Yliopistoyhteistyö ja sosiaalialan osaamiskeskukset

Transkriptio

1 Yliopistoyhteistyö ja sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalityön kevätseminaari Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Tapio Häyhtiö, YTT, toimitusjohtaja

2 Avainteemat Sosiaalialan osaamiskeskukset tänään Vasson toiminta Osaamiskeskusten yliopistoyhteistyö Tutkimus- ja kehittämisrakenne sote-uudistuksessa

3 Sosiaalialan osaamiskeskus kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista osaamiskeskusta: osket/ Toiminta kuntalähtöistä; muita alueellisia yhteistyökumppaneita korkeakoulut, järjestöt, täydennyskouluttajat, sairaanhoitopiiri, Kaste-ohjelma Valtakunnalliset yhteistyökumppanit: oskejen verkostot, ministeriö, THL, Kuntaliitto, sosiaalialan korkeakouluverkostot, järjestöjä yms. Sote-järjestämislaki: tutkimus- ja kehittämistoiminnan hallinnollinen asema, organisoituminen ja toiminnallinen rooli muuttumassa

4 Sosiaalialan osaamiskeskusverkosto Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät- Hämeen maakunnat: Socca, Sosiaalitaito ja Verso Varsinais-Suomen maakunta: VASSO Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat: Socom Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnat: Pikassos Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat: SONet BOTNIA Keski-Suomen maakunta: Koske Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat: ISO Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat: Poske Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, jonka toimialue koko maa: FSKC

5 Osket lakisääteinen yhteistyörakenne Kuntien sosiaalihuollon kehittäjät/suunnittelijat leikattiin viime laman aikaan, Osken voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sote- oppilaitosten, maakunnan liittojen, aluehallintovirastojen, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sote-alalla toimivien tahojen kanssa. Toimintaa tukee asetuksella määritelty valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta, jossa edustettuina STM, OKM, THL, Suomen Kuntaliitto, sosiaalialan valtakunnalliset järjestöt, sosiaalialan oppilaitokset, aluehallintovirastot ja osket.

6 Osken lakisääteiset perustehtävät sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Oskejen toiminnassa sosiaali- ja yhteiskuntapoliittinen näkökulma

7 Perustoiminnan rahoitus Valtionavustus vuonna 2013 koko maahan 3,5 milj. euroa vuonna 2014 koko maahan 3,0 milj. euroa vuonna 2015 koko maahan 2,4 milj. euroa Perustoiminnan rahoitus heijastuu suoraan koko toiminnan resursointiin ja volyymiin: 3 miljoonan euron perustoiminnalla saavutettiin v n. 9 miljoonan euron kokonaistoiminta

8 Vasson toiminnan painopisteet Alueellinen tiedontuotanto hyvinvoinnista ja sosiaalipalveluista Työelämän yhteydet sosiaalialan koulutukseen ja tutkimukseen Asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittäminen sosiaalihuollossa Asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja välittäminen kuntalähtöisesti

9 Vasson alueelliset verkostot ja yhteistyö Sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyöryhmä Länsi-Suomen alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman yhteistyöryhmä Hyvinvointijohtamisen alueellinen verkosto kehittämishankkeiden ohjausryhmät Kaste-aluejohtoryhmä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan suunnitteluryhmä

10 Vasson alueelliset verkostot ja yhteistyö Lastenasiaintalo (LASTA) hankkeen projektiryhmä Alueellisia kehittämisfoorumeja (kuntien, yliopisto ja ammattikorkeakouluyhteistyö) hankkeiden suunnittelu ja toimeenpano (esim. Palvelumuotoiluhanke) Alueellinen yhteistyöryhmä sote-kehittämisrakenteen suunnittelemiseksi (?)

11 Alueellinen hyvinvointitiedon tuotanto ja kehittäminen hyvinvointitiedon hyödyntäminen kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa; kehittämistarpeiden tunnistaminen ja seuranta eri tavoin kerättävän hyvinvointitiedon tarpeen kartoittaminen ja uudenlaisten tiedontuotannon tapojen kehittäminen ja toteuttaminen Kaste-ohjelman kehittämistoimien ja alueellisen yhteistyön tukeminen hyödynnetään sähköistä hyvinvointikertomusta ja juurrutetaan työkalun käyttöä Länsi-Suomen alueella

12 Alueellinen hyvinvointitiedon tuotanto ja kehittäminen tarjotaan asiantuntija-apua kunnille tarpeiden mukaisesti laajennetaan tiedonkeruun tapoja muun muassa kyselyin ja haastatteluin painottaen asiakaslähtöisyyttä koordinoidaan ja kehitetään hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmän toimintaa Länsi-Suomen alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman yhteistyöryhmä (tuetaan tiedolla johtamista, alueelliset hyvinvointiindikaattorit, hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja hyvien käytäntöjen kerääminen)

13 Lastensuojelun juridinen asiantuntija kunnat voivat tehdä sopimuksen Vasson kanssa juridisen asiantuntijan palveluista. (Akseli, Aura, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Marttila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa) kunnan lastensuojelusta vastaavien johtavien viranhaltioiden ja sosiaalityöntekijöiden ammatillinen ohjaus, neuvonta ja avustaminen sekä koulutus. asiantuntija toimii lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijatyöryhmien koordinoijana tai jäsenenä. kuntien lastensuojelusta vastaavien viranhaltijoiden juridisen osaamisen vahvistaminen ja toimivien asiakaslähtöisten lastensuojelutyön rakenteiden kehittämien

14 Sosiaaliasiamies palvelee sopimuksen tehneiden kuntien asukkaita ja työntekijöitä kaikissa sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa (Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Taivassalo, Vehmaa, Uusikaupunki, Somero, Raisio ja Rusko ). edistää asiakkaiden oikeuksien toteutumista tasapuolisesti tarjota puolueetonta sovitteluapua asiakkaan ja henkilökunnan välillä tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa asiakkaiden asemasta kehittää sosiaaliasiamiehen toimintakäytäntöjä

15 Sosiaaliasiamies puhelinneuvonta, henkilökohtaiset tapaamiset sekä tarvittaessa kotikäynnit ja sovittelijana toimiminen sosiaalitoimistojen asiakaspalavereissa. tiedottaminen sosiaaliasiamiespalveluista eri tilaisuuksissa ja sähköisesti vaikuttaminen asiakkaiden aseman ja oikeuksien edistämiseksi vuosittainen selvitys kunnanhallituksille ja lautakunnille sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta kunnassa koulutuksen toteuttaminen kuntien tarpeiden pohjalta alueellisissa sosiaalihuollon työryhmissä mukana oleminen toiminnan kehittämiseksi

16 Sosiaalialan kehittämisteemoja osaamiskeskukselle Ikäihmisten palvelut (Yhteisvoimin kotona hanke; Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (IKi) hanke) Päihde- ja mielenterveyspalvelut; aikuissosiaalityö (Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille hanke ( ) Osallisuus (PPPR-hanke; sote-järjestämislaki; sosiaalihuoltolaki, Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä hanke) Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (Pois syrjästä- ja Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeet) ja lastensuojelu (LASTA-hankkeen moniammatillinen toimintamalli epäillyn väkivalta ja-/tai seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneen lapsen tutkimiseksi ja auttamiseksi; lastensuojelun juridinen asiantuntija)

17 Sosiaalialan kehittämisteemoja osaamiskeskukselle Sosiaalihuoltolain toimeenpanoon liittyvät kysymykset (esim. omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma, lapsiperheiden kotipalvelu, erityistä tukea tarvitsevat ihmiset) Sote-järjestämislaki Sosiaalihuollon tiedonhallinta Vammaispalvelujen juridinen asiantuntemus?

18 Yliopistoyhteistyö osaamiskeskuksissa Oskejen yliopistoyhteistyö hyvin erilaista, eri tasoista ja moninaista Vasso: harjoittelijayhteistyö (opinäytteitä, hankeyhteistyötä), vaikuttamistyötä aloituspaikkoihin liittyen, täydennyskoulutus-, seminaari-, hanke- ja hallitusyhteistyö, hyvinvointijohtamisen verkosto Sopimuksia tiiviistä yliopistoyhteistyöstä: Mathilda Wrede instituutti (FSKC, HY), Poske (LY), Praksis osana Heikki Waris instituuttia (Socca, HY, kunnat) opetus- ja tutkimusklinikat, opetusverkostot, koulutusyhteistyöryhmät yms. yhteistyötä maakunnallisen hyvinvointistrategian toteuttamisessa, alueellisen tiedontuotannon maakunnalliset työryhmät ja indikaattoriyhteistyö (hyvinvointikertomukset)

19 Yliopistoyhteistyö osaamiskeskuksissa Praksis: Käytännön opetuksen yhteiset työpajat ja opiskelijoiden tekemät käytäntötutkimukset Ammattilaisten, palveluiden käyttäjien, opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden avoimet oppimisverkostotapaamiset Kuntien sosiaalityöntekijöille tarkoitettu käytännön opettajakoulutus Kunnissa toimivat tutkimuksen tukiryhmät Vaikeutena strategisempaan ja pitkäjänteisempään yhteistyöhön on se (esim. Vasso), että edellyttää erillistä resursointia/rahoitusta

20 Sosiaalityö sote-integraation kehittämisrakenteissa Sote-integraatio haastaa sosiaalityötä oman toiminnan ja osaamisen määrittelyyn toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin tarpeet: erityisesti kaikkein eniten palveluja käyttävissä asiakkaissa sosiaalipalvelujen rooli korostuu (kustannustehokkuus): % asiakkaista tuottaa 80 % kustannnuksista Sote-rakenne irrottaa palveluja paikallisuudesta ja paikallisyhteisöistä Sote-uudistuksessa sosiaalinen on jäänyt taka-alalle à esim. medikalisaatio; terveydenhuollon toimenpiteet eivät sidottuja määrärahoihin perustuvaan harkintaan

21 Sosiaalityö sote-integraation kehittämisrakenteissa runsaasti terveyspalveluja käyttävien ihmisten taustalla on usein sosiaalisen tuen tarvetta (yksinäisyys, asunnottomuus, päihteet, syrjäytyminen) Terveydenhuollossa on tarvetta sosiaalialan osaamiselle asiakasosallisuus ja asiakkaan kohtaaminen asiakaslähtöisesti nähdään mahdollistavan tehokkaat sote-palvelut Sosiaalialan vahvuus: osallisuus sekä ymmärrys sosiaalisesta sen laajassa merkityksessään

22 Sosiaalityö sote-integraation kehittämisrakenteissa Sosiaalityö (ja sosiaalipalvelut) tarjoaa ongelmien ennaltaehkäisyä: voidaan nähdä investointina Tutkimus ja arviointi sosiaalipalvelujen ennaltaehkäisevistä vaikutuksista on edelleen vähäistä Erityisesti sote-palveluiden integraatiossa vaikutuksia (inhimilliset ja taloudelliset) tulisi arvioida ja tutkia entistä kattavammin Sote-integraatiossa korostuu tarve asiakaslähtöiselle moniammatilliselle sosiaalityölle sekä muuttuvia perus-, jatko- ja täydennyskoulutustarpeita

23 Kehittämisrakenteet sote-uudistuksesssa 32 : Sosiaali- ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Sote-alue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevista kunnissa ja kuntayhtymissä. Varsinainen kehittämistyö tapahtuu sote-toimintayksiköissä, mutta kehittämistä tukeva tukirakenne: toimintakulttuuri, kehittämiskäytännöt ja kehittämisosaaminen

24 Kehittämisrakenteet sote-uudistuksesssa 32 : Kehittämisrakenteiden tehtävänä olisi tukea alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon käytännönläheistä kehittämistyötä ja tietoon perustuvien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista alueella. Tehtävänä olisi myös tukea palvelujen järjestämissuunnitelman laatimista sekä viedä vaikuttavuuden arviointiin perustuvaa tietoa toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.

25 13 sote-alueen muut tehtävät liittyen kehittämisrakenteeseen Valtakunnallisen kehittämisohjelman täytäntöönpano Tutkimustoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen Työvoimatarpeen ennakointi sekä alueellisen koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen Suunnittelun, kehittämisen ja seurannan käytäntöjen yhteensovittaminen tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan, asiakas- ja potilastietojen käsittelyn yhteensovittaminen sekä alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittely Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen koskevien tietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen

26 30 : asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on kerättävä asukkaiden näkemyksiä väestön ja hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, palvelujen laadusta ja toimivuudesta Osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen esim: keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, raadit selvitykset ja palautekyselyt Palvelun käyttäjien edustus toimielimissä palveluiden kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua

27 Kehittämisrakenteiden suunnittelu kehittämisrakenteen suunnittelua tulisi edistää: kunnat, osket, petet, erikoissairaanhoito, korkeakoulut Tutkimustoiminta: mm. palvelujärjestelmätutkimus; evo-rahoitus sosiaalialalle, tutkimuksen fasilitoimiminen kehittämisrakenteissa sosiaalialan osaamisen liittäminen sote-yhteistyötä edistävään kehittämistyöhön käytännön työ: yhteiset hankkeet selvitystyö, yhteinen tiedontuotanto ja yhtenäinen käsitys tiedontuotantotarpeesta

28 Lopuksi - Sosiaalialan kehittämishankkeista ja sosiaalipalvelujen kunnallisista järjestelyistä on runsaasti hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä, mutta tehtyä tutkimusta ei riittävästi: ongelmana toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvien käytäntöjen levittäminen - Sosiaaliala tarvitsee kehittämistä, joka perustuu tietoon ja tutkimukseen: sotealan kustannusten hallinta sekä tietenkin kansalaisten hyödyksi - Tiedontuotanto: asiakastieto, ammattilaistieto, tilastotieto ja yliopistollinen tutkimus - Ongelmana heikot resurssit niin palvelujen kuin osaamisen kehittämisessä

29 Lopuksi - Tarve moniammatilliselle asiakaslähtöiselle sosiaalityölle korostuu - perus-, jatko- ja täydennyskoulutustarpeet ovat muutoksessa - Ideoita oskejen (Vasson) ja yliopistojen väliselle yhteistyölle (hankeyhteistyö, alueellisten verkostojen kokoaminen)?