Metsäsertifiointiin liittyvät asiantuntijapalveluiden

Transkriptio

1 Heimo Meriö Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplveluiden tulevisuuskuvt Euroopn sosilirhsto Tvoite -ohjelm Tämä julkisu on toteutettu Euroopn sosilirhston (ESR) tuell

2 ESR-julkisut -srj Päätoimittj - Editor-in-Chief Riitt Kngshrju Toimitussihteeri - Editor Kimmo Heinonen Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Lour PL - P.O. Box 000 Helsinki puh. - tel. *(09) Tämän julkisun ovt tuottneet Euroopn sosilirhsto, työministeriö j Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. ISBN ISSN - Oy Edit A, Helsinki 000

3 Stesnt Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplveluiden tulevisuuskuvt on toteutettu Euroopn sosilirhston (ESR) tvoite -ohjelmn tukemn työelämän muutosten j koulutustrpeiden ennkointihnkkeen. Hnkkeess trkstelln ljsti sertifioinnin mhdollisi vikutuksi metsätlouteen j sen toimintympäristöön. Tutkimusineisto koostuu delfoi-menetelmällä toteutetust hstttelukyselystä, jonk sintuntijt edustvt metsäsektorin toimijoit, sekä koulutustrvekyselystä. Anlyysi nost esille sertifiointiin kohdistuvi odotuksi j ennkoi sertifioinnin myötä tulevi muutoksi metsätloudess j sen toimintympäristössä. Hnkkeen ohjusryhmään ovt kuuluneet puheenjohtjn iodiversiteettitutkimuksen professori Jukk Slo Turun yliopistost sekä jäseninä metsäpäällikkö Anju Asunt WW:stä, metsänhoito- j ympäristöpäällikkö Hnnu Heikkilä Lounis-Suomen metsäkeskuksest, tutkij Jri Kivo-oj Turun kuppkorkekoulun tulevisuuden tutkimuskeskuksest, professori Risto Klliol Turun yliopiston mntieteen litokselt, metsänhoito- j ympäristöpäällikkö Jukk Koivumäki UPM- Kymmene Oyj:st, koordinttori Mri Wlls Turun yliopiston iologin litokselt sekä projektipäällikkö Jussi iitnen Biot BD Oy:st (myöhemmin Esko Sorkunns). Hnkkeen toteutuksest j rportin toimituksest on vstnnut Heimo Meriö Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksest. Helsingissä kesäkuuss 000 Mtti Pukkio johtj ennkointiryhmän puheenjohtj työministeriö

4 Tekijän lkusnt Metsäsertifioinnin tekniset järjestelyt ovt edenneet Suomess hyvin ripeästi. Likimin koko Suomen metsäpint-ln odotetn olevn sertifioinnin piirissä vuoden 000 kuluess. Suomen metsäsertifiointijärjestelmä on hyväksytty osksi knsinvälistä järjestelmää. Tältä osin kehitys on ollut nopemp kuin projekti loitettess uskottiinkn. Sertifioinnin merkityksestä metsänhoidon tson knnlt käydään jtkuvsti ktiivist keskustelu. lmiiden puu- j puunjlostustuotteiden knnlt sertifioitujen tuotteiden mrkkint ovt vst lulln. Emme voi vielä tietää sitä, milliseksi sertifioinnin todellinen merkitys mrkkinoill muotoutuu tulevisuudess. Tähän vikuttvt muun muss kuluttjien ympäristötietoisuuden kehittyminen yleensä sekä sertifioinnin toteutuksen kutt välittyvä viesti hyvän metsänhoidon peritteiden toteutumisest käytännössä. Kuluttjt testvt viestin uskottvuutt Suomess j Euroopss peilmll smin tietoj om rvomilmns vsten. Tämän hnkkeen tulokset ntvt metsäsertifioinnist kiinnostuneille toimijoille monenlist pohdittv, jotk koskettvt välillisesti erityisesti sitä rvoperust, jonk pohjlt metsien sertifioinnin tvoitteit j toteutust on lähdetty tekemään. Tulevisuuden tekeminen on vlintojen tekemistä j uskon, että metsien sertifioinnist muotoutuu prosessi, joss uusi vlintoj j kehittämistä tulevisuudess trvitn. Ljemmin jtellen sertifiointi kytkeytyy koko metsätlouden, metsäsektorin j mseudun tulevisuuteen j niistä tehtäviin vlintoihin. Tätä tust vsten hnkkeen tietynlinen keskeneräisyys, vielä tässäkin viheess, nt lukijllekin sopivsti sekä pohj että til omille päätelmille j pohdinnoille. Projektin toteutus ei olisi ollut mhdollist ilmn siihen osllistuneiden metsäln sintuntijoiden ktiivist pnost, jost hlun kiittää erityisesti. Projektin syntymiseen j toteutukseen ovt vikuttneet kiitettävän rtkisevsti lisäksi inkin MMM Jussi iitnen (koulutustrveselvitys), professori Jukk Slo (ohjusryhmän puheenjohtj) j YM, HL Jri Kivo-oj (metodinen Delfoi-sintuntemus). Turuss Heimo Meriö, M, TM iv

5 Tiivistelmä Meriö, Heimo (000). Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplvelujen tulevisuuskuvt. ESR-ennkointijulkisu. Työministeriö, Helsinki. Metsien sertifioinnill trkoitetn menettelyä, joll todennetn että metsiä on hoidettu ennlt sovittujen ekologist, tloudellist j sosilist kestävyyttä edistävien kriteerien mukisesti. Suomeen on luotu om metsäsertifiointijärjestelmä (CS, innish orest Certifition System), jok on hyväksytty vuonn 000 euroopplisen metsäsertifiointikehyksen PEC:n (Pn Europen orest Certifition) mukiseksi. Muiss miss metsiä on sertifioitu myös SC:n (orest Stewrdship Counil) kriteerien mukisesti. Projektin trkoituksen oli hhmott kokoniskuv metsäsertifioinnin myötä tphtuvist metsätyön j osmistrpeiden muutoksist erityisesti sintuntijuuden j koulutustrpeiden näkökulmst. Metsätlouden toimintympäristön toivottv j todennäköinen tulevisuus ennkoitiin Delfoi-menetelmän mukisell hstttelukyselyllä (0 v. ennkointiväli). Delfoitutkimukseen osllistui metsäln sintuntij, jotk edustivt yksityistä sektori, tutkijoit, virkmiehiä j luonnonsuojelijoit. Lähijn koulutustrpeet krtoitettiin kyselyllä, jok kohdistettiin 00 metsäln orgnistiolle. Aineisto kerättiin ikn, jolloin suomlisen metsäsertifioinnin vlmistelu oli käynnissä. Tulosten mukn metsäsertifiointi ei iheut olennisi muutoksi metsäln työtehtäviin. Ympäristösintuntemuksen trve ksv, mutt metsänhoidon ti puunkorjuun toimintojen ei odotet muuttuvn huomttvsti nykyisestä. Nykyisiä toiminttpoj pidettiin ympäristön riittävän hyvin huomioon ottvin, joten sertifiktin vull hyvät käytännöt sdn premmin dokumentoitu j välitettyä tiedoksi mrkkinoille. Sertifioinnin ei odotet muuttvn myöskään puunjlostustuotteiden mrkkinoit. Työ muuttuu enemmän sertifioinnin ulkopuolisten tekijöiden kuten informtioteknologin kehityksen vuoksi. Koulutustrpeet j työn muutokset koskevt eniten metsureit j metsäkoneen kuljettji, metsäkeskuksen henkilöstöä j metsänhoitoyhdistysten neuvoji. Aln orgnistioiden ljempi kiinnostus ost sintuntijplveluj j koulutust omn orgnistion ulkopuolelt hvittiin melko vähäiseksi, mutt vinhenkilöiden koulutukselle olisi enemmän trvett. Toivottvn tulevisuuden Delfoi-ennkointi osoitti, että luonnonsuojelijt j ympäristöhllinnon virkmiehet settvt sertifioinnille huomttvsti korkempi ympäristöä koskevi suoritetso-odotuksi kuin yksityisen sektorin sintuntijt j metsähllinnon virkmieskunt. Ryhmittäiset erot olivt moniss kysymyksissä hyvin mielenkiintoisi j heijstivt erilist rvoperust. Erilisten odotusten pohjlt toivottvin tulevisuuksin hhmoteltiin erikseen ympäristörvojen tulevisuuskuv sekä metsätlouden tulevisuuskuv. Asintuntijvstusten perusteell rvioitiin, että todennäköinen kehitys noudtt enemmän metsätlouden toimijoiden kuin ympäristöln sintuntijoiden toiveit. Sertifiktit ovt määräikisi j myös kriteerejä voidn trkist määräjoin. Sertifiointi kytkeytyy koko metsätlouden, metsäsektorin j mseudun tulevisuuteen j niistä tehtäviin vlintoihin. Tutkimuksen tulokset ovt hyödyllisiä kikille ln tulevisuuden vlintojen tekijöille. Avinsnt: Metsäsertifiointi, ennkointi, metsien hoito, metsäsektori, koulutustrpeet, sintuntijuus, osmistrpeet, Delfoi, tulevisuuskuvt. v

6 Astrt Meriö, Heimo (000). orest ertifition nd the futures visions of expertise. ESpulitions. Ministry of Lour, Helsinki. orest ertifition is proedure to udit nd ertify tht forests hve een mnged ording to pre-set riteri, whih inlude eologilly, eonomilly nd soilly sustinle development. In inlnd, ntionl forest ertifition system (CS, innish orest Certifition System) hs een reted. CS ws lso epted to omply with the priniples of the Pn Europen orest Certifition sheme (PEC) in the yer 000. In other ountries, forest ertifition hs een done lso ording to priniples set y SC (orest Stewrdship Counil). The im of this study ws to shpe totl nlysis of the hnges, whih will e used y the forest ertifition, in the forest work nd qulifitions. Speil onern ws foused on expertise nd trining needs. The preferle nd prole futures of the opertionl forestry environment were ntiipted with the Delphi-method. A totl of experts were used from privte setor, reserhers, puli employees nd onservtionists. A seprte survey ws lso mde to mp needs for speil trining. The dt were olleted when the innish forest ertifition system ws under preprtion. The results did not reflet gret hnges in the forest work. An inresing demnd for expertise in environmentl questions ws noted, ut the proedures in forest mngement nd tree hrvesting were expeted not to hnge remrkly. Current proedures were onsidered s vlid enough for environmentl spets lso. The enefits of the ertifite were expeted to emerge minly in etter stndrds of proedure doumenttion nd mrket ommunition. Neither were the mrkets of the wood produts themselves expeted to hnge euse of the ertifition. The forest work will hnge mostly euse of other ftors like the development of informtion tehnology. There existed needs for trining for some tegories of the forest workers nd the forest mngement dvisers. The interest of the orgnistions to uy expert servies from outsiders ws, however, quite limited. There ws some demnd to rrnge nd sell trining servies for the key persons of the orgnistions. Delphi-forest for preferle futures showed tht onservtionists nd puli employees of the environmentl dministrtion set muh higher trget levels for environmentl issues thn the experts of privte setor nd puli employees of the forestry setor dministrtion. The differenes y pnels, in mny questions, were of gret interest nd refleted seprte vlue ses. rom the sis of different expettions two visions of the future were shped: tht of environmentl vlues nd tht of forestry in generl. The prole future will e more s of the futures vision of forestry in generl, s evluted ording the expert replies. The ertifites re vlid for limited periods s well s the riteri my e revised periodilly. All the possile hoies nd futures onsidering forestry, forest industry nd rurl res hve onnetion to the ertifition. The results of the study will e useful for ll those people mking these hoies nd deisions in the future. Key words: orest ertifition, ntiiption, forest mngement, forestry setor, trining, qulifitions, Delphi, futures visions. vi

7 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO..... Johdnto projektiin..... Johdnto metsäsertifiointiin..... Metsäsertifiointijärjestelmistä Suomen metsäsertifiointijärjestelmä j PEC SC-sertifiointi..... Metsäsektorin perustietoj j kehitysnäkymiä...6. PROJEKTIN TOTEUTUS Yleisktsus Delfoi-ennkoinnin toteutus Yleistä delfoist Asintuntijoiden vlint j pneelien muodostminen Hstttelukyselyn toteutus Hstttelukyselyn nlyysi..... Koulutustrveselvityksen toteutus Selvityksen tvoite Kysely j hstttelut.... DELOI-ENNAKOINNIN TULOKSET Julkisen sektorin toimint j yhteiskunnn muutos Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Metsäsektorin toiminnn muutos Suomess Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä..... Knsinvälisen toimintympäristön muutoksi Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Metsän hllintn j työhön liittyvän teknologin muutos Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä..... Sertifioinnin merkitys, erityisesti työn muutoksen knnlt Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Työn muutoksen mmtti- ti tehtäväkohtisi muutosnäkymiä Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Sertifiointitoimintn liittyvät sintuntijtehtävät Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Sertifiointi puunjlostuksen knnlt j kytkennät sintuntijplveluihin...8 vii

8 viii.8.. Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Sertifiointi metsien monikäytön j mseudun mmttien knnlt Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Geoinformtiikn hyödyntäminen Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Metsäsektorin pk-yritysten verkostoitumisest Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Tulevisuuden tphtumien iksrj-nlyysi Yleistä Metsien hoito j puun käyttö Sertifioinnin edistyminen Työn, tekniikn j osmisen piirteitä Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen toimintympäristö Yleiskuv Ryhmäkohtiset erot Johtopäätöksiä Asintuntijplvelujen ongelmi Yleiskuv Ongelmien vertilu Johtopäätöksiä Asintuntijtyössä trvittvt osmislueet Yleiskuv Osmislueiden kehityksen trkstelu Johtopäätöksiä KOULUTUSTARESELITYKSEN TULOKSET Tulokset Kyselytutkimus Hstttelut Nykyinen koulutustrjont Asintuntijyrittäjyyden ljuus Tulosten trkstelu Orgnistioiden senteet j vlmiudet sertifiointiin Orgnistioiden sintuntemuksen vhvistmistrve Orgnistioiden omt koulutusstrtegit Koulutustrjonnst Lopuksi LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET... 9 LIITE : Käsitteet... 9 LIITE : Metsäsertifioinnin kriteerit Suomess LIITE : Koulutustrvekyselyssä mukn olleet orgnistiot... 0 LIITE : Delfoi-ennkointikyselyyn osllistuneet sintuntijt... 0 LIITE : Delfoi ennkointikyselyn vstuksist lsketut ryhmäkohtiset keskirvot... 0

9 KUALUETTELO Kuv. Suomen metsäsertifiointijärjestelmän vtimukset (CS)... Kuv. Metsäsertifioinnin toteuttmistsot (CS)... Kuv. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen viitekehys...9 Kuv. Asintuntijoiden jkutuminen pneeleihin, ospneeleihin j lskennllisiin ryhmiin.... Kuv. Julkisen sektorin toiminnn j yhteiskunnn muutos...7 Kuv 6. Julkisen sektorin pyrkimys mrkkintlouden sääntelyyn vähenee hiemn....8 Kuv 7. Julkisen sektorin käyttämä ympäristöpoliittinen ohjusvlt lisääntynee...8 Kuv 8. Julkisen sektorilt toivotn pyrkimystä hrjoitt mseutu kehittävää luepolitiikk....9 Kuv 9. Metsäsektorin toiminnn muutos Suomess....0 Kuv 0. Metsäsektorin työllisten määrä vähenee.... Kuv. Kotimisen puun käytön toivotn lisääntyvän... Kuv. Ulkomisen puun käyttö lisääntyy vstoin metsänomistjien j luonnonsuojelijoiden toiveit.... Kuv. Meknisen puunjlostuksen merkitys suhteess kemilliseen ei ksv toivotusti.... Kuv. Sertifioitujen ltu- j ympäristöjärjestelmien merkitys toiminnss ksv.... Kuv. Knsinvälisen toimintympäristön muutoksi... Kuv 6. Ekologisesti tietoisen kuluttmisen merkitys EU:ss ksv...7 Kuv 7. Sertifioidust metsästä stvien puunjlostustuotteiden kysynnän odotetn ksvvn EU:ss....7 Kuv 8. Ekomerkittyjen puutuotteiden kysyntä EU:ss lisääntyy....8 Kuv 9. Metsään liittyvien virkistysplvelujen kysyntä EU:ss lisääntyy...9 Kuv 0. Metsän hllintn j työhön liittyvän teknologin muutos...0 Kuv. Metsätloustuotnnon pääomvltisuus ksv edelleen.... Kuv. Metsänhoidon j puunkorjuun työ muuttuu enenevästi sintuntij- j toimistotyöksi teknologin muutoksen tki.... Kuv. Metsän j ympäristön til koskevien tietokntojen luominen lisääntyy huomttvsti... Kuv. Pikktietojärjestelmien tekniset hyödyntämismhdollisuudet metsätloudess lisääntyvät huomttvsti.... Kuv. Sertifioinnin merkitys, erityisesti työn muutoksen knnlt.... Kuv 6. Metsänhoito muuttuu sertifioinnin vikutuksest melko vähän... Kuv 7. Puunkorjuu muuttuu sertifioinnin vikutuksest melko vähän.... Kuv 8. Sertifiointi iheutt joitkin lisäkustnnuksi metsänomistjille...6 Kuv 9. Sertifiointi iheutt joitkin lisäkustnnuksi myös teollisuudelle...6 Kuv 0. Sertifiointi lisää ympäristösintuntemuksen trvett metsänhoidoss...7 Kuv. Sertifiointi iheutt muutostrpeit metsäln peruskoulutukseen....7 Kuv. Sertifiointi synnyttää uutt työtä vin niuksti...8 Kuv. Sertifioinnin ei toivot "yrokrtisoivn" perhemetsätlouden hrjoittmist...8 Kuv. Työn muutoksen mmtti- ti tehtäväkohtisi muutosnäkymiä....0 Kuv. Ympäristösioiden korostuminen metsänhoidon neuvojien työssä nähdään eri lill toivottvn eri ryhmissä.... Kuv 6. "Pperitöiden" ei toivot lisääntyvän metsurien j metsäkoneenkuljettjien työssä.... Kuv 7. Metsäsertifiointi edellyttää puun kuljetusketjujen seurnnn kehittämistä.... Kuv 8. Metsän j metsäluonnon monikäyttöön liittyvien kupllisten toimintojen merkitys ksv.... Kuv 9. Sertifiointikriteerien käytäntöön soveltminen edellyttää metsurien j metsäkoneenkuljettjien lisäkoulutust.... Kuv 0. Sertifiointitoimintn liittyvät sintuntijtehtävät.... Kuv. Julkisen sektorin henkilöstön toimint sisäisen trkstuksen sintuntijtehtävissä (perhemetsätloudess).... Kuv. Yksityiset plveluntrjojt huolehtivt sisäisen trkstuksen sintuntijtehtävistä (perhemetsätloudess).... Kuv. Sertifiktin hkuprosessiss käytetään niuksti hkijthon ulkopuolisi sintuntijplveluj...6 Kuv. Metsäluonnonhoidon seurntjärjestelmät toimivt hyvin j julkisesti...6 Kuv. Puun määrän j ldun tilkohtiset inventointitiedot eivät todennäköisesti ole julkisi...7 Kuv 6. Sertifiointi puunjlostuksen knnlt j kytkennät sintuntijplveluihin....8 Kuv 7. Puunjlostustuotteiden tuotevlikoimn j mrkkinoiden monipuolistuminen metsäsertifioinnin vikutuksest on toivejttelu....9 Kuv 8. Ekologisesti vstuullisen kuluttjnäkökulmn toivotn vhvistuvn huomttvsti muotoiltujen puutuotteiden j huoneklujen kulutuksess....9 Kuv 9. Sertifiointiin liittyvä sintuntijkonsultointi mrkkinoinniss....0 Kuv 0. Sertifiointi metsien monikäytön j mseudun mmttien knnlt.... Kuv. Metsäsertifioinnin vikutus virkistys- j elämysmtkilun knnlt sopivien luontokokonisuuksien kehittämismhdollisuuksien lisääntymiseen.... ix

10 Kuv. Metsän merkityksen mseutumtkiluss toivotn ksvvn huomttvsti.... Kuv. Sertifiointi ei lisänne mseutumtkiluyrittäjien ltu- j sertifiointisintuntemuksen trvett.... Kuv. Mseudulle toivottisiin sertifioidun metsän puutuotteisiin erikoistunutt pienyrittäjyyttä.... Kuv. Kupunkilismetsänomistjien toivotn ostvn metsänhoitoplveluj mseudun yrittäjiltä... Kuv 6. Geoinformtiikn hyödyntäminen vuoteen 00 mennessä...6 Kuv 7. Geoinformttisten menetelmien hllinnst tulee melko keskeinen metsäsektorin sintuntijplvelujen osmislue...7 Kuv 8. Tietoverkkopohjisten plvelujen hyödyntäminen geoinformttisen metsätiedon käytössä lisääntyy selvästi...7 Kuv 9. Geoinformtiikn käytön vikutus metsätyön tuottvuuteen ei ole suuri....8 Kuv 60. Teknisten stndrdointiongelmien j tiedon hllinnn orgnisointimuodot hittvt geoinformtiikn hyödyntämistä....9 Kuv 6. Metsäsektorin pk-yritysten verkostoituminen Kuv 6. Metsäplveluyrittäjien verkostoituminen; muiden pk-yritysten plvelujen ti osmisen trve omss toiminnss...6 Kuv 6. Puusepän- j huonekluyrittäjät eivät usko trvitsevns julkisen sektorin plveluj...6 Kuv 6. Metsäplveluyrittäjien toimint suuryritysten lihnkkijoin on toivottvmpi vihtoehto...6 Kuv 6. Metsään liittyvien mtkiluplveluyrittäjien yhteistyö mtkilutuotteiden tuotteistmisess j mrkkinoinniss kehittyy toivottu vähemmän....6 Kuv 66. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen toimintympäristön kehitys...69 Kuv 67. Asintuntijplvelujen käytön lisääntyminen pk-sektorill on yksityisen sektorin plveluntrjojien j ympäristöhllinnon virkmiesten mielestä toivottvint Kuv 68. Pk-sektorin sintuntijplvelujen lisätyöllistävän vikutuksen toivottisiin olevn suurempi, kuin mitä todennäköinen kehitys tuo muknn....7 Kuv 69. Julkisen sektorin metsäsintuntijplvelujen trjonnn ei uskot lisääntyvän nykyisestä...7 Kuv 70. Sertifiointiin liittyvien tulevisuuskuvien trkstelun pinopiste suhteess tuotteiden jlostusketjuun.90 TAULUKKOLUETTELO Tulukko. Ennkointikyselyn rkenne... Tulukko. Ennkointikyselyn sintuntijryhmät (pneelien jottelu).... Tulukko. Metsien hoidon j puun käytön tphtumi iksrjn....6 Tulukko. Sertifioinnin edistymisen tphtumi iksrjn...66 Tulukko. Työn, tekniikn j osmisen tphtumi iksrjn Tulukko 6. Aln sintuntijplveluiden ongelmi nyt j tulevisuudess...7 Tulukko 7. Aln sintuntijtyössä trvittvt osmislueet...7 Tulukko 8. Koulutustrvekyselyn vstjien ryhmittely...76 Tulukko 9. Asenteet sertifiointiin...78 Tulukko 0. Metsätlouteen j -sertifiointiin liittyvät yleiset tiedot j tidot Tulukko. Ekologiset erityiskysymykset....8 Tulukko. Metsätlouden erityiskysymykset...8 Tulukko. lmiudet sertifiointiin...8 x

11 . JOHDANTO.. Johdnto projektiin Ihmisen toimint muokk j rsitt ympäristöä monin tvoin. Tloudellisen toiminnn intensiteetin ksvess kestävän kehityksen peritteiden määritteleminen j noudttminen on muuttunut yhä tärkeämmäksi ihmisen hyödyntäessä ympäristöä j luonnonvroj. Mrkkintlouden toimintmllit settvt tlouden toiminnlle j tuotteille korkeit ltu- j tehokkuusvtimuksi. Ltu- j ympäristönhllintjärjestelmien rkentmisest, käytöstä sekä stndrdienmukisest sertifioinnist on 990-luvull tullut os teollisuuden jokpäiväistä toimint. Metsäsertifioinnin vlmistelu voidn nähdä kestävän kehityksen mukisten toimintmllien määrittelyn j käyttöönoton leviämisenä myös vrsinisten teollisuuden prosessien ulkopuolelle. Metsäsertifiointi trkoitt sitä, että metsien hoidon, hkkuiden j metsäkuljetusten oslt määritellään kestävän kehityksen mukiset hyvät menettelyt j että näiden menettelyjen noudttmisest on erikseen nnettu riippumttomn trkstjn todistus eli sertifiktti. Metsäsertifioinnin vlmistelu on ollut käynnissä Suomess vuodest 996 lken ensiksi mj metsätlousministeriön settmn toimikunnn työnä (MMM toimikuntrportti 6/97) sekä ln sintuntijyritysten projektityönä. Työn tuloksen 999 syntyneestä Suomen metsäsertifiointijärjestelmästä käytetään lyhennettä CS (innish orest Certifition System). uoden 999 loppuun mennessä noin puolet Suomen metsistä oli sertifioitu CS:n mukn j vuoden 000 kuluess järjestelmän ennkoidn leviävän lähes koko Suomen metsäpintl koskevksi. Knsinvälisiä metsäsertifiointijärjestelmiä ti orgnistioit ovt SC (orest Stewrdship Counil) j PEC (Pn-Europen orest Certifite). Knslisjärjestölähtöisen SC:n toimint on lknut vuonn 99 j sertifioinniss kiinnitetään erityistä huomiot riittävän tvoitetson settmiseen kestävän metsänhoidon peritteiden pohjlt. Metsänomistjlähtöinen PEC on perustettu 998 j se hyväksyi ensimmäiset knslliset metsäsertifiointijärjestelmät (Suomi, Ruotsi j Norj) kehykseensä sopivksi 000 keväällä. Seurvin hyväksymismenettelyssä kesällä 000 olln rvioimss Sksn j Itävlln järjestelmiä. Ennkointiprojektin "Metsäsertifiointiin liittyvät sintuntijplvelujen tulevisuuskuvt" tvoitteen on ollut luod kokoniskuv metsäsertifiointiin liittyvistä metsätyön j sintuntijplveluiden trpeen muutoksist seurvn kymmenen vuoden ikn. Erityistä huomiot on kiinnitetty sertifioinnin edellyttämiin koulutustrpeisiin. Projektin näkökulm on ollut ljhko, joten osittin ennkointi koskee koko metsätlouden toimintympäristön hhmottmist... Johdnto metsäsertifiointiin Sertifioinnill trkoitetn menettelyä, joss ulkopuolinen riippumton ospuoli nt todistuksen eli sertifiktin siitä, että tuote, menetelmä ti plvelu täyttää tietyt ennlt määritellyt vtimukset eli kriteerit. Useimmiten kriteerit j määrittelyt kootn erilisiksi stndrdeiksi. Tunnettuj stndrdej ovt mm. knsinvälisen stndrdisoimisjärjestön ISO:n (Interntionl Orgnistion for Stndrdistion ) ISO srjn ltustndrdit j ISO-000 -srjn ympäristönhllintstndrdit. ISO-stndrdien mukisi ltu- j ympäristönhllint-

12 järjestelmiä on ldittu j sertifioitu teollisuudess ljlti. Ltujärjestelmien vull toiminnn tvoitteet, käytännöt j jäljitettävyys jäsennetään tehokksti j ldukksti sikkn j mrkkinoiden trpeist lähtien. Ltujärjestelmien rkentminen j sertifiointi on luonteeltn vpehtoist toimint, joskin usein tuotteen toimittjlt edellytetään sertifioitu ltujärjestelmää esimerkiksi ljemmn tuotntoketjun osn. Olennist on myös se, että stndrdien mukisen toiminnn perusteell nnettu sertifiktti on määräikinen eli sen uusiminen edellyttää uusinttrkstuksi tvnomisten välitrkstusten lisäksi. Metsäsertifioinnin trkoituksen on lti menettely, jonk mukisesti voidn todent se, vstko metsien hoito j käyttö ennlt setettuj ekologisi, tloudellisi j sosilisi kriteerejä, siis nt todistus kestävän metsätlouden peritteiden toteuttmisest. Sertifioinnin vull voidn välittää kuluttjlle tieto siitä, että hänen käyttämänsä puu on ksvtettu kestävästi j luonto kunnioitten. Metsien sertifioinnin kriteerit voivt oll luonteeltn suoritetsovtimuksi (metsien til j käsittelyä määritteleviä) ti menettelytpoj määritteleviä vtimuksi. Sertifiointi osoittvn tuotemerkin käyttäminen shtvrss j muiss metsän tuotteiss edellyttää lisäksi sitä, että tuotteen lkuperä voidn todistetusti jäljittää sertifioituun metsään. Jo ennen vrsinist metsäsertifiointi os metsäsektorin orgnistioist on ltinut ISO 00:n mukisen ympäristöjärjestelmän j hkenut järjestelmälleen sertifioinnin. ISO-00 on menettelytvt määrittelevä stndrdi, jonk mukinen sertifiointi ei siis edellytä metsien hoidon tvoiteltvn tson määrittelyä. Sertifiointiprosessiin liittyviä olennisi käsitteitä ovt uditointi, sertifiointielin j kkreditointi. Auditoinnill trkoitetn järjestelmällistä toimint, joss trkstetn vtimusten toteutuminen käytännössä j rportoidn poikkemt. Auditoinniss on olennist se, että trkstuksen tekijä (uditoij) on trkstettvst riippumton toimij; uditointi tehdään sisäisenä j ulkoisen trkoituksest riippuen. Sertifiktin myöntäminen perustuu ulkoisen uditoinnin kutt stuun vrmennukseen siitä, että sertifioitv järjestelmä on vtimustenmukinen. Sertifioinnin perustn olevn trkstuksen toteuttj, jok usein myös myöntää sertifiktin, kutsutn sertifiointielimeksi. Suomess sertifiointielimenä toimii esimerkiksi SS (Suomen stndrdisoimisliitto ) j knsinväliset DN (Det Norske erits ) j SGS (Soieté Générl de Surveillne ). Akkreditoinnill trkoitetn menettelyä, joss rvioidn j todennetn sertifiointielimen pätevyys j riippumttomuus. Suomess tvllisin kkreditoij on INAS (Mitttekniikn keskuksen kkreditointiplvelu ). Suomlisen metsäsertifiointijärjestelmän (CS) kkreditointimenettelystä ei vielä ole päätöstä, kosk on ktsottu että pätevyyden toteminen tulee loitt vst, kun sertifiointijärjestelmän soveltmisest on käytännön kokemust. SC-sertifioinniss SC toimii sertifiointielimen (esim. SGS) kkreditoijn. Sertifiointiin j metsien sertifiointiin liittyvää käsitteistöä j määrittelyjä on koottu seikkperäisemmin rportin liitteeksi (LIITE )... Metsäsertifiointijärjestelmistä... Suomen metsäsertifiointijärjestelmä j PEC Suomen olosuhteisiin vrt vsten sovitetun metsäsertifiointijärjestelmän vlmistelu käynnistyi M- j metsätlousministeriön loitteest , jolloin nimitettiin metsien

13 sertifiointitoimikunt. Metsien sertifioinnin stndrdej vlmisteltiin erikseen metsäsertifioinnin stndrdityöryhmässä, jonk ljpohjiseen kokoonpnoon kuuluivt hyvin kttvsti kikki sin knnlt olenniset knslis- j etujärjestöt Metsäteollisuus ry:stä Suomen luonnonsuojeluliittoon. Toimikunnn rportti (MMM..997) on hyvä perusselvitys metsien sertifiointijärjestelmän edellytyksistä j perusteist. Ljpohjiseen stndrdityöhön osllistuneet luonnonsuojelujärjestöt ovt myöhemmin irtutuneet suomlisen järjestelmän kehitystyöstä. Stndrdityöryhmän vlmistelemss stndrdiss päädyttiin kolmeen vihtoehtoiseen sertifioinnin toteutustsoon: (i) ryhmäsertifiointi metsäkeskuksen lueell, jolloin sertifiktin hkijn on metsänhoitoyhdistysten liitto, (ii) ryhmäsertifiointi metsänhoitoyhdistyksen lueell, jolloin hkijn on sinominen yhdistys j (iii) yksittäinen metsätil ti metsätilojen ryhmä. Ensisijisen soveltmistson on metsäkeskuksen toimint-lue. Sertifiointikriteerien vtimukset metsätlouden hrjoittmiselle ovt monin osin linsäädäntöön kirjttu tso ljempi. Stndrdityöryhmän työn pohjlt kehitetyt kriteerit on täsmennetty stndrdiksi SMS 00- (tiivistettynä, ks. LIITE ). Määrittelyt, kriteerit j vtimukset muodostvt täsmennyksineen stndrdien kokonisuuden, jok käytännössä määrittelee suomlisen metsäsertifiointijärjestelmän (CS). Pätevyysvtimukset Metsien hoito j käyttö Pätevyysvtimukset Alkuperäketjun todentminen Akkreditointielin SS-EN 0 kirjllinen menettelytp, metsä- j ympäristöln sintuntemus (SMS 00) Sertifiointielin Metsänhoito Alkuperäketju SS-EN 0 kirjllinen menettelytp, puunhnkinnn j metsäteollisuuden sintuntemus (SMS 00) Metsäsertifiointikriteerit SMS Ryhmäsertifiointivtimukset SMS 00 Metsäsertifiktin hkij / ryhmä Alkuperäketjusertifiktin hkij Alkuperäketjun sertifiointistndrdit SMS 00- Kuv. Suomen metsäsertifiointijärjestelmän vtimukset (CS) 6 Metsäsertifioinnin stndrdiehdotus testttiin käytännössä erillisen testushnkkeen puitteiss j järjestelmä kehitettiin toimeenpnovlmiiksi Metsäsertifioinnin vlmiusprojektiss. Projektej orgnisoi keskeisesti Indufor Oy, jok toimi kiinteässä yhteistyössä m- j metsätlousministeriön j keskeisten metsäln orgnistioiden knss (Indufor 998, 998&999). Suomlisen metsäsertifiointijärjestelmän kehitystyöstä j sisällöstä on 6 Lähde: Indufor 998 & 999.

14 stviss kttvsti informtiot j mterili Suomen metsäyhdistyksen ylläpitämien internet-sivujen kutt 7. Erilist esitemterili on muutenkin hyvin stviss metsäln orgnistioiden kutt (esim. Metsäsertifioinnin neuvottelukunt 999). Sertifiointi hllinnoi metsäsertifioinnin neuvottelukunt (v. 000 pj. Jri Prviinen, pääsihteeri Auvo Kivol) j stndrdej voidn trkist määrävälein erillisessä knsllisen metsäsertifioinnin stndrdityöryhmässä. Sertifiointi on toteutettu käytännössä inostn lueellisen ryhmäsertifiointin siten, että hkijn on ollut metsäkeskuksen luett vstv metsänhoitoyhdistysten liitto. Sertifiointiprosessi käynnistyy siten, että hkijthot perustvt sertifiointiryhmän. Ryhmä sett lueellisen sertifiointitoimikunnn, jok hoit sertifiointiin liittyvät käytännön tehtävät kuten tiedotuksen, ohjeistuksen, sisäisen trkstuksen j sertifiktin hkemisen. Sertifioinnin tiedonkeruu voidn järjestää osksi metsäorgnistioiden normli toimint. Mikäli metsänhoitoyhdistysten liiton lueell ei hlut ryhtyä sertifiointiin ti edellytykset eivät täyty, sertifiointi voidn kuitenkin hke yksittäisen metsänhoitoyhdistyksen ti metsänomistjn metsälön lueelle. Metsäkeskuksen toimilue (hkijn metsänhoitoyhdistysten liitto) 7 kriteeriä Edellytykset eivät täyty ti vpehtoinen päätös Metsänhoitoyhdistyksen toimilue kriteeriä Edellytykset eivät täyty ti vpehtoinen päätös Metsälö kriteeriä Kuv. Metsäsertifioinnin toteuttmistsot (CS) 8 Käytännössä päätökset lueelliseen sertifiointiprosessiin ryhtymisestä tehdään määräenemmistöillä metsänhoitoyhdistysten j metsänhoitoyhdistysten liitoiss j vin erityisen ktiivisesti eri mieltä olevt metsänomistjt jättäytyvät prosessin ulkopuolelle. Menettelyllä sertifioinnille sdn suuri kttvuus, jok yksinkertist esimerkiksi sertifioidust metsästä sdun puutvrn lkuperäketjun jäljittämistä, kun sertifioimtont metsää ei juurikn lueill ole. Toislt pssiivisen enemmistön mukntulo sett erityisiä hsteit tiedotukselle j toiminnnohjukselle sekä liment sertifioinnin myötä stv positiivisen muutoksen julkist imgo. Mikäli sertifioidun metsän tuotteet hlutn merkitä sertifiointi osoittvll tuote- ti ympäristömerkillä, myös puutuotteen lkuperäketju täytyy oll jäljitettävissä sertifioidun järjestelmän mukn. Alkuperäketjun hllint voidn toteutt erilisin tvoin, joist tvllisimmin on vrstokirjnpidollist ti fyysistä erilläänpito. rstokirjnpito voidn toteutt Lähde: Indufor 998&999.

15 esimerkiksi keskirvo- ti fifo-määrittelyillä (fifo = first in first out). yysinen erilläänpito on klliimpi vihtoehto j joht usein monimutkisiin rtkisuihin; sellu- j pperitehtn toiminnss eri kuitultujen fyysinen erilläänpito voi oll jop mhdotont j muutenkin epätrkoituksenmukist. Suomlisen metsäsertifioinnin perusteelt ei ole iottu tehdä om tuotemerkkiä. Sen sijn oikeus tuotemerkin käyttöön iotn hke yleiseuroopplisen PEC-sertifiointikehyksen perusteell. Ensimmäisiä PEC-logoll merkittyjä tuotteit odotetn mrkkinoille kesällä 000. Suomlisen järjestelmän luomisen yksi tvoite on ollut se, että järjestelmä on yhteen sovitettviss erilisten knsinvälisten järjestelmien vtimuksiin. Siten myös muut kuin PECkehyksen mukiset rtkisut ovt peritteess mhdollisi tulevisuudess. Yleiseuroopplist metsäpolitiikk on tehty mm. euroopplisten metsäministerien yhteiskokouksiss j EU:ss. uonn 99 Helsingissä pidetty metsäministerikokous hyväksyi eurooppliset kestävän metsätlouden kriteerit. Euroopplisen stndrdikehyksen kehitystyö lähti liikkeelle Euroopn kolmnness metsäministerikokouksess Lissoniss 998, joss mm. ministeri Hemilä ehdotti yhteistä stndrdi. Kehitys johti yleiseuroopplist metsäsertifiointikehystä vlmistelevn hllinnoivn orgnistion (PEC) syntyyn 999. Suomi, Ruotsi j Norj noiv 000 keväällä ensimmäisinä noneet omien knsllisten järjestelmiensä hyväksymistä PEC-sertifiointikehykseen j hyväksymispäätös on tehtiin Useiss muiss Euroopn miss vstvn kehykseen sopiv knsllinen metsäsertifiointi ti sen hyväksyttäminen on vlmisteill, joten järjestelmän odotetn ljenevn nopesti. Järjestelmän jäseniksi ensimmäisenä hkeneiden miden metsistä on sertifioitu noin 0 miljoon hehtri erilisten knsllisten järjestelmien mukn (Ruotsiss on lisäksi noin 9 miljoon hehtri SC-sertifioituj metsiä). 9 EU:n metsäpolitiikk on linjttu mm. EU:n metsästrtegiss, jok hyväksyttiin joulukuuss 998 (EU 997, 998). Strtegin lopullisess muodoss metsien tlouskäyttö on setettu etusijlle muuhun käyttöön verrttun. PEC-järjestelmän etuin sertifiointimllien välisessä kilpiluss ovt sen hyvät suhteet metsänomistjorgnistioihin, toiminnllisesti joustvt kriteerit, mrkkinoiden knnlt neutrli imgo sekä orgnistion tloudellinen sem. Järjestelmä sopii hyvin usiness-tousiness -tyyppisten liikesuhteiden trpeisiin. Imgon kehittyminen jtkoss jää nähtäväksi; inkn toistiseksi ljemp euroopplist rndinrkentmiskmpnj ei ole tiedoss, joskin esimerkiksi suomlinen www-tiedotus on hoidettu esimerkillisesti.... SC-sertifiointi Knslisjärjestöpohjlt 99 syntynyt SC 0 (orest Stewrdship Counil) pitää päämjns Meksikoss. Hllinnoss pyritään tspinoon tloudellisen, sosilisen j ympäristökmrin sekä pohjoisen j etelän välillä. SC on ltinut hyvän metsänhoidon peritteet (0 kpl) j kriteerit (6 kpl), joihin knslliset SC-stndrdit tulee sovitt j SC toimii itse sertifiointielinten inon kkreditoijn. SC-järjestelmän mukisesti sertifioituj metsiä on jo noin 0 eri mss yhteensä yli 7 miljoon hehtri, näistä noin puolet Ruotsiss. Ylivoimisesti suurin os SC-sertifioiduist metsistä on suuryritysten, yhteisöjen ti vltion omistuksess eli muit kuin yksityisten "pienmetsänomistjien" metsiä. Akkreditoituj 9 Ajnkohtisest tilnteest, ks. j em. sivuston jtkolinkit knsllisille sivuille. uoden 000 loppuun mennessä PEC-sertifioituj metsiä rvelln olevn noin 0 miljoon hehtri. 0 ti myös esim.

16 sertifioiji on yhteensä seitsemän, joist kuudell on milmnljuiset toimivltuudet. SC-järjestelmälle ei ole toistiseksi ldittu Suomeen sovellettv knsllist stndrdi. Ruotsin knsllinen SC-stndrdi hyväksyttiin tmmikuuss 998 j ruotslisell teollisuudell on myös merkittävä edustus SC:n hllinnoss. SC-sertifioituj puu- j pperituotteit on ollut mrkkinoill jo prisen vuott. Puutuotteen merkintä SC:n logoll, mikä edellyttää puurk-ineen lkuperän jäljitettävyyttä SCsertifioituun metsään, joskn tuotteiden ei edellytetä oll 00%:sti peräisin SCsertifioidust metsästä. uoden 000 toukokuuss SC uudisti prosenttipohjiset tuotemerkintäperitteet siten, että logon yhteyteen merkitään vähimmäisprosenttiosuus lskennllisten tuotntolinjkohtisten osuuksien mukn eli jäljitettävyydessä noudtetn eräänlist keskimääräistä vrstokirjnpito. Puutuotteiss edellytetään vähintään 70 % SCosuutt j pperi- j sellutuotteiss vähintään 0 % osuutt (7, % kierrätyskuidun tpuksess). Sertifioimttomlle mteriosuudelle setetn lisäksi poissulkevi jäljitettävyysvtimuksi siten, että littomsti korjttu, geneettisesti modifioitu ti tärkeistä suojelukohteist peräisin olev puut ei s käyttää. Peritteiden väljentämisellä tvoitelln tuotemerkin tunnettuuden j käyttömhdollisuuksien lisäämistä sekä helpotetn pienten puuerien jlostmist j sijoittumist mrkkinoille. (SC 000) SC-järjestelmää on pyritty leimmn suomlisess julkisuudess metsänomistjien, metsämmttilisten j metsäteollisuuden viholliseksi. Asi voidn selittää esimerkiksi epäluuloill luontojärjestöpinotteist ulkopuolist määräysvlt kohtn j metsäomistjien "perinteisen" muutosvstrinnn ilmentymänä. Kokonisuus on kuitenkin melko monimutkinen: SC-stndrdi on kelvnnut hyvin ruotsliselle metsäteollisuudelle j suomlinenkin teollisuus on ollut sertifioinnin kehittämisessä muuten hyvin ktiivinen. SCstndrdin sovittmisen Suomen oloihin on ktsottu olevn hnk erityisesti suomlisen metsän omistusrkenteen pirstoutuneisuuden vuoksi. Ruotsiss on sertifioitu pääsiss suurten metsäomistjien kuten teollisuuden omistmi metsiä, mutt ryhmäsertifiointikin on SC:n peritteiden mukn mhdollist. Kilpilutilnteess muiden järjestelmien knss SC:n etuin ovt ensimmäisenä mrkkinoille tulleen sem j terävämpi ympäristöimgo... Metsäsektorin perustietoj j kehitysnäkymiä Metsäsektori on Suomen knsntlouden knnlt erittäin merkittävä. Sen osuus tvrviennin rvost on vjt 0%, ruttoknsntuotteest noin 8% j työllisten määrästä noin %. Metsäsektoriin kuuluvt metsätlous j metsäteollisuus. Nämä työllistävät yhteensä vjt henkeä, joist noin 000 metsätloudess. Erityisesti metsätloudess, johon luetn metsänhoito, puunkorjuu j metsätlouden edistäminen, työvoimn määrä on vähentynyt voimkksti; esimerkiksi vielä vuonn 980 metsätlouden työllisten määrä oli yli kksi j puoli kert nykyistä suurempi j 960 kuusi kert nykyistä suurempi. Koneellisen puunkorjuun osuus on noussut vuoden 98 vjst 0 %:st yli 90 %:iin. Knsntlouden tilinpidoss puunkorjuu muodost noin 90% metsätlouden kokonistuotoksest. Metsätlouden määrittelyn ulkopuolelle jää mm. metsien monikäytön toimintoj, puun kuljetus j metsäteiden rkentminen. Metsäklusteri on ljempi käsite, joll trkoitetn metsätlouden j -teollisuuden lisäksi ljsti kikki näihin liittyviä toimiloj mukn lukien monet plvelutoimilt kuten Tilnne , 6

17 konsultointi j mrkkinointi. Klusterin trkk rjust on vike tehdä, mutt on rvioitu että se työllistää kokonisuudessn yli kksi kert metsäsektorin verrn. Metsätlouden koulutuksest vlmistuu vuosittin runst tuht opiskelij. Näistä noin 00 on suorittnut opisto- ti mmttikorkekoulututkinnon, noin 00 metsänhoitjn yliopistotutkinnon j muutm kymmenen snut tutkijkoulutuksen (tohtorit j lisensitit). Loput vlmistuvt erilisiin mmtillisiin perustutkintoihin (metsuri, metsäkoneen kuljettj yms.). Allle erikoistuneit oppilitoksi on kolmisenkymmentä j yliopistollisi tiedekunti kksi (Helsinki j Joensuu). Suomen yksityismetsien omistus jkutuu noin yksityismetsälöön. Kun useimmt perhemetsälöt ovt puolisoiden yhteisomistuksess j perikuntien j yhtymien omistji on usempikin, metsää omistvien henkilöiden kokonismääräksi voidn rvioid noin Tilns ulkopuolell suvien metsänomistjien osuus on ksvnut nopesti (v. 97 9%, v. 990 %). Metsänomistuksen pirstoutuminen on leimllist Suomen metsille; tämä yhdessä omistjkunnn kupungistumisen knss sett metsänhoidolle j -toimintojen suunnittelulle vrsin monimutkisen toimintympäristön. Metsänomistjist noin neljäsos pitää virkistyskäyttöä omistuksen tärkeimpänä tvoitteen. Yksityismetsätlouden ruttokntorhtulot ovt vuodess vjt 0 miljrdi mrkk. Nettomääräksi jää lueittin 80-90% eli runst 8 miljrdi mrkk, kun määrästä vähennetään noin yksi miljrdi metsänhoidon j perusprnnuksen menoj (metsän uudistus, kunnosspito, perusprnnus) j puoli miljrdi hllinnon menoj (metsänhoitomksut, mtkt, muut hllintomenot ym.). Tukien määräksi rvioidn noin 00 miljoon. Hehtri kohti nettotulos on noin 600 mk vihdellen Etelä-Suomen noin 000 mrkst Lpin metsäkeskuksen noin 0 mrkkn. (Tämän j edellisten kohtien lähteet: Metl 999, Metsätlouden 997.) Metsäomistjn nettotulo vähentävät käytännössä lisäksi mm. puunkorjuun menot j verot. Työministeriön ennkointitutkimuksen välirportiss metsäsektoriin luettiin myös jtkojlostustoimilt, puusepän- j huonekluteollisuus sekä pperituote j grfinen teollisuus jolloin työllisten kokonismääräksi metsäsektorill stiin 000 v. 996 (Työministeriö 998). Eniten uutt potentili työllistämisen knnlt on rportin mukn löydettävissä meknisen jtkojlostuksen, puun energikäytönmonikäytön sekä eko- j elämysmtkilun lueilt. Metsäsertifioinnin kerrnnisvikutukset voivt koske merkittävästi kikki edellä minittuj lueit. Metsien monikäytön määritellään usein siten, että siihen sisältyvät esimerkiksi metsästys j riistnhoito, klstus, mrjojen j sienten poimint j jokmiehenoikeuteen perustuv virkistyskäyttö. Tällöin monikäytön tloudelliseen rvoon eivät sisälly esimerkiksi metsään liittyvät mtkilu-, rvitsemus- j ohjelmplvelut. iime ikoin on ilmestynyt useit metsiin, metsien hoitoon j ympäristöön liittyviä mielenkiintoisi teoksi, joist s monipuolisesti tietoj metsien j ympäristön tilst (ks. esim. Kntol, ym. 000; Lpplinen (999), Sirinen, ym. 999). Yksittäisen kupunkilismetsänomistjn tuottorviot voivt poiket tilstollisist tuottorvioist huomttvstikin lspäin. Eräässä esimerkkitpuksess pienen hkkuuln vjn mk:n ruttotuotost noin / kului puunkorjuun, verotuksen j metsänuudistuksen kuluihin j loput metsänhoidon yms. ikisempiin kuluihin. Negtiiviselle puolelle jäivät vielä mm. perintövero j virkistysrvon väheneminen. (TS..000) 7

18 . PROJEKTIN TOTEUTUS.. Yleisktsus Projektin tvoitteeksi setettiin ldullisen j määrällisen kokoniskuvn luominen metsäsertifiointiin liittyvistä sintuntijplvelujen tulevisuuskuvist sekä niiden vtimist koulutustrpeist. Asintuntijplvelut voivt liittyä itse sertifioinnin toteuttmiseen ti sertifioinnin iknsmien muutosten myötä esiin nouseviin uusiin osmistrpeisiin nykyisissä ti uusiss mmteiss j tehtävissä. Tutkimusongelm pelkistettiin seurviin kysymyksiin: A. Minkälisi työtehtäväkohtisi kvlifiktiot eli vintitoj tulevisuudess edellytetään, kun Suomen metsätloudess on siirrytty metsäsertifiointijärjestelmään? (isioikväli 0 v., Delfoi) B. Minkälisi lähijn koulutusrtkisuj trvitn, jott tulevisuuden kvlifiktiot voidn svutt? (lyhyt ennkointiväli) Edellä minitut kysymykset jettiin seurviin lkysymyksiin: A. Mitä vintitoj edellytetään sertifiointiin osllistuvilt sintuntijoilt? A. Mitä vintitoj edellytetään metsätlouden työn muutokseen osllistuvilt sintuntijoilt? A. Mitä muutoksi sertifiointiin kytkeytyy metsätlouden välittömässä toimintympäristössä? B. Mitä koulutustrpeit sertifiointiin osllistuvill orgnistioll on? B. Mitä sertifiointiin liittyviä koulutustrvertkisuj metsätloudess trvitn? B. Mitä sertifiointiin liittyviä koulutustrvertkisuj trvitn metsätlouden toimintympäristössä? Kysymysten opertionlisointi j projektin toteutus poikkesivt jonkin verrn tvoitellust. Kohdss A ennkoitiin ljlti metsäsertifioinnin muknn tuomi muutoksi 0 vuoden kuluess metsäsektorill j sintuntijtyössä käyttäen tulevisuudentutkimuksen Delfoimenetelmää. Kohdn B pääpino oli kohdss B., joss selvitettiin erityisesti sertifiointiin liittyviä koulutustrpeit sen tilnteen pohjlt, jok vllitsi (koulutustrveselvityksen ikn) ennen Suomen metsäsertifiointijärjestelmän luomist. Kohtien A j B toteutus tehtiin khten rinnkkin etenevänä prosessin, joist ensimmäinen kuitenkin viivästyi erinäisten syiden vuoksi siten, että koulutustrvekyselyn tulosten käyttökelpoisuus on hiemn epäjnkohtistunut. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplveluiden viitekehys sekä edellä minittuj kysymyksensetteluj A., A. j A vstvt teemt on koottu kvioksi seurvlle sivulle. Lähtökohtisesti kysymyksensettelut muotoiltiin siten, että rvojen muutokset jätettiin tutkimussetelmn ulkopuolelle. lint on perusteltu, jott tutkimusongelm stiin edes jollkin tvoin rjttu, mutt syvällisempi tulevisuuden ennkointi ei voi onnistu, ellei myös rvoj j niiden muutoksi otet jollkin voin tutkimuksen kohteeksi. Metsäsertifioinniss tämä tulee esiin esimerkiksi siinä miten ympäristönsuojelun (esimerkiksi pljonko elinympäristöjä j puut säästetään hrvinisille ljeille), tloudellisen tehokkuuden (esimerkiksi suositnko suuryritysten koneistv tehokkuutt viko tuetnko mhdollisesti 8

19 tehottommp pikllistloutt) j sosilisen oikeudenmukisuuden (esimerkiksi oikeus työhön omss metsässä) kysymyksiä keskenään pinotetn j tvoitetsoj setetn. A. A. A. SERTIIOINTI uorovikutus Sertifiktin hkij -esim. mhy liitto, mhy ti metsänomistj Sisäinen uditointi Akkreditoij Riippumton sertifiointielin Ulkoinen uditointi Asintuntijt, koulutusplvelut Metsänhoito Metsän monikäyttö Puunkorjuu Stndrdin kriteerien vtimusten täyttäminen eri mmttien työssä Muutokset toimintympäristössä Asintuntijplvelut Julkisen sektorin toimint Mseudun kehitys Metsäsektorin toimint Teknologin kehitys Kuluttjn käyttäytyminen Knsinvälinen kehitys Arvojen muutokset Kuv. Metsäsertifiointiin liittyvien sintuntijplvelujen viitekehys. Delfoi-ennkoinniss kysymykset ldittiin siten, että sintuntijplvelujen viitekehykseen j toimintympäristöön liittyvät teemt stiin ktettu ljsti lähtien ensin ljemmist toimintympäristöistä j kohdisten sitten huomiot trkemmin metsään, työhön, sertifiointiin j sintuntijuuteen. 9

20 .. Delfoi-ennkoinnin toteutus... Yleistä delfoist Projektin puitteiss hhmoteltvt eriliset sintuntijplvelujen tulevisuuskuvt ennkoitiin Delfoi-tyyppisen sintuntijmenetelmän mukisesti. Delfoi-menetelmälle tyypillisiä piirteitä ovt seurvt (Kuusi 99):. Tutkimust vrten on muodostettu sintuntijryhmä ti pneeli. Asintuntijt muotoilevt kntns erikseen. Asintuntijoille välitetään nonyymisti tietoj toisten pneeliin kuuluvien knnnotoist j perusteluist. Asintuntij voi muutt mielipidettään Delfoi-prosessi etenee yleensä seurvnlisten viheiden kutt (Kivo-oj, Kuusi 997, Kivo-oj 998):. Tutkimusongelmien rjus j tutkimuksen tvoitteiden määrittely. Asintuntijtyöryhmän muodostminen Delfoin toteuttmist vrten. Delfoi-tutkimukseen osllistuvien pneelin/-ien kokominen. Kyselylomkkeen rkentminen ensimmäistä kyselykierrost vrten. Kyselylomkkeen testus j korjus 6. Ensimmäinen kyselykierros joko kirjllisen ti suullisen hstttelukyselynä 7. Ensimmäisen kyselykierroksen vstusten nlyysi 8. Toisen kierroksen kyselylomkkeen rkentminen j testus, jos trpeellist 9. Toinen kyselykierros 0. Toisen kyselykierroksen vstusten rviointi. Rportointi tutkimuksen tuloksist Tässä projektiss selvitettiin ennkointikyselyllä edellä hhmotetun viitekehysmllin mukinen toivottv j todennäköisenä pidetty tulevisuus. Toivottvuusnlyysillä hhmotettiin pneeleittin eri ospuolten näkemyserot j luotiin pohj erilisille tulevisuuden tekemisen mhdollisuuksille. Projektin puitteiss ei tehty ennkko-oletust siitä, tulisiko pneelien päätyä konsensukseen viko usen eri politiikkvihtoehtoon Poliy-Delfoin (Turoff 98) tpn.... Asintuntijoiden vlint j pneelien muodostminen Delfoi-tutkimuksen sintuntijoiksi vlittiin henkilöitä metsäln sintuntemuksen tson (mmtillinen, tutkimuksellinen ti muu osoitettu ktiivisuus) j tunnettuuden perusteell siten, että ln edustus pyrittiin smn hyvin ljksi. Kynnysehton pidettiin myös sitä, että sintuntijksi vlittv on perehtynyt metsäsertifiointiin ti ollut vstvien kysymysten knss tekemisissä riittävässä määrin. Käytännössä sintuntijvlint toteutettiin neliviheisen prosessin: ) sintuntijoiden ehdokslistn ensimmäinen versio muodostettiin suppess työryhmässä ) ehdokslistn edustvuudest käytiin poistv j lisäävä käsittely projektin ohjusryhmän kokouksess ) ehdokssintuntijoiden mukntulo vhvistettiin ti suljettiin pois henkilökohtisell yhteydenotoll, johon liittyi rviointi j ehdotusten teko muist mhdollisist sintuntijoist ) ehdokslist pidennettiin uusill sintuntijehdokkill j prosessi jtkettiin, kunnes sintuntijoit oli stu riittävä määrä j loittinen kttvuus vrmistettu 0