Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos Vantaan kaupungin 26. kaupunginosa, Petikko Osa korttelia Alueen sijainti Alue sijaitsee osoitteessa Petikontie 6 Petikon yritysalueella. Sijaintikartta 1

2 2 TIIVISTELMÄ 3 LÄHTÖKOHDAT Petikontie 6:ssa sijaitsevan tontin omistaja Kiinteistö Oy Petikon Palvelutalo on hakenut asemakaavan muutosta liikerakennuksen laajentamiseksi. Samalla mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikön sekä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen. Myös toimistotilaa sallitaan, mutta ei päivittäistavaran kauppaa. Muutos koskee vain tonttia Alue on yleiskaavassa kaupallisten palvelujen aluetta (KM), mikä sallii kaavamuutoksella haettavaa toimintaa. Voimassaolevassa asemakaavassa alue on liikerakennusten korttelialuetta (KL), mikä ei salli vähittäiskaupan suuryksikköä. Yleiskaavan yhteydessä on laadittu kaupallisten vaikutusten arviointi. Kaavamuutoksessa kortteli muutetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden korttelialueeksi (KM), jolla ei kuitenkaan sallita päivittäistavarakauppaa. Lisäksi rakennusoikeus kasvaa noin puolella 4800 k-m²:stä 7267 k-m²:iin. Rakennuksen laajennus tulee pienen metsikön paikalle ja myös kalliota louhitaan tontilta. Uusi rakennustehokkuus on e = 0.65, mikä vastaa lähikortteleiden rakennustehokkuutta. Kaavamääräyksistä poistetaan myös kohta, jonka mukaan tontin läpi olisi järjestettävä yleinen jalankulkuyhteys Petikontien ja Bölenraitin välille. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Petikon yritysalueella ja kaikilla naapurikiinteistöillä on joko liikerakennus tai varasto- tai teollisuustoimintaa. Rakennettu ympäristö Tontilla on vuonna 1985 valmistunut liikerakennus (4670 k-m²). Tonttia rajaa katualue kolmelta suunnalta, itäpuolen naapurissa on liikerakennus. Lähikortteleiden rakennustehokkuus vaihtelee välillä e=0.50 ja e=0.80 ja suurin sallittu kerrosluku on II tai III. Naapuritontit ovat kuitenkin pienempiä, joten myös rakennusoikeudet ovat pienempiä Luonnonympäristö Tontin pohjoispuolella on Tiililammenpuisto, muita viheralueita ei lähialueella ole. Tontilla oleva metsikkö on kooltaan noin 1500m², mutta siitä kaksi kolmasosaa on alueen osalla, joka on nykyisessä asemakaavassa pysäköintialuetta. Metsikön puusto on kuitenkin ensimmäisessä asemakaavassa määritelty tontin osaksi, jolla on kaupunkikuvallisesti arvokkaita puita. Voimassaolevassa asemakaavassa tällaista määritelmää ei ole. Liikenne Tontin pohjoispuolella on Bölenraitti-niminen katu, joka on suurimmalta osaltaan jalankulku -ja pyöräilykatua. Katu on osa Suurta rantatietä eli Turusta Viipuriin johtanutta maantietä, minkä vuoksi sillä on suojelumerkintä st-3. Kaavamuutos ei kuitenkaan koske katualuetta. Länsipuolen Tiilenpolttajankuja on päättyvä katu. Eteläpuolen katu Petikontie on alueen pääkatu, jonka liikennemäärä oli tällä kohdalla noin 8500 ajon/vrk vuonna Tekninen huolto Kaavamuutosalue kuuluu teknisen huollon verkostojen piiriin. 2

3 Bölenraitin alla kulkee maakaasujohto, jonka varoetäisyydeksi Gasum Oy on ilmoittanut neljä metriä eli sitä lähemmäksi johdon keskilinjaa ei saa rakentaa. Ympäristöhäiriöt Alue sijaitsee Ilmailulaitoksen verhokäyrän mukaisella lentomeluvyöhykkeellä m3, jossa melutaso L den on db. Tiemelu vuoden 2005 mallinnuksen mukaan on osalla tonttia tasolla db ja ennusteessa vuodelle 2030 osin myös tasoa db. Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa muutoksen hakija Kiinteistö Oy Petikon Palvelutalo. Ilmakuva. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut tavoitteet (valtioneuvosto ) ovat tulleet voimaan Alueidenkäyttötavoitteina on mm., että alueidenkäytön suunnittelussa asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Alue kuuluu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Lisäksi Petikko-Variston alueelle on merkitty merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Hanke on maakuntakaavan mukainen. 3

4 Yleiskaava Alue on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi KM, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppoja, tuotanto-, varastoja toimistotiloja. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä. Yleiskaavassa on esitetty Ilmailulaitoksen verhokäyrän mukaiset lentomeluvyöhykkeet. Ensimmäinen asemakaava Alueen ensimmäinen asemakaava on (SM ). 4

5 Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa nro (YM ) alue on liikerakennusten korttelialuetta KL. 3 metriä kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva Liikerakennusten korttelialue Suurin sallittu korkeusluku Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Auton säilytyspaikan rakennusala, jossa roomalainen numero osoittaa autotasojen suurimman sallitun määrän. Istutettava alueen osa Liittymäkielto Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv Tonttijako- ja rekisteri Kaavamuutosalue on merkitty kiinteistörekisteriin tonttina Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. 5

6 Rakennuskiellot Ei ole. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Tontin omistaja Kiinteistö Oy Petikon Palvelutalo on hakenut kaavamuutosta Muutoksella haetaan mahdollisuutta liikerakennuksen laajennukseen sekä käyttötarkoituksen laajentamista nykyisestä liiketontista vähittäiskaupan suuryksikön sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan korttelialueeksi. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osalliset Hakija Kaava-alueen maanomistajat sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset Kaupungin viranomaiset, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Uudenmaan ELY-keskus Elisa Oyj, Vantaan Energia Oy, Gasum Oy, Museovirasto Kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin maanomistajille ja viranomaisille Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Mielipiteitä pyydettiin mennessä. Mielipiteitä tuli Vantaan Energian, kaupunginmuseon, Pelastuslaitoksen ja Gasum Oy:n lisäksi yhdeltä naapurilta. 1) Vantaan Energia Oy Kaavamuutosalueella sijaitsevat Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n muuntamo sekä keski- ja pienjänniteverkko sekä kaukolämpöputkia. Mikäli näitä johtoja, putkea ja muuntajaa pitää siirtää, niin siirtokustannuksien osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. 2) Kaupunginmuseo, arkkitehti Jaana Moberg Alueen pohjoispuolella kulkee Bölenraitti, joka on osa historiallista Suurta Rantatietä, joka on rakennuskulttuurikohde ja kuuluu suojeluluokkaan A. Tie on myös voimassaolevassa asemakaavassa merkitty suojeltavaksi merkinnällä st-3. Tien nykyinen luonne ja linjaus on säilytettävä. Alueen rakentamis- ja hoitosuunnitelmista on hankittava paikallisen museoviranomaisen lausunto. - Asemakaavan muutos ei koske Bölenraittia. 3) Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Pelastusviranomaiset pyytävät huomioimaan jatkosuunnittelussa seuraa vat seikat: Laajennuksen rakentamisalue tulisi sijaita vähintään 4 metrin päässä koillispuolella sijaitsevan kiinteistön rajasta ja vähintään 8 metrin päässä naapurikiinteistön rakennuksesta. Mikäli laajennusrakennus halutaan sijoittaa kiinteistön rajan tuntumaan, on huomioitava palomuurin rakentamisen mahdollistaminen. Vaihtoehtoisesti palomuurien rakentamisvelvollisuus voidaan korvata riittävällä palo-osastoinnilla. Tällöin on kaavaan selkeästi kirjattava, millä ehdoilla palomuuri voidaan jättää raken- 6

7 tamatta. Laajennusrakennus saatetaan varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Kiinteistölle tulevan kunnallistekniikan suunnittelussa tulee huomioida mahdollisen automaattisen sammutuslaitteiston tarvitsema riittävä vesimäärä. Esitetyn laajennusosan lounais-/pohjoispuolelle on tällä hetkellä osoitettu kevyenliikenteenväylä ja laajennusosa on ilmeisesti sijoittumassa lähelle koillisrajaa. Lähtökohtaisesti suuret rakennukset tulisi tavoittaa pelastuslaitoksen raskailla ajoneuvoilla vähintään rakennuksen kolmelta sivulta, joko kiinteistön puolella tai lähituntumassa olevilta raskaille ajoneuvoille soveltuvilta ajoväyliltä. - Kaavamuutoksen hakija on tietoinen kannanotosta ja suunnitelmat tehdään yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Tekniset ratkaisut ratkaistaan rakennuslupavaiheessa. Kaavassa rakentaminen sallitaan kahden metrin päähän itäpuolisen naapuritontin rajasta. 4) Gasum Oy Bölenraitin alla kulkeva maakaasuputki on 4 barin PEH200-putki, jonka suositeltu suojaetäisyys asetuksen 551/2009 mukaan on neljä metriä ja ehdoton minimi kaksi metriä. Suunnitelmista tulee neuvotella Gasum Oy:n kanssa. - Kaavamuutoksen hakija on tietoinen Gasum Oy:n antamista suojaetäisyyksistä ja toimii jatkosuunnittelussa niiden mukaisesti. Alustavassa suunnitelmassa laajennusosa on lähimmillään noin 3,3 metrin päässä kaasujohdosta. 5) Sislin Oy / RTV-Yhtymä Oy Kaavamuutosalueen eteläpuolinen naapuri on huolissaan lisääntyvän liikenteen aiheuttamista ongelmista Petikontiellä. Petikontie 6:n tonttiliittymän vastakkaisella puolella on Klinkkerinkaari, jolta ajetaan RTVyhtmän ja Tarjoustalon tonteille. Tämä risteys on jo nykyisellään ajoittain ruuhkautunut, minkä vuoksi naapuri toivoo, että he voisivat olla mukana liikennejärjestelyjä mietittäessä. - Petikko-Variston liikennettä on selvitetty vuonna 2004 sekä yleiskaavan laatimisen yhteydessä 2007, jolloin on katsottu, että Petikkoon voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Katualueiden yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt ratkaistaan katusuunnitelmassa. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Kaavoituksesta vastaa aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Asemakaavamuutoksen laati kaavoitusinsinööri Mikko Järvi. Kaavakartan piirsi suunnitteluavustaja Kimmo Kangas. Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on sallia tontilla yleiskaavan mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö, joka ei kuitenkaan sisällä päivittäistavarakauppaa. Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Vertailu maakuntakaavaan Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Vertailu yleiskaavaan Alue on voimassa olevassa yleiskaavassa kaupallisten palvelujen aluetta (KM). Yleiskaava sallii muutoksella haettavaa toimintaa. 7

8 Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Kaavamuutos sallii vähittäiskaupan suuryksikön ja erikoistavarakaupan laajenemisen tontilla. Rakennusoikeus kasvaa 4800 k-m²:stä 7267 k-m²:iin (+ 51 %). 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavamuutoksessa kortteli muutetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden korttelialueeksi (KM), jolla ei kuitenkaan sallita päivittäistavarakauppaa. Lisäksi rakennusoikeus kasvaa noin puolella 4800 k-m²:stä 7267 k-m²:iin. Rakennuksen laajennus tulee pienen metsikön paikalle ja myös kalliota louhitaan tontilta. Uusi rakennustehokkuus on e = 0.65, mikä vastaa lähikortteleiden rakennustehokkuutta. Kaavamääräyksistä poistetaan myös kohta, jonka mukaan tontin läpi olisi järjestettävä yleinen jalankulkuyhteys Petikontien ja Bölenraitin välille. Pysäköinti sijoittuu osittain laajennusosan alle, mikä merkitään asemakaavaan mapmerkinnällä. Kaavamuutoksen vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin rakennusoikeus kasvaa noin puolitoistakertaiseksi, mikä tiivistää kaupunkirakennetta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tontilla oleva metsikkö poistuu. Kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset on tutkittu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Ympäristön häiriötekijät Toimisto- ja vastaavien hiljaisten työtilojen ääneneristävyydeksi määrätään 32 db(a). 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman. Vantaa VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Timo Kallaluoto aluearkkitehti Mikko Järvi kaavoitusinsinööri 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13

14 14