KUNNALLISEN KULUTTAJANEUVONNAN INFORMATIIVISTEN VERKKOSIVUJEN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNALLISEN KULUTTAJANEUVONNAN INFORMATIIVISTEN VERKKOSIVUJEN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 KUNNALLISEN KULUTTAJANEUVONNAN INFORMATIIVISTEN VERKKOSIVUJEN SUUNNITTELU Jenni Havimäki Opinnäytetyö Syyskuu 2005 Matkailu- ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä Matkailu- ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HAVIMÄKI, Jenni Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 56 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Salainen saakka Työn nimi KUNNALLISEN KULUTTAJANEUVONNAN INFORMATIIVISTEN VERKKOSIVUJEN SUUNNITTELU Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Seinäjoen kunnallinen kuluttajaneuvonta Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia verkkopalvelujen käyttömahdollisuuksia Seinäjoen kunnallisessa kuluttajaneuvonnassa. Tulosten tuli ilmaista verkkosivujen soveltuvuutta kuluttajaneuvontaan sekä niiden suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Tavoitteena oli kehittää kuluttajille suunnatut informatiiviset verkkosivut ja sähköiset yhteydenottolomakkeet. Suunnittelun lähtökohtana oli helpottaa Seinäjoen kuluttaja-neuvojan työtä. Verkkosivujen ja sähköisten yhteydenottolomakkeiden suunnittelussa käytettiin apuna erilaisia verkko-oppaita ja sähköpostikyselyä eri kuntien kuluttajaneuvojille. Materiaali verkkosivuille työstettiin pääosin jo julkaistuista kuluttaja-aiheisista materiaaleista sekä vertailemalla erilaisia verkkopalveluita. Kuluttajaneuvojille suunnatussa sähköpostikyselyssä ilmeni, että verkkosivut palvelevat kuluttajaa etenkin lisätiedon lähteenä ja sähköinen yhteydenottolomake mahdollistaa yhteydenoton kuluttajaneuvojaan puhelinaikojen ulkopuolella. Ongelmaksi sähköisissä yhteydenotoissa koettiin niiden tietoturva ja kuluttajien antamat puutteelliset tiedot. Yhteydenottolomakkeen räätälöinnillä ja kuluttajien vastausten ohjaamisella, ongelmaan voitiin kuitenkin vaikuttaa. Opinnäytetyö on aiheeltaan ajankohtainen ja tärkeä. Yli puolella Suomen kunnallisista kuluttajaneuvontayksiköistä ei ole verkossa mitään kuluttajille suunnattua informaatiomateriaalia, ja ennaltaehkäisevä valistustyö on vähäistä. Työn tuloksena valmistuneet verkkosivut hyödyntävät ensisijaisesti Seinäjoen kuluttajaneuvontaa, mutta niiden yleistyttävyyden vuoksi laajempikin käyttö on mahdollista. Avainsanat (asiasanat) Kuluttajaneuvonta, kuluttajavalistus, kuluttajansuojalaki, Seinäjoki, verkkopalvelut, verkkoneuvonta, verkkoasiointi, yhteydenottolomake, sähköinen lomake Muut tiedot Liitteenä verkkosivut Cd-rom-levyllä /

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) HAVIMÄKI, Jenni Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 56 Language Finnish Confidential Until Title DESIGNING AN INFORMATIVE WEB SITE FOR MUNICIPAL CONSUMER ADVICE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor(s) NIVES, Marja Assigned by Municipal consumer advice of Seinäjoki Abstract The purpose of this thesis was to study the use of web services in the municipal consumer advice of Seinäjoki. The results were to indicate the applicability of web services to consumer advice and also cousider the matters that shall be noticed in the design work. One objective was also to produce an informative, consumer oriented web site and electronic contact forms. The starting point for the design work was to ease the work of the consumer adviser in Seinäjoki. Various web guides and the results of an inquiry to consumer advisors around Finland were used as a reference in the designing of the web site and contact forms. The material for the web site was mainly processed from the already published, consumer related materials and by comparing different consumer oriented web sites. The inquiry directed to consumer advisors revealed that informative websites serve consumers particularly as a source of more detailed information and that electrical contact forms enables consumers to contact consumer advice also outside the office hours. Security issues and inadequate information given by the consumers were seen as problematical in contact forms. With customized contact forms and improved instructions the effects of the latter problem were although reduced. The subject of the thesis is current and important. Over half of the Consumer Advices in Finland have none or very little consumer oriented information on their web sites, and the educational work in general has a very insignificant role. The produced web site designed trought this thesis, benefit primarily the consumer advice of Seinäjoki, but because of the generalized nature of the information, their broader use is also possible. Keywords Consumer advice, consumer education, consumer information, consumer protection legislation, Seinäjoki, web services, web guidance, contact form, electronic form Miscellaneous Appendix 1. Produced web site on CD-ROM/

4 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN TARPEET JA TAVOITTEET KUNNALLINEN KULUTTAJANEUVONTA Laki kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta Kuluttajaneuvonnan toteutuminen Kuluttajaneuvonnan asiakkaat Seinäjoen kuluttajaneuvonta KULUTTAJANEUVONNAN KEHITTÄMISTARPEET Kunnallisen kuluttajaviestinnän merkitys Kuluttajaneuvonnan toiminnan tehostaminen Kuluttajaneuvojien näkökulma toiminnan kehittämistarpeisiin Kuluttajaneuvonnan asiakkaiden näkökulma toiminnan kehittämistarpeisiin INTERNET-VERKKOPALVELUIDEN KÄYTTÖ Internetin käyttäjät Laajakaista hyvän verkkopalvelun edellytyksenä Internetin ongelmat Internet julkisten palveluiden kehittäjänä KULUTTAJANEUVONNAN INFORMAATIOPALVELUT VERKKOON Verkkopalvelun hyödyt kuluttajaviestinnässä Kuluttajaneuvojien kokemuksia verkkopalveluista SEINÄJOEN VERKKOPALVELUIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Ulkoasun suunnittelu käyttäjälähtöisesti Verkkosivujen sisältö Sähköinen yhteydenottolomake Sähköinen palautelaatikko...46

5 2 7 VERKKOSIVUJEN KÄYTTÖÖNOTTO JA NIIDEN TULEVAISUUS Verkkosivujen julkaisu Työn merkitys Verkkosivujen tulevaisuus...49 LÄHTEET...51 LIITTEET...54 Liite 1. Sähköpostikysely...54 Liite 2. Seinäjoen kuluttajaneuvonnan verkkosivut ennen uudistusta...55 Liite 3. Seinäjoen kuluttajaneuvonnan uudistetut verkkosivut...56

6 3 1 TYÖN TARPEET JA TAVOITTEET Kunnallinen kuluttajaneuvonta on perustettu kuluttajan suojaamiseksi, kuluttajan tarpeita ajatellen. Tämä tarkoittaa kuluttajan mahdollisuutta pyytää kuluttajaneuvojan apua elinkeinonharjoittajan kanssa käytävässä kaupassa. Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on myös oma-aloitteisesti valistaa kuluttajaa ja ehkäistä ennalta mahdollisia ongelmatilanteita. Tehokkaasta viranomaistoiminnasta huolimatta kuluttajilla on nykypäivänä puutteelliset tiedot omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tällä hetkellä suurin osa Suomen kuluttajaneuvontayksiköistä kärsii resurssipulasta ja ennaltaehkäisevälle valistukselle ei riitä aikaa. Yhteiskuntamme on myös muuttunut vuosien saatossa monimutkaisemmaksi ja kuluttajien on vaikea pitää itsenäisesti puoliaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä kaupassa. Monissa kunnissa on viime vuosina havahduttu kasvaviin asiakasmääriin ja toiminnan tehostaminen on koettu tärkeäksi. Ennalta ehkäisevä valistus onkin avainasemassa, kun mietitään, miten kuluttajaneuvojien työmäärää voisi helpottaa ja samalla parantaa kuluttajien asemaa. Ennaltaehkäisevän työn ongelmaksi saattaa usein kuitenkin nousta viranomaistahojen ja kansalaisten välinen kuilu. Kuluttajaneuvojaan on vaikea ottaa yhteyttä. Parhaiten kuluttajat tavoitetaan tehokkaalla ja monipuolisella viestinnällä. Työn tarkoituksena on Internet-verkkopalveluiden avulla parantaa kuluttajaneuvonnan tavoitettavuutta ja luoda kuluttajalle mahdollisuus itsenäiseen tiedon etsintään. Internet-verkkopalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tiedon jakamista sähköisessä muodossa sekä kuluttajaneuvonnan tarpeisiin räätälöityä sähköpostilomaketta. Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko ja sen avulla tapahtuva viestintä on tehokasta. Internet tavoittaa kerralla lukemattoman määrän ihmisiä ja sen käyttö on edullista. Internet-verkossa tapahtuva viestintä on kaksisuuntaista mediaa, johon kuluttaja voi myös itse vaikuttaa. Verkkopalvelut ovat nopeasti

7 muokattavissa ja ne on aina helppo pitää ajankohtaisena ja käyttäjiensä näköisenä. Verkkopalveluja kehittämällä myös kunnallisella kuluttajaneuvonnalla on mahdollisuus saada käyttöönsä työtä helpottava, tehokas työkalu. 4 Työn toimeksiantaja on Seinäjoen kaupungin kunnallisen kuluttajaneuvojan viransijainen Kari Uimonen. Yhteistyössä kuluttajaneuvojan kanssa tarkoituksena oli kehittää kuluttajaneuvonnan verkkopalveluita ja siten helpottaa Seinäjoen kuluttajaneuvojan työtaakkaa. Työn tavoitteena oli rakentaa Seinäjoen toiminta-alueen kuluttajille informatiiviset verkkosivut ja toimiva sähköinen yhteydenottolomake. Päämääränä oli siten muodostaa tietoa, jonka avulla kuluttaja voi itsenäisesti hakea apua ongelmiinsa tai vastaavasti ehkäistä ennalta niiden syntyä. Työn toteutuksessa on käytetty apuna erilaisia verkko-oppaita ja kuluttajia koskevia tutkimuksia, mutta mahdollisemman ajankohtaisuuden vuoksi uutta materiaalia on hankittu myös haastattelemalla muiden kuntien kuluttajaneuvojia sekä tutkimalla jo käytössä olevia kuluttajille suunnattuja verkkosivuja.

8 5 2 KUNNALLINEN KULUTTAJANEUVONTA Kunnallinen kuluttajaneuvonta on keskeinen toimija kuntalaisten oikeusturvan ja tasa-arvon toteuttajana. Suomen erityinen vahvuus on kuluttajaa suojaava monipuolinen lainsäädäntö, toimiva valitusjärjestelmä ja tehokas viranomaiskoneisto. (Sario 1994, 3; Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003.) 2.1 Laki kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta Kuluttajansuojalaki sekä kuluttajaviranomaisia eli markkinatuomioistuinta, kuluttaja-asiamiestä, kuluttajavalituslautakuntaa ja kuluttajaneuvojia koskevat lait tulivat voimaan syyskuussa Kuluttajansuojalain tarkoituksena oli suojella kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välisen suhteen heikompaa osapuolta, eli kuluttajaa. Lain tarkoituksena oli myös saada kuluttajat kääntymään ongelmatilanteissa ensisijaisesti kunnallisen kuluttajaneuvonnan puoleen. (Teittinen 1999, 1.) Lain myötä kuluttajaneuvonnasta tuli kuntien lakisääteinen tehtävä. Lakisääteisyyttä perusteltiin tarpeella turvata kuluttajaneuvonnan kuntakohtainen tasa-arvoisuus. Taloudellisista syistä kuluttajaneuvonta aloitettiin kunnissa kuitenkin asteittain. Vuonna 1981 noin puolella Suomen kansalaisista oli mahdollisuus käyttää kuluttajaneuvonnan palveluita. (Teittinen 1999, 1-3.) Vuonna 1992 lakia kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta uudistettiin. Kuluttajaneuvontaa varten myönnettävä valtionosuus yhdistettiin yleiseen valtionosuuteen. Muutoksen seurauksena kaikille kunnille määrättiin takaraja aloittaa kuluttajaneuvonta vuoden 1992 alkuun mennessä. Samana vuonna, lain uudistuksen myötä, kunnat saivat myös entistä vapaammin päättää neuvonnan järjestämisestä. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi kuntien ratkaisu oli usein yhdistää palvelut entisiin virkoihin tai solmia yhteistyösopimus jonkin

9 toisen kunnan kanssa. Päätoimisten neuvojien virkoja perustettiin vain vähän. (Teittinen 1999, 2-5.) 6 Kuluttajaneuvonnan tehtävät Kuluttajaneuvonnan tehtävät määritellään kuluttajaneuvontalain (L 72/1992) 2 :ssä seuraavasti. Kuluttajaneuvonnassa: 1) annetaan yleistä valistusta ja henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävissä asioissa sekä kuluttajan asemasta; 2) avustetaan kuluttajaa yksittäisessä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä ohjataan kuluttajaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen; 3) osallistutaan kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan; sekä 4) avustetaan pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. (Kuluttajansuoja 2002, 220.) Kuluttajaneuvonnan järjestämistapa Lain mukaan kunta voi toteuttaa palvelun perustamalla kuluttajaneuvojan viran, sopimalla yhteistoiminnasta muiden kuntien kanssa tai ostamalla neuvontapalvelut muualta. Virka tai tehtävä voi olla osa-aikainen tai yhdistetty kunnan muuhun virkaan tai tehtävään. Neuvontapalvelun tulee olla kuluttajille maksutonta ja tarkoitettu ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille (Laki kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa; Teittinen 1999, 5-6.) Neuvontapalveluiden järjestämistapa on siten lain puitteissa kunnan valittavissa. Tärkeintä on, että toiminnan järjestämistavasta ei koidu vaaraa kuluttajaneuvonnan puolueettomuudelle ja tasapuoliselle hoitamiselle (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003). Kunnallisen kuluttajaneuvonnan jokapäiväistä toimintaa valvoo ja ohjaa kunnan oma toimielin. Kuluttajansuojalaki ei ota kantaa, kenellä kunnassa tulisi olla vastuu kuluttajaneuvonnan toiminnasta, ja niinpä käytäntö on paikoin sangen kirjava. Kunnista 68 prosentilla paikallinen ohjaus ja valvonta on kuitenkin kunnan- tai kaupunginhallituksen vastuulla (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003). Muita valvonta-

10 elimiä saattavat olla esimerkiksi kunnan sosiaali-, terveys- tai ympäristölautakunta. 7 Valtakunnallisena ja ylimpänä kuluttajaneuvontayksiköiden valvontaelimenä toimii Kuluttajavirasto. Sen tehtävänä on ohjata kuntia neuvonnan järjestämisestä ja tukea yksittäisen kuluttajaneuvojan työtä (Kuluttajavirasto 2005). Ohjauksen lisäksi Kuluttajavirasto kerää vuosittain selvitykset joka kunnalta kuluttajaneuvonnan toiminnasta. Selvitysten pohjalta Kuluttajavirasto julkaisee vuosittaisen raportin, jonka avulla on hyvä tarkastella kuluttajaneuvonnan toiminnan tasoa valtakunnallisesti. 2.2 Kuluttajaneuvonnan toteutuminen Neuvonta-alueet Ennen vuoden 1992 lakiuudistusta kuluttajaneuvonta oli levinnyt 46 prosenttiin Suomen kunnista. Väestömäärältään se vastasi 75 prosenttia Suomen kansasta. Kuluttajaneuvonnan ulottumattomissa olivat siten keskimääräistä pienemmät kunnat. Lakiuudistuksen tarkoituksena olikin saada myös pienet kunnat järjestämään kuluttajaneuvontaa ja siten edistämään kuntalaisten tasaarvoa. Se, että koko maa oli neuvonnan piirissä vasta vuoden 1995 lopussa, oli pitkälti laman vaikutusta. Nykyään kunnallista kuluttajaneuvontaa toteutetaan 126 neuvonta-alueella (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003). Yhteen neuvonta-alueeseen saattaa kuulua yksi tai jopa 18 kuntaa (Teittinen 1999, 6). Asukkaita neuvonta-alueella on pienimmillään alle tuhat ja enimmillään, kuten Helsingissä, yli asukasta (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003). Kunnalliset kuluttajaneuvojat Kuluttajaneuvojat työskentelevät pää- ja sivutoimisina. Sivutoimiset kuluttajaneuvojat työskentelevät yleensä kunnan toisessa virassa ja hoitavat tietyn aikaa viikosta oman työnsä ohella myös kuluttaja-asioita.

11 8 Kunnallisia kuluttajaneuvojia oli vuonna 2003 yhteensä 152 henkilöä, mutta vuotta aikaisemmin heitä oli 162. Näistä päätoimisia neuvojia vuonna 2003 oli 49, yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluttajaneuvojien määrän laskeminen selittyy pienimpien neuvonta-alueiden yhdistymisellä. Viime vuosina nimittäin pienet neuvonta-alueet ovat yhdistyneet osaksi suurempia neuvonta-alueita, mitä voidaan pitää myönteisenä kehityksenä. Kuitenkaan, koska suurempien alueiden päätoimisten neuvojien lukumäärä ei ole samassa suhteessa kasvanut, voidaan todeta, että kuluttajaneuvonnan kokonaisesurssit ovat edelleen laskussa. (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003.) Kuluttajanneuvonnasta säädetyssä laissa ei ole määritelty, kuinka monta neuvojaa tarvitaan suhteessa asukaslukumäärää kohden, toisin kuin talous- ja velkaneuvonnassa. Luvut vaihtelevat siten suuresti alueesta toiseen, mutta enimmällään ne saattavat olla jopa yli asukasta yhtä neuvojaa kohden. (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003.) Hyvä neuvontapalvelu kuitenkin edellyttää, että yli asukkaan alueesta vastaisi useampi kuin yksi kokopäiväinen neuvoja (Kuluttajaneuvojien toimintakäsikirja 2005). Kuluttajaneuvonnan työkenttä on laaja ja vaatii useiden eri lakien ja säädösten hyvää tuntemusta sekä asioiden jatkuvaa opiskelua ja seurantaa (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003). Yleensä kuluttajaneuvojilla on ylempi korkeakoulututkinto, mutta noin 35 prosentilla neuvojista on keskiasteen tutkinto. Yleisin koulutusala on kaupallinen, mutta myös kotitaloudellista, yhteiskuntaja oikeustieteellistä koulutustaustaa esiintyy paljon. (Teittinen 1999, 6.) Kunnallisen kuluttajaneuvojan työ Suomen kunnalliset kuluttajaneuvojat sovittelevat vuosittain yli ristiriitatapausta kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä. Kaikkiaan yhteydenottoja kuluttajaneuvontayksiköihin tulee vuosittain yhteensä kappaletta. Niin yhteydenottojen kuin ristiriitatapaustenkin lukumäärä kasvaa vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2002 yhteydenottoja kuluttajaneuvontayksiköihin tuli (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003.) Pääasiallinen neuvontatyö tapahtuu puhelimitse. Kuluttajaneuvojilla on yleensä tietty puhelinaika, jonka aikana kuluttaja voi ottaa heihin yhteyttä. Muina aikoina neuvojan voi saada kiinni myös sähköpostin avulla, mutta sen

12 käyttö on vielä suurimmaksi osaksi vähäistä ja järjestäytymätöntä. Henkilökohtaisia tapaamiskäyntejä tehdään harvoin ja ne hoidetaan yleisimmin ajanvarauksella. (Uimonen 2005.) 9 Peura-Kapasen (1998,51) tutkimuksen mukaan kuluttajaneuvonnan asiakkaat saivat neuvojilta eniten oikeudellista neuvontaa sekä suullista tietoa tuotteista ja palveluista. Kuluttajaviraston vuotuisen selvitysten mukaan kaikista yhteydenotoista oli valituksia on noin 63 prosenttia ja tiedusteluita 37 prosenttia (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003). Asuntoasiat työllistävät neuvojia paljon, mutta myös autokauppa ja autonkorjauksessa ilmenevät ongelmat ovat jälleen kasvussa muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003; Pyykkönen 2005). Käytännön neuvontatyö painottuu kuluttajien valitusten hoitamiseen ja tiedusteluihin vastaamiseen. Teittisen tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia neuvojien työajasta kuluu kuluttajien henkilökohtaiseen neuvontaan ja näiden valitusasioiden hoitamiseen. Valitusasiat työllistävätkin neuvojia enemmän kuin tiedustelut, koska niiden hoitaminen vaatii useimmiten yhteydenottoja elinkeinonharjoittajiin ja erilaisten lakisäädösten tutkimista ja tulkintaa. Kuluttajien ongelmat ovat myös vuosi vuodelta tulleet monimutkaisemmiksi sekä vaikeammiksi ja siten valitusten käsittelyyn kuluva aika on yhä pidentynyt. (Teittinen 1998, 8; Uimonen 2005.) Ennaltaehkäisevään informaatio- ja valistustyöhön aika ei juuri riitä. Valitusten käsittelyyn käytetty aika on syönyt resursseja entisestään kuluttajaneuvonnan kehitykseltä ja informaatiotilaisuuksien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Vuonna 2002 informaatiotilaisuuksia pidettiin koko Suomessa 703 kappaletta, mutta vuonna 2003 ainoastaan 614. Myös yhteydenotot tiedotusvälineisiin ovat vähentyneet. Vuonna 2002 yhteydenottoja oli kappaletta ja vuotta myöhemmin enää 742 kappaletta. (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003.) Vaikka yleinen valistustyö koetaankin tärkeäksi ja etenkin ongelmia ennaltaehkäiseväksi, kuluttajaneuvojat tekevät sitä vähän. Valistustyötä päätoimiset kuluttajaneuvojat tekevät Teittisen tutkimuksen mukaan työajastaan 12 prosenttia ja sivutoimiset neuvojat keskimäärin neljä prosenttia. Sivutoimisista neuvojista noin kaksi viidesosaa ei tee lainkaan

13 10 yleistä valistustyötä. Teittisen tutkimuksessa kuitenkin selviää, että neuvojat itse haluaisivat panostaa nykyistä enemmän valistustoimintaan, mutta kokevat sen olevan lähes mahdotonta nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla. (Teittinen 1999,8.) 2.3 Kuluttajaneuvonnan asiakkaat Palvelun käyttö Tällä hetkellä vielä suhteellisen harva Suomen kansalainen kääntyy kuluttajaneuvojan puoleen. Asiakkaan näkökulmasta kuluttajaneuvonnan käytettävyys riippuukin useimmiten siitä, miten hyvin hän on selvillä palvelusta, sen olemassa olosta, yhteydenottoajoista ja miten nopeasti hän saa yhteyden kuluttajaneuvojaan. Kysyntään vaikuttaa muun muassa se, miten palvelu tunnetaan, millaiset ovat vastaanottoajat, miten hyvin kuluttaja tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa sekä millaiset odotukset palvelusta hänellä on. Kuluttajaneuvonnan käyttö riippuu myös kuluttajan henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten iästä ja koulutuksesta, mutta myös käytettävissä olevasta ajasta ja kuluttajan omasta aloitteellisuudesta. Lisäksi yhteydenotot riippuvat usein etenkin siitä, miten merkittäväksi kuluttaja itse kokee ongelmansa. (Peura-Kapanen 1998, 19,41.) Suomalaisena ja alaa opiskelleena uskallan väittää, että suurin osa suomalaisista ei ole koskaan ottanut yhteyttä kuluttajaneuvojaan. Suomalaiset ovat kansainvälisestikin tunnettuja vaatimattomuudestaan, ja virheistä valittaminen koetaan epämiellyttäväksi. Myös Teittisen tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat ovat kuluttajaneuvonnan tarjoamasta palvelusta huolimatta haluttomia erittelemään kulutushyödykkeiden puutteita, ja siten niin sanotut aktiiviset valittajat ovat etuoikeutetussa asemassa passiivisiin kärsijöihin nähden. (Teittinen 1999, ) Esimerkiksi matkailualalla on lähes yleinen totuus, että suomalaiset saavat huonoimmat hotellihuoneet, koska he eivät valita. Yleisimpinä syinä ongelmista vaikenemiseen ovat juuri valittajaksi leimautumisen pelko ja häpeä siitä, että huono tuuri on osunut omalle kohdalle. Myös suomalaisille tyypillinen ujous aiheuttaa usein ongelman väheksymistä eikä ongelman koeta olevan tarpeeksi merkittävä voidakseen vaivata sillä viranomaistahoja. (Nykänen 2005.) Teittinen onkin

14 kuvannut kirjassaan hyvin suomalaisten kuluttajariitojen tapahtumakulkua, josta vain pieni osa päätyy viranomaisten tietoon. 11 KVL:aan tai tuomioistuimeen menevät riidat Valitukset kuluttajaneuvojalle Valitukset myyjälle Kuluttajien tyytymättömyyden aiheet KULUTUS KUVIO 1. kuluttajariitojen pyramidi Teittisen (1998, 18) kuluttajariitojen pyramidista selviää, että kuluttajaneuvonta on toimiessaan tuloksekas selvittämään kuluttajien ongelmia ja vähentämään Kuluttajavalituslautakuntaan meneviä ristiriitatapauksia. Ongelmana kuitenkin on resurssien kasvava puute ja sen mahdolliset vaikutukset palvelun laatuun. Pyramidista on syytä siten huomioida kuinka vähän kuluttajien tyytymättömien aiheista viestitään kuluttajaneuvojille. Jos vain noin kolmasosa kuluttajien tyytymättömyyden aiheista reklamoidaan kuluttajaneuvojalle, ei tilanne ole kuluttajansuojan kehityksen kannalta hyvä. Yhden tyytymättömän asiakkaan valitus liikkeen myyjälle ei nimittäin välttämättä saa aikaa toivottua parannusta. Pyramidin perusteella voidaan myös päätellä, että yhden myyjälle reklamoineen asiakkaan takana on useampi, hiljainen, samasta asiasta kärsivä asiakas. Parhaiten pyramidi siis kuvaa sitä kuilua, joka on yhä kuluttajan ja kuluttajaviranomaisen välissä. Asiakaskunta Kuluttajaneuvonnan asiakkaina pidetään ensisijaisesti oman alueen kuluttajia. Peura-Kapasen tutkimuksen mukaan kuluttajaneuvontaan ottaa yhteyttä tyypillisimmin alle 45-vuotias työssä käyvä lapsiperheellinen. Kuluttaja-

15 12 neuvonnan asiakkaiden enemmistö, 35 % talouksista, on kahden huoltajan lapsiperheitä. Joka neljäs yhteydenottaja kuuluu lapsettomaan aikuistalouteen. Vähiten kuluttajaneuvonnan asiakaskunnasta on opiskelijoita ja yli 65-vuotiaita vanhuksia. (Peura-Kapanen 1998, ) Oman alueen kuluttajien lisäksi useat kuluttajaneuvojat opastavat myös ulkopaikkakuntalaisia, etenkin jos heidän asiansa on nopeasti selvitettävissä. Se miten paljon kuluttajaneuvojat neuvovat ulkopaikkakuntalaisia, on kuitenkin paikkakuntakohtaista. Kuluttajasuojalaki on tässä asiassa melko väljä ja useimmiten käytännön määrä neuvonnalle annetut resurssit. (Uimonen 2005.) Ulkopaikkakuntalaisten lisäksi kuluttajaneuvojat neuvovat myös elinkeinonharjoittajia. Vaikka kuluttajaneuvonnan toiminta ei ole tarkoitettu varsinaisesti elinkeinonharjoittajille, on käytäntö opettanut, että hyvä yhteistyö heidän kanssaan on hyödyllistä. Mitä paremmat tiedot kuluttajasuojalaista elinkeinonharjoittajilla ovat, sitä vähemmän heillä syntyy ristiriitatilanteita kuluttajien kanssa. Elinkeinoharjoittavat ovat oppineet vuosien myötä luottamaan kuluttajaneuvojiin ja ovat huomanneet saavansa heiltä sellaista tietoa, mitä eivät muualta saa. (Teittinen 1999, ) On siis hyvin todennäköistä, että kuluttajaneuvojien työmäärää tulee kasvamaan vuosi vuodelta. Yhteydenotot lisääntyvät niin kuluttajien kuin elinkeinonharjoittajienkin puolelta. Tämän lisäksi yleisen valistuksen tarve on yhä merkittävämpi. 2.4 Seinäjoen kuluttajaneuvonta Seinäjoen kuluttajaneuvonta sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta, Hotelli Sorsanpesän tiloissa. Seinäjoen neuvonta-alueeseen kuuluvat Seinäjoen lisäksi Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Nurmo ja Ylistaro. Seinäjoki toimii kuluttajaneuvonta palvelun ylläpitäjänä muiden ostaessa palveluita Seinäjoelta tarpeen mukaan. Koko neuvonta-alueeseen kuuluu noin asukasta, joista seinäjokelaisia on noin Kuluttajaneuvonnan paikallista toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveyslautakunta. (Uimonen 2005.)

16 13 Kuluttajaneuvonnan toiminta Seinäjoen kuluttajaneuvojana toimii tällä hetkellä Kari Uimonen. Hän on ollut vuodesta 2003 viransijaisena kuluttajaneuvoja Anne Lemposelle. Seinäjoen kuluttajaneuvontayksikkö palvelee asiakkaita pääosin puhelinpäivystyksenä ja yhteydenottoajat ovat arkisin kello Kuluttajat ottavat yhteyttä myös sähköpostilla, mutta suhteellisen vähän verrattuna asukasmäärältään isompiin kaupunkeihin. Sähköpostilla otettujen yhteyksien määrä on kuitenkin kasvussa. Yhteydenottojen lisäksi kuluttajaneuvoja ottaa vastaan asiakkaita ajanvarauksella ja suorittaa asiakaskäyntejä etukäteen sovittuna aikana, muutaman kerran viikossa. Ulkopuolista valistustyötä, esimerkiksi luentoja oppilaitoksissa, Seinäjoen kuluttajaneuvoja tekee 2-4 kertaa vuodessa (Uimonen 2005.) Kaikkia yhteydenottoja Seinäjoen kuluttajaneuvontaan tuli vuonna 2004 yhteensä kappaletta, joista oli valituksia ja 320 tiedusteluja. Pääasiassa yhteydenotot koskivat asuntoa, autoa, puhelinoperaattoreita ja kestokulutustavaroita, kuten muuallakin Suomessa. (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003; Uimonen 2005.) Suurin osa Seinäjoen kuluttajaneuvonnan asiakkaista soittaa kuluttajaneuvojalle ensimmäistä kertaa. Joukossa on myös niin sanottuja vakioasiakkaita, jotka saattavat soittaa ihan mitättömistäkin asioista. Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot asiakkaat ovat löytäneet pääosin puhelinluettelosta, mutta osa on myös käynyt kaupungin verkkosivuilla tai soittanut numerotiedusteluun. (Uimonen 2005.) Oman neuvonta-alueen asukkaiden lisäksi kuluttajaneuvoja neuvoo myös ulkopaikkakuntien kuluttajia. Jos heidän asiansa vaativat kuitenkin lisäselvittelyä, heidät ohjataan oman paikkakuntansa kuluttajaneuvojalle. Myös yhteistyö elinkeinonharjoittajien kanssa on koettu hyödylliseksi. (Uimonen 2005.) Ongelmat Seinäjoen kuluttajaneuvojan mukaan vain harva kuluttaja tiedustelee kuluttajasuojalain yksityiskohtia ennen ostopäätöksen tekoa. Kynnys soittaa kuluttajaneuvojalle on mitä ilmeisimmin liian suuri. Vaikka viranomaiskynnys

17 14 on madaltunut vuosi vuodelta, ei vieläkään edes vaikeimmissa ongelmatapauksissa välttämättä pyydetä apua kuluttajaneuvojalta. Etenkin jos ongelma on syntynyt omasta hyväuskoisuudesta, on suomalaisen vaikea pyytää apua ulkopuoliselta (Uimonen 2005). Siten onkin kaikkien etujen mukaista, että ongelmat ehkäistään jo ennen niiden syntymistä. Seinäjoen kuluttajaneuvonnan suurin ongelma onkin juuri ennaltaehkäisevän valistuksen puute. Kuluttajaneuvonnan toimisto sijaitsee syrjässä, etäällä keskustassa ja sinne on vaikea löytää. Kuluttajaneuvonta ei myöskään aktiivisesti tiedota toiminnastaan, ja esimerkiksi kuluttajalle suunnattuja materiaaleja on mahdollista saada vain toimistolta. Ongelmana on myös tietty puhelinpäivystysaika, jonka etenkin työssä käyvät asiakkaat kokevat riittämättömäksi. Myös kuluttajaneuvojan ollessa poissa toimistolta, esimerkiksi lomalla tai kursseilla, kuluttajien yhteydenottoyritykset menevät suoraan automaattiseen puhelinvastaajaan. (Uimonen 2005.)

18 15 3 KULUTTAJANEUVONNAN KEHITTÄMISTARPEET Kuntarajat ylittävällä yhteistyötoiminta-alueella tiedotus on oltava laajaa ja tasapuolisesta. Kunnan viestinnän tarkoituksena on ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä tukea kunnan kehitystä. Palveluviestinnällä helpotetaan asukkaiden jokapäiväistä elämää ja varaudutaan ennalta auttamaan pulmatilanteissa. Kaikessa kunnan viestinnässä ja sen suunnittelussa onkin otettava huomioon eri kohderyhmät. On tärkeää kehittää uusia kanavia, jotta viestintä saadaan kohdennettua jokaiselle. Viestinnän kanavia ovat muun muassa tiedotusvälineet, esitteet, yleisötilaisuudet ja Internet. Tieto tavoittaa kuntalaiset varmemmin, jos käytetään samaan aikaan useita eri viestintäkanavia. (Kunnan viestintä 2004, 7-8, 19.) 3.1 Kunnallisen kuluttajaviestinnän merkitys Kuluttajaneuvonnasta annetun lain 2 :n mukaan kuluttajaneuvonnan tehtävä on antaa yleistä valistusta ja henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista. Yleinen kuluttajavalistus on kuluttajaneuvonnan oma-aloitteista toimintaa kuluttajien tietojen ja taitojen parantamiseksi. Kuluttajainformaation tarkoitus on tavoittaa kunnan kaikki väestöryhmät mahdollisimman kattavasti ja välittää heille sellaisia tietoja ja taitoja, jotka parantavat heidän toimintaedellytyksiään itsenäisinä kuluttajina. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi neuvojilta edellytetään aktiivista ja monipuolista yhteistyötä erilaisten julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. (Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2003.) Vuonna 1998 Peura-Kapasen tutkimuksessa (1998,60) kysyttiin kunnanjohtajien, kuluttajaneuvojien ja kuluttajaneuvonnan asiakkaiden näkemyksiä kuluttajaneuvonnan hyödyistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan millainen taloudellinen ja tiedollinen hyöty kuluttajaneuvonnalla on yhteiskunnalle sekä miten se toimii yleisenä informaatiokanavana, kuluttajansuojan toteuttajana ja markkinoiden seuraajana. Vastaajat saivat antaa arvosanoja nollasta viiteen,

19 nollan tarkoittaessa ei lainkaan merkitystä ja viitosen edustaessa mielipidettä erittäin suuri merkitys. 16 TAULUKKO 1. Kuluttajaneuvonnan hyödyt Vastaaja neuvonnan organisointi Taloudellinen hyöty Tiedollinen hyöty Yleinen informaatiokanava Kuluttajasuojan toteuttaminen Markkinoiden seuranta Kunnanjohtajat päätoiminen sivutoiminen keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Kuluttajaneuvojat päätoiminen sivutoiminen Asiakkaat päätoiminen sivutoiminen Kaikkien vastaajaryhmien priorisointijärjestys oli sama. Suurin hyöty kuluttajaneuvonnan palveluista oli avun saaminen valitusasioissa eli kuluttajasuojan toteutuminen. Toiseksi suurin hyöty koettiin tietojen sekä neuvojen saamisessa. Kuluttajaneuvojan roolia yleisenä informaatiokanavana pidettiin myös tärkeänä. Kaiken kaikkiaan yhteenvedossa selvisi, että päätoimiset kuluttajaneuvojat ja kuluttajaneuvonnan asiakkaat arvostivat palvelua eniten. 3.2 Kuluttajaneuvonnan toiminnan tehostaminen Yhä useampi Suomen kuluttajaneuvontayksikkö toimii tällä hetkellä liian pienillä resursseilla. Hallitus on sitoutunut noudattamaan ainakin vuoteen 2007 asti tiukkaa säästökuuria, joten yhtäkkistä parannusta tilanteeseen on ehkä turha odottaa. Jotta resurssien niukkuus ei heikentäisi kansalaisten oikeusturvaa eikä asettaisi heitä eriarvoiseen asemaan, on voimavarojen tehokas hyödyntäminen ja oikea kohdentaminen tärkeää. (Kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille , 15.)

20 17 Kunnallisen kuluttajaneuvonnan hitaaseen kehittymiseen vaikuttavat olennaisesti Peura-Kapasen tutkimuksen mukaan kuntien omien valvontaelinten tietämättömyys kuluttajaneuvonnan toiminnasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että osa kunnan päättäjistä ei juurikaan tiennyt kuntansa kuluttajaneuvonnan toiminnasta eikä osannut kertoa neuvonnan sen hetkisestä tilanteesta. Aktiivinen lautakunta onkin keskeinen tekijä kunnan kuluttajapolitiikassa ja tärkeä tuki kuluttajaneuvonnalle. Koska laissa ei ole otettu kantaa, mikä valvontaelin on vastuussa kuluttajaneuvonnan toiminnasta, on käytäntö kirjava. Kehityksen edellytyksenä kuitenkin on, että valvontaelinten jäsenet ovat perehtyneet kuluttaja-asioihin ja pitävät kuluttajaneuvonnan tarjoamaa hyötyä kuntalaisille tärkeänä. (Peura-Kapanen, 3, 9-11, 72.) Olennaista on siksi miettiä, onko valvontaelimeen otettava kantaa, jos sen avulla mahdollistetaan kuluttajaneuvonnalle paremmat kehityksen edellytykset. 3.3 Kuluttajaneuvojien näkökulma toiminnan kehittämistarpeisiin Vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin 150 kuluttajaneuvojalta mihin he haluaisivat työssään eniten panostaa. Tutkimuksen mukaan suurin osa kunnallisista kuluttajaneuvojista halusi panostaa erityisesti yleiseen valistukseen. Neuvojat kokivat valistuksen vähentävän asiattomia kyselyitä. Puolet neuvojista nimittäin kokivat toimialaan kuulumattomat yhteydenotot vievän merkittävästi aikaa ja voimia. Tutkimuksen mukaan oli selvästi huomattavissa, että asiakkailla oli osin paljonkin virheellisiä käsityksiä kuluttajaneuvonnan toiminnasta. Kuluttajaneuvojan odotettiin auttavan lähes kaikissa kuluttajia koskevissa ongelmissa. (Uimonen 2005, Peura-Kapanen 1998, 26-27, )

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030

Sote-lähipalvelut Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030 Sote-lähipalvelut 2030 - Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030 Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muutoksessa ja palvelut ovat siirtymässä pois kunnilta maakunnille

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Sähköisten palveluiden kehittäminen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske)

Sähköisten palveluiden kehittäminen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Sähköisten palveluiden kehittäminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Yhdessä kehittäminen Neuvontaa ja ohjausta verkossa Alueellinen sosiaali- ja terveysneuvonta Sosiaali- ja terveysneuvontapalvelu

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Tietosuojakysely 2016

Tietosuojakysely 2016 Tietosuojakysely 2016 Yksityinen terveydenhuolto Kansaneläkelaitos Tietosuojavaltuutetun toimisto Sisällys Tietosuojakysely 2016 tulokset yksityinen terveydenhuolto... 2 Yleistä... 2 Tietosuojavastaavat...

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot