Puuenergian teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puuenergian teknologiaohjelma 1999 2003"

Transkriptio

1 Puuenergian teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 5/2004 Loppuraportti

2 Puuenergian teknologiaohjelma Metsähakkeen tuotantoteknologia Loppuraportti Pentti Hakkila VTT Prosessit Teknologiaohjelmaraportti 5/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, Sipoo 2004

4 Esipuhe Suomi on puuenergia-alan teknologiajohtaja maailmassa. Puuenergian merkitys on meillä suurempi kuin missään muussa teollistuneessa maassa, kun 20 % primaarienergian kokonaiskulutuksesta tyydytetään puuperäisillä polttoaineilla. Taistelu kasvihuoneilmiötä ja ilmaston muutosta vastaan edellyttää uusiutuvien energialähteitten käytön lisäämistä, ja Suomessa se tapahtuu ensisijaisesti puuenergian avulla. Sekä energia- että ilmastostrategioittemme yksi konkreettinen tavoite on, että pienpuusta ja metsätähteistä valmistetun metsähakkeen käyttö nousee vuonna 2010 yhteensä 5 milj. m 3 :iin (0,9 Mtoe). Tavoite on haastava, ja se edellyttää vahvaa panostusta metsähakkeen tuotantoteknologiaan. Teknologian kehittämiskeskus Tekes käynnisti vuonna 1999 viisivuotisen Puuenergian teknologiaohjelman, jonka tavoitteena oli kehittää teknologiaa metsähakkeen suurimittaiseen tuotantoon lämpö- ja voimalaitosten polttoaineeksi. Vuonna 2002 ohjelmaan lisättiin erillinen puupolttoaineiden pientuotannon ja käytön panostusalue, joka jatkuu vuoden 2004 loppuun. Muulta osin ohjelma päättyy keväällä 2004, ja sen keskeiset tulokset on koottu tähän loppuraporttiin. Vuoden 2003 loppuun mennessä ohjelmaan oli hyväksytty 44 tutkimushanketta, 46 yrityshanketta sekä 29 demonstraatiohanketta. Osallistuvia yrityksiä oli 53 ja tutkimusyksiköitä 27. Hankkeille oli ominaista tutkijain ja alan yritysten tiivis kanssakäyminen. Se auttoi kohdistamaan kehitystyön oleellisiin kysymyksiin, nopeutti tutkimustiedon kulkua käytäntöön ja edisti myös osanottajain verkottumista. Tutkimuskapasiteetti vahvistui ja osaaminen syventyi. Muutos metsähakkeen tuotantokentässä oli ohjelmakauden aikana huikea. Kaikki kansalaispiirit, päätöksentekijät ja yritysmaailma antavat tukensa asetetuille tavoitteille. Metsätalous on löytämässä energiapuun tuotannosta uuden kasvualan, metsäteollisuus on omaksunut suorastaan veturin roolin metsäpolttoaineitten tuotannossa, konepajateollisuus on tuonut alalle uutta huipputeknologiaa, ja lämpö- ja voimalaitokset ovat mukauttaneet tekniikkansa puupolttoaineille soveltuvaksi, ja ne ovat valmiit käyttämään kaiken tarjolle tulevan metsähakkeen, jos se on hinnaltaan kilpailukykyistä. Metsähakkeelle syntyi luotettavia toimitusorganisaatioita, ja sen haitallinen laatuvaihtelu tasoittui. Tuotantokustannukset aluksi alenivat, mutta kysynnän ja kuljetusetäisyyksien kasvaessa ne kääntyivät vähitellen hienoiseen nousuun. Ohjelmakauden aikana metsähakkeen käyttö nelinkertaistui muttei kuitenkaan viisinkertaistunut, kuten haasteeksi oli asetettu. Suomi on edelleen vahvistanut asemaansa puuenergiateknologian edelläkävijänä maailmalla. Suopea kehitys on monen tekijän tulos. Puuenergian teknologiaohjelma on ollut tärkeä lenkki siinä pitkässä toimijain ja toimenpiteitten ketjussa, joilla yhteistä asiaa on viety eteenpäin. Tekes haluaa lausua parhaat kiitoksensa kaikille

5 ohjelmaan ja sen hankkeisiin osallistuneille. Erityisesti Tekes kiittää ohjelman johtoryhmää sen ansiokkaasta toiminnasta tutkimus- ja kehitystyön suuntaajana ja kohdentajana sekä ohjelmapäällikkö Pentti Hakkilaa, tuotepäällikkö Eija Alakangasta sekä tutkija Kati Veijosta, jotka VTT Prosesseista käsin vastasivat ohjelman koordinointitehtävästä. Helsinki, helmikuu 2004 Tekes

6 Tiivistelmä Tekes toteutti vuosina Puuenergian teknologiaohjelman, jonka tehtävänä oli kehittää tehokasta teknologiaa metsähakkeen tuottamiseksi päätehakkuualojen biomassatähteistä ja nuorten harvennusmetsien pienpuusta. Painopiste oli suurimittaisessa tuotannossa, mutta ohjelmaan lisättiin vuonna 2002 erillinen puupolttoaineitten pientuotannon ja -käytön panostusalue, joka ohjelman muutoin päättyessä jatkuu vielä vuoden 2004 ajan eikä niin ollen sisälly tähän loppuraporttiin. Ohjelma koostui 44 tutkimushankkeesta, 46 yritys- eli tuotekehityshankkeesta sekä 29 demonstraatiohankkeesta, joilla edistettiin uuden teknologian käyttöönottoa. Ohjelmaan osallistui 27 tutkimusyksikköä ja 53 yritystä. Koordinoinnista vastasi VTT Prosessit. Ohjelman kokonaislaajuus oli 42 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli 13 M. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi investointitukea demonstraatiohankkeisiin. Metsähakkeen käyttöä ovat aikaisemmin rajoittaneet lähinnä korkeat tuotantokustannukset, toimitusorganisaatioitten puute sekä tuotteen laadun ennalta-arvaamaton vaihtelu. Puuenergiaohjelma kohdistettiin ensisijaisesti näihin ongelmiin. Erillisenä aiheena oli mukana myös kuorintatähteen polttoaineominaisuuksien parantaminen. Metsähakkeen tuotanto on sovitettava toimintaympäristöönsä, jota Suomessa luonnehtivat runsaat metsäbiomassavarat, tehokkaaksi viritetty ainespuun korjuujärjestelmä, suuri puupolttoaineitten käyttövalmius lämpö- ja voimalaitoksissa, mahdollisuus puun ja turpeen yhteiskäyttöön sekä koko yhteiskunnan varaukseton hyväksyntä puun energiakäytön laajentamiselle. Suomen energia- ja ilmastostrategioissa metsähakkeelle on asetettu 5 milj. m 3 :n (0,9 Mtoe) käyttötavoite vuodelle Viiden vuoden ajan Puuenergiaohjelma on ollut yksi lenkki siinä toimenpiteitten ketjussa, jolla metsähakkeen tuotanto ja käyttö on käännetty Suomessa ennennäkemättömään nousuun. Ohjelman tehtävänä on ollut luoda puitteet ja yhteinen foorumi tutkimus- ja kehitystyölle, mutta keskeinen rooli on kuitenkin ollut alan yrityksillä, jotka edustavat ensisijassa metsäteollisuutta, polttoaineitten ja energian tuotantoa ja koneenrakennusta. Unohtaa ei sovi metsäkone- ja kuljetusyrittäjien ratkaisevan tärkeätä panosta, jota ilman metsähakkeen tuotanto ei ole mahdollista. Niin monta osapuolta on ollut viemässä kehitystä eteenpäin, että on mahdotonta eritellä yksityisen toimijan osuutta kehityskulkuun. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös Puuenergiaohjelmaa. Metsähakkeen tuotantoteknologia on kehittynyt ja alkanut löytää uomansa. Päätehakkuualojen hakkuutähde on edelleen kustannuksiltaan edullisin ja määrällisesti riittoisin metsähakkeen lähde. Vuonna 2002 sen osuus kaikesta laitosten käyttämästä metsähakkeesta oli 63 %. Puupolttoaineitten kysynnän kasvu on kuitenkin saanut aikaan sen, että raaka-ainepohjaa on ryhdytty laajentamaan entistä määrätietoisemmin myös pienpuuhun ja uutena aluevaltauksena päätehakkuualojen kanto- ja juuripuuhun. Erityistä huomiota kiinnitettiin järjestelmäosaamiseen. Ohjelmakauden aikana tapahtui läpimurto hakkuutähteen paalaustekniikassa. Se avasi mahdollisuuden hakettamattoman biomassan autokuljetukselle ja käyttöpaikkahaketusjärjestelmälle. Useat suuret voimalaitokset hankkivat kiinteän murskaimen, joka puolestaan mahdollisti kanto- ja juuripuunkin vastaanoton. Vuoden 2004 alussa Suomessa työskenteli jo 24 risutukkipaalainta, joitten kapasiteetti riittää käsittelemään 0,6 milj. m 3 hakkuutähdettä vuodessa. Risutukkitekniikka on osoittautunut suurimittaisessa toiminnassa edulliseksi erityisesti tehokkaan prosessinhallinnan välineenä, ja sen osuus on kasvussa. Metsähakkeen tuotannon perusratkaisu, välivarastohaketusjärjestelmä, säilytti kuitenkin johtavan asemansa. Erityisesti hakkuriautot, joitten avulla

7 voidaan välttää välivarastohaketukseen usein liittyvät odotusongelmat, kehittyivät ja yleistyivät. Välivarastohaketus soveltuu hakkuutähteen lisäksi myös pienpuulle, jota ei vielä pystytä taloudellisesti paalaamaan. Pienpuuhakkeen tuotannon merkittävin kehitystapahtuma oli keräilevällä kouralla varustettujen kaato-kasauskoneitten kehittyminen ja käyttöönotto. Niitten kautta pienpuuhakkeen tuotanto voidaan koneellistaa koko ketjun osalta, ja ne soveltuvat hyvin myös itsenäisesti toimivien hakeyrittäjien käyttöön ainespuun korjuusta riippumattomissa energiapuuharvennuksissa. Uusi teknologia, logistiikan hioutuminen ja kokemuksen tuoma oppi vaikuttivat tuotantokustannuksia alentavasti, mutta tuotannon moninkertaistaminen pakotti toisaalta ulottamaan hankintatoiminnan entistä hankalampiin leimikoihin ja entistä etäämmälle laitoksesta. Tämä söi saavutetut edut, ja metsähakkeen hinta kääntyi teknologian kehittymisestä huolimatta vuonna 2001 nousuun. Vuonna 2003 se oli noin 10 /MWh, ja nousupaineet jatkuvat, kun koneyritykset edellyttävät kannattavuutensa kohentuvan ja ainakin osa metsänomistajista odottaa saavansa metsäbiomassasta kantorahaa. Metsähakkeen toimitusorganisaatiot ovat kehittyneet nopeasti. Sekä Biowatti että UPM Metsä tuottivat vuonna 2003 metsähaketta jo 1 TWh:n edestä, ja niitten toimitukset ovat edelleen hyvässä kasvussa. Suuret toimittajat antavat alalle sen uskottavuuden, joka siltä vielä viime vuosikymmenen puolella ehkä puuttui. Rinnalle kaivataan kuitenkin pieniä paikallisia toimijoita, joitten verkottumista koneyrittäjät ovat ryhtyneet kehittämään. Lämpö- ja voimalaitokset ovat rakentaneet vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmiään puupolttoaineille soveltuviksi. Murskaimien käyttöönotto on vaikuttanut myönteisesti koko tuotantojärjestelmän kehittymiseen ja raaka-ainepohjan laajenemiseen, mutta monilla laitoksilla käsittelyjärjestelmässä on edelleen käytettävyyttä rasittavia kapeikkoja. Energiapuun tuotanto on integroitumassa metsätalouden arkipäivään. Sen merkitys kasvualana, vihreän imagon luojana, työllistäjänä ja metsänhoidon edistäjänä on oivallettu, ja metsäalan organisaatiot ovat ryhtyneet edistämään metsähakkeen tuotantoa. Kehityksen seurantaa helpottaakseen Puuenergiaohjelma asetti epävirallisen tavoitteen: metsähakkeen käytön kasvu viidessä vuodessa viisinkertaiseksi, mikä merkitsee 2,5 milj. m 3 vuonna Tätä kirjoitettaessa käyttökyselyn tulos ei ole vielä tiedossa, mutta ennakkoarvion mukaan käyttö lienee ollut 2,1 milj. m 3. Se ei siis kasvanut viisinkertaiseksi mutta kylläkin nelinkertaiseksi, ja asetettu tavoite saavutettaneen vuoden viipeellä. Kasvu on ollut muihin maihin nähden vertaansa vailla, ja vallinnut kasvun ilmapiiri on ollut se keskeinen tekijä, joka on luonut edellytykset uuden teknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle, motivoinut yritykset mukaan laajalla rintamalla ja vahvistanut Suomen asemaa puuenergian teknologiajohtajana maailmalla. Mahdollisuudet vuoden 2010 käyttötavoitteen (5 milj. m 3 ) saavuttamiseksi ovat hyvät, mutta tavoitteen toteuttaminen edellyttää valtiovallan, yritysten ja tutkimuslaitosten ponnistusten ja yhteistyön jatkuvan herpaantumatta.

8 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Puuenergia Suomessa Puun energiakäytön kehitystausta Puun energiakäytön nykytila Puu Suomen energiastrategiassa EU:n asettamat reunaehdot Puuenergian teknologiaohjelma Ohjelman tavoitteet Ohjelman organisaatio Ohjelman hankkeet Pientuotannon ja -käytön panostusalue Ohjelman kansainvälinen ulottuvuus Metsähakkeen tuotantoympäristö Metsätalous toimintaympäristönä Ainespuun hankintajärjestelmä Metsähakkeen käyttökapasiteetti Puun ja turpeen seospoltto Metsähakkeen raaka-ainepohja Ainespuuleimikoitten hukkarunkopuu Päätehakkuualojen hakkuutähdehake Nuorten metsien pienpuuhake Päätehakkuualojen kantomurske Metsiemme metsähakepotentiaali Metsähakkeen tuotantoteknologia Tuotantojärjestelmät Tuotanto-organisaatiot Tuotantologistiikka Tuotantokalusto Puskuri- ja varmuusvarastot Vastaanotto ja käsittely laitoksella Tuotantokustannukset Metsähakkeen laadun hallinta Kosteus Muut polttoaineominaisuudet Metsähakkeen käyttö polttoaineena Käytön kantovoimat Käytön kehittyminen...76

9 8 Kuoren käyttö polttoaineena Kuorintatähde polttoainelähteenä Kuoren käytön tehostaminen Metsähakkeen tuotannon seurannaisvaikutukset Ympäristövaikutukset Vaikutukset metsän kasvuun Vaikutukset metsätöihin Sosioekonomiset vaikutukset Metsähakkeen tuotannon nykytila ja kehitysnäkymät...99 Kirjallisuus Liite 1. Ohjelman johtoryhmä Liite 2. Ohjelman hankkeet Liite 3. Ohjelman julkaisut Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

10 1 Puuenergian asema Suomessa Ankara ilmasto, pitkät etäisyydet ja perusteollisuuden rakenne nostavat Suomen energian käyttäjänä asukasta kohti laskien maailman kärkimaitten joukkoon. Kun fossiilisia polttoainevaroja ei Suomesta löydy mutta metsävarat ovat runsaat, riippuvuus puuenergiasta on jatkunut pitempään kuin muissa teollistuneissa maissa. Puun arvostus energialähteenä on vaihdellut: milloin polttopuu on noussut elintärkeään asemaan, milloin sen käyttö on liitetty takapajuisuuteen, ja nyt se etenee uusiutuvuutensa ansiosta suosion aallonharjalla. Kun tässä Puuenergian teknologiaohjelman loppuraportissa tarkastellaan viimeisen hyödyntämättömän puubiomassareservimme, metsätähteen, käyttöönottoa uusiutuvana energialähteenä, on paikallaan aluksi arvioida puun energiakäytön kehitystaustaa ja nykytilaa yleisellä tasolla Suomessa. Nehän muodostavat sen perinteen ja ponnistuspohjan, joitten voimin metsähakkeen tuotantoa ja käyttöä tällä vuosikymmenellä moninkertaistetaan. 1.1 Puun energiakäytön kehitystausta Teollistumattomassa Suomessa metsien puusato käytettiin pääasiassa lämmitykseen. Puuta kului, sillä muita polttoaineita ei juurikaan ollut, rakennusten lämpöeristys oli puutteellinen ja lämmitystekniikka alkeellinen. Puuta paloi kaskenpoltossakin, jolloin hyötytuotteena oli tuhka eikä energia. Tehtiin myös tervaa ja puuhiiltä (kuva 1). Käyttömäärissä ainespuu ohitti polttopuun viime vuosisadan toisella neljänneksellä, mutta puu säilyi edelleen keskeisenä energialähteenä. Vielä Talvisodan kynnyksellä puun osuus oli 70 % kaikista polttoaineista. Puun ylivertaista asemaa heijastaa ajan tapa yhteismitallistaa polttoaineet halon pinokuutiometreiksi (p-m 3 ), kun vertailu nykyään tapahtuu ekvivalenttisina raakaöljytonneina (kuva 2). Poistuman rakenne, % Luonnonpoistuma ja hakkuutähde Polttopuu ja maatalouden rakennuspuu Kuitupuu Vientipuu 20 Kaskenpoltto, terva ja puuhiili Tukkipuu Poistuma, milj. m /a Väestö, milj. 50 1,6 50 2,7 53 4,0 70 5,2 Kuva 1. Runkopuun poistuma Suomen metsistä 1800-luvun puolivälistä lähtien (46, kuvaa jatkettu vuoteen 2000). 1

11 3 Milj. p-m / a Tuontipolttoaineet 1,6 Mtoe, 29 % 20,4 Kotimaiset polttoaineet 4,0 Mtoe, 71 % 15 11,5 10 8,1 5 1,9 5,1 0,1 Kivihiili ja koksi Öljy Maaseudun polttopuu Markkinahalko Teollisuuden puutähteet Turve Kuva 2. Polttoaineitten kulutus kaudella halkopinokuutiometreiksi (p-m 3 =0,65 m 3 ) muunnettuna (68). Sodan ja sitä seuranneen pulakauden aikana polttopuun merkitys korostui entisestään. Huollon turvaaminen oli yhtälailla elintärkeätä kuin peruselintarvikkeilla. Kansanhuoltoministeriöön perustettiin puu- ja polttoaineosasto hankintapiireineen, säädettiin laki polttopuun saannin turvaamiseksi eli halkolaki, asetettiin metsänomistajille halonhakkuuvelvoitteita, toteutettiin pakkohakkuita, takavarikoitiin ainespuuvarastoja, muunnettiin pääosa autokannasta puukaasukäyttöiseksi, valmistettiin voiteluöljyjä tervasta sekä perustettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimisto, josta ajan myötä kehittyi nykyinen Vapo Oy. Polttoaineitten tuonti vapautui 1950-luvulla, ja maahan alkoi virrata hiiltä ja öljyä. Polttopuun tarve ja arvostus kääntyivät laskuun. Pinotavarakoivulle, joka aikaisemmin oli kelvannut vain polttoaineeksi, löytyi 1960-luvulla uusi käyttökohde puumassateollisuuden raaka-aineena. Yleismaailmallisen energiakriisin koittaessa 1970-luvulla puun osuus oli enää 14 % energian kokonaiskulutuksesta. Suuntaus oli edelleen laskeva. Tässä tilanteessa valtiovalta havahtui ja ryhtyi energiahuollon turvaamiseksi edistämään puun ja turpeen polttoainekäyttöä. Terävöitynyt energiapolitiikka sekä toisaalta metsäteollisuuden laajenemiseen liittynyt puuperäisten prosessitähteitten tuotannon kasvu käänsivät kotimaiset polttoaineet uuteen nousuun. Vuosituhannen vaihtuessa jo 20 % energian kokonaiskulutuksesta tyydytettiin puuperäisillä polttoaineilla ja 6 % turpeella. Näin suuri osuus energian kulutuksesta ei ole enää saavutettavissa puun ensiasteisena käyttömuotona, sillä 90 % puusadosta ohjautuu ainespuuksi. Metsäteollisuudessa syntyy kuitenkin runsaasti puutähdettä, josta pääosa hyödynnetään polttoaineena. Hakkuissa metsiin jää lisäksi biomassatähdettä, joka soveltuu ainoastaan polttoaineeksi. Metsä- ja prosessitähteitä hyödyntämällä puuenergian mahdollisuudet ovat teollistuneessakin Suomessa suuret. Asukasta kohti laskettuna kotimaisen ja tuontipuun käyttö on Suomessa 20-kertainen muitten EU-maitten keskiarvoon verrattuna (kuva 3). Siihen perustuu myös puuperäisen energian ainutlaatuisen vankka asema kansantaloudessamme. 2

12 3 m / asukas 16 14, ,7 Nettotuonti Hakkuukertymä 4 2 2,5 0,6 0,4 0,4 0,1 0,1 0,8 Suomi Ruotsi Itävalta Ranska Saksa Tanska Iso- Britannia Hollanti EU keskim. Kuva 3. Raakapuun käyttö asukasta kohti eräissä EU-maissa vuonna 1999 (53). 1.2 Puun energiakäytön nykytila Vuosittain yli 5 milj. m 3 eli 8 % Suomen metsien hakkuukertymästä tehdään polttopuuksi, joka käytetään lähinnä pientaloissa ja maatiloilla. Pienkäyttöön ohjautuu lisäksi noin 1 milj. m 3 erilaista jätepuuta (80). Muu runkopuu käytetään metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Puuta säästävästä jalostustekniikasta huolimatta merkittävä osa teollisuuden raakapuusta jää kuitenkin prosessitähteeksi, joka toisasteisessa käytössään hyödynnetään paljolta energian tuotannossa: Sahateollisuudessa yli puolet raaka-aineesta jää tähteiksi, joista pääosa käytetään puumassa- ja levyteollisuudessa. Polttoaineeksi joutavat kuorintatähde, osa sahanpurusta sekä sahauspinnoista tehdyn kuituhakkeen seulontatähde, joitten osuus on % raaka-aineesta. Vaneriteollisuudessa prosessitähteen osuus on enemmän kuin kaksi kolmannesta raaka-aineesta. Tähde pyritään hyödyntämään puumassateollisuudessa, mutta kuorinta- ja seulontatähteen, vanerin reunasahaustähteen, purun ja hiontapölyn muodostamaan energiaositteeseen jää jopa % raaka-aineesta. Mekaanisessa puumassateollisuudessa kuorinta- ja seulontatähteestä muodostuvaan energiaositteeseen joutuu % raaka-aineesta. Puuta jää energiakäyttöön vähemmän mutta prosessienergiaa kuluu enemmän kuin muilla metsäteollisuuden aloilla. Kemiallisessa puumassateollisuudessa energiaosite muodostuu kuorinta- ja seulontatähteestä sekä erityisesti mustalipeästä, joka on peräisin puusta sellunkeitossa liuenneista ligniineistä, hiilihydraateista ja uuteaineista. Yhdestä kuorellisen raakapuun kuutiometristä jäävän mustalipeän lämpöarvo on noin 1,3 MWh. Mustalipeä poltetaan soodakattilassa osana sellutehtaan kemikaalikiertoa, jolloin siinä oleva puuperäinen energia otetaan talteen. Mustalipeä on erityisen merkittävä energian lähde Suomessa ja Ruotsissa, joihin puolet koko Euroopan selluntuotannosta keskittyy. Jopa 60 % selluteollisuuden puuraaka-aineen lämpöarvosta käytetään polttoaineeksi. Prosessitähteet mukaan lukien lähes puolet kaikesta Suomessa käytetystä koti- ja ulkomaisesta puubiomassasta päätyi vuonna 2002 energian tuotantoon. Siitä viidennes joutui polttoaineeksi jo ensiasteisessa mutta neljä viidennestä vasta toisasteisessa käytössään (kuva 4). Suomen primaarienergian käyttö vastasi KTM:n tilastojen mukaan vuonna 2002 lämpöarvoltaan 33,5 milj. ekvivalenttista öljytonnia (Mtoe), josta puuperäisen energian osuus oli 6,7 Mtoe. Puupe- 3

13 3 Milj. m / vuosi 30 Teollisuuden lopputuotteet 53 % Energian tuotanto 47 % 25, ,7 Toisasteinen käyttö Ensiasteinen käyttö 15 13,3 10 8,6 5 1,9 0,3 3,1 0,05 5,4 1,7 Muut tuotteet Puumassa Sahatavara Puulevyt Mustalipeä Sahanpuru ym. Halko ja pilke Puupuristeet Kuoritähde Metsähake Kuva 4. Puun loppukäyttö Suomessa vuosina 2001 tai Ei sisällä kierrätyspuuta (53, 80 ja 103). Mtoe / vuosi 10 8,7 8 Kokonaiskulutus 33,5 Mtoe / ,6 4,5 3,7 1,6 1,0 2,1 0,9 0,3 5,1 1,1 1,6 2,4 Halko ja pilke Kuori, puru ja hake Mustalipeä Öljy Ydinvoima Kivihiili Maakaasu Tuontipuun tähteet Turve Muut Tuontienergia 75 % Kotimainen energia 25 % Tuontisähkö Vesivoima Puuperäinen Kuva 5. Suomen energialähteet vuonna räinenkään energia ei ole enää kokonaisuudessaan kotimaista, vaan merkittävä osa siitä on tuontipuusta syntynyttä kuorinta- ja mustalipeätähdettä, ja kuorta ja polttohaketta myös tuodaan Suomeen. Ulkomaisen, lähinnä venäläisen puuraaka-aineen prosessitähde on energialähteenä itse asiassa määrällisesti merkittävämpi kuin tuontisähkö (kuva 5). Öljyn käyttö on supistunut, ja riippuvuus öljystä on nykyisin pienempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa. Puuperäisiä polttoaineita saadaan siis monista lähteistä, joista mittavin on mustalipeä. Kiinteistä puupolttoaineista tärkeimmät ovat kuorintatähde sekä pientalojen halko- ja pilkemuotoinen polttopuu. Metsähakkeen osuus on niihin verrattuna vie- 4

14 TWh / vuosi 16 15, Kokonaiskäyttö laitoksissa 25 TWh / 2002 Tavoite / ,5 2,5 1,6 0,7 0,1 0,1 Kuori Puru Metsähake Teollinen hake Kierrätyspuu Puupuristeet Muu puu Kuva 6. Kiinteitten puupolttoaineitten käyttö laitoksissa vuonna 2002 (103). lä vaatimaton, mutta metsähakkeen kasvumahdollisuudet ja -tavoitteet ovat muita suuremmat (kuva 6), ja sen osuus markkinoille tulevista puupolttoaineista on kovassa kasvussa. 1.3 Puu Suomen energiastrategiassa Suomen energiastrategian tavoitteena on turvata energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan ja samalla rajoittaa kasvihuonekaasu- ja muut ympäristöpäästöt kansainvälisten sitoumusten edellyttämälle tasolle (42). EU:n langettaman velvoitteen mukaan Suomen tulee palauttaa kasvihuonekaasujen päästöt vuosiin mennessä vuoden 1990 tasolle. Hiilidioksidiksi muunnettuna tuo tavoitetaso on 76,5 Mt/a. Se ylitettiin 2000-luvun alussa säästä ja teollisuuden käyttöasteesta riippuen noin 5 Mt:lla vuodessa, vähävetisenä vuonna 2003 jopa 13 Mt:lla. Kauppa- ja teollisuusministeriö laati vuonna 1999 energiastrategian toimeenpanoa palvelemaan uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (43). Tavoitteeksi asetettiin uusiutuvan energian käytön nostaminen vuonna 1995 vallinneelta 6,1 Mtoen tasolta vuoteen 2010 mennessä tasolle 9,2 Mtoe. Lisäyksestä peräti 2,8 Mtoe arvioitiin saavutettavan biopolttoaineitten, ensisijaisesti puuperäisten polttoaineitten avulla seuraavasti: teollisuuden puuperäiset prosessitähteet 50 %, metsäpolttoaineet 30 % ja lajitelluista jätteistä valmistettavat kierrätyspolttoaineet 20 % kasvutavoitteesta. Metsäpolttoaineilla lisäystavoite tukeutuu lähinnä metsähakkeeseen, jonka osalta tähtäimessä jo alunperin oli käytön nostaminen 5 milj. m 3 :iin vuoteen 2010 mennessä. Lähes yhdenmukainen tavoite asetettiin vuonna 1999 kansallisessa metsäohjelmassa (54) ja vuonna 2001 kansallisessa ilmastostrategiassa (94). Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä arvioi ja täsmensi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman vuonna Tarkistaminen nähtiin tarpeelliseksi, vaikka ohjelman laatimisesta oli kulunut vasta kolme vuotta, sillä toimintaympäristö oli muuttumassa: EU:n lainsäädännössä oli tapahtunut ja tapahtumassa monia energian tuotantoon kohdistuvia muutoksia, tärkeimpänä direktiivi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmästä yhteisössä. Kun päästökauppa käynnistyy EU:ssa vuoden 2005 alkaessa, energiaverotus ja tukipolitiikka on arvioitava uudelleen ja mukautettava päästökaupan olosuhteisiin. Eduskunnan vuonna 2002 tekemä myönteinen periaatepäätös Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi sekä samassa yhteydessä hyväksytty metsäpolttoaineitten käyttöä edistävä risupaketti. 5

15 Polttoaineitten maailmanmarkkinahintojen muutokset, muun muassa maakaasun ja sähkön hintojen merkittävä kohoaminen. Tarkistustyöryhmän ehdotus noudattaa pääpiirteissään aikaisempia linjauksia. Bioenergiaa koskevia tavoitteita on selkeytetty, ja vuodelle 2005 on seurannan helpottamiseksi asetettu välitavoite. Kasvu tulee olemaan nopeinta metsähakkeella, jolla alkuperäisen ohjelman mukaisesti tuotettaisiin vuonna 2010 pienkäyttö mukaan luettuna 0,9 Mtoe vastaava määrä energiaa (taulukko 1). Siihen tarvitaan 5 milj. m 3 metsäbiomassaa. Puupolttoaineitten käyttö laajeni viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla ripeästi. Taustalla oli metsäteollisuuden kapasiteetin ja tuotannon kasvu. Sen seurauksena myös energian tuotanto mustalipeästä ja puusivutuotteista kasvoi. Kasvu, mukaan lukien puuperäinen energia, pohjautui paljolta tuontipuuhun. Kuluvalla vuosikymmenellä kasvun odotetaan hidastuvan, sillä kotimaisen ainespuun hakkuumahdollisuudet hyödynnetään jo tarkoin. Kun muittenkin uusiutuvan energian lähteitten kasvuvauhti jää ainakin vielä lähivuosina vaatimattomaksi, metsähake tulee olemaan avainasemassa seuraavista syistä: Tarkistetussa uusiutuvan energian edistämisohjelmassa metsähakkeen kasvutavoite on kuluvalla vuosikymmenellä suurempi kuin minkään muun yksittäisen energialähteen. Vuonna 2010 metsähakkeen käyttö on oleva 0,7 Mtoe suurempi kuin vuonna 2001, mikä kattaa 30 % uusiutuvan energian tuotannon kokonaiskasvusta tarkastelujakson aikana. Metsähakkeen tuotannossa energian panos-tuotossuhde on edullinen, noin 1:30. Metsähakkeella tuotettu energia voidaan aidosti käyttää korvaamaan fossiilipolttoaineita ja alentamaan hiilidioksidipäästöjä, kun taas metsäteollisuuden prosessitähteillä tuotettu energia kuluu kokonaan tai ainakin suureksi osaksi itse tuotantoprosessissa. Vain murto-osa siitä liikenee todellisuudessa ulkopuolisten hiilidioksidipäästöjen alentamiseen. Taulukko 1. Uusiutuvien energialähteitten käyttötavoitteet KTM:n työryhmän ehdotuksen mukaan (44). Energialähde Käyttö Mtoe/vuosi Puun ensiasteinen käyttö Pienkäyttö kiinteistöissä (ilman haketta) 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Metsähake (myös pienkäyttö) 0,1 0,2 0,5 0,9 1,5 Puun toisasteinen käyttö: Selluteollisuuden mustalipeä 2,6 3,2 3,4 3,7 4,0 Teollisuuden kiinteät puutähteet 1,2 1,8 1,9 2,0 2,2 Puuperäiset yhteensä 4,9 6,3 7,0 7,9 9,1 Kierrätyspolttoaineet 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 Biokaasu, peltobiomassa, biopolttonesteet 0,0 0,0 0,1 0,2 0,5 Vesivoima 1,1 1,1 1,2 1,2 1,4 Tuulivoima 0,0 0,0 0,0 0,1 0,4 Lämpöpumput, aurinkoenergia 0,0 0,1 0,1 0,2 0,5 Uusiutuvat yhteensä 6,1 7,6 8,6 9,8 12,1 6

16 Hinta, / MWh 30 28,9 Valmistevero Veroton hinta 20 19,8 16, ,7 11,7 9,6 10,2 Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Hiili sisämaa Hiili rannikko Maakaasu Jyrsinturve Metsähake Kuva 7. Polttoaineitten kuluttajahinnat lämmön tuotannossa ilman liikevaihtoveroa elokuussa 2003 (8). Valtio jouduttaa energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän teknologian kehittymistä ja kaupallistumista. Vero- ja tukitoimenpiteitten ohella ohjausmekanismeihin kuuluu pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystoiminta erityisten kehitysohjelmien tukemana: Ympäristöverot lämmön tuotannossa. Koska puuperäiset polttoaineet luokitellaan hiilineutraaleiksi, ne on vapautettu hiiliperusteisista veroista, jotka rasittavat kaikkia muita polttoaineita lämmön tuotannossa. Vuoden 2004 alkaessa energiatuotteista kannettava valmistevero, veroluonteiset huoltovarmuus- ja öljysuojamaksu mukaan luettuna, oli yhteensä seuraava: kivihiili 6,3, kevyt polttoöljy 6,0, raskas polttoöljy 5,3, maakaasu 1,9 ja turve 1,6 /MWh. Verotusmenettely muuttaa polttoaineitten hintasuhteita puuta suosien (kuva 7). Sähköveron palautus. Sähkön tuotannossa energiaveroja ei aseteta millekään polttoaineelle, vaan vero kannetaan sähkön kuluttajalta riippumatta siitä, miten sähkö on tuotettu. Puun kilpailuasemaa pönkitetään palauttamalla osa verosta sähkön tuottajalle. Metsähakkeen samoin kuin tuulivoiman osalta palautus on 6,9 /MWh e. Tuotantotuki. Jos metsähake korjataan tietyt metsänhoidolliset kriteerit täyttävästä nuoresta harvennusmetsästä, metsänomistajalle maksetaan metsikön puustotunnuksista, sijaintialueesta ja työn toteuttajasta riippuen pinta-alaperusteista kunnostustukea /ha, kun työ teetetään ulkopuolisella työvoimalla. Sen lisäksi maksetaan korjuutukea 3,3 /MWh sekä haketustukea 2,1 /MWh. Tuotantotukea maksetaan myös juurakoitten korjuuseen päätehakkuissa, jos nosto tapahtuu touko-lokakuussa. Tuki on 0,44 runkopuun kuutiometriä kohti, mikä kanto- ja juuripuulle siirrettynä merkitsee noin 0,9 /MWh. Investointituki. Uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistamisen kynnystä madalletaan erikoislaitteitten investointituella. Hakkureille, murskaimille, paalaimille ja pienpuuston kaatokasauslaitteille investointituki on tyypillisesti 25 % ostohinnasta. Teknologian tutkimusta ja kehittämistä tuetaan valtion varoin. Metsähakkeen tuotantoteknologian osalta keskeinen rahoituskanava vuosina oli Tekesin Puuenergian teknologiaohjelma. 7

17 1.4 EU:n asettamat reunaehdot Vuonna 1997 laadittiin Kiotossa YK:n ilmastosopimus, jonka tavoitteena on vähentää teollistuneitten maitten kasvihuonekaasupäästöjä vuosiin mennessä 5,2 %:lla vuoden 1990 tasolta. Tärkein kasvihuonekaasujen lähde on energian tuotannon hiilidioksidipäästöt. Sopimus astuu voimaan, kun vähintään 55 valtiota on sen allekirjoittanut ja kun allekirjoittajat edustavat vähintään 55 %:n osuutta sopimusvaltioitten kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Osuuden saavuttaminen edellyttää, että Venäjäkin liittyy allekirjoittajavaltioihin. EU:n komissio on julkaissut Valkoisen kirjan uusiutuvista energialähteistä lähtökohtanaan Kioton sopimus. Se on omalta osaltaan asettanut vähennystavoitteeksi 8 % ja siihen tähdäten päättänyt kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteitten osuuden energiantuotannossa 12 %:iin. Keskeiseen asemaan on nostettu biomassan energiakäyttö, jonka tulisi kasvaa 45 Mtoen tasolta kolminkertaiseksi 135 Mtoen tasolle seuraavasti: Lisäkäyttö, Mtoe/vuosi Biokaasu 15 Energiakasvit 45 Maa- ja metsätalouden jätteet 30 Lisäys yhteensä 90 Tämän mukaisesti EU on säätänyt joukon direktiivejä, joilla pyritään torjumaan energian tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia, saavuttamaan Kioton sopimuksen tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi sekä pönkittämään energiahuollon omavaraisuutta. Kaikilla EU-mailla on kansallinen uusiutuvien energiamuotojen edistämisohjelma. Näissä ohjelmissa ja kansallisessa lainsäädännössä EU:n tavoitteet on joskus otettu huomioon jopa kovennettuina. Niissä asetetut velvoitteet ja kannusteet vaikuttavat vahvasti alan toimintaympäristöön ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kilpailuasemaan. Seuraavassa EU:n toimenpiteitä tarkastellaan puupolttoaineitten ja puuperäisen energian kansallisten ja kansainvälisten markkinoitten näkökulmasta. Tietolähteenä on Puuenergiaohjelman teettämä selvitys bioenergian kilpailuaseman muutoksista Euroopassa (96). Sähködirektiivi eli direktiivi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä tähtää todellisten ja tehokkaitten sisämarkkinoitten luomiseen. Se määrittelee säännöt sähkön tuotannolle, siirrolle ja jakelulle sekä sähkömarkkinoitten organisoinnille ja toiminnalle. Se antaa jäsenmaille mahdollisuuden määrätä uusiutuvista energialähteistä ja jätteistä tuotetulle sähkölle sekä yhdistetylle sähkön ja lämmön tuotannolle etuoikeus verkkoon pääsylle. Etusija voidaan antaa myös polttoaineen kotimaisuuden perusteella, jopa hiilellekin. RES-E-direktiivi, eli direktiivi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön edistämiseksi, luo puitteet uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämiseksi keskipitkällä aikavälillä. Huoltovarmuuden, ympäristönsuojelun ja sosiaalisen ja taloudellisen yhtenäisyyden parantamiseksi sekä energiantuotannon monipuolistamiseksi tavoitteena on nostaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus vuonna 1997 vallinneelta 13,9 %:n tasolta 22 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Direktiivissä määritetään jäsenvaltioille maakohtaiset tavoitteet, mutta ne eivät ole sitovia. Suomen ohjeelliseksi tavoitteeksi on asetettu osuuden nostaminen 24,7 %:sta 31,5 %:iin. Direktiivissä ei esitetä suosituksia yhtenäisiksi tukimuodoiksi tai edistämistoimenpiteiksi, vaan kukin jäsenmaa toteuttaa oman tukipakettinsa. Useimmissa maissa tuet tullevat suosimaan pienimuotoista sähköntuotantoa. CHP-direktiivi, eli direktiivi sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi, astunee voimaan vuonna Se tukee tavoitetta nostaa yhteistuotantosähkön osuus 9 %:sta vuonna 1994 kaksinkertaiseksi eli 18 %:iin vuonna Erityisesti halutaan edistää pienimuotoista (alle 1 MW e )ja toisaalta uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa yhteistuotantoa. Ainakaan toistaiseksi ei ole tarkoituksena asettaa maakohtaisia tavoitteita. 8

18 Vihreät sertifikaatit eli uusiutuvan energian sertifikaatit tarjoavat mahdollisuuden tukea uusiutuvan energian tuotantoa. Järjestelmä perustuu yleensä vapaaehtoisuuteen, mutta joissakin maissa kuten Ruotsissa on jo käytössä sähkön toimittajaan tai loppukäyttäjään kohdistuvia määräosuusvelvoitteita. Velvoitetta täytettäessä voidaan käyttää vihreätä sertifikaattia, joka on alkuperätieto uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä. RECS-järjestelmässä sertifikaatti myönnetään mukaan hyväksytylle tuottajalle jokaisesta megawattitunnista. Suomessa tuotantoyksikön hyväksyy Fingridin toimeksiannosta SFS Sertifiointi Oy. Sertifikaatit talletetaan tuottajan sertifikaattitilille, jolta niitä myydään asiakkaalle. Fingrid rekisteröi järjestelmään hyväksytyn sähköntuotannon, myöntää sertifikaatit ja ylläpitää sertifikaattikaupan tasetietoja. Kauppaa harjoittamaan on perustettu välittäjä- ja kokonaispalveluyrityksiä. Järjestelmään kuuluvaa sähköä ei voida enää myydä erikseen vihreänä sähkönä, koska sen ympäristöominaisuus on irrotettu ja kiinnitetty sertifikaattiin. Jos suomalainen sähkölaitos käyttää polttoaineenaan metsähaketta, sen saama kotimainen verohelpotus on 6,9 /MWh e. Jos sähkö myydäänkin ulkomaisille sertifikaattimarkkinoille, verohelpotusta ei myönnetä, mutta sen sijaan voidaan saada parempi korvaus sertifikaatin ostajalta. Hollannissa sertifikaatin hinta on /MWh e. GHG-direktiivi, eli direktiivi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamiseksi yhteisössä, on keskeinen Kioton sopimuksen mekanismi. Sen kautta hiilidioksidin päästäminen ilmakehään tulee EU:n alueella maksulliseksi. Tavoitteena on toteuttaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähennykset siellä, missä toimenpiteen kustannustehokkuus on paras. Päästökauppa käynnistyy EU:ssa vuoden 2005 alussa. Ensimmäisessä, vuodet kattavassa vaiheessa järjestelmän piirissä ovat vain hiilidioksidipäästöt, mutta myöhemmin mukaan liitettäneen muitakin kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidin osuus kasvihuonekaasuista on EU:ssa 80 % ja Suomessa 84 %. Päästökauppasektori kattaa Suomessa noin puolet Kioton sopimuksessa tarkoitetuista kasvihuonekaasupäästöistä. Alkuvaiheessa päästökaupan piirissä ovat suuret teollisuuslaitokset seuraavilla tuotannonaloilla, joista energiantuotantolaitokset yksinään kattavat yli 40 % Suomen osuudesta: Polttoaineteholtaan yli 20 MW:n energiantuotantolaitokset Öljynjalostamot Koksaamot Rauta- ja terästehtaat Kalkin tuotanto Lasi- ja lasivillatehtaat Keraamisten tuotteitten kuten tiilen ja posliinin valmistus Puumassa-, paperi- ja kartonkitehtaat. Päästökauppadirektiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten on haettava jäsenvaltionsa viranomaiselta lupa kasvihuonekaasujen päästämiselle. Suomessa päästökaupan piiriin tulee alkuvaiheessa kuulumaan noin 300 toimijaa. Päästöoikeuksien maksuton alkujako luvan saajille tapahtuu komission hyväksymän kansallisen suunnitelman pohjalta. Jos luvan haltija ylittää myönnetyn päästöoikeuden, puuttuvat oikeudet tulee ostaa markkinoilta. Jos oikeuksia jää käyttämättä, ne voidaan myydä tai säästää tuleviin tarpeisiin. Päästöoikeuksille syntyy markkinahinta. Päästöoikeuksien hintaa ei vielä tiedetä. Arvioissa hintatasoksi oletetaan 5 20 /t CO 2. Yhdysvaltojen vetäytyminen Kioton sopimuksesta vaikuttanee päästöoikeuksien hintaa alentavasti. Päästökauppajärjestelmä otetaan käyttöön tilanteessa, jossa jo sovelletaan erilaisia ohjauskeinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Energiaverotus ja päästökauppa on sovitettava yhteen, jolloin nykyisten ohjauskeinojen merkitys ehkä supistuu. Hallitusohjelman mukaan Suomen ilmastostrategia uusitaan, ja päästökauppa otetaan mukaan vero- ja tukikeinojen rinnalle uusiutuvan energian käyttöä edistämään. Ratkaisulla tulee olemaan suuri vaikutus metsähakkeen tuotannon kannattavuuteen ja toimintaedellytyksiin kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. 9

19 2 Puuenergian teknologiaohjelma Tekes on tärkein sovelletun tutkimuksen ja kehitystyön rahoittaja Suomessa. Uusiutuva energia on yksi Tekesin avainaloista. Viimeisten 15 vuoden aikana Tekes on rahoittanut lukuisia ohjelmia, jotka ovat kohdistuneet biopolttoaineitten tuotantoon, käyttöön, jalostukseen tai ympäristövaikutuksiin (kuva 8). Puupolttoaineitten tuotanto liitettiin tähän kokonaisuuteen ensimmäisen kerran vuosina toteutetussa Bioenergian tutkimusohjelmassa, jossa kehitettiin uutta tuotanto- ja käyttöteknologiaa sekä uusia polttoaineita puu- ja turvereservien energiapotentiaalin hyödyntämiseksi. Ohjelman kallistuessa kohti loppuaan voitiin todeta (98), että: Bioenergian mahdollisuudet Suomessa oli tiedostettu ja tunnustettu laajoissa kansalaispiireissä, yritysmaailmassa ja poliittisessa johdossa. Tuotanto- ja käyttöteknologiat olivat kehittyneet ja bioenergian käyttö oli lähtenyt kasvuun. Suomalainen bioenergiateknologia ja siihen liittyvä tutkimus olivat tulleet tunnetuiksi maailmalla, ja Suomi oli noussut alan edelläkävijämaaksi Ruotsin rinnalle. Tekes katsoi, että myönteisen kehityksen jatkuminen tulee turvata ja hankittu tutkimusosaaminen hyödyntää senkin jälkeen, kun Bioenergian tutkimusohjelma päättyy. Koska toimintaympäristössä oli tapahtumassa radikaaleja muutoksia muun muassa Kioton ilmastosopimuksen myötäjäisenä, kehitystyö päätettiin suunnata ja painottaa uudelleen. Erityisesti metsäteollisuus ja sitä lähellä toimivat yritykset olivat osoittaneet halukkuutensa lisätä puun energiakäyttöä. Myös energiayhtiöt olivat kiinnostuneet puupolttoaineitten lisäkäyttömahdollisuudesta. Keinotekoinen turpeen vedenpoisto Aurinkoenergiaan perustuva turvetuotanto SIHTI JALO Polttoaineen jalostus LIEKKI 1 Polttotekniikka Turve Puu BIOENERGIA Peltobiomassat - käyttö SIHTI II Energia- ja ympäristöteknologia LIEKKI 2 Poltto- ja kaasutustekniikka TULISIJA Puuenergia Puuenergia-klinikka Jätteiden energiakäyttö STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa CLIMTECH CODE Palamisen prosessien mallinnus Puun pientuotannon ja -käytön ohjelma FINE Pienhiukkaset Ilmastonmuutoksen torjunta DENSY Hajautetut energiajärjestelmät Kuva 8. Tekesin bioenergiaohjelmat. Kuvion ala kuvastaa ohjelman laajuutta (Tekes). 11

20 Ainoa todella merkittävä puupolttoaineen reservi oli metsäbiomassa, mutta sen käyttöönoton ongelmana olivat yhä edelleen kalliit tuotantokustannukset. Tältä pohjalta Tekes päätti käynnistää vuonna 1999 uuden ohjelman, jossa voimavarat ja keihäänkärki kohdistettiin painokkaasti metsähakkeen tuotantoteknologian kehittämiseen. Ohjelman nimeksi annettiin Puuenergian teknologiaohjelma. Jäljempänä käytetään lyhyempää nimeä Puuenergiaohjelma. 2.1 Ohjelman tavoitteet Puuenergiaohjelma on yksi lenkki siinä ohjauskeinojen ketjussa, jolla valtiovalta edistää uusiutuvien energialähteitten käyttöönottoa. Ohjelman tehtävänä oli kehittää tehokasta teknologiaa metsähakkeen tuottamiseksi energiakäyttöön sellaisesta puubiomassasta, jolle ei ole kysyntää teollisuuden raaka-aineeksi. Tavoitetta asetettaessa tehokkuuden käsite ymmärrettiin laajassa merkityksessään: korkea tuottavuus, kilpailukykyiset tuotantokustannukset, toimitusten luotettavuus, laadukas tuote, sosiaalisesti kestävä toiminta, ympäristöystävällisyys ja joustava sopeutuminen olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kehityskohteeksi rajattiin alkuvaiheessa metsähakkeen suurimittainen tuotanto nuorten metsien pienpuusta ja päätehakkuualojen biomassatähteistä (kuvat 9 11). Tällä sektorilla yritysten valmius ohjelmatyöhön oli korkea, ja selkeästi rajatun kompaktin kokonaisuuden katsottiin luovan otollisen ympäristön yhteistyölle. Vakavimmiksi metsähakkeen käytön esteiksi katsottiin muihin polttoaineisiin nähden korkea kustannustaso, toimitusjärjestelmien kehittymättömyys sekä polttoaineen laadun hallitsematon vaihtelu. Näistä haasteista lähtien ohjelmalle nimettiin seuraavat painoalat: Energiapuun tuotannon integroiminen metsätalouteen ja teollisuuden ainespuun hankintaan. Metsähakkeen tuotantojärjestelmien kehittäminen, mukaan lukien organisaatio, logistiikka, korjuu, kuljetukset, vastaanotto ja varastointi. Tavoitehierarkian huipulle asetettiin järjestelmäosaaminen. Kaukokuljetuksen kehittäminen hakettamattomalle ja haketetulle raaka-aineelle. Metsäkone- ja kuljetusyritysten valmiuden kehittäminen ja motivoiminen metsähakkeen tuotantoon. Kuva 9. Nuoren männikön harvennuksesta korjattua pienpuuta. Havupuuvaltaisesta leimikosta saatava raaka-aine on usein lehtipuuta (VTT). 12

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Fortumin Energiakatsaus

Fortumin Energiakatsaus Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2009

Puun energiakäyttö 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2010 Puun energiakäyttö 2009 28.4.2010 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry Suomen Keskusta 08.03.2017 Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry 9.3.2017 2 Uusiutuvan energian tukipolitiikka syrjii kuorta ja purua Valtioneuvoston selonteko kansallisesta

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot