Pieksämäelle. Maakuntajohtaja Matti Viialainen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pieksämäelle. Maakuntajohtaja Matti Viialainen:"

Transkriptio

1 Tässä lehdessä mm. MUSTANAAMIO saapuu Savonlinnaan Venäjää ilman kielioppitaka-ajatuksia Asiat Solmussa? Kokaten Kap Hornista Pieksämäelle Laajakaista kaikille! Maakuntajohtaja Matti Viialainen: Yritykset, tehkää itseänne tykö! Mitä ajattelee maakuntajohtaja Matti Viialainen eteläsavolaisesta elämästä, ja eteläsavolaisten yritysten elämästä? Missä luuraavat suurimmat ongelmamme entäpä suurimmat mahdollisuutemme? Suurimmat ongelmat. Ne ovat siinä, että tarvitsemme sekä asiakkaita, että osaavaa työvoimaa, hän sanoo. Eteläsavolaiset markkinat ovat melko pienet. Maakunnassa asuu noin ihmistä ja se tarkoittaa, että kauppaa on hankittava myös omien rajojen ulkopuolelta. Toistaiseksi myös väestön ikääntyminen on voimakasta. Ja vaikka näinä aikoina, kesken parhaimman laman, työvoimaa tuntuu olevan vallan riittävästi, niin kunhan paremmat ajat koittavat, osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pula. Mutta ei täkäläinen elämä sentään pelkkiä ongelmia ole. Maakunnalla on selkeää vetovoimaa: toisenlainen elämäntapa ja kiireettömät kaupunkimme viehättävät monia. Sitä paitsi meidän sijaintimme on vallan mainio, ja kulkuväylätkin paranevat koko ajan Saimaan kanava on edullinen kuljetusväylä, tieverkosto paranee, samoin rataverkosto: vuonna 2011 Pietariin on vain kolmen tunnin matka, Viialainen huomauttaa. Keskitytään K eskitytään n nyt yt ttekemiseen, ekemiseen, k ehoittaa m aakuntajohtaja. kehoittaa maakuntajohtaja. Mutta tehdään maakunnan viehätyksen eteen töitäkin. Maakuntaliitto on tänä vuonna aloittanut maakunnan markkinoinnin toden teolla. Silti tärkein on kiinni työpaikoista: vaikka muuttohaluja olisi kuinka, työpaikkojen olemassaolo on se, joka ratkaisee. Ja niiden suhteen yritykset ovat avainasemassa. Kuinka yritykset kasvavat, ja kuinka maakuntaan ylipäätään investoidaan, siinä menestyksen avaintekijät. Monilla maakunnan oppilaitoksista valmistuvilla on mahdollisuus jäädä tänne töihin ei tietenkään kaikilla, mutta monilla. Sitä mahdollisuutta tulee heille aktiivisesti tarjota. Yritysten tulisi tehdä itseään tykö eri oppilaitoksissa, kertoa käytännön työelämästä konkreettisin esimerkein. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä olisi teorian ja käytännön kohdattava, Viialainen painottaa. Maakunnassa on nykyisellään tekemisen meininkiä. Ja sitä tukemassa mittavia valtion- ja yritysinvestointeja: esimerkkeinä vaikkapa Mikkelin toriparkki kaupunkihan on maan ainoa, jonne sellaista parhaillaan rakennetaan. Myös EU-hankerahoitusta on käytössä, huomattavastikin - Viialainen toivookin yrityksiltä hakemuksia erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Neuvokkuutta maakunnassa on piisannut jo vanhastaan - ja asenteissakin on alkanut tapahtua. Toisinaan se, pystymmekö puhaltamaan yhteen hiileen, herättää epäilyjä edelleenkin, mutta ilmassa on vahvoja merkkejä siitä, että vanhoja kaunoja oltaisiin jo unohtamassa. Sitä konkreettisena esimerkkinä vaikkapa Saimaan maakunta. Yhdistytään yhden nimen alle ja perustetaan yhdistävän tekijän varaan, Viialainen huomauttaa. Oiva perusta Saimaa onkin. Saimaa on se meidän sininen ja puhdas helmemme, jota muilla ei ole. Se, että Saimaa selvisi noin 300 kandidaatin joukosta maailman 27. ihmeeksi, ei ollut mikään pikkujuttu, Viialainen painottaa. Etelä-Savo voi korostaa puhtauttaan myös muissa asioissa. Meillä on maan pienimmät päästöt ja eniten hiilinieluja. Metsän kasvu sitoo hiiltä: emme pilaa ilmaa, vaan puhdistamme sitä. Joten rinta rottingille vain, keskitytään tekemiseen! maakuntajohtaja kannustaa.

2 2 Yhteistyössä: Savon linnan kesäyliopisto Savonlinnan kesäyliopiston rehtori Raili Kontinen laatii parhaillaan tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa: luvassa on mm. avoimen yliopiston kursseja, täydennys- ja tilauskoulutusta. - Jos tästä vuodesta voidaan yhtään ottaa mallia, niin myös ensi vuonna erilaisia koulutuksia tullaan järjestämään todella paljon. Myös kouluttautujien määrät ovat kasvaneet edellisvuosista, hän kertoo. Osaltaan koulutusmäärien, ja koululuttautumishalukkuuden kasvu selittyy taloudellisella laaksolla. Mutta on näillä ajoilla se kääntöpuolikin - Osa suunnitelluista koulutuksista jää varmasti toteutumatta. Mutta toisaalta ne tahot, jotka henkilöstöään kouluttavat, säästävät myös siten, etteivät kuljeta henkilöstöään Etelä-Suomeen, vaan osallistuvat koulutuksiin täällä. Ja järkevää se onkin: täällä pystytään järjestämään aivan yhtä laadukasta koulutusta, kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Käytämme ulkopuolisia kouluttajia, joten pystymme kutsumaan tänne kenet tahansa, Kontinen muistuttaa. Kesäyliopiston asiakasryhmät elävät vuodenkierron mukaan. Syksyisin ja talvisin asiakkaat ovat paikallisia, kesäisin hieman yllättäen - lomalaisia. - Savonlinnan seutu tarjoaa vetovoimaisen koulutusympäristön Etelä-Suomeen päin. Täkäläinen luonto ja täkäläiset maisemat, kesäinen kulttuuritarjonta laadukkaalla koulutustarjonnalla ryyditettynä, muodostavat todella vetovoimaisen kolmion, rehtori huomauttaa. Tänä vuonna kesäyliopisto on ryhtynyt tekemään yhteistyötä ProOsa-hankkeen kanssa. Ensimmäinen yhteistyön hedelmä, keväällä järjestetty ja yrittäjille tarkoitettu venäjän alkeiskurssi kantoi kaunista hedelmää: parhaillaan käynnissä on sen jatkokurssi. Uusi alkeiskurssi alkaa vielä tänä vuomma. Toinen yhteistyössä toteutettava hanke on järjestettävä Myyntiosaamisen seminaari. Sen kouluttajaksi saapuu Kenneth Österberg valmentaja, joka on kiertänyt kolmekymmentä vuotta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, kertomassa siitä, kuinka myyntiä kannattaa käytännössä tehdä. - On hienoa, että ProOsan kautta saadaan järjestettyä koulutusta yrittäjille! Otamme mieluusti vastaan heidän toiveitaan ja onhan sellaista koulutusta, jolle tietää olevan tarvetta, mukavampi tarjotakin, Kontinen kertoo. Venäjän alkeita ilman kieliopillisia taka-ajatuksia Jokaisen ensimmäinen venäjänkielen kurssi pitäisi olla tällainen! Venäjänkielen alkeiskurssi sai kävijöiltään melkoisen hyvää palautetta. Kurssin vetäjä, FM Sanna Vainikainen aloitti venäjän alkeiskurssit Savonlinnassa kesällä Kaipasin silloin sekä rahaa että tekemistä. Ja huomasin, että venäjän kielen ja kulttuurin opettamiselle on täällä tarvetta. Otin yhteyttä Savonlinnan kesäyliopistoon, ja siitä se homma sitten lähti, hän muistelee. Kommunikointi onnistuu, vaikkei kieltä täydellisesti osaisikaan, sanoo Sanna Vainikainen Viime kevään alkeiskurssi järjestettiin ProOsa-hankkeen kautta. Kurssilaisiksi ilmoittautui reilut kymmenkunta yrittäjää eri aloilta, ja kurssin sisältö koottiin juuri heidän toiveidensa mukaan.kurssilaisten määrä oli melko pieni, joten opetuksen sisältö pysyi juuri heille oleellisimmissa asioissa. - Olen koulutukseltani tulkki, joten lähestyn opettamistakin sitä kautta. Tulkki seuraa keskustelua, ei pyri johdattelemaan sitä. Opettamisessa se tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että oppilaat kysyvät, mitä haluavat tietää, ja minä vastaan. Täydellisyyteen tällä alkeiskurssilla ei pyritä siksi siihen ei liity taka-ajatuksia kieliopista. Aakkosienkaan hallitseminen ei ole edellytys kielen oppimiselle pelkillä fraaseillakin pääsee pitkälle. Niiden avulla pääsee puhumisen makuun, Vainikainen kuvaa opetusmenetelmiään. Fraaseilla Vainikainen tarkoittaa mm. tervehdyksiä, kohteliaisuuksia ja numeroita: asioita, joita tarvitaan mm. asiakaspalvelutilanteissa. Tänä syksynä alkeiskurssi täydentyi jatkokurssilla, opiskelijoiden toiveesta. - Jatkokurssille toivottiin mm. aakkosten opettelua, ja hieman kielioppiakin esimerkiksi verbien taivutusta ja muuta pientä tarpeellista. Sillä jos kieltä haluaa oppia enemmän, niin jossain vaiheessa on siihen kielioppiinkin käytävä käsiksi. Mutta edelleen tämän kurssin salaisuus on puhumisessa: toisto on kaiken a ja o. Tärkeitä asioita toistetaan paljon, eri tilanteissa, kouluttaja nauraa. ProOsa-hankkeen puitteissa järjestettyjen kurssien suosio yllätti oli tiedotustilaisuus uudesta alkeiskurssista, joka alkaa jo marraskuun aikana. Ja kiinnostusta riittää kauempanakin: pian yhdelle alkeiskurssille pääsee myös Mikkelissä. Hienointa on, että yrittäjä saa näistä koulutuksista kaiken hyödyn irti, ja pystyy samalla keskittymään täysin omaan tekemiseensä, toteavat Aija Broms ja Tuula Höglund SKY ja järjestävät Myyntiosaamisen semi naarin Wivi Lönn-salissa. Tervetuloa, toivottaa Raili Kontinen. Entä kouluttajan näkökulma? Normaalisti Timo Palkolahden viikot kuluvat opetustehtävissä Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto SAMI:ssa. Mutta toisinaan työt vievät häntä myös muualle. Viime syyskuussa ne veivät viikon verran Sulkavalle, Rautaseiska-konepajan tiloihin, ProOsa -hankkeen kautta. Rautaseiskan hitsaajilla oli tarvetta erikoiskoulutukselle. - Yritys ryhtyi tekemään töitä uusien materiaalien parissa, lähinnä nikkeliteräksen, joita käytetään selluteollisuudessa, eollisuudessa, hyvin syövyttävissä olosuhteissa. Koska materiaali oli uusi, osaamisen päivittäminen kävi ajankohtaiseksi, Palkolahti kertoo. Toisena tavoitteena oli myös kaikkien hitsaajien pätevyystason nostaminen. - Aihetta opiskeltiin viikon verran sekä tietotyönä, että käytännössä - vältän sanaa teoria, sillä se karkoittaa kuulijoita. Mutta tietyllä pätevyydellä saa hitsata tiettyyn tasoon asti jokainen taso sisältää tie- tynlaiset vaatimukset. Ja työntekijöiden on tärkeää tietää, mistä vaati-atimukset ovat peräisin. Mikä on syy siihen, että tietty asia tehdään tietyllä tavalla, hän selvittää. ProOsan kautta tehty yritys koulutus oli vaihtelua kouluttajallekin, sanoo Timo Palkolahti. Rautaseiskan koulutus järjestettiin viikon mittaisena intensiivikurssina. Sen päätteeksi osallistujat suorittivat pätevöitymiskokeen, eli hitsasivat ko. pätevyystason vaatimusten ja standardimallien mukaisia kappaleita. Palkolahti valvoi kokeen suorittamista, lopputulokset lähetettin ulkopuoliselle tarkastajalle. - Tämä on vaihtelua tavalliseen arkeen kouluttajallekin. Ja koska koulutettavat ovat pitkän linjan ammattilaisia, oppi kulkee molempiin suuntiin minä opin Rautaseiskalta esimerkiksi eri maiden käytäntö- jä. Samalla näen työelämän arkea, ja pys- tyn välittämään sitä tietoa taas omille opiskelijoilleni, kouluttaja tuumaa. SAMI:n henkilökunta kouluttaa mm. eri yritysten väkeä myös muu- ten, kuin ProOsa-hankkeen kautta. Näyttäytyikö hank- keen kautta tehty työ kou- luttajalle jollain tapaa eri- laiselta? - Ei ollenkaan. Kaikki kävi erittäin jousta- vasti. Että joku toi- nenkin edistää yrityk- sen kehittämistoimia, niin toki se kannattaa käyttää hyväksi. Etenkin tällaisena aikana. Sitäpaitsi kun on kiire, silloin tehdään töitä ei sitä sellaisina aikoi- na ehditä kouluttautua, Pal- kolahti miettii. Räätälöityä oppia MAMK:ista Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan toimipisteen palvelupäällikkö, Tuula Höglund, istuu ProOsa-toimistossa ja kaivaa laukustaan paperinivaskoita. Tarkoitus on suunnitella yhteistyössä järjestettävän koulutuksen yksityiskohtia: ensi vuoden alussa alkava, hiusyrittäjille suunnattu koulutus keskittyy mm. siihen, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa, vaativien asiakkaiden kanssa. - Nykyään yritysten tilanteet muuttuvat todella nopeasti, esimerkiksi sitä kautta, että asiakaskunnan toiveet muuttuvat. Ja haasteisiin on pystyttävä vastaamaan. Siksi koulutuksessa lähdetään siitä, että uusi osaaminen on suoraan hyödynnettävissä, ja että opit menevät suoraan työhön, Höglund kertoo. Hiusyrittäjille tarkoitettu koulutus on toinen ProOsan ja MAMK:in yhdessä Savonlinnassa järjestämä. Ensimmäinen, yrityskohtainen lääkehuollon päivityskoulutus, on menossa parhaillaan. - Pyrimme tuottamaan yrityksille hyötyä. Tehtävämme on ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita ja järjestää niitä vastaavaa koulutusta. Kaikkea emme itse pysty järjestämään, mutta löydämme sopivat tekijät yhteistyöverkostomme avulla. Siksi meidän puoleemme kannattaa käääntyä kaikenlaisten koulutusideoiden tiimoilta, Höglund jatkaa. Toimijoiden yhteinen tavoite on myös pk-sektorin yhteistyön kehittäminen: monet kun haluavat sekä kansainvälistyä, että löytää paljon kansallisia yhteistyökumppaneita. Järkevä resurssien hyödyntäminen on sitä, että jokainen voi keskittyä ydinosaamiseensa ja ydinasioihinsa, toteaa ProOsan Savonlinnan työyhteisökehittäjä, Aija Broms. MAMK järjestää täydennyskoulutuksia myös ProOsan ulkopuolella. Jotkut niistä ovat avoinna kaikille, toiset nimenomaan tietyn yrityksen tarpeisiin räätälöityjä. Nykyään suosituimpia ovat erilaiset vuorovaikutustilanteisiin liittyvät koulutukset. Monesti yllättää, että jo kauan asiakaspalvelutehtävissä työskennelleet kaipaavat oman alansa koulutusta. Mutta ihmisen ymmärtäminen pysyy aina yhtä haasteellisena - ja toisaalta, uudet näkökulmat vähentävät rutinoitumista ja auttavat jaksamaan, Höglund kertoo. Kysyntää riittää myös taloushallinnon osaajille. Esimerkiksi taloushallintohenkilöstön tehtävät ovat muuttuneet. Pelkät tilinpäätöstiedot eivät välttämättä kerro henkilöstölle mitään, taloushallinnon ammattilaisten pitää pystyä esittämään asiat ymmärrettävässä muodossa. Sama juttu vaikkapa ATK-puolella, selkokielisyyttä kaivataan sielläkin!

3 3 Myyntivalmennusten MUSTANAAMIO Optimoi osaaminen - kasvata kilpailukykyä! Korkeatasoinen myyntiseminaari Savonlinnassa ! saapuu Savonlinnaan tekemiseen, mutta joka tarvitsee asiakkaita. Ne amerikkalaiset myyntiopit eivät toimi, sillä ei myymisen pidä olla juupas-eipäs-jankkaamista. Myynti tapahtuu aina kahden ihmisen välillä. Siksi painotankin aina samoja asioita, ovatpa kuulijani sitten ministeriön väkeä, TE-keskuksen porukkaa, ammattimaisia myyjiä tai putkimiehiä. Kaikkein tärkeintä on se, että kohtaa ihmisen ihmisenä, luonnollisesti, ilman myyntimies- tai virkamiesmaskia, hän valottaa. Rakenna yritykseesi tehokas tulosta tekevä myyntitiimi Joko Sinun yrityksessäsi on huippumyyjä? Ota myyntityöhön uudet menetelmät ja välineet hyötykäyttöön. Tee henkilöstöstäsi huippumyyjiä tai jalosta omaa myyntiesiintymistäsi. Moderni huippumyyjä -koulutus järjestetään yhteistyössä Savonlinnan kesäyliopiston kanssa ensimmäistä kertaa nyt Savonlinnassa. Valtakunnan tehokkaimpien myyntitiimien rakentajana arvostettu kouluttaja Kenneth Österberg valmentaa asiakaspalveluhenkilökuntaa ja yrittäjiä tuloksentekijäksi. Nyt on oikea hetki ottaa oma markkinaosuutesi tehokkaalla myyntiosaamisella! Kenelle? - Talousalueen eri toimialojen yritysten ja yhteisöjen henkilöstölle Missä ja milloin? - Wivi Lönn -sali, Puistokatu 5, Savonlinna. Torstaina klo 9-16 Mitä maksaa? - Etelä-Savon Yrittäjäjärjestön jäsenet 50 e/hlö, muut 60 e/hlö Lisätiedot ja ilmoittautuminen - Ilmoittaudu menestyjien joukkoon mennessä sähköpostilla tai osoitteessa ja varaa itsellesi sekä henkilöstöllesi ainutlaatuinen paikka kehittyä myyntivalmennuksessamme. Tutustu lisää tai soita Aijalle Tervetuloa! Järjestäjä: Työorganisaatiopalvelut Etelä-Savo Etelä-Savo Työ- ja elinkeinokeskus Tiina ja Teija StenbergNiskanen. Savonlinnassa, Olavinkadun alkupäässä sijaitsee satavuotias puutalo. Ulkoapäin se näyttää todella sympaattiselta ja jos mahdollista, sisäpuolelta vieläkin sympaattisemmalta. Ja tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkkinä Lahti ja -90-luvun loppupuoli. Kaupungin työttömyysprosentit huitelivat parissakymmenessä, mutta paikallisen työvoimatoimiskenneth Österbergin myyntivalmennuksen ton johtaja oli varma, että piilotyöpaikkoja seminaari Wivi Lönn -salissa (Puistokatu 5) löytyy. Österbergistä kuultuaan hän pyysi - Minua on kutsuttu joskus Mustanaamioksi, tämän kouluttamaan työvoimatoimiston vänaurahtaa myyntikouluttaja ja valmentaja keä: tarkoitus oli saada virkamiehet tekekenneth Österberg. Monet ovat minusta mään yrityskäyntejä, ja todenteolla etsimään kuulleet, harvemmat ovat nähneet eihän piilotyöpaikkoja asiakkailleen. Koulutuksen, minulla ole esimerkiksi omia nettisivujakaan, ja tuhannen yrityskäynnin jälkeen kaupungista löytyikin yli 400 työpaikkaa. hän jatkaa. Sittemmin oppeja toteutettiin myös monella Tosin melko moni on Österbergin nähnytkin. muulla paikkakunnalla tosin ei Etelä-SavosHän on myynyt jo 37 vuoden ajan ja kier- sa. Noin puolentoista vuoden aikana työvoitää edelleen kentällä, myyntimiesten kanssa, matoimistoista tehtiin parikymmentätuhatta lähes päivittäin. Lisäksi hän on kouluttanut yrityskäyntiä, ja löydettiin yli työpaikja valmentanut noin myyntimiestä, 30 kaa, kouluttaja kertoo. vuoden aikana, kaikessa hiljaisuudessa. Eni- - Myyntivalmennus on kokonaisuus, joka siten Ruotsissa, mutta myös Suomessa ja sältää lukemattomia pieniä asioita - sellaisia, Norjassa nykyään eniten aikaa menee Suo- joita pidämme monesti lähes itsestäänselmessa. Ja kiireitä miehellä riittää: kalenteri vyyksinä. Tilannetaju on tärkeää. Ilman sitä on täyteen buukattu seuraaviksi 2,5 vuodek- asiakkaan ostopäätös saattaa olla mennyttä, sekunneissa. Ja vaikkei kauppaa syntyisi. - Suomessa ei vielä ymmärretä, että ison sikään, tilanteesta voi silti poistua voittajana, kauppaketjun varastomieskin myy. Jokainen Österberg huomauttaa. kohtaaminen vaikuttaa, kouluttaja painottaa. Se, millaisia pieniä asioita koulutus sisältää, Österbergin näkökulmat on tarkoitettu kaikille. selviää vasta paikan päällä. Mutta se, kuinei vain myyjille, siinä perinteisessä mielessä ka se päättyy, on tiedossa: - Päätän kaikki koulutukset aina näihin sa mutta myös heille. - Heti, kun avaat suusi, myyt. Myymisessä noihin: unohtakaa kaikki, mitä olen puhunut, on kyse auttamisesta. Koetatpa sitten saa- Österberg nauraa. da ideoitasi läpi palaverissa, tai olet vaikka hitsaaja, jolla löytyy ammattitaitoa töidensä Vanha viidakon sanonta, kenties? Solmun asiat eivät ole solmussa Satavuotiaan talon tunnelmaa. Seinien sisällä toimii Sisustus Solmu, Teija ja Tiina Stenberg-Niskasen, kahden sisaruksen kangaskauppa ja sisustusliike. Liike on toiminut tässä talossa 17 vuotta, mutta alalla olemme olleet jo reilut kaksikymmentä vuotta. Aina välillä ilmassa on monenlaista tämän talon kohtalon suhteen mutta kunnes toisenlaista informaatiota tulee, niin kauan me tässä toimimme. Asiakkaatkin välillä ihmettelevät, kun purkutuomiosta puhutaan, mutta me vain monipuolistamme palveluvalikoimiamme, sisarukset nauravat. Uusin lisä solmunaisten palveluihin ovat matonpesupalvelut: puhdistusta kaipaavat matot voi jättää liikkeeseen, ja sieltä ne kuskataan eteenpäin pestäviksi, vedellä tai kemiallisesti. Muutoinkin Solmussa eletään näin syksyisin kiireisiä aikoja. Asiakkailta riittää verhosuunnitelmia tehtäviksi, toteutettaviksi ja ripustimineen ja tankoineen asennettaviksi, lisäksi monet kaipaavat väri- ja sisustusvinkkejä. - Monet varmaan pelkäävät, että yksilölliset verhoiluratkaisut ovat hirmuisen kalliita, eivät uskalla tul- la kysymäänkään ja käyvät siksi hankkimassa valmispakkauksen. Mutta ei se kalleus ole totta, vihjaa Tiina. Solmunpitäjien arki tahtoo olla niin kiireistä, että vaikka kehityssuunnitelmia on tehty ja kehitystarpeita tiedostettu, suunnitelmat hautautuvat arjen alle. Mutta vuosi sitten eteenpäin potkijaksi ilmaantui ProOsa -hankkeen Aija. Hankkeen kautta on saatukin jo tehdyksi kaikenlaista: nettisivujen päivittämisestä asiakasrekisteriin ja kielitaidon parantamiseen. - Toki erilaiset kouluttautumistavat olivat tuttuja jo ennestään, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa tajuta ettei yrittäjän tarvitse osata tehdä aivan kaikkea itse. Apua voi pyytää muiltakin aikaisemmin emme ole oikein osanneet hyödyntää sitä, että joku voisi tulla tekemään jotain meidän puolestamme, hymyilee Tiina. - Lisäksi hankkeen paikallinen vetäjä käy aina välillä potkiskelemassa meitä liikkeelle sillä lailla positiivisessa mielessä. Ja auttamassa käytännön järjestelyissä. Ja se on hyvä!, Teija jatkaa. Solmusta saat myös tyynyt.

4 4 Koulutusta lomautusten sijaan Joroislaisen OC-Systemin 35 henkilöä paiskivat töitä parantaakseen asiakkaidensa työturvallisuutta, heidän ttyötilojensa yötilojensa äänieristystää ja viihtyisyyttä. viihty Muun muassa. Riku Räisänen, OC-Systemin markkinointipäällikkö Vuonna 1992 perustettu perust yritys valmistaa kolmenlaisia kolmenlais tuotteita. Se tekee verkkosuojas verkkosuojaseiniä, vaikkapa vaarallisten työkoneiden työkon ympärille. lle e. Niiden lisäksi se valmistaa erilaisia tilaelementtejä tilaelementte - tilatuksi saa vaikkapa omien mittojen m mukaisen ruokalatilan ja valvomon. Ja kolmanneksi, kasv kasvavissa määrin, se valmistaa myös myö erilaisia äänieristysratkaisuja. nieristysratkaisuja suojatila, jonka väri oli määritelty herkkusieneksi. Muutenkin nykyään tehdään jo kolmannen sukupolven valvomoita. Ensimmäisen sukupolven valvomot saattoivat olla pelkkiä vanerikoppeja, sitten siirryttiin teräsrunkoisiin valvomoihin, ja nyt huomiota kiinnitetään jo mm. ilmastointiin ja ergonomia-asioihin, valottaa markkinointipäällikkö Riku Räisänen. Kaiken lähtökohtana lähtökohta ovat asiakkaan tarpeet. M Mutta toiveetkin vaikuttavat kaikkeen ka aina elementtien muotoihin ja väreihin sa saakka. - Kerran Kerrankin Englantiin toimitettiin laitteiston t imite to OC-Systemin kehittämiä ratkaisuja myydään pääasiassa Suomeen, mutta myös ulkomaille: tänä vuonna kauppaa on tehty ainakin Puolaan, Saksaan ja Italiaan. Monesti taustalla on suomalainen konserni, joka halua viedä yrityksen rat- Riku Räisänen ja vastavalmistunut terästehtaan valvomo. kaisuja myös tytärpisteisiinsä. Asiakkaat ovat monenkokoisia, alle parinkymmenen henkilön firmoista maan suurimpiin tehtaisiin. Ja kun on kiire, toimitaan nopeasti: pikatoimitukset järjestetään parissa viikossa esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaan tuotanto seisoo, kunnes teollisuusrobotin ympärille on saatu standardit täyttävä verkkoseinä. Tänä vuonna henkilöstön osaaminen monipuolistuu entisestään. Keväällä ryhdyttiin kartoittamaan henkilöston koulutustarpeita ja -halukkuutta ProOsa-hankkeen puitteissa, nyt syksyllä päästiin tositoimiin. Väkeä koulutetaan niin toimisto- kuin tuotantopuolellakin: listalla on mm. ohjelmointia, hitsausosaamista, erilaisten laitteiden huolto- ja säätöosaamista, työturvallisuutta ja ensiapua. Ja mikä harvinaista: OC-System Elementtirunkoja hitsaamassa. kouluttaa väkeään, sen sijaan että lomauttaisi heitä. - Koulutamme niitä, jotka haluavat kouluttautua. Vastentahtoisten kohdalla menisi hukkaan niin ko. henkilön, yrityksen kuin kouluttajankin aikaa, toteaa Räisänen. Suurin osa koulutuksista tapahtuu omissa tiloissa, ja omilla laitteilla. Esimerkiksi tuotantopuolella kouluttajat käyvät parina päivänä viikossa, ja opettavat pieniä ryhmiä kerrallaan, muutaman tunnin ajan. Koulutusjaksot on pilkottu pieniin palasiin, jotta opitun ehtii viedä käytäntöön. - Tulevaisuudessa voi selviytyä vain olemalla monitaitoinen. Pyrimme siihen, että henkilöstömme hallitsee monia eri töitä ja työvaiheita. Tiimistä ja tehtävästä toiseen siirtymällä saamme tasattua kiire- ja lomatilanteita - ja motivaatiotakin työnkierto kohottaa, kertoo Räisänen. Verkkosuojaseinät maalataan asiakkaan väritoiveiden mukaan Rautaseiska koulutti hitsaajiaan Vuonna 1976 Sulkavalle perustettiin Rautaseiska -niminen yritys. Aluksi tämä kahden miehen konepaja-osakeyhtiö keskittyi peruskonepajatoimintaan ja koneenrakennukseen, mutta pikkuhiljaa työt monipuolistuivat. Edellisen laman aikana kuvioihin tulivat tehdashuollot, sekä kasvavissa määrin alihankintatyöt. 30-vuotisjuhlien jälkimainingeissa, vuonna 2007, yrityksessä alkoi sukupolvenvaihdos. Nyt ohjaimissa ovat veljekset seuraavasta sukupolvesta: Simo ja Lassi Toropainen. Hallituksen puheenjohtaja, Lassi, vastaa Rautaseiskan huoltoliiketoiminnasta, toimitusjohtaja Simo sen myynnistä ja markkinoinnista. Harvoin meille suurempaa kinaa tulee mistään. Hetkellisiä kuumenemisia saattaa toki tapahtua, mutta molemmilla on sama suunta ja päämäärä, joten hyvässä yhteisymmärryksessä tässä edetään, veljekset naureskelevat. Uuden sukupolven myötä yrityksen kontaktiverkosto on kasvanut ja asiakaskunta laajentunut. Tällä hetkellä yritystä työllistävät etenkin sellu- ja paperi, sekä kemianja ympäristöteknologiateollisuudelle tehtävät alihankintatyöt: koneiden yksittäisosat, ja suurempien kokonaisuuksien osakokoonpanot. Mutta tekemistä piisaa Simo ja Lassi Toropainen viimeistelyssä olevan kompotiittikoneen äärellä. myös erikoiskoneiden ja -laitteiden valmistamisessa, sekä tehdashuolloissa. Rautaseiska työllistää vakituisesti 13 henkilöä. Heidän lisäkseen teh- dashuoltohommiin, lähinnä selluja paperitehdaslaitteiden asennus- ja huoltotöihin on käytettävissä useamman henkilön reservi. Tehdashuoltotöitä teemme globaalisti, päämiehen tilaamina. Englantilainen porakone 1960-luvulta on edelleen käytössä mutta uudempaa tekniikkaa käytetään enemmän. Tuosta pihalta niihin hommiin voidaan lähteä mihin päin maailmaa tahansa; tänä vuonna huoltoja on tehty ainakin Ruotsissa, Portugalissa ja Virossa. Muissa töissä pääalueenamme on Suomi; tosin kone- ja laitetoimituksissa suunnitelmissa on kansainvälistyminen, muutaman vuoden kuluessa, Simo Toropainen kertoo. rempaa jälkeä, kuin muualla, toimitusjohtaja muistuttaa. Alalla on paljon toimijoita, ja etenkin näinä päivinä jaossa oleville töille riittää hakijoita. Meidän pitää olla sen verran hyviä tässä omassa hommassamme, että pärjäämme sen turvin. Se on ensiarvoisen tärkeää koko maassa: Suomen kustannustasolla ainoa vaihtoehto on tehdä pa- Tänä vuonna yritys alkoi täyttää koulutustarpeitaan ProOsa-hankkeen kautta. Syksyllä järjestettiin uusien materiaalien työstämiseen keskittyvä, viikon mittainen hitsauskurssi. Sen opit mitattiin laatujärjestelmään kuuluvassa pätevöitymiskokeessa. ProOsa-hankkeen puitteissa toteutettu koulutus vastasi tarvettamme täysin. Sen kautta saimme hankituksi tarpeeksi pätevän kouluttajan, Savonlinnan aikuiskoulutuskeskuksesta. Koulutuksen agenda ja aikataulu luotiin yhdessä hänen kanssaan, veljekset kertovat.

5 5 Kokaten Kap Hornista Nordkappiin ja Anolan viinitilalle Ari Vilpponen on monta maata nähnyt. Ari Vilpposelta oli vierähtänyt kymmenkunta vuotta ulkomailla. Niistä viimeisimmät hän kiersi Norjaa, työskenteli keittiöpäällikkönä ympäri maata, ja vietti kaksi talvea kalastajana Barentsinmerellä. Mutta kesällä hän päätti vähentää reissaamista, ostaa pieksämäkeläisen Anolan viinitilan, ja ryhtyä sen isännäksi. Sen jälkeen aika on kulunut töitä tehdessä - palkkaa tosin ei vielä ole ehtinyt tulla, mutta eiköhän senkin aika vielä koita. Ravintola-alalla on kulunut koko elämä. Ja kun tuota kansainvälistä kokemusta on kertynyt, niin täällä viinitilallakin katselee asioita hieman eri näkövinkkelistä: tässä on nyt tilaisuus tehdä tästä paikasta täysin omannäköinen, hän miettii. Viinitila toimii kolmessa kerroksessa, joten hommaa riittää. Tilalla on mm. kaksi ravintolatilaa kartano- sali ja viinikellari, molemmissa omat keittiönsä sekä kaksi vastavalmistunutta saunaa. Ja viininvalmistustilat. Pääkerroksen viinishopista tilan tuotteita voi myös ostaa, vaikkapa omalla etiketillä varustettuna, liikelahjatarkoituksissa. Päärakennuksen ulkopuolellakin toimintaa riittää: vuodenajasta riippuen siellä voi vaikkapa golfata tai hiihtää. Viinitilan hunajainen ja riistaviini sopivat hyvin liikelahjoiksi. Tilan tekeminen omannäköiseksi on jo tarkoittanut hyvinkin konkreettisia asioita: ensitöikseen ravintoloitsijapariskunta rakensi kartanosaliin uuden keittiön, upouusine koneineen, ja maalasi ravintolan huonekalut uuden värisiksi. Pihalla uuden värin ovat saaneet lasten suosikki, Muumitalo sekä korkea majakka. Omannäköisyys on valttia myös tilan toiminnassa. Suurin ero entiseen lienee se, että viinitila on auki, ja sieltä saa ruokaa ympäri vuoden. Mutta mukaan on tullut myös erilaisia tapahtumia ja te toja. Viimeisimpinä kuun vaihteessa järjestetyt Halloweenjuhlat: menuun kuului mm. kurpitsakeittoa ja ribsejä tervakastikkeessa. Ja mikä olisikaan ollut parempi paikka näiden juhlien viettämiselle: onhan kellaritilojen kivilattia tehty hautakiviveistämön ylijäämäkivestä, ja viinikellarissa asustaa oma kummitus - toisinaan se liikuttelee viinilasia pitkin pöydänpintaa myös ravintolassa. Yrittäjän mielessä muhii jatkuvasti uusia suunnitelmia. Ravintolan edustalla oleva lasiterassi on tarkoitus remontoida herkkumyymäläksi, kulttuurikeskus Poleenin kanssa mietitään yhteistyötä: Iloinen leski -operetti saa ensi-iltansa helmikuussa, ja sen jälkeen elämystä voi jatkaa viinitilalla, saman aihepiirin ympärille luodulla menuulla. Ja pihan Muumitalokin muutetaan Jahtikammiksi: siellä voi järjestää tilaisuuksia pienelle porukalle, ja valmistaa ruokaa avotulilla. Anolan viinitila ProOsa-hankkeeseen Vilpponen törmäsi kesällä, ja lomien jälkeen hän päätti lähteä siihen mukaan. - Tällä hetkellä odotan hankkeelta eniten erilaisten asiakasryhmien kartoittamista. Sekä apua heitä kiinnostavien toimintojen kokoamisessa sopiviksi paketeiksi. Myös markkinatutkimus voisi kiinnostaa, hän kertoo. Ja lähtee sitten suunnittelemaan yrityksille tarjottavaa menuuta: pikkujoulukausi on tulossa. Pirkko Huttunen tähtää suoraan ongelman ytimeen Jäppilän kievaria vastapäätä, juuri rannan tuntumassa, sijaitsee kuntohoitaja Pirkko Huttusen koti ja työpaikka. H Huttunen valmistui l i i kuntohoitajaksi k h i j k i Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna -83. Ammatinharjoittajana hän aloitti vuonna 1991 keskellä edellistä lamaa. Tuolloin hoitovapaalla ollut nainen alkoi miettiä, että jotain täytyisi keksiä ja tuli ajatelleeksi, josko omalla kylällä riittäisi asiakkaita hierottaviksi. Ja hyvin heitä on riittänyt. Asiakkaat kaipaavat eniten klassista hierontaa, yleisimmin niskan ja hartiaseudun lihaksiin; myös alaselkä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Mutta nykyään Huttuselta osataan jo kysellä myös rentoutushoitoja. Rentoutushoidot ovat hyvä lisä klassisen hieronnan rinnalla. Esimerkiksi niska-hartiahieronnan, ja i intialaisen päänhieronnan yhdistelmä on osoittautunut suosituksi: hierominen rentouttaa ja monilla on samalla tarve puhua. Mutta kun siirrytään päähierontaan, useimmat vaikenevat. Ja vain nauttivat, hän kertoo. tuli jo kauan toimineen ammatinharjoittajan kuvioihin viime kesänä. Jotain uutta on tarve oppia, ammattitaidon laajentamiseksi ja lisäämiseksi. Aloin miettiä erääseen koulutukseen osallistumista - mutta pienyrittäjän mahdollisuudet kustantaa ja hankkia koulutuksia itsekseen ovat melko rajalliset. Etsiskelin netistä, olisiko saatavilla jonkinlaisia apuja, ja törmäsin ProOsaan, hän kertoo. Nyt Kuopion hierojakoulun tarjoaman Trigger-koulutuksen ensimmäinen osa on jo käyty kakkoskurssi käynnistyy marraskuussa. Triggerit ovat kehossa olevia hyperärtyneitä kohtia. Ne säteilevät kipua eri puolille, tietty triggeri tiettyyn kehonosaan. Se tarkoittaa, että jos asiakas kertoo kipeästä olkavarrestaan, niin jännittynyt lihassäie ei välttämättä sijaitsekaan olkavarressa, vaan aivan muualla. Triggerit ovat ikään kuin ongelman ydin, Huttunen valottaa. Siitä, missä sijaitseva triggeri kipua säteilee mihinkin kohtaan kehoa, on olemassa tarkat kartat. - Ja kun sitä triggeriä sitten alkaa hoitaa, hieromalla ja painamalla, niin asiakas kyllä huomaa sen, Huttunen naurahtaa. Kouluttautumista on suunnitteilla tulevaisuudellekin. Mitä se tarkkaan ottaen olisi, se vielä mietityttää, mutta jotain rentoutushoitojen puolelta kuitenkin. Mutta huuhaa-juttuihin en lähde, enkä kouluttautumaan vain kouluttautumisen ilosta: tarkoitus on ennen kaikkea hyödyttää asiakkaita, Huttunen painottaa. Pirkko Huttunen triggerikarttojen äärellä.

6 6 Hevosvoimin vaikka läpi harmaan kiven taminen vihreästi. Voisin tehdä ja tarjota asiakkaille metsänhakkuuta pokasahalla ja kirveellä. Ja puut ajettaisiin tietenkin hevosella, Ruuth miettii. Noora Ruuthia eivät talousnäkymät pelota. Toukokuussa tämä metsätalousinsinöörineito perusti oman yrityksen, Luonto-Taipaleen, Mikkelin lähettyville. - Opiskelin alunperin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa metsätaloutta, luonto- ja maaseutumatkailuun suuntautuen. Niiden jälkeen kävin sikäläisessä aikuiskoulutuskeskuksessa myös matkailuyrittäjyyden erikoisopinnot, Ruuth muistelee. Oma liikeidea oli kristallisoitunut jo opiskeluaikoina. Noora valmistui kolme vuotta sitten, ja teki mm. metsurintöitä, mutta matkailu pyöri mielessä koko ajan. Parhaimpaan lama-aikaan hän sitten päätti työllistää itse itsensä ja starttirahan saaminen oli lopullinen lähtölaukaus oman yrityksen perustamiselle. Luonto-, erä- ja elämyspalveluihin keskittyvän yrityksen pystyttäminen oli luonnollinen valinta myös siksi, että kotitilalla on käyskennellyt hevosia jo isoisoisän päivistä nykyään neljä niistä on omia. Tarvittavat tilatkin olivat olemassa, joten suurisuuntaisille investoinneille ei ollut Heli Tervo ja Noora Ruuth Hössön ja Möhkön seurassa. tarvetta: harrastus ja elämäntapa muuttui yritystoiminnaksi. Yksi tuoreen yrittäjän tavoitteista on kääntää perinteiset sukupuoliroolit ympäri. Voisin pitää naisille raivaussahakursseja: naiset haluavat mennä metsään, mutta harvalla on siihen tietoja ja taitoa. Ja miehet haluaisin saada ratsaille! Miehiä ei kentällä ratsastaminen välttämättä kiinnosta, mutta kun mennään maastoon, hevoset alkavat innostaa. He suhtautuvat hevosiin eri tavoin kuin naiset, ikään kuin kulkuneuvoina: tuosta sen saa liikkeelle ja tuosta kääntymään. Mutta maastoratsastuksen jälkeen kommentoidaan monesti, kuinka rankkaa ratsastaminen olikaan, nuori yrittäjä nauraa. Raivaus ja ratsastusoppien lisäksi yrittäjän suunnitelmissa siintävät metsätalous- ja metsänhoidonsuunnitelmen tekeminen ja toteut- ProOsa -hankkeeseen vasta-aloittanut yrittäjä tutustui keväällä - ja päätti hetimiten liittyä sen toimintaan. Tuon jälkeen onkin tapahtunut kaikenlaista: strategia on tarkentunut ja apua tullut mm. markkinointiin ja näkyvyyden saamiseen, talousosaamiseen ja verkostoitumiseen. Tosin juuri tällä hetkellä hankkeen suurin apu liittyy paperitöihin, yrittäjä huokaa tyytyväisenä. Täällä löytyy innovatiivisia ideoita ja halua tehdä! Minä aina koetan vähän jarrutella, etteivät hyvät ideat pääse kaatumaan, nauraa Heli Tervo, ProOsan työyhteisökehittäjä Mikkelin seudulla. - Tässä vaiheessa luodaan vahvaa pohjaa konkreettisille kehittämistoimenpiteille. Ja kun itse opiskelen maaseudun kehittämisen erikoisammattitutkintoa Tampereen lähellä, niin meillä on tässä tällainen toimiva ja molemminpuolinen YYA-sopimus, hän jatkaa. ProOsa selvittää yhteistyössä Rakennusliike V. Mättölän kanssa Osaamisen hallinnalla lisää tuottavuutta ja työssä jaksamista Rakennusliike V. Mättölä Oy Mäntyharjulla on jo 57 vuoden ajan rakentanut niin julkisia rakennuksia kuin asuintaloja Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueilla. Myös pääkaupunkiseudulle yritys on rakentanut paljon vuosikymmenien saatossa. Henkilökuntaa yrityksessä on tällä hetkellä noin 60 henkeä. Yrityksen toiminnan perustana on toimitusjohtaja Jukka Mättölän mukaan ammattitaitoinen, kokenut ja osaava henkilöstö. Hänen mukaansa jatkuva, eri henkilöstöryhmien koulutus, joka koskee niin työntekijöitä kuin toimihenkilöitä, varmistaa osaamisen laadun. Myös aliurakoitsijoita käyttäessämme pyrimme vakiintuneisiin aliurakointisuhteisiin, jotka perustuvat kokemuksiin pitkäaikaisesta yhteistyöstä, Jukka Mättölä korostaa. Näin taataan hänen mukaansa onnistunut lopputulos. Rakennusliike Mättölä Oy on tehnyt yhteistyötä ProOsa-hankkeen kanssa. Yh- teistyön tavoitteena on liiketoiminnan tehostaminen, erikoisosaamisen lisääminen ja toimintajärjestelmien kehittäminen. Hankepäällikkö Seija Lahti kertoo, että hankkeen kautta on tehty mm työmaitten hallintaan liittyvää valmennusta. Rakennusliike Mättölässä kiinnitetään paljon huomiota myös henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen, johon oleellisesti vaikuttaa arkityön hallinta ja osaaminen, Lahti sanoo. Tarkoitus on Lahden mukaan ryhtyä pohtimaan myös yrityksen työnantajaimagoa siitä näkökulmasta kuinka töihin hakeutuva mäntyharjulaisyrityksen kokee. Lähtökohtana on, että Mättölä Oy olisi samalla viivalla isojen rakennusliikkeiden kanssa, kun se rekrytoi uutta väkeä töihin EteläSuomen kohteisiin, Seija Lahti toteaa. Asiakkaan näkökulmankin voisi kartoittaa millä tavalla rakennusliikkeen imago vaikuttaa urakoitten saamiseen ja kilpailuun. Hannu Mättölä antaakin kiitosta ProOsahankkeelle tehdystä yhteistyöstä. Yhteistyöstä on ollut meille hyötyä. Ihmiset ovat olleet innostuneita, palvelunhaluisia ja tarkkoja, kuten pitää ollakin, Mättölä sanoo. Hanke ja rakennusliike myös pohtivat yhdessä millä tavalla työssä olevien ihmisten työuria voidaan pidentää, tuottavuutta lisätä, mut- Rakennusliike V. Mättölä teki Lahden hiihtomuseon laajennuksen vuonna Rakennuksen kaltevat seinät ovat samassa vinokulmassa kuin Olympiastadionin seinät. ta myös huolehtia ihmisten jaksamisesta Rakennusliike Mättölän toiminta on Seija Lahden mukaan työntekijälähtöistä, jossa porukasta pidetään huolta. Siksi tällainen kartoitustyö on hyvä tehdä juuri heidän kanssaan, Lahti sanoo. Taantuma on näkynyt luonnollisesti myös Rakennusliike Mättölän toiminnassa. Etenkin yksityispuolen uudisrakentaminen on Jukka Mättölän mukaan tällä hetkellä lähes nollassa. Onneksi julkisella puolella on töitä ollut tarjolla ja verohuojennuksen myötä myös asunto-osakeyhtiöt ovat tehneet putki- ja muutakin korjausremontointia, Jukka Mättölä sanoo. Hän toivookin, että hallitus päättää jatkaa 10 prosentin verohuojennusta korjausrakentamiskohteissa vielä ensi vuoden. Nythän tuo huojennusoikeus loppuu tämän vuoden lopussa. Työttömyys on edelleen nousussa, joten elvytystä ei missään nimessä vielä pitäisi lopettaa, Mättölä korostaa. Rakennusalan tulevaisuuden hän kuitenkin näkee hyvänä, sillä kuten hän sanoo, rakentaminen ei koskaan lopu, eikä sitä myöskään voi siirtää Kiinaan. Rakentaminen on kansantalouden moottori, jonka heijastusvaikutukset ovat hyvin laajat, hän muistuttaa.

7 7 Se, mihin keskittyy, lisääntyy! Ennen vanhaan oli tapana viettää 'hämärän aikaa'. Hämärän ajan vietto alkoi, kun päivänvalossa ei enää kyetty tekemään töitä, eikä vielä raatsittu laittaa tulia tupaan. Kahdenlaisen valon välillä vedettiin hieman henkeä ennen kuin siirryttiin erilaisiin tehtäviin tuvan sallimassa valaistuksessa. Eletäänkö me Suomessa nyt tätä hämärän aikaa? Onko se hyvästä vai pahasta riippuu aivan näkökulmasta, josta katsotaan ja mitä tavoitellaan. Arjessa on hyvä välillä pysähtyä ja vetää henkeä, miettiä miten aikansa on käyttänyt. Onko takana sitä elettyä elämää, jota on tavoitellut ja joka tuo niin itselle kuin läheisillekin henkistä ja fyysistä hyvinvointia? Jos pohdinnan tulos on kielteinen, pitää aikailematta tarttua itseään niskasta kiinni ja ryhtyä suunnittelemaan uutta reittiä ja tapaa toimia, jotta tavoitteet ja unelmat täyttyisivät. Yrityselämässä hiljaisempi kysynnän aika antaa suotuisammat mahdollisuudet pohtia yrityksen tavoitteita ja ennen kaikkea sitä, onko olemassa olomme perusta vielä vankalla kivijalalla tai muuttumassa, kun maailma ympärillämme muuttuu vauhdilla. Muuttuuko asiakkaidemme tarpeet - aiheuttaako se kysynnän muutosta ja mihin suuntaan? Mihin perustamme kilpailuetumme tulevaisuudessa ja mitä se silloin meiltä edellyttää? Tässä lehdessä on hyviä esimerkkejä eteläsavolaisista tulevaisuuteen katsovista yrityksistä, joilla on halu ja tahto uudistua. Vaurautta ja hyvinvointia niin itselle, omaan yritykseen kuin omaan maakuntaamme, luodaan vain tekemisellä ja toiminnalla oikotietä on vaikea löytää. Tehdään paremmin, laadukkaammin ja vähän enemmän tavoilla, jotka eivät syö voimavarojamme liikaa. Näissä ponnisteluissa yrityselämää auttavat lukuisat vakinaiset palvelut ja niitä tukevat hankepalvelut kuten ProOsa. Keskitytään tekemiseen! Seija Lahti Hankepäällikkö Tuottavuuden ja osaamisen proaktiivinen kehittämishanke Optimoi osaaminen - kasvata kilpailukykyä! Hiusalan yrittäjille ja työntekijöille Haastavat asiakastilanteet -koulutus Allergiareaktio, aggressiivinen asiakas tai sairaskohtaus. Tämän päivän työssä tapahtuu yllättäviä tilanteita, joihin on syytä valmistautua ennakkoon. Miten selviän haastavista asiakastilanteista? Haluamme tarjota työkaluja asiakkaan kohtaamiseen haastavissa tilanteissa ja selkeitä menettelymalleja. Teemat: 1. Asiakaspalvelu, 2. aggressiivinen asiakas, 3. yllättävä reaktio ja miten itse jaksan? Kenelle? - Savonlinnan talousalueen hiusyrittäjät ja niiden työntekijät Missä ja milloin? - Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonniemenkatu 6, Savonlinna. Koulutus toteutetaan teemoittain iltakoulutuksena kerran viikossa torstaisin tammi-maaliskuun aikana, kaksi iltaa/teema Mitä maksaa? - Kurssin hinta on 40e/teema Lisätiedot ja ilmoittautuminen - Ilmoittaudu mukaan mennessä osoitteessa sähköpostilla tai puh Tutustu lisää tai soita Aijalle Tervetuloa! Järjestäjä: Työorganisaatiopalvelut Etelä-Savo Etelä-Savo Työ- ja elinkeinokeskus Tavoitteena tehokkuutta ja tuottavaa toimintaa Etelä-Savossa on toiminut runsaan vuoden ajan proaktiivinen tuottavuuden ja osaamisen kehittämishanke ProOsa. Tällä hanketoiminnalla täydennetään olemassa olevia yritysten kehittämis- ja koulutuspalveluja kuten seudullisia yrityspalveluja, työvoimatoimistojen koulutuspalveluja sekä TE-keskuksen vastaavia palveluja. Kaikki voimat valjastetaan eteläsavolaisen yrityselämän kehittämiseen tuottavammaksi ja osaavammaksi yhteisen hyvän lisäämiseksi. Meille on tärkeää, että saamme edistää yritysten kehittämisponnisteluja parantaa heidän toimintojaan ja osaamistaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Mikä on kilpailuetumme tänään ja mihin perustamme sen tulevaisuudessa? Mitkä taidot ja kyvyt tekevät yrityksestämme ainutlaatuisen tänään? Entä tulevaisuudessa? Miten resursseja hankitaan ja kehitetään? Mm. näitä asioita pohdimme yhdessä yrityksen kanssa. ProOsan työyhteisökehittäjät toimivat yrityksen pitkäaikaisina kehittämiskumppaneina ja he sitoutuvat myös yrityksen sovittujen kehittämistavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeen työyhteisökehittäjät ovat kontaktoineet lähes jokaiseen toimialaan kuuluvan yritysten kanssa seuraavasti. Etelä-Savon eri toiminta-alueille yhteydenpidot ovat jakaantuneet pitkälti alueen yrityslukumäärän suhteessa seuraavasti: 36 % Mikkelin seutu, 34 % Savonlinnan seutu, Juva-Kangasniemi 18 % ja Pieksämäen seutu 12 %. Erilaisia kehittämistoimia on suoritettu 132 yritykselle ja näistä 32 yrityksen kanssa on tähän mennessä solmittu pitkäaikainen kehittämis- ja kumppanuussopimus. Kehittämistoimet ovat koskeneet noin 700 henkeä, joista 15 % on yrittäjiä. Parannuskohteiksi kartoituksissa on pienemmissä yrityksissä noussut yleisen tiedon lisääminen kehittämisen tärkeydestä. Hyvinä aikoina, kun kysyntää on riittänyt, kehittämistoimien tärkeys ei ole noussut esille. Ajankäyttö toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen palkitsee ja innostaa jatkamaan tulosten lisääntymisen myötä. Oman ammattiosaamisen päivityksen lisäksi yleinen yritysosaamisen lisääminen on noussut tärkeysjärjestyksen kärkeen. Miten rakennan toimintaa asiakastarpeiden mukaiseksi ja miten voin ylläpitää luontevasti asiakasyhteyksiä, vaatii parannustoimia eri toimialoilla ja eri kokoluokan yrityksissä laajaltikin. Moniosaamisen ja erikoisosaamisen tarve sekä toimintajärjestelmien kehittäminen joustavammaksi tuottaa haasteita ja vielä vaikeampaa on vanhoista käytänteistä poisoppiminen. Kassan ja kannattavuuden hallinnassa on myös paljon oppimista. Työssä jaksaminenkin on noussut parannuskohteiden kärkilistalle ja varsinkin miten voidaan kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka eivät syö liiaksi voimavaroja, ei edes niiltä ikääntyviltä työntekijöiltä. on Euroopan Sosiaalirahaston ja TE-keskuksen osarahoittama. Taustatahot ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK ja Etelä-Savon Yrittäjät ja hallinnoijana toimii TSL ry. Laajemmin hankkeesta sivuillamme Soitto tai yhteystietojen jättö meille niin tulemme kartoittamaan, miten voimme yhdessä edistää yrityksenne kehittämistoimintaa. Seija Lahti, hankepäällikkö

8 8 Kaiken taustalla on valtioneuvosto. Viime vuonna se päätti, että viimeistään vuonna 2015 on laajakaistojen runkoverkosto ulotettava korkeintaan kahden kilometrin päähän lähestulkoon kaikista suomalaisista tarkemmin Toimiva laajakaista nostaa myös asunnon arvoa: se tulee olemaan samantapainen perusoikeus kuin vesitai sähköliittymä, sanoo Eeva Polvi. Laajakaista kaikille! Eteläsavolaisten yritysten elämässä riittänee myös kiviä ja kantoja. Mutta tiedon valtatien kuopista johtuvat hankaluudet on tarkoitus nujertaa vuoteen 2015 mennessä. sanottuna 99% maan vakituisista asumuksista. Verkosto takaa nopeat (100Mbit/s) yhteydet kaikille. Päätös tarkoittaa suurisuuntaista rakentamista - Etelä-Savossa 3950 runkoverkkokilometrin rakentamista. Kustannukset liikkuvat kymmenissä miljoonissa euroissa. Valtio, maakuntaliitot, kunnat, teleyritykset ja EU alkoivat neuvotella asiasta tarkemmin viime keväänä. Teleoperaattorit rakentavat runkoverkon suurehkoihin asutuskeskuksiin, markkinalähtöisesti. Mutta harvaan asutuille seuduille niiden mielenkiinto ei välttämättä ulotu: kustannukset katetaan muilla tavoin. Haja-asutusalueet ovat tukikelpoisia: se tarkoittaa, että runkoverkon kustannukset jakautuvat teleyritysten, valtion, kuntien ja EU-rahoituksen kesken. Liikenneja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan sitä, kuinka kustannusten prosenttiosuudet tulevat jakautumaan, kertoo Laajakaista kaikille -hankkeen projektipäällikkö, Eeva Polvi Etelä-Savon Maakuntaliitosta. Kuntien kontolle kustannuksista lankeaa 8, 22 tai 33 prosenttia, riippuen mm. niiden taloustilanteesta, asukastiheydestä ja verkon teknisestä toteuttamistavasta. Kaikki Etelä-Savon kunnat ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että ne lähtevät hankkeeseen mukaan. Päätökset varmistetaan kustannusten tarkennuttua: ja ne puolestaan selviävät tarjouskilpailujen perusteella. Mutta Maakuntaliiton näkemys on, että meidän kuntiemme asutusrakenne ja taloustilanne puoltaa kahteen ensimmäiseen maksuluokkaan kuulumista, Polvi valottaa. Leijonanosa runkoverkon kuluista hoituu siis yritys- tai julkisin varoin, mutta kaksi viimeistä kilometriä, runkoverkon ja oman asunnon välillä, jää kotitalouksien kontolle. Millaisista kustannuksista tässä puhutaan, sekin tarkentuu tarjouskilpailujen perusteella. Tässäkin on monenlaisia vaihtoehtoja. Tilaajayhteyksien luomisessa 80% kuluista syntyy työstä, ja 20% valokuiduista. Jos työn teettää operaattorilla, siihen voi saada kotitalousvähennystä. Ja lisää säästöä tulee, jos työn tekee talkoilla: ojan, jonne valokuitu asennetaan, voi kaivaa itse, operaattorin valvonnassa: silloin operaattori vain asentaa sinne valokuidun, Polvi huomauttaa. Mutta miksi sadan megan laajakaista tarvitaan kaikkien ulottuville? Mitä tapahtuu, ellei sitä ole? kysyy Polvi. Toimiva laajakaista on edellytys monenlaiselle eikä pelkästään tietoliikenteelle. Sen avulla voidaan hoitaa joustavasti hajaasutusalueilla asuvien terveydenhuoltoa: nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etäterveydenhuollon kameran välityksellä. Ja voi olla, että tv-ohjelmat ryhdytään lähettämään valokuituverkon kautta, antennien sijaan. Mutta tärkeintä on, että haja-asutusalue pysyy elinkelpoisena. Varmatoimisia yhteyksiä tarvitaan myös mm. matkailuyrityksissä ja moderneissa robottinavetoissa. Ne mahdollistavat myös etätyön, ja etätyöntekijät käyttävät paikallisia palveluja voipa haja-asutusalueille tätä kautta herätä uuttakin yritystoimintaa, hän visioi. Hankkeen Pieksämäen toimisto vauhdissa Voimavaroja kehittämistyöhön antaa liikunnan ohella erikoisammattitutkinnon opiskelu maaseudun kehittäjäksi. Anni Mäki-Soini on rakentanut määrätietoisesti hankkeen nettiä Lyhyessä ajassa hanke on saanut aktiivisesti toimivat sivut, joiden suosio on noussut samaa tahtia kuin sivujen monipuolisuus on kehittynyt. Sivujen kautta viestitään niin hankkeen omia ajankohtaisia tapahtumia kuin alueen muidenkin yrityspalvelujen, oppilaitosten ja erilaisten projektien ajankohtaisia koulutuksia. Hankkeen aluesivuilla pääsee tutustumaan lähemmin eri alueiden paikalliseen toimintaan. Tällä hetkellä päällimmäisenä on kutsut erilaisiin valmennustilaisuuksiin, joihin voi ilmoittautua sivujen kautta. Sivujen kehitystyö on koko ajan käynnissä. Tavoitteena on käyttäjälähtöisyys helposti ja lyhyesti yrityselämän uudistumiseen tietoa ja ajankohtaista toimintaa. Omien yritysasiakkaiden kanssa Anni pohtii myös verkkoviestinnän ja sen sisällön merkitystä. Sivujen teossakin avustetaan. Tunnetko asiakkaasi? Entä mitä osaamista yrityksesi tarvitsee tulevaisuudessa? Hankkeella on käytössä monipuoliset ohjelmat erilaisten kartoitusten ja kyselyjen tekemiseen kuten asiakas- ja työhyvinvointikyselyt sekä osaamiskartoitukset resurssitarpeen ennakointiin, rekrytointiin ja yksilöllisten kehittämissuunnitelmien tekoon. Annin asiantuntijuus mm. asiakasyrityksen asiakashallinnan kehittämisessä on käytössä koko Etelä-Savon alueella. Pieksämäellä tehdään yhteistyötä. Pieksämäellä on pitkät perinteet erilaisia palveluja yrityksille tarjoavien työyhteisöjen yhteistyöllä. Maaliskuussa kaikki Pieksämäen toimijat järjestivät yhdessä Hetki lyö -tapahtuman tavoitteena piristää alueen yrityksiä ja nostaa työntekijöiden henkeä taantuman keskellä. Teemana oli 'Ajatuksia vastuusta, luovuudesta ja mahdollisuuksista työelämän muutoksessa'. Tapahtuma nousi suosituksi, osallistujia yli 200. Palautteiden perusteella tavoitteissa onnistuttiin. Lokakuussa ProOsa- ja Teesahankkeet järjestivät yhdessä Pieksämäen seudun kaupan ja palvelualan yrittäjille sekä esimiehille Asiakaspalvelutapahtuman, jonka vuorovaikutteisen tyylin avulla yleisö esiintyi lähes yhtä paljon kuin kouluttajakin. Erilaisia asiakaspalvelu- ja myyntitilanteita harjoiteltiin ja näyteltiin kouluttajan johdolla ääripäästä toiseen. Esiin tuli tyypillisimmät ongelmalliset asiakkaan kohtaamistapahtumat. Niitä käytiin mieleenpainuvasti läpi ja osallistujat heittäytyivät täysillä mukaan eikä nauruhermoja todellakaan säästelty, kertoo Anni Mäki-Soini. Miten Sinun yrityksessäsi voitaisiin edistää niin oman yrityksesi kuin Etelä-Savon kilpailukyvyn kehittymistä? Ollaan yhteydessä - vinkkaa Pieksämäen seudun työyhteisökehittäjä Anni Mäki-Soini. Lehden toimituskunta Mirja Haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät Aira Virta, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Itä-Savo Kari Kokkola, SAK Etelä-Savo Katriina Säisä, Etelä-Savon TE-keskus Antti Lehkonen, Työväen Sivistysliitto TSL ry Lehden julkaisija / TSL Työorganisaatiopalvelut Etelä-Savo Porrassalmenkatu 26, Mikkeli Vastaava toimittaja Seija Lahti, , Lehden toimitus Piia Kaskinen ja Kari Tegelberg, aluelehti Saimaa Lehden paino Savon Paino Oy, Varkaus Lehden jakelu kappaletta. Saimaa-lehden liitteenä sekä suorajakeluna Etelä- Savon aluekeskuksiin Työorganisaatiopalvelut Etelä-Savo / TSL Porrassalmenkatu 26, Mikkeli Alue Mikkeli ja Juvan seutu Pieksämäen seutu Työyhteisökehittäjä Harri Rinne, Heli Tervo, Seija Lahti, hankepäällikkö Anni Mäki-Soini, Savonlinnan seutu Aija Broms, Kauppakatu 1, 3 krs Pieksämäki Olavinkatu 53, 2 krs Savonlinna

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen TÄSMÄ-projekti tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama jatkuu 29.2.2008 saakka sekä teollisille että palvelualan

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

Tiimivalmennus DIVENTI

Tiimivalmennus DIVENTI Tiimivalmennus DIVENTI Tiimienergialla huipputuloksiin, 6 pv Tavoitteellinen kehitystyö tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät myös kassavirrassa. Arto Saksola, toimitusjohtaja 1 / 11 Menestyvät

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot