja oppilaitoksen arvomaailmat kohdanneet toisiaan. Sosiaalinen tausta perustuu vallan ja rahan jakautumiseen. Ikä, sukupuoli ja sosiaalinen tausta pohjustavat yksilön arvoperustan. Tämä arvojen uusintaminen on osa yhteisön sisäistä piilo-oppimista. (Antikainen 1996.) Myös seuraavassa esimerkissä vaikeutena oli rahan ja vallan jakautuminen. Ilman koko tulevaan elämään heijastuvaa oppimista ei tarinan kirjoittaja kokemuksestaan selvinnyt. Lukujärjestyksessä huomasin olevan hevosenhoitoa, jota olin lähtenyt kotoa maailmalle karkuun. Parina aamupäivänä leikkasin viiluja ja liimailin tuoleihin, joita edellinen kurssi varmaan oli tehnyt. Sitten selvisi, että vuoden kurssi maksaisi toista tuhatta silloista markkaa. Mistäpä minä sellaisia rahoja ottaisin. Korttipelistäkin olimme jo saaneet valvojien moitteet. Pakko oli mennä toimistoon ja maksaa ruuat ja muu kulutus - minulle ei maksettu tehdystä työstä mitään. Sitten junaan ja taas sama matka, mutta matkailu ja koulunkäynti avartaa. Jätkät katsoivat huuli pyöreänä, kun tulin kämpälle reppuineni. Välillä arvomaailma kangisti toimintaa ja aiheutti suoranaisia epäkohtia. Jopa uskonnollinen vakaumus heijastui sosiaaliseen toimintaan ja ihmisarvoon. Keittäjä toisti vielä huolestuneena, että tyttö oli vietävä lääkäriin.

18 15 - Se on kirkosta eronneen miehen tyttö, eikä tarvitse mitään, opettaja sanoi ja poistui omalle puolelleen. Toisinaan taas arvot toimivat hyvinä raameina, joihin uskalsi luottaa ja joka yhdisti ohjaten näin sosiaalista toimintaa. Turvallisuuden tunne syntyi yhteisistä arvoista. Ensimmäinen rehtorini "Vihtori Alkula" opetti minulle työn kunnioittamisen. "Nestori Nättinen", joka vei koulun kansainvälisyyteen ja uuteen nousuun, antoi vapaat kädet opettamiseen, vaikka piti ja pitää edelleen langat käsissään. Nykyinen lyseo on uudelle opettajatulokkaalle helpompi kuin minulle aikoinaan. 4.4 Yhteenveto tuloksista Myönteisiä kokemuksia värittivät onnistumisen, ilon, arvostuksen, yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän sekä turvallisuuden tunteet. Kielteisten kokemusten tunteita olivat yksinäisyys, alemmuus, heikkous tai huonous, epäoikeudenmukaisuus, häpeä, turhautuminen sekä pelko tai kauhu. Oppimiskokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä löytyi kuudesta eri pääluokasta riippumatta siitä, oliko kokemus ollut tunneilmastoltaan myönteinen vai kielteinen: 1. opettaja, 2. opetusmenetelmä, 3. sosiaalinen ympäristö, 4. aistiympäristö/elämyksellisyys, 5. arvot sekä 6. minäkuva. Näistä tekijöistä muodostui kolme kokonaisuutta, jotka selittivät tavalla tai toisella kaikkia oppimiskokemuksia. Nämä kokonaisuudet olivat 1. sosiaaliset taidot, 2. asenteet ja uskomukset sekä 3. arvot.

19 16 5 Pohdinta 5.1 Tunteet kokemisen osana Tätä tutkimusta ei voi tehdä ilman tunteita, koska tunteeton ihminen on kuollut ihminen. Kirjoittaja eli ja koki tarinansa, niin tein minäkin tehdessäni tätä opinnäytetyötä. Kirjoittajille annan täyden tunnustuksen siitä, että innostuin tarinoista ja yritin panna itseni likoon, koska tunsin asian tärkeäksi. Tutkimuksen tulokset loivat kuvan tunteiden tärkeydestä kokemuksille. Tunne on toimeenpaneva voima: se aiheuttaa reaktioita, se piirtää raskaalla kädellä mielen syövereihin. Mitä taitavammin tunteita käsiteltiin, sitä myönteisempiä kokemuksia jäi kokijan mieleen. Merkityksellistä ei kokonaisuuden kannalta ehkä olekaan kokemuksen myönteisyys, vaan sen vaikuttavuus elämässä. Kielteisiä kokemuksia on tarinoiden joukossa enemmän kuin myönteisiä. Mutta eikö elämä kuitenkin olisi mukavampi kokemus, jos oppiminen olisi iloinen asia? Eikö palautteella olisi parempi vaikuttavuus, jos palautteen saaja voisi suhtautua siihen myönteisenä eikä kielteisenä asiana? Etenkin, jos palaute osattaisiin antaa asiaan liittyen eikä persoonaan sitoen. 5.2 Tekijät tunteiden takana Tunnetta sytyttämässä on sekä ulkoisia että sisäisiä tekijöitä. Näissä tarinoissa jokin tapahtuma, toisen ihmisen esittämä kommentti, seuraukset jonkin tietyn menetelmän käytöstä, omat asenteet, mielikuva itsestä ja arvomaailma muodostivat yhdessä seoksen, jonka tuloksena syntyi tunteita. Tunteiden kirjo oli valtava ja synnyttävien tekijöiden suhteelliset osuudet vaihtelivat. Tunne näyttäisi näissä tarinoissa olevan aistimus siitä, mitä olisi syytä tehdä, jotta olo tulisi paremmaksi. Tunteet mahdollistivat sopeutumisen suunnittelun yhdessä tietoisuuden kanssa. Kuten Damasio (2003) asian ilmaisee: "Tunteiden saaminen on erinomaisen arvokasta eloonjäämisen kannalta. Tunteiden "tunteminen" mahdollistaa sopeutumisvasteiden uudenlaisten ja tavanomaisten muotojen suunnittelun." Tunteet edelsivät toimintaa, asioiden pohtimista, tarinan kirjoittamista. Yksilöt reagoivat vahvoihin tunteisiinsa jollain tavalla, joko heti tai vuosien saatossa karttuneiden kokemusten valossa. Tunteet johtivat paitsi tarinoiden tapahtumiin myös niiden seurausvaikutuksiin.

20 17 Miksi taustatekijöillä oli niin vahva vaikutus? Tapahtuma tai taustatekijä vetosi kokijansa tunteisiin, loukkasi hänen minäkuvaansa; uskomuksia itsestään, asetti hänen aiemmat arvonsa ja asenteensa kyseenalaiseksi. Sellainen ei voi olla herättämättä tunteita, jos tunteiden tarkoitus on varmistaa yksilön olemassaolo. 5.3 Arvotko kaiken taustalla? Kaiken taustalla oli siis kuva itsestä, omista arvoista ja asenteista, jotka joutuivat tarkastelun kohteeksi. Arvoristiriidat panivat esim. opettajan sanomaan ajattelemattomia sanoja kenties kovin erilaisessa todellisuudessa elävälle pienelle lapselle, joka vasta etsi todellisuuttaan. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta lapsen ajatusmaailmaan, horjuttamatta hänen hentoja aavistuksiaan siitä, mitä oleminen on. Toisaalta samankaltaiset arvot kannustivat ja vahvistivat uskoa siihen, että aiemmat aavistukset olivat osuneet oikeaan, olisi viisasta jatkaa tätä polkua. Elämänmittaiset valinnat voivat olla pienistä hetkistä kiinni (Uitto, 2003). Kannustava kommentti asiasta, joka on kokijalle arka tai kyseenalainen, saattaa mullistaa suhtautumisen asiaan ja itseen koko loppuelämän ajaksi. Uskomus itsestä voi muuttua pysyvästi myönteiseksi. Toisinaan palautteet kääntävät uskomukset kielteisiksi, mutta myöhemmin elämässä saattaa syntyä uusia ristiriitaisuuksia, tilanteita, joissa arvot punnitaan uudelleen: Poika, joka oli pienenä koulukkaana pelokas, kasvoi, eikä pelännyt enää isona. Niinpä hän uskalsi kirjoittaa tarinan, jossa kulki ajatusten siivin entisessä koulussaan ja sen ympäristössä. Hänen tarinansa sanoja lainaten: "Pihalta löydän höyhenen, jonka sively parantaa pienet pelkäävät sormet." Ihmisen elämän suuria kysymyksiä ratkotaan pienissä asioissa. Koetellaan käsityksiä itsestä, vertaillaan muihin, kokeillaan voimia, etsitään realiteetteja, uhmataan rajoja, määritellään minää. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on kaksi puolta: tulkinta ja toiminta, jotka vuorottelevat. Kumpikin voi mennä vikaan. Yksilö voi toimia väärin suhteessa tulkintaansa ja voi tulkita väärin suhteessa toimintaansa. Tässä lienee väärinkäsitysten pullonkaula. Oppimistilanteissa sosiaaliset väärinkäsitykset ovat useimmiten rasite. Ne tappavat motivaation, ne murskaavat ilon ja vääristävät minäkuvan. Toisaalta taitava vuorovaikutus antaa tilaisuuden kasvaa ja kukoistaa, määritellä jopa arvojaan uudelleen ilman, että tilanteista jää pysyviä arpia; vääristyneitä uskomuksia. (Varila, 1999.) Ovatko haavat aina tarpeen vai tuleeko niitä vain niille, jotka ovat itse taitamattomia sosiaalisesti? Ovatko haavat alun perin tarkoitettu opiksi, joka ei unohdu? Tämän tutkimuksen jatkona olisi mielenkiintoista haastatella kirjoittajia, jotta heidän todelliset tunteensa tarinoiden oppimiskokemuksissa tulisi varmistettua. Lisäksi haastateltaessa voitaisiin kysyä sitä, minkälaisen merkityksen oppimiskokemus on saanut myöhemmässä elämässä ja ovatko kielteiset tunteet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA

SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA Leena Hyvinvointivalmentaja KTM LCF Life Coach NLP Practitioner Asahi Health -ohjaaja rentoutusohjaajaopiskelija ryhmäliikuntaohjaaja yrittäjä S = Sisua

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot