AMMATILLISEN KÄYTÄNNÖN TOISTAJASTA MONIPUOLISEKSI ALUEKEHITTÄJÄKSI? Ammattikorkeakoulu-uudistus ja opettajan työn muutos vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLISEN KÄYTÄNNÖN TOISTAJASTA MONIPUOLISEKSI ALUEKEHITTÄJÄKSI? Ammattikorkeakoulu-uudistus ja opettajan työn muutos vuosina 1992-2010"

Transkriptio

1 S U U N Y L I O P JOENSUUN YLIOPISTON KASVATUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA J O E N I S T O UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS IN EDUCATION N:o 100 Pekka Auvinen AMMATILLISEN KÄYTÄNNÖN TOISTAJASTA MONIPUOLISEKSI ALUEKEHITTÄJÄKSI? Ammattikorkeakoulu-uudistus ja opettajan työn muutos vuosina Esitetään Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Educa-rakennuksen salissa P1, Tulliportinkatu 1, perjantaina , klo 12. Vastaväittäjä: professori Kauko Hämäläinen, Helsingin yliopisto Kustos: professori Päivi Atjonen

2 ii Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Education Julkaisutoimikunta Editorial Staff Chair Prof., PhD Marja-Liisa Julkunen Editor Senior Assistant Päivi Harinen Members Professor Eija Kärnä-Lin Professor Pertti Väisänen Secretary BBA Mari Eerikäinen Vaihdot Exchanges Myynti Sales Joensuun yliopiston kirjasto / Vaihdot PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Exchanges P.O. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Sales of publications P.O. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax ISSN ISBN Joensuun yliopistopaino Joensuu 2004

3 Pekka Auvinen AMMATILLISEN KÄYTÄNNÖN TOISTAJASTA MONIPUOLISEKSI ALUEKEHITTÄJÄKSI? Ammattikorkeakoulu-uudistus ja opettajan työn muutos vuosina Joensuu s. ja 9 s. liitteitä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 100. ISSN ISBN Avainsanat: ammattikorkeakoulut, opettajan osaamisvaatimukset, ammatillinen opettajankoulutus, korkeakoulutus, organisaatiouudistus iii Tiivistelmä Suomen ammatillisen koulutuksen rakenteet uudistettiin 1990-luvulla perustamalla alueelliset ammattikorkeakoulut yliopistojen rinnalle maamme korkeakoulujärjestelmän toiseksi osaksi. Ammattikorkeakoulujen opettajat muodostavat merkittävän osan maamme opettajakunnasta. Vuoden 2003 lopussa ammattikorkeakouluissa toimi kaikkiaan 5921 päätoimista opettajaa, joista 950 oli yliopettajia, 3425 lehtoreita ja 1545 päätoimisia tuntiopettajia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, tulkita ja ymmärtää luvun alussa käynnistyneen koulutusuudistuksen vaikutuksia ammattikorkeakoulujen ja erityisesti opettajien osaamisvaatimuksiin sekä ennakoida niiden muutoksia vuoteen 2010 ulottuvalla ajanjaksolla. Tutkimustyötäni ohjasi neljä tutkimusongelmaa, jotka liittyivät ammattikorkeakoulun toiminnassa tapahtuneiden muutosten kuvaamiseen sekä ammattikorkeakoulun opettajan osaamisvaatimusten muutoksen näkyväksi tekemiseen. Opettajan työhön liittyviä osaamisvaatimuksia tarkastelin sisällöllisen osaamisen, menetelmällisen hallinnan sekä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten muutoksen kannalta. Tutkimuksen ensisijaisena aineistona olivat kevättalvella 2002 suoritetut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (n=8) ja Savonia-ammattikorkeakoulun (n=8) eri alojen yliopettajien, lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien teemahaastattelut. Täydentävänä aineistona olivat ammattikorkeakoulujen hallinnon (n=10) ja työelämän edustajien (n=7) haastattelut. Valitsin lähestymistavaksi teoriasidonnaisen (abduktiivisen) päättelyn, koska tutki-

4 iv musprosessini rakentui teoriaan perehtymisen ja aineistolähtöisen tiedon täydentäessä toisiaan. Tulkinnassani en sitoutunut mihinkään tiettyyn teoriataustaan, vaan tutkimuksen eri osissa yhdistin tarkasteluni kuhunkin aihealueeseen parhaiten liittyvään teoriaan. Haastateltavien näkemysten mukaan 2000-luvun alun ammattikorkeakoulu oli selvästi erilainen työ- ja toimintaympäristö kuin ammatillinen oppilaitos 1990-luvun alussa. Tärkeimpiä muutoksia olivat olleet koulutusjärjestelmän rakenteellinen uudistaminen, ammattikorkeakoulujen tehtäväkentän laajeneminen, oppilaitoksen avautuminen, keskushallinnon suoran ohjauksen väheneminen sekä ammattikorkeakoulun itsenäisen suunnitteluja kehittämisvastuun korostuminen. Korkeakoulujen voimakkaasti kasvaneiden sisäänottomäärien ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena opiskelijoiden tarpeet ja vaatimukset olivat monipuolistuneet. Samoin opiskelijaryhmien epäyhtenäisyys oli lisääntynyt. Monet kokivat muutosvaatimusten olleen kohtuuttoman suuria suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Kokonaisuudessa pisimmälle oli edetty koulutuksen rakenteellisessa uudistamisessa. Toimintakulttuurin ja käytännön toiminnan muutoksen eteneminen vaihteli voimakkaasti tutkimuksen kohteena olleiden ammattikorkeakoulujen eri osissa. Opettajan työkuva on monipuolistunut ja laajentunut perinteisen opetustyön ulkopuolelle. Oman ammattialan sisällöllisen yleisosaamisen merkitys on korostunut, mutta erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnassa tarvitaan myös syvällistä erikoisosaamista. Ammatillisen käytännön toistamisen lisäksi opettajan odotetaan kykenevän myös uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen. Ammattikorkeakoulujen kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti opettajien menetelmällisiin osaamisvaatimuksiin. Uusia haasteita ovat asettaneet pedagogisten ratkaisujen muuttuminen, nopea tietotekninen kehitys, vaatimus työelämäyhteyksien vahvistamiseen, kasvanut projektitoiminta, suunnittelu- ja kehittämistehtävät, kansainvälistyminen sekä kirjallisen viestinnän painottuminen puheviestinnän kustannuksella. Henkilökohtaisten ominaisuuksien kohdalla opettajalta vaaditaan entistä enemmän sisäistä yrittäjyyttä, kykyä oman työnsä arviointiin ja osaamisensa kehittämiseen, monipuolisia vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toisten yksilölliseen kohtaamiseen. Uudet haasteet ovat muuttaneet opettajan työn aiempaa vaativammaksi, mutta samalla myös entistä mielenkiintoisemmaksi. Monet opettajat olivat kokeneet myös riittämättömyyden tunteita ja koko heidän ammatillisen opettajan identiteettinsä oli joutunut kyseenalaiseksi. Vuoteen 2010 ulottuva ajanjakso on suhteellisen lyhyt ja näyttää ilmeiseltä, että kaikkien opettajien työnkuvat eivät tule tänä aikana mullistavasti

5 muuttumaan. Monet jo nähtävissä olevat kehityssuunnat tulevat jatkumaan opettajan työssä, mutta on selvää, että kuluvalla vuosikymmenellä tulee tapahtumaan myös yllättäviä muutoksia. Selkeitä kehityssuuntia ovat kilpailun kiristyminen koulutusmarkkinoilla, ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistuminen, verkko-opetuksen lisääntyminen, yhteistyön merkityksen korostuminen ja monikulttuurisuuden vahvistuminen. Yliopettajien osuus opettajakunnasta kasvaa ja yhä useamman opettajan työssä tutkimuksella, työelämän kehittämistehtävillä ja yhteiskunnallisella vaikuttamisella on merkittävä osuus. Näyttää todennäköiseltä, että opettajien työkuvat erilaistuvat entistä selkeämmin. Suurten eläkepoistumien ja opettajasukupolven vaihtumisen takia lähivuosien ratkaisuilla tulee olemaan suuri merkitys pitkälle tulevaisuuteen. Käsillä oleva tutkimus antaa perusteita uusien opettajien rekrytointiin sekä tuo uutta tietoa opettajankouluttajille ja opettajaksi opiskeleville siitä, mihin suuntaan opettajankoulutusta ja opettajien osaamista tulisi kehittää. Opettajien pedagogisen peruskoulutuksen lisäksi tutkimus antaa perusteita myös opettajien täydennyskoulutukselle ja ammatilliselle uudistumiselle sekä niiden entistä vahvemmalle liittämiselle koko työyhteisön toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen. Yksittäiset opettajat voivat tämän tutkimuksen tulosten avulla hahmottaa ammattikorkeakoulujen muutosta ja tulevaisuuden kehityssuuntia sekä erityisesti omaa opettajuuttaan, omia vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan opettajina. v

6 vi Pekka Auvinen FROM REPEATING PROFESSIONAL PRACTISE TO VERSATILE REGIONAL DEVELOPMENT? Polytechnic reform and polytechnic teachers changing tasks Joensuu pp. and 9 appendix pages. University of Joensuu. Publications in Education No ISSN ISBN Keywords: polytechnics, qualifications for teachers, vocational teacher training, higher education, organisational reform Abstract The structures of the Finnish professional education were renewed in the 1990s by setting up regional polytechnics acting as the other part of our system of higher education in Finland alongside with universities. Teachers of the polytechnics form a significant part of all teachers in Finland. At the end of the year 2003, altogether 5921 full-time teachers, consisting of 950 principal lecturers, 3425 senior lecturers and 1545 full-time lecturers, were employed by polytechnics. The purpose of this research was to clarify, interpret and understand the effects of the educational reform initiating in the beginning of the 1990s to the qualifications for polytechnics and especially for teachers, and to predict the changes in them taking place by the year The research was guided by four research problems relating to describing the changes in the activity of the polytechnic and to making the changes in the qualifications for polytechnic teachers more visible. The qualifications attached to the work of teachers were contemplated from the point of view of the changes in the qualifications relating to substance knowledge, methodological competence and personal characteristics. The primary data for the research consisted of theme interviews of principal lecturers, senior lecturers and full-time lecturers of different fields in North Karelia Polytechnic (n=8) and Savonia Polytechnic (n=8) made in the late winter of The secondary data consisted of interviews of the polytechnic administration (n=10) and representatives of the working life (n=7). The

7 approach for the research was theory-based (abductive) deduction, since the research process was based on getting acquainted with the theory alongside with collecting the data. In the interpretation of the data, no particular theoretical framework was undertaken, but the theory relating best to the theme concerned was applied in the different parts of the research. According to the views of the interviewees, a polytechnic in the beginning of the 2000s forms a clearly different working and operational environment than the vocational institute in the beginning of the 1990s. The most important changes had been the structural reformation of the education system, expansion of the functions of the polytechnic, opening of the institution, reduction of the direct counselling by the central administration, and emphasising the independent planning- and development responsibility of the polytechnic. As a consequence of the strongly increased intake of students in institutions of higher education and due to social changes the needs and requirements of students have diversified. Additionally, the heterogeneity of student groups has increased. Many interviewees had experienced the requirements for change excessively high in relation to the resources available. The structural reformation of education was the change that was the furthest of all. The progress of the changes in the organisational culture and in practise varied largely between the different parts of the polytechnics researched. The job description of a teacher has diversified and expanded outside traditional teaching work. The meaning of substance knowledge of the own professional field of the teacher has been emphasised, but also profound special knowledge is required especially in research and development. In addition to repeating professional practises, a teacher is also expected to produce new information and know-how. The changes in the polytechnics during the first ten years of activity have affected the methodological qualifications for teachers in particular. New challenges have been set by the changes in pedagogical solutions, fast development of information technology, requirements for reinforcing connections with the working life, increased amount of projects, planning- and development duties, internationalisation, and emphasising literal communication at the expense of oral communication. When it comes to personal characteristics, a teacher is required to have more inner entrepreneurship, ability to assess his or her own work and to develop know-how, versatile communication skills, and ability to meet other people as individuals. The new challenges have caused the work of a teacher become more demanding, but at the same time more interesting. Many teachers had also experienced feelings of inadequacy, and their whole professional teacher identity had been questioned. vii

8 viii Many of the already existing trends of development will continue to apply in the work of a teacher, but the occurrence of surprising changes in the ongoing decade is also evident. Clear trends of development include stepping up of competition in education, intensification of research and development in polytechnics, increased amount of virtual teaching, emphasising the meaning of co-operation, and strengthening of multiculturalism. The amount of principal lecturers among teachers will increase and research, development tasks in the working life and social influencing will form a significant part of the jobs of an ever-increasing amount of teachers. It seems probable, that job descriptions of teachers will differentiate even more distinctly than before. The period of time until year 2010 is relatively short and it seems obvious that job descriptions of all teachers will not change drastically during this time. Due to numerous retirements and the change in the teacher generation, the solutions made in the next few years will have a great influence on the future. This research gives foundation for recruiting new teachers and gives new information for teacher trainers and trainees on the guidelines of development in teacher training and in teacher know-how. In addition to the pedagogical basic education of teachers, this research gives bases also for further education and professional regeneration of teachers, and for attaching them more firmly to the development of the ways of action and know-how in the whole work community. Through the results of this research, individual teachers can perceive the changes and future trends of development in the polytechnics and especially their own teacher identity, their own strengths and their needs for development as teachers.

9 Esipuhe ix Väitöskirjan tekeminen on ollut mielenkiintoinen matka ammattikorkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen opettajan työn ja myös oman opettajuuteni tarkasteluun. Ensimmäisen kerran muistan innostuneeni ammatillisen opettajan työstä yöpyessäni kesällä 1980 metsänhoitajaopintoihin kuuluneen ennakkoharjoittelujakson aikana yhdellä silloisista metsäopistoista, ja suurin osa tähänastisesta työkokemuksestani onkin liittynyt metsätalousinsinöörien kouluttamiseen. Viimeisten neljän vuoden aikana olen voinut paneutua ammattikorkeakoulun pedagogiseen kehittämiseen. Uudessa tehtävässä aloitettuani huomasin, että oma osaamiseni vaati uudistamista ja ajantasaistamista. Ajattelin kasvatustieteen jatko-opintojen vastaavan parhaiten tarpeitani, ja nyt väitöskirjatyön lopun häämöttäessä tunnen saaneeni enemmän kuin osasin odottaa. Haastateltavieni näkemysten ja kirjallisuuden vuoropuhelun seurauksena olen joutunut kyseenalaistamaan ja muuttamaan omia käsityksiäni. Työhön on sisältynyt paljon uuden etsimisen ja asioiden jäsentämisen tuskaa, mutta vastaavasti olen usein kokenut myös innostavia ymmärryksen syntymisen hetkiä. Tutkijana olen mielestäni toiminut toisten näkemyksiä, kokemuksia ja tutkimustuloksia yhteen sovittavana tulkkina. Oman ymmärrykseni lisääntyminen on tuonut näkyviin kasvavan määrän asioita, jotka luulin hallitsevani, mutta joiden todellisesta luonteesta minulla onkin vain kalpea aavistus. Väitöskirjatyöni yhteydessä olen saanut tutustua moniin mielenkiintoisiin henkilöihin ja oppinut paremmin ymmärtämään ennestään tuntemiani ihmisiä. Ilman teiltä kaikilta saamaani oppia, kannustusta, palautetta ja tukea tämä kirja ei olisi nyt menossa painoon. Ensimmäisenä haluan lämpimästi kiittää jatko-opintojeni ohjaajaa professori Päivi Atjosta, jonka tapa tukea työskentelyäni on sopinut minulle hyvin. Napakalla ja kannustavalla otteella hän loi tavoitteellisuutta ja ryhtiä työskentelyyni. Hänen nopea ja huolellinen paneutumisensa käsikirjoitukseni eri vaiheisiin piti huolen siitä, ettei työstämisprosessi päässyt missään vaiheessa väljähtymään. Käsikirjoitukseni esitarkastajille, vastaväittäjälleni professori Kauko Hämäläiselle ja rehtori, dosentti Pentti Rauhalalle, esitän kunnioittavat kiitokseni huolellisesta paneutumisesta käsikirjoitukseeni sekä oleelliseen keskittyvästä, eteenpäin kannustavasta ja pikaisesti tulleesta palautteesta. Erityisen merkittävä ryhmä tutkimuksen onnistumisen kannalta olivat teemahaastatteluihin osallistuneet henkilöt, joiden monipuolinen asiantuntemus ja avoimuus haastattelutilanteissa oli tutkimuksen onnistumisen perusedellytys. Parhaat kiitokset teille kaikille.

10 x Tutkimukseni tulosten mukaan ammattikorkeakouluissa tuetaan aktiivisesti henkilöstön jatkokouluttautumista. Tämän olen saanut erittäin selvästi kokea myös omassa väitöskirjatyössäni. Esimieheni rehtori Pentti Maljojoki on aktiivisesti kannustanut minua jatko-opintojen pariin, hienovaraisesti ohjannut tutkimuksellisia valintojani ja virkavapausjärjestelyillä mahdollistanut kokopäiväisen paneutumisen tutkimustyöhön. Monesti olen koetellut ajatuksiani myös muiden työtovereideni kanssa. Opiskelijaohjauksen lehtorit Päivi Putkuri ja Heli Rinnekallio ovat auttaneet minua ymmärtäneet opettajien ohjauksellisen roolin luonnetta ja mielipiteillään auttaneet minua käytännön ratkaisuissa. Toimistosihteerit Merja Kortelainen, Pia Hakulinen ja Ulla Kallio ovat hoitaneet monia käytännön asioita ja suhtautuneet ymmärtäväisesti hajamielisyyteeni. Vararehtori Raimo Saarelaisen syvällinen ymmärrys tutkimuksen aihealueesta ja isällinen kannustus ovat tukeneet työskentelyäni. Kehittämisjohtaja Lasse Neuvonen on omalla esimerkillään näyttänyt, miten ammattikorkeakoulu voi käytännössä vastata alueellisen kehittämistyön haasteisiin. Pedagogiset pohdiskelut talousjohtaja Eero Elsisen kanssa ovat monesti selkiyttäneet ajatuksiani. Tietohallintopäällikkö Olavi Pesosen harvinainen kyky toisten kohtaamiseen on opettanut minulle paljon. Sydämelliset kiitokset teille kaikille. Joensuun yliopisto on tarjonnut erinomaiset puitteet väitöskirjatyöhöni. Ilman yliopiston päätöksellä myönnettyä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahaa kokopäiväinen paneutuminen tutkimustyöhön ei olisi ollut mahdollista. Lämpimät kiitokset luottamuksesta rehtori Perttu Vartiaiselle ja hallintojohtaja Petri Lintuselle. Parhaat kiitokset myös kasvatustieteiden tiedekunnalle väitöskirjan viimeistelyyn myönnetystä tutkija-apurahasta ja tutkijahuoneiden järjestämisestä virkavapausjaksojen ajaksi. Erityismaininnan ansaitsevat amanuenssi Arja Sallinen ja osastosihteeri Mari Eerikäinen, jotka ovat hyvällä palveluasenteella pitäneet huolta jatko-opintoihin liittyvistä käytännön asioista. Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kirjastojen henkilöstö on auttanut minua esimerkillisellä tavalla tiedonhankintatarpeissani. Joensuun yliopiston jatko-opiskelijayhteisössä käydyistä keskusteluista ja saamastani palautteesta haluan kiittää kaikkia opiskelutovereitani. Tampereen yliopiston ongelmaperustaisen oppimisen PD-opinnot ovat mainiosti tukeneet väitöskirjatyötäni. Tutoriaalikeskustelut ja omien ajatusten kyseenalaistaminen pääasiassa eri ammattikorkeakoulujen opettajista koostuvan opettajajoukon kanssa parin viime vuoden aikana ovat merkittävällä tavalla auttaneet minua jäsentämään tietorakenteitani. KT Sari Poikelan ja professori Esa Poikelan oppimisen ytimiä selkiyttävät luennot, harjoitukset ja oppimistehtävät ovat selkiyttäneet työskentelyäni. Tässä yhteydessä haluan lau-

11 sua erityiskiitoksen pitkäaikaiselle työtoverilleni MMM Jarmo Mäkelälle, joka aikanaan innosti minua hakemaan PD-opintoihin, ja jonka kanssa olemme käyneet monet syvälliset keskustelut ammattikorkeakoulujen toiminnasta, opettajuudesta ja oppimisesta. Professori Jouni Viirillä on ollut suuri vaikutus väitöskirjatyöni kannalta. Vuosien työtoveruus ammattikorkeakoulussa ja viime vuosien tutkijatoveruus ovat merkinneet minulle paljon. Emeritus professori Kari Tuunaisen pitkän työuran myötä kertynyt kokemus ja näkemys ovat auttaneet monissa käytännön ratkaisuissa. KM Kirsti Saaren ja KT Seppo Saaren vetämillä kristillisen kasvatuksen kursseilla on ollut oma tärkeä merkityksensä väitöskirjatyössäni. Yhteistyö YTM Sirpa Catalanon kanssa ammatillisen opettajankoulutuksen tarpeita käsitelleen selvitystyön yhteydessä johdatti minut käytännöllisellä tavalla laadullisen tutkimuksen maailmaan. Sirpa Catalanoa kiitän myös osallistumisesta tutkimusaineiston keruuseen ja haastattelutallenteiden litteroinnista. FM Tuija Kuusistoa ja vaimoani Päivi Auvista kiitän tutkimusraporttini kieliasun tarkistamisesta, FM Laura Mäkitaloa tiivistelmän käännöstyöstä sekä FM Tarja Makkosta väitöskirjan taitosta. Oman opettajuuteni kehittymisen kannalta opettajankouluttajani yliopettaja Kari Kekkosen esimerkillä on ollut suuri merkitys. Vuosia säilynyt yhteys hänen kanssaan on tukenut ammatillista kasvuani ja rohkaissut minua eteenpäin elämässä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun metsä- ja puutalousalan työ- ja opiskelijayhteisö oli hyvähenkinen ja kannustava kasvuympäristö nuorelle opettajalle. Viime vuosien aikana myös muiden alojen opettajat ja ohjaamani opettajaopiskelijat ovat muokanneet käsitystäni ammattikorkeakoulun opettajan työstä. Olen kiitollinen teistä ja kaikesta teiltä oppimastani. Näen väitöskirjatyöni paremminkin koko elämän ajan jatkuneen oppimisprosessini tiivistymänä, kuin muutaman vuoden kestäneenä erillisenä opiskelujaksona. Jo edesmenneeltä isältäni Samulilta ja äidiltäni Marjatalta sain hyvän perustan elämääni. Tätä kirjoittaessani kiitollisuus, mutta samalla myös voimakas ikävän tunne valtaa taas mieleni. Kunpa voisitte olla jakamassa väitöskirjatyöni loppuvaiheet kanssani. Sisarellani Leenalla ja hänen perheellään sekä veljilläni Mikolla ja Antilla on aina ollut tärkeä merkitys elämässäni. Suuri kiitos myötäelämisestä ja tuestanne myös tässä prosessissa. Vaimoni vanhempien Rauha ja Tauno Keinäsen henkinen ja käytännöllinen tuki on ollut korvaamatonta. Olette olleet kuin äiti ja isä minulle. Lämpimät kiitokset vaimoni siskolle Pirjo Keinäselle, jonka aloitteesta tulin hakeutuneeksi em. kristillisen kasvatuksen kursseille, ja joka on monin tavoin tukenut minun ja koko perheemme hyvinvointia. Myös monet muut sukulaiset ja ystävät ovat kukin omalla tavallaan kannustaneet minua tutki- xi

12 xii mustyössäni. Luulen, että jokaiselta teiltä saamani vaikutteet näkyvät jollakin lailla tässä kirjassa. Enemmän kuin koskaan aikaisemmin olen väitöskirjatyöni kuluessa oppinut arvostamaan vaimoani Päiviä, ja hänen kykyään toisten aitoon kohtaamiseen. Sinulla on harvinainen lahja jakaa elämän iloja ja suruja toisen kanssa. Päivittäiset keskustelut kanssasi ovat olleet minulle korvaamattoman tärkeitä ymmärryksen rakentumisen, uskon vahvistumisen ja eteenpäin kannustuksen paikkoja. Poikiemme Markuksen, Tommin ja Tapion elämänhalu ja nuoruuden into on kannustanut myös minua uuden oppimisessa. Selvitellessäni kasvatustieteellisiä teorioita Päivi on usein joutunut yksin ottamaan vastuun poikiemme kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Kiitos pitkämielisyydestänne ja rakkaudestanne Päivi ja pojat. Omistan väitöskirjani teille. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Luojallemme, jonka antamia lahjoja ovat kaikki tietomme, taitomme ja koko elämämme. Joensuussa Pekka Auvinen

13 Sisältö xiii Tiivistelmä... iii Abstract... vi Esipuhe... ix 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun opettajan työn muutos tutkimuskohteena Tutkimustehtäväni suhteessa aiempaan tutkimustietoon Opettajan työn muutoksen tutkimus jatkona ammatillisen opettajankoulutuksen tarvekartoitukselle OPETTAJANA MUUTTUVASSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Ammatillisen koulutuksen muutosprosessi 1990-luvulla Järjestelmäkeskeisestä tuloskeskeiseen koulutuspolitiikkaan Ammattikorkeakoulujen kehitysvaiheista Euroopassa Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentaminen Ammattikorkeakoulu-uudistus koulutuksen muutosprosessina Opettajan työhön liittyvät osaamisvaatimukset Työelämän osaamisvaatimukset Oppimiskäsitysten muutos Ammattikorkeakoulun opiskelijat oppijoina Opettajien osaamisvaatimukset ja niiden muutos Ammattikorkeakoulun opettajien osaamisvaatimusten tarkastelun viitekehys Ammattikorkeakoulujen opettajat Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat MENETELMÄLLISET RATKAISUT JA TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS Tutkimuskysymyksistä teemahaastattelurunkoihin Tutkimuksen kohdejoukko Opettajien valinta Ammattikorkeakoulun hallinnon edustajien valinta Työelämän edustajien valinta... 91

14 xiv 3.3 Teemahaastatteluihin perustuva laadullinen tapaustutkimus Toteutusaikataulu Aineiston analyysi ja tutkimusraportin laadinta AMMATILLISESTA OPPILAITOKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUKSI Ammatillisen koulutuksen muuttuvat rakenteet Ammattikorkeakoulun uudet tehtävät Koulutustehtävä uusien haasteiden puristuksessa Omaleimainen tutkimus- ja kehittämistehtävä selkiytymässä Projektitoiminta kehittämistehtävien perustana Aluekehitystehtävä: strategioista konkreettiseen yhdessä tekemiseen Keskusohjauksesta korkeakouluautonomiaan Ammattikorkeakoulujen toimintakulttuurin muutos Toiminnan suunnittelu ja opetussuunnitelmatyö uusina haasteina Opiskelijoiden muuttuvat tarpeet Ammattikorkeakoulun avautuminen ja uudet kumppanuudet Tuotantolaitoksista asiakkuuslähtöisiksi palveluorganisaatioiksi Työelämäyhteyksien tiivistyminen Ammattikorkeakoulu yrittäjyyden edistäjänä Monialaisen yhteistyön mahdollisuudet ja vaikeudet Kansainvälisen yhteistyön rakentaminen Muutosvaatimusten ja resurssien ristiriita Taloudellisten resurssien pieneneminen Opettajien työmäärän lisääntyminen Ammattikorkeakoulun palvelujen laatu AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA MONIPUOLISENA ASIANTUNTIJANA Ammattikorkeakoulun opettajan työn yleiset muutokset Yhteenveto työtehtävien muutoksesta ammattikorkeakoulu-uudistuksen seurauksena Viiveellisesti uudistuvat työehtosopimukset Yliopettajien rooli selkiytymässä

15 5.2 Ammattikorkeakoulun opettajan työn sisällölliset vaatimukset Laaja-alaista yleisosaamista vai syvällistä erikoisosaamista? Teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa Oppimisympäristöjen uudistaminen Opettajien työelämäyhteydet ja työelämäkokemus Ammatillinen uudistuminen ja uuden tiedon luominen Ammattikorkeakoulun opettajan työn menetelmälliset vaatimukset Opettaja ammattikorkeakoulupedagogiikan rakentajana ja toteuttajana Tiedonjakajasta oppimisen ohjaajaksi Muuttuvat, kansainvälistyvät ja teknistyvät viestintätaidot Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen opettajien yhteistyönä Työelämän kehittämistehtävissä tarvittavat valmiudet Ammattikorkeakoulun opettajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset Opettajan persoonan merkitys Opettaja ihmissuhdeammattilaisena Opettaja kasvattajana Opettaja sisäisenä yrittäjänä AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA VUONNA Toimintaympäristön ennakoitu muutos ja opettajan työn uudet vaatimukset Ammattikorkeakoulujen toimintaympäristön ennakoituja muutoksia Kilpailun kiristyminen koulutusmarkkinoilla Ammattikorkeakoulun kolmen päätehtävän integraatio Yhteistyön merkitys korostuu Verkko-opetus opettajien perustaidoksi Opettajien ikääntyminen ja sukupolven vaihdos Tavoitteena Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalue vuonna Ammatillinen opettajankoulutus tulevaisuuden tekijänä Opettajankoulutuksen määrällinen tarve kasvaa Opettajankoulutuksen toteutustapojen merkitys opettajuuden rakentumisessa xv

16 xvi 7 YHTEENVETO AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJAN OSAAMISVAATIMUSTEN MUUTOKSESTA Ammattikorkeakoulu opettajan muuttuvana työympäristönä Opettajan sisällöllisten osaamisvaatimusten muutos Opettajan menetelmällisten osaamisvaatimusten muutos Opettajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten muutos Ammattikorkeakoulun opettaja vuonna Opettajien, hallinnon ja työelämän edustajien erilaiset näkökulmat Opettajan työn ydin suhteessa alan uusimpiin kotimaisiin väitöskirjoihin TUTKIMUKSEN ARVIOINTI Luotettavuustarkasteluja Tutkimuksen merkitys ja jatkotutkimusaiheita LÄHTEET LIITTEET

17 xvii

18 Jos olisin opettaja, niin varmasti vastaisin, että työrauha on mennyt. Työrauhalla tarkoitan sitä, että ennen pystyi tulemaan koululle, pitämään tunnit, vetämään oven kiinni ja olemaan ikään kuin kuningas ja kaikkitietävä siellä omassa pienessä yhteisössä, ja kun tunnit loppui niin panemaan oven kiinni ja lähtemään kotiin ja valmistelemaan seuraavat tunnit ja korjaamaan kokeet ja siinä kaikki. Tämä johtuu siitä, että se perustehtävä oli ja kun sen teki, niin se riitti ja se oli sitä aikaa silloin, kun oppilaitos ei ollut mukana esimerkiksi tällaisessa alueellisessa kehitystyössä ja muussa vastaavassa. Mutta nythän on kaikkea muuta. Ja sieltä tavallaanhan ne tulee ne tarpeet, sellaisessa avoimessa kulttuurissa. Asiat muuttuvat paljon nopeammin ja joutuu koko ajan miettimään ja kehittämään, kun haluaa pysyä ajan tasalla olevana opettajana. Ammattikorkeakoulun hallinnon edustajan haastattelussa esittämä kuvaus opettajan työn muutoksista.

19 1 1 Johdanto Opettajan työhön on kohdistunut erityisen suuria muutostoiveita ja -vaatimuksia viime vuosikymmenen aikana koulutusjärjestelmien uudistumisen, kansainvälisen kilpailun kiristymisen sekä nopeiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten takia. Muutosvaatimuksia ovat esittäneet mm. poliitikot, opetushallinnon edustajat, työelämän edustajat, kansalaiset ja opiskelijat (Hargreaves 1999, 3 5). Suomessa uudistusvaatimukset ovat kohdistuneet erityisen voimakkaasti ammattikorkeakoulun opettajiin, joilla on ollut keskeinen rooli uuden korkeakoulujärjestelmän rakentamisessa. Tämän johdantoluvun tarkoituksena on antaa yleinen orientaatio tutkimuksen aihepiiriin eli opettajan työhön ja siihen liittyvien osaamisvaatimusten muutokseen ammattikorkeakoulussa. Esittelen lyhyesti aihealuetta käsitteleviä tutkimuksia ja perustelen oman tutkimustehtäväni valinnan suhteessa aiempaan tutkimustietoon ja omiin kiinnostuksen kohteisiini. Tässä luvussa selvitän myös, miten tämä tutkimus liittyy itäisen Suomen ammatillisen opettajankoulutuksen tarvekartoitukseen (Auvinen & Catalano 2002), jonka tuloksia käsittelen tarkemmin pääluvussa Ammattikorkeakoulun opettajan työn muutos tutkimuskohteena Suomen ammatillisen koulutuksen rakenteet uudistettiin 1990-luvulla. Uudistuksen taustalla olivat Raivolan, Kekkosen, Tulkin ja Lyytisen (2001) mukaan keskiasteen koulutusjärjestelmän toimintahäiriöt, elinkeino- ja ammattirakenteen muutos sekä uudet käsitykset oppimisesta ja tiedosta. Uudistus toteutettiin perustamalla alueelliset ammattikorkeakoulut ja kokoamalla myös ammatillinen peruskoulutus alueellisiksi monialaisiksi konserneiksi. Uudistuksen tavoitteet voidaan tiivistää viiteen keskeiseen teemaan, jotka ovat 1) koulutuksen tason nostaminen, 2) opetushallinnon hajauttaminen ja oppilaitoksen autonomian lisääminen, 3) opetussuunnitelmauudistus, 4) erillisten oppilaitosten kokoaminen alueellisiksi ja monialaisiksi ammattikorkeakouluiksi ja 5) työelämäyhteyksien vahvistaminen ja koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen. (emt ) Ammattikorkeakoulut muodostettiin kokoamalla yhteen eri alojen ammatillisten oppilaitosten toimintoja. Ammattikorkeakoulu-uudistus käynnistettiin 1990-luvun alussa kokeilu- ja kehittämisvaiheella. (Numminen & Lam-

20 2 pinen & Mykkänen & Blom 2001, ) Viimeiset kokeiluvaiheen väliaikaiset ammattikorkeakoulut saivat vakinaistamispäätöksen kesällä 2000 ja tällä hetkellä ammattikorkeakouluverkosto koostuu 29 ammattikorkeakoulusta. Pääosa ammattikorkeakoulujen henkilöstöstä siirtyi tehtäviinsä entisten ammatillisten oppilaitosten palveluksesta. Tällainen ratkaisu mahdollisti toiminnan nopean käynnistymisen, mutta henkilöstön entisten työyhteisöjen vahvat perinteet ovat saattaneet hidastaa uudistuksen syvällistä toteutumista. (OECD 2002, 50.) Ammattikorkeakoulun opettajat muodostavat merkittävän osan maamme opettajakunnasta. Vuoden 2003 lopussa ammattikorkeakoulujen palveluksessa oli kaikkiaan 5921 päätoimista opettajaa, joista 950 toimi yliopettajina, 3425 lehtoreina ja 1545 päätoimisina tuntiopettajina. (AMKOTA-tietokanta). Ammattikorkeakoulussa opettajien muodolliset pätevyysvaatimukset ovat selvästi keskiasteen opettajien vaatimuksia tiukemmat. Monille opettajille ammattikorkeakoulujen ensimmäiset toimintavuodet olivat myös oman opiskelun aikaa. Pääsääntönä on, että lehtorilta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, kolmen vuoden ammatillista työkokemusta ja pedagogista opettajan pätevyyttä. Yliopettajilta vaaditaan em. lisäksi tieteellisen jatkotutkinnon suorittamista. Opettajan työn muutoksesta saa hyvän kuvan edellä esitettyjen, ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettujen tavoitteiden perusteella. Koulutuksen tason nostaminen on edellyttänyt opettajien sisällöllisen ja myös menetelmällisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Opetushallinnon hajauttaminen ja päätösvallan siirtäminen ammattikorkeakouluille on tuonut suunnittelu- ja kehittämistehtävät entistä vahvemmin osaksi jokaisen opettajan työtä. Konkreettisimmin päätösvallan hajauttaminen on näkynyt ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien uudistustyössä. Erillisten oppilaitosten kokoaminen alueellisiksi ja monialaisiksi ammattikorkeakouluiksi on aiheuttanut suuren muutoksen opettajan toimintaympäristöön. Yhdistymisellä on ollut vaikutuksia oppilaitoksen hallinnollisiin ratkaisuihin, toimitilojen fyysiseen sijoittumiseen ja koko toimintakulttuuriin. Työelämäyhteyksien ja alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttävät oppilaitoksen avautumista ulospäin ja opettajan työn siirtymistä yhä enemmän luokkahuoneista ja käytännön harjoittelun tiloista todelliseen työelämäyhteyteen. Opettajan työnkuva on monipuolistunut ja monien opettajien työssä perinteisen opetustyön osuus varsin vähäinen.

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 Tapio Kosunen Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistamisen tuoretta tietopohjaa Kansainvälisten korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Peruskoulutus Kyselylomake KYSELYLOMAKE Taustatiedot Pedagogiset opinnot / opettajankoulutusopinnot

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Sisällys Osa 1 Osmo Lampinen Ammattikorkeakoulujen kehittämisen vaihtoehdot 11 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot