MALESIA. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALESIA. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 MALESIA Marraskuu 2010

2 Malesian maaraportti 2 (30) Malesian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Malesian vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Rahoitus ja takuut... 7 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka...11 Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa...13 Ulkomaankaupan kehitys Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa...16 Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit...18 Suomalaiset investoinnit...20 Maa- ja metsätalous Teollisuus Valmistusteollisuus...22 Energia...23 Palvelusektori Tietoliikennepalvelut...24 Pankkitoiminta...26

3 Malesian maaraportti 3 (30) Matkailu...26 Logistiikka...27 Tapakulttuuri Linkkejä... 29

4 Malesian maaraportti 4 (30) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: palmuöljy, puu, tina, raakaöljy, maakaasu, bauksiitti, kupari, rauta Rajanaapurit: Thaimaa, Indonesia, Brunei, Singapore Asukasluku: 25,7 miljoonaa (2010) Pääkaupunki: Kuala Lumpur Suurimmat kaupungit: Kuala Lumpur (1,8 milj., suurkaupunkialue 7,2 milj.), Johor Bahru ( ), Ipoh ( ), Kuching ( ), Kota Kinabalu ( ) Väestönkasvu: 1,7 % (ennuste v. 2010) Syntyvyys: 22,2/1000 as. (ennuste 2010) Kuolleisuus: 5,0/1000 as. (ennuste 2010) Elinajan odote: naiset 76,2 vuotta, miehet 70,6 vuotta (ennuste v. 2010) Etniset ryhmät: malaijit 50 %, kiinalaiset 24 %, alkuperäiskansat 11 %, intialaiset 7 %, muut 8 % Virallinen kieli: malaiji (virallinen), englanti, kiinan murteet, tamili ja useita paikallisia alkuperäiskansojen kieliä Uskonnot: muslimeja 60 % (sunnilaisuus pääsuuntaus), buddhalaisia 19 %, kristittyjä 9 %, hinduja 6 %, taolaisia tai muita perinteisiä kiinalaisia uskontoja 3%, heimouskontoja 3 %(v väestölaskenta).

5 Malesian maaraportti 5 (30) Infrastruktuuri Aika: GMT+8 tuntia Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 60; suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Kuala Lumpur 3, Ipoh 5, Johor Bahru 7 Matkapuhelinstandardi: GSM900, GSM 1800 Sähköverkko: 240V, 50 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Persekutuan Tanah Malaysia, Federation of Malesia; Malesian liittovaltio Itsenäistynyt: (Yhdistyneestä Kuningaskunnasta) Valtiomuoto: monarkia Poliittinen järjestelmä: perustuslaillinen vaalimonarkia (kuningas valitaan 5 vuoden määräajaksi 9 perinnöllisen sulttaanin ja ruhtinaan joukosta) Valtionpäämies: Yang di-pertuan Agong (kuningas) Mizan Zainal Abidin ( ), kiertävä vaalikuninkuus 13 sulttaanin ja ruhtinaan joukosta, kuninkaalla lähinnä symbolinen valta Tärkeimmät puolueet: Hallituskoalitio Barisan Nasional, johon kuuluvista puolueista suurimmat ovat Malaijien kansallinen rintama (UMNO), Malesian kiinalaisten liitto (MCA) ja Parti Pesaka Bumiputera Bersatu (PBB). Oppositiossa ovat Kansan oikeuspuolue (PKR), Demokraattinen toimintapuolue (DAP) ja Parti Islam sa-malaysia (PAS). Pääministeri: Muhammed Najib Bin abdul Razak ( ), maan todellinen poliittinen valta on perustuslain mukaan pääministerillä Seuraavat vaalit: parlamentin edustajanhuoneen vaalit huhtikuussa Aluehallinto: 13 osavaltiota (Johor, Kedah, Kelantan, Melaka, Negeri Sembilan, Pahang, Perak, Perlis, Pulau Pinang, Sabah, Sarawak, Selangor, and Terengganu) ja 3 liittoaluetta (Kuala Lumpur, Labuan, Putrajaya) Kansallispäivä: (itsenäistymisen merkkipäivä) Eurooppalaiset siirtomaavallat Hollanti, Portugali ja Britannia kilpailivat luonnonvaroiltaan rikkaan Malakan niemimaan herruudesta luvuilla. Pisimmän korren veti lopulta Britannia. Britit perustivat Penangin vuonna 1786 ja saivat Melakan hollantilaisilta vuonna Vuonna 1913 britit yhdistivät Malesian niemimaan sulttaanikunnat ja Borneon saaren lounaisosat Brittiläiseksi Malaijiksi. Toisessa maailmansodassa Japani onnistui valloittamaan Singaporen ja samalla Malakan niemimaan ja Borneon. Malaijin liittovaltio perustettiin vuonna Se itsenäistyi vuonna Ennen itsenäistymistä britit kukistivat sisällissodassa kiinalaisväestöstä kannatusta saaneen kommunistisen sissiliikkeen. Enemmistön muodostavien malaijien ja kiinalaisväestön välit ovat säilyneet jännittyneinä tämänkin jälkeen. Liittovaltiosta muodostettiin Malesian liittovaltio (Malesia) vuonna 1963, jolloin Sarawak, Sabah ja Singapore liittyivät

6 Malesian maaraportti 6 (30) liittovaltioon. Borneon saarella sijaitseva Brunein sulttaanikunta jäi liitovaltion ulkopuolella. Singapore irtautui Malesiasta vuonna Talouden avaintiedot Rahayksikkö: ringgit (MYR) = 100 sen (senttiä) Valuuttakurssi: 1 USD = 3,28 MYR ( 2010, arvio) Bruttokansantuote vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 232,2 mrd. USD, ostovoimakorjattu 413,8 mrd. USD BKT henkeä kohti vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin USD, ostovoimakorjattu USD Verotus: yhtiötulovero %, korkein henkilökohtainen tulovero 28 % Inflaatio: 1,8 % (2010, arvio) Tärkeimmät teollisuuden alat alueittain: Malakan niemimaa: kumi- ja palmuöljyteollisuus, kevyt valmistusteollisuus, elektroniikkateollisuus, kaivostoiminta (tina), metsäteollisuus. Sabah: metsäteollisuus (hakkuu) ja öljyntuotanto. Sarawak: maatalous, öljyntuotanto ja -jalostus, metsänhakkuu. Päävientituotteet: elektroniikkalaitteet, öljy ja nestemäinen kaasu (LNG), puu ja puutuotteet, palmuöljy, luonnonkumi, tekstiilit, kemikaalit Päätuontituotteet: teollisuuden komponentit, koneet ja laitteet, liikennevälineet, laitteiden osat, rakennusmateriaalit, metallit, kulutushyödykkeet, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tärkeimmät kauppakumppanit: Singapore, Kiina, Japani, Yhdysvallat, Thaimaa Kansainväliset vertailut: Korruptio: Korruptio ei ole aivan yhtä suuri ongelma kuin naapurimaissa.. Kuitenkin maan talouselämässä on ollut puhetta pääministerin ystävien yritysten suosimisesta ja tukemisesta taloudellisissa vaikeuksissa.transparency Internationalin vertailussa 2010 Malesia on sijaluvulla 56 (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Malesia on sijaluvulla 24 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky) Malesia on maantieteellisesti jakautunut kahteen osaan Malakan niemimaalla sijaitsevaan Länsi-Malesiaan ja Borneon saaren pohjoisosan Itä-Malesiaan (Sabahin ja Sarawakin alueet). Malesian länsiosa on vauraampi kuin itäiset osat maasta. Liike-elämän ja yritysten näkökulmasta suurimmat keskukset ovat Kuala Lumpur ja sitä ympäröivät alueet Klang Valleyssa, eteläkärjessä Johorin ja Iskandarin uusi kehittyvä alue lähellä Singaporea ja pohjoisessa lähempänä Thaimaan rajaa sijaitseva Penang.

7 Malesian maaraportti 7 (30) Liiketoiminta Malesian vahvuudet ja heikkoudet Malesian markkinoiden positiivisia piirteitä: Kehittynyt infrastruktuuri Hyvät palvelut Ulkomaalaiset yritykset tervetulleita; tukipaketit, verohelpotukset Liike-elämän kieli englanti Business-myönteinen ilmapiiri Malesian markkinoiden negatiivisia piirteitä: Yrityssektorin hidas rakennemuutos Yhä tarvetta paikalliselle kumppanille, erityisesti valtion projekteissa Tehoton ja byrokraattinen hallinto Korruptiota esiintyy yhä Rikollisuus Sisäpolitiikan ajoittainen epävakaisuus Useilla aloilla pula ammattitaitosesta työvoimasta Potentiaalisia toimialoja Suomalaisille yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: ICT-sektori: ohjelmistot, sovellukset, turvallisuusteknologiat ja -sovellukset Elektroniikan sopimusvalmistus ja tuotekehitys Metsäteollisuuden koneet ja laitteet, metsänhoitoteknologiat ja -ohjelmistot, puunjalostusteknologiat, metsänistutus Energiatehokkuus, puhdas energia, biodiesel, jätehuollon teknologia, vesihuolto Funktionaaliset elintarvikkeet Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Bioteknologia Öljy- ja kaasusektori Palmuöljyteollisuus Rahoitus ja takuut Finnvera Suomalainen yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.

8 Malesian maaraportti 8 (30) Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Malesian hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 2/7. Lisätietoja: aluepäällikkö Mika Relander, , pankkiriskit: rahoituspäälikkö Riikka Alatalo, Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi). Lisätietoja: Investointijohtaja Helena Arlander, (09) ,

9 Malesian maaraportti 9 (30) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e 2012e Bruttokansantuote (muutos %) Yksityinen kulutus (%- muutos) Investoinnit kiinteään pääomaan (muutos, %) 5,8 6,5 4,7-1,7 6,8 4,2 4,7 6,8 10,5 8,5 0,7 5,8 4,8 5,8 7,5 9,4 0,7-5,6 9,8 5,6 6,1 Työttömyysaste % 3,3 3,2 3,3 3,7 3,5 3,3 3,2 Kuluttajahinnat (keskimääräinen %- muutos) 3,6 2,0 5,4 0,6 1,8 2,7 3,2 Vaihtotase (% BKT:sta) 16,7 15,7 17,5 17,7 14,6 15,1 13,9 Vaihtokurssi: MYR:USD (vuotuinen keskiarvo) 3,67 3,44 3,33 3,52 3,28 3,26 3,21 Lähde: EIU, 10/2010, e = ennuste Bruttokansantuote Vuonna 2010 bruttokansantuotteen arvon odotetaan olevan (käyvin hinnoin) 762,5 mrd. ringgitiä (232,2 mrd. USD) BKT laski vuonna ,7 prosenttia edellisvuodesta. Kasvuvauhdin odotetaan palaavan vuonna 2010 aikaisemmalle noin 5 % tasolle ja jatkuvan lähivuodet samansuuruisena. Malesian BKT :n muutos e % e 2011e BKT :n muutos Lähde: EIU 10/2010, e = ennuste

10 Malesian maaraportti 10 (30) Malesian talouden kehyslinjat on sidottu viisivuotisohjelmiin. Menossa on yhdeksäs viisivuotisohjelma, joka päättyy vuoden 2010 lopussa. Kansallinen tavoite on nostaa Malesia teollisuusmaiden joukkoon vuoteen 2020 mennessä kehittämällä mm. öljysektoria, teollisuutta, tietoliikennettä ja koulutusta. Uusimmassa viisivuotissuunnitelmassa luotellaan peräti 12 eri talouselämän avainaluetta. Ongelmaksi saattaa muodostua ohjelman laaja-alaisuus ja se, ettei mihinkään välttämättä kyetä kunnolla keskittymään. Vuonna 2009 bruttokansantuotteen pitkä kasvuputki katkesi ja BKT:n laskuksi kirjattiin 1,7 %. Tämä on kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin vielä alkuvuonna 2009 pelättiin. Muutos oli suuri verrattuna edeltävien vuosien 5 % tasoiseen kasvuun, mutta kuitenkin Malesia selvisi kansainvälisestä talouskriisistä suhteellisen vähin vaurioin. Suurin tekijä talouden supistumisessa vuonna 2009 oli nopeasti vähentynyt kansainvälinen kysyntä. Kotimainen kysyntä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tasapainotti tilannetta selvästi. Tämä oli mahdollista kun valtion budjettialijäämän sallittiin useimpien muiden maiden tavoin kasvaa aikaisempia vuosi suuremmaksi. Bruttokansantuotteen rakenne Malesia on voimakkaasti viennistä riippuvainen ja vienti on huomattavasti tuontia suurempaa. Vaihtotase on ollut yli 10 vuotta ylijäämäinen ja viime vuosina ylijäämä on ollut 15 % :n tasolla bruttokansantuotteesta. Tämä on kerryttänyt maahan suuren valuutta- ja kultavarannon. Malesian bruttokansantuotteen jakautuminen 2009 Maatalous ja alkutuotanto 9 % Teollisuus ja rakentaminen 42 % Palvelut 49 % Lähde: EIU 10/2010

11 Malesian maaraportti 11 (30) Malesian teollisuuskehitys on ollut hyvin nopeaa viimeisten 30 vuoden aikana. Maataloustuotteiden ja raaka-aineiden osuus bruttokansantuotteesta ja viennistä on enää murto-osa 1960-luvun lukuihin verrattuna. Talouskehitystä on hallinnut valmistusteollisuuden nousu viennin ja ulkomaisten investointien vauhdittamana. Tärkein valmistusteollisuuden ala on sähkölaitteiden ja elektroniikan valmistus, jonka osuus on yli 40 % koko viennistä. Tuotannon kasvua on viime vuosina rajoittanut muiden Aasian maiden esiinmarssi, joka on saanut ulkomaiset sijoittajat siirtämään tuotantoaan pois Malesiasta halvempien kustannusten maihin. Malesian hallitus pyrkiikin saamaan maahan enemmän korkeampaa teknologiaa sekä osaamista vaativaa tuotantoa. Valtion teollistamishankkeista on esimerkkinä petrokemiallinen teollisuus ja Malesian laajamittainen autoteollisuus, joka nojaa kotimarkkinoihin. Merkittävin muutos Malesian taloudellisessa rakenteessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut pääomainvestointien väheneminen. Niiden määrä on ollut 2000-luvulla 100 mrd. ringitin tasolla, mikä on alle 20 % bruttokansantuotteesta. Tämä on selvästi vähemmän kuin useissa teollistuvissa maissa. Inflaatio Yleisen hintatason nousu hidastui lähelle nollaa 2009 pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen kiihdytettyä hintatason nousua edellisenä vuonna. Kuluvana vuonna arvellaan hintatason nousun kiihtyvän ja lähestyvän 2 %:n tasoa. Inflaatiovauhti on hitaampi kuin useimmissa Aasian maissa. Vaihtotase Monen teollistuneen Aasian maan tapaan Malesian vaihtotase on pitkään ollut ylijäämäinen. Kuluvana vuonna ylijäämän odotetaan olevan 15 % :n tasolla bruttokansantuotteesta, jolla se säilynee lähivuosina, ellei kotimaista kysyntää ryhdytä voimakkaasti lisäämään. Tästä on kuitenkin pidättäydytty mm. inflaation pelon vuoksi. Talouspolitiikka Valtion budjetti on ollut alijäämäinen viimeiset kymmenen vuotta Vuonna 2008 alkanut talouskriisi kasvatti budjettialijäämää, tosin vähemmän kuin alkuvaiheessa odotettiin Talouden nousu supistaa lähivuosina budjettivajetta Hallitus valvoo vuosittaisten budjettien toteutumista viisivuotissuunnitelmien puitteissa. Kymmenennen Malesian viisivuotissuunnitelmassa (10MP, v ) tavoitteena on siirtää valmistusteollisuutta ylemmäs arvoketjussa. Kymmenes viisivuotissuuntelma jatkaa siinä edeltävien suunnitelmien linjaa.

12 Malesian maaraportti 12 (30) Viisivuotissuunnitelmien lisäksi Malesia on käynnistänyt pitkän aikavälin ohjelmia alueellisten keskusten kehittämiseksi. Viime vuosien budjetit ovat keskittynyt kolmeen päästrategiaan: Maan kilpailukyvyn ylläpitoon ja kehittymiseen, henkisen pääoman kasvattamiseen sekä kaikkien Malesian kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseen. Talouskasvutavoitteita joudutaan arvioimaan myös tärkeän sisäpoliittisen tavoitteen, väestöryhmien välisen tasapainon ylläpidon, näkökulmasta. Talouskasvu on hyödyttänyt enemmän kiinalaisväestöä kuin alkuperäisväestöä, malaijeja. Hallitus on pyrkinyt tasoittamaan tilannetta ns. Bumiputra ( maan pojat ) politiikallaan. Kysymys on tärkeä Malesian sisäpolitiikassa ja sen menestys on suhteessa poliittiseen vakauteen. Budjetin painopisteitä ovat mm. julkisen liikenteen parantaminen, pienituloisten avustusturvaverkko sekä kansalaisten käytettävissä olevien tulojen lisääminen. Budjetin alijäämä, % BKT:sta Työvoima e 2011e 2012e -3,3-3,2-4,8-7,0-5,3-4,9-4,6 Lähde: EIU 10/2010 Malesian työvoiman määrä noin 11 miljoonaa ihmistä. Toimialoista eniten työllistää valmistusteollisuus ja rakentaminen, jota seuraa kauppa ja matkailupalvelut. Työttömyysaste on alhainen, n. 4 prosenttia. Tilastot tältä alalta eivät ole täysin vertailukelpoisia kehittyneiden länsimaiden tilastointitapoihin. Työvoiman koulutustaso on pääosin riittävä työvoimavaltaisille valmistusteollisuuden aloille. Työvoimakustannukset ovat nousseet viime vuosina ja Malesia on menettänyt kilpailukykyään etenkin Kiinaan verrattuna. Työmarkkinoilla ovat paikalliset malaijit (bumiputrat) suosituimmuusasemassa, mikä ei ole välttämättä pelkästään taloudellisin mittarein katsottuna aina järkevää. Keskiasteen koulutus on 70 prosentilla väestöstä ja yliopistotutkinto vajaalla 30 prosentilla. Nykyinen koulutustaso ei riitä vastaamaan kehittyvien työmarkkinoiden vaatimuksia. Hallituksella on useita koulutuksen kehittämishankkeita. Jotkut sektorit voivat kohdata työvoimapulaa mikäli hallitus jatkossa tiukentaa työllistämissäädöksiä. Tavoitteena on vähentää ulkomaalaisten työntekijöiden määrää rikollisuuden ja muun epäjärjestyksen kasvun pelossa. Nyt maassa on arviolta noin 2 miljoonaa ulkomaalaista työntekijää, suuri osa laittomasti mm. Indonesiasta. Malesian korkeampi elintaso verrattuna useimpiin naapurimaihin näkyy maahan suuntautuvana siirtolaisuutena. Työikäinen väestö on ikääntymässä, mutta Malesia voi hidastaa tästä seuraavia vaikutuksia esimerkiksi työllistämällä lisää musliminaisia, jotka todennäköisesti

13 Malesian maaraportti 13 (30) liittyvät hanakammin työtä tekevään väestöön elin- ja koulutustason noustessa. Myös eläkeikää todennäköisesti nostetaan odotetun eliniän noustessa. Malesiassa ei ole valmistusteollisuutta koskevaa vähimmäispalkkalainsäädäntöä. Joillakin aloilla palkoista kuitenkin sovitaan ammattiliittojen kanssa. Palkat vaihtelevat sijainnin ja alan mukaan. Palkkataso on ollut nousussa, eikä Malesia ole enää työvoimakustannuksiltaan edullinen maa verrattuna useampiin naapureihinsa. Työttömyys Virallinen työttömyysaste on ollut useita vuosia 3-4 %: tasolla, eikä se merkittävästi noussut edes taantuman aikana 2009, jolloin mm. vienti väheni voimakkaasti. Työttömyysastetta on viime vuosina hetkittäin alennettu karkoittamalla satoja tuhansia ulkomaisia laittomia työläisiä, mitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Tämä saattaa aiheuttaa työvoimapulaa etenkin rakentamisessa, plantaasiviljelmillä, palveluissa ja valmistusteollisuudessa luvun puolessa välissä karkotettujen ulkomaalaisten työläisten tilalle saatiin täydennystä malesialaisista työttömistä. Työttömyystilastoja ei kannata verrata esimerkiksi OECD maiden vastaaviin, koska esim. alityöllisyys on yleisempää. Suurin osa työttömistä on ollut kouluttamattomia, mutta myös koulutettujen työttömyys on nousussa. Suurin osa koulutetuista työttömistä on virallisten arvioiden mukaan malaijeja. Lähivuosina merkittävää muutosta työttömyyden tasossa ei ole näköpiirissä. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Malesia on sitoutunut vapaan kaupan periaatteisiin ja alueellisen sekä monenvälisen kaupan kehittämiseen. Malesian tärkeimmät kauppapoliittiset yhteisöt ovat AFTA, ASEAN ja APEC. Malesia on ollut Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Ulkomaankaupan kehitys Malesian ulkomaankaupan kehitys vuosina e e 2011e 2012e Tavaravienti 160,9 176,4 199,7 157,5 189,2 208,8 222,1 (mrd. USD) Tavaratuonti 123,5 139,2 148,5 117,3 146,5 160,9 173,2 (mrd. USD) Kauppatase 37,4 37,2 51,3 40,3 42,8 48,0 48,9 (mrd. USD) Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste

14 mrd USD Malesian maaraportti 14 (30) Malesian ulkomaankaupan kehitys e e 2011e 2012e Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Vientitulot ovat kasvaneet vuonna 2010 enemmän kuin vielä alkuvuonna odotettiin, mutta tason arvioidaan jäävän hieman alemmaksi kuin ennätysvuonna Viennin kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana lähivuosina. Sähkö- ja elektroniikkatuotteet ovat Malesian tärkeimpiä vientituotteita. Tärkeistä vientituotteista palmuöljyn sekä raakaöljyn vientiarvoihin vaikuttavat suuresti maailmanmarkkinahinnat. Suuri osa Malesian tuonnista on vientiteollisuuden tarvitsemia osia ja komponentteja. Tuonti kehittyy paljolti viennin tahdissa. Ulkomaankaupan rakenne Malesian viennin rakenne 2009 Öljy, kaasu, kemikaalit, öljyjalosteet 22 % Palmuöly 6 % Sähkölaitteet ja Elektroniikka 42 % Muut 30 % Lähde: MATRADE 10/2010

15 Malesian maaraportti 15 (30) Malesian tuonnin rakenne 2009 Öljy, kaasu, kemikaalit, öljyjalosteet 16 % Koneet ja koneenosat 9 % Sähkölaitteet ja Elektroniikka 38 % Muut 37 % Tärkeimmät kauppakumppanit Lähde: MATRADE 10/2010 Malesian ulkomaankaupan maantieteellinen jakautuminen on monipuolisempaa kuin monessa kehittyvien talouksien maassa. Perinteinen kehittyvän talouden malli, jossa kehittyneisiin länsimaihin viedään raaka-aineita ja niistä tuodaan teollisuustuotteita, ei kuvaa Malesian ulkomaankauppaa. Aasian maat ovat keskeisempiä kauppakumppaneita, mutta minkään yksittäisen valtion osuus ei ole hallitseva. Paljolti maantieteellisen asemansa ansiosta Singapore on tärkein kauppakumppani. Suurimmat vientimaat olivat vuonna 2009 Singapore (21,8 %), Kiina (13,4 %), Japani (11,9 %), Yhdysvallat (10,2 %), ja Thaimaa (6,8 %). Tärkeimmät tuontimaat olivat samoja: Singapore (15,6 %), Yhdysvallat (13,0 %), Kiina (10,7 %), Japani (9,5 %), ja Thaimaa (5,1%). Malesian ulkomaankaupan suunta on muuttunut Kiinan liityttyä Maailman Kauppajärjestöön, WTO:hon vuonna Kiinasta on tullut yhä tärkeämpi kauppakumppani. Myös Aasian sisäinen kauppa kasvaa nopeasti.

16 Malesian maaraportti 16 (30) Kauppa Suomen kanssa Suomen Malesian kauppa , milj Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase Lähde: Tullihallitus, 03/2010 Suomen ja Malesian välinen kauppa on ollut viime vuosina Suomelle alijäämäistä. Viennin arvo vuonna 2009 oli 108,6 milj.euroa ja tuonnin 246,1 milj. euroa. Sekä vienti että tuonti alenivat selvästi edellisvuoden tasosta. Vuoden 2010 aikana kauppa on kääntynyt jälleen kasvuun ja tammi-heinäkuussa vienti kasvoi 35% ja tuonti 40% edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Osa Suomen ja Malesian välisestä kaupasta on kauttakulkukauppaa Singaporen kautta. Nämä luvut eivät näy Suomen tullihallituksen tilastoissa, mutta Suomen Malesian suurlähetystön arvion mukaan Singaporen kautta kulkevan kaupan arvo on noin 30 prosenttia Suomen ja Malesian välisestä kaupasta. Kasvava osa kauppasuhteista on suomalaisten palvelujen vientiä mm. konsultointia, ohjelmistoja ja erilaisia toimintaratkaisumalleja. Suomen vienti Suomen Malesian viennin rakenne 2009 Valmiit tavarat 11,5 % Muut 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,6 % Elintarvikkeet 2,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 36,8 % Valmistetut tavarat 39,4 % Lähde: Tullihallitus, 03/2010

17 Malesian maaraportti 17 (30) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Malesiaan v SITC-nimike Milj. Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 31,0 28, Eri toimintojen erikoiskoneet 13,6 12, Kojeet, mittarit yms. 11,4 10, Muut sähkökoneet ja laitteet 11,1 10, Rauta ja teräs 6,9 6, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 6,6 6, Epäorgaaniset kemialliset aineet 5,2 4, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 4,5 4, Tuotteet epäjalosta metallista 2,7 2, Maitotaloustuotteet ja munat 2,3 2, tärkeintä yhteensä 95,7 87,8-31 Koko vienti 108,6 100, osuus Suomen viennistä Malesiaan muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus, 03/2010 Suomen tuonti Suomen Malesian tuonnin rakenne 2009 Valmiit tavarat 15,0 % Raaka-aineet, polttoaineet Muut 2,8 % 0,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 41,1 % Eläin ja kasviöljyt 37,8 % Valmistetut tavarat 2,8 % Lähde: Tullihallitus, 03/2010

18 Malesian maaraportti 18 (30) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Malesiasta v SITC-nimike Milj. e Osuus % 1) Muutos % 2) 1 42 Kasviöljyt ja rasvat , Muut sähkökoneet ja -laitteet 47,0 19, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 63,6 23, Toimistokoneet ja atk-laitteet 19,6 7, Muut valmiit tavarat 12,6 5, Kojeet, mittarit yms. 10,4 4, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 9,5 3, Huonekalut ja niiden osat 7,2 2, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 5,8 2, Tuotteet epäjalosta metallista 3,8 1, tärkeintä yhteensä 232,4 94,1-16 Koko tuonti 246,1 100,0-16 1) osuus Suomen tuonnista Malesiasta 2 )muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus, 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on ulkomaisilla suorilla sijoituksilla ollut suuri merkitys Malesian talouden ja teknologian kehityksessä, rakennemuutoksessa ja korkean teknologian työpaikkojen luomisessa. Suurin osa investointivirrasta on monikansallisten yritysten uudelleensijoituksia. Ennen Aasian kriisiä pääosa ulkomaisista suorista investoinneista suuntautui valmistusteollisuuteen, mutta 2000-luvulla on palvelusektorin ja öljy- sekä kaasualan osuus kasvanut. Malesiasta suuntautuu investointeja varsinkin edullisemman kustannustason maihin lähialueelle. Näiden ivestointien määrä on hieman suurempi kuin Malesiaan suuntautuvien investointien määrä. Suorien ulkomaisten investointien kannan odotetaan olevan vuonna ,4 mrd. USD eli 33,3% bruttokansantuotteesta. Malesiaan suuntautuvien suorien investointien määrän odotetaan olevan 2,8 mrd. USD vuonna 2010 ja vastaavasti Malesiasta ulos suuntautuvien suorien investointien määrän odotetaan olevan 7 mrd USD. Malesiasta on tullut viime vuosina merkittävä investoija varsinkin alueen vähemmän kehittyneisiin maihin. Uusia ulkomaisia sijoituksia suuntautuu runsaimmin sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, öljyteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, jäähdytysteollisuuteen, graafiseen teollisuuteen ja ilmailuteollisuuteen.

19 Malesian maaraportti 19 (30) Palveluissa suurin osa ulkomaisista sijoituksista suuntautuu rahoitusalalle, vakuutus- ja liikepalveluihin, tukku- ja vähittäiskauppaan, hotelli- ja majoituspalveluihin sekä kuljetus ja viestintäpalveluihin. Suurin osa valmistusteollisuuden ulkomaisista investoinneista on tehty työvoimavaltaiseen ja alhaisen jalostusasteen elektroniikkateollisuuteen. Malesian elektroniikkateollisuutta hallitsevat monikansalliset yhdysvaltalaiset yhtiöt. Portfolio-investoinnit ovat kasvussa kun pörssitoiminta on kehittynyt. Malesia on muiden Kaakkois-Aasian maiden tavoin kärsinyt Kiinan vetovoimasta, mutta myös pääomien sääntelypolitiikka ja investointihakemusten byrokraattinen ja hidas käsittely ovat vähentäneet ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta. Kiinan markkinoiden imussa ovat myös Malesian vienti ja investoinnit Kiinaan kasvaneet. Malesia nojaa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa mm. tutkimus- ja kehitystyöhön, koulutuksen parantamiseen ja tuotannon korkeaan teknologiaan. Suurimpia sijoitusten lähtömaita ovat olleet Australia, Saksa, Yhdysvallat, Singapore, Japani ja Alankomaat. Painopiste ulkomaisia investointeja koskevassa politiikassa on siirtynyt korkean jalostusarvon teollisuuteen. MSC Malaysia tarjoaa maahan sijoittaville ICT-alan yrityksille huomattavia etuja. Niistä löytyy tärkempiä tietoja hankkeen kotisivuilta Vuoden 2008 alkupuolella alueella oli yli 2000 yritystä, jotka työllistivät yli tietotyöläistä. MSC (Multimedia Super Corridor) -statuksen saaneiden yritysten joukossa on useita satoja ulkomaalaisia yrityksiä, ja alueelle on etabloitunut myös suomalaisia yrityksiä. Maantieteellisesti MSC levittäytyi alun perin noin 15x50 km:n suuruiselle alueelle Kuala Lumpurin eteläpuolella, ja myöhemmin sitä laajennettiin kattamaan koko Klang Valleyn alue. MSC:ssä sijaitsevat mm. Malesian uusi hallinnollinen pääkaupunki Putrajaya, älykaupunki Cyberjaya sekä Kuala Lumpurin kansainvälinen lentokenttä. Investointiedut ja -rajoitukset Ulkomaalaisomistus on sallittu useimmilla aloilla. Tietoliikennepalveluissa ulkomaiset sijoitukset sallitaan vain yritysostojen kautta ja ulkomainen omistus rajoittuu 30 prosenttiin. Malesialaista osuutta ei vaadita mm. Multimedia Super Corridor -statuksen saaneilta yrityksiltä. Ulkomaisia sijoituksia halutaan eniten sekä vientiteollisuuteen että runsaasti pääomaa ja korkeaa teknologiaa sisältäviin hankkeisiin. Sijoituksia on tehty eniten elektroniikkateollisuuteen, öljy- ja kaasualalle, bioteknologiaan sekä kemianteollisuuteen. Työvoimavaltaisille aloille myönnetään investointilupia vain

20 Malesian maaraportti 20 (30) Malaijin niemimaan itärannikolle ja Itä-Malesiaan. Valmistusteollisuuteen tehtäviin investointeihin ei tarvita enää malesialaista osuutta. Investointikannustimia myönnetään Malesian tärkeinä pitämille aloille ja tuotteille sekä yrityksen laajentamisiin. Useimmat kannustimet ovat osittaisia verohelpotuksia ja vapautuksia tulleista, mutta myös joitakin veroihin liittymättömiä kannustimia. Valmistusteollisuuteen tarkoitetut pääkannustimet ovat: pioneeriasema, investointiveroavustus, uudelleeninvestointiavustus. Erityistalousalueet Malesiassa on useita erityistalousaluetta (Free Industrial Zone). Ne on suunniteltu yrityksille, jotka valmistavat tai kokoavat tuotteita vientiin. Tällaiselle alueelle pääsyä voivat hakea yritykset, jotka vievät yli 80 prosenttia tuotannostaan tai joiden raaka-aineista/komponenteista valtaosa tuodaan ulkomailta. Alueilla toimivilta yrityksiltä on tullimuodollisuudet minimoitu ja ne on vapautettu tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ja komponenttien tulleista. Samoin valmiiden tai puolivalmiiden tuotteiden vientiin liittyvät tullimuodollisuudet on minimoitu. Maan omistaminen Ulkomaalaisten maan omistaminen on ollut mahdollista vuodesta 1998 tietyin ehdoin. Maan hankkimiseen on saatava FIC:n lupa. Omistuksen täytyy olla arvoltaan riittävän suuri ja sen rahoituksen on tultava Malesian ulkopuolelta. Suomalaiset investoinnit Malesiassa toimii reilut 40 suomalaista yritystä. Kauppaa Malesian kanssa käy yli sata yritystä. Malesiaan ovat investoineet mm. Ahlstrom, Comptel, Fortum, F-Secure, Halton, Huhtamäki, Kemira, Kone Corporation, Konecranes, Nokia, Nokia Siemens Networks, Pan Oston Group, Polar Twin Advance, Stora Enso, Tecnomen, Tekla, UPM Raflatac, ja Vaisala. Suomalaisten yritysten liikevaihto on yli 300 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä lähes Toiminta on pääasiassa omaa tuotantoa ja palveluiden myyntiä, ja osa yrityksistä toimii myyntiedustajina sekä Malesiassa että laajemmin Aasian markkinoilla. Neste Oilin Singaporen laitoksen palmuöljyhankintojen merkitys tulee olemaan suuri Malesian kansantaloudelle. Sopimukset Suomen kanssa Malesialla ja Suomella on investointisuojasopimus ja verosopimus.

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot