Talousraportti

Transkriptio

1 Talousraportti Tampereen kaupunki Talous ja strategiaryhmä

2

3 Esipuhe TAMMI LOKAKUUN TALOUSRAPORTTI 28 Tampereen kaupungin lokakuun talousraportti on laadittu ajalta Lokakuun tulos on 89,6 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate, 163,6 milj. euroa, on 78,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Vuosikatteen hyvään toteumaan vaikuttavat merkittävästi alkuvuoden aikana tehdyt tonttikaupat. Näiden ansiosta nettomenojen kasvu on 1,7 prosenttia kun se ilman maanmyyntivoittoja on 7,1 prosenttia. Lokakuun loppuun mennessä ulkoisia pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 19,6 milj. eurolla. Lainakanta on pienentynyt vuoden alusta n. 14, milj. eurolla, josta henkilöstökassan kasvua on 5, milj. euroa. Uutta lainaa ei tarkastelukaudella ole nostettu. Asukasta kohden laskettuna kaupungin lainakanta on lokakuun lopussa 884 euroa, kun se vuoden alussa oli 959 euroa. Lokakuun talousraportin perusteella laaditun tuloslaskelmaennusteen mukaan kaupungin käyttötalouden toimintakate muodostuu 42,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Ennusteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 27 tilinpäätökseen verrattuna 6,5 prosenttia ja ilman kertaluontoisia maanmyyntivoittoja 1,9 prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuoteen 27 verrattuna 51, milj. euroa eli 7,7 prosenttia. Vuosikatteeksi arvioidaan muodostuvan 127,6 milj. euroa, mikä on 46,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Ennustettu vuosikate riittää kattamaan poistot 143, prosenttisesti. Tilikauden tuloksen ennustetaan muodostuvan 38,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tulosta parantaa erityisesti maan myynnistä saadut tulot sekä huomattavasti vuosisuunnitelmaa suurempina toteutuvat verotulot ja valtionosuudet. Ennustetta heikentävät sijoitusomaisuuteen tehtävät 9,6 milj. euron alaskirjaukset. Ydinprosessien talous kokonaisuudessaan on toteutumassa talous arviota parempana. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintakatteen ennustetaan ylittävän arvioidun 39,5 milj. eurolla. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin ennuste on,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi, aiheutuen lastensuojelun sijaishuollon ostoista sekä alle 21 vuotiaiden omaishoidon tukimenojen ylityksistä. Toisaalta toimintatuloja kertyy vuosisuunnitelmassa arvioitua enemmän. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 3,7 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu erikoissairaanhoidon, vammais ja kuljetuspalvelujen ostoista sekä päihde ja mielenterveyspalveluiden asiakasmäärän kasvusta. Myös toimeentulotukimenojen ennustetaan ylittyvän. Tuloja arvioidaan kertyvän,7 milj. budjetoitua enemmän. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin maksutuloja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa budjetoitua enemmän. Lisäksi menot alittavat budjetoidun tason,6 milj. eurolla. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintakatteen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisena. Konsernihallinnon toimintakatteen ennustetaan muodostuvan 4,7 milj. euroa talousarviota paremmaksi lähinnä varamäärärahojen ansiosta. Hyvinvointipalveluiden toimintakatteen arvioidaan muodostuvan ilman toimenpiteitä 6,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Avopalveluiden (,7 milj. euroa), Päivähoidon ja perusopetuksen ( 3,7 milj. euroa), Laitoshoidon ( 2,2 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon (,1 milj. euroa), Toisen asteen koulutuksen (,2 milj. euroa) sekä Kulttuuri ja vapaaaikapalveluiden (,2 milj. euroa) tuotanto alueilla toimintakatteen ennuste on vuosisuunnitelmaa heikompi. Lisäksi suunnittelupalveluiden toimintakate ennuste on,6 milj. euroa budjetoitua heikompi. Liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketun tuloksen ennustetaan toteutuvan 4,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Tampereen sähkölaitoksen ennustettu liikeylijäämä 26,2 milj. euroa on,8 milj. euroa budjetoitua heikompi. Tarkastelukaudella Sähkölaitoksen liikevaihto on kasvanut lähinnä sähkön ja kaukolämmön myynnin osalta, toisaalta energian hankintakustannukset ovat nousseet merkittävästi. Liikennelaitoksen tulosennuste on 1,6 milj. euroa alijäämäinen, sen tulosta heikentää polttoainehintojen nousu. Sisäisistä liikelaitoksista liikeylijäämän ennustetaan muodostuvan Tampereen Tietotekniikkakeskuksella 3, milj. euroa, Katu ja vihertuotannolla,9 milj. euroa, Tampereen Logistiikalla,4 milj. euroa ja Tampereen tilakeskuksella 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Tampereella Kristiina Michelsson laskentapäällikkö TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

4 Talousraportti 28 3 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Laskelmat Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste Rahoituslaskelma Investoinnit Tase Tilaajaosa Tuottajaosa Kaupungin yhteiset erät Verotulot Valtionosuudet Sijoitustoiminta Korolliset velat Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Yhdyskuntatuotanto Palvelukeskukset Liikelaitokset Konserniyhteisöt Yhteisöjen talous TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

5 Talousraportti 28 4 TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

6 Talouden yleinen kehitys 5 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Maailmantalouden tilanne on heikentynyt nopeasti finanssikriisin syventyessä syksyn 28 aikana. Useimmat suuret teollisuusmaat ovat taantumassa tai joutumassa taantumaan ja niiden talouden heikko kasvu jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Aasian merkitys maailmantalouden veturina voimistuu. Kiinan ja Intian johdolla Kaakkois ja Itä Aasian maiden talouskasvu pysyttelee 8 prosentin tuntumassa, minkä ansiosta maailmantalouden bruttokansantuotteen kasvu putoaa vain hieman alle 4 prosentin. Raaka aineiden hinnan nousun aiheuttama inflaation nopeutuminen on syksyn mittaan finanssikriisin syvetessä ja varsinkin raakaöljyn hinnan laskun myötä hidastunut. Yhdysvalloissa keväällä 28 toteutetut veronalennuksetkaan eivät ole piristäneet talouskehitystä loppuvuodesta. Yhdysvaltojen talouskasvun ennustetaan elpyvän aikaisintaan ensi vuoden lopulla. Euroalue on vajonnut lähelle taantumaa. Vielä alkuvuonna talouskasvu oli suhteellisen pirteää, jonka kiihtynyt inflaatio, kuluttajien heikentynyt ostovoima sekä investointien supistuminen pysäytti. Kuluvan vuoden kasvuvauhti hidastuu 1,5 prosenttiin eikä ensi vuosi näytä paremmalta. Talouden elpymisen odotetaan alkavan aikaisintaan loppukeväällä. Vielä heinäkuussa Euroopan Keskuspankki joutui nostamaan heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta ohjauskorkoaan 4,25 prosenttiin. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi tehty nosto peruttiin lokakuussa. Keskuspankit ja EKP alensivat ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä lokakuussa ja marraskuussa. Suomen talous näyttäisi reagoivan maailmantalouden suhdanteiden jäähtymiseen paljon Manner Eurooppaa hitaammin. Suomen talouskasvu ja työllisyyskehitys ovat toistaiseksi pysyneet varsin hyvinä. BKT:n kasvu pysyy vielä tänä vuonna 2,5 prosentissa. Vaisut vientinäkymät, kiihtynyt inflaatio ja korkeat korot ovat kuitenkin heikentäneet luottamusta talouden kasvuun. Kun rahoituskriisin ja maailmantalouden laskusuhdanteen vaikutukset leviävät täysimittaisesti Suomeen, arvioidaan talouskasvun ensi vuonna jäävän alle yhteen prosenttiin. Asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet ja asuntojen hintojen lasku on odotettavissa. Kotitalouksien korkea velkaantuminen ja kuluttajien heikko talousluottamus hidastavat jatkossa kulutusta ja investointeja sekä samalla voimistavat suhdannelaskua. Suomen arvioidaan kuitenkin selviytyvän rahoitusmarkkinoiden kriisistä suhteellisesti paremmin kuin useimpien muiden euroalueen maiden. Hidas talouskasvu on pysäyttänyt työttömyyden pitkään jatkuneen laskun. Työttömyysasteen arvioidaan tänä vuonna jäävän 6,3 prosenttiin ja kääntyvän nousuun ensi vuonna. Lomautettujen määrä on syksyn mittaan noussut selvästi. Työllisyystilanne on heikentynyt eniten rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös palvelusektorin työpaikkojen kasvu on hidastunut. Työllisten määrän ennustetaan kuitenkin vielä loppuvuonna kasvavan ja työllisyysasteen nousevan 7,6 prosenttiin. Ensi vuodesta alkaen työllisyyden kasvua alkaa rajoittaa työikäisen väestön määrän supistuminen. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 27 noin 2,5 prosenttia. Syyskuussa 28 inflaatio oli 4,7 prosenttia. Ensi vuonna palattaneen alle 3 prosentin lukemiin, koska öljyn ja raaka aineiden viime aikaisen halventumisen odotetaan edelleen vaimentavan inflaatiovauhtia. Suomen hintakehitykseen liittyy muuta euroaluetta suurempi inflaatioriski. Pelkona on, että hallitsematon kustannuskehitys voimistaa inflaatio odotuksia ja laukaisee vaikeasti pysäytettävän hintojen ja palkkojen nousukierteen. Tällöin palkankorotuspaineet syövät erityisesti vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Vaikka palkansaajien ostovoima on lisääntynyt palkkojen nousun myötä, syö inflaatio käytettävissä olevia tuloja. Verotuksessa odotettavat pienet kevennykset turvaavat osaltaan kotitalouksien ostovoimaa ensi vuonna. Bruttokansantuotteen, inflaation ja työttömyysasteen muutos vuosina 28 ja 29 ennustelaitosten mukaan Ennusteen laatija Julkaisuaika BKT, muutos 28, % BKT, muutos 29, % Inflaatio 28, % Inflaatio 29, % Työttömyysaste 28, % Työttömyysaste 29, % EU:n komissio ,4 1,3 4,1 2,5 6,3 6,5 PTT ,5,9 4,2 2,7 6,2 6,2 Tapiola ,3 1,1 3,9 2,7 ETLA ,8 1,8 4, 2,4 6,2 6,2 SP ,3 1,3 4, 2,6 6,3 6,4 Handelsbanken ,3 1,5 4 2,9 6,2 6,4 Aktia ,3 1,5 4, 2,8 6,3 6,3 OP Pohjola , 1, 4, 2,9 6,3 6,3 VM ,8 1,8 4,1 2,8 6,2 5,9 Sampo ,4 1,5 4,1 2,6 6,3 6,3 Nordea ,3 1,3 3,8 2,2 6,2 6,3 PT , 1,7 4,1 2,9 6,3 6,5 TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

7 Laskelmat 6 LASKELMAT Tuloslaskelma Sisältää sisäiset erät Milj. euroa Tot. 28 VS 28 TP 28 Toimintatulot Myyntitulot 952, , ,2 Maksutulot 44,9 52,6 55,5 Tuet ja avustukset 2,1 25,3 24,9 Vuokratulot 19,3 127,8 127,6 Muut toimintatulot 68,1 3,5 74,9 Tulot yhteensä 1 194, , ,1 Valmistus omaan käyttöön 91,3 132,2 123,2 Toimintamenot Henkilöstömenot 59,9 619,7 616,1 Palvelujen ostot 1 65,5 1 39,3 1 39,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 171,7 22,5 223,4 Avustukset 79,1 94,9 94,9 Vuokramenot 97,6 116,4 117,2 Muut toimintamenot 3,5 7,8 6,5 Menot yhteensä 1 836, , ,3 Toimintakate 641,2 835,3 793,2 Verotulot 627,1 76,9 717,6 Valtionosuudet 17,5 2, 2,5 Rahoitustulot ja menot 7,2 9,5 2,7 Vuosikate 163,6 81,1 127,6 Suunnitelmapoistot 74, 89,2 89,2 Tilikauden tulos 89,6 8,1 38,3 Milj. euroa Tot. 27 VS 28 VS Peruskaup. VS Liikel. ja rah. Tot. 28 Tot. Peruskaup. Tot. Liikel. ja rah. VS/Tot. Toimintatuotot 1 62,9 1 14,7 77,5 433, ,9 748,2 446,8 54,3 Toimintakulut 1 693, , ,4 321, ,2 1 53,1 333,1 7, Toimintakate 63,2 72,4 813,9 111,5 641,2 754,9 113,7 61,2 Verotulot 59, 612,6 612,6, 627,1 627,1, 14,5 Valtionosuudet 151,3 166,7 166,7, 17,5 17,5, 3,8 Rahoitustulot menot 6, 7,9 53,5 45,6 7,2 52,5 45,3,7 Vuosikate 117, 84,8 18,8 65,9 163,6 95,2 68,4 78,8 Suunnitelmapoistot 7,6 75, 31, 44, 74, 29,8 44,2 1, Satunnaiset erät,,,,,,,, Tilikauden tulos 46,4 9,8 12,2 22, 89,6 65,4 24,3 79,9 VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

8 Laskelmat 7 Tuloslaskelman tunnusluvut Tot. 27 Tot. 28 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 62,8 65,1 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 165,8 221,2 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Tammi lokakuun toteutunut toimintakate 641,2 milj. euroa on 61,2 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna toimintakate on 11, milj. euroa heikompi. Toimintatulot ovat kasvaneet 132 milj. euroa eli 12,4 prosenttia ja toimintamenot 143,1 milj. euroa eli 8,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Vuosisuunnitelmaan nähden parempi toimintakate johtuu maa alueiden kertaluontoisista tasearvon ylittävistä myyntivoitoista. Myyntivoittoja on kertynyt vuoden aikana yhteensä 5,4 milj. euroa, joka on 36,3 milj. euroa koko vuoden vuosisuunnitelmaa enemmän. Toimintamenojen toteuma on 7, milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempi. Toimintamenojen toteumaan vaikuttaa kirjanpidosta puuttuvat sisäiset menot, joiden osuus on noin 6, milj. euroa. Kirjanpidosta puuttuvia sisäisiä menoja vastaava sisäinen tulo on mukana toteumaluvuissa. Lokakuun lopun tilanteessa verotuloja on kertynyt 627,1 milj. euroa, joka on 14,5 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa enemmän. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden verotulot ovat kasvaneet 37,1 milj. euroa eli 6,3 prosenttia. Valtionosuuksien alkuvuoden toteuma on 3,8 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa parempi. Valtionosuudet ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen nähden on 19,2 milj. euroa eli 12,7 prosenttia. Tammi lokakuun vuosikate 163,6 milj. euroa on 78,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Ajankohdan hyvä vuosikate johtuu osittain verotulojen ja valtionosuuksien epätasaisesta kertymisestä vuodenaikana. Asukaskohtainen vuosikate lokakuun lopun väestöennusteella oli 782 euroa asukasta kohden. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tulokseksi muodostuu lokakuun lopun tilanteessa 89,6 milj. euroa. Ilman maa alueiden myyntivoittoja vuoden 28 tammi lokakuun tilikauden tulos olisi 8,3 milj. euroa edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tulosta parempi. Tilikausien 27 ja 28 tammi lokakuun tuloksien tarkastelussa on syytä huomioida myös verojen ja valtionosuuksien 56,3 milj. euron kasvu. Milj. euroa Kumulat. vuosikate 2, 15, 1, Tot. / 28 Tot. 27 5,, 5, Kuukausi TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

9 Laskelmat 8 Tuloslaskelmaennuste Sisältää sisäiset erät Milj. euroa TP 27 TA 28 VS 28 VS Peruskaup. VS Liikel. ja rah. TP 28 Peruskaup. Liikel. ja rah. VS/ Toimintatuotot 1 319, , ,1 847,6 535, ,1 889,2 561,9 68, Toimintakulut 2 64,3 2 19, , ,9 392, ,3 1 83, 414,3 25,9 Toimintakate 744,9 826, 835,3 978,3 143, 793,2 94,8 147,6 42,1 Verotulot 666,6 76,9 76,9 76,9, 717,6 717,6, 1,7 Valtionosuudet 18,1 193, 2, 2,, 2,5 2,5,,5 Rahoitustulot menot 15,5 9,5 9,5 64,2 54,7 2,7 57,4 54,7 6,8 Vuosikate 117,3 83,4 81,1 7,3 88,3 127,6 34,7 92,9 46,5 Suunnitelmapoistot 85,2 85, 89,2 36,4 52,8 89,2 36, 53,2,1 Satunnaiset erät,,,,,,,,, Tilikauden tulos 32,1 1,6 8,1 43,7 35,6 38,3 1,4 39,7 46,4 TA on alkuperäinen talousarvio VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma Tuloslaskelmaennusteen tunnusluvut TP 27 TP 28 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 63,9 64,7 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 137,5 143, Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan tilinpäätöksessä 42,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Nettomenoiksi ennustetaan 793,2 milj. euroa, mikä merkitsee 48,3 milj. euron eli 6,5 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuosisuunnitelman mukainen nettomenojen kasvu on vuoden 27 tilinpäätökseen nähden 9,4 milj. euroa eli 12,1 prosenttia. Vuosisuunnitelmaa parempi ennuste johtuu osaltaan kertaluonteisia maa alueiden myyntivoitoista, joiden ennuste on 5,4 milj. euroa. Tämä on 34,9 milj. euroa enemmän kuin maa alueiden myyntivoittojen vuoden 27 toteuma. Ilman maa alueiden myyntivoittoja nettomenojen kasvuennuste on 83,2 milj. euroa eli 1,9 prosenttia. Ennusteessa on huomioitu arvonlisäveron laskennallinen,4 milj. euron palautus vuosien yksityisen hoidon tukiin. Ennusteessa ei ole huomioitu Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä tulevaa myyntivoittoja, jonka arvioidaan olevan noin 147 milj. euroa. Tilaajan ydinprosessien, konsernihallinnon, palvelukeskusten sekä hyvinvointipalvelujen ja yhdyskuntatuotannon tuottajien toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 1,4 milj. euroa alijäämäisenä, mutta on 42,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Ennusteen mukainen toimintakate merkitsee 4,7 prosentin nettomenojen kasvua. Hyvä ennuste tulee lähinnä kaupunkiympäristön kehittämisen maanmyyntivoittojen 36,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suuremmasta ennusteesta. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin ylitysennuste on 3, milj. euroa aiheutuen lähinnä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä sekä Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä ostettavien erikoissairaanhoidon ja vammaispalvelujen ylitysennusteista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin ennuste on 2,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Konsernihallinnon toimintamenojen ennuste on 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelma alhaisempi. Hyvinvointipalvelujen tuottajien toimintakatteen ennustetaan ylittyvän 6,7 milj. eurolla. Suunnittelupalvelujen tulojen ennustetaan alittavan,6 milj. eurolla vuosisuunnitelmansa. Liikelaitosten ja rahastojen toimintakate ennuste on 147,6 milj. euroa, mikä on 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Vuosisuunnitelmaa parempi ennuste on Tietotekniikkakeskuksella, 2,7 milj. euroa, Tilakeskuksella, 1,8 milj. euroa, Katu ja vihertuotannolla, 1, milj. euroa ja Logistiikalla,,4 milj. euroa. Myös Auto ja konekeskuksen, Aterian ja Työterveyden ennusteet ovat hieman vuosisuunnitelmaa paremmat. Liikennelaitos, Sähkölaitos ja Vesi ennustavat toimintakatteen toteutuvan vuosisuunnitelmaa heikompana. Vuosisuunnitelmaa heikommat ennusteet johtuvat Sähkölaitoksella (,6 milj. euroa) ennustettua voimakkaammin kasvaneista energianhankintakustannuksista ja Liikennelaitoksella (1,7 milj. euroa) polttoaine ja henkilöstökuluista. Verotulojen tilinpäätösennuste on 717,6 milj. euroa, mikä on 1,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa ja talousarviota parempi. Edelliseen vuoteen nähden verotulot kasvavat ennusteen mukaan 51, milj. euroa eli 7,7 prosenttia. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

10 Laskelmat 9 Valtionosuuksien toteumaennuste on vuosisuunnitelmaa parempi ja kasvua edelliseen vuoteen ennustetaan syntyvän 2,4 milj. euroa. Yhteensä verotulot ja valtionosuudet kasvavat 71,4 milj. euroa vuoden 27 tilinpäätökseen nähden. Rahoitustulojen ja menojen ennuste on 6,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi johtuen lähinnä sijoitusomaisuuden arvonalentumisista. Lokakuun lopun tilanteessa ennuste sijoitusomaisuuden tilinpäätöshetken alaskirjauksista on 9,6 milj. euroa. Erityisesti osakesijoitusten arvot ovat maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena laskeneet voimakkaasti, eikä Tampereen kaupunki välty tältä vaikutukselta. Kaupungin sijoitusomaisuutta käsitellään tarkemmin kaupungin yhteisten erien yhteydessä. Korkotulojen toteumaennuste on sijoitusten johdannaistulojen vuoksi 1, milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Korkomenojen ennuste on 1, milj. euroa pienempi vuosisuunnitelmaa vähäisemmästä uusien lainojen nostoista johtuen. Tilinpäätösennusteen mukaan vuosikatteeksi muodostuu 127,6 milj. euroa, mikä on 46,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Edelliseen vuoteen nähden vuosikatteen ennustetaan paranevan 1,3 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostuu 38,3 milj. euroa ylijäämäiseksi ja siten 46,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa ja 4,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota paremmaksi. Edelliseen vuoteen nähden tilikauden tulos paranee 6,2 milj. euroa. Asukaskohtaisen vuosikatteen ennustetaan paranevan 564 eurosta 69 euroon asukasta kohden. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

11 Laskelmat 1 Rahoituslaskelma Sisältää sisäiset erät Milj. euroa TP 27 TA 28 VS 28 Tot TP 28 ERO Vs / Toiminnan rahavirta 96,6 76,3 66,9 19,1 72,2 5,3 Vuosikate 117,3 83,4 81,1 163,6 126,7 45,6 Tulorahoituksen korjauserät 2,8 7,1 14,2 54,5 54,5 4,3 Investointien rahavirta 17,5 125, 143,5 55,2 13,4 4,1 Investointimenot 133,5 14,1 17,8 117,9 167,1 3,8 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,6 1,4 1,4,5,5,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.tulot 23,4 13,7 26, 62,2 63,1 37,1 Toiminnan ja investointien rahavirta 1,9 48,7 76,6 53,9 31,2 45,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 8,1 3, 5, 2,6 4,2 9,2 Antolainasaamisten lisäykset 1,4 7,4 9,4 3,5 3,6 5,9 Antolainasaamisten vähennykset 9,5 4,4 4,4 6,1 7,8 3,4 Lainakannan muutokset 21,7 3,9 3,9 21,3 5,7 25,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15, 59, 59,, 25,1 34, Pitkäaikaisten lainojen vähennys 26, 28,1 28,1 19,9 25,3 2,8 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1,7,, 41,1 6, 6, Oman pääoman muutokset 11,1,,,,, Muut maksuvalmiuden muutokset,3 1,5 1,5 85,9 1,5, Rahoituksen rahavirta 2,8 29,3 27,3 62, 11,4 15,9 Rahavarojen muutos 13,7 19,4 49,2 8, 19,8 29,5 TA on alkuperäinen talousarvio VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 27 Tot TP 28 Investointien tulorahoitus, % 89,7 139,4 76,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 78,9 121,5 67,5 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Tammi lokakuun rahoituslaskelman rahavarojen muutos on 8, milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta on tammi lokakuulta 53,9 milj. euroa positiivinen. Tähän on merkittävimmin vaikuttanut ensimmäisen vuosipuoliskon vuosisuunnitelman ylittänyt vuosikate sekä pysyvien vastaavien luovutustulot, joita on kertynyt lokakuun loppuun mennessä jo 36,2 milj. eurolla vuosisuunnitelman tavoitetason ylittävä määrä. Lisäksi investointien toteuma on tässä vaiheessa vuotta ainoastaan 69, prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmatavoitteesta. Investointien toteutuminen painottuu vuoden loppuun. Rahoituksen rahavirta muodostui tammi lokakuun osalta 62, milj. euroa negatiiviseksi. Merkittävimpänä syynä tähän oli muut maksuvalmiuden muutokset, jotka olivat 85,9 milj. euroa negatiiviset. Tämä muodostuu lähinnä lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutoksista. Toisaalta pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 19,9 milj. eurolla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelmaennuste näyttää rahavarojen ennustetuksi vähennykseksi 19,8 milj. euroa, mikä olisi 29,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Rahoituslaskelmaennusteen toiminnan ja investointien rahavirran ennuste on 31,2 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan rahavirran ennusteessa odotetaan 45,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempaa vuosikatetta. Investointien rahavirran ennustetaan olevan 13,4 milj. euroa negatiivinen ja 4,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Sekä toiminnan että investointien rahavirran ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi pysyvien vastaavien luovutustulojen ylittyminen 37,1 milj. eurolla vuosisuunnitelmaan nähden. Rahoituksen rahavirran ennustetaan olevan 11,4 milj. euroa positiivinen. Konsernipankin lainannostovaltuuksia ennustetaan käytettävän 25,1 milj. euroa vuosisuunnitelman 59, milj. euron sijasta. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

12 Laskelmat 11 Investoinnit Sisältää sisäiset erät, TP 27 ei sisällä sisäisiä eriä TP 27 TA 28 VS 28 Tot. 28 Tot. % TP 28 % 1 euroa 1 1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,8 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet , ,4 Muut aineettomat oikeudet 45 45,, Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot , , Muut pitkävaikutteiset menot , ,2 AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,2 Maa ja vesialueet , ,1 Liittymismaksut (ei palautettavat) 7 Rakennukset ja rakennelmat , ,5 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,7 Koneet ja kalusto , ,1 Muut aineelliset hyödykkeet ,3 2 1, Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä 27 Keskeneräiset hankinnat , , Osakkeet ja osuudet , ,8 INVESTOINNIT YHTEENSÄ , ,8 Rahoitusosuudet , ,6 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ , ,3 Pysyvien vastaavien myyntitulot , ,9 TA on alkuperäinen talousarvio VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma Investointien toteuma lokakuun lopussa oli 117,9 milj. euroa, joka on 69, prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Investointien toteutuminen painottuu kuitenkin vuoden loppuun, mikä näkyy myös jo toteutuneiden investointien kertymisessä keskeneräisiin hankintoihin. Tilinpäätöksen investointien kokonaisennuste on 167,1 milj. euroa, joka on 3,8 milj. euroa vähemmän kuin vuosisuunnitelman investointien kokonaistavoite. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi ennustaa kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointiensa jäävän 6,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmäksi. Tämä johtuu lähinnä viivästyneistä liikenneväylien, viheralueiden ja telematiikan investoinneista sekä joukkoliikenteen rahastusjärjestelmäinvestoinnin lykkääntymisestä. Erikoissairaanhoidon koneiden ja kaluston investointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelmansa. Alitus johtuu 1,3 milj. euron Hatanpään sairaalan B siiven ensikertaisen kalustamisen investointien siirtymisestä seuraavalle vuodelle. Sähkölaitoksen koko vuoden investointiennuste on kasvanut 2,5 milj. eurolla vuosisuunnitelmaan nähden. Tähän on syynä Naistenlahden turve ja puuaseman perusparannushankkeen kustannusarvion kasvu,6 milj. eurosta 2,8 milj. euroon. Konsernihallinnon investoinnit tietokoneohjelmistoihin ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 6, milj. euron vuosibudjetin 1,1 milj. eurolla. Tämä johtuu tulevalle vuodelle siirtyvistä ja viivästyvistä investointiprojekteista. Kaupunki merkitsi maaliskuussa Tampereen Vuokra asunnot Oy:n osakkeita, jotka maksettiin luovuttamalla Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle apporttina 76 asuinrakennusta ja 16 niihin liittyvää muuta rakennusta 5,7 milj. euron yhteishintaan. Merkintä näkyy investointina osakkeisiin ja osuuksiin ja luovutetut rakennukset pysyvien vastaavien myyntitulona. Pysyvien vastaavien myyntituloihin sisältyy myös Ekokem Oy Ab:n osakkeiden myynnistä saatu 1,3 milj. euron myyntitulo. Investointimenoja pienentää osakkuusyhtiö Tasku Ky:n 1, milj. euron pääomapalautus. Tampereen Pysäköintitalo Oy:n Hämpin Parkin rakentamiseen on varattu vuodelle 28 yhteensä 4, milj. euroa, josta sijoituksina Pysäköintitalon omaan pääomaan on toteutunut 2, milj. euroa. Muiden osakkeiden ja osuuksien hankintaan on varauduttu,7 milj. eurolla. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

13 Laskelmat 12 Tase Sisältää sisäiset erät Muutos VASTAAVAA Milj. euroa Milj. euroa Milj. euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 23,2 24,5 1,2 Aineelliset hyödykkeet 1 123,5 1 96,1 27,4 Sijoitukset 867,2 863, 4,3 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 5,5 4, 1,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus 26,6 26,5, Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1,2, 1,2 Lyhytaikaiset saamiset 112,2 359,7 247,4 Rahoitusarvopaperit 93,2 13,2 1, Rahat ja pankkisaamiset 44,4 42,4 2, VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 36, ,3 213,2 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 847, ,4 89,4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 22,5 23,,5 PAKOLLISET VARAUKSET 9,6 1,8 1,2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 17,2 16,1 1,1 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 194, 187,1 6,9 Lyhytaikainen 215, 523,9 38,8 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 36, ,3 213,2 Tunnusluvut virallisia, ilman sisäisiä eriä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 81,5 76, Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Lainakanta, milj. euroa 185, 199,3 Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset, milj. euroa 157,2 158, Asukasmäärä Lokakuun lopun kaupungin sisäisen taseen loppusumma on 2 36,1 milj. euroa, joka on 213,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöshetkellä. Taseen loppusumma on pienentynyt 8,5 prosentilla. Pääosin taseen pienentyminen on seurausta kaupungin sisäisten lyhytaikaisten korottomien saamisten ja velkojen muutoksista. Lyhytaikaiset saamiset ovat vähentyneet tilinpäätöksestä 247,4 milj. euroa, josta kaupungin sisäisten saamisten osuus on 245,6 milj. euroa. Vastaavasti lyhytaikaiset velat ovat vähentyneet 38,8 milj. eurolla, josta lyhytaikaisten sisäisten korottomien velkojen osuus on 217,2 milj. euroa. Pitkäaikaista ulkoista vierasta pääomaa lyhennettiin tammilokakuussa yhteensä 19,9 milj. eurolla, vaikka taseen pitkäaikainen vieras pääoma onkin lisääntynyt yhteensä 6,9 milj. eurolla. Edellisestä lisäyksestä valtaosa onkin taseen sisäisiä siirtoja. Tammi lokakuussa investoitiin taseen pysyviin vastaaviin yhteensä 117,9 milj. eurolla, mikä näkyy taseen pysyvien vastaavien merkittävänä kasvuna. Investoinnit ylittävät alkuvuoden aikana kirjatut poistot 43,9 milj. eurolla. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

14 Tilaajaosa 13 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verolaji (milj. euroa) Tot. 27 VS 28 Tot. 28 TP 27 TA 28 VS 28 TP 28 Muutos (TP7/ 8) Kunnallisvero 514,8 539,7 542,4 56,9 598,2 598,2 66,6 45,7 8,2 Yhteisövero 57,3 59,5 65,8 74,1 77,5 77,5 76,8 2,7 3,6 Kiinteistövero 17,8 13,3 18,8 31,4 31, 31, 34, 2,6 8,2 Koiravero,2,1,2,2,2,2,2, 31,5 Yhteensä 59, 612,6 627,1 666,6 76,9 76,9 717,6 51, 7,7 % Verotuloja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 627,1 milj. euroa, mikä on 37,1 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Vuosisuunnitelmaan nähden toteutunut kertymä on 14,5 milj. euroa suurempi. Kunnallisverotulot ovat kasvaneet 27,6 milj. euroa ja yhteisöverotulot 8,5 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tampereen verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta 27 51, milj. eurolla eli noin 7,7 prosentilla. Erityisesti kunnallisverotulojen ennustetaan kasvavan edellisestä vuodesta ja kasvua arvioidaankin tapahtuvan 45,7 milj. euroa eli 8,2 prosenttia. Yhteisö ja kiinteistöverojen osalta kasvu on ennusteen mukaan yhteensä 5,3 milj. euroa. Valtionosuudet Milj. euroa Tot. 27 VS 28 Tot. 28 TP 27 TA 28 VS 28 TP 28 Muutos (TP7/ 8) Yleinen valtionosuus 7,2 6,9 6,9 8,6 8,3 8,3 8,3,3 4, Koul., kultt. ja vapaa aikapalv. 37,3 33,3 36,2 43,4 32,9 39,9 4,2 3,2 7,3 Sosiaali ja terveyspalvelut 16,8 126,5 127,4 128,1 151,8 151,8 152, 23,9 18,6 Yhteensä 151,3 166,7 17,5 18,1 193, 2, 2,5 2,4 11,3 % Valtionosuuksia on tammi lokakuussa kertynyt yhteensä 17,5 milj. euroa, mikä on 19,2 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Verotulojen lokakuun lopun kertymä on 3,8 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa suurempi. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa,5 milj. euroa enemmän, mikä tarkoittaa 2,4 milj. euron eli 11,3 prosentin kasvua edelliseen vuoteen nähden. Erityisesti sosiaali ja terveyspalvelujen valtionosuuden ennustetaan kasvavan edellisestä vuodesta. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

15 Tilaajaosa 14 Sijoitustoiminta Yleistä markkinoista Vuosi 28 tulee jäämään historiaan finanssikriisin ja sijoitusmarkkinoiden kriisiytymisen johdosta. Maailman pankkijärjestelmä koki poikkeuksellisia aikoja syys lokakuussa ja vain valtioiden sekä keskuspankkien tukioperaatioilla vältettiin koko verkoston luhistuminen. Likviditeetin puuttumisen seurauksena hyvätkään pankit eivät saaneet markkinoilta uutta lainaa, jolloin useat ajautuivat konkurssiin, valtion haltuun tai yritysoston kohteeksi. Ongelmat ovat edelleen suuria, eikä tilanne hienoisesta paranemisesta huolimatta ole ohi. Tapahtumien seurauksena reaalitalouden kehitys heikentyy tällä hetkellä lähes päivittäin ja ennustelaitokset korhaavat ensi vuoden ennusteitaan alaspäin. BKT:n 29 kasvun suhteen nyt ollaan jo nollan tuntumassa EU alueella, mutta negatiivinenkaan luku ei olisi yllätys. Euroopan korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat lähes pääsääntöisesti olleet pitkiä korkeammalla. Erityisesti tilanteen on aikaansaanut lyhyiden korkojen poikkeuksellisen korkea taso, sillä keskuspankin ohjauskoron päälle lisättävä pankkien välisen luotonannon riskiä kuvaava marginaali on koko vuoden ollut lähes yhden prosentin tasoa. Näissä oloissa ja täydellisen epäluottamuksen vallitessa markkinoilla on maksuvalmiuden ylläpitämisestä tullut kriittinen ja monelle mahdoton tehtävä. Joukkovelkakirja ja johdannaismarkkinoilla yritysriskistä vaadittava lisä, ns. spread, nousi historiallisen korkealle sekä hyvien että huonompien yritysten osalta. Yhdessä pakkomyyntien kanssa riskilisien nousu on laskenut jälkimarkkinoilla vanhoista lainoista maksettavia hintoja. Tällöin korkosijoittajatkin ovat joutuneet tekemään huomattavia arvonalennuksia salkkuihinsa. Positiivista kehityksessä on ollut se, että riskistä saa jälleen korvausta ja uusien sijoitusten tuotto on mukavasti kohonnut. 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3 kk:n euribor ja 5 v koron kehitys EURIBOR 3 Month EUSA5 EUR SWAP ANNUAL 5 3, 1/7 12/7 2/8 4/8 6/8 8/8 1/8 Maailmanlaajuisesti osakemarkkinoiden arvon lasku on vuonna 28 on ollut 4 6 prosenttia. Lokakuu, jolloin länsimaissa pudotusta tuli 15 2 prosenttia, oli yksi heikoimmista kuukausista kautta aikojen. Helsingin pörssin yleisindeksi laski ensimmäisen 1 kk:n aikana noin 5 prosenttia. Helsingin yleisindeksissä Nokian osakkeen, joka laski peräti 6 prosenttia, painoarvo on suuri ja keskimääräistä kehitystä paremmin kuvaava painorajoitettu indeksi OMXH CAP laski noin 45 prosenttia OMX Helsinki 1/7 12/7 2/8 4/8 6/8 8/8 1/8 Osakkeiden arvojen nopeaa toipumista ei ole näköpiirissä. Ensin tilanteen rahamarkkinoilla tulee rauhoittua ja yritysten tulosodotusten kohentua. Mikäli pankkitoiminta ja rahamarkkinat vähitellen normalisoituvat, tulevat riskilisät kapenemaan. Kun korot EKP:n ohjauskoron laskujen seurauksena samalla muutoinkin alenevat, saattaa ensi vuonna hyviin yrityksiin tehtyjen korkosijoitusten arvot palautua. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

16 Tilaajaosa 15 Kaupungin sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa noudatetaan pormestarin vuosittain vahvistamaa sijoitussuunnitelmaa, jossa määritellään rajat mm. eri omaisuusluokkien välillä. Tämän sivun tiedot on esitetty markkina arvoin. Kaupungin sijoitussalkussa on kuluvan vuoden aikana myyty osuuksia korkorahastoissa sekä joitain indeksilaina osuuksia. TAMK:n stipendirahastosta on tammikuussa myyty Nokia Oyj:n osakkeita ja elinkeinorahaston korkorahastosijoitus vaihdettiin talletukseen. Uusia sijoituksia on tehty korkotuotteisiin, mm. Danske Bankin, Kuntarahoituksen, Metson, Pohjolan, Spondan, Nordean ja Svenska Handelsbankenin velkakirjoihin. Euromääräisesti suurimmat sijoitukset on tänä vuonna tehty kuitenkin määräaikaistalletuksiin, joista on saatu poikkeuksellisen hyvää tuottoa. Ainoa osakesijoitus toteutettiin kesällä, kun kaupunki osallistui Technopolis Oyj:n suunnattuun osakeantiin noin 2, milj. eurolla. Sijoitusomaisuus markkina arvo Osakesijoitukset 12 % Strukturoidut sijoitukset 5 % Lokakuun lopussa sijoitusten jakauma oli oheisen kuvan mukainen ja jonkin verran vuoden 28 sijoitussuunnitelman perusallokaatiota varovaisempi. Lyhyen koron osuus on pidetty korkeana sekä korkeiden Euribor korkojen että osakemarkkinoiden heikkojen näkymien vuoksi. Sijoitettavat varat koostuivat lokakuun lopussa alla olevan taulukon mukaisista lähteistä. Verrattaessa rahan lähteitä sijoitusomaisuuden allokaatiojakaumaan havaitaan, että käyttövarojen ja tytäryhtiölainojen yhteismäärä täsmää melko hyvin yksiin lyhyiden korkosijoitusten määrän kanssa ja henkilöstökassan sekä rahastojen varat pidempien sijoitusten kanssa. Tasapaino on edelleen hyvä. Rahan lähde m % kaupungin käyttövarat 58, 39 laina tytäryhtiöiltä 22,1 15 laina henkilöstökassalta 51,1 35 elinkeinorahasto 9,9 7 lahjoitusrahastot 6, 4 yht. 147,1 1 Pitkät korkosijoitukset 21 % Lyhyet korkosijoitukset 62 % Sijoitusomaisuuden kehitys 12/24 1/28 markkina arvo milj. e /4 3/5 6/5 9/5 12/5 3/6 6/6 9/6 12/6 3/7 6/7 9/7 12/7 3/8 6/8 9/8 Lyhyet korkosijoitukset Pitkät korkosijoitukset Osakesijoitukset Strukturoidut sijoitukset Elinkeinorahasto TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

17 Tilaajaosa 16 Sijoitustoiminnan tuotto Myllerrykset maailmalla ja sijoitusmarkkinoilla ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös kaupungin sijoitussalkun arvoihin. Lokakuun lopun tilanteessa kirjanpitoarvoihin tulisi tehtäväksi noin 9,6 milj. euron alaskirjaukset, jotka jakautuvat korkosijoituksiin 2,9 milj. euroa, osakesijoituksiin 5,6 milj. euroa ja strukturoituihin sijoituksiin 1,1 milj. euroa. Valtaosa arvojen laskusta on laskennallista ja odotus on, että arvot tulevaisuudessa taas nousevat. Kaupungin sijoitussalkku koostuu edelleen pääosin hyvin laadukkaista nimistä. Lopullista menetystä tulee kuitenkin,2 milj. euron joukkovelkakirjasijoituksesta Lehman Brothersiin sekä 1, milj. euron joukkovelkakirjasijoituksesta Landsbanki Islandsiin. Menetysten tarkkaa summaa ei vielä tiedetä. Markkina arvoin laskettuna tilanne on vielä heikompi, sillä nykyisen sijoitussalkun markkina arvo oli viime vuodenvaihteessa noin 15, milj. euroa korkeammalla (korkosijoitukset 2,9 milj. euroa, osakesijoitukset 11, milj. euroa ja strukturoidut sijoitukset 1,1 milj. euroa). Osakkeissa merkittävimmät laskut ovat olleet Technopolis Oyj 5,1 milj. euroa ja Nokia Oyj 3,7 milj. euroa. Arvio sijoitustoiminnan koko vuoden tuotoksi markkina arvoin laskettuna on 7 prosenttia. Luku koostuu noin 6, milj. euron tuloista ja 15, milj. euron arvonalennuksista suhteutettuna arviolta 126 milj. euron keskisaldoon. Tuotto jää erittäin heikoksi, mutta verrattuna esimerkiksi Suomen suurimpiin eläkevakuutusyhtiöihin tuotto on hieman parempi kuin heidän syyskuun lopulla raportoimansa. Sijoitustoiminnassa painopiste tulee lähiajat edelleen olemaan rahamarkkinasijoitusten ylipainottamisessa, joukkolainat ovat neutraalissa asemassa ja osakesijoitukset säilyvät alipainossa. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

18 Tilaajaosa 17 Korolliset velat Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat maailmanlaajuisia ja tuntuvat erityisesti rahan saatavuutena ja riskistä perittävän korvauksen voimakkaana nousuna. Tampereen kaupunki ei huhtikuun 27 jälkeen ole nostanut uutta lainaa rahamarkkinoilta. Aivan hiljattain on uudesta lainasta pyydetty tarjouksia ja rahamarkkinoiden ongelmat näkyvät tarjousten sisällössä liikepankkien osalta selvästi. Kuntarahoitus Oyj:n kilpailukyky on tällä hetkellä ylivoimainen. 1 euroa Lyhennykset Nostot Korolliset velat Josta henkilöstökassa Tytäryhtiöt Euroa/asukas Lainasalkun keskikorko % 4,21 4,19 Lainamäärä on kuluneen vuoden aikana laskenut runsaalla 14 milj. eurolla, pankkilainoja on lyhennetty enemmänkin, mutta samalla velat henkilöstökassaan ja tytäryhtiöille ovat nousseet. Lainasalkun pankkilainojen keskikorko oli jakson lopussa 4,2 prosenttia eli noin,7 prosenttia alhaisempi kuin 6 kk:n euribor koron keskiarvo ajalla /28. Kun keskikoron laskennassa huomioidaan lisäksi tehdyt uudet korkojohdannaissopimukset, putoaa maksettu keskikorko tästä vielä noin puolella prosenttiyksiköllä. Talousarviossa on koko vuodelle varauduttu 59, milj. euron lainannostoihin. Tämän hetken tietojen valossa lainaa tullaan markkinoilta nostamaan loppuvuoden aikana 2, milj. euroa, jolloin valtaosa valtuuksista jää käyttämättä. Poikkeuksellisen suurten maanmyyntitulojen johdosta näin tuleekin käydä. Vuonna 28 on kaupungin lainasalkun korkoriskin hallinnassa toteutettu merkittäviä muutoksia: Aikaisemmin korkosuojausta tehtiin yksittäisten luottojen noston yhteydessä ja vain kyseiselle luotolle. Jatkossa luoton nostot tehdään pääsääntöisesti vaihtuvaan viitekorkoon sidottuna ja riskienhallinta suoritetaan erillään ja erillisillä instrumenteilla. Ensimmäiset toimenpiteet tähän suuntaan toteutettiin huhtikuun alkupuolella, jolloin korkojohdannaisin toteutettuja riskienhallinnan tuotteita hankittiin pääomaltaan 6, milj. euron lainamäärälle. Lisää johdannaissopimuksia solmittiin kesällä ja tällä hetkellä sopimusten yhteismäärä on noin 13 milj. euroa. Tuotteet edustavat kahdenlaista strategiaa; toisilla hankittiin pitkäaikaista suojaa korkojen nousua vastaan, kun taas toisilla mahdollistettiin koronalennuksia hyödyntämällä markkinoiden korkeaa volatiliteettia. Lainamäärän kehitys Milj. euroa euroa/as TP 2 TP 21 TP 22 TP 23 TP 24 TP 25 TP 26 TP 27 1/28 Lainakanta 15,8 117,7 125,1 141,9 166,9 22,6 217,7 199,3 185, /asukas TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

19 Tilaajaosa 18 Ydinprosessit ja konsernihallinto Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta 1 euroa Talouden toteuma Tot. 27 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen VS 28 Tot. 28 TP 27 TA 28 VS 28 TP 28 VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Konsernihallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakate on tammi lokakuulta toteutunut 62,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana, mikä johtuu lähinnä kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin toteutuneista kertaluonteisista maa alueiden myyntivoitoista. Sivistyksen ja elämänlaadun ydinprosessin osalta vuosisuunnitelmaa korkeampi toimintamenojen toteuma aiheutuu avustusten maksamisen painottumisesta alkuvuoteen. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa toimintamenojen toteuma on ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa pienempi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen painottumisen vuoksi. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen menojen taso on alhainen, koska ostopalvelut ja omaishoidontuki toteutuvat suunniteltua pienempinä sekä laskutuksen viiveen vuoksi. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa menojen tasoon vaikuttavat sähkölaitoksen laskuttamaton ulkovalaistusenergia sekä suunnittelupalvelujen laskutuksen viive sekä se, etteivät Ratinan alueen väliaikaisjärjestelyt ole vielä toteutuneet. Konsernihallinnon toimintamenojen toteuma on alhainen johtuen muun muassa vuosisuunnitelmaa pienemmästä harkinnanvaraisten määrärahojen käytöstä. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28

20 Tilaajaosa 19 Tilinpäätösennuste Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintatulojen ennuste on korkea, koska kaupunkiympäristön kehittämisen kertaluontoisia maa alueiden myyntivoittoja on kertynyt 5,4 milj. euroa. Budjetoitua suurempien asiakasmaksutulojen ansiosta lasten ja nuorten kasvun tukemisen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessien tulojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa suurempina. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa suurempina aiheutuen terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin 3, milj. euron ylitysennusteesta, joka pitää sisällään muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen noin 3,5 milj. euron ylitysennusteen. Konsernihallinnon toimintamenojen ennustetaan toteutuvan 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28