"Nää työt ei lopu!" Sähköasentaja Noora Ryhänen 4/2015. tapaa ottaa puheeksi SIVU Kenet jätetään hoitamatta, jos rahat loppuvat?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Nää työt ei lopu!" Sähköasentaja Noora Ryhänen 4/2015. tapaa ottaa puheeksi SIVU 20-23. Kenet jätetään hoitamatta, jos rahat loppuvat?"

Transkriptio

1 4/2015 Kenet jätetään hoitamatta, jos rahat loppuvat? SIVUT 6-8 Vihti osa-aikaisti kouluohjaajat SIVU 15 Kaikki JHL:läiset ehdokkaat esittelyssä SIVU tapaa ottaa puheeksi SIVU 26 "Nää työt ei lopu!" Sähköasentaja Noora Ryhänen SIVU 20-23

2 TÄHTÄÄ KORKEAMMALLE, HAnKi ylempi AMK-tutKintO Master schoolissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: ENSiHOiTaJa (ylempi amk) SaiRaaNHOiTaJa (ylempi amk) Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen Kotka, 90 op, kesto 2 vuotta master OF BUSiNESS administration degree programme in international Business management Kouvola, 90 op, kesto 1,5 2 vuotta Mikkelin ammattikorkeakoulussa: yhteisöpedagogi (ylempi amk) Järjestö - ja nuorisotyö Mikkeli, 90 op, kesto n. 2 vuotta RESTONOmi (ylempi amk) matkailu- ja palveluliiketoiminta Mikkeli, 90 op, kesto 2 2,5 vuotta Hae yhteishaussa GROWSTRONGER

3 MINUN MOTIIVINI Älä unohda itseäsi MAARIT UUSIKUMPU KUVA JUHA SINISALO Jäin maakravuksi äitiysloman yhteydessä vuonna Laman ensiaallot näkyivät jo silloin merenkulussa. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin sain Rauman kaupungilta vakituisen keittiöapulaisen työn. Sitä ennen olin kiertänyt maailmaa ja meriä kokkina ja talousapulaisena vuodesta 1976 alkaen. Tykkäsin seilaamisesta, ja miehenikin tapasin jo merikoulussa. Seilauksen aikana kiinnostus ay-toimintaa kohtaan heräsi heti. Minulle toisten hyvinvointi on ollut aina tärkeää. Haluan, että elämä kohtelee meitä kaikkia herkin sormin. Olen toiminut Raumalla myös työsuojeluvaltuutettuna. Siinä hommassa on aina tullut eteen raskaita asioita, mutta työssä on myös imua. Se veikin kokonaan mukaansa, ja oma hyvinvointi unohtui. Olin valmiudessa 24/7 ja vastailin puheluihin aamun tunteina. Unimaailmassa tein tekemättömiä töitä. Kun JHL käynnisti ensimmäistä aktiivien työkykykurssia vuonna 2009, hain kurssille into piukassa, että jess, hieno juttu, oma liittoni välittää jäsentensä jaksamisesta. Työterveyshuolto tuki kuntoutukseen menoani, koska työkykyni oli alentunut. Kurssin muut osallistujat olivat myös JHL-aktiiveja. Heillä oli samanlaisia pulmia kuin minulla. Vertaistuki olikin verraton apu. Lämmöllä muistelen kurssikavereitani. Kuntoutuksessa opin jättämään puhelimen ja kalenterin työpöydälle työpäivän päätteeksi. Lisäksi opin, että kaikkia ei tarvitse miellyttää eikä muille kuuluvia asioita tarvitse ottaa kantaakseen. Sain myös kuntoilukärpäsen, ja yöheräämiseni vähenivät. Kehotan muitakin hakemaan valmennuksesta potkua ja voimaa jaksamiseen. Itseään ei saa unohtaa. Jokaisen elämä on ainutlaatuinen. Viime aikoina lonkkani on vihoitellut, ja se leikattiin viime keväänä. Paluu työelämään tapahtui osasairauspäivärahan avulla. Unelmani on kuntoutua kevyempään kokopäivätyöhön ja jaksaa työelämässä 65-vuotiaaksi. n PÄÄOSASSA Sirkka Mantere, 59 kotipaikka: Rauma ammatti: ruokapalvelutyöntekijä työpaikka: Rauman kaupunki harrastukset: liikunta, yhteiskuntavaikuttaminen liiton jäsen: vuodesta 1986 motiivi 3

4 SISÄLTÖ 3 Vertaistuki auttoi Raumalainen Sirkka Mantere uupui työsuojeluvaltuutetun tehtävässään, mutta sai voimia liiton aktiiveille järjestetyltä tyky-kurssilta. Kuntoutuksessa tunnollinen työmyyrä oppi ottamaan aikaa myös itselleen. 8 Toisinajattelijan puheenvuoro Dosentti Markku Myllykangas tunnetaan terveydenhoidon, vaihtoehtohoitojen ja lääkefirmojen kärkkäänä arvostelijana. Hänellä on mielipide myös siihen, mistä terveydenhoidossa voitaisiin säästää. 15 Kouluohjaajat ahtaalla Vihdin kunta on päättänyt osa-aikaistaa kaikki kouluohjaajansa. Se tarkoittaa monelle palkan puolittumista. Myös muissa kunnissa karsitaan kovalla kädellä varsinkin määräaikaisia koulunkäynninohjaajia. 17 Olen toimistorobotti Digitalisaatio sekä monien tehtävien automatisointi ja itsepalvelu haastavat tulevaisuuden toimistotyön. Ehkä palkanlaskennan hoitaakin jonain päivänä toimistorobotti. Työssä tapahtuvat muutokset olivat puheena JHL:n järjestämillä toimisto-, hallinto- ja it-alojen opintopäivillä helmikuussa. 20 Sähäkkä sähkäri Ilman JHL:läistä Noora Ryhästä ja hänen työkavereitaan pääkaupungin julkinen liikenne puuroutuisi, sillä heidän tehtävänään on varmistaa metroradan ja -asemien katkeamaton sähkönsyöttö. Työssä Ryhäsellä on aina mukanaan ruuvimeisseli, puukko ja pikamaadoitin. 46 Sovittelija luonnostaan Ravitsemistyöntekijä Taina Piekäisellä on kiinnostava harrastus: hän toimii vapaaehtoisena riitojen ja rikosten sovittelijana kotipaikkakunnallaan Mikkelissä. Sovittelija tarvitsee psykologista silmää ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tainalla on kumpaakin. Päivää, olen toimistorobotti. En koskaan väsy, enkä tee virheitä. Ihan vielä tuo ei ole totta, mutta ehkä jonain päivänä. Oletko jo käynyt liiton vaalisivuilla? Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: toimittaja: Motiivin verkkolehti: Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen puh osoite: PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Sami Perttilä. Kuvassa sähköasentaja Noora Ryhänen. Paino: Forssa Print motiivi

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Raumalainen Sirkka Mantere toivoo, että elämä kohtelee meitä kaikkia herkin sormin. Kunnon sykettä arkeen Löydä oma ammattisi ruokapalvelutyöntekijä 3, 46 kirjastovirkailija 16 palkanlaskija 17 toimistotyöntekijä 17 sähköasentaja 20 JHL:läinen Taina Piekäinen työskentelee keittiössä, mutta vapaaaikanaan hän sovittelee riitoja ja rikoksia. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Jaksaa, jaksaa, painaa, painaa. Viime vuonna sorvattu eläkeuudistus vaatii työntekijöitä jaksamaan työelämässä entistä vanhemmaksi. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa, että ylipäätään on työtä ja että se on oikein mitoitettu. Myös hyvä kunto ja iloinen mieli vievät pitkälle. Jaksamista ja hyvän työkyvyn ylläpitoa voidaan tukea muun muassa kuntoutuksella, vuorotteluvapaalla ja työnantajan tarjoamilla tyky- eli harrasteseteleillä. Tässä lehdessä jo pitkän työuran tehnyt ruokapalvelutyöntekijä Sirkka Mantere kertoo kuntoutuksen voimasta jaksamisen ja positiivisen elämäntapamuutoksen aikaan saamiseksi. Kun saa pienen tauon työstä ja voi keskittyä toviksi asiantuntijoiden ohjauksessa vain itseensä, saattaa oivaltaa, mikä oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää. Sirkalla on ollut itsekuria ja motivaatiota jatkaa työkykynsä ylläpitoa myös kuntoutuksen jälkeen. Harmillisen usein käy kuitenkin niin, että se, mikä onnistui kuntoutuslaitoksen täyshoidossa, ei enää onnistukaan arjessa. Jos kuntoutuksen opit unohtuvat kuntoutuspaikan kuntosaliin, ei kuntoutusta ja yhteiskunnan varojen käyttöä voi silloin pitää erityisen vaikuttavana. Kannettu vesi kun ei kaivossa pysy. Uskon, että yhä useampi onnistuu elämäntaparemontissaan, jos osa kuntoutuksesta toteutetaan suoraan kuntoutettavan elin- ja toimintaympäristössä limittämällä se työntekijöiden arjen ja työn rytmiin. Lisäksi kuntoutustavoitteiden saavuttamista tulisi seurata nykyistä tiiviimmin, säännöllisemmin ja pitempään. Vuorotteluvapaan elvyttävää merkitystä ei tule väheksyä. Valitettavasti sen ehtoja tiukennettiin, ja se alkaa olla vain hyvätuloisten oikeus. Taloudellisesti tiukkoina aikoina työnantajien karsintalistoilla ovat myös työkyvyn ylläpitoon tarkoitetut edut, esimerkiksi tyky-setelit. Sykettä ylläpitävien etuisuuksin karsiminen on lyhytnäköistä, koska työntekijän sairastaminen ja heikentynyt työkyky ne vasta kalliiksi tulevatkin. MAARIT UUSIKUMPU 5

6 Markku Myllykangas, 63 Tervyessosiologian dosentti Markku Myllykangas Itä- Suomen yliopistosta on lääketeollisuuden kärkäs kriitikko. Hänet tunnetaan myös vaihtoehto- ja uskomushoitojen arvostelijana. Kotipaikka: Kuopio Perhe: vaimo, kaksi aikuista lasta ja Milakoira Julkaisut: Myllykangas M, Tuomainen T-P. PHARMAGEDDON. NÄIN SAIRAUSTEOLLISUUS TEKEE MEISTÄ KIPEITÄ. WSOY Myllykangas M. RAHAN RAISKAAMA TERVEYDEN- HUOLTO. Rasalas Kustannus Myllykangas M, Räsänen P. MITÄ MAKSAA IHMISHEN- KI? KESKUSTELUKIRJEITÄ ELÄMÄN ARVOSTA. Kirjapaja Oy Ryynänen O-P, Kukkonen J, Myllykangas M, Lammintakanen J, Kinnunen J. PRIORISOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA. MI- TÄ MAKSAA, KUKA MAKSAA. Talentum Ryynänen O-P, Myllykangas M. TERVEYDEN- HUOLLON ETIIKKA. ARVOT MONIMUTKAISUU- DEN MAAILMASSA. WSOY Harrastukset: lapsenlapsen hoito, sulkapallo, sähly 6 motiivi

7 Dosentti Markku Myllykangas: Näin terveistä tehdään sairaita Sote-uudistus kaatui, mutta sairaat on hoidettava. Vai onko? Kenet jätetään hoitamatta, jos ja kun rahat loppuvat? Annetaan puheenvuoro lääketieteen toisinajattelijalle, terveyssosiologian dosentille Markku Myllykankaalle. ULLA PUUSTINEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen yksiköstä löytyy vihainen mies, terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas. Erityisen tulisia terveisiä hän lähettää lääketeollisuudelle, joka pyrkii tekemään normaaleista elämään kuuluvista ilmiöistä, kuten ikääntymisestä tai raskaudesta, lääkkeillä hoidettavia sairauksia. Ja lääketeollisuus tekee sen pelkkää ahneuttaan, hän sanoo. Yhtä tuliset terveiset lähtevät niille lääkäreille, jotka kulkevat lääkefirmojen talutusnuorassa. Ja Lääkäriliitolle, joka ei Myllykankaan mukaan tee elettäkään katkaistakseen tuota nuoraa. Lääkärien jatko- ja täydennyskoulutus on lääkefirmojen käsissä, eivätkä ne kouluta hyvää hyvyyttään, vaan edistääkseen valmisteiden myyntiä, saadakseen pillerit kaupaksi. Mikä tätä medikalisaatiota, lääketeollisuuden toimintatapoja ja koko terveydenhuoltoamme tutkinut ja kärkkäästi kritisoinut Markku Myllykangas on oikein miehiään ja miksi hän on niin vihainen? Otetaan siitä selko laittamalla hänet kommentoimaan joitain väittämiä. Aloitetaan helpolla. Väite 1: Jos ihminen on terve, häntä ei ole tutkittu tarpeeksi. Justiinsa! Ja mieluiten vielä yliopistosairaalassa. Näin lääke- ja muun sairausteollisuuden logiikka toimii. Enää niille ei riitä oikeasti sairaiden hoitaminen, vaan yhä useammasta terveestä on tehtävä sairas, Myllykangas väittää. Temppu tehdään peukaloimalla vaikkapa kolesterolin, verenpaineen tai luun mineraalitiheyden raja-arvoja, ja säätämällä ne niin, että suuri osa ihmisistä on sairaita ja säännöllisen lääkityksen tarpeessa. Terveen ja normaalin rajojen laskemisen ohella käyttöön on otettu sairaiden lukumäärän sekä sairauksien ja oireiden vakavuuden liioittelu. Myllykankaalla on siitäkin oiva esimerkki. Sinänsä asiallisen, poskiontelon tulehduksesta kertovan artikkelin loppuun lisätään lause hoitamattomana poskiontelon tulehdus voi olla kuolemaan johtava sairaus. Ja ihmiset uskovat. Oikeasti mikä tahansa, vaikka tikku sormessa, voi olla kuolemaan johtava. Tosiasiassa suuri osa meistä sairastaa poskiontelon tulehduksen tietämättä sairastavansa sitä. Onko tähän lisättävää? Ei tule äkkiä mieleen. M niin kuin masennus Väite 2: Ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa. Nykyään asia on toisin päin, hiio-hei! Kun tyttöystävä lähtee kävelemään, paukahtaa päälle kolmen vuoden masennus ja kamala ahistus. Sama kuvio kuin edellä. On unohdettu, että suru ja luopuminen kuuluvat elämään. Sen sijaan yhä terveempiä pidetään masentuneina ja lääkitään, Myllykangas sanoo. Oikean masennussairauden vakavuutta dosentti ei kiistä. Hän kuitenkin muistuttaa siitä, että masennuksen yleisyyttä on tutkittu vuodesta 1982 lähtien samalla standardoidulla tavalla, mutta juuri mitään muutosta ei ole tapahtunut. Meillä on saman verran masentuneita kuin kolmekymmentä vuotta sitten, mutta pillereitä me popsimme moninkertaisen määrän. Myllykankaan mielestä myöskään monet laaja-alaiset neurologiset häiriöt, ADHD:t ja muut vastaavat oireyhtymät, eivät ansaitsisi diagnoosia. Etenkään, jos kyse on lapsista, sillä diagnoosi leimaa heidät pitkäksi aikaa. Myllykangas ymmärtää, että moni kokee diagnoosin saamisen vapauttavaksi, jopa terapeuttiseksi. Sen avulla voi ajatella, että vika ei ole minussa, vaan sairaudessa. Ihan sama, onko diagnoosi järkevä tai järjetön. Täydestä menee, kunhan sen saa latinaksi! Voi meitä. P niin kuin priorisointi Seuraavaksi käsitellään hienolta kuulostavaa sanaa, priorisointia. Se tarkoittaa hoidon vaikuttavuuden kriittistä motiivi 7

8 Näin terveistä... Markku Myllykangas luopuisi ensimmäisenä vaikuttamattomista massaseulonnoista, pelastushelikoptereista, turhista nivel- ja kaihileikkauksista, jälkipuinnista ja Aslak-kuntoutuksesta. - Jokainen terveydenhoitoon käytettävä sentti on kohdennettava niin, että sen kustannusvaikuttavuus on suuri, hän sanoo. tarkastelua ja turhista, vaikuttamattomista hoidoista luopumista. Väite 3: Sote-uudistus on ollut poliitikkojen ja valtiosääntöoppineiden puuhastelua. Pelkkä hallintorakenteiden uudistaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen eivät riitä, tarvitaan priorisointia. Väite saa Markku Myllykankaan silmät loistamaan. Niin tarvitaan. Olisi tarvittu jo kaksikymmentä vuotta, koska on järjetöntä käyttää rahaa vaikuttamattomiin hoitoihin. Hoitoihin, joista potilas ei hyödy, vaan joista aiheutuu pikemminkin haittaa. Toinen priorisointia puoltava peruste on taloudellinen. Jokainen terveydenhuoltoon käytettävä sentti on käytettävä tuottavasti, eli kohdennettava niin, että sen kustannusvaikuttavuus on suuri. Hyvä, selkis! Mutta kuka päättää, ketä ja mitä sairauksia hoidetaan? Myllykankaan mielestä päätös hoidon painopisteistä ja linjavalinnoista kuuluu yksiselitteisesti poliitikoille. Mutta heille priorisointi on ruma sana. Poliitikot käyttävät priorisointityökaluna mieluummin vaikka juustohöylää kuin tutustuvat vaikuttavuusarvioihin, sillä silloin heidän ei tarvitse suututtaa ketään. Äänestäjille sanotaan, että katsokaa, me otetaan tasaisesti kaikilta ja kaikesta. Siihen Suomella ei Myllykankaan mukaan ole varaa, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon menot uhkaavat kasvaa pelkästään väestön ikääntymisen takia 7,4 miljardia euroa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Äänestäjien tulisi vaati priorisointia kovaan ääneen. Samalla tulisi lisätä Finohtan, eli terveydenhoidon toimien vaikuttavuutta arvioivan elimen, voimavaroja, jotta se selviäisi urakastaan, hän sanoo. Onko kukaan koskaan kuullut Finohtasta? En minäkään. Myllykangas nyökkää. Meillä piti olla jo vuonna 2005 järjestelmä, jossa terveydenhoidon toimet olisi asetettu tärkeysjärjestykseen niiden kustannusvaikuttavuuden perusteella, mutta valmista ei ole tullut. Hänellä itsellään on lista valmiina. Ensimmäisenä tulisi luopua vaikuttamattomista, villinä rehottavista PSA-seulonnoista, mammografiasta, kymmenistä tuhansista turhista nivelleikkauksista, jälkipuinnista, lääkärihelikoptereista, Aslak-kuntoutuksesta. Eikä niistä kaihileikkauksistakaan paljon hyötyä ole. S niin kuin syöpäsairas Nyt otetaan miehestä mittaa. Paatuneimmankin mielestä lasten terveyden edistämiseksi on tehtävä kaikki, ja siksi väite 4 kuuluu: 5-vuotiaan syöpäsairaan hoito saa maksaa mitä tahansa, vaikka ennuste olisi huono. Ei saa. On katsottava kustannusvaikuttavuutta. Ja kääntäen: Kalliskin toimenpide on järkevä toteuttaa, jos se on kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä. Esimerkiksi munuaisensiirto on hintava operaatio, mutta se maksaa itsensä nopeasti, vaikka laskettaisiin mukaan loppuelämän kestävä hylkimisenestolääkitys. "PRIORISOINTI ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, MUTTA POLIITIKOILLE SE ON RUMA SANA." Hyöty tulee siirron jälkeen tarpeettoman dialyysihoidon kustannuksista ja siitä, että potilas kuntoutuu työelämään. Entä ansaitseeko myös 75-vuotias eläkeläinen uuden munuaisen? Ikäihmisten kohdalla on otettava käyttöön laatupainotteisten elinvuosien käsite. Se syrjii jossain määrin vanhuksia, mutta ei nykymenossakaan ole järkeä, hän sanoo. Esimerkki nykymenosta on kuvaava: Kun Suomessa alettiin tehdä sydämen ohitusleikkauksia, oli elektiivisissä leikkauksissa käytössä yläikäraja, jonka täyttäneille niitä ei tehty. Sittemmin julkisessa terveydenhoidossa on luovuttu ikärajoista. Nykyään ohitusleikkaus tehdään vaikka 95-vuotiaalle, jos arvioidaan, että hän siitä hyötyy ja selviää operaatiosta hengissä. K niin kuin kansantauti Julmaa puhetta, vai onko sittenkään? Markku Myllykangas soveltaisi panos-hyötyajattelua sairauksien hoitoon, mutta ei hoiva- ja huolenpitopalveluihin. Sairaista, vammaisista, vanhuksista ja kuolevista pidettäisiin huolta, mutta heidät säästettäisiin turhilta toimenpiteiltä. Heille taattaisiin hyvä elämä ja arvokas lähtö, hän sanoo. Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa hän sen sijaan reivaisi uusille urille. Väite viisi: Kansantautien, kuten sydänja verisuonisairauksien, ennaltaehkäisy on kustannustehokkainta. Väärin. Vaikka voisimme poistaa kaikki sydänsairaudet ja syövät, terveydenhoitokulut vain kasvaisivat. Silloin ihmisten elinikä nousisi useilla vuosilla, ja meillä olisi entistä enemmän entistä vanhempia ja huonokuntoisempia. Ennaltaehkäisyn painopiste tulisikin Myllykankaan mielestä kohdistaa sellaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin, joiden korjaaminen ei sinällään lisää elinaikaa, vaan toimintakykyisiä vuosia. Silloin pitäisi keskittyä alkoholi- ja mielenterveysongelmien hoitoon, tapaturmien ehkäisyyn ja esimerkiksi silmävammojen torjuntaan. A niin kuin alkoholisti Jäljellä on enää yksi väite. Väite kuusi: Jokainen on vastuussa omasta terveydestään. Päihteiden väärinkäyttäjälle ei tule kustantaa yhteiskunnan varoin uutta maksaa. Vaikea väite. Perinteisesti terveydenhoito on lähtenyt siitä eettisestä periaatteesta, että missä on sairautta, siellä ei ole sijaa moralisoinnille. Onpa sairastumisen tai vammautumisen syy mikä tahansa, potilas tulee hoitaa, Myllykangas pyörittelee. Tuo periaate on johtanut siihen, että päivystyspalveluiden on toimittava ympäri vuorokauden, mutta yksilöiden vastuu terveydestä rajoittuu siihen, että toista ei saa sairastuttaa. Eli hiviä tai muuta vakavaa tarttuvaa tautia ei saa ehdoin tahdoin tartuttaa, mutta lähes kaikki muu käy. Olisi syytä pohtia, ovatko vastuut ihan kohdallaan. Jos on ilmeistä, että henkilö on ehdoin tahdoin pilannut hänelle kerran siirretyn maksan, miksi hänelle pitäisi kustantaa verovaroin vielä toinen. Aamen. n 8 motiivi

9 Vaivaton vaaliapu MOTIIVIRAATI Etsitkö ehdokasta vaalikoneesta? Ei 38 % Kyllä 62 % KYLLÄ Ei sieltä välttämättä saa vastauksia haluamiinsa kysymyksiin, mutta se on yksi väylä yrittää tutustua ehdokkaisiin. Oma ehdokas ei ole vielä selvillä, joten vaalikoneesta voisi olla apua. Vaalikone ei tietenkään yksin määrää äänestyspäätöstäni, mutta helpottaa sopivan ehdokkaan löytämistä kannattamani puolueen listalta. Aion tehdä sen ihan uteliaisuudesta, vaikka tiedän jo puolueen ja ehdokkaan ketä äänestän. Leo Happonen, Helsinki, edustajiston jäsen En etsi. Olen kyllä käynyt tutustumassa vaalikoneisiin, mutta sopiva ehdokas on aina löytynyt muuta kautta. Pidän kuitenkin vaalikoneita hyvänä ideana, ja uskon niiden olevan avuksi etenkin ihmisille, jotka eivät aktiivisesti seuraa politiikkaa. Moni Motiiviraatilainen etsii apua äänestyspäätökseensä vaalikoneesta. Vaalikoneet ovat Motiiviraatilaisille tuttu juttu. Jotkut etsivät ehdokkaiden joukosta hengenheimolaisia, toiset vastailevat kysymyksiin silkasta uteliaisuudesta, vaikka oma ehdokas onkin jo selvillä. EI Vaalikoneita on kaikenlaisia, joskus huvin vuoksi olen kokeillut, vastaukset eivät ole osuneet "oikean " ehdokkaan kohdalle. TIedän ja tunnen ehdokkaani, ei tarvitse etsiä! Toivottavasti saamme hänelle hyvän kamppanjan ja tarvittavan määrän ääniä. Kokeiltu on aikaisempina vuosina ja tuloksena ollut aika vekkuleita ehdotuksia ehdokkaiksi. Parempi katsella ja kuunnella itse, ja valita sitten äänestettävä. Edustajani on ollut jo pitkään sama henkilö. Meillä on hyvä keskusteluyhteys. Tarja Pietilä, Sastamala, edustajiston jäsen Käyn tutustumassa eri vaalikoneisiin, mutta niillä ei ole vaikutusta omaan äänestyspäätökseeni. Ylen vaaligalleria on ollut mukava uutuus perinteisten vaalikoneiden ohella. Videopätkien avulla saa hyvän kokonaiskuvan ehdokkaista. Myös poliitikot hyötyvät vaalikoneista, sillä ne tarjoavat ehdokkaille tasavertaisen mahdollisuuden tuoda esille näkemyksiään vaalibudjetin koosta riippumatta. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. MOTIIVITSI TAUSTA Kotihoidon kehittäminen on jäänyt lapsipuolen asemaan. Pitäisikö sielläkin olla hoitajamitoitus, kyllä siitäkin pitäisi käydä keskustelua. Turun yliopiston lääketieteen emeritaprofessori ja omaishoitaja Sirkka- Liisa Kivelä kommentoi heinäkuussa 2013 voimaan astunutta vanhuspalvelulakia, Ylen verkkouutiset motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, LIITON KANTA Lait kumoon, huoli jäi MITÄ? Eduskunta torppasi viime töinään lakiesitykset koulutuksen järjestäjäverkon supistamisesta ja rahoituksen uudistamisesta. Lakiesityksiin oli ladattu toisen asteen jättileikkauksia yhteensä 260 miljoonaa euroa. Sekä SAK että JHL kiirehtivät toisen asteen koulutuksen uudistamista heti eduskuntavaalien jälkeen. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaativat ennen lain käsittelyä lakiesityksien kumoamista, koska säästöjen kohdentaminen oli sopimatta. Huoli säätöjen kohdentamisesta elää vieläkin. Muun muassa SAK:n mukaan näin sekavassa tilanteessa ei voida taata kaikille nuorille peruskoulun jälkeisiä opiskelupaikkoja. Se arvioi, että säästöjen toteuttaminen ilman järjestäjäverkon uudistamista johtaa aloituspaikkojen vähentämiseen ja lähiopetustuntien leikkauksiin. SAK painottaa, ettei nuorten ammattikoulutuksen kestoon tule kajota säästöjä kohdennettaessa. Myös JHL ennakoi kaaosta, jos rahaleikkaukset pannaan toimeen ilman yhteistä päätöstä niiden kohdentamisesta. Alalla työskentelee 5000 JHL:n jäsentä, jotka pelkäävät tosissaan, miten sattumasäästöt oppilaitoksiin iskevät, toteaa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Sekä SAK että JHL vaativat, että toisen asteen koulutuksen uudistamiseen tulee palata heti eduskuntavaalien jälkeen. Esimerkiksi vuosien valtionosuuksien määräytymisperusteista ei ole nyt selvyyttä. Elorannan mukaan henkilöstön palvelussuhde- ja muutosturva tulee ottaa uudelleen valmisteltavassa hallituksen esityksessä riittävällä tavalla huomioon. On tuettava henkilöstön uudelleenkouluttautumista ja uudelleen sijoittumista joko nykyisen tai uuden työnantajan palvelukseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli satatuhatta alle 30-vuotiasta on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Kokonaan ammatillisen koulutuksen keskeytti nuorista 7,8 prosenttia. (MU) > tiedotteet Enintään tai peräti nolla tuntia MITÄ? Nollatuntisopimuksella voidaan työajaksi sopia mitä tahansa nollan ja esimerkiksi 40 viikkotunnin väliltä. Tällöin työnantaja ei työsopimuksessa sitoudu tarjoamaan välttämättä lainkaan työtä, eikä näin ollen myöskään maksamaan palkkaa. KUINKA YLEISTÄ? Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan jopa yli palkansaajaa työskentelee nollasopimuksella. Nollatuntisopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Yli 70 prosentilla työsuhde oli toistaiseksi voimassa oleva, kun nollasopimuksella olevista määräaikaisia oli 28 prosenttia. Työvoimatutkimuksen tieto työsuhteen luonteesta perustui henkilön omaan ilmoitukseen. Yleisimmin nollasopimuksen solmii nuori työntekijä. Noin viidesosa vuotiaista palkansaajista työskenteli kyseisellä sopimuksella, vuotiaiden osuus oli noin 14 prosenttia ja alle kolmekymppisiä oli nollasopimuksella kuutisen prosenttia. Yli 30-vuotiaiden nollasopimuksella työskentelevien osuus oli muutama prosentti vastaavan ikäisistä palkansaajista. Lue lisää nollatyösopimuksiin liittyvistä velvoitteista ja sitovuudesta JHL:n blogista: Mikäli haluat ilmaista kantasi nollasopimuksia vastaan, käy allekirjoittamassa kansalaisaloite verkossa: https://www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065 Puolet hyötyy työvoimakoulutuksesta TÄHTÄIMESSÄ TYÖ. Viime vuonna työvoimakoulutuksessa olleista 55 prosentilla koulutus vaikutti myönteisesti työnsaantiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutuksen merkitys työn löytymisessä on noussut 31 prosentista 55 prosenttiin. Myös työvoimakoulutuksen laatu on parantunut. Kun koulutussuunnitelma laaditaan mahdollisimman henkilökohtaiseksi ja oppimistehtävät ovat työelämälähtöisiä, on työvoimakoulutuksesta suurin hyöty. Tiedot perustuvat työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteisiin vuosilta 2003, 2008, 2013 ja HYVÄ -ohjelma päättyy HYVÄ LOPUSSA. Työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n strateginen hoitoja hoivapalvelualan HYVÄ -ohjelma päättyy. Keväällä 2009 käynnistetty ohjelma keskittyi alan työ- ja elinkeinopoliittiseen kehittämiseen. Yksityinen sektori tuottaa keskimäärin 30 prosenttia sosiaalipalveluista ja 25 prosenttia terveyspalveluista. HYVÄ -ohjelman myötä käynnistyi muun muassa hoiva-avustajakoulutus. Projektissa kerättiin tietoa palvelujen ja alan yritysten kehityksestä, työvoimatarpeen ja -tarjonnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä, uusista toimintamalleista ja alan kansainvälistymismahdollisuuksista. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen, toimiala- ja yrittäjäjärjestöjen, kehittäjäorganisaatioiden, kuntasektorin ja eri ministeriöiden sekä niiden hallinnonalojen kanssa. Katso myös HYVÄ-hankkeen video: https://www.youtube.com/ watch?v=6v9uhbilbfo Qr-koodi videoon: Yhä ylös yrittää TYÖTTÖMYYSASTE LIKI 9. Työttömiä oli tammikuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, kun se samaan aikaan edellisenä vuonna oli 8,5 prosenttia. Työllisiä oli enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuukausittaisesta työvoimatutkimuksesta 10 motiivi

11 HALOO! Työolot puntariin NETTITESTI. Hyvän työn mittarilla kuka tahansa voi testata työolonsa ja verrata niitä yli työntekijän kokemuksiin. SAK:n testi mittaa työntekijän omaa kokemusta muun muassa työsuhteen turvallisuudesta, toimeentulosta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhön. Koko työpaikan hyvyyttä tai huonoutta se ei mittaa Vastausten perusteella testi arvioi, ovatko vastaajan työolot keskimääräistä paremmat vai huonommat. Kokonaistuloksen lisäksi testi näyttää kymmenen eri tekijän vertailun muihin työpaikkoihin. Hyvän työn mittari perustuu SAK:n työolobarometriin keväältä Kiinnostava terveysala YKKÖSKIINNOSTAVA. Tällä hetkellä yläkoululaisten keskuudessa kiinnostavimmaksi toimialaksi on noussut terveyspalvelut. Viime vuoden ykkönen, matkailu- ja ravitsemisala on nyt sijalla kaksi ja kolmantena on edellisvuoden tapaan sosiaalipalvelut. Neljänneksi eniten kiinnostaa kulttuurija viihdeala. Alan valinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi yläkoululaiset nostavat hyvän palkan, kiinnostavat työtehtävät ja työilmapiirin. Nuoret arvostavat myös hyviä työllisyysnäkymiä ja mahdollisuutta tehdä itselle tärkeitä asioita. Lukiolaisia kiinnostavien alojen kärjessä on kulttuuri ja viihde, toisena opetus- ja koulutusala, kolmantena terveyspalvelut. Lukioikäisten valintaperusteina ovat kiinnostavat työtehtävät ja mahdollisuus tehdä tärkeiksi kokemiaan asioita. Yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia on koottu TATin Kun koulu loppuu 2015-tutkimukseen. Duunikoneessa voi testata itselle sopivimpia ammatteja: kunkoululoppuu. fi/duunikone/ motiivi Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen Miksi lakia piti muuttaa? MITÄ? Tasa-arvolaissa kielletään sukupuolisesta identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta johtuva syrjintä. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan muun muassa pukeutumista ja käytöstä. MIKSI? Tasa-arvolaki on nyt linjassa yhdenvertaisuuslain ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten kanssa. Miksi tasa-arvolakia piti muuttaa? Sieltä puuttuivat säännökset sukupuolivähemmistöistä. Lisäksi kaivattiin lakitasoisia säännöksiä siitä, mitä palkkakartoituksella tarkoitetaan, kuka edustaa työntekijöitä ja miten prosessi kulkee. Myös peruskouluilla on velvoite edistää tasa-arvoa. Onko sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta johtuva syrjintä ollut iso ongelma? Kyllä. Kyse on rajatusta henkilömäärästä, ja syrjintä on jäänyt piiloon. Tilanne on ollut heille hankala joka ikinen päivä. Nyt heidän ihmisoikeutensa turvataan, kuten muidenkin. Heille annetaan konkreettiset mahdollisuudet lähteä selvittämään epäiltyä syrjintätilannetta. Työnantajalle ja työpaikalle tulee velvoitteet ehkäistä syrjintää ennalta. Tämä koskee myös viranomaisia ja oppilaitoksia. Miten sukupuolivähemmistöjen syrjintä saadaan loppumaan työpaikoilla? Käydään läpi käytäntöjä ja menettelytapoja. Ehkäistään ennalta, jottei kukaan joudu huonompaan tai eriarvoiseen asemaan sukupuoliidentiteettinsä vuoksi. Jaetaan oikeaa tietoa ja kerrotaan, että sukupuolivähemmistöön kuuluvalla on oikeus toimia työyhteisön täysivaltaisina jäseninä. Mitä sen eteen voi tehdä? Kannattaa miettiä rekrytointitilanteita, työolojen järjestämistä ja työpaikan arkirutiineja. Mietitään ennalta, kuinka sukupuolivähemmistöön kuuluva työntekijä otetaan vastaan, ettei tämä tunne tulevansa kohdelluksi eri tavalla. Esimerkiksi työvaatetusta koskevissa ohjeissa voi antaa selkeästi erilaisia valinnanmahdollisuuksia. Miksi palkkakartoitusta piti täsmentää? Asioita oli jäänyt tulkinnan varaan. Nyt lakiin on selkeästi kirjattu, että työntekijöitä edustaa luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Prosessista haluttiin selkeä siten, että myös palkanosat vertaillaan. Palkkakartoituksesta ja tasaarvosuunnitelmasta pitää tiedottaa työntekijöille. Jos eroja havaitaan naisten ja miesten välillä, niiden syy pitää selvittää. Jos epäasiallisia palkkaeroja on, työnantajan pitää ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Myös läheissyrjintä ja oletettu syrjintä on kielletty. Mitä niillä tarkoitetaan? Läheissyrjintää on esimerkiksi se, jos koko seurueelta evätään pääsy ravintolaan, koska yksi heistä kuuluu sukupuolivähemmistöön tai on vammainen. Oletettu syrjintä perustuu luuloon. Pyöreämuotoinen nuori nainen voi tulla syrjityksi työnhaussa sen takia, että hänen arvellaan olevan raskaana. Kun ihminen jätetään valitsematta oletuksen perusteella, se on syrjintää. Tasa-arvovaltuutettu valvoo lain toteutumista Tasa-arvovaltuutettu valvoo, että lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta noudatetaan. Erityisesti valvottavana on syrjintä ja syrjivä ilmoittelu. Ne on kielletty laissa. Tasa-arvovaltuutettu seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan eri alueilla, antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä edistää tasa-arvolain toteutumista tekemällä aloitteita, neuvoja ja ohjeita. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös, että sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja toteutuu. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvoista astui voimaan Laki ei koske kirkkoa, uskonnon harjoitusta, perhe-elämää eikä yksityiselämään liittyviä suhteita. BIRGITTA SUORSA 11

12 TYÖPAIKOILTA LAHDEN SEUDUN KUNTATEKNIIKKA OY Potkut jo 60:lle? Mitä? Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:ssa käydään yt-neuvotteluja enintään 60 henkilön vähentämisestä. Valtaosa toteutunee irtisanomisin. Miksi? Yhtiö menetti Lahden keskustan ison katu- ja viheralueiden hoitourakan. Lisäksi kuntaomisteinen yhtiö varautuu kilpailutukseen ja urakoiden vähentymiseen muualla Lahden seudulla. Koonnut: Ulla Puustinen, Yt-neuvottelun piirissä on koko Lahden Seudun Kuntatekniikan henkilöstö, noin 130 työntekijää. Heistä JHL:läisiä on lähes sata. Kilpailutuksessa hävitty keskustan urakka työllistää 30. Lisäksi vuodesta 2013 lähtien toistaiseksi lomautettuja, noin kymmentä henkilöä, uhkaa irtisanominen. Loput kuudestakymmenestä on varautumista kilpailutuksiin, jotka ratkeavat kevään aikana, pääluottamusmies Jari Hartman kertoo. Vähennyksillä yhtiö tavoittelee noin 1,5 miljoonan euron säästöä henkilöstökuluihin. Keskustan viisivuotisesta alueurakasta yhtiö jätti edullisimman, täpärästi 10 miljoonaa alittavan tarjouksen, mutta hävisi kilpailun laatupisteillä noin euroa kalliimmalle tarjoukselle. Kuntatekniikan osalta työt loppuvat syyskuun lopussa, jolloin myös mahdolliset irtisanomiset astuvat voimaan. Pientä valonkajoa tuo se, että viranhaltijalla, joka päätöksen teki, ei välttämättä ole valtuuksia päättää usean vuoden sopimuksista. Siksi asia on edelleen selvityksessä, Hartman kertoo. Yhtiön henkilöstön lomauttamista koskeneet yt-neuvottelut päättyivät viime vuoden lopulla. Niiden seurauksena koko henkilöstö on tänä vuonna kahden viikon pakkolomalla. Pääluottamusmies Hartman ennakoi, että jatkoa seuraa. Tiettävästi koko yrityksen asema on tarkoitus arvioida lähiaikoina, hän sanoo. Henkilöstön vähentämistä koskevat yt:t päättyvät 20. huhtikuuta. Suomalaiset syövät mieluiten työpaikkalounaaksi lasagnen, tortillan tai lohikeiton. Kymmenen kärkeen kuuluvat myös lihapullat, paistetut muikut, makaronilaatikko ja silakkapihvit. JÄMSÄN SOTE Lisäeläke menetettiin Mitä? Jämsän sote-väki menettää kunnallisen lisäeläkkeen. Miksi? Kaupunki myönsi siirtyville vain kahden vuoden virkavapaan. Lähde: Amica-ravintoloiden kysely, Heikennys liittyy sote-palveluiden kilpailutukseen, jonka seurauksen noin 450 kaupungin työntekijää siirtyy ensi syksynä Pihlajalinna Terveys Oy:n palvelukseen. Heistä noin sata on JHL:n jäseniä. Siirtymistä koskevat yt-neuvottelut käytiin vauhdilla, kun päätös sote-palveluiden ulkoistuksesta helmikuun lopulla tehtiin. Sen seurauksena siirtyvä henkilöstö menettää lisäeläkkeen. Tämä johtuu siitä, että kaupunki myönsi vain kahden vuoden virkavapauden siirtyville. Jos se olisi myöntynyt koko sopimuskauden mittaiseen virkavapaaseen, henkilöstö olisi säilyttänyt kapungin palveluksessa ansaitsemansa edut. Lisäeläkkeet olivat työnantajalle kustannuskysymys. Jämsä olisi menettänyt arviolta 2,5 miljoonaa euroa. Alustavan arvion mukaan menetys koskee noin sataa henkilöä, eli lähes joka neljättä yksityisen palvelukseen siirtyvää. Kuuakausitasolla menetys on noin 300 euroa. Henkilöstö on todella pettynyt kaupungin ratkaisuun, sanoo JHL:n pääluottamusmies Marja-Liisa Juvén. VARSINAIS-SUOMEN ERITYISHUOLTOPIIRI Iso liikkeenluovutus Arkealle Entisin ehdoin. Noin 40 työntekijän työnantaja vaihtuu huhtikuun alussa, kun Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri siirtää siivous-, kiinteistönhoito- ja ruokapalvelunsa Turun kaupungin omistamalle Arkea Oy:lle. Likimain kaikki heistä ovat JHL:n jäseniä Järjestely tapahtuu liikkeenluovutuksella, eli tukipalveluhenkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä entiset etunsa säilyttäen. Lähellä eläkeikää oleville suotiin vielä mahdollisuus pysyä loppuun asti entisen työnantajan palveluksessa, pääluottamusmies Heli Kaleva kertoo. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelukseen jää edelleen pari sataa JHL:n jäsentä. He työskentelevät enimmäkseen kehitysvammaisten ohjaajina ja hoitajina sekä toimistotehtävissä. KUOPIO Lomautusuhka väistyi Ylijäämäinen tulos. Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhoidon työntekijöitä koskenut lomautusuhka on väistynyt. Enimmillään se olisi koskenut tuhansia työntekijöitä. Uhka väistyi, kun kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedot valmistuivat. Niiden mukaan talous on tasapainossa. Viime keväänä ounasteltiin jopa 30 miljoonan alijäämää. Toteutuma tulee olemaan vahvasti ylijäämäinen. Se johtuu Kuopion Energian ja Savon ammattikorkeakoulutuskuntayhtymän yhtiöittämisestä sekä parantuneesta toiminnallisesta tuloksesta. TAPETILLA Kunnat saivat aikalisän työterveyshuollon yhtiöittämiselle. Yhtiöittämisvelvoite koskee kunnan muille kuin omille työntekijöilleen tarjoamaa laajaa työterveyshuoltoa, eli sairaanhoitoa. Siirtymäaika umpeutuu vuoden 2017 alussa. 12 motiivi

13 ORIVESI Runsas sata lomautetaan Mitä? Oriveden kaupunki lomauttaa noin työntekijäänsä joko tämän kevään tai syksyn aikana. Kuukausipalkkaisten lomautus kestää kahdeksan päivää ja tuntipalkkaisten kuusi. Lomautukselta välttyy noin 60 prosenttia työntekijöistä. He tarttuivat työnantajan tarjoukseen ja suostuivat vähintään seitsemän päivän palkattomaan vapaaseen. Lomautusten ulkopuolella jäävät myös vuoropäiväkodeissa työskentelevät, määräaikaiset, luottamushenkilöt sekä osa koulujen henkilökunnasta ja talous- ja velkaneuvonnan väkeä. Pääluottamusmies Tapio Ryypön mukaan suurin osa JHL:läisistä otti talkoovapaan. Kaupungin palveluksessa on noin 150 liiton jäsentä. Orivesi tavoittelee vuosina yli puolentoista miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoihin. Palkattomilla vapailla kertyy tänä vuonna noin ja lomautuksilla noin euroa. IHME KUVAT ANITA HÄRKÖNEN Me uhanalaiset! Raideammattilaisten osasto 51 tempaisi Helsingin asemalla matkustajaliikenteen konduktöörien puolesta. Tapahtumassa läpivalaistiin uhanalainen lähijunan konduktööri sekä hänen työnsä ja kyseltiin matkustajien kokemuksia konnareista. Adressin konduktöörien puolesta allekirjoitti junan käyttäjää. AJANKUVA JUTTU Moni lääkärin virka on tyhjän panttina eli ilman hoitajaa varsinkin syrjä-suomessa. Mikä avuksi? Joensuussa koko kaupungin henkilöstö on valjastettu houkuttelemaan lääkäreitä. Työntekijä, joka onnistuu tavuttelemaan joko lääkärin tai hammaslääkärin Pielisen ja Pyhäselän rannoille, palkitaan vuoden vapaalipulla uimahalliin, kuntosaleille tai muihin kaupungin liikuntapalveluihin. Lisäksi hän saa lippupaketin Ilosaarirockiin. Konstit on monet! motiivi 13

14 PUHEENJOHTAJALTA EVVK Huhtikuulle siirretyt vaalit ovat ovella. Kansanedustajat ovat kirmanneet vaalikentille, ja puolueiden kampanjointi kiihtyy. Vaalit on tällä kertaa poikkeuksellisen odotetut ja tärkeät. Kuluneen hallituskauden viimeiset kuukaudet olivat tuskallista seurattavaa, kun jo päätettyjen asioiden toteutus kariutui milloin hallituspuolueiden keskinäiseen eripuraan milloin taas opposition jarrutukseen. Yhtä kaikki, vaalit ratkaisevat eduskunnan kokoonpanon, tulevan hallituspohjan ja hallitusohjelman. Ja jälleen kerran, vain annetut äänet lasketaan, mutta myös antamattomat äänet vaikuttavat vaalin lopputulokseen. On siis hyvä huomata, että äänestämättä jättäminen on myös asioihin vaikuttamista, ei vaikuttamatta jättämistä. Valitettavasti viime eduskuntavaaleissa todellisen jytkyn sai nukkuvien puolue. Toivottavasti tämä ei näissä vaaleissa toistu. JHL:n jäsentä motivoi äänestämään mahdollisuus vaikuttaa. Se, jos mikä on mahdollista tulevissa vaaleissa. Vaalinalusgallupit ovat kertoneet paitsi puolueiden suuruusjärjestyksestä myös suuresta joukosta äänestäjiä jotka vielä miettivät kantaansa. Näiden kannastaan epävarmojen äänillä puolueiden kannatusluvut voivat vielä kääntyä yllättävänkin paljon. Aikaisempi kokemus ja tämän hetkinen tieto kertovat myös sen, että JHL:n jäsenkentässä puoluekannastaan ja äänestämisestään epävarmojen osuus on melko suurta. Mutta nyt jos koskaan kannattaa selvittää, mitä eri puolueet tavoittelevat ja miten ehdokkaat tulevaisuutta hahmottavat. Ja löytää se omia arvoja ja tavoitteita lähellä oleva ehdokas ja antaa ääni hänelle. Suomen talouden tilanne, julkisten palvelujen tulevaisuus, työllisyyden parantaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen ovat uuden hallituksen ratkottavana. Kun ratkottavia asioita on paljon, on myös useita eri vaihtoehtoja ratkoa niitä. Ja eri ratkaisut tuottavat erilaisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sen jäseniin, ihmisryhmiin ja organisaatioihin. Mauno Koivisto sanoi aikanaan, että politiikka on aina väärää jonkun kannalta. Siinä kiteytyy oivallus siitä, että politiikka on valintojen tekemistä ja vaihtoehtojen puntarointia sekä taakan jakamista. Monet puolueiden nyt esillä pitämistä politiikkavaihtoehdoista koskettavat vahvasti joko työmarkkinoita tai julkisia palveluja. Ne taas koskettavat jokaista JHL:n jäsentä sekä työntekijänä että palvelujen käyttäjänä. Rajut leikkaukset kuntien ja valtion menoihin tarkoittavat väistämättä palvelujen heikkenemistä ja lomautusten, irtisanomisten ja ulkoistusten lisääntymistä. Työttömyysturvan heikennykset samaan aikaan toteutettuna olisivat raju toimenpide. Ja kun samalla tarjoillaan ammattiliittojen kaventuvaa mahdollisuutta huolehtia jäsenten eduista ja oikeuksista sekä halutaan heikentää työehtosopimusten tarjoamaa suojaa, ollaan valitsemassa politiikkaa, joka on perusteellisesti väärää palkansaajien ja julkisten palvelujen kannalta. Siksi toivon, että tunnettu, mutta vähemmän mairitteleva lyhenne EVVK saa huhtikuun vaaleissa JHL:läisten keskuudessa uuden sisällön Elämäni vaalit varmasti kiinnostaa. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi

15 TAUSTA Vihti osa-aikaisti kouluohjaajat Vihdin kouluohjaajien tilipussi uhkaa keventyä entisestään, sillä ensi elokuun alusta lähtien kunta on päättänyt osa-aikaistaa kaikki ohjaajansa. Vihdin päätös laskea kaikkien kouluohjaajien viikkotuntimäärä 20:een syntyi yt-neuvottelujen tuloksena tammikuussa. Lisäksi kunta irtisanoi kuusi henkilöä hallinnosta. Yksi ammattiryhmä, eli kouluohjaajat, joutuu kantamaan kunnan säästöistä kohtuuttoman ison osan, JHL:läisten pääluottamusmies Hannu Rantanen sanoo. Siihen on helppo yhtyä, sillä jo viime vuonna Vihti päätti olla jatkamatta määräaikaisten ohjaajien työsuhteita. Ja nyt sitten uusi pettymys: vakinaisten osa-aikaistaminen. Sivistysjohtaja Marjo Ojajärven mukaan 20 viikkotuntia on pohjatuntimäärä, josta voidaan liikkua koulukohtaisesti ja oppilaiden tarpeen mukaan ylöspäin. Jotkut ohjaajat saavat tehdä jatkossakin 38,25 tunnin työviikkoa, mutta toiset joutuvat tyytymään 20:een tai johonkin siltä väliltä. Tämä johtuu siitä, että ohjaukseen varatusta kokonaisresurssista, eli tunnista, ei riitä kaikille, hän pahoittelee. motiivi Kunkin ohjaajan tilanne ratkeaa vasta syksyllä, kun on tehty lukujärjestykset ja selvitetty oppilaiden tarpeet. Etusijalla kokoaikatyöhön ovat ne ohjaajat, jotka työskentelevät aamupäivisin koulussa ja iltapäivisin iltapäivätoiminnassa. Näin taataan se, että tieto oppilaista kulkee koulusta iltapäivätoimintaan, Ojajärvi perustelee. Vihdissä on 80 vakituista kouluohjaajaa. Koulujen loma-aikaan Vihti on järjestänyt halukkaille korvaavaa työtä joko kouluilta, liikunta- ja nuorisotoimen leireiltä, kirjastosta tai museoista. Näin menetellään myös tulevana kesänä. Tilipussi kevenee JHL:läinen Sari Tähti on ollut Vihdin palveluksessa 17-vuotiaasta lähtien ensin ruokapalveluissa, sitten perhepäivähoitajana ja sitten taas ruokapalveluissa. Kolme vuotta sitten järjestyi kokoaikatyö kouluohjaajana, kun selkä ei enää kestänyt keittiötyötä, hän kertoo. Sari Tähti on viihtynyt Kuoppanummen koulukeskuksessa, mutta on kauhuissaan, jos pesti muuttuu osa-aikaiseksi. Aviomies on parhaillaan kotimiehenä eli työttömänä. Jos omat tulot tipahtavat euroon kuussa, en tiedä, kuinka pärjäämme. Pitää yrittää keksiä kakkos- ja ehkä kolmostyökin, hän sanoo. Vihtikin hakee valtionapua Opetus- ja kuluttuuriministeriö on myöntänyt erityisvaltionosuutta, joka on tarkoitettu erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäynninohjaajien ja -avustajien OKM myönsi erityisavustusta palkkaamiseen. Myös Vihti on hakenut sitä. Osa-aikaistettuja ohjaajia raha ei auta, vaikka Vihti rahasta siivun saisikin, sillä erityisavustus on tarkoitettu ensisijaisesti uusien avustajien palkkaamiseen. Ei käy, että kunta ensin itse leikkaa avustajatunteja ja korjaa sitten tilannetta valtionavulla. On tapahduttava muutosta, pyrittävä toiminnan kehittämiseen, linjaa opetusneuvos Jussi Pihkala OKM:stä. n ULLA PUUSTINEN Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on myöntänyt 10 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta koulunkäynninohjaajien ja avustajien palkkaamiseen ja vaativaan erityisopetukseen liittyvään opetushenkilöstön ja ohjaajien koulutukseen. Määräraha on tarkoitettu vuosille Hakuaika päättyi 16. maaliskuuta. Hakemusten tulva oli odotettavissa, koska kyse on lähes ilmaisesta rahasta, sanoo opetusneuvos Jussi Pihkala OKM:stä Avustus on 50 prosenttia ohjaajien palkkaamisen kokonaiskustannuksista ja peräti 80 prosenttia opetushenkilöstölle ja ohjaajille järjestetyn koulutuksen kustannuksista. Pihkala toivoo, että kunnat huomioivat omarahoitusosuuden lisätalousarvioissaan, sillä avustus on tarkoitettu käytettäväksi heti syyslukukauden alusta lukien. Avustus on käytettävä niiden esi- ja perusopetuksen oppilaiden tueksi, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, autismin kirjoa tai muuta monitarpeisuutta. Lisäksi avustus koskee aamu- ja iltapäivätoimintaa. JHL patisteli tekstiviestillä ohjaajina ja avustajina työskenteleviä jäseniään huolehtimaan, että mahdollisimman moni kunta hakisi erityisavustusta. Pienissä kunnissa, joissa ei ole omaa sivistys- tai koulutoimenjohtajaa, haku saattaa muuten jäädä huomioimatta. 15

16 JHL:N OPINTOPÄIVÄT Kirjastoala elää murroksessa: Itsepalvelukirjastot lisääntyvät, samoin vapaaehtoisten käyttö ja kirjastojen oma tapahtumatuotanto. Eikä kirjasto ole enää se entinen rauhan ja hiljaisuuden tyyssija. Joissain kirjastoissa on jouduttu palkkaamaan jopa vartija asiakkaiden ja henkilökunnan turvaksi. Vartija turvaa kirjastorauhaa ULLA PUUSTINEN PIIRROKSET ANITA POLKUTIE Maaseudulla vapaaehtoiset ovat turvanneet monen kyläkirjaston säilymisen, sillä muuten kunta olisi laittanut kirjaston ovet säppiin. Kaupungeissa taas lähikirjastojen aukioloa on saatu venytettyä itsepalvelukirjastoilla. Itsepalvelu madaltaa kirjaston kynnystä mahdollistamalla niidenkin asioinnin, jotka eivät pääse sinne normaaleina aukioloaikoina. Vapaaehtoisten käytön suhteen olen hiukan varauksellisempi. Ei ole kovin hyvä lähtökohta, jos sen ainoa tavoite on saada säästöä, linjaa Suomen Kirjastoseuran toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen. Uuden kirjastolain valmistelu on juuri käynnistymässä, ja sen pykäliä hiottaessa on tarkoitus huomioida myös kirjastojen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutus henkilöstön pätevyysvaatimuksiin. Pikkutarkkuus kunniaan! Kirjastotyön muutos puhutti myös Kirjasto- ja tietopalvelualan kehittämispäiville kokoontuneita JHL:läisiä. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestettiin helmikuussa. Yksi puheenaihe oli kirjastojen lisääntynyt tapahtumatuotanto, johon kaikki kynnelle kykenevät on sitoutettu. Nykyään kirjastot ovat yhden sortin ohjelmatoimistoja. Pitääkö ihan kaikkeen suostua, ihmetteli pitkän linjan kirjastoammattilainen Raija Mustonen Raahesta. Myös joensuulainen Sirpa Havukainen kaipasi kirjastotyöhön vanhan ajan hyveitä, kuten pikkutarkkuutta. Ennen oli kunnia-asia, että kirja löytyi hyllystä siitä mistä pitikin. Nykyään järjestelytyöhön ei ehkä ole aikaakaan, mutta ei huolellisuutta myöskään arvosteta. Ei enää hyssyttelyä Muuttunut on myös kirjaston äänimaailma. Aiemmin kirjastoissa pyydettiin hiljaisuutta. Nykyään sitä ei erikseen pyydetä, eikä sitä kyllä saadakaan, totesi eräs työympäristönsä levottomuuteen työlääntynyt. Kristiina Kontiainen myöntää, että meno on muuttunut rauhattomammaksi. Mutta vaikka kirjastoissa ei enää vaadita hiljaisuutta, ei se tarkoita sitä, että huono käytös olisi sallittu. Asiakaspalvelussa tarvitaan silmää, jotta nähdään, milloin ja miten tilanteeseen kannattaa puuttua, hän huomauttaa. Vartija turvana Ihan tavatonta ei ole sekään, että kirjastoihin joudutaan palkkaamaan vartija asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta takaamaan. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä ulkopuolinen vartija on päivystänyt tammikuusta lähtien neljänä päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vartijan apuun on jouduttu turvautumaan satunnaisesti muissakin kirjastoissa, mutta Koivukylässä tilanne on poikkeuksellinen, Vantaan kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio myöntää. Kirjasto toimii rapistuneessa kauppakeskuksessa, jonka hoito on vuosia laiminlyöty. Lisäksi läheinen neulanvaihtopiste on houkutellut 5 6 narkomaania, jotka käyttävät kirjaston vessaa piikitykseen. Näiden käytös ennen ja jälkeen piikin on aika arvaamatonta, Vainio kertoo. Vartijan palkkaamisen lisäksi henkilöstön vahvuutta on lisätty, eli joka työvuorossa on vähintään kolme. Tilanne on harmittava niin asiakkaiden kuin henkilöstön kannalta, vaikka työntekijät ovatkin suhtautuneet asiaan jopa yllättävän tyynesti, Vainio sanoo. Vartijan läsnäolo on hänen mukaansa myös kustannuskysymys. Samalla rahalla palkkaisi yhden kirjastovirkailijan. n 16 motiivi

17 JHL:N OPINTOPÄIVÄT Uhkaako toimistorobotti? Digitalisaatio sekä monien tehtävien automatisointi ja itsepalvelu haastavat tulevaisuuden toimistotyön. Hoitaako palkanlaskennan jatkossa väsymätön toimistorobotti? Tietotekniikka uhkaa joka kolmatta työpaikkaa, julistivat otsikot Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkistaessa vuonna 2014 raporttinsa ammattien tulevaisuudesta. Tietotekniikan kehitys ja etenkin digitalisaatio uhkaavat myös toimisto- ja hallintoalan tehtäviä. Raportin mukaan esimerkiksi yleissihteerin ja palkanlaskijan tehtävät kuuluvat kahdenkymmenen uhanalaisimman ammatin joukkoon. Työssä tapahtuvat muutokset olivat puheena myös JHL:n järjestämillä Toimisto-, hallinto- ja it-alojen opintopäivillä helmikuussa. Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui ennätysmäärä, eli noin 70 jäsentä. Toimistotyön häviämiseen ei uskottu, mutta muutoksiin kyllä. Etenkin toistettavat rutiininomaiset tehtävät siirtyvät koneiden vastuulle ja itsepalvelu lisääntyy, mutta digitalisaatio ei korvaa ihmistyötä, vakuutti erityisasiantuntija Minna Salminen JHL:stä. Ennusteen mukaan toimistoalan työt siiloutuvat: rutiininomaiset asiat hoituvat itsepalveluna verkossa, mutta itsenäistä otetta, tiedonhankintaa ja käsityötä vaativat tehtävät jäävät. Ja se voi lisätä työn kuormittavuutta, huomautti Salminen. Digitalisaation ohella opintopäivien teemoina olivat asiakaspalvelun haasteet, henkilötietosuoja toimistotyössä sekä kehityskeskustelut. Yhdessä kirjastovirkailijoiden kanssa toimisto-, hallinto- ja it-ammattilaiset osallistuivat MAPA-koulutukseen, jossa opeteltiin ennakoimaan uhka- ja väkivaltatilanteita. n KUKA OLET, MITÄ TEET? Arja Moilanen, toimistonhoitaja/vapaaehtoistyön koordinaattori, Kotka Mitä teet Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksessä? Puolet työajastani kuluu toimisto- ja hallintoasioiden hoitoon eli laskutukseen, tilitykseen, nettisivujen ylläpitoon ja muihin rutiineihin. Puolet kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön koordinointiin, esimerkiksi vapaaehtoisten perehdytykseen. Mikä jäi opintopäivistä erityisesti mieleen? MAPA -koulutus eli uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisy. Kohtaan työssäni vaikeassa perhetilanteessa olevia, jolloin tunteet voivat kuumentua, tai asiakkaat saattavat olla päihtyneitä tai mielenterveydeltään häiriintyneitä. Kouluttaja Mika Honkalampi antoi käytännön vinkkejä siihen, kuinka toimia provosoimatta sekä työkaluja ennakointiin ja keinoja itsepuolustukseen. Onko tilanteissa todellista uhkaa? Toisinaan kyllä. Yksi esimerkki on lapsikaappauksen uhka, ja se on otettava huomioon. Jaana Ali-Kippari, toimistonhoitaja, Nokia motiivi Mitä teet työksesi? Toimin Nokian kotihoidon toimistonhoitajana ja vastaan muun muassa asiakaslaskutuksesta. Millainen on haastava asiakastilanne? Kun melkein kuuro kotihoidon asiakas soittaa ja on päättänyt, että hän on oikeassa, voi tilanteesta muodostua haastava. Samoin silloin, kun luurin toisessa päässä ovat virkaintoiset, lakipykälät ja muut oikeutensa hyvin tuntevat omaiset. Kotihoidon esimies tai sosiaalityöntekijä on tehnyt maksupäätökset, minä hoidan vain laskutusajon, mutta saan palautteen. Vanhojen mummojen tarinoista ja elämänviisaudesta myös nautin, he ovat työn suola. Olet ammatinvaihtaja eli siirryit ruokapalveluesimiehen työstä toimistoalalle. Mikä muuttui? Ei ole ikävä esimiestyötä, sillä siinä joutuu tasapainoilemaan ja toimimaan suodattimena kovan painaan alla. Nykyinen asiakaspalaute on herkkua entiseen verrattuna. Pia Lehtimäki, palkanlaskija, Nokia Toimit Nokian kaupungin henkilöstöpalveluissa palkanlaskijana. Miten digitalisaatio on muuttanut työtäsi? Paljon. Paperia syntyy vähemmän kuin ennen, ja kaikki tapahtuu nykyään verkossa ja sähköisesti. En pidä sitä pahana: on itsekin kehityttävä, jos haluaa pysyä muutoksessa mukana. Korvaako toimistorobotti jonain päivänä sinut? En usko. Jonkun on syötettävä koneelle palkan perusteet, eivät ne taivaasta ohjelmaan tipahda. Lisäksi jonkun on tarkistettava, että palkat on laskettu oikein. Jos löytyy virheitä, on tehtävä korjaukset takautuvasti. Eivät tietokoneohjelmat siihen taivu. Eikä mikään robotti osaa tulkita kunta-alan työehtosopimuksia. Milloin tiedät tehneesi työn hyvin? Kun kukaan ei palkkapäivän jälkeen soita ja valita, että palkkaa ei ole tilillä tai siitä puuttuu osa. Useimmiten vika ei edes ole laskijassa, vaan esimerkiksi pankkiyhteyksissä, mutta me kuulemme asiasta aina ensimmäisinä. 17

18 AMMATTIUUTISET Koonnut: Ulla Puustinen, MOTIIVIN EDELTÄJÄ KUNTA JA ME -LEHTI 5/1965 KUVA KARI MERENHEIMO/LEMMINKÄINEN OY Lumensulatuskoneiden hankintahinta on puolesta miljoonasta eurosta ylöspäin. Jatkossa Helsinki voi hankkia joko omaa sulatuskalustoa tai ostaa palvelun yrityksiltä. UUSI MENETELMÄ TESTISSÄ Helsingin kaupungin rakennusvirasto on testannut tänä talvena ensimmäistä kertaa lumensulatuskonetta. Dieselmoottorilla varustetun laitteen sulatusteho on noin kuutiota tunnissa eli enimmillään laite sulattaisi jopa 150 kuorma-autollista lunta päivässä. Sulatusta kokeiltiin kahdessa kohteessa, Mäntymäen kentällä ja Konalassa. Ensikokemukset ovat hyvät, mutta tarkempi analyysi uuden menetelmän hyödyistä ja kannattavuudesta valmistuu myöhemmin, kertoo ylläpitoinsinööri Kaisa Komulainen. Tähän asti pääkaupungin lumet on viety kuorma-autoilla kaupungin rakentamispalvelun Staran ylläpitämille lumenkaatopaikoille ja osa suoraan mereen. Sulatusmenetelmän mahdollinen käyttöönotto vähentäisi rekkarallia ja siitä aiheutuvia ympäristö- ja muita haittoja. Sulatuskoneiden käyttöönotto vaatii kuitenkin valmistelua, sillä testinkin perusteella sulamisvettä tulee paljon ja nopeasti. Kyseeseen tulee joko viemäröinti tai avo-oja, johon vesi lasketaan, Komulainen sanoo. Päätös sulatuskoneiden hankinnasta tehdään aikaisintaan syksyllä, jolloin kokeilun tuloksia on ehditty puntaroida. Vaihtoehtoina voi olla joko lumensulatuksen osto kokonaispalveluna tai laitteiden hankinta kaupungille ja niiden operoinnin kilpailuttaminen Staran ja yksityisten kesken. Suomessa lumensulatuslaitteita ei ole käytössä, mutta Kanadassa ja USA:ssa niistä on pitkät kokemukset. Myös Pietarissa ja Moskovassa sulatusmenetelmä on käytössä. SOSIAALIALAN OSAAJAT REKISTERIIN Sosiaalihuollon ammattilaiset aiotaan koota samantyyppiseen rekisteriin, joka on käytössä terveydenhuollon ammattilaisilla. Ehdotus sisältyy hallituksen esitykseen sosiaalialan ammattihenkilölaiksi. Lakiesityksen mukaan Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntäisi oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin ammattia. Lisäksi virasto myöntäisi lähihoitajille sosiaalihuollon ammattihenkilön nimikesuojan. Valviran ylläpitämään rekisteriin kirjattaisiin näissä ammateissa toimivien nimi, syntymäaika ja reksiteröintinumero sekä tiedot mahdollisista ammattioikeuksien poistoista ja niiden rajoittamisesta. Näin sosiaalihuollon asiakas voisi varmistaa rekisteristä työntekijän pätevyyden. Rekisteri toimisi samaan tapaan kuin Terhikki eli terveydenhoidon ammattilaisten tietopalvelu, josta potilas voi tarkistaa esimerkiksi häntä hoitaneen lääkärin ja hoitajan ammattipätevyyden. Sosiaalialan ammattihenkilölain on tarkoitus tulla voimaan elokuussa Liitto oli suojaverkko Viime syksynä voimaan tullut sairausvakuutuslaki ja sen määräämät edut tulevat asteittain voimaan, ja laki korvaa, kuten tunnettua, erinäisiä sairaanhoitokuluja. Tämä on antanut Kansayhtiöissä mahdollisuuden edelleen kehittää KTV-vakuutuksen etuja. Yksityistapaturmavakuutuksella ei korvata sellaisia sairaanhoitokuluja, mitkä on korvattava jonkin lain nojalla. Näin kulkevat uusi sairausvakuutuslaki ja yksityistapaturmavakuutus (KTV-vakuutus) osittain toistensa alueella sairaanhoitokulujen kohdalla. Sairausvakuutuslaki ei siis vaikuta yksityistapaturmavakuutuksen kuolemantapaus- ja invaliditeettikorvaukseen tai ohimenevään työkyvyttömyys- eli päivärahakorvaukseen. KTV-vakuutuksen maksu - 8 markkaa vuodessa pysyy muuttumattomana. Yhteisessä neuvottelutilaisuudessa tammikuussa kajottiin KTV-vakuutustoiminnan tehostamiseen ammattiyhdistysväen keskuudessa. Päädyttiin siihen, että kunkin osaston kokouksessa valittaisiin vakinainen luottamushenkilö, jonka tehtäviin kuuluisi KTV-vakuutuksen käytännöllinen hoito ts. vakuutushakemusten jakaminen osastojen jäsenille ja täytettyjen hakemusten toimittaminen osastojen välityksellä edelleen liiton toimistoon. Monet niistä tehtävistä, jotka aikoinaan olivat ammattiyhdistysliikkeen harteilla, ovat vähitellen siirtyneet yhteiskunnan vastuulle. Jotkut eduista ovat taas menettäneet merkityksensä. Kuvaavaa on se, että 1930-luvulla käytiin vilkasta keskustelua jäsenten hautausavustuksen oikeasta määrästä. Koko etu poistettiin parikymmentä vuotta sitten, ja se korvattiin matkavakuutuksella luvulla olisi koko ajatus lomalla matkustamista tuntunut käsittämättömältä. Lomaa ei juuri ollut ja matkoja vielä vähemmän. Vanhasta ammattiliittojen tarjoamasta suojaverkosta on yhä jäljellä muita parempi työttömyysturva. Ajat ovat tosin menossa ankarampaan suuntaan, ja voi olla, että liittojen tarjoamille uusille suojaverkoille voi tulla vielä kysyntää. (RT) 18 motiivi

19 Joukkoliikenteelle paljon kiitosta Yli 80 prosenttia pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajista pitää bussikuljettajien ajotapaa miellyttävänä ja sujuvana. Lähes yhtä monen mielestä kuljettajat palvelevat asiakkaita ystävällisesti, mutta matkustamiseen ja reitteihin liittyvään neuvontaan tyytyväisten osuus on vain 67 prosenttia. Myös matkalipuntarkastajien toimintaa pitää lähes 85 prosenttia joukkoliikenteen matkustajista asiallisena ja kohteliaana. Tulokset perustuvat HSL:n vuotuiseen asiakastyytyväisyystutkimukseen, johon osallistui yli matkustajaa. Kokonaisuutena ottaen 85,2 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen. Tyytyväisten osuus laski hieman syksyn 2013 erinomaisesta tasosta. Parhaimmat arvosanat sai metroliikenne. Heikoimmin menestyi lähijunaliikenne, johon 82 prosenttia oli tyytyväisiä. Syynä oli lähijunien täsmällisyyden heikkeneminen syksyllä HSL on avannut asiakastyytyväisyystutkimuksen yksityiskohtaiset vastaukset. Avoin nettitietokanta https://hsl.louhin.com/asty/ Jo 146 kuntaa on muuttanut koulunkäyntiavustaja-nimikkeen joko koulunkäynninohjaajaksi tai koulunkäyntiohjaajaksi. Kuntia on kaikkiaan 317, joista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla. Latokartanon peruskoulu sai ensimmäisenä helsinkiläiskouluna kouluruokadiplomin. Koulun ravintolatoimikunta koostuu oppilaista, koulun henkilökunnasta ja JHL:läisisä osaajista. Kuvassa takana Luca Hammar ja ruokapalveluvastaaava Jesse Lindroos, keskellä Nadel Layne, kotitalousopettaja Riitta Aalto ja rehtori Satu Elo, edessä Noova Annala, Venla Ahola ja Palmian alue-esimies Jaana Bremer. Diplomin arvoista kouluruokaa Jo lähes 170 koululle on myönnetty kouluruokadiplomi. Diplomi on osoitus siitä, että kouluruokailussa toteutuvat sille asetetut ravitsemukselliset, kasvatukselliset ja ekologiset tavoitteet. Diplomin ansainneita kouluja löytyy Uudeltamaalta Lappiin, mutta helsinkiläiskouluista se on myönnetty vasta yhdelle, Latokartanon peruskoululle. Se suoritti diplomin helmikuussa. Latokartanon peruskoulun ruokapalveluista vastaa Helsingin kaupungin liikelaitos Palmian nelijäseninen tiimi ruokapalvelusvastaava Jesse Lindroosin johdolla. Idea diplomin hakemiseen tuli kotitalousopettaja Riitta Aallolta, ja koulun ravintolatoimikunta oli aktiivisesti mukana, Lindroos kertoo. AMMATTIUUTISET Diplomi ei vaatinut uuden opiskelua tai ruokapalveluiden tuunausta, sillä koulukeittiön valmistusprosessit, omavalvonta ja lajittelu olivat kunnossa. Myös ruokailuympäristön viihtyvyyteen, erityisruokavalioihin, ruokahävikkiin ja muihin arvioitaviin seikkoihin oli kiinnitetty jo aiemmin huomiota. Vain ruokailuun varattu aika ei kasvavien oppilasmäärien takia kaikilta osin täyttynyt, sanoo Lindroos. Diplomin tavoitteena on nostaa kouluruokailun arvostusta ja tasoa. Sen myöntää Ammattikeittiöosaajat ry. Jatkossa diplomi laajenee koskemaan myös päiväkoteja. Päiväkotiruokailun diplomimalli rakennetaan tänä vuonna ja otetaan käyttöön Pohjolakoti lyhyesti Oppia hoidosta On kulunut 100 vuotta Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan Pohjolakodin perustamisesta. Näissä merkeissä yhdistys on julkaissut kirjan Elämää etsimässä Pohjolakoti sata vuotta. Kirjan tositarinat perustuvat eri aikoina koulukodissa olleiden haastatteluihin. Kertomukset eivät jää Pohjolakodin seinien sisään, vaan kertovat taustaa ajasta ennen koulukotia ja sen jälkeen. Vanhimmat näistä kertomuksista ulottuvat kuitenkin vain puolen vuosisadan päähän. Pohjolan poikakoti perustettiin orpojen, laiminlyötyjen ja pahantapaisten poikien suojelukasvatuslaitokseksi. Alkuaan kuri oli ankaraa, työnteko rankkaa ja kasvatus tämän mukaista: yksiviivaista ja kovaa. Tämän vaiheen kuvaus kirjassa jää kuitenkin varsin vähään. Enemmän keskitytään nykyaikaisen Pohjolakodin esittelyyn, jolla ei muinaisen laitoksen kanssa ole juuri muuta yhteistä kuin sama kiinteistö. Laitoksen ja siellä tehtävän työn luonne ovat nykyään niin toiset. Kirjan vaikuttavuus perustuu pitkälti korkeatasoisiin uusiin kuviin. Vanhaa aineistoa ei juuri mukaan ole otettu, ja myös tilastot miltei loistavat poissaolollaan. Kiinnostavaa olisikin ollut syvällisempi vertailu vanhojen ja nykyisten kasvatustapojen välillä. Muutamat äskettäin tehdyt haastattelut eivät valitettavasti kerro paljonkaan sadan vuoden aikana tapahtuneesta tai koulukotien muutoksesta. (RT) Eva-Liisa Nikula: Elämää etsimässä Pohjolakoti 100 vuotta. Nuorten Ystävät ry s. Uudistuva mielenterveystyö -teos pyrkii opastamaan alaan ymmärrettävästi. Oppikirja kuvaa mielenterveyshoitotyön auttamismenetelmiä, ja samalla potilaiden ja asiakkaiden omat voimavarat halutaan osaksi hoitoa ja kuntoutusta. Kirja lähtee siitä, että mielenterveys on yhä keskeisempi osa ihmisen hyvinvointia ja toimintakyvyn ylläpitoa. Korjaavan mielenterveystyön rinnalle tärkeäksi on noussut mielenterveyden edistäminen ja sen ylläpitäminen. Jokainenhan on itse myös oman mielenterveytensä työntekijä. Kansalaisten itsehoitotaidot ja osallistuminen itseään koskeviin päätöksiin ovat mielenterveystyötä. Itsehoitoon liittyvät kysymykset esitetään kirjassa arkisesti. Ne nivoutuvat sekä varsinaiseen mielenterveystyöhön että tukeen kriiseissä ja vaikeuksissa. Teos sisältää myös hoitajan ja auttajan ammattieettistä pohdintaa, koska vanha potilas-hoitajasuhde ei enää välttämättä pitkälle kanna. Kirja on tarkoitettu lähinnä hoito- ja sosiaalityön opiskelijoille. Jo ammatissa toimiville ja muille mielenterveystietoa tarvitseville se tarjoaa ajankohtaista tietoa. (RT) Heli Hätönen, Marjo Kurki, Tuulevi Larri, Maria Vuorilehto: Uudistuva mielenterveystyö. Edita s. motiivi 19

20 TYÖSSÄ VIRTAA YÖTÄ PÄIVÄÄ Kun metroliikenteessä joskus tökkii, se tietää sähköä ja säpinää sähköasentaja Noora Ryhäselle. Ryhäsen ja hänen työtovereidensa tehtävänä on varmistaa katkeamaton sähkönsyöttö metroradalle ja että kaikki on niin kuin olla pitää. SAIJA HEINONEN KUVAT SAMI PERTTILÄ 20 motiivi

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot