Metsäsertifiointiin liittyvät asiantuntijapalveluiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäsertifiointiin liittyvät asiantuntijapalveluiden"

Transkriptio

1 Heimo Meriö Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplveluiden tulevisuuskuvt Euroopn sosilirhsto Tvoite -ohjelm Tämä julkisu on toteutettu Euroopn sosilirhston (ESR) tuell

2 ESR-julkisut -srj Päätoimittj - Editor-in-Chief Riitt Kngshrju Toimitussihteeri - Editor Kimmo Heinonen Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Lour PL - P.O. Box 000 Helsinki puh. - tel. *(09) 8 6 Tämän julkisun ovt tuottneet Euroopn sosilirhsto, työministeriö j Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. ISBN ISSN - Oy Edit A, Helsinki 000

3 Stesnt Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplveluiden tulevisuuskuvt on toteutettu Euroopn sosilirhston (ESR) tvoite -ohjelmn tukemn työelämän muutosten j koulutustrpeiden ennkointihnkkeen. Hnkkeess trkstelln ljsti sertifioinnin mhdollisi vikutuksi metsätlouteen j sen toimintympäristöön. Tutkimusineisto koostuu delfoi-menetelmällä toteutetust hstttelukyselystä, jonk sintuntijt edustvt metsäsektorin toimijoit, sekä koulutustrvekyselystä. Anlyysi nost esille sertifiointiin kohdistuvi odotuksi j ennkoi sertifioinnin myötä tulevi muutoksi metsätloudess j sen toimintympäristössä. Hnkkeen ohjusryhmään ovt kuuluneet puheenjohtjn iodiversiteettitutkimuksen professori Jukk Slo Turun yliopistost sekä jäseninä metsäpäällikkö Anju Asunt WW:stä, metsänhoito- j ympäristöpäällikkö Hnnu Heikkilä Lounis-Suomen metsäkeskuksest, tutkij Jri Kivo-oj Turun kuppkorkekoulun tulevisuuden tutkimuskeskuksest, professori Risto Klliol Turun yliopiston mntieteen litokselt, metsänhoito- j ympäristöpäällikkö Jukk Koivumäki UPM- Kymmene Oyj:st, koordinttori Mri Wlls Turun yliopiston iologin litokselt sekä projektipäällikkö Jussi iitnen Biot BD Oy:st (myöhemmin Esko Sorkunns). Hnkkeen toteutuksest j rportin toimituksest on vstnnut Heimo Meriö Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksest. Helsingissä kesäkuuss 000 Mtti Pukkio johtj ennkointiryhmän puheenjohtj työministeriö

4 Tekijän lkusnt Metsäsertifioinnin tekniset järjestelyt ovt edenneet Suomess hyvin ripeästi. Likimin koko Suomen metsäpint-ln odotetn olevn sertifioinnin piirissä vuoden 000 kuluess. Suomen metsäsertifiointijärjestelmä on hyväksytty osksi knsinvälistä järjestelmää. Tältä osin kehitys on ollut nopemp kuin projekti loitettess uskottiinkn. Sertifioinnin merkityksestä metsänhoidon tson knnlt käydään jtkuvsti ktiivist keskustelu. lmiiden puu- j puunjlostustuotteiden knnlt sertifioitujen tuotteiden mrkkint ovt vst lulln. Emme voi vielä tietää sitä, milliseksi sertifioinnin todellinen merkitys mrkkinoill muotoutuu tulevisuudess. Tähän vikuttvt muun muss kuluttjien ympäristötietoisuuden kehittyminen yleensä sekä sertifioinnin toteutuksen kutt välittyvä viesti hyvän metsänhoidon peritteiden toteutumisest käytännössä. Kuluttjt testvt viestin uskottvuutt Suomess j Euroopss peilmll smin tietoj om rvomilmns vsten. Tämän hnkkeen tulokset ntvt metsäsertifioinnist kiinnostuneille toimijoille monenlist pohdittv, jotk koskettvt välillisesti erityisesti sitä rvoperust, jonk pohjlt metsien sertifioinnin tvoitteit j toteutust on lähdetty tekemään. Tulevisuuden tekeminen on vlintojen tekemistä j uskon, että metsien sertifioinnist muotoutuu prosessi, joss uusi vlintoj j kehittämistä tulevisuudess trvitn. Ljemmin jtellen sertifiointi kytkeytyy koko metsätlouden, metsäsektorin j mseudun tulevisuuteen j niistä tehtäviin vlintoihin. Tätä tust vsten hnkkeen tietynlinen keskeneräisyys, vielä tässäkin viheess, nt lukijllekin sopivsti sekä pohj että til omille päätelmille j pohdinnoille. Projektin toteutus ei olisi ollut mhdollist ilmn siihen osllistuneiden metsäln sintuntijoiden ktiivist pnost, jost hlun kiittää erityisesti. Projektin syntymiseen j toteutukseen ovt vikuttneet kiitettävän rtkisevsti lisäksi inkin MMM Jussi iitnen (koulutustrveselvitys), professori Jukk Slo (ohjusryhmän puheenjohtj) j YM, HL Jri Kivo-oj (metodinen Delfoi-sintuntemus). Turuss Heimo Meriö, M, TM iv

5 Tiivistelmä Meriö, Heimo (000). Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplvelujen tulevisuuskuvt. ESR-ennkointijulkisu. Työministeriö, Helsinki. Metsien sertifioinnill trkoitetn menettelyä, joll todennetn että metsiä on hoidettu ennlt sovittujen ekologist, tloudellist j sosilist kestävyyttä edistävien kriteerien mukisesti. Suomeen on luotu om metsäsertifiointijärjestelmä (CS, innish orest Certifition System), jok on hyväksytty vuonn 000 euroopplisen metsäsertifiointikehyksen PEC:n (Pn Europen orest Certifition) mukiseksi. Muiss miss metsiä on sertifioitu myös SC:n (orest Stewrdship Counil) kriteerien mukisesti. Projektin trkoituksen oli hhmott kokoniskuv metsäsertifioinnin myötä tphtuvist metsätyön j osmistrpeiden muutoksist erityisesti sintuntijuuden j koulutustrpeiden näkökulmst. Metsätlouden toimintympäristön toivottv j todennäköinen tulevisuus ennkoitiin Delfoi-menetelmän mukisell hstttelukyselyllä (0 v. ennkointiväli). Delfoitutkimukseen osllistui metsäln sintuntij, jotk edustivt yksityistä sektori, tutkijoit, virkmiehiä j luonnonsuojelijoit. Lähijn koulutustrpeet krtoitettiin kyselyllä, jok kohdistettiin 00 metsäln orgnistiolle. Aineisto kerättiin ikn, jolloin suomlisen metsäsertifioinnin vlmistelu oli käynnissä. Tulosten mukn metsäsertifiointi ei iheut olennisi muutoksi metsäln työtehtäviin. Ympäristösintuntemuksen trve ksv, mutt metsänhoidon ti puunkorjuun toimintojen ei odotet muuttuvn huomttvsti nykyisestä. Nykyisiä toiminttpoj pidettiin ympäristön riittävän hyvin huomioon ottvin, joten sertifiktin vull hyvät käytännöt sdn premmin dokumentoitu j välitettyä tiedoksi mrkkinoille. Sertifioinnin ei odotet muuttvn myöskään puunjlostustuotteiden mrkkinoit. Työ muuttuu enemmän sertifioinnin ulkopuolisten tekijöiden kuten informtioteknologin kehityksen vuoksi. Koulutustrpeet j työn muutokset koskevt eniten metsureit j metsäkoneen kuljettji, metsäkeskuksen henkilöstöä j metsänhoitoyhdistysten neuvoji. Aln orgnistioiden ljempi kiinnostus ost sintuntijplveluj j koulutust omn orgnistion ulkopuolelt hvittiin melko vähäiseksi, mutt vinhenkilöiden koulutukselle olisi enemmän trvett. Toivottvn tulevisuuden Delfoi-ennkointi osoitti, että luonnonsuojelijt j ympäristöhllinnon virkmiehet settvt sertifioinnille huomttvsti korkempi ympäristöä koskevi suoritetso-odotuksi kuin yksityisen sektorin sintuntijt j metsähllinnon virkmieskunt. Ryhmittäiset erot olivt moniss kysymyksissä hyvin mielenkiintoisi j heijstivt erilist rvoperust. Erilisten odotusten pohjlt toivottvin tulevisuuksin hhmoteltiin erikseen ympäristörvojen tulevisuuskuv sekä metsätlouden tulevisuuskuv. Asintuntijvstusten perusteell rvioitiin, että todennäköinen kehitys noudtt enemmän metsätlouden toimijoiden kuin ympäristöln sintuntijoiden toiveit. Sertifiktit ovt määräikisi j myös kriteerejä voidn trkist määräjoin. Sertifiointi kytkeytyy koko metsätlouden, metsäsektorin j mseudun tulevisuuteen j niistä tehtäviin vlintoihin. Tutkimuksen tulokset ovt hyödyllisiä kikille ln tulevisuuden vlintojen tekijöille. Avinsnt: Metsäsertifiointi, ennkointi, metsien hoito, metsäsektori, koulutustrpeet, sintuntijuus, osmistrpeet, Delfoi, tulevisuuskuvt. v

6 Astrt Meriö, Heimo (000). orest ertifition nd the futures visions of expertise. ESpulitions. Ministry of Lour, Helsinki. orest ertifition is proedure to udit nd ertify tht forests hve een mnged ording to pre-set riteri, whih inlude eologilly, eonomilly nd soilly sustinle development. In inlnd, ntionl forest ertifition system (CS, innish orest Certifition System) hs een reted. CS ws lso epted to omply with the priniples of the Pn Europen orest Certifition sheme (PEC) in the yer 000. In other ountries, forest ertifition hs een done lso ording to priniples set y SC (orest Stewrdship Counil). The im of this study ws to shpe totl nlysis of the hnges, whih will e used y the forest ertifition, in the forest work nd qulifitions. Speil onern ws foused on expertise nd trining needs. The preferle nd prole futures of the opertionl forestry environment were ntiipted with the Delphi-method. A totl of experts were used from privte setor, reserhers, puli employees nd onservtionists. A seprte survey ws lso mde to mp needs for speil trining. The dt were olleted when the innish forest ertifition system ws under preprtion. The results did not reflet gret hnges in the forest work. An inresing demnd for expertise in environmentl questions ws noted, ut the proedures in forest mngement nd tree hrvesting were expeted not to hnge remrkly. Current proedures were onsidered s vlid enough for environmentl spets lso. The enefits of the ertifite were expeted to emerge minly in etter stndrds of proedure doumenttion nd mrket ommunition. Neither were the mrkets of the wood produts themselves expeted to hnge euse of the ertifition. The forest work will hnge mostly euse of other ftors like the development of informtion tehnology. There existed needs for trining for some tegories of the forest workers nd the forest mngement dvisers. The interest of the orgnistions to uy expert servies from outsiders ws, however, quite limited. There ws some demnd to rrnge nd sell trining servies for the key persons of the orgnistions. Delphi-forest for preferle futures showed tht onservtionists nd puli employees of the environmentl dministrtion set muh higher trget levels for environmentl issues thn the experts of privte setor nd puli employees of the forestry setor dministrtion. The differenes y pnels, in mny questions, were of gret interest nd refleted seprte vlue ses. rom the sis of different expettions two visions of the future were shped: tht of environmentl vlues nd tht of forestry in generl. The prole future will e more s of the futures vision of forestry in generl, s evluted ording the expert replies. The ertifites re vlid for limited periods s well s the riteri my e revised periodilly. All the possile hoies nd futures onsidering forestry, forest industry nd rurl res hve onnetion to the ertifition. The results of the study will e useful for ll those people mking these hoies nd deisions in the future. Key words: orest ertifition, ntiiption, forest mngement, forestry setor, trining, qulifitions, Delphi, futures visions. vi

7 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO..... Johdnto projektiin..... Johdnto metsäsertifiointiin..... Metsäsertifiointijärjestelmistä Suomen metsäsertifiointijärjestelmä j PEC SC-sertifiointi..... Metsäsektorin perustietoj j kehitysnäkymiä...6. PROJEKTIN TOTEUTUS Yleisktsus Delfoi-ennkoinnin toteutus Yleistä delfoist Asintuntijoiden vlint j pneelien muodostminen Hstttelukyselyn toteutus Hstttelukyselyn nlyysi..... Koulutustrveselvityksen toteutus Selvityksen tvoite Kysely j hstttelut.... DELOI-ENNAKOINNIN TULOKSET Julkisen sektorin toimint j yhteiskunnn muutos Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Metsäsektorin toiminnn muutos Suomess Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä..... Knsinvälisen toimintympäristön muutoksi Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Metsän hllintn j työhön liittyvän teknologin muutos Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä..... Sertifioinnin merkitys, erityisesti työn muutoksen knnlt Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Työn muutoksen mmtti- ti tehtäväkohtisi muutosnäkymiä Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Sertifiointitoimintn liittyvät sintuntijtehtävät Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Sertifiointi puunjlostuksen knnlt j kytkennät sintuntijplveluihin...8 vii

8 viii.8.. Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Sertifiointi metsien monikäytön j mseudun mmttien knnlt Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Geoinformtiikn hyödyntäminen Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Metsäsektorin pk-yritysten verkostoitumisest Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Tulevisuuden tphtumien iksrj-nlyysi Yleistä Metsien hoito j puun käyttö Sertifioinnin edistyminen Työn, tekniikn j osmisen piirteitä Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen toimintympäristö Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Asintuntijplvelujen ongelmi Yleiskuv Ongelmien vertilu Johtopäätöksiä Asintuntijtyössä trvittvt osmislueet Yleiskuv Osmislueiden kehityksen trkstelu Johtopäätöksiä KOULUTUSTARESELITYKSEN TULOKSET Tulokset Kyselytutkimus Hstttelut Nykyinen koulutustrjont Asintuntijyrittäjyyden ljuus Tulosten trkstelu Orgnistioiden senteet j vlmiudet sertifiointiin Orgnistioiden sintuntemuksen vhvistmistrve Orgnistioiden omt koulutusstrtegit Koulutustrjonnst Lopuksi LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET... 9 LIITE : Käsitteet... 9 LIITE : Metsäsertifioinnin kriteerit Suomess LIITE : Koulutustrvekyselyssä mukn olleet orgnistiot... 0 LIITE : Delfoi-ennkointikyselyyn osllistuneet sintuntijt... 0 LIITE : Delfoi ennkointikyselyn vstuksist lsketut ryhmäkohtiset keskirvot... 0

9 KUALUETTELO Kuv. Suomen metsäsertifiointijärjestelmän vtimukset (CS)... Kuv. Metsäsertifioinnin toteuttmistsot (CS)... Kuv. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen viitekehys...9 Kuv. Asintuntijoiden jkutuminen pneeleihin, ospneeleihin j lskennllisiin ryhmiin.... Kuv. Julkisen sektorin toiminnn j yhteiskunnn muutos...7 Kuv 6. Julkisen sektorin pyrkimys mrkkintlouden sääntelyyn vähenee hiemn....8 Kuv 7. Julkisen sektorin käyttämä ympäristöpoliittinen ohjusvlt lisääntynee...8 Kuv 8. Julkisen sektorilt toivotn pyrkimystä hrjoitt mseutu kehittävää luepolitiikk....9 Kuv 9. Metsäsektorin toiminnn muutos Suomess....0 Kuv 0. Metsäsektorin työllisten määrä vähenee.... Kuv. Kotimisen puun käytön toivotn lisääntyvän... Kuv. Ulkomisen puun käyttö lisääntyy vstoin metsänomistjien j luonnonsuojelijoiden toiveit.... Kuv. Meknisen puunjlostuksen merkitys suhteess kemilliseen ei ksv toivotusti.... Kuv. Sertifioitujen ltu- j ympäristöjärjestelmien merkitys toiminnss ksv.... Kuv. Knsinvälisen toimintympäristön muutoksi... Kuv 6. Ekologisesti tietoisen kuluttmisen merkitys EU:ss ksv...7 Kuv 7. Sertifioidust metsästä stvien puunjlostustuotteiden kysynnän odotetn ksvvn EU:ss....7 Kuv 8. Ekomerkittyjen puutuotteiden kysyntä EU:ss lisääntyy....8 Kuv 9. Metsään liittyvien virkistysplvelujen kysyntä EU:ss lisääntyy...9 Kuv 0. Metsän hllintn j työhön liittyvän teknologin muutos...0 Kuv. Metsätloustuotnnon pääomvltisuus ksv edelleen.... Kuv. Metsänhoidon j puunkorjuun työ muuttuu enenevästi sintuntij- j toimistotyöksi teknologin muutoksen tki.... Kuv. Metsän j ympäristön til koskevien tietokntojen luominen lisääntyy huomttvsti... Kuv. Pikktietojärjestelmien tekniset hyödyntämismhdollisuudet metsätloudess lisääntyvät huomttvsti.... Kuv. Sertifioinnin merkitys, erityisesti työn muutoksen knnlt.... Kuv 6. Metsänhoito muuttuu sertifioinnin vikutuksest melko vähän... Kuv 7. Puunkorjuu muuttuu sertifioinnin vikutuksest melko vähän.... Kuv 8. Sertifiointi iheutt joitkin lisäkustnnuksi metsänomistjille...6 Kuv 9. Sertifiointi iheutt joitkin lisäkustnnuksi myös teollisuudelle...6 Kuv 0. Sertifiointi lisää ympäristösintuntemuksen trvett metsänhoidoss...7 Kuv. Sertifiointi iheutt muutostrpeit metsäln peruskoulutukseen....7 Kuv. Sertifiointi synnyttää uutt työtä vin niuksti...8 Kuv. Sertifioinnin ei toivot "yrokrtisoivn" perhemetsätlouden hrjoittmist...8 Kuv. Työn muutoksen mmtti- ti tehtäväkohtisi muutosnäkymiä....0 Kuv. Ympäristösioiden korostuminen metsänhoidon neuvojien työssä nähdään eri lill toivottvn eri ryhmissä.... Kuv 6. "Pperitöiden" ei toivot lisääntyvän metsurien j metsäkoneenkuljettjien työssä.... Kuv 7. Metsäsertifiointi edellyttää puun kuljetusketjujen seurnnn kehittämistä.... Kuv 8. Metsän j metsäluonnon monikäyttöön liittyvien kupllisten toimintojen merkitys ksv.... Kuv 9. Sertifiointikriteerien käytäntöön soveltminen edellyttää metsurien j metsäkoneenkuljettjien lisäkoulutust.... Kuv 0. Sertifiointitoimintn liittyvät sintuntijtehtävät.... Kuv. Julkisen sektorin henkilöstön toimint sisäisen trkstuksen sintuntijtehtävissä (perhemetsätloudess).... Kuv. Yksityiset plveluntrjojt huolehtivt sisäisen trkstuksen sintuntijtehtävistä (perhemetsätloudess).... Kuv. Sertifiktin hkuprosessiss käytetään niuksti hkijthon ulkopuolisi sintuntijplveluj...6 Kuv. Metsäluonnonhoidon seurntjärjestelmät toimivt hyvin j julkisesti...6 Kuv. Puun määrän j ldun tilkohtiset inventointitiedot eivät todennäköisesti ole julkisi...7 Kuv 6. Sertifiointi puunjlostuksen knnlt j kytkennät sintuntijplveluihin....8 Kuv 7. Puunjlostustuotteiden tuotevlikoimn j mrkkinoiden monipuolistuminen metsäsertifioinnin vikutuksest on toivejttelu....9 Kuv 8. Ekologisesti vstuullisen kuluttjnäkökulmn toivotn vhvistuvn huomttvsti muotoiltujen puutuotteiden j huoneklujen kulutuksess....9 Kuv 9. Sertifiointiin liittyvä sintuntijkonsultointi mrkkinoinniss....0 Kuv 0. Sertifiointi metsien monikäytön j mseudun mmttien knnlt.... Kuv. Metsäsertifioinnin vikutus virkistys- j elämysmtkilun knnlt sopivien luontokokonisuuksien kehittämismhdollisuuksien lisääntymiseen.... ix

10 Kuv. Metsän merkityksen mseutumtkiluss toivotn ksvvn huomttvsti.... Kuv. Sertifiointi ei lisänne mseutumtkiluyrittäjien ltu- j sertifiointisintuntemuksen trvett.... Kuv. Mseudulle toivottisiin sertifioidun metsän puutuotteisiin erikoistunutt pienyrittäjyyttä.... Kuv. Kupunkilismetsänomistjien toivotn ostvn metsänhoitoplveluj mseudun yrittäjiltä... Kuv 6. Geoinformtiikn hyödyntäminen vuoteen 00 mennessä...6 Kuv 7. Geoinformttisten menetelmien hllinnst tulee melko keskeinen metsäsektorin sintuntijplvelujen osmislue...7 Kuv 8. Tietoverkkopohjisten plvelujen hyödyntäminen geoinformttisen metsätiedon käytössä lisääntyy selvästi...7 Kuv 9. Geoinformtiikn käytön vikutus metsätyön tuottvuuteen ei ole suuri....8 Kuv 60. Teknisten stndrdointiongelmien j tiedon hllinnn orgnisointimuodot hittvt geoinformtiikn hyödyntämistä....9 Kuv 6. Metsäsektorin pk-yritysten verkostoituminen Kuv 6. Metsäplveluyrittäjien verkostoituminen; muiden pk-yritysten plvelujen ti osmisen trve omss toiminnss...6 Kuv 6. Puusepän- j huonekluyrittäjät eivät usko trvitsevns julkisen sektorin plveluj...6 Kuv 6. Metsäplveluyrittäjien toimint suuryritysten lihnkkijoin on toivottvmpi vihtoehto...6 Kuv 6. Metsään liittyvien mtkiluplveluyrittäjien yhteistyö mtkilutuotteiden tuotteistmisess j mrkkinoinniss kehittyy toivottu vähemmän....6 Kuv 66. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen toimintympäristön kehitys...69 Kuv 67. Asintuntijplvelujen käytön lisääntyminen pk-sektorill on yksityisen sektorin plveluntrjojien j ympäristöhllinnon virkmiesten mielestä toivottvint Kuv 68. Pk-sektorin sintuntijplvelujen lisätyöllistävän vikutuksen toivottisiin olevn suurempi, kuin mitä todennäköinen kehitys tuo muknn....7 Kuv 69. Julkisen sektorin metsäsintuntijplvelujen trjonnn ei uskot lisääntyvän nykyisestä...7 Kuv 70. Sertifiointiin liittyvien tulevisuuskuvien trkstelun pinopiste suhteess tuotteiden jlostusketjuun.90 TAULUKKOLUETTELO Tulukko. Ennkointikyselyn rkenne... Tulukko. Ennkointikyselyn sintuntijryhmät (pneelien jottelu).... Tulukko. Metsien hoidon j puun käytön tphtumi iksrjn....6 Tulukko. Sertifioinnin edistymisen tphtumi iksrjn...66 Tulukko. Työn, tekniikn j osmisen tphtumi iksrjn Tulukko 6. Aln sintuntijplveluiden ongelmi nyt j tulevisuudess...7 Tulukko 7. Aln sintuntijtyössä trvittvt osmislueet...7 Tulukko 8. Koulutustrvekyselyn vstjien ryhmittely...76 Tulukko 9. Asenteet sertifiointiin...78 Tulukko 0. Metsätlouteen j -sertifiointiin liittyvät yleiset tiedot j tidot Tulukko. Ekologiset erityiskysymykset....8 Tulukko. Metsätlouden erityiskysymykset...8 Tulukko. lmiudet sertifiointiin...8 x

11 . JOHDANTO.. Johdnto projektiin Ihmisen toimint muokk j rsitt ympäristöä monin tvoin. Tloudellisen toiminnn intensiteetin ksvess kestävän kehityksen peritteiden määritteleminen j noudttminen on muuttunut yhä tärkeämmäksi ihmisen hyödyntäessä ympäristöä j luonnonvroj. Mrkkintlouden toimintmllit settvt tlouden toiminnlle j tuotteille korkeit ltu- j tehokkuusvtimuksi. Ltu- j ympäristönhllintjärjestelmien rkentmisest, käytöstä sekä stndrdienmukisest sertifioinnist on 990-luvull tullut os teollisuuden jokpäiväistä toimint. Metsäsertifioinnin vlmistelu voidn nähdä kestävän kehityksen mukisten toimintmllien määrittelyn j käyttöönoton leviämisenä myös vrsinisten teollisuuden prosessien ulkopuolelle. Metsäsertifiointi trkoitt sitä, että metsien hoidon, hkkuiden j metsäkuljetusten oslt määritellään kestävän kehityksen mukiset hyvät menettelyt j että näiden menettelyjen noudttmisest on erikseen nnettu riippumttomn trkstjn todistus eli sertifiktti. Metsäsertifioinnin vlmistelu on ollut käynnissä Suomess vuodest 996 lken ensiksi mj metsätlousministeriön settmn toimikunnn työnä (MMM toimikuntrportti 6/97) sekä ln sintuntijyritysten projektityönä. Työn tuloksen 999 syntyneestä Suomen metsäsertifiointijärjestelmästä käytetään lyhennettä CS (innish orest Certifition System). uoden 999 loppuun mennessä noin puolet Suomen metsistä oli sertifioitu CS:n mukn j vuoden 000 kuluess järjestelmän ennkoidn leviävän lähes koko Suomen metsäpintl koskevksi. Knsinvälisiä metsäsertifiointijärjestelmiä ti orgnistioit ovt SC (orest Stewrdship Counil) j PEC (Pn-Europen orest Certifite). Knslisjärjestölähtöisen SC:n toimint on lknut vuonn 99 j sertifioinniss kiinnitetään erityistä huomiot riittävän tvoitetson settmiseen kestävän metsänhoidon peritteiden pohjlt. Metsänomistjlähtöinen PEC on perustettu 998 j se hyväksyi ensimmäiset knslliset metsäsertifiointijärjestelmät (Suomi, Ruotsi j Norj) kehykseensä sopivksi 000 keväällä. Seurvin hyväksymismenettelyssä kesällä 000 olln rvioimss Sksn j Itävlln järjestelmiä. Ennkointiprojektin "Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplvelujen tulevisuuskuvt" tvoitteen on ollut luod kokoniskuv metsäsertifiointiin liittyvistä metsätyön j sintuntijplveluiden trpeen muutoksist seurvn kymmenen vuoden ikn. Erityistä huomiot on kiinnitetty sertifioinnin edellyttämiin koulutustrpeisiin. Projektin näkökulm on ollut ljhko, joten osittin ennkointi koskee koko metsätlouden toimintympäristön hhmottmist... Johdnto metsäsertifiointiin Sertifioinnill trkoitetn menettelyä, joss ulkopuolinen riippumton ospuoli nt todistuksen eli sertifiktin siitä, että tuote, menetelmä ti plvelu täyttää tietyt ennlt määritellyt vtimukset eli kriteerit. Useimmiten kriteerit j määrittelyt kootn erilisiksi stndrdeiksi. Tunnettuj stndrdej ovt mm. knsinvälisen stndrdisoimisjärjestön ISO:n (Interntionl Orgnistion for Stndrdistion ) ISO srjn ltustndrdit j ISO-000 -srjn ympäristönhllintstndrdit. ISO-stndrdien mukisi ltu- j ympäristönhllint-

12 järjestelmiä on ldittu j sertifioitu teollisuudess ljlti. Ltujärjestelmien vull toiminnn tvoitteet, käytännöt j jäljitettävyys jäsennetään tehokksti j ldukksti sikkn j mrkkinoiden trpeist lähtien. Ltujärjestelmien rkentminen j sertifiointi on luonteeltn vpehtoist toimint, joskin usein tuotteen toimittjlt edellytetään sertifioitu ltujärjestelmää esimerkiksi ljemmn tuotntoketjun osn. Olennist on myös se, että stndrdien mukisen toiminnn perusteell nnettu sertifiktti on määräikinen eli sen uusiminen edellyttää uusinttrkstuksi tvnomisten välitrkstusten lisäksi. Metsäsertifioinnin trkoituksen on lti menettely, jonk mukisesti voidn todent se, vstko metsien hoito j käyttö ennlt setettuj ekologisi, tloudellisi j sosilisi kriteerejä, siis nt todistus kestävän metsätlouden peritteiden toteuttmisest. Sertifioinnin vull voidn välittää kuluttjlle tieto siitä, että hänen käyttämänsä puu on ksvtettu kestävästi j luonto kunnioitten. Metsien sertifioinnin kriteerit voivt oll luonteeltn suoritetsovtimuksi (metsien til j käsittelyä määritteleviä) ti menettelytpoj määritteleviä vtimuksi. Sertifiointi osoittvn tuotemerkin käyttäminen shtvrss j muiss metsän tuotteiss edellyttää lisäksi sitä, että tuotteen lkuperä voidn todistetusti jäljittää sertifioituun metsään. Jo ennen vrsinist metsäsertifiointi os metsäsektorin orgnistioist on ltinut ISO 00:n mukisen ympäristöjärjestelmän j hkenut järjestelmälleen sertifioinnin. ISO-00 on menettelytvt määrittelevä stndrdi, jonk mukinen sertifiointi ei siis edellytä metsien hoidon tvoiteltvn tson määrittelyä. Sertifiointiprosessiin liittyviä olennisi käsitteitä ovt uditointi, sertifiointielin j kkreditointi. Auditoinnill trkoitetn järjestelmällistä toimint, joss trkstetn vtimusten toteutuminen käytännössä j rportoidn poikkemt. Auditoinniss on olennist se, että trkstuksen tekijä (uditoij) on trkstettvst riippumton toimij; uditointi tehdään sisäisenä j ulkoisen trkoituksest riippuen. Sertifiktin myöntäminen perustuu ulkoisen uditoinnin kutt stuun vrmennukseen siitä, että sertifioitv järjestelmä on vtimustenmukinen. Sertifioinnin perustn olevn trkstuksen toteuttj, jok usein myös myöntää sertifiktin, kutsutn sertifiointielimeksi. Suomess sertifiointielimenä toimii esimerkiksi SS (Suomen stndrdisoimisliitto ) j knsinväliset DN (Det Norske erits ) j SGS (Soieté Générl de Surveillne ). Akkreditoinnill trkoitetn menettelyä, joss rvioidn j todennetn sertifiointielimen pätevyys j riippumttomuus. Suomess tvllisin kkreditoij on INAS (Mitttekniikn keskuksen kkreditointiplvelu ). Suomlisen metsäsertifiointijärjestelmän (CS) kkreditointimenettelystä ei vielä ole päätöstä, kosk on ktsottu että pätevyyden toteminen tulee loitt vst, kun sertifiointijärjestelmän soveltmisest on käytännön kokemust. SC-sertifioinniss SC toimii sertifiointielimen (esim. SGS) kkreditoijn. Sertifiointiin j metsien sertifiointiin liittyvää käsitteistöä j määrittelyjä on koottu seikkperäisemmin rportin liitteeksi (LIITE )... Metsäsertifiointijärjestelmistä... Suomen metsäsertifiointijärjestelmä j PEC Suomen olosuhteisiin vrt vsten sovitetun metsäsertifiointijärjestelmän vlmistelu käynnistyi M- j metsätlousministeriön loitteest , jolloin nimitettiin metsien

13 sertifiointitoimikunt. Metsien sertifioinnin stndrdej vlmisteltiin erikseen metsäsertifioinnin stndrdityöryhmässä, jonk ljpohjiseen kokoonpnoon kuuluivt hyvin kttvsti kikki sin knnlt olenniset knslis- j etujärjestöt Metsäteollisuus ry:stä Suomen luonnonsuojeluliittoon. Toimikunnn rportti (MMM..997) on hyvä perusselvitys metsien sertifiointijärjestelmän edellytyksistä j perusteist. Ljpohjiseen stndrdityöhön osllistuneet luonnonsuojelujärjestöt ovt myöhemmin irtutuneet suomlisen järjestelmän kehitystyöstä. Stndrdityöryhmän vlmistelemss stndrdiss päädyttiin kolmeen vihtoehtoiseen sertifioinnin toteutustsoon: (i) ryhmäsertifiointi metsäkeskuksen lueell, jolloin sertifiktin hkijn on metsänhoitoyhdistysten liitto, (ii) ryhmäsertifiointi metsänhoitoyhdistyksen lueell, jolloin hkijn on sinominen yhdistys j (iii) yksittäinen metsätil ti metsätilojen ryhmä. Ensisijisen soveltmistson on metsäkeskuksen toimint-lue. Sertifiointikriteerien vtimukset metsätlouden hrjoittmiselle ovt monin osin linsäädäntöön kirjttu tso ljempi. Stndrdityöryhmän työn pohjlt kehitetyt kriteerit on täsmennetty stndrdiksi SMS 00- (tiivistettynä, ks. LIITE ). Määrittelyt, kriteerit j vtimukset muodostvt täsmennyksineen stndrdien kokonisuuden, jok käytännössä määrittelee suomlisen metsäsertifiointijärjestelmän (CS). Pätevyysvtimukset Metsien hoito j käyttö Pätevyysvtimukset Alkuperäketjun todentminen Akkreditointielin SS-EN 0 kirjllinen menettelytp, metsä- j ympäristöln sintuntemus (SMS 00) Sertifiointielin Metsänhoito Alkuperäketju SS-EN 0 kirjllinen menettelytp, puunhnkinnn j metsäteollisuuden sintuntemus (SMS 00) Metsäsertifiointikriteerit SMS Ryhmäsertifiointivtimukset SMS 00 Metsäsertifiktin hkij / ryhmä Alkuperäketjusertifiktin hkij Alkuperäketjun sertifiointistndrdit SMS 00- Kuv. Suomen metsäsertifiointijärjestelmän vtimukset (CS) 6 Metsäsertifioinnin stndrdiehdotus testttiin käytännössä erillisen testushnkkeen puitteiss j järjestelmä kehitettiin toimeenpnovlmiiksi Metsäsertifioinnin vlmiusprojektiss. Projektej orgnisoi keskeisesti Indufor Oy, jok toimi kiinteässä yhteistyössä m- j metsätlousministeriön j keskeisten metsäln orgnistioiden knss (Indufor 998, 998&999). Suomlisen metsäsertifiointijärjestelmän kehitystyöstä j sisällöstä on 6 Lähde: Indufor 998 & 999.

14 stviss kttvsti informtiot j mterili Suomen metsäyhdistyksen ylläpitämien internet-sivujen kutt 7. Erilist esitemterili on muutenkin hyvin stviss metsäln orgnistioiden kutt (esim. Metsäsertifioinnin neuvottelukunt 999). Sertifiointi hllinnoi metsäsertifioinnin neuvottelukunt (v. 000 pj. Jri Prviinen, pääsihteeri Auvo Kivol) j stndrdej voidn trkist määrävälein erillisessä knsllisen metsäsertifioinnin stndrdityöryhmässä. Sertifiointi on toteutettu käytännössä inostn lueellisen ryhmäsertifiointin siten, että hkijn on ollut metsäkeskuksen luett vstv metsänhoitoyhdistysten liitto. Sertifiointiprosessi käynnistyy siten, että hkijthot perustvt sertifiointiryhmän. Ryhmä sett lueellisen sertifiointitoimikunnn, jok hoit sertifiointiin liittyvät käytännön tehtävät kuten tiedotuksen, ohjeistuksen, sisäisen trkstuksen j sertifiktin hkemisen. Sertifioinnin tiedonkeruu voidn järjestää osksi metsäorgnistioiden normli toimint. Mikäli metsänhoitoyhdistysten liiton lueell ei hlut ryhtyä sertifiointiin ti edellytykset eivät täyty, sertifiointi voidn kuitenkin hke yksittäisen metsänhoitoyhdistyksen ti metsänomistjn metsälön lueelle. Metsäkeskuksen toimilue (hkijn metsänhoitoyhdistysten liitto) 7 kriteeriä Edellytykset eivät täyty ti vpehtoinen päätös Metsänhoitoyhdistyksen toimilue kriteeriä Edellytykset eivät täyty ti vpehtoinen päätös Metsälö kriteeriä Kuv. Metsäsertifioinnin toteuttmistsot (CS) 8 Käytännössä päätökset lueelliseen sertifiointiprosessiin ryhtymisestä tehdään määräenemmistöillä metsänhoitoyhdistysten j metsänhoitoyhdistysten liitoiss j vin erityisen ktiivisesti eri mieltä olevt metsänomistjt jättäytyvät prosessin ulkopuolelle. Menettelyllä sertifioinnille sdn suuri kttvuus, jok yksinkertist esimerkiksi sertifioidust metsästä sdun puutvrn lkuperäketjun jäljittämistä, kun sertifioimtont metsää ei juurikn lueill ole. Toislt pssiivisen enemmistön mukntulo sett erityisiä hsteit tiedotukselle j toiminnnohjukselle sekä liment sertifioinnin myötä stv positiivisen muutoksen julkist imgo. Mikäli sertifioidun metsän tuotteet hlutn merkitä sertifiointi osoittvll tuote- ti ympäristömerkillä, myös puutuotteen lkuperäketju täytyy oll jäljitettävissä sertifioidun järjestelmän mukn. Alkuperäketjun hllint voidn toteutt erilisin tvoin, joist tvllisimmin on vrstokirjnpidollist ti fyysistä erilläänpito. rstokirjnpito voidn toteutt 7 8 Lähde: Indufor 998&999.

15 esimerkiksi keskirvo- ti fifo-määrittelyillä (fifo = first in first out). yysinen erilläänpito on klliimpi vihtoehto j joht usein monimutkisiin rtkisuihin; sellu- j pperitehtn toiminnss eri kuitultujen fyysinen erilläänpito voi oll jop mhdotont j muutenkin epätrkoituksenmukist. Suomlisen metsäsertifioinnin perusteelt ei ole iottu tehdä om tuotemerkkiä. Sen sijn oikeus tuotemerkin käyttöön iotn hke yleiseuroopplisen PEC-sertifiointikehyksen perusteell. Ensimmäisiä PEC-logoll merkittyjä tuotteit odotetn mrkkinoille kesällä 000. Suomlisen järjestelmän luomisen yksi tvoite on ollut se, että järjestelmä on yhteen sovitettviss erilisten knsinvälisten järjestelmien vtimuksiin. Siten myös muut kuin PECkehyksen mukiset rtkisut ovt peritteess mhdollisi tulevisuudess. Yleiseuroopplist metsäpolitiikk on tehty mm. euroopplisten metsäministerien yhteiskokouksiss j EU:ss. uonn 99 Helsingissä pidetty metsäministerikokous hyväksyi eurooppliset kestävän metsätlouden kriteerit. Euroopplisen stndrdikehyksen kehitystyö lähti liikkeelle Euroopn kolmnness metsäministerikokouksess Lissoniss 998, joss mm. ministeri Hemilä ehdotti yhteistä stndrdi. Kehitys johti yleiseuroopplist metsäsertifiointikehystä vlmistelevn hllinnoivn orgnistion (PEC) syntyyn 999. Suomi, Ruotsi j Norj noiv 000 keväällä ensimmäisinä noneet omien knsllisten järjestelmiensä hyväksymistä PEC-sertifiointikehykseen j hyväksymispäätös on tehtiin Useiss muiss Euroopn miss vstvn kehykseen sopiv knsllinen metsäsertifiointi ti sen hyväksyttäminen on vlmisteill, joten järjestelmän odotetn ljenevn nopesti. Järjestelmän jäseniksi ensimmäisenä hkeneiden miden metsistä on sertifioitu noin 0 miljoon hehtri erilisten knsllisten järjestelmien mukn (Ruotsiss on lisäksi noin 9 miljoon hehtri SC-sertifioituj metsiä). 9 EU:n metsäpolitiikk on linjttu mm. EU:n metsästrtegiss, jok hyväksyttiin joulukuuss 998 (EU 997, 998). Strtegin lopullisess muodoss metsien tlouskäyttö on setettu etusijlle muuhun käyttöön verrttun. PEC-järjestelmän etuin sertifiointimllien välisessä kilpiluss ovt sen hyvät suhteet metsänomistjorgnistioihin, toiminnllisesti joustvt kriteerit, mrkkinoiden knnlt neutrli imgo sekä orgnistion tloudellinen sem. Järjestelmä sopii hyvin usiness-tousiness -tyyppisten liikesuhteiden trpeisiin. Imgon kehittyminen jtkoss jää nähtäväksi; inkn toistiseksi ljemp euroopplist rndinrkentmiskmpnj ei ole tiedoss, joskin esimerkiksi suomlinen www-tiedotus on hoidettu esimerkillisesti.... SC-sertifiointi Knslisjärjestöpohjlt 99 syntynyt SC 0 (orest Stewrdship Counil) pitää päämjns Meksikoss. Hllinnoss pyritään tspinoon tloudellisen, sosilisen j ympäristökmrin sekä pohjoisen j etelän välillä. SC on ltinut hyvän metsänhoidon peritteet (0 kpl) j kriteerit (6 kpl), joihin knslliset SC-stndrdit tulee sovitt j SC toimii itse sertifiointielinten inon kkreditoijn. SC-järjestelmän mukisesti sertifioituj metsiä on jo noin 0 eri mss yhteensä yli 7 miljoon hehtri, näistä noin puolet Ruotsiss. Ylivoimisesti suurin os SC-sertifioiduist metsistä on suuryritysten, yhteisöjen ti vltion omistuksess eli muit kuin yksityisten "pienmetsänomistjien" metsiä. Akkreditoituj 9 Ajnkohtisest tilnteest, ks. j em. sivuston jtkolinkit knsllisille sivuille. uoden 000 loppuun mennessä PEC-sertifioituj metsiä rvelln olevn noin 0 miljoon hehtri. 0 ti myös esim.

16 sertifioiji on yhteensä seitsemän, joist kuudell on milmnljuiset toimivltuudet. SC-järjestelmälle ei ole toistiseksi ldittu Suomeen sovellettv knsllist stndrdi. Ruotsin knsllinen SC-stndrdi hyväksyttiin tmmikuuss 998 j ruotslisell teollisuudell on myös merkittävä edustus SC:n hllinnoss. SC-sertifioituj puu- j pperituotteit on ollut mrkkinoill jo prisen vuott. Puutuotteen merkintä SC:n logoll, mikä edellyttää puurk-ineen lkuperän jäljitettävyyttä SCsertifioituun metsään, joskn tuotteiden ei edellytetä oll 00%:sti peräisin SCsertifioidust metsästä. uoden 000 toukokuuss SC uudisti prosenttipohjiset tuotemerkintäperitteet siten, että logon yhteyteen merkitään vähimmäisprosenttiosuus lskennllisten tuotntolinjkohtisten osuuksien mukn eli jäljitettävyydessä noudtetn eräänlist keskimääräistä vrstokirjnpito. Puutuotteiss edellytetään vähintään 70 % SCosuutt j pperi- j sellutuotteiss vähintään 0 % osuutt (7, % kierrätyskuidun tpuksess). Sertifioimttomlle mteriosuudelle setetn lisäksi poissulkevi jäljitettävyysvtimuksi siten, että littomsti korjttu, geneettisesti modifioitu ti tärkeistä suojelukohteist peräisin olev puut ei s käyttää. Peritteiden väljentämisellä tvoitelln tuotemerkin tunnettuuden j käyttömhdollisuuksien lisäämistä sekä helpotetn pienten puuerien jlostmist j sijoittumist mrkkinoille. (SC 000) SC-järjestelmää on pyritty leimmn suomlisess julkisuudess metsänomistjien, metsämmttilisten j metsäteollisuuden viholliseksi. Asi voidn selittää esimerkiksi epäluuloill luontojärjestöpinotteist ulkopuolist määräysvlt kohtn j metsäomistjien "perinteisen" muutosvstrinnn ilmentymänä. Kokonisuus on kuitenkin melko monimutkinen: SC-stndrdi on kelvnnut hyvin ruotsliselle metsäteollisuudelle j suomlinenkin teollisuus on ollut sertifioinnin kehittämisessä muuten hyvin ktiivinen. SCstndrdin sovittmisen Suomen oloihin on ktsottu olevn hnk erityisesti suomlisen metsän omistusrkenteen pirstoutuneisuuden vuoksi. Ruotsiss on sertifioitu pääsiss suurten metsäomistjien kuten teollisuuden omistmi metsiä, mutt ryhmäsertifiointikin on SC:n peritteiden mukn mhdollist. Kilpilutilnteess muiden järjestelmien knss SC:n etuin ovt ensimmäisenä mrkkinoille tulleen sem j terävämpi ympäristöimgo... Metsäsektorin perustietoj j kehitysnäkymiä Metsäsektori on Suomen knsntlouden knnlt erittäin merkittävä. Sen osuus tvrviennin rvost on vjt 0%, ruttoknsntuotteest noin 8% j työllisten määrästä noin %. Metsäsektoriin kuuluvt metsätlous j metsäteollisuus. Nämä työllistävät yhteensä vjt henkeä, joist noin 000 metsätloudess. Erityisesti metsätloudess, johon luetn metsänhoito, puunkorjuu j metsätlouden edistäminen, työvoimn määrä on vähentynyt voimkksti; esimerkiksi vielä vuonn 980 metsätlouden työllisten määrä oli yli kksi j puoli kert nykyistä suurempi j 960 kuusi kert nykyistä suurempi. Koneellisen puunkorjuun osuus on noussut vuoden 98 vjst 0 %:st yli 90 %:iin. Knsntlouden tilinpidoss puunkorjuu muodost noin 90% metsätlouden kokonistuotoksest. Metsätlouden määrittelyn ulkopuolelle jää mm. metsien monikäytön toimintoj, puun kuljetus j metsäteiden rkentminen. Metsäklusteri on ljempi käsite, joll trkoitetn metsätlouden j -teollisuuden lisäksi ljsti kikki näihin liittyviä toimiloj mukn lukien monet plvelutoimilt kuten Tilnne , 6

17 konsultointi j mrkkinointi. Klusterin trkk rjust on vike tehdä, mutt on rvioitu että se työllistää kokonisuudessn yli kksi kert metsäsektorin verrn. Metsätlouden koulutuksest vlmistuu vuosittin runst tuht opiskelij. Näistä noin 00 on suorittnut opisto- ti mmttikorkekoulututkinnon, noin 00 metsänhoitjn yliopistotutkinnon j muutm kymmenen snut tutkijkoulutuksen (tohtorit j lisensitit). Loput vlmistuvt erilisiin mmtillisiin perustutkintoihin (metsuri, metsäkoneen kuljettj yms.). Allle erikoistuneit oppilitoksi on kolmisenkymmentä j yliopistollisi tiedekunti kksi (Helsinki j Joensuu). Suomen yksityismetsien omistus jkutuu noin yksityismetsälöön. Kun useimmt perhemetsälöt ovt puolisoiden yhteisomistuksess j perikuntien j yhtymien omistji on usempikin, metsää omistvien henkilöiden kokonismääräksi voidn rvioid noin Tilns ulkopuolell suvien metsänomistjien osuus on ksvnut nopesti (v. 97 9%, v. 990 %). Metsänomistuksen pirstoutuminen on leimllist Suomen metsille; tämä yhdessä omistjkunnn kupungistumisen knss sett metsänhoidolle j -toimintojen suunnittelulle vrsin monimutkisen toimintympäristön. Metsänomistjist noin neljäsos pitää virkistyskäyttöä omistuksen tärkeimpänä tvoitteen. Yksityismetsätlouden ruttokntorhtulot ovt vuodess vjt 0 miljrdi mrkk. Nettomääräksi jää lueittin 80-90% eli runst 8 miljrdi mrkk, kun määrästä vähennetään noin yksi miljrdi metsänhoidon j perusprnnuksen menoj (metsän uudistus, kunnosspito, perusprnnus) j puoli miljrdi hllinnon menoj (metsänhoitomksut, mtkt, muut hllintomenot ym.). Tukien määräksi rvioidn noin 00 miljoon. Hehtri kohti nettotulos on noin 600 mk vihdellen Etelä-Suomen noin 000 mrkst Lpin metsäkeskuksen noin 0 mrkkn. (Tämän j edellisten kohtien lähteet: Metl 999, Metsätlouden 997.) Metsäomistjn nettotulo vähentävät käytännössä lisäksi mm. puunkorjuun menot j verot. Työministeriön ennkointitutkimuksen välirportiss metsäsektoriin luettiin myös jtkojlostustoimilt, puusepän- j huonekluteollisuus sekä pperituote j grfinen teollisuus jolloin työllisten kokonismääräksi metsäsektorill stiin 000 v. 996 (Työministeriö 998). Eniten uutt potentili työllistämisen knnlt on rportin mukn löydettävissä meknisen jtkojlostuksen, puun energikäytönmonikäytön sekä eko- j elämysmtkilun lueilt. Metsäsertifioinnin kerrnnisvikutukset voivt koske merkittävästi kikki edellä minittuj lueit. Metsien monikäytön määritellään usein siten, että siihen sisältyvät esimerkiksi metsästys j riistnhoito, klstus, mrjojen j sienten poimint j jokmiehenoikeuteen perustuv virkistyskäyttö. Tällöin monikäytön tloudelliseen rvoon eivät sisälly esimerkiksi metsään liittyvät mtkilu-, rvitsemus- j ohjelmplvelut. iime ikoin on ilmestynyt useit metsiin, metsien hoitoon j ympäristöön liittyviä mielenkiintoisi teoksi, joist s monipuolisesti tietoj metsien j ympäristön tilst (ks. esim. Kntol, ym. 000; Lpplinen (999), Sirinen, ym. 999). Yksittäisen kupunkilismetsänomistjn tuottorviot voivt poiket tilstollisist tuottorvioist huomttvstikin lspäin. Eräässä esimerkkitpuksess pienen hkkuuln vjn mk:n ruttotuotost noin / kului puunkorjuun, verotuksen j metsänuudistuksen kuluihin j loput metsänhoidon yms. ikisempiin kuluihin. Negtiiviselle puolelle jäivät vielä mm. perintövero j virkistysrvon väheneminen. (TS..000) 7

18 . PROJEKTIN TOTEUTUS.. Yleisktsus Projektin tvoitteeksi setettiin ldullisen j määrällisen kokoniskuvn luominen metsäsertifiointiin liittyvistä sintuntijplvelujen tulevisuuskuvist sekä niiden vtimist koulutustrpeist. Asintuntijplvelut voivt liittyä itse sertifioinnin toteuttmiseen ti sertifioinnin iknsmien muutosten myötä esiin nouseviin uusiin osmistrpeisiin nykyisissä ti uusiss mmteiss j tehtävissä. Tutkimusongelm pelkistettiin seurviin kysymyksiin: A. Minkälisi työtehtäväkohtisi kvlifiktiot eli vintitoj tulevisuudess edellytetään, kun Suomen metsätloudess on siirrytty metsäsertifiointijärjestelmään? (isioikväli 0 v., Delfoi) B. Minkälisi lähijn koulutusrtkisuj trvitn, jott tulevisuuden kvlifiktiot voidn svutt? (lyhyt ennkointiväli) Edellä minitut kysymykset jettiin seurviin lkysymyksiin: A. Mitä vintitoj edellytetään sertifiointiin osllistuvilt sintuntijoilt? A. Mitä vintitoj edellytetään metsätlouden työn muutokseen osllistuvilt sintuntijoilt? A. Mitä muutoksi sertifiointiin kytkeytyy metsätlouden välittömässä toimintympäristössä? B. Mitä koulutustrpeit sertifiointiin osllistuvill orgnistioll on? B. Mitä sertifiointiin liittyviä koulutustrvertkisuj metsätloudess trvitn? B. Mitä sertifiointiin liittyviä koulutustrvertkisuj trvitn metsätlouden toimintympäristössä? Kysymysten opertionlisointi j projektin toteutus poikkesivt jonkin verrn tvoitellust. Kohdss A ennkoitiin ljlti metsäsertifioinnin muknn tuomi muutoksi 0 vuoden kuluess metsäsektorill j sintuntijtyössä käyttäen tulevisuudentutkimuksen Delfoimenetelmää. Kohdn B pääpino oli kohdss B., joss selvitettiin erityisesti sertifiointiin liittyviä koulutustrpeit sen tilnteen pohjlt, jok vllitsi (koulutustrveselvityksen ikn) ennen Suomen metsäsertifiointijärjestelmän luomist. Kohtien A j B toteutus tehtiin khten rinnkkin etenevänä prosessin, joist ensimmäinen kuitenkin viivästyi erinäisten syiden vuoksi siten, että koulutustrvekyselyn tulosten käyttökelpoisuus on hiemn epäjnkohtistunut. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplveluiden viitekehys sekä edellä minittuj kysymyksensetteluj A., A. j A vstvt teemt on koottu kvioksi seurvlle sivulle. Lähtökohtisesti kysymyksensettelut muotoiltiin siten, että rvojen muutokset jätettiin tutkimussetelmn ulkopuolelle. lint on perusteltu, jott tutkimusongelm stiin edes jollkin tvoin rjttu, mutt syvällisempi tulevisuuden ennkointi ei voi onnistu, ellei myös rvoj j niiden muutoksi otet jollkin voin tutkimuksen kohteeksi. Metsäsertifioinniss tämä tulee esiin esimerkiksi siinä miten ympäristönsuojelun (esimerkiksi pljonko elinympäristöjä j puut säästetään hrvinisille ljeille), tloudellisen tehokkuuden (esimerkiksi suositnko suuryritysten koneistv tehokkuutt viko tuetnko mhdollisesti 8

19 tehottommp pikllistloutt) j sosilisen oikeudenmukisuuden (esimerkiksi oikeus työhön omss metsässä) kysymyksiä keskenään pinotetn j tvoitetsoj setetn. A. A. A. SERTIIOINTI uorovikutus Sertifiktin hkij -esim. mhy liitto, mhy ti metsänomistj Sisäinen uditointi Akkreditoij Riippumton sertifiointielin Ulkoinen uditointi Asintuntijt, koulutusplvelut Metsänhoito Metsän monikäyttö Puunkorjuu Stndrdin kriteerien vtimusten täyttäminen eri mmttien työssä Muutokset toimintympäristössä Asintuntijplvelut Julkisen sektorin toimint Mseudun kehitys Metsäsektorin toimint Teknologin kehitys Kuluttjn käyttäytyminen Knsinvälinen kehitys Arvojen muutokset Kuv. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen viitekehys. Delfoi-ennkoinniss kysymykset ldittiin siten, että sintuntijplvelujen viitekehykseen j toimintympäristöön liittyvät teemt stiin ktettu ljsti lähtien ensin ljemmist toimintympäristöistä j kohdisten sitten huomiot trkemmin metsään, työhön, sertifiointiin j sintuntijuuteen. 9

20 .. Delfoi-ennkoinnin toteutus... Yleistä delfoist Projektin puitteiss hhmoteltvt eriliset sintuntijplvelujen tulevisuuskuvt ennkoitiin Delfoi-tyyppisen sintuntijmenetelmän mukisesti. Delfoi-menetelmälle tyypillisiä piirteitä ovt seurvt (Kuusi 99):. Tutkimust vrten on muodostettu sintuntijryhmä ti pneeli. Asintuntijt muotoilevt kntns erikseen. Asintuntijoille välitetään nonyymisti tietoj toisten pneeliin kuuluvien knnnotoist j perusteluist. Asintuntij voi muutt mielipidettään Delfoi-prosessi etenee yleensä seurvnlisten viheiden kutt (Kivo-oj, Kuusi 997, Kivo-oj 998):. Tutkimusongelmien rjus j tutkimuksen tvoitteiden määrittely. Asintuntijtyöryhmän muodostminen Delfoin toteuttmist vrten. Delfoi-tutkimukseen osllistuvien pneelin/-ien kokominen. Kyselylomkkeen rkentminen ensimmäistä kyselykierrost vrten. Kyselylomkkeen testus j korjus 6. Ensimmäinen kyselykierros joko kirjllisen ti suullisen hstttelukyselynä 7. Ensimmäisen kyselykierroksen vstusten nlyysi 8. Toisen kierroksen kyselylomkkeen rkentminen j testus, jos trpeellist 9. Toinen kyselykierros 0. Toisen kyselykierroksen vstusten rviointi. Rportointi tutkimuksen tuloksist Tässä projektiss selvitettiin ennkointikyselyllä edellä hhmotetun viitekehysmllin mukinen toivottv j todennäköisenä pidetty tulevisuus. Toivottvuusnlyysillä hhmotettiin pneeleittin eri ospuolten näkemyserot j luotiin pohj erilisille tulevisuuden tekemisen mhdollisuuksille. Projektin puitteiss ei tehty ennkko-oletust siitä, tulisiko pneelien päätyä konsensukseen viko usen eri politiikkvihtoehtoon Poliy-Delfoin (Turoff 98) tpn.... Asintuntijoiden vlint j pneelien muodostminen Delfoi-tutkimuksen sintuntijoiksi vlittiin henkilöitä metsäln sintuntemuksen tson (mmtillinen, tutkimuksellinen ti muu osoitettu ktiivisuus) j tunnettuuden perusteell siten, että ln edustus pyrittiin smn hyvin ljksi. Kynnysehton pidettiin myös sitä, että sintuntijksi vlittv on perehtynyt metsäsertifiointiin ti ollut vstvien kysymysten knss tekemisissä riittävässä määrin. Käytännössä sintuntijvlint toteutettiin neliviheisen prosessin: ) sintuntijoiden ehdokslistn ensimmäinen versio muodostettiin suppess työryhmässä ) ehdokslistn edustvuudest käytiin poistv j lisäävä käsittely projektin ohjusryhmän kokouksess ) ehdokssintuntijoiden mukntulo vhvistettiin ti suljettiin pois henkilökohtisell yhteydenotoll, johon liittyi rviointi j ehdotusten teko muist mhdollisist sintuntijoist ) ehdokslist pidennettiin uusill sintuntijehdokkill j prosessi jtkettiin, kunnes sintuntijoit oli stu riittävä määrä j loittinen kttvuus vrmistettu 0

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015) LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

Kohteen turvaluokitus on

Kohteen turvaluokitus on LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1 TRENDIKATSAUS 3/215 (31.12.215) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 215-217 IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN VÄESTÖN IKÄÄNTYMISKEHITYKSEEN Tähän ktsukseen on koottu

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012 Sosililutkunt 21.03.2012 11 Sosililutkunt Aik: Keskiviikko 21.03.2012 klo 16.00 17.35 Pikk: Vnhinkoti Asit 9 Sosililutkunnlle tiedoksi 10 Plvelussuhteen päättyminen 11 Rvitsemistyöntekijän tehtävien hoito

Lisätiedot

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS AIKUISKOULUTUSTILASTOT M Itell Posti Oy YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2010 'CONTINUING VOCATIONAL TRAINING SURVEY - CVTS4' TIEDUSTELU PERUSTUU TILASTOLAKIIN (LAKI 280/04) KYSELYLOMAKE SÄHKÖINEN LOMAKE:

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press. Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Teknillinen korkekoulu Insinööritieteiden j rkkitehtuurin tiedekunt Lhden keskus Toimint-/litoskäsikirj Litoskirjn on merkitty punisell värillä Lhden keskuksen kehittämiskohteiksi vuodelle 2009 määritellyt

Lisätiedot

Numeerinen integrointi

Numeerinen integrointi Pitkärnt: Lj mtemtiikk IX9 Numeerinen integrointi IX9 Numeerinen integrointi Numeerisell integroinnill trkoitetn määrätyn integrlin, eli reliluvun I(f,,b) = f(x)dx lskemist numeerisin keinoin (likimäärin)

Lisätiedot

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Tmpereen mmttikorkekoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU KEHITTÄMISHANKE Opettjnkoulutuksen kehittämishnke Vpn sivistystyön käsityön lyhytkurssien sisällöllinen kehittäminen Anj Rosenberg 2008 TAMPEREEN

Lisätiedot

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Sopimustekstin käännös 30.03.2015 (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro, 27.10.2005 Johnto Euroopn

Lisätiedot

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa ArcGIS Server ArcGIS for Server Luo, j j hllitse pikktieto ArcGIS Serverin vull voidn luod plveluit keskitetysti, hllinnoid näitä plveluit j jk niitä orgnistion sisällä sekä verkoss. Plveluj voidn helposti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 13/2006 416 (- 441)

Kunnanhallitus 13/2006 416 (- 441) POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 13/2006 416 (- 441) KOKOUSAIKA Mnntin 4. syyskuut 2006 klo 18.30-19.45 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.

Lisätiedot

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus Huoltotiedote N:o 98-16c Letkun vihto Mllit 1999 Mercury/Mriner 6 25 HP (2-thtiset) Srjnumerot 0G818363 0G829089 9.9/15, 25, 30/40, 50 (4-thtiset) Srjnumerot 0G820822 0G822265 135 200 HP (Ks. j EFI) Srjnumerot

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit Tuettu oppisopimus Luokk Tukiprosessit Ydintehtävä Nuorten tukeminen oppisopimuskoulutuksen ikn Prosessin trkoitus Tutkinnon ti ostukinnon sminen oppisopimuskoulutuksell Prosessin lähtötilnne Työttömän

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5. Autonkuljettaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Yhd i ste I m äajo n e uvo n ku ljettaja. Log istiikan perustutkinto,

Opetussu unn itelma 201 5. Autonkuljettaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Yhd i ste I m äajo n e uvo n ku ljettaja. Log istiikan perustutkinto, (pkpedu Keski-Pohj n mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Log istiikn perustutkinto, Ku ljetusplvel ujen osm isl Autonkuljettj Yhd i ste I m äjo n e uvo n ku ljettj ldittu: 16.05.2015 Pekk Luom hyväksytty:

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Kunnanhallitus 14/2007 550 (- 588)

Kunnanhallitus 14/2007 550 (- 588) POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 14/2007 550 (- 588) KOKOUSAIKA Mnntin 17. syyskuut 2007 klo 17.30-18.15 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA

Lisätiedot

Tavaraliikenteen nykytila Uudenmaan tiepiirissä. Tiehallinnon selvityksiä 48/2002

Tavaraliikenteen nykytila Uudenmaan tiepiirissä. Tiehallinnon selvityksiä 48/2002 Tvrliikenteen nykytil Uudenmn tiepiirissä Tiehllinnon selvityksiä 48/2002 Tvrliikenteen nykytil Uudenmn tiepiirissä Tiehllinnon selvityksiä 48/2002 TIEHALLINTO Helsinki 2002 Knsikuv: Seppo Srjmo ISSN

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN) Pyydämme lukemn käyttöohjeen huolellisesti läpi j noudttmn sitä! Ohjeiden liminlyönti voi joht kytkimen toiminthäiriöihin j siitä johtuviin vurioihin. Nämä käyttöohjeet (B.1.0.FIN) ovt os kytkintoimitust.

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

(9kpedu. Maatalousalan perustutkinto, Opetussu unn itelma 201 5. Maatilatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä. Keski-Pohjan maan am mattiopisto

(9kpedu. Maatalousalan perustutkinto, Opetussu unn itelma 201 5. Maatilatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä. Keski-Pohjan maan am mattiopisto (9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutkinto, Mtiltlouden osmisl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 (> rehtori rontus T

Lisätiedot

Kunnanhallitus 11/2007 433 (- 459) Anja Hyvärinen

Kunnanhallitus 11/2007 433 (- 459) Anja Hyvärinen POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 11/2007 433 (- 459) KOKOUSAIKA Mnntin 2. heinäkuut 2007 klo 18.30-18.55 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen ikkuskirj t u t k i m u s r t i k k e l i Sij Huuskonen j Anssi Ahtikoski Sij Huuskonen Ensihrvennuksen joituksen j voimkkuuden vikutus kuivhkon knkn männiköiden tuotokseen j tuottoon Huuskonen,

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Audiovisulisen viestinnän perustutkinto, Medi-ssistentti ldittu: 04.08.015 Jussi Järviniemi hyväksytty:6.8.015 S f r0 -l l-l Purontus rehtori

Lisätiedot

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi 9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Li iketlouden perustutki nto, Asiksplvelun j myynnin osmisl sekä Tlous j toimistoplvelujen osmisl Merkonomi ldittu: 12.06.2015 Pirjo Koski hyväksytty:

Lisätiedot

1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien

1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien KTPO/Ammtillisen koulutuksen yksikkö PM 4.12.29 1 25 opiskelijpikn lisääminen mmtillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.21 lukien Tust Aikisemmt opiskelijmäärälisäykset Hllitusohjelmn j vltiontlouden

Lisätiedot

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden

Lisätiedot

9kpedu. Opetussu unn itelma 2015. Keski-Pohjanmaan am mattiopisto. Sähköasentaja sekä automaatioasentaja

9kpedu. Opetussu unn itelma 2015. Keski-Pohjanmaan am mattiopisto. Sähköasentaja sekä automaatioasentaja 9kpedu Keski-Pohjnmn m mttiopisto Opetussu unn itelm 2015 Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinto, Sähkö- j utomtiotekniikn osmisl Sähkösentj sekä utomtiosentj ldittu: 25.06.2015 Mrko Päiveröinen hyväksytty:

Lisätiedot

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62

Lisätiedot

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

6 Kertausosa. 6 Kertausosa Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)

Lisätiedot

Opetussuunn itelma 201 5

Opetussuunn itelma 201 5 Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 201 5 Nuoriso- j vp-jn ohjuksen perustutkinto, N uoriso- j vp-jnohj hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 -ì ú-l- \ rkku Purontus rehtori L SISALLYS I NUORISO- JA VAPAA-AJAN

Lisätiedot

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on

Lisätiedot

Osa 6: Perustukset. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu.

Osa 6: Perustukset. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. 1(10) Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn Johdnto Eurokoodien käyttöönotto kntvien rkenteiden suunnitteluss on merkittävin suunnitteluohjeit koskev muutos kutt ikojen. Koko Euroopp on siirtymässä

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 201 5

Opetussuunnitelma 201 5 Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunnitelm 201 5 Tieto- j viestintätekniikn perustutkinto, Ohjel m istotuot n non osm isl Dtnomi ldittu: 26.05.2015 Mirk Rjniemi hyväksytty= 26.6.2015 S 96 rehtori rontus

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

ÄMMÄSSUON TUULIVOIMALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (PÖYDÄLLÄ)

ÄMMÄSSUON TUULIVOIMALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (PÖYDÄLLÄ) Hllitus 117 17.10.2014 Hllitus 136 14.11.2014 ÄMMÄSSUON TUULIVOIMALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (PÖYDÄLLÄ) 719/06.061.610/2014 Hllitus 117 Esittelijä Toimitusjohtj Rimo Inkinen Vlmistelijt Toimiljohtj

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

Julku on Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Toukokuu 2010

Julku on Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Toukokuu 2010 Julku on Pirknmn Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Lehden nimi viitt tmperelisen kirjilijn Luri Viidn tekstiin: Meidät on reivttu ristiin j rstiin, kytketty, kätketty julkujen kstiin... Julkuj käytettiin

Lisätiedot

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa) 5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Kotityö - j puhdistusplvelujen perustutkinto, Kotityöplvel ujen osm isl Kodinhuoltj ldittu: 01.06.2015 Mrj Ruokonen hyväksytty= 26.6.2015 S

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

Koulutukseen osallistuja(t): ammattiryhmä tai amm.nimikkeet. Henkilöstösihteeri Palkkasihteeri. Pääkirjanpitäjä Kirjanpitäjä

Koulutukseen osallistuja(t): ammattiryhmä tai amm.nimikkeet. Henkilöstösihteeri Palkkasihteeri. Pääkirjanpitäjä Kirjanpitäjä Hekilöstökoulutukse suuittelulomke (mmtillise osmise kehittäe) v. 2015 (Koulutuksee osllistumisest tehdää lisäksi yksilöity web-päätös.) perust, rvio koko hekilöstö mmtillisest osmisest sekä mmtillise

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

ZA5055. European Election Voter Study 2009. Country Questionnaire Finland (Finish)

ZA5055. European Election Voter Study 2009. Country Questionnaire Finland (Finish) ZA5055 Europen Election Voter Study 2009 Country Questionnire Finlnd (Finish) 2009 EES VOTER SURVEY MASTER QUESTIONNAIRE TEMPLATE (FINLAND) Q1. Mik on mielestnne Suomen suurin ongelm tll hetkell? [AVOIN

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5 Maatalousalan perustutkinto,

Opetussu unn itelma 201 5 Maatalousalan perustutkinto, Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutkinto, Elä ntenhoidon osmisl Elä ntenhoitj ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty= 26.6.2015 S 96 r^l- t rkku Purontus rehtori

Lisätiedot

Irja Haaranen Leila Karttunen Kati Mononen Asko Mustonen Tiina Mustonen Hanna Mäkinen Arto Sutinen Onni Tukiainen. Jorma Huttunen.

Irja Haaranen Leila Karttunen Kati Mononen Asko Mustonen Tiina Mustonen Hanna Mäkinen Arto Sutinen Onni Tukiainen. Jorma Huttunen. POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro sivu Kunnnhllitus 6/2007 194 (- 252) KOKOUSAIKA Mnntin 2. huhtikuut 2007 klo 18.30-19.55 KOKOUSPAIKKA Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone SAAPUVILLA

Lisätiedot

Julku on Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Huhtikuu 2011

Julku on Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Huhtikuu 2011 Julku on Pirknmn Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Lehden nimi viitt tmperelisen kirjilijn Luri Viidn tekstiin: Meidät on reivttu ristiin j rstiin, kytketty, kätketty julkujen kstiin... Julkuj käytettiin

Lisätiedot

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Putkiasentaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Talotekn i i kan perustutkinto, Putkiasen n u ksen osaam isala

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Putkiasentaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Talotekn i i kan perustutkinto, Putkiasen n u ksen osaam isala 9kpedu Keski-Pohj n mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Tlotekn i i kn perustutkinto, Putkisen n u ksen osm isl Putkisentj ldittu: 18.06.015 Kimmo Nykänen hyväksytty: 6.6.015 $ 96 rl-. Sirkku Purontus

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää

Lisätiedot

POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta

POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä j viimeisimmästä hoitojksost Merj Shlström Pro gru -tutkielm Hoitotiee Hoitotyön johtminen Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen

Lisätiedot

Opetussuunn itelma 2015

Opetussuunn itelma 2015 (9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 2015 Tekstiili- j vtetusln perustutkinto, Vtetuksen osmisl Vtetusompelij ldittu: 06.08.2015 Trj Slotte hyväksytty: 6.8.2015 S rr0 ^L- r Sirkku Purontus

Lisätiedot

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä Tutkimussetelmien tilstollisist menetelmistä Jnne Pitkäniemi VTM, MS (iometry HY, Knsnterveystieteen litos 1 Kohorttitutkimuksen siruen j ltisteen välinen ssositio Tpusverrokki tutkimus Poikkileikkustutkimus

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys. TYÖ 30 JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä älineet Tusttietoj Tehtävänä on äärittää jään tiheys Byretti (51010) ti esi 100 l ittlsi (50016) j siihen sopivi jääploj, lkoholi (sopii jäähdytinneste lsol), nlyysivk

Lisätiedot

Nelikanavainen vahvistin aktiivisella jakosuotimella

Nelikanavainen vahvistin aktiivisella jakosuotimella Mrkku Kuppinen Neliknvinen vhvistin ktiivisell jkosuotimell Vhvistimen yleisselostus Suunnittelun lähtökohtn on ollut toteutt edullinen mutt kuitenkin lduks ktiivisell jkosuotimell vrustettu stereovhvistin

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 2012 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CyberKnife KYSiin, s. 4 KYSin rkenteet kevenevät, s. 14 Nope kotiutus vähentää kustnnuksi, s. 24 Henkreikä 1 / 2012 Pääkirjoitus... 3 Trkkuussädehoitolite

Lisätiedot

4 Taso- ja avaruuskäyrät

4 Taso- ja avaruuskäyrät P2-luentoj kevät 2008, Pekk Alestlo 4 Tso- j vruuskäyrät Tässä luvuss tutustutn tso- j vruuskäyriin, niiden krenpituuteen j krevuuteen. Konkreettisin sovelluksin trkstelln nnettu rt pitkin liikkuvn hiukksen

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutki nto, Mtlousteknolog in osm isl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 f-- t L1 Sirkku

Lisätiedot

Asentajan viiteopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Split ERLQ004-006-008CA EHVH/X04S18CB EHVH/X08S18+26CB

Asentajan viiteopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Split ERLQ004-006-008CA EHVH/X04S18CB EHVH/X08S18+26CB Asentjn viiteops Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Split + ERLQ004-006-008CA EHVH/X04S18CB EHVH/X08S18+26CB Asentjn viiteops Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Split Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 201 5

Opetussuunnitelma 201 5 Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunnitelm 201 5 Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinto, I CT-sentjn osmisl ICT-sentj fdittu: 24.06.2015 Jrmo Slo hyväksytty: 6.8.2015 S f f 0 - ;-L t Sirkku Purontus

Lisätiedot

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv. Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki

Lisätiedot

Kunnanhallitus 17/2006 545 (- 566) Polvijärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Kunnanhallitus 17/2006 545 (- 566) Polvijärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 17/2006 545 (- 566) KOKOUSAIKA Mnntin 13. mrrskuut 2006 klo 18.30-20.45 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. www.tamron.fi. F/3.5-6.3 Di II VC PZD Macro

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. www.tamron.fi. F/3.5-6.3 Di II VC PZD Macro Ehdot 3. Mksu suoritet se m vluutss, mistä objektiivi o ostettu. Mksu suoritet 4 viiko kuluess cshbck-dokumettie spumisest. 4. Objektiivi tulee oll Focus Nordici mhtuom j se tulee oll ostettu virllise

Lisätiedot

9kpedu. Autoalan perustutkinto, Opetussu un n itelma 2015. Ajoneuvoasentaja. Keski-Pohjan maan a m mattiopisto. Autotekn iikan osaamisala.

9kpedu. Autoalan perustutkinto, Opetussu un n itelma 2015. Ajoneuvoasentaja. Keski-Pohjan maan a m mattiopisto. Autotekn iikan osaamisala. 9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu un n itelm 015 Autoln perustutkinto, Autotekn iikn osmisl Ajoneuvosentj ldittu: 8.04.015 Jkko Huhtl hyväksytty: 6.6.015 $ 96 L-r Purontus rehtori T SISÄLLYS

Lisätiedot

HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja Orimattilan kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys. Päivämäärä 9.10.

HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja Orimattilan kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys. Päivämäärä 9.10. Vstnottj Orimttiln kupunki Asikirjtyyi Hulevesiselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Viite 1510015383 HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS ORIMATTILAN KAUPUNKI, 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA- ALUE, HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

9kpedu. Opetussuunnitelma 2015. Rakennusalan perustutkinto, TalonrakentEa. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Ta lon raken n u ksen osaam isala

9kpedu. Opetussuunnitelma 2015. Rakennusalan perustutkinto, TalonrakentEa. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Ta lon raken n u ksen osaam isala 9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunnitelm 2015 Rkennusln perustutkinto, T lon rken n u ksen osm isl TlonrkentE ldittu: 13.04.2015 Jorm Ltvl hyväksytty: 26.6.2015 S 96 rehtori us 1.1 At IURTTIRUN

Lisätiedot

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin Suoseur Finnish Petlnd Society ISSN 9-57 Helsinki Suo 6(): Suo 9 6() Reserch notes 9 Suomlisen turvesunn vikutukset vihdevuosioireisiin The effects of Finnish pet sun on the climtic symptoms of women Leen

Lisätiedot

ktû,- A E tcl Talousarvioraamit vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Valmistelija: Talousjohtaja Jari Saarinen, puh.

ktû,- A E tcl Talousarvioraamit vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Valmistelija: Talousjohtaja Jari Saarinen, puh. ktû,- A E tcl Kupunginhllitus s 272 1 1.5.215 Tlousrviormit vuodelle 216 j tloussuunnitelm vuosille 217-218 317 tj2tù2t2t215 KH S 272 Vlmistelij: Tlousjohtj Jri Srinen, puh. O44789 426 Tlousrviormit ovt

Lisätiedot

Puualan perustutkinto,

Puualan perustutkinto, (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu un n itelm 2015 Puuln perustutkinto, Puuseppä ldittu: 28.04.2015 Kent Rönnqvist hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 't i-r- \ Sirkku Purontus rehtori L Sisä llys I PUUALAN

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

VAROITUS ilmaisee mahdollisesti vaarallisen tilanteen, joka voi aiheuttaa vakavan tai kuolemaan johtavan tapaturman.

VAROITUS ilmaisee mahdollisesti vaarallisen tilanteen, joka voi aiheuttaa vakavan tai kuolemaan johtavan tapaturman. Pik-sennusops Aloit tästä MFC-7860DW Lue Turvllisuus j rjoitukset ennen litteen määrittämistä. Lue sen jälkeen tästä Pik-sennusoppst tiedot oikeist määrityksistä j sennuksest. Pik-sennusops on stvn muill

Lisätiedot

5.6.201,5 28/0L1,/201,5

5.6.201,5 28/0L1,/201,5 OPETUSHATIITUS UTBITDNINGSSTYRETSEN uaanavs 5.6.201,5 28/0L1,/201,5 Koulutuksen jrlestlt Voimssoloik:7.8.2075 lken toistiseksi Sidnnokset, joihin toimivlt mddrdyksen ntmiseen pefustuu: L 637/7998,11 $:n

Lisätiedot