MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Susanna Pesonen Tutor: Pirjo-Liisa Lehtelä

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Susanna Pesonen Ohjaaja: Pirjo-Liisa Lehtelä MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS Tavoite Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet merkityksellisten oppimiskokemusten syntyyn elämäntarinoissa: minkälaisia tunteita oppimistarinoissa on koettu ja mitkä seikat ovat vaikuttaneet näiden tunteiden ilmenemiseen. Menetelmät Käytin aineistona Elämäntarina -lehdessä julkaistuja oppimis-kokemuksista kertovia tarinoita. Tein tarinoista kvalitatiivisen grounded theory -menetelmän mukaisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Tulokset Merkityksellisissä oppimiskokemuksissa oli tärkeä rooli tunneilmastolla. Tunteiden synnyn taustalta löytyi useita tekijöitä, jotka muokkasivat tunteiden voimakkuutta ja laatua: opettaja, opetusmenetelmät, sosiaalinen ympäristö, aistiympäristö/ elämyksellisyys, arvot ja minäkuva. Tunteet ja niihin vaikuttaneet tekijäryhmät pohjautuivat kolmeen asiakokonaisuuteen: 1. sosiaalisiin taitoihin, 2. asenteisiin sekä uskomuksiin itsestä ja 3. arvoihin, jotka perustuivat sekä yksilön että ympäristön arvoihin. Avainsanat merkityksellinen oppimiskokemus, elämäntarina, tunteet, taustatekijät

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUSKENTÄN HAHMOTTELU MERKITYKSELLINEN OPPIMISKOKEMUS TUNTEIDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN ARVOT, ASENTEET JA USKOMUKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TARINAT, TUTKIMUS JA OPPIMINEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSET TUNTEET JA KOKEMUSTEN MERKITYKSELLISYYS Myönteisten tunteiden kuvaukset Kielteisten tunteiden kuvaukset OPPIMISKOKEMUKSIIN VAIKUTTANEITA TEKIJÖITÄ SOSIAALISET TAIDOT, ASENTEET JA USKOMUKSET, ARVOT YHTEENVETO TULOKSISTA POHDINTA TUNTEET KOKEMISEN OSANA TEKIJÄT TUNTEIDEN TAKANA ARVOTKO KAIKEN TAUSTALLA? ELÄMÄNTARINAT TUTKIMUSAINEISTONA TUTKIMUSMENETELMISTÄ LÄHTEET... 20

4 1 Johdanto Merkitykselliset oppimiskokemukset kertovat elämän käännekohdista; oppimisen parissa vietetyistä hetkistä, joilla on ollut pitkäaikainen vaikutus kirjoittajan elämään. Elämäntarinat sisältävät koko elämän kirjon. Niillä on kokemuksellista arvoa kirjoittajansa elinympäristön kuvaajana sekä arvojen, asenteiden ja uskomusten välittäjinä lukijoille. Tunteet ovat ihmiselämän säilymisen kannalta välttämättömiä. Ne toimivat voimana ja ohjenuorana, joka auttaa yksilöä reagoimaan ajoissa muuttuneeseen tilanteeseen. Niinpä tunteiden vaikutus on hyvin voimakas merkityksellisiksi havaituissa oppimiskokemuksissa. Tunteet vaativat taustatekijöitä; eräänlaisia ärsykkeitä, aiheuttaakseen yksilössä tarpeen joko toimia kokonaan uudella tavalla tai muuttaa aiempaa käyttäytymistä suotuisampaan suuntaan. Tunteet voivat myös vahvistaa yksilön käsitystä siitä, että hän on tehnyt elämässään oikean valinnan. Tunnekokemusten taustalla on monia erilaisia asioita, joiden yhteisvaikutuksen perusteella yksilö määrittää tunteen voimakkuutta ja laatua. Tutkimuksen tarkoituksena on etsiä näitä taustatekijöitä ja niitä yhdistäviä asiakokonaisuuksia elämäntarinoista. Elämäntarinoiden oppimiskokemukset kategorioidaan ja tulkitaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aluksi selvitetään teorian ja aiempien tutkimusten valossa tunteiden vaikutusta oppimiseen sekä arvojen, asenteiden ja uskomusten vaikutusta yksilön elämään. Tutkimusosassa kerrotaan ensin tutkimuksen toteutuksesta, minkä jälkeen esitetään esimerkkien avulla aineistosta löydetyt ala- ja pääluokat sekä yhdistävät asiakokonaisuudet. Pohdintaosuudessa tarkastellaan tunteiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden suhdetta oppimiseen sekä elämäntarinoiden ja käytetyn tutkimusmenetelmän sopivuutta toisiinsa. Lopuksi esitetään muutamia ajatuksia, joita tutkimuksen tulokset herättivät tekijässä.

5 2 2 Tutkimuskentän hahmottelu 2.1 Merkityksellinen oppimiskokemus "Merkityksellisellä oppimiskokemuksella tarkoitetaan tilannetta, jonka läpikäytyään yksilön näkemys itsestään tai ympäristöstään on muuttunut. Se vaikuttaa yksilön minäkuvaan ja elämännäkemykseen: kuka minä olen ja mitkä ovat minun toimintamahdollisuuteni. Seurausvaikutustensa perusteella ne voidaan jaotella myönteisiin ja kielteisiin. Myönteiset oppimiskokemukset lisäävät yksilön uskoa itseensä ja toimintamahdollisuuksiinsa, kielteiset taas vähentävät sitä." (Varila 1999, 45.) Varilan (1999, 45) määritelmä hyväksyy oppimiskokemukseksi myös sellaisia kokemuksia, jotka eivät ole tiettyyn päämäärään tähtääviä, järjestettyjä oppimistilanteita. Antikaisen (1996, ) tutkimuksen mukaan harvoin tai tuskin koskaan kokemuksellisesti merkittävä oppimiskokemus oli tapahtunut yleissivistävän koulun oppilaana. Nämä määritelmät sopivat hyvin aineistoni kirjavuuteen; siihen, ettei oppiminen ole pelkästään kouluoppimista, vaan suurin osa oppimisesta tapahtuu arjen todellisissa tilanteissa. Merkityksellisten oppimiskokemusten seuraukset ovat elämänmittaisia. Niitä ei unohdeta. Damasio (2003) määrittelee tunteet ilmaisuksi ihmisen kukoistuksesta tai ahdingosta sellaisena kuin ne ilmenevat ihmisen kehossa ja mielessä. Näkemys tukee ajatustani siitä, että merkityksellinen oppimiskokemus aiheuttaa muutoksia ja käänteitä ihmisen elämässä. Näiden muutosten toimeenpanevana voimana ovat tunteet; yksilön tarve muuttaa suuntaa tai jatkaa toimintaa, koska hän kokee olonsa joko ahdistavaksi tai erinomaiseksi. Tunteet puolestaan aiheutuvat jostakin ulkoisesta ja/tai sisäisestä tekijästä (esimerkiksi lähiympäristön tapahtumista ja omista asenteista), joka laukaisee tunnereaktion. Näitä tekijöitä ja tekijöiden suhteita toisiinsa yritän ymmärtää tutkimuksessani. 2.2 Tunteiden vaikutuksesta oppimiseen Damasion (2003, ) mukaan tunteet ovat ratkaisevassa asemassa ihmisten sosiaalisessa käyttäytymisessä. Opetus- tai oppimistilanne pohjautuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joten tunteiden vaikutus oppimiseen on huomattavaa. Uiton (2003) tutkimuksen mukaan keskeisintä opettajana toimimisessa ja olemisessa on lapsen kohtaaminen. Se sosiaalinen vuorovaikutus ja ne tunteet, joita välitetään arjen keskellä, vaikuttavat hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

6 3 Todellinen asiantuntija saa asiakkaansa aidosti innostumaan ja panemaan itsensä likoon asian puolesta (Isokorpi & Viitanen 2001, ). Nämä sosiaaliset taidot ovat tarpeellisia myös opettajalle, jotta oppiminen edistyisi myönteisessä ilmapiirissä. Golemanin (2000, ) mukaan ihmissuhteiden vaikea taito vaatii aina myös omien tunteiden hallintaa ja empatiaa. Mikäli hallitsemme nämä kaikki osa-alueet, pystymme näiden ns. sosiaalisten kykyjen avulla luomaan itsestämme mielikuvia, innostamaan ja rohkaisemaan muita, suostuttelemaan ja vaikuttamaan sekä saamaan muut tuntemaan olonsa mukavaksi. Nevalan (2002) opinnäytetyön mukaan kolme tärkeintä opettajan persoonallisuustekijää opiskelijoiden mielestä ovat: joustavuus ja luovuus, sen ymmärtäminen, että opiskelijoilla on muutakin elämässään ja se, ettei opettaja saisi nostaa itseään opiskelijoiden yläpuolelle. Kaikki nämä tekijät ovat osa tunnetaitoisuutta, joka puolestaan ohjaa sosiaalista kanssakäymistä. Taitava palautteen antaminen on johtamistaidon ydinkysymys ja se vaatii tunnetaitojen hallitsemista. Mikäli annetaan vain positiivista palautetta, kehitystä ei voi tapahtua. Jos taas palaute suunnataan henkilöön ja keskitytään vain negatiivisiin asioihin, motivaatio sammuu. (Goleman 2000, ) Oppimistilanteissa opettaja toimii usein johtajana, ellei konkreettisesti, niin ainakin ajatusten tasolla. Opettajalla on siis valtava vaikutus motivaatioon ja oppimiskokemusten onnistumiseen myös tunteiden välityksellä. 2.3 Arvot, asenteet ja uskomukset Ahon & Laineen (1997, ) mukaan arvot ohjaavat ihmisen elämää tärkeäksi koettujen päämäärien ja toimintatapojen suuntaisesti. Yksilöt omaksuvat varhaislapsuudesta lähtien elinympäristönsä arvoja ja asenteita. Asenne tarkoittaa tässä yksilön kykyä arvioida ympäristönsä tapahtumia myönteisyyskielteisyys -ulottuvuudella. Asenteet sisältävät tapahtuman arvostuksen, joten ne ovat sidoksissa yksilön omaksumiin arvoihin. Vaikka aiemmin opitut asenteet ovat suhteellisen pysyviä, ne muuttuvat ja vaihtuvat ajan myötä oppimisen seurauksena ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Omien asenteiden tunteminen ja tunnistaminen vapauttaa toimimaan joustavammin. Varilan (1999, 68-98) mukaan minätietoisuus kehittyy perususkomusten varaan, joiden päälle ihminen rakentaa koko uskomusten järjestelmänsä. Aikuisten toimintaa ohjaavat minä (self) ja minän taakse piiloutuneet perususkomukset. Uskomukset voivat pohjautua omaa arvoa ehdollistaviin, koskaan täyttymättömiin perususkomuksiin. Esimerkiksi vanhemmat ovat toruneet lasta toistuvista vahingoista, jolloin lapsen ihmisarvo on sitoutunut hänen toimintaansa. Tätä uskomusta todeksi elävä ihminen voi juosta toteuttamassa minäänsä koko elämänsä ilman että koskaan toteuttaa itseään. Perususkomuksen sanoma voi kertautua erilaisten ko. perususkomusta tukevien oppimiskokemusten vahvista-

7 mana. Myönteiset, merkitykselliset oppimiskokemukset ovat tätä taustaa vasten entistäkin arvokkaampia. 4

8 5 3 Tutkimuksen toteutus 3.1 Tarinat, tutkimus ja oppiminen Elämäntarinat ovat aina olleet osa ihmisten oppimismaailmaa, vaikka ne ovat vasta 1990-luvulla tulleet Suomessa merkittäväksi osaksi kasvatustieteellistä tutkimustyötä (Syrjälä & Heikkinen 2002, ). Tarinoita ei voida yksiselitteisesti muuntaa numerotiedoksi, vaan tutkiminen edellyttää aina laadullista tulkintaprosessia. Sekä tarinan tuottaminen että sen vastaanottaminen ovat jo itsessään oppimista. Mikäli tarina kertoo oppimisesta, tarinaa käsiteltäessä opitaan oppimisesta. Oppimiseen voi jokainen, sekä tarinan kirjoittaja että sen lukija, antaa oman tarinansa, joka puolestaan edelleen määrittelee ja johdattelee ajatuksia tarinan sisällöstä. Tutkimuksen ja tarinoiden suhde onkin molemminpuolinen: tiede tutkii tarinoita ja tuottaa samalla uusia tarinoita. (Heikkinen 2002, ) Syrjälän (2002, 13-19) mukaan tarinat toisaalta pakottavat, leimaavat ja rajoittavat, mutta myös uudistavat, muuttavat ja suostuttelevat kuulijaansa. Elämäntarina oppimiskokemuksesta heijastaa sekä kertojansa suhteesta oppimiseen että vallitsevan kulttuurin suhtautumisesta siihen. Tarinan anti on sen kokemuksellisuudessa väritettynä kirjoittajan ja tarinan tulkitsijan mielikuvilla. Ei ole kahta samanlaista tarinaa eikä yhtään tarinaa, jonka elämä ei jatkuisi lukijansa mielessä. Tarinoita tutkittaessa voidaan huomio kohdistaa siihen, minkälaisia merkityksiä yksilöt antavat kokemuksilleen (Heikkinen 2002, ). Tarinoiden merkityksellisyydessä on monia kerroksia, jotka voivat auttaa ymmärtämään kirjoittajan maailmaa eri tasoilla; hänen tulkintaansa tapahtumista. Mikäli tarinat kirjoitetaan erityisesti tutkimusta varten, voidaan kirjoittajia pyytää kertomaan nimenomaan merkityksellisistä tapahtumista (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, ). Kirjoittaessaan vapaaehtoisesti yksilö kertoo omista kokemuksistaan sen osan, mikä on hänen mielestään merkityksellistä ja minkä hän olettaa kiinnostavan myös mahdollista lukijaa. 3.2 Tutkimustehtävä Laadin aluksi hyvin väljän tutkimusongelman, koska tutkimusaineistoni oli jo valmiina. Ideani oli lähinnä pyrkiä ymmärtämään oppimista aineiston kirjoittajien näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitkä tekijät ovat saaneet aikaan merkityksellisen oppimiskokemuksen. Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä

9 6 tehdessäni tutkimustehtävä tarkentui analyysin edetessä seuraavasti: Ensin pyrin löytämään ne tunteet, jotka ovat tehneet oppimiskokemuksesta merkittävän. Tämän jälkeen etsin niitä tunteiden taustalla olevia asioita, joilla oli ollut vaikutusta kunkin tunnekokemuksen syntyyn. Lopuksi yritin muodostaa synteesin niistä tekijöistä, jotka olivat yhteisiä mahdollisimman suurelle osalle aineiston oppimiskokemuksia. Päämääränäni oli tekemäni synteesin avulla ymmärtää kirjoittajien näkökulmia merkitykselliseen oppimiseen. 3.3 Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto koostuu 15 elämäntarinasta, joista osa kertoo kirjoittajansa elämässä tapahtuneista useista oppimiskokemuksista läpi vuosikymmenten. Osa kirjoittajista keskittyy tarinassaan yhteen tai kahteen ajallisesti lyhyeen oppimiskokemukseen. Yksi tarina on sarjakuvamuotoinen ja yksi kirjoittaja käsittelee aihetta ajatustenvirtatekniikalla. Muut tarinat etenevät kronologisessa järjestyksessä. Kaikki tarinat ovat Elämäntarina -lehdessä julkaistuja lyhyitä kertomuksia. Tutkimukseni aineisto koostuu kahta lukuun ottamatta oppimista käsitelleestä teemanumerosta 3/2003. Muutamat kirjoittajista ovat itsekin toimineet tai toimivat yhä opettajina. Nuorin kirjoittaja oli 12-vuotias koululainen ja vanhin lähempänä 80 ikävuotta. Suurin osa harrastaa aktiivisesti kirjoittamista. Koska sain tutkimusaineistoni valmiina, minun ei tarvinnut paneutua aineistonkeruumenetelmiin. Ajattelin jo ensimmäistä kertaa tarinoista kuullessani, että niissä täytyy olla jotakin hyvin tärkeää sanottavaa lukijalle, koska kirjoittaja on vapaaehtoisesti kirjoittanut ja halunnut julkaista tarinansa. Niinpä aloin etsiä tutkimusmenetelmää, joka antaisi mahdollisuuden tutkia näitä merkityksellisiä asioita valmiista aineistosta. Ajattelin, että mikäli tämänkaltainen laadullisen tutkimuksen toteuttaminen olisi mahdollista, voisi tutkimuksen tuloksena löytyä jokin avartava näkökulma oppimiseen. Tulevalle opettajalle näkökulman laajeneminen olisi rikkaus. Päädyin yhdysvaltalaisen tutkimusperinteen mukaiseen grounded theory - menetelmään, koska se vaatii aineistolähtöisen tarkastelutavan ja sallii yksilön merkityksellisten kokemusten sisällönanalyysin (Heikkinen 2001, ; Tuomi & Sarajärvi 2003). Grounded theory -menetelmä etenee suhteellisen loogisesti alaluokkien muodostamisesta yläluokkien muodostamiseen, niinpä oletin, että sisällönanalyysin tekeminen olisi mielenkiintoista. Ala- ja yläluokkia yhdistävän luokan tulkitseminen antaisi minulle myös mahdollisuuden löytää erilaisen näkökulman oppimiseen.

10 Poimin elämäntarinoista merkityksellisiä oppimiskokemuksia koskevat jaksot. Jaoin oppimiskokemukset ensin kahteen luokkaan: myönteisiin ja kielteisiin kokemuksiin. Tämän jälkeen luokittelin ne tunteet, jotka tekivät kustakin kokemuksesta jollain tavoin negatiivisen tai positiivisen. Tunteiden käsittelyn jälkeen luokittelin kokemukset sisäisten ja ulkoisten tekijöiden mukaan luokkiin, jotka tulkintani mukaan vaikuttivat em. tunteiden syntyyn. Lopuksi muodostin yhdistäviä kokonaisuuksia niistä tekijöistä, jotka näyttivät olevan sekä tunteiden että sisäisten ja ulkoisten tekijöiden taustalla. 7

11 8 4 Tutkimuksen tulokset 4.1 Tunteet ja kokemusten merkityksellisyys Tunteet tekivät jokaisesta lukemastani tarinasta sekä kokijalleen että lukijalleen merkityksellisen. Tunteiden liikkeelle paneva voima korostui. Ilmaistuihin tunteisiin oli helppo samaistua; kirjoittajat herättivät tarinoillaan tunteita myös lukijassa. He halusivat, että lukija pääsee mukaan tunnelmaan. Näin kirjoittajista kuvastui taitavien kirjoittajien ote. Suurin osa kokemuksista oli selvästi joko myönteisiä tai kielteisiä. Opettaja astuu kunnioitusta herättäen luokkahuoneen korokkeelle ja pyytää jokaista vuorotellen ilmoittautumaan. Kun "Maijan" vuoro tulee, hän tekee niin kuin äiti oli neuvonut: katsoo opettajaa silmiin, niiaa syvään, sanoo nimensä ja ojentaa äidin lähettämän paperilapun opettajalle. Aapinen kädessä "Maija" poistuu korokkeelta ja istuu omalle paikalleen. Hän tuntee, kuinka riemu kasvaa sisällä ja saa silmät nauramaan. Kukaan ei kuule, kun aapiskukko vastaa "Maijan" riemuun komeasti kiekaisten. Myönteiset kokemukset näyttivät jäävän kokijan salaisuudeksi; kalleudeksi, jota vaalittiin syvällä sisimmässä. Sen sijaan negatiiviset kokemukset pyrittiin peittämään tietoisesti, vaikka niiden vaikutus kokijaan oli helpommin myös ympäristön havaittavissa. Eteisessä opettaja avasi minulle oven seuraten tiiviisti perässäni. Itse olisin valinnut mieluummin vaikkapa viidenkymmenen metrin kujanjuoksun. Salin ovelta korokkeelle oli siihen astisen elämäni tukalin taival. Ohimosuonet hakkasivat kilpaa töksähtelevien askelteni tahdissa. Täs-täkö-täs-täkö-tästäkö, kajahteli salissa, muuten oli haudanhiljaista. Äitien katseet seurasivat kulkuani. Tunsin ne kirvelevinä kipuina kehossani. Kaikessa ihmisten toiminnassa on mukana tunnemaailma. Tunteiden tunteminen on osa sosiaalista oppimista (Varila, 1999). Vaikka merkitykselliset kokemukset muuttavat toimijan kuvaa itsestään ja ympäristöstään, ne eivät ole tunneilmastoltaan ainoastaan positiivisia, vaan tapahtuma voi olla kokijan kannalta erittäin negatiivinen. (Antikainen 1996, ) Joissakin kokemuksissa näkyi yhtä aikaa sekä positiivinen että negatiivinen tunnelataus. Tämä sekoitti hieman analyysiä, mutta päädyin kokonaisvaikutelman mukaiseen tulkintaan. Niinpä seuraava esimerkki päätyi positiivisten kokemusten alaluokkaan sillä perusteella, että se todennäköisesti rohkaisi

12 9 kokijaa urheilemaan myös myöhemmin elämässään, vaikka hän ei tuntenutkaan olevansa täydellinen kaikissa lajeissa. Olin hiukan kömpelö, kasvoin aikaisin täyteen pituuteeni, eikä minusta ollut balettiin tai rytmiseen voimisteluun, mutta nautin musiikin tahdissa suoritetusta "naisvoimistelusta". Urheilussa olin haka, en tosin päässyt huipputuloksiin, en juossut kilpaa enkä osannut hypätä korkeutta, mutta kaikki muut urheilulajit olivat ihania! Varsinkin pallopelit. Varilan (1999) tutkimuksen mukaan aikuiskoulutuksen motiivina voivat olla myös koulutuksen yhteydessä esiintyvät tunteet. Nämä oppimiskokemuksen yhteydessä ilmenevät tunteet voivat liittyä esimerkiksi nautinnon, rakkauden, vihan, pelon tai häpeän perustunteisiin. Tutkimukseni tarinoista kävi ilmi, että tunteilla oli selkeä merkitys oppijan toiminnalle vastaisuudessa. Useissa kokemuksissa tunteiden myönteisyys tai kielteisyys vaikutti oppimiseen joko kannustavasti tai lamaannuttavasti, joten niillä oli vaikutusta motivaatioon. Golemanin (2000) mukaan tunteilla on valtava voima ohjailla tehokasta toimintaa Myönteisten tunteiden kuvaukset Tutkimuksessani myönteiset tunteet jakaantuivat kuuteen alaluokkaan, jotka tarkensivat tunteen laatua: onnistuminen, ilo, arvostus, yhteenkuuluvuus, hyväksyntä sekä turvallisuus. Onnistuminen ja ilo olivat selkeästi nautintoa tuottavia tunteita, jotka kumpusivat useista eri tunteista ja taustatekijöistä. Seuraavan esimerkin luokittelin onnistumisen alaluokkaan, koska onnistuminen yhdessä sitä vahvistavien tunteiden kanssa teki kokemuksesta merkittävän. Kun sain ison kuvan valmiiksi, opettaja otti sen ja näytti sitä kaikille. - Katsokaa, näin sitä meillä piirretään. Esimerkin opettaja antoi oppilaalle aiheen iloita, koska hän ilmaisi luokan edessä arvostuksensa ja hyväksyntänsä oppilaan työtä kohtaan. Ilmeisesti kuva oli oppilaan itsensäkin mielestä onnistunut ja niinpä arvostus lisäsi onnistumisen ja ilon tunnetilaa. Varilan (1999) tutkimuksen mukaan iloitseminen opitaan sosiaalistumisen prosessissa, jolloin mukana on monimutkainen, erilaisten ja erisävyisten tunteiden kudelma. Arvostuksen, yhteenkuuluvuuden, hyväksynnän ja turvallisuuden tunne määrittyvät vielä enemmän sosiaalisesti. Seuraavassa esimerkissä opettajan antama lempinimi osoittaa oppilaalle opettajan arvostusta ja hyväksyntää. Ehkä se luo myös turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska opettaja tulee lempinimen kautta lähemmäs oppilasta; ikään kuin kaveriksi.

13 10 Luonnontiedon tunneilla olin ahkera viittailija. Sain opettajaltani ensimmäisen tittelini, "luonnontiedon asiantuntija". Hyväksynnän tunne auttaa yksilöä hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Pienikin kannustava kommentti voi olla iso askel oman minän kehitykselle: Ala-asteella eräs opettajani - jolla on sen jälkeen ollut itseoikeutetusti paikka sydämessäni - totesi nenäni olevan klassisen kaunismuotoinen. Siitä lähtien nenäni on ollut tärkeä osa identiteettiäni, jos ei nyt suoranainen ylpeydenaihe, niin ei myöskään häpeällinen yksityiskohta Kielteisten tunteiden kuvaukset Kielteiset tunteet jakaantuivat seitsemään alaluokkaan: yksinäisyyden, alemmuuden, heikkouden/huonouden, epäoikeudenmukaisuuden, häpeän, turhautumisen sekä pelon/kauhun tunteisiin. Yksinäisyyden, alemmuuden, heikkouden /huonouden, epäoikeudenmukaisuuden ja häpeän tunteet tarvitsevat määrittäjäkseen sosiaalisen ympäristön, jolloin kokijan on mahdollista suorittaa vertailuja toisiin ihmisiin. Kun kouluun oli päästy, siellä myös oltiin, opiskeltiin ja pärjättiin. Edes kotiikävästä ei auttanut paljon puhua, vaikka se vaivasi varsinkin alussa melko lailla. Yksinäisyys saattoi olla seurausta uudesta tilanteesta, jossa sosiaaliset suhteet oli luotava alusta. Kouluun ei tullut vanhoja kavereita eikä sukulaisia. Tilanne oli kuitenkin pakottava, sillä paine opiskelun onnistumiseen oli suuri. Askartelussa piti leikata saksilla punaisen talon musta katto - pieleen meni. Kotona kun en saanut käyttää saksia, piirsin vain. - Siinä on näköjään tainnut istua joku jättiläinen. Niin varmaan, opettaja ei yhtään pystynyt lohduttamaan, ainakaan niillä sanoilla. Heikkouden ja huonouden sekä häpeän tunteet saivat selkeästi lisää pontta, jos palautteen anto epäonnistui. Palautteen antajan sosiaaliset taidot joutuivat näissä tilanteissa totiselle koetukselle. Turhautumisen tunne ja pelon/kauhun tunne ovat enemmän yksilöstä itsestään lähteviä, vaikkakin niissä saattaa olla mukana muita henkilöitä, jotka toiminnallaan lisäävät kokemuksen voimakkuutta.

14 11 Ei, en saanut, ei se kysynyt minulta, vaikka viittasin kyynärpää pulpetilla koko ajan. Turhautuminen tilanteeseen näkyi erityisesti tunnollisten oppilaiden vastareaktiona tai väsymisenä liikaan yrittämiseen. Opetuksen tarjonta ylitti oppilaiden vastaanottokyvyn niin reilusti, että oppilas koki turhautuvansa yrittämiseen tai oppilaan yritys jäi vaille ansaitsemaansa huomiota, kuten edellisessä esimerkissä kävi. En ymmärtänyt ollenkaan, mistä oli kysymys, kuviot eivät avautuneet minulle, kaikki oli opeteltava ulkoa! Taululla todistaminen oli katastrofaalista, kun ei ymmärtänyt, mistä puhui. Oli työtä ja tuskaa päästä loppuun ja sanoa "M.o.t. - mikä on todistettava". Voi että pelkäsin noita tunteja. Opettajakin, "Kuusisen Ville", sanoa letkautti aina ilkeästi, jos ei osannut. Tämän esimerkin pelkotila johtui monesta tunteesta ja tekijästä: Joutuessaan yleisön eteen oppilas koki, ettei osannut asiaansa. Julkisen häpäisyn pelko esti häntä keskittymästä itse opiskeltavaan asiaan. Opettajan ikävät huomautukset välittivät kuvan siitä, ettei yritystä arvostettu, vaan ainoastaan todistettu osaaminen olisi ollut opettajan mieleen. Koulun vaihtaminen on jännittävä asia. Joudun istumaan kaksi vuotta vanhemman pojan viereen. Hän käyttäytyy alusta alkaen minua kohtaan väkivaltaisesti: vääntelee kipeästi ranteitani ja paukauttelee nyrkillä selkääni. Välitunnit ovat ahdistavia, jos tämä poika on lähistöllä. Oppilaiden välinen kiusaaminen aiheuttaa paljon pelkoa ja ahdistusta. Kiusaamiseen altistavia tekijöitä ovat sekä minäkuva että heikot sosiaaliset taidot (Aho & Laine, 1997). Tässä tutkimuksessa kiusaaminen tuli esiin vain parissa oppimiskokemuksessa, jotka kuitenkin puhuivat monien suulla. Paitsi, että koulun vaihtaminen on jännittävää, se myös altistaa koulukiusaamiselle. Kiusaamisen aiheuttama pelko ei voi olla välittymättä kouluviihtyvyyteen, jolloin tehokas oppiminenkin vaikeutuu. Kielteisen kokemuksen käsitteleminen voi muuttaa tapahtuman jopa voimavaraksi. Todennäköisempää kuitenkin on, että myönteisiksi koetut kokemukset kasautuvat ja rohkaisevat yksilöä tarttumaan yhä uusiin haasteisiin. (Antikainen 1996, ) Tämä seikka ilmeni myös aineistostani, sillä vähäisetkin myönteiset kokemukset (esim. positiiviset palautteet) nostivat kokemuksen arvoa. Kun positiivisten kokemusten puutetta oli käsitelty yhdessä, löydettiin sen takaa myönteisiä voimavaroja, jotka kantoivat läpi elämän. Olen monesti miettinyt yksin ja toisten ikäisteni kanssa, miten jaksoimme koulussa, jossa ei yleensä kiitetty ja kannustettu. Ainoa positiivinen palaute oli mahdollinen hyvä numero. Eihän kiitosta kyllä viljelty siihen aikaan kodeissakaan, sillä pelättiin, että lapset tulevat liiallisesta ylistämisestä ylpeiksi.

15 12 Kyllähän me kuitenkin tiesimme, että opettajat olivat kiinnostuneita meidän opiskelustamme ja menestymisestämme ja olivat valmiit myös auttamaan ja tukemaan meitä. Ehkä meitä myös kantoi tunne siitä, että me koulutukseen päässeet olimme etuoikeutettuja moniin ikätovereihimme verrattuna. Tunsimme myös olevamme yksi lenkki maineikkaan koulumme oppilasketjussa. Niinpä monet meistä ovat olleet myös myöhemmässä elämässä selviytyjiä. 4.2 Oppimiskokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä Tunteiden kautta pääsin käsiksi niihin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, jotka joko laukaisivat tunnereaktion tai vahvistivat sitä niin paljon, että kokemus muuttui merkittäväksi. Tekijät muodostivat kuusi pääluokkaa, jotka olivat samat sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia kuvattaessa: 1. opettaja 2. opetusmenetelmät 3. sosiaalinen ympäristö 4. aistiympäristö/elämyksellisyys 5. arvot 6. minäkuva Vaikka aineistoni ei sovellu tulkintojen tekemiseen kvantitatiivisessa mielessä, näistä tekijöitä kuvaavista luokista löytyi jotain mielenkiintoista. Opetusmenetelmät olivat aiheuttaneet määrällisesti eniten kielteisiä kokemuksia, sen sijaan eniten positiivisia kokemuksia olivat saaneet aikaan värikkäät ja ammattitaitoiset opettajapersoonat. Olin hyvin ihastunut ruotsiin, ja varsinkin saksaan. Ehkä se johtui opettajasta, sillä arvostin erityisesti saksan opettajaani, rouva "Tiitistä", lempinimeltään Purkkia, joka opetti meille tekstien ja kieliopin lisäksi saksalaisia runoja ja lauluja ja piti aina viikon viimeisen tunnin saksan kielellä kertoen sadun tai tarinan. Nämä luokat liittyvät kuitenkin hyvin kiinteästi toisiinsa, sillä yleensä juuri opettaja valitsee opetusmenetelmän. Vaikka opettaja olisi henkilönä kuinka miellyttävä tahansa, opetusmenetelmä näyttäisi voivan pilata koko oppimiskokemuksen tunneilmaston. Joistakin kokemuksista ilmeni, ettei opetusmenetelmiä edes osattu käyttää. Itselläni oli nuori, 25 -vuotias, miesopettaja. Itse asiassa hän ei ollut oikeasti koulutukseltaan edes opettaja. Useimmat oppilaat pitivät hänestä, mutta minua hän ei onnistunut miellyttämään. Lähes joka uskonnon tunti varsinaiseen tunnin aiheeseen käytettiin kymmenen minuuttia. Loput tunnista käytettiin

16 13 keskusteluun mm. Tony Halmeesta, Eminemistä, venäläisistä kulkukissoista ja venäjän teiden kunnosta. Joskus mentiin hirsipuuta tai kirjoiteltiin viestejä luokkatovereille. Lisäksi vuoden lopussa selvisi, että olimme käyttäneet väärää kirjaa, vuotta nuorempien kirjaa. Opetusmenetelmän valitsemisen vaikeus eri tilanteissa saattoi kääntää opettajan todellisen tarkoituksen kokijan kannalta päälaelleen. Sosiaalisten taitojen hallinta ja tarkempi ajattelu kaikkien osapuolten kannalta olisi ehkä johtanut toisenlaiseen kokemukseen kuin seuraavassa esimerkissä: Opettajan kehotus kuului etupenkistä: - "Lasse", kovemmalla äänellä! Hetken päästä lukemiseni keskeytyi jälleen opettajan huomautukseen: - "Lasse", kovemmin! Opettaja istui nyt salin keskirivillä. Opettaja kallisteli päätään jo viimeisellä penkkirivillä. Hän laittoi kätensä torveksi huulilleen ja huudahti: - Lue nyt, hyvä "Lasse", suuremmalla äänellä! Huomautus oli kuin piiskan sivallus. Se sattui: irrottelin tekstiä täysin palkein meuhaten. Äidit naurahtelivat itkujensa lomassa. Kun surullinen kertomus sai viimein onnellisen loppunsa, kumarsin ja pokkasin oikeaoppisesti ja lähdin salista lähes juoksemalla." Minäkuva, sosiaalisen ympäristön tunteita vahvistava tai vaimentava vaikutus ja arvoihin perustuvat tekijät saavat alkunsa yksilön sisäisestä kokemusmaailmasta: aiemmista kokemuksista syntyneistä uskomuksista sekä omaksutuista arvoista ja asenteista. Luokkahuoneessa nostan katseeni ylös. Peilistä en enää näe silmiä, joiden sanottiin kuuluvan ilkeälle pojalle. 4.3 Sosiaaliset taidot, asenteet ja uskomukset, arvot Muodostettuja tunneluokkia ja tekijäluokkia yhdistäviksi asioiksi löytyi kolme kokonaisuutta, jotka esiintyivät jossain määrin lähes kaikkien kuvattujen kokemusten taustalla. Ensimmäisenä kokonaisuutena olivat sosiaaliset taidot tai niiden puuttuminen, mikä oli useimmiten yksi syy tapahtumien voimakkaisiin tunnelatauksiin. Ne olivat joko kahden ihmisen välisiä - lähinnä opettaja-oppilas - tai lähiympäristön ihmisten ja kokijan yhteisiä - esim. opiskelijaryhmän tai työkavereiden ja kokijan. Hetkiä, jotka joko innostivat tai lannistivat. Tunnekokemus siis johti motivaation nousuun tai laskuun. Myös Antikaisen (1996) tutkimuksen mukaan kaikissa merkittävissä oppimiskokemuksissa on mukana sekä henkilösuhteita että sosiaalisia suhteita.

17 14 Kun olin juuri aloittanut otsikon piirtämisen, opettaja kiirehti sanomaan, että otsikon piirtämiseen pitää käyttää erään ryhmässäni olevan pojan graafisia kykyjä. Toinen kokonaisuus olivat asenteet ja uskomukset, jotka ilmenivät enemmän yksilötasolla. Oppilaat asennoituvat oppimiseensa tai opettajat opettamiseensa ja molemmat olivat aika jäykästi uskomustensa vankeja. Jäykkyys aiheutti tunteenpurkauksia ja enimmäkseen ikäviä tilanteita, jotka varmasti jättivät arpia kokijoiden mieliin. Seuraavasta esimerkistä ilmenee, että vaikka arpi voi olla kipeä, se ainakin tässä tapauksessa antoi myös opetuksen vastaisuuden varalle ja siten mahdollisesti ehkäisi virheen toistumisen myöhemmin elämässä. Kouluaikani paaveja olivat opettajat, joiden erehtymättömyyttä ei sopinut epäillä. Ensimmäisellä luokalla opettaja kertoi, että Kolumbus löysi Amerikan. Minä olin sattunut lukemaan, että viikingit olivat käyneet siellä jo aiemmin. Kun huomautin asiasta opettajalle, hän piti minulle puhuttelun käytävässä ja totesi, että olin vielä pieni poika. Opillinen uskonpuhdistukseni oli se, että kuria pitävät kouluopettajat vaihtuivat yliopiston luennoitsijoihin ja työelämän esimiehiin. Toki heidänkään erehtymättömyyttään ei kannattanut kevyesti mennä kyseenalaistamaan. Kolmas kokonaisuus olivat arvot, jotka näyttäytyivät sekä yksilön että sosiaalisen ympäristön arvoina. Arvot olivat hyvin läheisessä suhteessa asenteisiin, uskomuksiin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen siten, että asenne pohjautui arvoihin ja ohjasi sosiaalista käyttäytymistä. Aina eivät oppilaan ja oppilaitoksen arvomaailmat kohdanneet toisiaan. Sosiaalinen tausta perustuu vallan ja rahan jakautumiseen. Ikä, sukupuoli ja sosiaalinen tausta pohjustavat yksilön arvoperustan. Tämä arvojen uusintaminen on osa yhteisön sisäistä piilo-oppimista. (Antikainen 1996.) Myös seuraavassa esimerkissä vaikeutena oli rahan ja vallan jakautuminen. Ilman koko tulevaan elämään heijastuvaa oppimista ei tarinan kirjoittaja kokemuksestaan selvinnyt. Lukujärjestyksessä huomasin olevan hevosenhoitoa, jota olin lähtenyt kotoa maailmalle karkuun. Parina aamupäivänä leikkasin viiluja ja liimailin tuoleihin, joita edellinen kurssi varmaan oli tehnyt. Sitten selvisi, että vuoden kurssi maksaisi toista tuhatta silloista markkaa. Mistäpä minä sellaisia rahoja ottaisin. Korttipelistäkin olimme jo saaneet valvojien moitteet. Pakko oli mennä toimistoon ja maksaa ruuat ja muu kulutus - minulle ei maksettu tehdystä työstä mitään. Sitten junaan ja taas sama matka, mutta matkailu ja koulunkäynti avartaa. Jätkät katsoivat huuli pyöreänä, kun tulin kämpälle reppuineni. Välillä arvomaailma kangisti toimintaa ja aiheutti suoranaisia epäkohtia. Jopa uskonnollinen vakaumus heijastui sosiaaliseen toimintaan ja ihmisarvoon. Keittäjä toisti vielä huolestuneena, että tyttö oli vietävä lääkäriin.

18 15 - Se on kirkosta eronneen miehen tyttö, eikä tarvitse mitään, opettaja sanoi ja poistui omalle puolelleen. Toisinaan taas arvot toimivat hyvinä raameina, joihin uskalsi luottaa ja joka yhdisti ohjaten näin sosiaalista toimintaa. Turvallisuuden tunne syntyi yhteisistä arvoista. Ensimmäinen rehtorini "Vihtori Alkula" opetti minulle työn kunnioittamisen. "Nestori Nättinen", joka vei koulun kansainvälisyyteen ja uuteen nousuun, antoi vapaat kädet opettamiseen, vaikka piti ja pitää edelleen langat käsissään. Nykyinen lyseo on uudelle opettajatulokkaalle helpompi kuin minulle aikoinaan. 4.4 Yhteenveto tuloksista Myönteisiä kokemuksia värittivät onnistumisen, ilon, arvostuksen, yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän sekä turvallisuuden tunteet. Kielteisten kokemusten tunteita olivat yksinäisyys, alemmuus, heikkous tai huonous, epäoikeudenmukaisuus, häpeä, turhautuminen sekä pelko tai kauhu. Oppimiskokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä löytyi kuudesta eri pääluokasta riippumatta siitä, oliko kokemus ollut tunneilmastoltaan myönteinen vai kielteinen: 1. opettaja, 2. opetusmenetelmä, 3. sosiaalinen ympäristö, 4. aistiympäristö/elämyksellisyys, 5. arvot sekä 6. minäkuva. Näistä tekijöistä muodostui kolme kokonaisuutta, jotka selittivät tavalla tai toisella kaikkia oppimiskokemuksia. Nämä kokonaisuudet olivat 1. sosiaaliset taidot, 2. asenteet ja uskomukset sekä 3. arvot.

19 16 5 Pohdinta 5.1 Tunteet kokemisen osana Tätä tutkimusta ei voi tehdä ilman tunteita, koska tunteeton ihminen on kuollut ihminen. Kirjoittaja eli ja koki tarinansa, niin tein minäkin tehdessäni tätä opinnäytetyötä. Kirjoittajille annan täyden tunnustuksen siitä, että innostuin tarinoista ja yritin panna itseni likoon, koska tunsin asian tärkeäksi. Tutkimuksen tulokset loivat kuvan tunteiden tärkeydestä kokemuksille. Tunne on toimeenpaneva voima: se aiheuttaa reaktioita, se piirtää raskaalla kädellä mielen syövereihin. Mitä taitavammin tunteita käsiteltiin, sitä myönteisempiä kokemuksia jäi kokijan mieleen. Merkityksellistä ei kokonaisuuden kannalta ehkä olekaan kokemuksen myönteisyys, vaan sen vaikuttavuus elämässä. Kielteisiä kokemuksia on tarinoiden joukossa enemmän kuin myönteisiä. Mutta eikö elämä kuitenkin olisi mukavampi kokemus, jos oppiminen olisi iloinen asia? Eikö palautteella olisi parempi vaikuttavuus, jos palautteen saaja voisi suhtautua siihen myönteisenä eikä kielteisenä asiana? Etenkin, jos palaute osattaisiin antaa asiaan liittyen eikä persoonaan sitoen. 5.2 Tekijät tunteiden takana Tunnetta sytyttämässä on sekä ulkoisia että sisäisiä tekijöitä. Näissä tarinoissa jokin tapahtuma, toisen ihmisen esittämä kommentti, seuraukset jonkin tietyn menetelmän käytöstä, omat asenteet, mielikuva itsestä ja arvomaailma muodostivat yhdessä seoksen, jonka tuloksena syntyi tunteita. Tunteiden kirjo oli valtava ja synnyttävien tekijöiden suhteelliset osuudet vaihtelivat. Tunne näyttäisi näissä tarinoissa olevan aistimus siitä, mitä olisi syytä tehdä, jotta olo tulisi paremmaksi. Tunteet mahdollistivat sopeutumisen suunnittelun yhdessä tietoisuuden kanssa. Kuten Damasio (2003) asian ilmaisee: "Tunteiden saaminen on erinomaisen arvokasta eloonjäämisen kannalta. Tunteiden "tunteminen" mahdollistaa sopeutumisvasteiden uudenlaisten ja tavanomaisten muotojen suunnittelun." Tunteet edelsivät toimintaa, asioiden pohtimista, tarinan kirjoittamista. Yksilöt reagoivat vahvoihin tunteisiinsa jollain tavalla, joko heti tai vuosien saatossa karttuneiden kokemusten valossa. Tunteet johtivat paitsi tarinoiden tapahtumiin myös niiden seurausvaikutuksiin.

20 17 Miksi taustatekijöillä oli niin vahva vaikutus? Tapahtuma tai taustatekijä vetosi kokijansa tunteisiin, loukkasi hänen minäkuvaansa; uskomuksia itsestään, asetti hänen aiemmat arvonsa ja asenteensa kyseenalaiseksi. Sellainen ei voi olla herättämättä tunteita, jos tunteiden tarkoitus on varmistaa yksilön olemassaolo. 5.3 Arvotko kaiken taustalla? Kaiken taustalla oli siis kuva itsestä, omista arvoista ja asenteista, jotka joutuivat tarkastelun kohteeksi. Arvoristiriidat panivat esim. opettajan sanomaan ajattelemattomia sanoja kenties kovin erilaisessa todellisuudessa elävälle pienelle lapselle, joka vasta etsi todellisuuttaan. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta lapsen ajatusmaailmaan, horjuttamatta hänen hentoja aavistuksiaan siitä, mitä oleminen on. Toisaalta samankaltaiset arvot kannustivat ja vahvistivat uskoa siihen, että aiemmat aavistukset olivat osuneet oikeaan, olisi viisasta jatkaa tätä polkua. Elämänmittaiset valinnat voivat olla pienistä hetkistä kiinni (Uitto, 2003). Kannustava kommentti asiasta, joka on kokijalle arka tai kyseenalainen, saattaa mullistaa suhtautumisen asiaan ja itseen koko loppuelämän ajaksi. Uskomus itsestä voi muuttua pysyvästi myönteiseksi. Toisinaan palautteet kääntävät uskomukset kielteisiksi, mutta myöhemmin elämässä saattaa syntyä uusia ristiriitaisuuksia, tilanteita, joissa arvot punnitaan uudelleen: Poika, joka oli pienenä koulukkaana pelokas, kasvoi, eikä pelännyt enää isona. Niinpä hän uskalsi kirjoittaa tarinan, jossa kulki ajatusten siivin entisessä koulussaan ja sen ympäristössä. Hänen tarinansa sanoja lainaten: "Pihalta löydän höyhenen, jonka sively parantaa pienet pelkäävät sormet." Ihmisen elämän suuria kysymyksiä ratkotaan pienissä asioissa. Koetellaan käsityksiä itsestä, vertaillaan muihin, kokeillaan voimia, etsitään realiteetteja, uhmataan rajoja, määritellään minää. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on kaksi puolta: tulkinta ja toiminta, jotka vuorottelevat. Kumpikin voi mennä vikaan. Yksilö voi toimia väärin suhteessa tulkintaansa ja voi tulkita väärin suhteessa toimintaansa. Tässä lienee väärinkäsitysten pullonkaula. Oppimistilanteissa sosiaaliset väärinkäsitykset ovat useimmiten rasite. Ne tappavat motivaation, ne murskaavat ilon ja vääristävät minäkuvan. Toisaalta taitava vuorovaikutus antaa tilaisuuden kasvaa ja kukoistaa, määritellä jopa arvojaan uudelleen ilman, että tilanteista jää pysyviä arpia; vääristyneitä uskomuksia. (Varila, 1999.) Ovatko haavat aina tarpeen vai tuleeko niitä vain niille, jotka ovat itse taitamattomia sosiaalisesti? Ovatko haavat alun perin tarkoitettu opiksi, joka ei unohdu? Tämän tutkimuksen jatkona olisi mielenkiintoista haastatella kirjoittajia, jotta heidän todelliset tunteensa tarinoiden oppimiskokemuksissa tulisi varmistettua. Lisäksi haastateltaessa voitaisiin kysyä sitä, minkälaisen merkityksen oppimiskokemus on saanut myöhemmässä elämässä ja ovatko kielteiset tunteet

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot