"Nää työt ei lopu!" Sähköasentaja Noora Ryhänen 4/2015. tapaa ottaa puheeksi SIVU Kenet jätetään hoitamatta, jos rahat loppuvat?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Nää työt ei lopu!" Sähköasentaja Noora Ryhänen 4/2015. tapaa ottaa puheeksi SIVU 20-23. Kenet jätetään hoitamatta, jos rahat loppuvat?"

Transkriptio

1 4/2015 Kenet jätetään hoitamatta, jos rahat loppuvat? SIVUT 6-8 Vihti osa-aikaisti kouluohjaajat SIVU 15 Kaikki JHL:läiset ehdokkaat esittelyssä SIVU tapaa ottaa puheeksi SIVU 26 "Nää työt ei lopu!" Sähköasentaja Noora Ryhänen SIVU 20-23

2 TÄHTÄÄ KORKEAMMALLE, HAnKi ylempi AMK-tutKintO Master schoolissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: ENSiHOiTaJa (ylempi amk) SaiRaaNHOiTaJa (ylempi amk) Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen Kotka, 90 op, kesto 2 vuotta master OF BUSiNESS administration degree programme in international Business management Kouvola, 90 op, kesto 1,5 2 vuotta Mikkelin ammattikorkeakoulussa: yhteisöpedagogi (ylempi amk) Järjestö - ja nuorisotyö Mikkeli, 90 op, kesto n. 2 vuotta RESTONOmi (ylempi amk) matkailu- ja palveluliiketoiminta Mikkeli, 90 op, kesto 2 2,5 vuotta Hae yhteishaussa GROWSTRONGER

3 MINUN MOTIIVINI Älä unohda itseäsi MAARIT UUSIKUMPU KUVA JUHA SINISALO Jäin maakravuksi äitiysloman yhteydessä vuonna Laman ensiaallot näkyivät jo silloin merenkulussa. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin sain Rauman kaupungilta vakituisen keittiöapulaisen työn. Sitä ennen olin kiertänyt maailmaa ja meriä kokkina ja talousapulaisena vuodesta 1976 alkaen. Tykkäsin seilaamisesta, ja miehenikin tapasin jo merikoulussa. Seilauksen aikana kiinnostus ay-toimintaa kohtaan heräsi heti. Minulle toisten hyvinvointi on ollut aina tärkeää. Haluan, että elämä kohtelee meitä kaikkia herkin sormin. Olen toiminut Raumalla myös työsuojeluvaltuutettuna. Siinä hommassa on aina tullut eteen raskaita asioita, mutta työssä on myös imua. Se veikin kokonaan mukaansa, ja oma hyvinvointi unohtui. Olin valmiudessa 24/7 ja vastailin puheluihin aamun tunteina. Unimaailmassa tein tekemättömiä töitä. Kun JHL käynnisti ensimmäistä aktiivien työkykykurssia vuonna 2009, hain kurssille into piukassa, että jess, hieno juttu, oma liittoni välittää jäsentensä jaksamisesta. Työterveyshuolto tuki kuntoutukseen menoani, koska työkykyni oli alentunut. Kurssin muut osallistujat olivat myös JHL-aktiiveja. Heillä oli samanlaisia pulmia kuin minulla. Vertaistuki olikin verraton apu. Lämmöllä muistelen kurssikavereitani. Kuntoutuksessa opin jättämään puhelimen ja kalenterin työpöydälle työpäivän päätteeksi. Lisäksi opin, että kaikkia ei tarvitse miellyttää eikä muille kuuluvia asioita tarvitse ottaa kantaakseen. Sain myös kuntoilukärpäsen, ja yöheräämiseni vähenivät. Kehotan muitakin hakemaan valmennuksesta potkua ja voimaa jaksamiseen. Itseään ei saa unohtaa. Jokaisen elämä on ainutlaatuinen. Viime aikoina lonkkani on vihoitellut, ja se leikattiin viime keväänä. Paluu työelämään tapahtui osasairauspäivärahan avulla. Unelmani on kuntoutua kevyempään kokopäivätyöhön ja jaksaa työelämässä 65-vuotiaaksi. n PÄÄOSASSA Sirkka Mantere, 59 kotipaikka: Rauma ammatti: ruokapalvelutyöntekijä työpaikka: Rauman kaupunki harrastukset: liikunta, yhteiskuntavaikuttaminen liiton jäsen: vuodesta 1986 motiivi 3

4 SISÄLTÖ 3 Vertaistuki auttoi Raumalainen Sirkka Mantere uupui työsuojeluvaltuutetun tehtävässään, mutta sai voimia liiton aktiiveille järjestetyltä tyky-kurssilta. Kuntoutuksessa tunnollinen työmyyrä oppi ottamaan aikaa myös itselleen. 8 Toisinajattelijan puheenvuoro Dosentti Markku Myllykangas tunnetaan terveydenhoidon, vaihtoehtohoitojen ja lääkefirmojen kärkkäänä arvostelijana. Hänellä on mielipide myös siihen, mistä terveydenhoidossa voitaisiin säästää. 15 Kouluohjaajat ahtaalla Vihdin kunta on päättänyt osa-aikaistaa kaikki kouluohjaajansa. Se tarkoittaa monelle palkan puolittumista. Myös muissa kunnissa karsitaan kovalla kädellä varsinkin määräaikaisia koulunkäynninohjaajia. 17 Olen toimistorobotti Digitalisaatio sekä monien tehtävien automatisointi ja itsepalvelu haastavat tulevaisuuden toimistotyön. Ehkä palkanlaskennan hoitaakin jonain päivänä toimistorobotti. Työssä tapahtuvat muutokset olivat puheena JHL:n järjestämillä toimisto-, hallinto- ja it-alojen opintopäivillä helmikuussa. 20 Sähäkkä sähkäri Ilman JHL:läistä Noora Ryhästä ja hänen työkavereitaan pääkaupungin julkinen liikenne puuroutuisi, sillä heidän tehtävänään on varmistaa metroradan ja -asemien katkeamaton sähkönsyöttö. Työssä Ryhäsellä on aina mukanaan ruuvimeisseli, puukko ja pikamaadoitin. 46 Sovittelija luonnostaan Ravitsemistyöntekijä Taina Piekäisellä on kiinnostava harrastus: hän toimii vapaaehtoisena riitojen ja rikosten sovittelijana kotipaikkakunnallaan Mikkelissä. Sovittelija tarvitsee psykologista silmää ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tainalla on kumpaakin. Päivää, olen toimistorobotti. En koskaan väsy, enkä tee virheitä. Ihan vielä tuo ei ole totta, mutta ehkä jonain päivänä. Oletko jo käynyt liiton vaalisivuilla? Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: toimittaja: Motiivin verkkolehti: Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen puh osoite: PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Sami Perttilä. Kuvassa sähköasentaja Noora Ryhänen. Paino: Forssa Print motiivi

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Raumalainen Sirkka Mantere toivoo, että elämä kohtelee meitä kaikkia herkin sormin. Kunnon sykettä arkeen Löydä oma ammattisi ruokapalvelutyöntekijä 3, 46 kirjastovirkailija 16 palkanlaskija 17 toimistotyöntekijä 17 sähköasentaja 20 JHL:läinen Taina Piekäinen työskentelee keittiössä, mutta vapaaaikanaan hän sovittelee riitoja ja rikoksia. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Jaksaa, jaksaa, painaa, painaa. Viime vuonna sorvattu eläkeuudistus vaatii työntekijöitä jaksamaan työelämässä entistä vanhemmaksi. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa, että ylipäätään on työtä ja että se on oikein mitoitettu. Myös hyvä kunto ja iloinen mieli vievät pitkälle. Jaksamista ja hyvän työkyvyn ylläpitoa voidaan tukea muun muassa kuntoutuksella, vuorotteluvapaalla ja työnantajan tarjoamilla tyky- eli harrasteseteleillä. Tässä lehdessä jo pitkän työuran tehnyt ruokapalvelutyöntekijä Sirkka Mantere kertoo kuntoutuksen voimasta jaksamisen ja positiivisen elämäntapamuutoksen aikaan saamiseksi. Kun saa pienen tauon työstä ja voi keskittyä toviksi asiantuntijoiden ohjauksessa vain itseensä, saattaa oivaltaa, mikä oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää. Sirkalla on ollut itsekuria ja motivaatiota jatkaa työkykynsä ylläpitoa myös kuntoutuksen jälkeen. Harmillisen usein käy kuitenkin niin, että se, mikä onnistui kuntoutuslaitoksen täyshoidossa, ei enää onnistukaan arjessa. Jos kuntoutuksen opit unohtuvat kuntoutuspaikan kuntosaliin, ei kuntoutusta ja yhteiskunnan varojen käyttöä voi silloin pitää erityisen vaikuttavana. Kannettu vesi kun ei kaivossa pysy. Uskon, että yhä useampi onnistuu elämäntaparemontissaan, jos osa kuntoutuksesta toteutetaan suoraan kuntoutettavan elin- ja toimintaympäristössä limittämällä se työntekijöiden arjen ja työn rytmiin. Lisäksi kuntoutustavoitteiden saavuttamista tulisi seurata nykyistä tiiviimmin, säännöllisemmin ja pitempään. Vuorotteluvapaan elvyttävää merkitystä ei tule väheksyä. Valitettavasti sen ehtoja tiukennettiin, ja se alkaa olla vain hyvätuloisten oikeus. Taloudellisesti tiukkoina aikoina työnantajien karsintalistoilla ovat myös työkyvyn ylläpitoon tarkoitetut edut, esimerkiksi tyky-setelit. Sykettä ylläpitävien etuisuuksin karsiminen on lyhytnäköistä, koska työntekijän sairastaminen ja heikentynyt työkyky ne vasta kalliiksi tulevatkin. MAARIT UUSIKUMPU 5

6 Markku Myllykangas, 63 Tervyessosiologian dosentti Markku Myllykangas Itä- Suomen yliopistosta on lääketeollisuuden kärkäs kriitikko. Hänet tunnetaan myös vaihtoehto- ja uskomushoitojen arvostelijana. Kotipaikka: Kuopio Perhe: vaimo, kaksi aikuista lasta ja Milakoira Julkaisut: Myllykangas M, Tuomainen T-P. PHARMAGEDDON. NÄIN SAIRAUSTEOLLISUUS TEKEE MEISTÄ KIPEITÄ. WSOY Myllykangas M. RAHAN RAISKAAMA TERVEYDEN- HUOLTO. Rasalas Kustannus Myllykangas M, Räsänen P. MITÄ MAKSAA IHMISHEN- KI? KESKUSTELUKIRJEITÄ ELÄMÄN ARVOSTA. Kirjapaja Oy Ryynänen O-P, Kukkonen J, Myllykangas M, Lammintakanen J, Kinnunen J. PRIORISOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA. MI- TÄ MAKSAA, KUKA MAKSAA. Talentum Ryynänen O-P, Myllykangas M. TERVEYDEN- HUOLLON ETIIKKA. ARVOT MONIMUTKAISUU- DEN MAAILMASSA. WSOY Harrastukset: lapsenlapsen hoito, sulkapallo, sähly 6 motiivi

7 Dosentti Markku Myllykangas: Näin terveistä tehdään sairaita Sote-uudistus kaatui, mutta sairaat on hoidettava. Vai onko? Kenet jätetään hoitamatta, jos ja kun rahat loppuvat? Annetaan puheenvuoro lääketieteen toisinajattelijalle, terveyssosiologian dosentille Markku Myllykankaalle. ULLA PUUSTINEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen yksiköstä löytyy vihainen mies, terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas. Erityisen tulisia terveisiä hän lähettää lääketeollisuudelle, joka pyrkii tekemään normaaleista elämään kuuluvista ilmiöistä, kuten ikääntymisestä tai raskaudesta, lääkkeillä hoidettavia sairauksia. Ja lääketeollisuus tekee sen pelkkää ahneuttaan, hän sanoo. Yhtä tuliset terveiset lähtevät niille lääkäreille, jotka kulkevat lääkefirmojen talutusnuorassa. Ja Lääkäriliitolle, joka ei Myllykankaan mukaan tee elettäkään katkaistakseen tuota nuoraa. Lääkärien jatko- ja täydennyskoulutus on lääkefirmojen käsissä, eivätkä ne kouluta hyvää hyvyyttään, vaan edistääkseen valmisteiden myyntiä, saadakseen pillerit kaupaksi. Mikä tätä medikalisaatiota, lääketeollisuuden toimintatapoja ja koko terveydenhuoltoamme tutkinut ja kärkkäästi kritisoinut Markku Myllykangas on oikein miehiään ja miksi hän on niin vihainen? Otetaan siitä selko laittamalla hänet kommentoimaan joitain väittämiä. Aloitetaan helpolla. Väite 1: Jos ihminen on terve, häntä ei ole tutkittu tarpeeksi. Justiinsa! Ja mieluiten vielä yliopistosairaalassa. Näin lääke- ja muun sairausteollisuuden logiikka toimii. Enää niille ei riitä oikeasti sairaiden hoitaminen, vaan yhä useammasta terveestä on tehtävä sairas, Myllykangas väittää. Temppu tehdään peukaloimalla vaikkapa kolesterolin, verenpaineen tai luun mineraalitiheyden raja-arvoja, ja säätämällä ne niin, että suuri osa ihmisistä on sairaita ja säännöllisen lääkityksen tarpeessa. Terveen ja normaalin rajojen laskemisen ohella käyttöön on otettu sairaiden lukumäärän sekä sairauksien ja oireiden vakavuuden liioittelu. Myllykankaalla on siitäkin oiva esimerkki. Sinänsä asiallisen, poskiontelon tulehduksesta kertovan artikkelin loppuun lisätään lause hoitamattomana poskiontelon tulehdus voi olla kuolemaan johtava sairaus. Ja ihmiset uskovat. Oikeasti mikä tahansa, vaikka tikku sormessa, voi olla kuolemaan johtava. Tosiasiassa suuri osa meistä sairastaa poskiontelon tulehduksen tietämättä sairastavansa sitä. Onko tähän lisättävää? Ei tule äkkiä mieleen. M niin kuin masennus Väite 2: Ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa. Nykyään asia on toisin päin, hiio-hei! Kun tyttöystävä lähtee kävelemään, paukahtaa päälle kolmen vuoden masennus ja kamala ahistus. Sama kuvio kuin edellä. On unohdettu, että suru ja luopuminen kuuluvat elämään. Sen sijaan yhä terveempiä pidetään masentuneina ja lääkitään, Myllykangas sanoo. Oikean masennussairauden vakavuutta dosentti ei kiistä. Hän kuitenkin muistuttaa siitä, että masennuksen yleisyyttä on tutkittu vuodesta 1982 lähtien samalla standardoidulla tavalla, mutta juuri mitään muutosta ei ole tapahtunut. Meillä on saman verran masentuneita kuin kolmekymmentä vuotta sitten, mutta pillereitä me popsimme moninkertaisen määrän. Myllykankaan mielestä myöskään monet laaja-alaiset neurologiset häiriöt, ADHD:t ja muut vastaavat oireyhtymät, eivät ansaitsisi diagnoosia. Etenkään, jos kyse on lapsista, sillä diagnoosi leimaa heidät pitkäksi aikaa. Myllykangas ymmärtää, että moni kokee diagnoosin saamisen vapauttavaksi, jopa terapeuttiseksi. Sen avulla voi ajatella, että vika ei ole minussa, vaan sairaudessa. Ihan sama, onko diagnoosi järkevä tai järjetön. Täydestä menee, kunhan sen saa latinaksi! Voi meitä. P niin kuin priorisointi Seuraavaksi käsitellään hienolta kuulostavaa sanaa, priorisointia. Se tarkoittaa hoidon vaikuttavuuden kriittistä motiivi 7

8 Näin terveistä... Markku Myllykangas luopuisi ensimmäisenä vaikuttamattomista massaseulonnoista, pelastushelikoptereista, turhista nivel- ja kaihileikkauksista, jälkipuinnista ja Aslak-kuntoutuksesta. - Jokainen terveydenhoitoon käytettävä sentti on kohdennettava niin, että sen kustannusvaikuttavuus on suuri, hän sanoo. tarkastelua ja turhista, vaikuttamattomista hoidoista luopumista. Väite 3: Sote-uudistus on ollut poliitikkojen ja valtiosääntöoppineiden puuhastelua. Pelkkä hallintorakenteiden uudistaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen eivät riitä, tarvitaan priorisointia. Väite saa Markku Myllykankaan silmät loistamaan. Niin tarvitaan. Olisi tarvittu jo kaksikymmentä vuotta, koska on järjetöntä käyttää rahaa vaikuttamattomiin hoitoihin. Hoitoihin, joista potilas ei hyödy, vaan joista aiheutuu pikemminkin haittaa. Toinen priorisointia puoltava peruste on taloudellinen. Jokainen terveydenhuoltoon käytettävä sentti on käytettävä tuottavasti, eli kohdennettava niin, että sen kustannusvaikuttavuus on suuri. Hyvä, selkis! Mutta kuka päättää, ketä ja mitä sairauksia hoidetaan? Myllykankaan mielestä päätös hoidon painopisteistä ja linjavalinnoista kuuluu yksiselitteisesti poliitikoille. Mutta heille priorisointi on ruma sana. Poliitikot käyttävät priorisointityökaluna mieluummin vaikka juustohöylää kuin tutustuvat vaikuttavuusarvioihin, sillä silloin heidän ei tarvitse suututtaa ketään. Äänestäjille sanotaan, että katsokaa, me otetaan tasaisesti kaikilta ja kaikesta. Siihen Suomella ei Myllykankaan mukaan ole varaa, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon menot uhkaavat kasvaa pelkästään väestön ikääntymisen takia 7,4 miljardia euroa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Äänestäjien tulisi vaati priorisointia kovaan ääneen. Samalla tulisi lisätä Finohtan, eli terveydenhoidon toimien vaikuttavuutta arvioivan elimen, voimavaroja, jotta se selviäisi urakastaan, hän sanoo. Onko kukaan koskaan kuullut Finohtasta? En minäkään. Myllykangas nyökkää. Meillä piti olla jo vuonna 2005 järjestelmä, jossa terveydenhoidon toimet olisi asetettu tärkeysjärjestykseen niiden kustannusvaikuttavuuden perusteella, mutta valmista ei ole tullut. Hänellä itsellään on lista valmiina. Ensimmäisenä tulisi luopua vaikuttamattomista, villinä rehottavista PSA-seulonnoista, mammografiasta, kymmenistä tuhansista turhista nivelleikkauksista, jälkipuinnista, lääkärihelikoptereista, Aslak-kuntoutuksesta. Eikä niistä kaihileikkauksistakaan paljon hyötyä ole. S niin kuin syöpäsairas Nyt otetaan miehestä mittaa. Paatuneimmankin mielestä lasten terveyden edistämiseksi on tehtävä kaikki, ja siksi väite 4 kuuluu: 5-vuotiaan syöpäsairaan hoito saa maksaa mitä tahansa, vaikka ennuste olisi huono. Ei saa. On katsottava kustannusvaikuttavuutta. Ja kääntäen: Kalliskin toimenpide on järkevä toteuttaa, jos se on kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä. Esimerkiksi munuaisensiirto on hintava operaatio, mutta se maksaa itsensä nopeasti, vaikka laskettaisiin mukaan loppuelämän kestävä hylkimisenestolääkitys. "PRIORISOINTI ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, MUTTA POLIITIKOILLE SE ON RUMA SANA." Hyöty tulee siirron jälkeen tarpeettoman dialyysihoidon kustannuksista ja siitä, että potilas kuntoutuu työelämään. Entä ansaitseeko myös 75-vuotias eläkeläinen uuden munuaisen? Ikäihmisten kohdalla on otettava käyttöön laatupainotteisten elinvuosien käsite. Se syrjii jossain määrin vanhuksia, mutta ei nykymenossakaan ole järkeä, hän sanoo. Esimerkki nykymenosta on kuvaava: Kun Suomessa alettiin tehdä sydämen ohitusleikkauksia, oli elektiivisissä leikkauksissa käytössä yläikäraja, jonka täyttäneille niitä ei tehty. Sittemmin julkisessa terveydenhoidossa on luovuttu ikärajoista. Nykyään ohitusleikkaus tehdään vaikka 95-vuotiaalle, jos arvioidaan, että hän siitä hyötyy ja selviää operaatiosta hengissä. K niin kuin kansantauti Julmaa puhetta, vai onko sittenkään? Markku Myllykangas soveltaisi panos-hyötyajattelua sairauksien hoitoon, mutta ei hoiva- ja huolenpitopalveluihin. Sairaista, vammaisista, vanhuksista ja kuolevista pidettäisiin huolta, mutta heidät säästettäisiin turhilta toimenpiteiltä. Heille taattaisiin hyvä elämä ja arvokas lähtö, hän sanoo. Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa hän sen sijaan reivaisi uusille urille. Väite viisi: Kansantautien, kuten sydänja verisuonisairauksien, ennaltaehkäisy on kustannustehokkainta. Väärin. Vaikka voisimme poistaa kaikki sydänsairaudet ja syövät, terveydenhoitokulut vain kasvaisivat. Silloin ihmisten elinikä nousisi useilla vuosilla, ja meillä olisi entistä enemmän entistä vanhempia ja huonokuntoisempia. Ennaltaehkäisyn painopiste tulisikin Myllykankaan mielestä kohdistaa sellaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin, joiden korjaaminen ei sinällään lisää elinaikaa, vaan toimintakykyisiä vuosia. Silloin pitäisi keskittyä alkoholi- ja mielenterveysongelmien hoitoon, tapaturmien ehkäisyyn ja esimerkiksi silmävammojen torjuntaan. A niin kuin alkoholisti Jäljellä on enää yksi väite. Väite kuusi: Jokainen on vastuussa omasta terveydestään. Päihteiden väärinkäyttäjälle ei tule kustantaa yhteiskunnan varoin uutta maksaa. Vaikea väite. Perinteisesti terveydenhoito on lähtenyt siitä eettisestä periaatteesta, että missä on sairautta, siellä ei ole sijaa moralisoinnille. Onpa sairastumisen tai vammautumisen syy mikä tahansa, potilas tulee hoitaa, Myllykangas pyörittelee. Tuo periaate on johtanut siihen, että päivystyspalveluiden on toimittava ympäri vuorokauden, mutta yksilöiden vastuu terveydestä rajoittuu siihen, että toista ei saa sairastuttaa. Eli hiviä tai muuta vakavaa tarttuvaa tautia ei saa ehdoin tahdoin tartuttaa, mutta lähes kaikki muu käy. Olisi syytä pohtia, ovatko vastuut ihan kohdallaan. Jos on ilmeistä, että henkilö on ehdoin tahdoin pilannut hänelle kerran siirretyn maksan, miksi hänelle pitäisi kustantaa verovaroin vielä toinen. Aamen. n 8 motiivi

9 Vaivaton vaaliapu MOTIIVIRAATI Etsitkö ehdokasta vaalikoneesta? Ei 38 % Kyllä 62 % KYLLÄ Ei sieltä välttämättä saa vastauksia haluamiinsa kysymyksiin, mutta se on yksi väylä yrittää tutustua ehdokkaisiin. Oma ehdokas ei ole vielä selvillä, joten vaalikoneesta voisi olla apua. Vaalikone ei tietenkään yksin määrää äänestyspäätöstäni, mutta helpottaa sopivan ehdokkaan löytämistä kannattamani puolueen listalta. Aion tehdä sen ihan uteliaisuudesta, vaikka tiedän jo puolueen ja ehdokkaan ketä äänestän. Leo Happonen, Helsinki, edustajiston jäsen En etsi. Olen kyllä käynyt tutustumassa vaalikoneisiin, mutta sopiva ehdokas on aina löytynyt muuta kautta. Pidän kuitenkin vaalikoneita hyvänä ideana, ja uskon niiden olevan avuksi etenkin ihmisille, jotka eivät aktiivisesti seuraa politiikkaa. Moni Motiiviraatilainen etsii apua äänestyspäätökseensä vaalikoneesta. Vaalikoneet ovat Motiiviraatilaisille tuttu juttu. Jotkut etsivät ehdokkaiden joukosta hengenheimolaisia, toiset vastailevat kysymyksiin silkasta uteliaisuudesta, vaikka oma ehdokas onkin jo selvillä. EI Vaalikoneita on kaikenlaisia, joskus huvin vuoksi olen kokeillut, vastaukset eivät ole osuneet "oikean " ehdokkaan kohdalle. TIedän ja tunnen ehdokkaani, ei tarvitse etsiä! Toivottavasti saamme hänelle hyvän kamppanjan ja tarvittavan määrän ääniä. Kokeiltu on aikaisempina vuosina ja tuloksena ollut aika vekkuleita ehdotuksia ehdokkaiksi. Parempi katsella ja kuunnella itse, ja valita sitten äänestettävä. Edustajani on ollut jo pitkään sama henkilö. Meillä on hyvä keskusteluyhteys. Tarja Pietilä, Sastamala, edustajiston jäsen Käyn tutustumassa eri vaalikoneisiin, mutta niillä ei ole vaikutusta omaan äänestyspäätökseeni. Ylen vaaligalleria on ollut mukava uutuus perinteisten vaalikoneiden ohella. Videopätkien avulla saa hyvän kokonaiskuvan ehdokkaista. Myös poliitikot hyötyvät vaalikoneista, sillä ne tarjoavat ehdokkaille tasavertaisen mahdollisuuden tuoda esille näkemyksiään vaalibudjetin koosta riippumatta. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. MOTIIVITSI TAUSTA Kotihoidon kehittäminen on jäänyt lapsipuolen asemaan. Pitäisikö sielläkin olla hoitajamitoitus, kyllä siitäkin pitäisi käydä keskustelua. Turun yliopiston lääketieteen emeritaprofessori ja omaishoitaja Sirkka- Liisa Kivelä kommentoi heinäkuussa 2013 voimaan astunutta vanhuspalvelulakia, Ylen verkkouutiset motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, LIITON KANTA Lait kumoon, huoli jäi MITÄ? Eduskunta torppasi viime töinään lakiesitykset koulutuksen järjestäjäverkon supistamisesta ja rahoituksen uudistamisesta. Lakiesityksiin oli ladattu toisen asteen jättileikkauksia yhteensä 260 miljoonaa euroa. Sekä SAK että JHL kiirehtivät toisen asteen koulutuksen uudistamista heti eduskuntavaalien jälkeen. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaativat ennen lain käsittelyä lakiesityksien kumoamista, koska säästöjen kohdentaminen oli sopimatta. Huoli säätöjen kohdentamisesta elää vieläkin. Muun muassa SAK:n mukaan näin sekavassa tilanteessa ei voida taata kaikille nuorille peruskoulun jälkeisiä opiskelupaikkoja. Se arvioi, että säästöjen toteuttaminen ilman järjestäjäverkon uudistamista johtaa aloituspaikkojen vähentämiseen ja lähiopetustuntien leikkauksiin. SAK painottaa, ettei nuorten ammattikoulutuksen kestoon tule kajota säästöjä kohdennettaessa. Myös JHL ennakoi kaaosta, jos rahaleikkaukset pannaan toimeen ilman yhteistä päätöstä niiden kohdentamisesta. Alalla työskentelee 5000 JHL:n jäsentä, jotka pelkäävät tosissaan, miten sattumasäästöt oppilaitoksiin iskevät, toteaa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Sekä SAK että JHL vaativat, että toisen asteen koulutuksen uudistamiseen tulee palata heti eduskuntavaalien jälkeen. Esimerkiksi vuosien valtionosuuksien määräytymisperusteista ei ole nyt selvyyttä. Elorannan mukaan henkilöstön palvelussuhde- ja muutosturva tulee ottaa uudelleen valmisteltavassa hallituksen esityksessä riittävällä tavalla huomioon. On tuettava henkilöstön uudelleenkouluttautumista ja uudelleen sijoittumista joko nykyisen tai uuden työnantajan palvelukseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli satatuhatta alle 30-vuotiasta on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Kokonaan ammatillisen koulutuksen keskeytti nuorista 7,8 prosenttia. (MU) > tiedotteet Enintään tai peräti nolla tuntia MITÄ? Nollatuntisopimuksella voidaan työajaksi sopia mitä tahansa nollan ja esimerkiksi 40 viikkotunnin väliltä. Tällöin työnantaja ei työsopimuksessa sitoudu tarjoamaan välttämättä lainkaan työtä, eikä näin ollen myöskään maksamaan palkkaa. KUINKA YLEISTÄ? Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan jopa yli palkansaajaa työskentelee nollasopimuksella. Nollatuntisopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Yli 70 prosentilla työsuhde oli toistaiseksi voimassa oleva, kun nollasopimuksella olevista määräaikaisia oli 28 prosenttia. Työvoimatutkimuksen tieto työsuhteen luonteesta perustui henkilön omaan ilmoitukseen. Yleisimmin nollasopimuksen solmii nuori työntekijä. Noin viidesosa vuotiaista palkansaajista työskenteli kyseisellä sopimuksella, vuotiaiden osuus oli noin 14 prosenttia ja alle kolmekymppisiä oli nollasopimuksella kuutisen prosenttia. Yli 30-vuotiaiden nollasopimuksella työskentelevien osuus oli muutama prosentti vastaavan ikäisistä palkansaajista. Lue lisää nollatyösopimuksiin liittyvistä velvoitteista ja sitovuudesta JHL:n blogista: Mikäli haluat ilmaista kantasi nollasopimuksia vastaan, käy allekirjoittamassa kansalaisaloite verkossa: https://www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065 Puolet hyötyy työvoimakoulutuksesta TÄHTÄIMESSÄ TYÖ. Viime vuonna työvoimakoulutuksessa olleista 55 prosentilla koulutus vaikutti myönteisesti työnsaantiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutuksen merkitys työn löytymisessä on noussut 31 prosentista 55 prosenttiin. Myös työvoimakoulutuksen laatu on parantunut. Kun koulutussuunnitelma laaditaan mahdollisimman henkilökohtaiseksi ja oppimistehtävät ovat työelämälähtöisiä, on työvoimakoulutuksesta suurin hyöty. Tiedot perustuvat työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteisiin vuosilta 2003, 2008, 2013 ja HYVÄ -ohjelma päättyy HYVÄ LOPUSSA. Työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n strateginen hoitoja hoivapalvelualan HYVÄ -ohjelma päättyy. Keväällä 2009 käynnistetty ohjelma keskittyi alan työ- ja elinkeinopoliittiseen kehittämiseen. Yksityinen sektori tuottaa keskimäärin 30 prosenttia sosiaalipalveluista ja 25 prosenttia terveyspalveluista. HYVÄ -ohjelman myötä käynnistyi muun muassa hoiva-avustajakoulutus. Projektissa kerättiin tietoa palvelujen ja alan yritysten kehityksestä, työvoimatarpeen ja -tarjonnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä, uusista toimintamalleista ja alan kansainvälistymismahdollisuuksista. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen, toimiala- ja yrittäjäjärjestöjen, kehittäjäorganisaatioiden, kuntasektorin ja eri ministeriöiden sekä niiden hallinnonalojen kanssa. Katso myös HYVÄ-hankkeen video: https://www.youtube.com/ watch?v=6v9uhbilbfo Qr-koodi videoon: Yhä ylös yrittää TYÖTTÖMYYSASTE LIKI 9. Työttömiä oli tammikuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, kun se samaan aikaan edellisenä vuonna oli 8,5 prosenttia. Työllisiä oli enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuukausittaisesta työvoimatutkimuksesta 10 motiivi

11 HALOO! Työolot puntariin NETTITESTI. Hyvän työn mittarilla kuka tahansa voi testata työolonsa ja verrata niitä yli työntekijän kokemuksiin. SAK:n testi mittaa työntekijän omaa kokemusta muun muassa työsuhteen turvallisuudesta, toimeentulosta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhön. Koko työpaikan hyvyyttä tai huonoutta se ei mittaa Vastausten perusteella testi arvioi, ovatko vastaajan työolot keskimääräistä paremmat vai huonommat. Kokonaistuloksen lisäksi testi näyttää kymmenen eri tekijän vertailun muihin työpaikkoihin. Hyvän työn mittari perustuu SAK:n työolobarometriin keväältä Kiinnostava terveysala YKKÖSKIINNOSTAVA. Tällä hetkellä yläkoululaisten keskuudessa kiinnostavimmaksi toimialaksi on noussut terveyspalvelut. Viime vuoden ykkönen, matkailu- ja ravitsemisala on nyt sijalla kaksi ja kolmantena on edellisvuoden tapaan sosiaalipalvelut. Neljänneksi eniten kiinnostaa kulttuurija viihdeala. Alan valinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi yläkoululaiset nostavat hyvän palkan, kiinnostavat työtehtävät ja työilmapiirin. Nuoret arvostavat myös hyviä työllisyysnäkymiä ja mahdollisuutta tehdä itselle tärkeitä asioita. Lukiolaisia kiinnostavien alojen kärjessä on kulttuuri ja viihde, toisena opetus- ja koulutusala, kolmantena terveyspalvelut. Lukioikäisten valintaperusteina ovat kiinnostavat työtehtävät ja mahdollisuus tehdä tärkeiksi kokemiaan asioita. Yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia on koottu TATin Kun koulu loppuu 2015-tutkimukseen. Duunikoneessa voi testata itselle sopivimpia ammatteja: kunkoululoppuu. fi/duunikone/ motiivi Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen Miksi lakia piti muuttaa? MITÄ? Tasa-arvolaissa kielletään sukupuolisesta identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta johtuva syrjintä. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan muun muassa pukeutumista ja käytöstä. MIKSI? Tasa-arvolaki on nyt linjassa yhdenvertaisuuslain ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten kanssa. Miksi tasa-arvolakia piti muuttaa? Sieltä puuttuivat säännökset sukupuolivähemmistöistä. Lisäksi kaivattiin lakitasoisia säännöksiä siitä, mitä palkkakartoituksella tarkoitetaan, kuka edustaa työntekijöitä ja miten prosessi kulkee. Myös peruskouluilla on velvoite edistää tasa-arvoa. Onko sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta johtuva syrjintä ollut iso ongelma? Kyllä. Kyse on rajatusta henkilömäärästä, ja syrjintä on jäänyt piiloon. Tilanne on ollut heille hankala joka ikinen päivä. Nyt heidän ihmisoikeutensa turvataan, kuten muidenkin. Heille annetaan konkreettiset mahdollisuudet lähteä selvittämään epäiltyä syrjintätilannetta. Työnantajalle ja työpaikalle tulee velvoitteet ehkäistä syrjintää ennalta. Tämä koskee myös viranomaisia ja oppilaitoksia. Miten sukupuolivähemmistöjen syrjintä saadaan loppumaan työpaikoilla? Käydään läpi käytäntöjä ja menettelytapoja. Ehkäistään ennalta, jottei kukaan joudu huonompaan tai eriarvoiseen asemaan sukupuoliidentiteettinsä vuoksi. Jaetaan oikeaa tietoa ja kerrotaan, että sukupuolivähemmistöön kuuluvalla on oikeus toimia työyhteisön täysivaltaisina jäseninä. Mitä sen eteen voi tehdä? Kannattaa miettiä rekrytointitilanteita, työolojen järjestämistä ja työpaikan arkirutiineja. Mietitään ennalta, kuinka sukupuolivähemmistöön kuuluva työntekijä otetaan vastaan, ettei tämä tunne tulevansa kohdelluksi eri tavalla. Esimerkiksi työvaatetusta koskevissa ohjeissa voi antaa selkeästi erilaisia valinnanmahdollisuuksia. Miksi palkkakartoitusta piti täsmentää? Asioita oli jäänyt tulkinnan varaan. Nyt lakiin on selkeästi kirjattu, että työntekijöitä edustaa luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Prosessista haluttiin selkeä siten, että myös palkanosat vertaillaan. Palkkakartoituksesta ja tasaarvosuunnitelmasta pitää tiedottaa työntekijöille. Jos eroja havaitaan naisten ja miesten välillä, niiden syy pitää selvittää. Jos epäasiallisia palkkaeroja on, työnantajan pitää ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Myös läheissyrjintä ja oletettu syrjintä on kielletty. Mitä niillä tarkoitetaan? Läheissyrjintää on esimerkiksi se, jos koko seurueelta evätään pääsy ravintolaan, koska yksi heistä kuuluu sukupuolivähemmistöön tai on vammainen. Oletettu syrjintä perustuu luuloon. Pyöreämuotoinen nuori nainen voi tulla syrjityksi työnhaussa sen takia, että hänen arvellaan olevan raskaana. Kun ihminen jätetään valitsematta oletuksen perusteella, se on syrjintää. Tasa-arvovaltuutettu valvoo lain toteutumista Tasa-arvovaltuutettu valvoo, että lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta noudatetaan. Erityisesti valvottavana on syrjintä ja syrjivä ilmoittelu. Ne on kielletty laissa. Tasa-arvovaltuutettu seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan eri alueilla, antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä edistää tasa-arvolain toteutumista tekemällä aloitteita, neuvoja ja ohjeita. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös, että sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja toteutuu. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvoista astui voimaan Laki ei koske kirkkoa, uskonnon harjoitusta, perhe-elämää eikä yksityiselämään liittyviä suhteita. BIRGITTA SUORSA 11

12 TYÖPAIKOILTA LAHDEN SEUDUN KUNTATEKNIIKKA OY Potkut jo 60:lle? Mitä? Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:ssa käydään yt-neuvotteluja enintään 60 henkilön vähentämisestä. Valtaosa toteutunee irtisanomisin. Miksi? Yhtiö menetti Lahden keskustan ison katu- ja viheralueiden hoitourakan. Lisäksi kuntaomisteinen yhtiö varautuu kilpailutukseen ja urakoiden vähentymiseen muualla Lahden seudulla. Koonnut: Ulla Puustinen, Yt-neuvottelun piirissä on koko Lahden Seudun Kuntatekniikan henkilöstö, noin 130 työntekijää. Heistä JHL:läisiä on lähes sata. Kilpailutuksessa hävitty keskustan urakka työllistää 30. Lisäksi vuodesta 2013 lähtien toistaiseksi lomautettuja, noin kymmentä henkilöä, uhkaa irtisanominen. Loput kuudestakymmenestä on varautumista kilpailutuksiin, jotka ratkeavat kevään aikana, pääluottamusmies Jari Hartman kertoo. Vähennyksillä yhtiö tavoittelee noin 1,5 miljoonan euron säästöä henkilöstökuluihin. Keskustan viisivuotisesta alueurakasta yhtiö jätti edullisimman, täpärästi 10 miljoonaa alittavan tarjouksen, mutta hävisi kilpailun laatupisteillä noin euroa kalliimmalle tarjoukselle. Kuntatekniikan osalta työt loppuvat syyskuun lopussa, jolloin myös mahdolliset irtisanomiset astuvat voimaan. Pientä valonkajoa tuo se, että viranhaltijalla, joka päätöksen teki, ei välttämättä ole valtuuksia päättää usean vuoden sopimuksista. Siksi asia on edelleen selvityksessä, Hartman kertoo. Yhtiön henkilöstön lomauttamista koskeneet yt-neuvottelut päättyivät viime vuoden lopulla. Niiden seurauksena koko henkilöstö on tänä vuonna kahden viikon pakkolomalla. Pääluottamusmies Hartman ennakoi, että jatkoa seuraa. Tiettävästi koko yrityksen asema on tarkoitus arvioida lähiaikoina, hän sanoo. Henkilöstön vähentämistä koskevat yt:t päättyvät 20. huhtikuuta. Suomalaiset syövät mieluiten työpaikkalounaaksi lasagnen, tortillan tai lohikeiton. Kymmenen kärkeen kuuluvat myös lihapullat, paistetut muikut, makaronilaatikko ja silakkapihvit. JÄMSÄN SOTE Lisäeläke menetettiin Mitä? Jämsän sote-väki menettää kunnallisen lisäeläkkeen. Miksi? Kaupunki myönsi siirtyville vain kahden vuoden virkavapaan. Lähde: Amica-ravintoloiden kysely, Heikennys liittyy sote-palveluiden kilpailutukseen, jonka seurauksen noin 450 kaupungin työntekijää siirtyy ensi syksynä Pihlajalinna Terveys Oy:n palvelukseen. Heistä noin sata on JHL:n jäseniä. Siirtymistä koskevat yt-neuvottelut käytiin vauhdilla, kun päätös sote-palveluiden ulkoistuksesta helmikuun lopulla tehtiin. Sen seurauksena siirtyvä henkilöstö menettää lisäeläkkeen. Tämä johtuu siitä, että kaupunki myönsi vain kahden vuoden virkavapauden siirtyville. Jos se olisi myöntynyt koko sopimuskauden mittaiseen virkavapaaseen, henkilöstö olisi säilyttänyt kapungin palveluksessa ansaitsemansa edut. Lisäeläkkeet olivat työnantajalle kustannuskysymys. Jämsä olisi menettänyt arviolta 2,5 miljoonaa euroa. Alustavan arvion mukaan menetys koskee noin sataa henkilöä, eli lähes joka neljättä yksityisen palvelukseen siirtyvää. Kuuakausitasolla menetys on noin 300 euroa. Henkilöstö on todella pettynyt kaupungin ratkaisuun, sanoo JHL:n pääluottamusmies Marja-Liisa Juvén. VARSINAIS-SUOMEN ERITYISHUOLTOPIIRI Iso liikkeenluovutus Arkealle Entisin ehdoin. Noin 40 työntekijän työnantaja vaihtuu huhtikuun alussa, kun Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri siirtää siivous-, kiinteistönhoito- ja ruokapalvelunsa Turun kaupungin omistamalle Arkea Oy:lle. Likimain kaikki heistä ovat JHL:n jäseniä Järjestely tapahtuu liikkeenluovutuksella, eli tukipalveluhenkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä entiset etunsa säilyttäen. Lähellä eläkeikää oleville suotiin vielä mahdollisuus pysyä loppuun asti entisen työnantajan palveluksessa, pääluottamusmies Heli Kaleva kertoo. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelukseen jää edelleen pari sataa JHL:n jäsentä. He työskentelevät enimmäkseen kehitysvammaisten ohjaajina ja hoitajina sekä toimistotehtävissä. KUOPIO Lomautusuhka väistyi Ylijäämäinen tulos. Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhoidon työntekijöitä koskenut lomautusuhka on väistynyt. Enimmillään se olisi koskenut tuhansia työntekijöitä. Uhka väistyi, kun kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedot valmistuivat. Niiden mukaan talous on tasapainossa. Viime keväänä ounasteltiin jopa 30 miljoonan alijäämää. Toteutuma tulee olemaan vahvasti ylijäämäinen. Se johtuu Kuopion Energian ja Savon ammattikorkeakoulutuskuntayhtymän yhtiöittämisestä sekä parantuneesta toiminnallisesta tuloksesta. TAPETILLA Kunnat saivat aikalisän työterveyshuollon yhtiöittämiselle. Yhtiöittämisvelvoite koskee kunnan muille kuin omille työntekijöilleen tarjoamaa laajaa työterveyshuoltoa, eli sairaanhoitoa. Siirtymäaika umpeutuu vuoden 2017 alussa. 12 motiivi

13 ORIVESI Runsas sata lomautetaan Mitä? Oriveden kaupunki lomauttaa noin työntekijäänsä joko tämän kevään tai syksyn aikana. Kuukausipalkkaisten lomautus kestää kahdeksan päivää ja tuntipalkkaisten kuusi. Lomautukselta välttyy noin 60 prosenttia työntekijöistä. He tarttuivat työnantajan tarjoukseen ja suostuivat vähintään seitsemän päivän palkattomaan vapaaseen. Lomautusten ulkopuolella jäävät myös vuoropäiväkodeissa työskentelevät, määräaikaiset, luottamushenkilöt sekä osa koulujen henkilökunnasta ja talous- ja velkaneuvonnan väkeä. Pääluottamusmies Tapio Ryypön mukaan suurin osa JHL:läisistä otti talkoovapaan. Kaupungin palveluksessa on noin 150 liiton jäsentä. Orivesi tavoittelee vuosina yli puolentoista miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoihin. Palkattomilla vapailla kertyy tänä vuonna noin ja lomautuksilla noin euroa. IHME KUVAT ANITA HÄRKÖNEN Me uhanalaiset! Raideammattilaisten osasto 51 tempaisi Helsingin asemalla matkustajaliikenteen konduktöörien puolesta. Tapahtumassa läpivalaistiin uhanalainen lähijunan konduktööri sekä hänen työnsä ja kyseltiin matkustajien kokemuksia konnareista. Adressin konduktöörien puolesta allekirjoitti junan käyttäjää. AJANKUVA JUTTU Moni lääkärin virka on tyhjän panttina eli ilman hoitajaa varsinkin syrjä-suomessa. Mikä avuksi? Joensuussa koko kaupungin henkilöstö on valjastettu houkuttelemaan lääkäreitä. Työntekijä, joka onnistuu tavuttelemaan joko lääkärin tai hammaslääkärin Pielisen ja Pyhäselän rannoille, palkitaan vuoden vapaalipulla uimahalliin, kuntosaleille tai muihin kaupungin liikuntapalveluihin. Lisäksi hän saa lippupaketin Ilosaarirockiin. Konstit on monet! motiivi 13

14 PUHEENJOHTAJALTA EVVK Huhtikuulle siirretyt vaalit ovat ovella. Kansanedustajat ovat kirmanneet vaalikentille, ja puolueiden kampanjointi kiihtyy. Vaalit on tällä kertaa poikkeuksellisen odotetut ja tärkeät. Kuluneen hallituskauden viimeiset kuukaudet olivat tuskallista seurattavaa, kun jo päätettyjen asioiden toteutus kariutui milloin hallituspuolueiden keskinäiseen eripuraan milloin taas opposition jarrutukseen. Yhtä kaikki, vaalit ratkaisevat eduskunnan kokoonpanon, tulevan hallituspohjan ja hallitusohjelman. Ja jälleen kerran, vain annetut äänet lasketaan, mutta myös antamattomat äänet vaikuttavat vaalin lopputulokseen. On siis hyvä huomata, että äänestämättä jättäminen on myös asioihin vaikuttamista, ei vaikuttamatta jättämistä. Valitettavasti viime eduskuntavaaleissa todellisen jytkyn sai nukkuvien puolue. Toivottavasti tämä ei näissä vaaleissa toistu. JHL:n jäsentä motivoi äänestämään mahdollisuus vaikuttaa. Se, jos mikä on mahdollista tulevissa vaaleissa. Vaalinalusgallupit ovat kertoneet paitsi puolueiden suuruusjärjestyksestä myös suuresta joukosta äänestäjiä jotka vielä miettivät kantaansa. Näiden kannastaan epävarmojen äänillä puolueiden kannatusluvut voivat vielä kääntyä yllättävänkin paljon. Aikaisempi kokemus ja tämän hetkinen tieto kertovat myös sen, että JHL:n jäsenkentässä puoluekannastaan ja äänestämisestään epävarmojen osuus on melko suurta. Mutta nyt jos koskaan kannattaa selvittää, mitä eri puolueet tavoittelevat ja miten ehdokkaat tulevaisuutta hahmottavat. Ja löytää se omia arvoja ja tavoitteita lähellä oleva ehdokas ja antaa ääni hänelle. Suomen talouden tilanne, julkisten palvelujen tulevaisuus, työllisyyden parantaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen ovat uuden hallituksen ratkottavana. Kun ratkottavia asioita on paljon, on myös useita eri vaihtoehtoja ratkoa niitä. Ja eri ratkaisut tuottavat erilaisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sen jäseniin, ihmisryhmiin ja organisaatioihin. Mauno Koivisto sanoi aikanaan, että politiikka on aina väärää jonkun kannalta. Siinä kiteytyy oivallus siitä, että politiikka on valintojen tekemistä ja vaihtoehtojen puntarointia sekä taakan jakamista. Monet puolueiden nyt esillä pitämistä politiikkavaihtoehdoista koskettavat vahvasti joko työmarkkinoita tai julkisia palveluja. Ne taas koskettavat jokaista JHL:n jäsentä sekä työntekijänä että palvelujen käyttäjänä. Rajut leikkaukset kuntien ja valtion menoihin tarkoittavat väistämättä palvelujen heikkenemistä ja lomautusten, irtisanomisten ja ulkoistusten lisääntymistä. Työttömyysturvan heikennykset samaan aikaan toteutettuna olisivat raju toimenpide. Ja kun samalla tarjoillaan ammattiliittojen kaventuvaa mahdollisuutta huolehtia jäsenten eduista ja oikeuksista sekä halutaan heikentää työehtosopimusten tarjoamaa suojaa, ollaan valitsemassa politiikkaa, joka on perusteellisesti väärää palkansaajien ja julkisten palvelujen kannalta. Siksi toivon, että tunnettu, mutta vähemmän mairitteleva lyhenne EVVK saa huhtikuun vaaleissa JHL:läisten keskuudessa uuden sisällön Elämäni vaalit varmasti kiinnostaa. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi

15 TAUSTA Vihti osa-aikaisti kouluohjaajat Vihdin kouluohjaajien tilipussi uhkaa keventyä entisestään, sillä ensi elokuun alusta lähtien kunta on päättänyt osa-aikaistaa kaikki ohjaajansa. Vihdin päätös laskea kaikkien kouluohjaajien viikkotuntimäärä 20:een syntyi yt-neuvottelujen tuloksena tammikuussa. Lisäksi kunta irtisanoi kuusi henkilöä hallinnosta. Yksi ammattiryhmä, eli kouluohjaajat, joutuu kantamaan kunnan säästöistä kohtuuttoman ison osan, JHL:läisten pääluottamusmies Hannu Rantanen sanoo. Siihen on helppo yhtyä, sillä jo viime vuonna Vihti päätti olla jatkamatta määräaikaisten ohjaajien työsuhteita. Ja nyt sitten uusi pettymys: vakinaisten osa-aikaistaminen. Sivistysjohtaja Marjo Ojajärven mukaan 20 viikkotuntia on pohjatuntimäärä, josta voidaan liikkua koulukohtaisesti ja oppilaiden tarpeen mukaan ylöspäin. Jotkut ohjaajat saavat tehdä jatkossakin 38,25 tunnin työviikkoa, mutta toiset joutuvat tyytymään 20:een tai johonkin siltä väliltä. Tämä johtuu siitä, että ohjaukseen varatusta kokonaisresurssista, eli tunnista, ei riitä kaikille, hän pahoittelee. motiivi Kunkin ohjaajan tilanne ratkeaa vasta syksyllä, kun on tehty lukujärjestykset ja selvitetty oppilaiden tarpeet. Etusijalla kokoaikatyöhön ovat ne ohjaajat, jotka työskentelevät aamupäivisin koulussa ja iltapäivisin iltapäivätoiminnassa. Näin taataan se, että tieto oppilaista kulkee koulusta iltapäivätoimintaan, Ojajärvi perustelee. Vihdissä on 80 vakituista kouluohjaajaa. Koulujen loma-aikaan Vihti on järjestänyt halukkaille korvaavaa työtä joko kouluilta, liikunta- ja nuorisotoimen leireiltä, kirjastosta tai museoista. Näin menetellään myös tulevana kesänä. Tilipussi kevenee JHL:läinen Sari Tähti on ollut Vihdin palveluksessa 17-vuotiaasta lähtien ensin ruokapalveluissa, sitten perhepäivähoitajana ja sitten taas ruokapalveluissa. Kolme vuotta sitten järjestyi kokoaikatyö kouluohjaajana, kun selkä ei enää kestänyt keittiötyötä, hän kertoo. Sari Tähti on viihtynyt Kuoppanummen koulukeskuksessa, mutta on kauhuissaan, jos pesti muuttuu osa-aikaiseksi. Aviomies on parhaillaan kotimiehenä eli työttömänä. Jos omat tulot tipahtavat euroon kuussa, en tiedä, kuinka pärjäämme. Pitää yrittää keksiä kakkos- ja ehkä kolmostyökin, hän sanoo. Vihtikin hakee valtionapua Opetus- ja kuluttuuriministeriö on myöntänyt erityisvaltionosuutta, joka on tarkoitettu erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäynninohjaajien ja -avustajien OKM myönsi erityisavustusta palkkaamiseen. Myös Vihti on hakenut sitä. Osa-aikaistettuja ohjaajia raha ei auta, vaikka Vihti rahasta siivun saisikin, sillä erityisavustus on tarkoitettu ensisijaisesti uusien avustajien palkkaamiseen. Ei käy, että kunta ensin itse leikkaa avustajatunteja ja korjaa sitten tilannetta valtionavulla. On tapahduttava muutosta, pyrittävä toiminnan kehittämiseen, linjaa opetusneuvos Jussi Pihkala OKM:stä. n ULLA PUUSTINEN Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on myöntänyt 10 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta koulunkäynninohjaajien ja avustajien palkkaamiseen ja vaativaan erityisopetukseen liittyvään opetushenkilöstön ja ohjaajien koulutukseen. Määräraha on tarkoitettu vuosille Hakuaika päättyi 16. maaliskuuta. Hakemusten tulva oli odotettavissa, koska kyse on lähes ilmaisesta rahasta, sanoo opetusneuvos Jussi Pihkala OKM:stä Avustus on 50 prosenttia ohjaajien palkkaamisen kokonaiskustannuksista ja peräti 80 prosenttia opetushenkilöstölle ja ohjaajille järjestetyn koulutuksen kustannuksista. Pihkala toivoo, että kunnat huomioivat omarahoitusosuuden lisätalousarvioissaan, sillä avustus on tarkoitettu käytettäväksi heti syyslukukauden alusta lukien. Avustus on käytettävä niiden esi- ja perusopetuksen oppilaiden tueksi, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, autismin kirjoa tai muuta monitarpeisuutta. Lisäksi avustus koskee aamu- ja iltapäivätoimintaa. JHL patisteli tekstiviestillä ohjaajina ja avustajina työskenteleviä jäseniään huolehtimaan, että mahdollisimman moni kunta hakisi erityisavustusta. Pienissä kunnissa, joissa ei ole omaa sivistys- tai koulutoimenjohtajaa, haku saattaa muuten jäädä huomioimatta. 15

16 JHL:N OPINTOPÄIVÄT Kirjastoala elää murroksessa: Itsepalvelukirjastot lisääntyvät, samoin vapaaehtoisten käyttö ja kirjastojen oma tapahtumatuotanto. Eikä kirjasto ole enää se entinen rauhan ja hiljaisuuden tyyssija. Joissain kirjastoissa on jouduttu palkkaamaan jopa vartija asiakkaiden ja henkilökunnan turvaksi. Vartija turvaa kirjastorauhaa ULLA PUUSTINEN PIIRROKSET ANITA POLKUTIE Maaseudulla vapaaehtoiset ovat turvanneet monen kyläkirjaston säilymisen, sillä muuten kunta olisi laittanut kirjaston ovet säppiin. Kaupungeissa taas lähikirjastojen aukioloa on saatu venytettyä itsepalvelukirjastoilla. Itsepalvelu madaltaa kirjaston kynnystä mahdollistamalla niidenkin asioinnin, jotka eivät pääse sinne normaaleina aukioloaikoina. Vapaaehtoisten käytön suhteen olen hiukan varauksellisempi. Ei ole kovin hyvä lähtökohta, jos sen ainoa tavoite on saada säästöä, linjaa Suomen Kirjastoseuran toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen. Uuden kirjastolain valmistelu on juuri käynnistymässä, ja sen pykäliä hiottaessa on tarkoitus huomioida myös kirjastojen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutus henkilöstön pätevyysvaatimuksiin. Pikkutarkkuus kunniaan! Kirjastotyön muutos puhutti myös Kirjasto- ja tietopalvelualan kehittämispäiville kokoontuneita JHL:läisiä. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestettiin helmikuussa. Yksi puheenaihe oli kirjastojen lisääntynyt tapahtumatuotanto, johon kaikki kynnelle kykenevät on sitoutettu. Nykyään kirjastot ovat yhden sortin ohjelmatoimistoja. Pitääkö ihan kaikkeen suostua, ihmetteli pitkän linjan kirjastoammattilainen Raija Mustonen Raahesta. Myös joensuulainen Sirpa Havukainen kaipasi kirjastotyöhön vanhan ajan hyveitä, kuten pikkutarkkuutta. Ennen oli kunnia-asia, että kirja löytyi hyllystä siitä mistä pitikin. Nykyään järjestelytyöhön ei ehkä ole aikaakaan, mutta ei huolellisuutta myöskään arvosteta. Ei enää hyssyttelyä Muuttunut on myös kirjaston äänimaailma. Aiemmin kirjastoissa pyydettiin hiljaisuutta. Nykyään sitä ei erikseen pyydetä, eikä sitä kyllä saadakaan, totesi eräs työympäristönsä levottomuuteen työlääntynyt. Kristiina Kontiainen myöntää, että meno on muuttunut rauhattomammaksi. Mutta vaikka kirjastoissa ei enää vaadita hiljaisuutta, ei se tarkoita sitä, että huono käytös olisi sallittu. Asiakaspalvelussa tarvitaan silmää, jotta nähdään, milloin ja miten tilanteeseen kannattaa puuttua, hän huomauttaa. Vartija turvana Ihan tavatonta ei ole sekään, että kirjastoihin joudutaan palkkaamaan vartija asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta takaamaan. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä ulkopuolinen vartija on päivystänyt tammikuusta lähtien neljänä päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vartijan apuun on jouduttu turvautumaan satunnaisesti muissakin kirjastoissa, mutta Koivukylässä tilanne on poikkeuksellinen, Vantaan kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio myöntää. Kirjasto toimii rapistuneessa kauppakeskuksessa, jonka hoito on vuosia laiminlyöty. Lisäksi läheinen neulanvaihtopiste on houkutellut 5 6 narkomaania, jotka käyttävät kirjaston vessaa piikitykseen. Näiden käytös ennen ja jälkeen piikin on aika arvaamatonta, Vainio kertoo. Vartijan palkkaamisen lisäksi henkilöstön vahvuutta on lisätty, eli joka työvuorossa on vähintään kolme. Tilanne on harmittava niin asiakkaiden kuin henkilöstön kannalta, vaikka työntekijät ovatkin suhtautuneet asiaan jopa yllättävän tyynesti, Vainio sanoo. Vartijan läsnäolo on hänen mukaansa myös kustannuskysymys. Samalla rahalla palkkaisi yhden kirjastovirkailijan. n 16 motiivi

17 JHL:N OPINTOPÄIVÄT Uhkaako toimistorobotti? Digitalisaatio sekä monien tehtävien automatisointi ja itsepalvelu haastavat tulevaisuuden toimistotyön. Hoitaako palkanlaskennan jatkossa väsymätön toimistorobotti? Tietotekniikka uhkaa joka kolmatta työpaikkaa, julistivat otsikot Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkistaessa vuonna 2014 raporttinsa ammattien tulevaisuudesta. Tietotekniikan kehitys ja etenkin digitalisaatio uhkaavat myös toimisto- ja hallintoalan tehtäviä. Raportin mukaan esimerkiksi yleissihteerin ja palkanlaskijan tehtävät kuuluvat kahdenkymmenen uhanalaisimman ammatin joukkoon. Työssä tapahtuvat muutokset olivat puheena myös JHL:n järjestämillä Toimisto-, hallinto- ja it-alojen opintopäivillä helmikuussa. Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui ennätysmäärä, eli noin 70 jäsentä. Toimistotyön häviämiseen ei uskottu, mutta muutoksiin kyllä. Etenkin toistettavat rutiininomaiset tehtävät siirtyvät koneiden vastuulle ja itsepalvelu lisääntyy, mutta digitalisaatio ei korvaa ihmistyötä, vakuutti erityisasiantuntija Minna Salminen JHL:stä. Ennusteen mukaan toimistoalan työt siiloutuvat: rutiininomaiset asiat hoituvat itsepalveluna verkossa, mutta itsenäistä otetta, tiedonhankintaa ja käsityötä vaativat tehtävät jäävät. Ja se voi lisätä työn kuormittavuutta, huomautti Salminen. Digitalisaation ohella opintopäivien teemoina olivat asiakaspalvelun haasteet, henkilötietosuoja toimistotyössä sekä kehityskeskustelut. Yhdessä kirjastovirkailijoiden kanssa toimisto-, hallinto- ja it-ammattilaiset osallistuivat MAPA-koulutukseen, jossa opeteltiin ennakoimaan uhka- ja väkivaltatilanteita. n KUKA OLET, MITÄ TEET? Arja Moilanen, toimistonhoitaja/vapaaehtoistyön koordinaattori, Kotka Mitä teet Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksessä? Puolet työajastani kuluu toimisto- ja hallintoasioiden hoitoon eli laskutukseen, tilitykseen, nettisivujen ylläpitoon ja muihin rutiineihin. Puolet kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön koordinointiin, esimerkiksi vapaaehtoisten perehdytykseen. Mikä jäi opintopäivistä erityisesti mieleen? MAPA -koulutus eli uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisy. Kohtaan työssäni vaikeassa perhetilanteessa olevia, jolloin tunteet voivat kuumentua, tai asiakkaat saattavat olla päihtyneitä tai mielenterveydeltään häiriintyneitä. Kouluttaja Mika Honkalampi antoi käytännön vinkkejä siihen, kuinka toimia provosoimatta sekä työkaluja ennakointiin ja keinoja itsepuolustukseen. Onko tilanteissa todellista uhkaa? Toisinaan kyllä. Yksi esimerkki on lapsikaappauksen uhka, ja se on otettava huomioon. Jaana Ali-Kippari, toimistonhoitaja, Nokia motiivi Mitä teet työksesi? Toimin Nokian kotihoidon toimistonhoitajana ja vastaan muun muassa asiakaslaskutuksesta. Millainen on haastava asiakastilanne? Kun melkein kuuro kotihoidon asiakas soittaa ja on päättänyt, että hän on oikeassa, voi tilanteesta muodostua haastava. Samoin silloin, kun luurin toisessa päässä ovat virkaintoiset, lakipykälät ja muut oikeutensa hyvin tuntevat omaiset. Kotihoidon esimies tai sosiaalityöntekijä on tehnyt maksupäätökset, minä hoidan vain laskutusajon, mutta saan palautteen. Vanhojen mummojen tarinoista ja elämänviisaudesta myös nautin, he ovat työn suola. Olet ammatinvaihtaja eli siirryit ruokapalveluesimiehen työstä toimistoalalle. Mikä muuttui? Ei ole ikävä esimiestyötä, sillä siinä joutuu tasapainoilemaan ja toimimaan suodattimena kovan painaan alla. Nykyinen asiakaspalaute on herkkua entiseen verrattuna. Pia Lehtimäki, palkanlaskija, Nokia Toimit Nokian kaupungin henkilöstöpalveluissa palkanlaskijana. Miten digitalisaatio on muuttanut työtäsi? Paljon. Paperia syntyy vähemmän kuin ennen, ja kaikki tapahtuu nykyään verkossa ja sähköisesti. En pidä sitä pahana: on itsekin kehityttävä, jos haluaa pysyä muutoksessa mukana. Korvaako toimistorobotti jonain päivänä sinut? En usko. Jonkun on syötettävä koneelle palkan perusteet, eivät ne taivaasta ohjelmaan tipahda. Lisäksi jonkun on tarkistettava, että palkat on laskettu oikein. Jos löytyy virheitä, on tehtävä korjaukset takautuvasti. Eivät tietokoneohjelmat siihen taivu. Eikä mikään robotti osaa tulkita kunta-alan työehtosopimuksia. Milloin tiedät tehneesi työn hyvin? Kun kukaan ei palkkapäivän jälkeen soita ja valita, että palkkaa ei ole tilillä tai siitä puuttuu osa. Useimmiten vika ei edes ole laskijassa, vaan esimerkiksi pankkiyhteyksissä, mutta me kuulemme asiasta aina ensimmäisinä. 17

18 AMMATTIUUTISET Koonnut: Ulla Puustinen, MOTIIVIN EDELTÄJÄ KUNTA JA ME -LEHTI 5/1965 KUVA KARI MERENHEIMO/LEMMINKÄINEN OY Lumensulatuskoneiden hankintahinta on puolesta miljoonasta eurosta ylöspäin. Jatkossa Helsinki voi hankkia joko omaa sulatuskalustoa tai ostaa palvelun yrityksiltä. UUSI MENETELMÄ TESTISSÄ Helsingin kaupungin rakennusvirasto on testannut tänä talvena ensimmäistä kertaa lumensulatuskonetta. Dieselmoottorilla varustetun laitteen sulatusteho on noin kuutiota tunnissa eli enimmillään laite sulattaisi jopa 150 kuorma-autollista lunta päivässä. Sulatusta kokeiltiin kahdessa kohteessa, Mäntymäen kentällä ja Konalassa. Ensikokemukset ovat hyvät, mutta tarkempi analyysi uuden menetelmän hyödyistä ja kannattavuudesta valmistuu myöhemmin, kertoo ylläpitoinsinööri Kaisa Komulainen. Tähän asti pääkaupungin lumet on viety kuorma-autoilla kaupungin rakentamispalvelun Staran ylläpitämille lumenkaatopaikoille ja osa suoraan mereen. Sulatusmenetelmän mahdollinen käyttöönotto vähentäisi rekkarallia ja siitä aiheutuvia ympäristö- ja muita haittoja. Sulatuskoneiden käyttöönotto vaatii kuitenkin valmistelua, sillä testinkin perusteella sulamisvettä tulee paljon ja nopeasti. Kyseeseen tulee joko viemäröinti tai avo-oja, johon vesi lasketaan, Komulainen sanoo. Päätös sulatuskoneiden hankinnasta tehdään aikaisintaan syksyllä, jolloin kokeilun tuloksia on ehditty puntaroida. Vaihtoehtoina voi olla joko lumensulatuksen osto kokonaispalveluna tai laitteiden hankinta kaupungille ja niiden operoinnin kilpailuttaminen Staran ja yksityisten kesken. Suomessa lumensulatuslaitteita ei ole käytössä, mutta Kanadassa ja USA:ssa niistä on pitkät kokemukset. Myös Pietarissa ja Moskovassa sulatusmenetelmä on käytössä. SOSIAALIALAN OSAAJAT REKISTERIIN Sosiaalihuollon ammattilaiset aiotaan koota samantyyppiseen rekisteriin, joka on käytössä terveydenhuollon ammattilaisilla. Ehdotus sisältyy hallituksen esitykseen sosiaalialan ammattihenkilölaiksi. Lakiesityksen mukaan Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntäisi oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin ammattia. Lisäksi virasto myöntäisi lähihoitajille sosiaalihuollon ammattihenkilön nimikesuojan. Valviran ylläpitämään rekisteriin kirjattaisiin näissä ammateissa toimivien nimi, syntymäaika ja reksiteröintinumero sekä tiedot mahdollisista ammattioikeuksien poistoista ja niiden rajoittamisesta. Näin sosiaalihuollon asiakas voisi varmistaa rekisteristä työntekijän pätevyyden. Rekisteri toimisi samaan tapaan kuin Terhikki eli terveydenhoidon ammattilaisten tietopalvelu, josta potilas voi tarkistaa esimerkiksi häntä hoitaneen lääkärin ja hoitajan ammattipätevyyden. Sosiaalialan ammattihenkilölain on tarkoitus tulla voimaan elokuussa Liitto oli suojaverkko Viime syksynä voimaan tullut sairausvakuutuslaki ja sen määräämät edut tulevat asteittain voimaan, ja laki korvaa, kuten tunnettua, erinäisiä sairaanhoitokuluja. Tämä on antanut Kansayhtiöissä mahdollisuuden edelleen kehittää KTV-vakuutuksen etuja. Yksityistapaturmavakuutuksella ei korvata sellaisia sairaanhoitokuluja, mitkä on korvattava jonkin lain nojalla. Näin kulkevat uusi sairausvakuutuslaki ja yksityistapaturmavakuutus (KTV-vakuutus) osittain toistensa alueella sairaanhoitokulujen kohdalla. Sairausvakuutuslaki ei siis vaikuta yksityistapaturmavakuutuksen kuolemantapaus- ja invaliditeettikorvaukseen tai ohimenevään työkyvyttömyys- eli päivärahakorvaukseen. KTV-vakuutuksen maksu - 8 markkaa vuodessa pysyy muuttumattomana. Yhteisessä neuvottelutilaisuudessa tammikuussa kajottiin KTV-vakuutustoiminnan tehostamiseen ammattiyhdistysväen keskuudessa. Päädyttiin siihen, että kunkin osaston kokouksessa valittaisiin vakinainen luottamushenkilö, jonka tehtäviin kuuluisi KTV-vakuutuksen käytännöllinen hoito ts. vakuutushakemusten jakaminen osastojen jäsenille ja täytettyjen hakemusten toimittaminen osastojen välityksellä edelleen liiton toimistoon. Monet niistä tehtävistä, jotka aikoinaan olivat ammattiyhdistysliikkeen harteilla, ovat vähitellen siirtyneet yhteiskunnan vastuulle. Jotkut eduista ovat taas menettäneet merkityksensä. Kuvaavaa on se, että 1930-luvulla käytiin vilkasta keskustelua jäsenten hautausavustuksen oikeasta määrästä. Koko etu poistettiin parikymmentä vuotta sitten, ja se korvattiin matkavakuutuksella luvulla olisi koko ajatus lomalla matkustamista tuntunut käsittämättömältä. Lomaa ei juuri ollut ja matkoja vielä vähemmän. Vanhasta ammattiliittojen tarjoamasta suojaverkosta on yhä jäljellä muita parempi työttömyysturva. Ajat ovat tosin menossa ankarampaan suuntaan, ja voi olla, että liittojen tarjoamille uusille suojaverkoille voi tulla vielä kysyntää. (RT) 18 motiivi

19 Joukkoliikenteelle paljon kiitosta Yli 80 prosenttia pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajista pitää bussikuljettajien ajotapaa miellyttävänä ja sujuvana. Lähes yhtä monen mielestä kuljettajat palvelevat asiakkaita ystävällisesti, mutta matkustamiseen ja reitteihin liittyvään neuvontaan tyytyväisten osuus on vain 67 prosenttia. Myös matkalipuntarkastajien toimintaa pitää lähes 85 prosenttia joukkoliikenteen matkustajista asiallisena ja kohteliaana. Tulokset perustuvat HSL:n vuotuiseen asiakastyytyväisyystutkimukseen, johon osallistui yli matkustajaa. Kokonaisuutena ottaen 85,2 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen. Tyytyväisten osuus laski hieman syksyn 2013 erinomaisesta tasosta. Parhaimmat arvosanat sai metroliikenne. Heikoimmin menestyi lähijunaliikenne, johon 82 prosenttia oli tyytyväisiä. Syynä oli lähijunien täsmällisyyden heikkeneminen syksyllä HSL on avannut asiakastyytyväisyystutkimuksen yksityiskohtaiset vastaukset. Avoin nettitietokanta https://hsl.louhin.com/asty/ Jo 146 kuntaa on muuttanut koulunkäyntiavustaja-nimikkeen joko koulunkäynninohjaajaksi tai koulunkäyntiohjaajaksi. Kuntia on kaikkiaan 317, joista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla. Latokartanon peruskoulu sai ensimmäisenä helsinkiläiskouluna kouluruokadiplomin. Koulun ravintolatoimikunta koostuu oppilaista, koulun henkilökunnasta ja JHL:läisisä osaajista. Kuvassa takana Luca Hammar ja ruokapalveluvastaaava Jesse Lindroos, keskellä Nadel Layne, kotitalousopettaja Riitta Aalto ja rehtori Satu Elo, edessä Noova Annala, Venla Ahola ja Palmian alue-esimies Jaana Bremer. Diplomin arvoista kouluruokaa Jo lähes 170 koululle on myönnetty kouluruokadiplomi. Diplomi on osoitus siitä, että kouluruokailussa toteutuvat sille asetetut ravitsemukselliset, kasvatukselliset ja ekologiset tavoitteet. Diplomin ansainneita kouluja löytyy Uudeltamaalta Lappiin, mutta helsinkiläiskouluista se on myönnetty vasta yhdelle, Latokartanon peruskoululle. Se suoritti diplomin helmikuussa. Latokartanon peruskoulun ruokapalveluista vastaa Helsingin kaupungin liikelaitos Palmian nelijäseninen tiimi ruokapalvelusvastaava Jesse Lindroosin johdolla. Idea diplomin hakemiseen tuli kotitalousopettaja Riitta Aallolta, ja koulun ravintolatoimikunta oli aktiivisesti mukana, Lindroos kertoo. AMMATTIUUTISET Diplomi ei vaatinut uuden opiskelua tai ruokapalveluiden tuunausta, sillä koulukeittiön valmistusprosessit, omavalvonta ja lajittelu olivat kunnossa. Myös ruokailuympäristön viihtyvyyteen, erityisruokavalioihin, ruokahävikkiin ja muihin arvioitaviin seikkoihin oli kiinnitetty jo aiemmin huomiota. Vain ruokailuun varattu aika ei kasvavien oppilasmäärien takia kaikilta osin täyttynyt, sanoo Lindroos. Diplomin tavoitteena on nostaa kouluruokailun arvostusta ja tasoa. Sen myöntää Ammattikeittiöosaajat ry. Jatkossa diplomi laajenee koskemaan myös päiväkoteja. Päiväkotiruokailun diplomimalli rakennetaan tänä vuonna ja otetaan käyttöön Pohjolakoti lyhyesti Oppia hoidosta On kulunut 100 vuotta Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan Pohjolakodin perustamisesta. Näissä merkeissä yhdistys on julkaissut kirjan Elämää etsimässä Pohjolakoti sata vuotta. Kirjan tositarinat perustuvat eri aikoina koulukodissa olleiden haastatteluihin. Kertomukset eivät jää Pohjolakodin seinien sisään, vaan kertovat taustaa ajasta ennen koulukotia ja sen jälkeen. Vanhimmat näistä kertomuksista ulottuvat kuitenkin vain puolen vuosisadan päähän. Pohjolan poikakoti perustettiin orpojen, laiminlyötyjen ja pahantapaisten poikien suojelukasvatuslaitokseksi. Alkuaan kuri oli ankaraa, työnteko rankkaa ja kasvatus tämän mukaista: yksiviivaista ja kovaa. Tämän vaiheen kuvaus kirjassa jää kuitenkin varsin vähään. Enemmän keskitytään nykyaikaisen Pohjolakodin esittelyyn, jolla ei muinaisen laitoksen kanssa ole juuri muuta yhteistä kuin sama kiinteistö. Laitoksen ja siellä tehtävän työn luonne ovat nykyään niin toiset. Kirjan vaikuttavuus perustuu pitkälti korkeatasoisiin uusiin kuviin. Vanhaa aineistoa ei juuri mukaan ole otettu, ja myös tilastot miltei loistavat poissaolollaan. Kiinnostavaa olisikin ollut syvällisempi vertailu vanhojen ja nykyisten kasvatustapojen välillä. Muutamat äskettäin tehdyt haastattelut eivät valitettavasti kerro paljonkaan sadan vuoden aikana tapahtuneesta tai koulukotien muutoksesta. (RT) Eva-Liisa Nikula: Elämää etsimässä Pohjolakoti 100 vuotta. Nuorten Ystävät ry s. Uudistuva mielenterveystyö -teos pyrkii opastamaan alaan ymmärrettävästi. Oppikirja kuvaa mielenterveyshoitotyön auttamismenetelmiä, ja samalla potilaiden ja asiakkaiden omat voimavarat halutaan osaksi hoitoa ja kuntoutusta. Kirja lähtee siitä, että mielenterveys on yhä keskeisempi osa ihmisen hyvinvointia ja toimintakyvyn ylläpitoa. Korjaavan mielenterveystyön rinnalle tärkeäksi on noussut mielenterveyden edistäminen ja sen ylläpitäminen. Jokainenhan on itse myös oman mielenterveytensä työntekijä. Kansalaisten itsehoitotaidot ja osallistuminen itseään koskeviin päätöksiin ovat mielenterveystyötä. Itsehoitoon liittyvät kysymykset esitetään kirjassa arkisesti. Ne nivoutuvat sekä varsinaiseen mielenterveystyöhön että tukeen kriiseissä ja vaikeuksissa. Teos sisältää myös hoitajan ja auttajan ammattieettistä pohdintaa, koska vanha potilas-hoitajasuhde ei enää välttämättä pitkälle kanna. Kirja on tarkoitettu lähinnä hoito- ja sosiaalityön opiskelijoille. Jo ammatissa toimiville ja muille mielenterveystietoa tarvitseville se tarjoaa ajankohtaista tietoa. (RT) Heli Hätönen, Marjo Kurki, Tuulevi Larri, Maria Vuorilehto: Uudistuva mielenterveystyö. Edita s. motiivi 19

20 TYÖSSÄ VIRTAA YÖTÄ PÄIVÄÄ Kun metroliikenteessä joskus tökkii, se tietää sähköä ja säpinää sähköasentaja Noora Ryhäselle. Ryhäsen ja hänen työtovereidensa tehtävänä on varmistaa katkeamaton sähkönsyöttö metroradalle ja että kaikki on niin kuin olla pitää. SAIJA HEINONEN KUVAT SAMI PERTTILÄ 20 motiivi

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

1 (3) 12.2.2016. Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi

1 (3) 12.2.2016. Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi 1 (3) 12.2.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi ry:n lausunto HE 132/2015 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden alusta

Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden alusta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 758/12.01.03/2016 50 Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden 2017-2018 alusta Sivistysjohtaja Matti Sivonen 24.8.2016: Perusopetuksen iltapäivätoiminta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot