Puuenergian teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puuenergian teknologiaohjelma 1999 2003"

Transkriptio

1 Puuenergian teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 5/2004 Loppuraportti

2 Puuenergian teknologiaohjelma Metsähakkeen tuotantoteknologia Loppuraportti Pentti Hakkila VTT Prosessit Teknologiaohjelmaraportti 5/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, Sipoo 2004

4 Esipuhe Suomi on puuenergia-alan teknologiajohtaja maailmassa. Puuenergian merkitys on meillä suurempi kuin missään muussa teollistuneessa maassa, kun 20 % primaarienergian kokonaiskulutuksesta tyydytetään puuperäisillä polttoaineilla. Taistelu kasvihuoneilmiötä ja ilmaston muutosta vastaan edellyttää uusiutuvien energialähteitten käytön lisäämistä, ja Suomessa se tapahtuu ensisijaisesti puuenergian avulla. Sekä energia- että ilmastostrategioittemme yksi konkreettinen tavoite on, että pienpuusta ja metsätähteistä valmistetun metsähakkeen käyttö nousee vuonna 2010 yhteensä 5 milj. m 3 :iin (0,9 Mtoe). Tavoite on haastava, ja se edellyttää vahvaa panostusta metsähakkeen tuotantoteknologiaan. Teknologian kehittämiskeskus Tekes käynnisti vuonna 1999 viisivuotisen Puuenergian teknologiaohjelman, jonka tavoitteena oli kehittää teknologiaa metsähakkeen suurimittaiseen tuotantoon lämpö- ja voimalaitosten polttoaineeksi. Vuonna 2002 ohjelmaan lisättiin erillinen puupolttoaineiden pientuotannon ja käytön panostusalue, joka jatkuu vuoden 2004 loppuun. Muulta osin ohjelma päättyy keväällä 2004, ja sen keskeiset tulokset on koottu tähän loppuraporttiin. Vuoden 2003 loppuun mennessä ohjelmaan oli hyväksytty 44 tutkimushanketta, 46 yrityshanketta sekä 29 demonstraatiohanketta. Osallistuvia yrityksiä oli 53 ja tutkimusyksiköitä 27. Hankkeille oli ominaista tutkijain ja alan yritysten tiivis kanssakäyminen. Se auttoi kohdistamaan kehitystyön oleellisiin kysymyksiin, nopeutti tutkimustiedon kulkua käytäntöön ja edisti myös osanottajain verkottumista. Tutkimuskapasiteetti vahvistui ja osaaminen syventyi. Muutos metsähakkeen tuotantokentässä oli ohjelmakauden aikana huikea. Kaikki kansalaispiirit, päätöksentekijät ja yritysmaailma antavat tukensa asetetuille tavoitteille. Metsätalous on löytämässä energiapuun tuotannosta uuden kasvualan, metsäteollisuus on omaksunut suorastaan veturin roolin metsäpolttoaineitten tuotannossa, konepajateollisuus on tuonut alalle uutta huipputeknologiaa, ja lämpö- ja voimalaitokset ovat mukauttaneet tekniikkansa puupolttoaineille soveltuvaksi, ja ne ovat valmiit käyttämään kaiken tarjolle tulevan metsähakkeen, jos se on hinnaltaan kilpailukykyistä. Metsähakkeelle syntyi luotettavia toimitusorganisaatioita, ja sen haitallinen laatuvaihtelu tasoittui. Tuotantokustannukset aluksi alenivat, mutta kysynnän ja kuljetusetäisyyksien kasvaessa ne kääntyivät vähitellen hienoiseen nousuun. Ohjelmakauden aikana metsähakkeen käyttö nelinkertaistui muttei kuitenkaan viisinkertaistunut, kuten haasteeksi oli asetettu. Suomi on edelleen vahvistanut asemaansa puuenergiateknologian edelläkävijänä maailmalla. Suopea kehitys on monen tekijän tulos. Puuenergian teknologiaohjelma on ollut tärkeä lenkki siinä pitkässä toimijain ja toimenpiteitten ketjussa, joilla yhteistä asiaa on viety eteenpäin. Tekes haluaa lausua parhaat kiitoksensa kaikille

5 ohjelmaan ja sen hankkeisiin osallistuneille. Erityisesti Tekes kiittää ohjelman johtoryhmää sen ansiokkaasta toiminnasta tutkimus- ja kehitystyön suuntaajana ja kohdentajana sekä ohjelmapäällikkö Pentti Hakkilaa, tuotepäällikkö Eija Alakangasta sekä tutkija Kati Veijosta, jotka VTT Prosesseista käsin vastasivat ohjelman koordinointitehtävästä. Helsinki, helmikuu 2004 Tekes

6 Tiivistelmä Tekes toteutti vuosina Puuenergian teknologiaohjelman, jonka tehtävänä oli kehittää tehokasta teknologiaa metsähakkeen tuottamiseksi päätehakkuualojen biomassatähteistä ja nuorten harvennusmetsien pienpuusta. Painopiste oli suurimittaisessa tuotannossa, mutta ohjelmaan lisättiin vuonna 2002 erillinen puupolttoaineitten pientuotannon ja -käytön panostusalue, joka ohjelman muutoin päättyessä jatkuu vielä vuoden 2004 ajan eikä niin ollen sisälly tähän loppuraporttiin. Ohjelma koostui 44 tutkimushankkeesta, 46 yritys- eli tuotekehityshankkeesta sekä 29 demonstraatiohankkeesta, joilla edistettiin uuden teknologian käyttöönottoa. Ohjelmaan osallistui 27 tutkimusyksikköä ja 53 yritystä. Koordinoinnista vastasi VTT Prosessit. Ohjelman kokonaislaajuus oli 42 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli 13 M. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi investointitukea demonstraatiohankkeisiin. Metsähakkeen käyttöä ovat aikaisemmin rajoittaneet lähinnä korkeat tuotantokustannukset, toimitusorganisaatioitten puute sekä tuotteen laadun ennalta-arvaamaton vaihtelu. Puuenergiaohjelma kohdistettiin ensisijaisesti näihin ongelmiin. Erillisenä aiheena oli mukana myös kuorintatähteen polttoaineominaisuuksien parantaminen. Metsähakkeen tuotanto on sovitettava toimintaympäristöönsä, jota Suomessa luonnehtivat runsaat metsäbiomassavarat, tehokkaaksi viritetty ainespuun korjuujärjestelmä, suuri puupolttoaineitten käyttövalmius lämpö- ja voimalaitoksissa, mahdollisuus puun ja turpeen yhteiskäyttöön sekä koko yhteiskunnan varaukseton hyväksyntä puun energiakäytön laajentamiselle. Suomen energia- ja ilmastostrategioissa metsähakkeelle on asetettu 5 milj. m 3 :n (0,9 Mtoe) käyttötavoite vuodelle Viiden vuoden ajan Puuenergiaohjelma on ollut yksi lenkki siinä toimenpiteitten ketjussa, jolla metsähakkeen tuotanto ja käyttö on käännetty Suomessa ennennäkemättömään nousuun. Ohjelman tehtävänä on ollut luoda puitteet ja yhteinen foorumi tutkimus- ja kehitystyölle, mutta keskeinen rooli on kuitenkin ollut alan yrityksillä, jotka edustavat ensisijassa metsäteollisuutta, polttoaineitten ja energian tuotantoa ja koneenrakennusta. Unohtaa ei sovi metsäkone- ja kuljetusyrittäjien ratkaisevan tärkeätä panosta, jota ilman metsähakkeen tuotanto ei ole mahdollista. Niin monta osapuolta on ollut viemässä kehitystä eteenpäin, että on mahdotonta eritellä yksityisen toimijan osuutta kehityskulkuun. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös Puuenergiaohjelmaa. Metsähakkeen tuotantoteknologia on kehittynyt ja alkanut löytää uomansa. Päätehakkuualojen hakkuutähde on edelleen kustannuksiltaan edullisin ja määrällisesti riittoisin metsähakkeen lähde. Vuonna 2002 sen osuus kaikesta laitosten käyttämästä metsähakkeesta oli 63 %. Puupolttoaineitten kysynnän kasvu on kuitenkin saanut aikaan sen, että raaka-ainepohjaa on ryhdytty laajentamaan entistä määrätietoisemmin myös pienpuuhun ja uutena aluevaltauksena päätehakkuualojen kanto- ja juuripuuhun. Erityistä huomiota kiinnitettiin järjestelmäosaamiseen. Ohjelmakauden aikana tapahtui läpimurto hakkuutähteen paalaustekniikassa. Se avasi mahdollisuuden hakettamattoman biomassan autokuljetukselle ja käyttöpaikkahaketusjärjestelmälle. Useat suuret voimalaitokset hankkivat kiinteän murskaimen, joka puolestaan mahdollisti kanto- ja juuripuunkin vastaanoton. Vuoden 2004 alussa Suomessa työskenteli jo 24 risutukkipaalainta, joitten kapasiteetti riittää käsittelemään 0,6 milj. m 3 hakkuutähdettä vuodessa. Risutukkitekniikka on osoittautunut suurimittaisessa toiminnassa edulliseksi erityisesti tehokkaan prosessinhallinnan välineenä, ja sen osuus on kasvussa. Metsähakkeen tuotannon perusratkaisu, välivarastohaketusjärjestelmä, säilytti kuitenkin johtavan asemansa. Erityisesti hakkuriautot, joitten avulla

7 voidaan välttää välivarastohaketukseen usein liittyvät odotusongelmat, kehittyivät ja yleistyivät. Välivarastohaketus soveltuu hakkuutähteen lisäksi myös pienpuulle, jota ei vielä pystytä taloudellisesti paalaamaan. Pienpuuhakkeen tuotannon merkittävin kehitystapahtuma oli keräilevällä kouralla varustettujen kaato-kasauskoneitten kehittyminen ja käyttöönotto. Niitten kautta pienpuuhakkeen tuotanto voidaan koneellistaa koko ketjun osalta, ja ne soveltuvat hyvin myös itsenäisesti toimivien hakeyrittäjien käyttöön ainespuun korjuusta riippumattomissa energiapuuharvennuksissa. Uusi teknologia, logistiikan hioutuminen ja kokemuksen tuoma oppi vaikuttivat tuotantokustannuksia alentavasti, mutta tuotannon moninkertaistaminen pakotti toisaalta ulottamaan hankintatoiminnan entistä hankalampiin leimikoihin ja entistä etäämmälle laitoksesta. Tämä söi saavutetut edut, ja metsähakkeen hinta kääntyi teknologian kehittymisestä huolimatta vuonna 2001 nousuun. Vuonna 2003 se oli noin 10 /MWh, ja nousupaineet jatkuvat, kun koneyritykset edellyttävät kannattavuutensa kohentuvan ja ainakin osa metsänomistajista odottaa saavansa metsäbiomassasta kantorahaa. Metsähakkeen toimitusorganisaatiot ovat kehittyneet nopeasti. Sekä Biowatti että UPM Metsä tuottivat vuonna 2003 metsähaketta jo 1 TWh:n edestä, ja niitten toimitukset ovat edelleen hyvässä kasvussa. Suuret toimittajat antavat alalle sen uskottavuuden, joka siltä vielä viime vuosikymmenen puolella ehkä puuttui. Rinnalle kaivataan kuitenkin pieniä paikallisia toimijoita, joitten verkottumista koneyrittäjät ovat ryhtyneet kehittämään. Lämpö- ja voimalaitokset ovat rakentaneet vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmiään puupolttoaineille soveltuviksi. Murskaimien käyttöönotto on vaikuttanut myönteisesti koko tuotantojärjestelmän kehittymiseen ja raaka-ainepohjan laajenemiseen, mutta monilla laitoksilla käsittelyjärjestelmässä on edelleen käytettävyyttä rasittavia kapeikkoja. Energiapuun tuotanto on integroitumassa metsätalouden arkipäivään. Sen merkitys kasvualana, vihreän imagon luojana, työllistäjänä ja metsänhoidon edistäjänä on oivallettu, ja metsäalan organisaatiot ovat ryhtyneet edistämään metsähakkeen tuotantoa. Kehityksen seurantaa helpottaakseen Puuenergiaohjelma asetti epävirallisen tavoitteen: metsähakkeen käytön kasvu viidessä vuodessa viisinkertaiseksi, mikä merkitsee 2,5 milj. m 3 vuonna Tätä kirjoitettaessa käyttökyselyn tulos ei ole vielä tiedossa, mutta ennakkoarvion mukaan käyttö lienee ollut 2,1 milj. m 3. Se ei siis kasvanut viisinkertaiseksi mutta kylläkin nelinkertaiseksi, ja asetettu tavoite saavutettaneen vuoden viipeellä. Kasvu on ollut muihin maihin nähden vertaansa vailla, ja vallinnut kasvun ilmapiiri on ollut se keskeinen tekijä, joka on luonut edellytykset uuden teknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle, motivoinut yritykset mukaan laajalla rintamalla ja vahvistanut Suomen asemaa puuenergian teknologiajohtajana maailmalla. Mahdollisuudet vuoden 2010 käyttötavoitteen (5 milj. m 3 ) saavuttamiseksi ovat hyvät, mutta tavoitteen toteuttaminen edellyttää valtiovallan, yritysten ja tutkimuslaitosten ponnistusten ja yhteistyön jatkuvan herpaantumatta.

8 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Puuenergia Suomessa Puun energiakäytön kehitystausta Puun energiakäytön nykytila Puu Suomen energiastrategiassa EU:n asettamat reunaehdot Puuenergian teknologiaohjelma Ohjelman tavoitteet Ohjelman organisaatio Ohjelman hankkeet Pientuotannon ja -käytön panostusalue Ohjelman kansainvälinen ulottuvuus Metsähakkeen tuotantoympäristö Metsätalous toimintaympäristönä Ainespuun hankintajärjestelmä Metsähakkeen käyttökapasiteetti Puun ja turpeen seospoltto Metsähakkeen raaka-ainepohja Ainespuuleimikoitten hukkarunkopuu Päätehakkuualojen hakkuutähdehake Nuorten metsien pienpuuhake Päätehakkuualojen kantomurske Metsiemme metsähakepotentiaali Metsähakkeen tuotantoteknologia Tuotantojärjestelmät Tuotanto-organisaatiot Tuotantologistiikka Tuotantokalusto Puskuri- ja varmuusvarastot Vastaanotto ja käsittely laitoksella Tuotantokustannukset Metsähakkeen laadun hallinta Kosteus Muut polttoaineominaisuudet Metsähakkeen käyttö polttoaineena Käytön kantovoimat Käytön kehittyminen...76

9 8 Kuoren käyttö polttoaineena Kuorintatähde polttoainelähteenä Kuoren käytön tehostaminen Metsähakkeen tuotannon seurannaisvaikutukset Ympäristövaikutukset Vaikutukset metsän kasvuun Vaikutukset metsätöihin Sosioekonomiset vaikutukset Metsähakkeen tuotannon nykytila ja kehitysnäkymät...99 Kirjallisuus Liite 1. Ohjelman johtoryhmä Liite 2. Ohjelman hankkeet Liite 3. Ohjelman julkaisut Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

10 1 Puuenergian asema Suomessa Ankara ilmasto, pitkät etäisyydet ja perusteollisuuden rakenne nostavat Suomen energian käyttäjänä asukasta kohti laskien maailman kärkimaitten joukkoon. Kun fossiilisia polttoainevaroja ei Suomesta löydy mutta metsävarat ovat runsaat, riippuvuus puuenergiasta on jatkunut pitempään kuin muissa teollistuneissa maissa. Puun arvostus energialähteenä on vaihdellut: milloin polttopuu on noussut elintärkeään asemaan, milloin sen käyttö on liitetty takapajuisuuteen, ja nyt se etenee uusiutuvuutensa ansiosta suosion aallonharjalla. Kun tässä Puuenergian teknologiaohjelman loppuraportissa tarkastellaan viimeisen hyödyntämättömän puubiomassareservimme, metsätähteen, käyttöönottoa uusiutuvana energialähteenä, on paikallaan aluksi arvioida puun energiakäytön kehitystaustaa ja nykytilaa yleisellä tasolla Suomessa. Nehän muodostavat sen perinteen ja ponnistuspohjan, joitten voimin metsähakkeen tuotantoa ja käyttöä tällä vuosikymmenellä moninkertaistetaan. 1.1 Puun energiakäytön kehitystausta Teollistumattomassa Suomessa metsien puusato käytettiin pääasiassa lämmitykseen. Puuta kului, sillä muita polttoaineita ei juurikaan ollut, rakennusten lämpöeristys oli puutteellinen ja lämmitystekniikka alkeellinen. Puuta paloi kaskenpoltossakin, jolloin hyötytuotteena oli tuhka eikä energia. Tehtiin myös tervaa ja puuhiiltä (kuva 1). Käyttömäärissä ainespuu ohitti polttopuun viime vuosisadan toisella neljänneksellä, mutta puu säilyi edelleen keskeisenä energialähteenä. Vielä Talvisodan kynnyksellä puun osuus oli 70 % kaikista polttoaineista. Puun ylivertaista asemaa heijastaa ajan tapa yhteismitallistaa polttoaineet halon pinokuutiometreiksi (p-m 3 ), kun vertailu nykyään tapahtuu ekvivalenttisina raakaöljytonneina (kuva 2). Poistuman rakenne, % Luonnonpoistuma ja hakkuutähde Polttopuu ja maatalouden rakennuspuu Kuitupuu Vientipuu 20 Kaskenpoltto, terva ja puuhiili Tukkipuu Poistuma, milj. m /a Väestö, milj. 50 1,6 50 2,7 53 4,0 70 5,2 Kuva 1. Runkopuun poistuma Suomen metsistä 1800-luvun puolivälistä lähtien (46, kuvaa jatkettu vuoteen 2000). 1

11 3 Milj. p-m / a Tuontipolttoaineet 1,6 Mtoe, 29 % 20,4 Kotimaiset polttoaineet 4,0 Mtoe, 71 % 15 11,5 10 8,1 5 1,9 5,1 0,1 Kivihiili ja koksi Öljy Maaseudun polttopuu Markkinahalko Teollisuuden puutähteet Turve Kuva 2. Polttoaineitten kulutus kaudella halkopinokuutiometreiksi (p-m 3 =0,65 m 3 ) muunnettuna (68). Sodan ja sitä seuranneen pulakauden aikana polttopuun merkitys korostui entisestään. Huollon turvaaminen oli yhtälailla elintärkeätä kuin peruselintarvikkeilla. Kansanhuoltoministeriöön perustettiin puu- ja polttoaineosasto hankintapiireineen, säädettiin laki polttopuun saannin turvaamiseksi eli halkolaki, asetettiin metsänomistajille halonhakkuuvelvoitteita, toteutettiin pakkohakkuita, takavarikoitiin ainespuuvarastoja, muunnettiin pääosa autokannasta puukaasukäyttöiseksi, valmistettiin voiteluöljyjä tervasta sekä perustettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimisto, josta ajan myötä kehittyi nykyinen Vapo Oy. Polttoaineitten tuonti vapautui 1950-luvulla, ja maahan alkoi virrata hiiltä ja öljyä. Polttopuun tarve ja arvostus kääntyivät laskuun. Pinotavarakoivulle, joka aikaisemmin oli kelvannut vain polttoaineeksi, löytyi 1960-luvulla uusi käyttökohde puumassateollisuuden raaka-aineena. Yleismaailmallisen energiakriisin koittaessa 1970-luvulla puun osuus oli enää 14 % energian kokonaiskulutuksesta. Suuntaus oli edelleen laskeva. Tässä tilanteessa valtiovalta havahtui ja ryhtyi energiahuollon turvaamiseksi edistämään puun ja turpeen polttoainekäyttöä. Terävöitynyt energiapolitiikka sekä toisaalta metsäteollisuuden laajenemiseen liittynyt puuperäisten prosessitähteitten tuotannon kasvu käänsivät kotimaiset polttoaineet uuteen nousuun. Vuosituhannen vaihtuessa jo 20 % energian kokonaiskulutuksesta tyydytettiin puuperäisillä polttoaineilla ja 6 % turpeella. Näin suuri osuus energian kulutuksesta ei ole enää saavutettavissa puun ensiasteisena käyttömuotona, sillä 90 % puusadosta ohjautuu ainespuuksi. Metsäteollisuudessa syntyy kuitenkin runsaasti puutähdettä, josta pääosa hyödynnetään polttoaineena. Hakkuissa metsiin jää lisäksi biomassatähdettä, joka soveltuu ainoastaan polttoaineeksi. Metsä- ja prosessitähteitä hyödyntämällä puuenergian mahdollisuudet ovat teollistuneessakin Suomessa suuret. Asukasta kohti laskettuna kotimaisen ja tuontipuun käyttö on Suomessa 20-kertainen muitten EU-maitten keskiarvoon verrattuna (kuva 3). Siihen perustuu myös puuperäisen energian ainutlaatuisen vankka asema kansantaloudessamme. 2

12 3 m / asukas 16 14, ,7 Nettotuonti Hakkuukertymä 4 2 2,5 0,6 0,4 0,4 0,1 0,1 0,8 Suomi Ruotsi Itävalta Ranska Saksa Tanska Iso- Britannia Hollanti EU keskim. Kuva 3. Raakapuun käyttö asukasta kohti eräissä EU-maissa vuonna 1999 (53). 1.2 Puun energiakäytön nykytila Vuosittain yli 5 milj. m 3 eli 8 % Suomen metsien hakkuukertymästä tehdään polttopuuksi, joka käytetään lähinnä pientaloissa ja maatiloilla. Pienkäyttöön ohjautuu lisäksi noin 1 milj. m 3 erilaista jätepuuta (80). Muu runkopuu käytetään metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Puuta säästävästä jalostustekniikasta huolimatta merkittävä osa teollisuuden raakapuusta jää kuitenkin prosessitähteeksi, joka toisasteisessa käytössään hyödynnetään paljolta energian tuotannossa: Sahateollisuudessa yli puolet raaka-aineesta jää tähteiksi, joista pääosa käytetään puumassa- ja levyteollisuudessa. Polttoaineeksi joutavat kuorintatähde, osa sahanpurusta sekä sahauspinnoista tehdyn kuituhakkeen seulontatähde, joitten osuus on % raaka-aineesta. Vaneriteollisuudessa prosessitähteen osuus on enemmän kuin kaksi kolmannesta raaka-aineesta. Tähde pyritään hyödyntämään puumassateollisuudessa, mutta kuorinta- ja seulontatähteen, vanerin reunasahaustähteen, purun ja hiontapölyn muodostamaan energiaositteeseen jää jopa % raaka-aineesta. Mekaanisessa puumassateollisuudessa kuorinta- ja seulontatähteestä muodostuvaan energiaositteeseen joutuu % raaka-aineesta. Puuta jää energiakäyttöön vähemmän mutta prosessienergiaa kuluu enemmän kuin muilla metsäteollisuuden aloilla. Kemiallisessa puumassateollisuudessa energiaosite muodostuu kuorinta- ja seulontatähteestä sekä erityisesti mustalipeästä, joka on peräisin puusta sellunkeitossa liuenneista ligniineistä, hiilihydraateista ja uuteaineista. Yhdestä kuorellisen raakapuun kuutiometristä jäävän mustalipeän lämpöarvo on noin 1,3 MWh. Mustalipeä poltetaan soodakattilassa osana sellutehtaan kemikaalikiertoa, jolloin siinä oleva puuperäinen energia otetaan talteen. Mustalipeä on erityisen merkittävä energian lähde Suomessa ja Ruotsissa, joihin puolet koko Euroopan selluntuotannosta keskittyy. Jopa 60 % selluteollisuuden puuraaka-aineen lämpöarvosta käytetään polttoaineeksi. Prosessitähteet mukaan lukien lähes puolet kaikesta Suomessa käytetystä koti- ja ulkomaisesta puubiomassasta päätyi vuonna 2002 energian tuotantoon. Siitä viidennes joutui polttoaineeksi jo ensiasteisessa mutta neljä viidennestä vasta toisasteisessa käytössään (kuva 4). Suomen primaarienergian käyttö vastasi KTM:n tilastojen mukaan vuonna 2002 lämpöarvoltaan 33,5 milj. ekvivalenttista öljytonnia (Mtoe), josta puuperäisen energian osuus oli 6,7 Mtoe. Puupe- 3

13 3 Milj. m / vuosi 30 Teollisuuden lopputuotteet 53 % Energian tuotanto 47 % 25, ,7 Toisasteinen käyttö Ensiasteinen käyttö 15 13,3 10 8,6 5 1,9 0,3 3,1 0,05 5,4 1,7 Muut tuotteet Puumassa Sahatavara Puulevyt Mustalipeä Sahanpuru ym. Halko ja pilke Puupuristeet Kuoritähde Metsähake Kuva 4. Puun loppukäyttö Suomessa vuosina 2001 tai Ei sisällä kierrätyspuuta (53, 80 ja 103). Mtoe / vuosi 10 8,7 8 Kokonaiskulutus 33,5 Mtoe / ,6 4,5 3,7 1,6 1,0 2,1 0,9 0,3 5,1 1,1 1,6 2,4 Halko ja pilke Kuori, puru ja hake Mustalipeä Öljy Ydinvoima Kivihiili Maakaasu Tuontipuun tähteet Turve Muut Tuontienergia 75 % Kotimainen energia 25 % Tuontisähkö Vesivoima Puuperäinen Kuva 5. Suomen energialähteet vuonna räinenkään energia ei ole enää kokonaisuudessaan kotimaista, vaan merkittävä osa siitä on tuontipuusta syntynyttä kuorinta- ja mustalipeätähdettä, ja kuorta ja polttohaketta myös tuodaan Suomeen. Ulkomaisen, lähinnä venäläisen puuraaka-aineen prosessitähde on energialähteenä itse asiassa määrällisesti merkittävämpi kuin tuontisähkö (kuva 5). Öljyn käyttö on supistunut, ja riippuvuus öljystä on nykyisin pienempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa. Puuperäisiä polttoaineita saadaan siis monista lähteistä, joista mittavin on mustalipeä. Kiinteistä puupolttoaineista tärkeimmät ovat kuorintatähde sekä pientalojen halko- ja pilkemuotoinen polttopuu. Metsähakkeen osuus on niihin verrattuna vie- 4

14 TWh / vuosi 16 15, Kokonaiskäyttö laitoksissa 25 TWh / 2002 Tavoite / ,5 2,5 1,6 0,7 0,1 0,1 Kuori Puru Metsähake Teollinen hake Kierrätyspuu Puupuristeet Muu puu Kuva 6. Kiinteitten puupolttoaineitten käyttö laitoksissa vuonna 2002 (103). lä vaatimaton, mutta metsähakkeen kasvumahdollisuudet ja -tavoitteet ovat muita suuremmat (kuva 6), ja sen osuus markkinoille tulevista puupolttoaineista on kovassa kasvussa. 1.3 Puu Suomen energiastrategiassa Suomen energiastrategian tavoitteena on turvata energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan ja samalla rajoittaa kasvihuonekaasu- ja muut ympäristöpäästöt kansainvälisten sitoumusten edellyttämälle tasolle (42). EU:n langettaman velvoitteen mukaan Suomen tulee palauttaa kasvihuonekaasujen päästöt vuosiin mennessä vuoden 1990 tasolle. Hiilidioksidiksi muunnettuna tuo tavoitetaso on 76,5 Mt/a. Se ylitettiin 2000-luvun alussa säästä ja teollisuuden käyttöasteesta riippuen noin 5 Mt:lla vuodessa, vähävetisenä vuonna 2003 jopa 13 Mt:lla. Kauppa- ja teollisuusministeriö laati vuonna 1999 energiastrategian toimeenpanoa palvelemaan uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (43). Tavoitteeksi asetettiin uusiutuvan energian käytön nostaminen vuonna 1995 vallinneelta 6,1 Mtoen tasolta vuoteen 2010 mennessä tasolle 9,2 Mtoe. Lisäyksestä peräti 2,8 Mtoe arvioitiin saavutettavan biopolttoaineitten, ensisijaisesti puuperäisten polttoaineitten avulla seuraavasti: teollisuuden puuperäiset prosessitähteet 50 %, metsäpolttoaineet 30 % ja lajitelluista jätteistä valmistettavat kierrätyspolttoaineet 20 % kasvutavoitteesta. Metsäpolttoaineilla lisäystavoite tukeutuu lähinnä metsähakkeeseen, jonka osalta tähtäimessä jo alunperin oli käytön nostaminen 5 milj. m 3 :iin vuoteen 2010 mennessä. Lähes yhdenmukainen tavoite asetettiin vuonna 1999 kansallisessa metsäohjelmassa (54) ja vuonna 2001 kansallisessa ilmastostrategiassa (94). Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä arvioi ja täsmensi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman vuonna Tarkistaminen nähtiin tarpeelliseksi, vaikka ohjelman laatimisesta oli kulunut vasta kolme vuotta, sillä toimintaympäristö oli muuttumassa: EU:n lainsäädännössä oli tapahtunut ja tapahtumassa monia energian tuotantoon kohdistuvia muutoksia, tärkeimpänä direktiivi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmästä yhteisössä. Kun päästökauppa käynnistyy EU:ssa vuoden 2005 alkaessa, energiaverotus ja tukipolitiikka on arvioitava uudelleen ja mukautettava päästökaupan olosuhteisiin. Eduskunnan vuonna 2002 tekemä myönteinen periaatepäätös Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi sekä samassa yhteydessä hyväksytty metsäpolttoaineitten käyttöä edistävä risupaketti. 5

15 Polttoaineitten maailmanmarkkinahintojen muutokset, muun muassa maakaasun ja sähkön hintojen merkittävä kohoaminen. Tarkistustyöryhmän ehdotus noudattaa pääpiirteissään aikaisempia linjauksia. Bioenergiaa koskevia tavoitteita on selkeytetty, ja vuodelle 2005 on seurannan helpottamiseksi asetettu välitavoite. Kasvu tulee olemaan nopeinta metsähakkeella, jolla alkuperäisen ohjelman mukaisesti tuotettaisiin vuonna 2010 pienkäyttö mukaan luettuna 0,9 Mtoe vastaava määrä energiaa (taulukko 1). Siihen tarvitaan 5 milj. m 3 metsäbiomassaa. Puupolttoaineitten käyttö laajeni viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla ripeästi. Taustalla oli metsäteollisuuden kapasiteetin ja tuotannon kasvu. Sen seurauksena myös energian tuotanto mustalipeästä ja puusivutuotteista kasvoi. Kasvu, mukaan lukien puuperäinen energia, pohjautui paljolta tuontipuuhun. Kuluvalla vuosikymmenellä kasvun odotetaan hidastuvan, sillä kotimaisen ainespuun hakkuumahdollisuudet hyödynnetään jo tarkoin. Kun muittenkin uusiutuvan energian lähteitten kasvuvauhti jää ainakin vielä lähivuosina vaatimattomaksi, metsähake tulee olemaan avainasemassa seuraavista syistä: Tarkistetussa uusiutuvan energian edistämisohjelmassa metsähakkeen kasvutavoite on kuluvalla vuosikymmenellä suurempi kuin minkään muun yksittäisen energialähteen. Vuonna 2010 metsähakkeen käyttö on oleva 0,7 Mtoe suurempi kuin vuonna 2001, mikä kattaa 30 % uusiutuvan energian tuotannon kokonaiskasvusta tarkastelujakson aikana. Metsähakkeen tuotannossa energian panos-tuotossuhde on edullinen, noin 1:30. Metsähakkeella tuotettu energia voidaan aidosti käyttää korvaamaan fossiilipolttoaineita ja alentamaan hiilidioksidipäästöjä, kun taas metsäteollisuuden prosessitähteillä tuotettu energia kuluu kokonaan tai ainakin suureksi osaksi itse tuotantoprosessissa. Vain murto-osa siitä liikenee todellisuudessa ulkopuolisten hiilidioksidipäästöjen alentamiseen. Taulukko 1. Uusiutuvien energialähteitten käyttötavoitteet KTM:n työryhmän ehdotuksen mukaan (44). Energialähde Käyttö Mtoe/vuosi Puun ensiasteinen käyttö Pienkäyttö kiinteistöissä (ilman haketta) 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Metsähake (myös pienkäyttö) 0,1 0,2 0,5 0,9 1,5 Puun toisasteinen käyttö: Selluteollisuuden mustalipeä 2,6 3,2 3,4 3,7 4,0 Teollisuuden kiinteät puutähteet 1,2 1,8 1,9 2,0 2,2 Puuperäiset yhteensä 4,9 6,3 7,0 7,9 9,1 Kierrätyspolttoaineet 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 Biokaasu, peltobiomassa, biopolttonesteet 0,0 0,0 0,1 0,2 0,5 Vesivoima 1,1 1,1 1,2 1,2 1,4 Tuulivoima 0,0 0,0 0,0 0,1 0,4 Lämpöpumput, aurinkoenergia 0,0 0,1 0,1 0,2 0,5 Uusiutuvat yhteensä 6,1 7,6 8,6 9,8 12,1 6

16 Hinta, / MWh 30 28,9 Valmistevero Veroton hinta 20 19,8 16, ,7 11,7 9,6 10,2 Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Hiili sisämaa Hiili rannikko Maakaasu Jyrsinturve Metsähake Kuva 7. Polttoaineitten kuluttajahinnat lämmön tuotannossa ilman liikevaihtoveroa elokuussa 2003 (8). Valtio jouduttaa energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän teknologian kehittymistä ja kaupallistumista. Vero- ja tukitoimenpiteitten ohella ohjausmekanismeihin kuuluu pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystoiminta erityisten kehitysohjelmien tukemana: Ympäristöverot lämmön tuotannossa. Koska puuperäiset polttoaineet luokitellaan hiilineutraaleiksi, ne on vapautettu hiiliperusteisista veroista, jotka rasittavat kaikkia muita polttoaineita lämmön tuotannossa. Vuoden 2004 alkaessa energiatuotteista kannettava valmistevero, veroluonteiset huoltovarmuus- ja öljysuojamaksu mukaan luettuna, oli yhteensä seuraava: kivihiili 6,3, kevyt polttoöljy 6,0, raskas polttoöljy 5,3, maakaasu 1,9 ja turve 1,6 /MWh. Verotusmenettely muuttaa polttoaineitten hintasuhteita puuta suosien (kuva 7). Sähköveron palautus. Sähkön tuotannossa energiaveroja ei aseteta millekään polttoaineelle, vaan vero kannetaan sähkön kuluttajalta riippumatta siitä, miten sähkö on tuotettu. Puun kilpailuasemaa pönkitetään palauttamalla osa verosta sähkön tuottajalle. Metsähakkeen samoin kuin tuulivoiman osalta palautus on 6,9 /MWh e. Tuotantotuki. Jos metsähake korjataan tietyt metsänhoidolliset kriteerit täyttävästä nuoresta harvennusmetsästä, metsänomistajalle maksetaan metsikön puustotunnuksista, sijaintialueesta ja työn toteuttajasta riippuen pinta-alaperusteista kunnostustukea /ha, kun työ teetetään ulkopuolisella työvoimalla. Sen lisäksi maksetaan korjuutukea 3,3 /MWh sekä haketustukea 2,1 /MWh. Tuotantotukea maksetaan myös juurakoitten korjuuseen päätehakkuissa, jos nosto tapahtuu touko-lokakuussa. Tuki on 0,44 runkopuun kuutiometriä kohti, mikä kanto- ja juuripuulle siirrettynä merkitsee noin 0,9 /MWh. Investointituki. Uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistamisen kynnystä madalletaan erikoislaitteitten investointituella. Hakkureille, murskaimille, paalaimille ja pienpuuston kaatokasauslaitteille investointituki on tyypillisesti 25 % ostohinnasta. Teknologian tutkimusta ja kehittämistä tuetaan valtion varoin. Metsähakkeen tuotantoteknologian osalta keskeinen rahoituskanava vuosina oli Tekesin Puuenergian teknologiaohjelma. 7

17 1.4 EU:n asettamat reunaehdot Vuonna 1997 laadittiin Kiotossa YK:n ilmastosopimus, jonka tavoitteena on vähentää teollistuneitten maitten kasvihuonekaasupäästöjä vuosiin mennessä 5,2 %:lla vuoden 1990 tasolta. Tärkein kasvihuonekaasujen lähde on energian tuotannon hiilidioksidipäästöt. Sopimus astuu voimaan, kun vähintään 55 valtiota on sen allekirjoittanut ja kun allekirjoittajat edustavat vähintään 55 %:n osuutta sopimusvaltioitten kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Osuuden saavuttaminen edellyttää, että Venäjäkin liittyy allekirjoittajavaltioihin. EU:n komissio on julkaissut Valkoisen kirjan uusiutuvista energialähteistä lähtökohtanaan Kioton sopimus. Se on omalta osaltaan asettanut vähennystavoitteeksi 8 % ja siihen tähdäten päättänyt kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteitten osuuden energiantuotannossa 12 %:iin. Keskeiseen asemaan on nostettu biomassan energiakäyttö, jonka tulisi kasvaa 45 Mtoen tasolta kolminkertaiseksi 135 Mtoen tasolle seuraavasti: Lisäkäyttö, Mtoe/vuosi Biokaasu 15 Energiakasvit 45 Maa- ja metsätalouden jätteet 30 Lisäys yhteensä 90 Tämän mukaisesti EU on säätänyt joukon direktiivejä, joilla pyritään torjumaan energian tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia, saavuttamaan Kioton sopimuksen tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi sekä pönkittämään energiahuollon omavaraisuutta. Kaikilla EU-mailla on kansallinen uusiutuvien energiamuotojen edistämisohjelma. Näissä ohjelmissa ja kansallisessa lainsäädännössä EU:n tavoitteet on joskus otettu huomioon jopa kovennettuina. Niissä asetetut velvoitteet ja kannusteet vaikuttavat vahvasti alan toimintaympäristöön ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kilpailuasemaan. Seuraavassa EU:n toimenpiteitä tarkastellaan puupolttoaineitten ja puuperäisen energian kansallisten ja kansainvälisten markkinoitten näkökulmasta. Tietolähteenä on Puuenergiaohjelman teettämä selvitys bioenergian kilpailuaseman muutoksista Euroopassa (96). Sähködirektiivi eli direktiivi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä tähtää todellisten ja tehokkaitten sisämarkkinoitten luomiseen. Se määrittelee säännöt sähkön tuotannolle, siirrolle ja jakelulle sekä sähkömarkkinoitten organisoinnille ja toiminnalle. Se antaa jäsenmaille mahdollisuuden määrätä uusiutuvista energialähteistä ja jätteistä tuotetulle sähkölle sekä yhdistetylle sähkön ja lämmön tuotannolle etuoikeus verkkoon pääsylle. Etusija voidaan antaa myös polttoaineen kotimaisuuden perusteella, jopa hiilellekin. RES-E-direktiivi, eli direktiivi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön edistämiseksi, luo puitteet uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämiseksi keskipitkällä aikavälillä. Huoltovarmuuden, ympäristönsuojelun ja sosiaalisen ja taloudellisen yhtenäisyyden parantamiseksi sekä energiantuotannon monipuolistamiseksi tavoitteena on nostaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus vuonna 1997 vallinneelta 13,9 %:n tasolta 22 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Direktiivissä määritetään jäsenvaltioille maakohtaiset tavoitteet, mutta ne eivät ole sitovia. Suomen ohjeelliseksi tavoitteeksi on asetettu osuuden nostaminen 24,7 %:sta 31,5 %:iin. Direktiivissä ei esitetä suosituksia yhtenäisiksi tukimuodoiksi tai edistämistoimenpiteiksi, vaan kukin jäsenmaa toteuttaa oman tukipakettinsa. Useimmissa maissa tuet tullevat suosimaan pienimuotoista sähköntuotantoa. CHP-direktiivi, eli direktiivi sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi, astunee voimaan vuonna Se tukee tavoitetta nostaa yhteistuotantosähkön osuus 9 %:sta vuonna 1994 kaksinkertaiseksi eli 18 %:iin vuonna Erityisesti halutaan edistää pienimuotoista (alle 1 MW e )ja toisaalta uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa yhteistuotantoa. Ainakaan toistaiseksi ei ole tarkoituksena asettaa maakohtaisia tavoitteita. 8

18 Vihreät sertifikaatit eli uusiutuvan energian sertifikaatit tarjoavat mahdollisuuden tukea uusiutuvan energian tuotantoa. Järjestelmä perustuu yleensä vapaaehtoisuuteen, mutta joissakin maissa kuten Ruotsissa on jo käytössä sähkön toimittajaan tai loppukäyttäjään kohdistuvia määräosuusvelvoitteita. Velvoitetta täytettäessä voidaan käyttää vihreätä sertifikaattia, joka on alkuperätieto uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä. RECS-järjestelmässä sertifikaatti myönnetään mukaan hyväksytylle tuottajalle jokaisesta megawattitunnista. Suomessa tuotantoyksikön hyväksyy Fingridin toimeksiannosta SFS Sertifiointi Oy. Sertifikaatit talletetaan tuottajan sertifikaattitilille, jolta niitä myydään asiakkaalle. Fingrid rekisteröi järjestelmään hyväksytyn sähköntuotannon, myöntää sertifikaatit ja ylläpitää sertifikaattikaupan tasetietoja. Kauppaa harjoittamaan on perustettu välittäjä- ja kokonaispalveluyrityksiä. Järjestelmään kuuluvaa sähköä ei voida enää myydä erikseen vihreänä sähkönä, koska sen ympäristöominaisuus on irrotettu ja kiinnitetty sertifikaattiin. Jos suomalainen sähkölaitos käyttää polttoaineenaan metsähaketta, sen saama kotimainen verohelpotus on 6,9 /MWh e. Jos sähkö myydäänkin ulkomaisille sertifikaattimarkkinoille, verohelpotusta ei myönnetä, mutta sen sijaan voidaan saada parempi korvaus sertifikaatin ostajalta. Hollannissa sertifikaatin hinta on /MWh e. GHG-direktiivi, eli direktiivi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamiseksi yhteisössä, on keskeinen Kioton sopimuksen mekanismi. Sen kautta hiilidioksidin päästäminen ilmakehään tulee EU:n alueella maksulliseksi. Tavoitteena on toteuttaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähennykset siellä, missä toimenpiteen kustannustehokkuus on paras. Päästökauppa käynnistyy EU:ssa vuoden 2005 alussa. Ensimmäisessä, vuodet kattavassa vaiheessa järjestelmän piirissä ovat vain hiilidioksidipäästöt, mutta myöhemmin mukaan liitettäneen muitakin kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidin osuus kasvihuonekaasuista on EU:ssa 80 % ja Suomessa 84 %. Päästökauppasektori kattaa Suomessa noin puolet Kioton sopimuksessa tarkoitetuista kasvihuonekaasupäästöistä. Alkuvaiheessa päästökaupan piirissä ovat suuret teollisuuslaitokset seuraavilla tuotannonaloilla, joista energiantuotantolaitokset yksinään kattavat yli 40 % Suomen osuudesta: Polttoaineteholtaan yli 20 MW:n energiantuotantolaitokset Öljynjalostamot Koksaamot Rauta- ja terästehtaat Kalkin tuotanto Lasi- ja lasivillatehtaat Keraamisten tuotteitten kuten tiilen ja posliinin valmistus Puumassa-, paperi- ja kartonkitehtaat. Päästökauppadirektiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten on haettava jäsenvaltionsa viranomaiselta lupa kasvihuonekaasujen päästämiselle. Suomessa päästökaupan piiriin tulee alkuvaiheessa kuulumaan noin 300 toimijaa. Päästöoikeuksien maksuton alkujako luvan saajille tapahtuu komission hyväksymän kansallisen suunnitelman pohjalta. Jos luvan haltija ylittää myönnetyn päästöoikeuden, puuttuvat oikeudet tulee ostaa markkinoilta. Jos oikeuksia jää käyttämättä, ne voidaan myydä tai säästää tuleviin tarpeisiin. Päästöoikeuksille syntyy markkinahinta. Päästöoikeuksien hintaa ei vielä tiedetä. Arvioissa hintatasoksi oletetaan 5 20 /t CO 2. Yhdysvaltojen vetäytyminen Kioton sopimuksesta vaikuttanee päästöoikeuksien hintaa alentavasti. Päästökauppajärjestelmä otetaan käyttöön tilanteessa, jossa jo sovelletaan erilaisia ohjauskeinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Energiaverotus ja päästökauppa on sovitettava yhteen, jolloin nykyisten ohjauskeinojen merkitys ehkä supistuu. Hallitusohjelman mukaan Suomen ilmastostrategia uusitaan, ja päästökauppa otetaan mukaan vero- ja tukikeinojen rinnalle uusiutuvan energian käyttöä edistämään. Ratkaisulla tulee olemaan suuri vaikutus metsähakkeen tuotannon kannattavuuteen ja toimintaedellytyksiin kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. 9

19 2 Puuenergian teknologiaohjelma Tekes on tärkein sovelletun tutkimuksen ja kehitystyön rahoittaja Suomessa. Uusiutuva energia on yksi Tekesin avainaloista. Viimeisten 15 vuoden aikana Tekes on rahoittanut lukuisia ohjelmia, jotka ovat kohdistuneet biopolttoaineitten tuotantoon, käyttöön, jalostukseen tai ympäristövaikutuksiin (kuva 8). Puupolttoaineitten tuotanto liitettiin tähän kokonaisuuteen ensimmäisen kerran vuosina toteutetussa Bioenergian tutkimusohjelmassa, jossa kehitettiin uutta tuotanto- ja käyttöteknologiaa sekä uusia polttoaineita puu- ja turvereservien energiapotentiaalin hyödyntämiseksi. Ohjelman kallistuessa kohti loppuaan voitiin todeta (98), että: Bioenergian mahdollisuudet Suomessa oli tiedostettu ja tunnustettu laajoissa kansalaispiireissä, yritysmaailmassa ja poliittisessa johdossa. Tuotanto- ja käyttöteknologiat olivat kehittyneet ja bioenergian käyttö oli lähtenyt kasvuun. Suomalainen bioenergiateknologia ja siihen liittyvä tutkimus olivat tulleet tunnetuiksi maailmalla, ja Suomi oli noussut alan edelläkävijämaaksi Ruotsin rinnalle. Tekes katsoi, että myönteisen kehityksen jatkuminen tulee turvata ja hankittu tutkimusosaaminen hyödyntää senkin jälkeen, kun Bioenergian tutkimusohjelma päättyy. Koska toimintaympäristössä oli tapahtumassa radikaaleja muutoksia muun muassa Kioton ilmastosopimuksen myötäjäisenä, kehitystyö päätettiin suunnata ja painottaa uudelleen. Erityisesti metsäteollisuus ja sitä lähellä toimivat yritykset olivat osoittaneet halukkuutensa lisätä puun energiakäyttöä. Myös energiayhtiöt olivat kiinnostuneet puupolttoaineitten lisäkäyttömahdollisuudesta. Keinotekoinen turpeen vedenpoisto Aurinkoenergiaan perustuva turvetuotanto SIHTI JALO Polttoaineen jalostus LIEKKI 1 Polttotekniikka Turve Puu BIOENERGIA Peltobiomassat - käyttö SIHTI II Energia- ja ympäristöteknologia LIEKKI 2 Poltto- ja kaasutustekniikka TULISIJA Puuenergia Puuenergia-klinikka Jätteiden energiakäyttö STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa CLIMTECH CODE Palamisen prosessien mallinnus Puun pientuotannon ja -käytön ohjelma FINE Pienhiukkaset Ilmastonmuutoksen torjunta DENSY Hajautetut energiajärjestelmät Kuva 8. Tekesin bioenergiaohjelmat. Kuvion ala kuvastaa ohjelman laajuutta (Tekes). 11

20 Ainoa todella merkittävä puupolttoaineen reservi oli metsäbiomassa, mutta sen käyttöönoton ongelmana olivat yhä edelleen kalliit tuotantokustannukset. Tältä pohjalta Tekes päätti käynnistää vuonna 1999 uuden ohjelman, jossa voimavarat ja keihäänkärki kohdistettiin painokkaasti metsähakkeen tuotantoteknologian kehittämiseen. Ohjelman nimeksi annettiin Puuenergian teknologiaohjelma. Jäljempänä käytetään lyhyempää nimeä Puuenergiaohjelma. 2.1 Ohjelman tavoitteet Puuenergiaohjelma on yksi lenkki siinä ohjauskeinojen ketjussa, jolla valtiovalta edistää uusiutuvien energialähteitten käyttöönottoa. Ohjelman tehtävänä oli kehittää tehokasta teknologiaa metsähakkeen tuottamiseksi energiakäyttöön sellaisesta puubiomassasta, jolle ei ole kysyntää teollisuuden raaka-aineeksi. Tavoitetta asetettaessa tehokkuuden käsite ymmärrettiin laajassa merkityksessään: korkea tuottavuus, kilpailukykyiset tuotantokustannukset, toimitusten luotettavuus, laadukas tuote, sosiaalisesti kestävä toiminta, ympäristöystävällisyys ja joustava sopeutuminen olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kehityskohteeksi rajattiin alkuvaiheessa metsähakkeen suurimittainen tuotanto nuorten metsien pienpuusta ja päätehakkuualojen biomassatähteistä (kuvat 9 11). Tällä sektorilla yritysten valmius ohjelmatyöhön oli korkea, ja selkeästi rajatun kompaktin kokonaisuuden katsottiin luovan otollisen ympäristön yhteistyölle. Vakavimmiksi metsähakkeen käytön esteiksi katsottiin muihin polttoaineisiin nähden korkea kustannustaso, toimitusjärjestelmien kehittymättömyys sekä polttoaineen laadun hallitsematon vaihtelu. Näistä haasteista lähtien ohjelmalle nimettiin seuraavat painoalat: Energiapuun tuotannon integroiminen metsätalouteen ja teollisuuden ainespuun hankintaan. Metsähakkeen tuotantojärjestelmien kehittäminen, mukaan lukien organisaatio, logistiikka, korjuu, kuljetukset, vastaanotto ja varastointi. Tavoitehierarkian huipulle asetettiin järjestelmäosaaminen. Kaukokuljetuksen kehittäminen hakettamattomalle ja haketetulle raaka-aineelle. Metsäkone- ja kuljetusyritysten valmiuden kehittäminen ja motivoiminen metsähakkeen tuotantoon. Kuva 9. Nuoren männikön harvennuksesta korjattua pienpuuta. Havupuuvaltaisesta leimikosta saatava raaka-aine on usein lehtipuuta (VTT). 12

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot