H E N K I L Ö S T Ö O P A S

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän H E N K I L Ö S T Ö O P A S 1 Lukijalle Seurakuntatyön perimmäinen tarkoitus on evankeliumin julistaminen kaikelle kansalle. Selvimmin tämä näkyy jumalanpalveluksen toimittamisessa ja lähetystyössä. Suurten seurakuntayhtymien tehtävät ovat nykyisin varsin monipuoliset ja niitä suorittava työntekijäkunta on suuri. Tästä on aiheutunut välttämätön töiden eriytyminen niin, ettei seurakuntatyön keskeinen tarkoitus aina näy käytännön toimissa. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että palveluspaikastamme riippumatta työmme saa oikeutuksensa ja motivaationsa seurakuntatyön tarkoituksen toteuttamisesta. Henkilöstöoppaan tarkoituksena on auttaa Sinua tutustumaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään työnantajana ja antaa Sinulle perustiedot virka- ja työsuhteen ehdoista ja työhön liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista. Tervetuloa työyhteisöömme! Mia Fager

2 2 2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

3 3 2.1 Seurakuntien alue ja väestö Kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Kielellisellä perusteella voi samalla alueella olla useampia seurakuntia. Näillä sanoin määrittelee kirkkolaki kirkon organisaation perusyksikön, seurakunnan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluu yhdeksän seurakuntaa. Maantieteellisesti seurakuntayhtymä käsittää Turun kaupungin ja Kaarinan kaupungin. Yksi seurakunnista on ruotsinkielinen ja toimii koko seurakuntayhtymän alueella. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntien läsnä oleva väestö : Turun tuomiokirkkoseurakunta Turun Mikaelinseurakunta Turun Martinseurakunta Turun Katariinan seurakunta Maarian seurakunta Turun ruotsalainen seurakunta Turun Henrikinseurakunta Paattisten seurakunta Kaarinan seurakunta yhteensä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintokaavio Turun ja Kaarinan seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän. Yhtymän toimesta hoidetaan kirkkolain määräysten nojalla tehtävät, jotka koskevat: 1. kirkollisverotusta 2. kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakamista seurakuntien kesken 3. maksuja kirkon keskusrahastoon sekä 4. talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. Seurakuntayhtymä hoitaa lisäksi eräät tärkeät henkilöstöasiat, perustaa ja lakkauttaa virat ja päättää kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta. Kirkkovaltuuston hyväksymän perussäännön nojalla yhtymän toimintapiiriä on laajennettu kirkkolain määrittämistä perustehtävistä. Niinpä yhtymä hoitaa seurakuntien puolesta yleishallinnon, taloushallin-

4 4 non, kiinteistö-, rakennus- ja hautaustoimen, väestörekisteriasiat, tiedotustoiminnan sekä seurakunnallisista tehtävistä yhteisen lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyön, diakoniatyön yleissuunnittelun, erityisdiakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn, perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen. Paikallisseurakunnat hoitavat seurakuntatyön keskeiset perustehtävät. Näitä ovat jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaus. Lisäksi seurakunnat huolehtivat kukin alueellaan seurakunnallisesta diakoniatyöstä, opetustyöstä, nuorisotyöstä ja seurakunnallisesta musiikkikasvatuksesta. Paikallisista ratkaisuista johtuen eri seurakuntayhtymien hallintomallit poikkeavat jossain määrin toisistaan. Nykyinen organisaatio ei ole ainoa mahdollinen. Sitä voidaan kehittää havaittujen tarpeiden mukaan. Seurakuntayhtymän organisaatio voidaan havainnollistaa seuraavan kaavion avulla:

5 5

6 6 2.3 Yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvostot Yhteinen kirkkovaltuusto käyttää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päätösvaltaa. Siihen kuuluu 61 kirkollisilla vaaleilla valittua edustajaa, joiksi ovat kelpoisia kristillisestä vakaumuksesta tunnetut seurakunnan konfirmoidut jäsenet, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Jäseneksi ei kuitenkaan voida valita seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltijaa tai työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Valtuutettujen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat mm. kirkon ja seurakunnan omaisuudesta päättäminen, seurakunnalle tarpeellisten rakennusten rakentaminen, hautausmaan perustaminen ja laajentaminen, maksujen määrääminen hautapaikoista, seurakuntien virkojen perustaminen ja lakkauttaminen, talousarvion vahvistaminen, seurakunnan omaisuuden, hallinnon ja hoidon valvonta sekä kaikki määräenemmistöä tai alistusta vaativat päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto on kirkkovaltuuston alainen hallintoelin. Siihen kuuluu tuomiokapitulin määräämä puheenjohtaja, kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä. Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakuntayhtymän yhteiseksi työmuodoksi otettua hengellistä työtä, huolehtia seurakuntayhtymän ja seurakuntien hallinnosta ja taloudenhoidosta, valmistella yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltävät asiat sekä mikäli kirkkovaltuusto ei toisin päätä, panna täytäntöön kirkkovaltuuston päätökset ja määräykset. Lisäksi kirkkoneuvosto edustaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, ellei jostakin päätöksestä, määräyksestä tai ohjesäännöstä muuta johdu. Kussakin seurakunnassa on seurakuntaneuvosto. Sen puheenjohtajana on seurakunnan kirkkoherra ja seurakunnan koosta riippuen kahdeksasta kuuteentoista vaaleilla neljäksi vuodeksi valittua jäsentä. Seurakuntaneuvoston tehtävänä on yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä työtä ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. 2.4 Palvelevat toiminnot Yhteistä hallintoa varten kirkkoneuvoston alaisena toimii hallintovirasto, jossa on kiinteistötoimisto ja taloustoimisto. Hallintoviraston johdossa on hallintojohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja suunnitella seurakuntayhtymään hallintoa ja taloutta sekä tehdä niiden kehittämistä koskevia esityksiä. Hän toimii kirkkovaltuuston sihteerinä ja on hallintoviraston toimistopäällikköjen esimies. Lakimiehen tehtävänä on vastata seurakuntayhtymään lainkäyttöön liittyvistä tehtävistä,

7 hallinnon lainmukaisuudesta ja seurakuntayhtymän henkilöstöhallinnosta. Lakimies toimii kirkkoneuvoston sihteerinä ja on palkka-asiamies. Hänelle kuuluvat työ- ja virkaehtosopimusten tulkinta ja soveltaminen sekä paikallisneuvottelujen käyminen. 7 Kiinteistötoimiston johtajana on kiinteistöjohtaja. Kiinteistötoimiston tehtävänä on huolehtia seurakuntayhtymän kiinteistöjen rakentamiseen, kaavoitukseen, kunnossapitoon, hoitoon ja käyttöön liittyvistä asioista. Hautaustoimi kuuluu kiinteistötoimistoon ja se vastaa hautaustoimen käytännön järjestelyistä kuten hautauksista, hautausmaiden istutuksista, yleishoidosta ja seurakuntien huoltokeskukseen liittyvistä talous- ja henkilöstöasioista. Hautaustoimen päällikkö vastaa seurakuntien huoltokeskuksen ja hautausmaiden johtamisesta kiinteistöjohtajan alaisena. Taloustoimiston johtajana on talous- ja suunnittelujohtaja. Taloustoimisto hoitaa seurakuntayhtymän taloushallintoon ja hautainhoitorahastoon kuuluvat tehtävät, vastaanottaa kassa- ja tilivirastona seurakuntien tulot ja suorittaa niiden menot, huolehtii kirjanpidosta, palkanlaskennasta, taloussuunnittelusta ja tietojenkäsittelystä. Suoraan kirkkoneuvoston alaisena on keskusrekisteri. Keskusrekisteriä johtaa keskusrekisterin johtaja. Keskusrekisterin tehtävänä on väestökirjanpidon hoito Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Se antaa virkatodistuksia ja palvelee yleisöä kaste-, avioliitto- ja hautaustoimituksiin liittyvissä asioissa. Keskusrekisterin yhteydessä toimivassa kirkkoherranvirastojen yhteisessä kansliassa eli seurakuntatoimistossa suoritetaan pappien, kanttorien sekä toimipaikkojen varaukset kirkollisiin toimituksiin ja avustetaan seurakuntia toimistopalveluin.

8 8 2.5 Seurakuntayhtymän strategia Kirkkovaltuusto on hyväksynyt seurakuntayhtymälle seuraavan strategian: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän strategia Ihmisen hyväksi -Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan 1. Seurakuntien tehtävä Seurakuntien tehtävänä on evankeliumin julistaminen, kirkon pyhien toimitusten hoitaminen ja lähimmäisen palveleminen. 2. Seurakuntien arvot Kristilliset arvot nousevat uskosta sekä siitä lähtevästä toivosta ja rakkaudesta. Seurakuntien keskeisiä arvoja ajassamme ovat: - avoimuus - oikeudenmukaisuus - rehellisyys - lähimmäisen kunnioittaminen - luomakunnan eheys 3. Toiminta-ajatus Turun ja Kaarinan seurakuntien tarkoituksena on toimia ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan. 4. Toimintatavat 4.1. Seurakunnat Seurakuntien vetovoimaisuuden lisäämiseksi toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti jumalanpalvelukseen, rukoustoimintaan, rippikouluun ja sielunhoitoon. Seurakuntien tehtävät, arvot ja toiminta-ajatus ohjaavat seurakuntalaisia kokemaan seurakunnan omakseen, osallistumaan ja kantamaan vastuuta sen toiminnasta. Luottamushenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat seurakuntien välttämätön voimavara Työntekijät Työntekijöitten ammatillista osaamista ja tehtävien innostunutta hoitamista tuetaan järjestämällä mahdollisuuksia koulutukseen ja työnohjaukseen. Työntekijöitten jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Työyhteisön ilmapiiristä ja hyvinvoinnista huolehditaan sekä yhteistyötaitoja kehitetään.

9 Yhteiskunta Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon niin, että seurakuntien arvot voisivat toteutua kansalaisten keskuudessa Muu maailma Seurakunnat osallistuvat kansainväliseen ja ekumeeniseen toimintaan erityisesti yhteistyössä lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. 5. Strategian toteuttaminen Jokaisessa toimintayksikössä laaditaan oma toimintasuunnitelma tämän strategian toteuttamiseksi. 2.6 Henkilökunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on keskisuuri työnantaja. Vuoden 2004 lopussa seurakunnan henkilöstön kokonaismäärä oli 480 työntekijää, joista kokoaikatyötä teki 418 ja osa-aikatyötä 62 työntekijää. Kesäkaudella hautausmailla oli 133 kausityöntekijää ja leirikeskuksissa oli 78 leiriavustajaa. Taulukko sisältää vakituisten virkojen ja työsuhteiden lisäksi määräaikaiset virat, pitempiaikaiset projektityö- sekä oppisopimussuhteet virat toimet Papit 85 - Kirkkomuusikot 23 - Diakonian viranhaltijat 35,5 - Nuorisotyönohjaajat 26,5 - Muu seurakuntatyö Toimistohenkilökunta Leirikeskuksen henkilökunta 3 10 Kiinteistöjen henkilökunta Hautausmaiden henkilökunta 8 31 Lastenohjaajat - 49 Muut - 8 Yhteensä Vuonna 2004 seurakuntien maksamat palkat sivukuluineen olivat 14,5 milj. euroa. 2.7 Seurakuntien liittyminen kirkon yleishallintoon Kirkon yleishallinto voidaan parhaiten ja pelkistetysti esittää kaavakuvana.

10 10 KIRKOLLISKOKOUS Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia sekä kirkkolainsäädäntöä, hallintoa ja työtä PIISPAINKOKOUS KIRKKOHALLITUS HIIPPAKUNNAT ROVASTIKUNNAT Kirkkohallitus jakaantuu osastoihin, jotka ovat hallinto-, henkilöstö- ja talousosasto, toiminnallinen osasto, ulkoasiainosasto, kirkon tiedotuskeskus ja kirkon tutkimuskeskus - piispa - tuomiokapituli - hiippakuntavaltuusto - lääninrovasti SEURAKUNNAT Turun suomenkieliset seurakunnat ja Kaarinan seurakunta muodostavat rovastikunnan, joka on osa Turun arkkihiippakuntaa. Turun ruotsalainen seurakunta kuuluu Åbolands prosteriet -nimiseen rovastikuntaan ja se vuorostaan Porvoon hiippakuntaan, kuten muutkin maamme ruotsinkieliset seurakunnat. Seurakuntaa ja rovastikuntaa laajempia hallintoyksiköitä ovat hiippakunnat, joihin maa on jaettu kirkollista hallintoa varten. Hiippakunnan hallintoa hoitavat piispat ja tuomiokapituli. Turun arkkihiippakunnan hallintoa ja toimintaa johtaa arkkipiispa ja piispa. Tuomiokapitulin tehtävät painottuvat hiippakunnallisen hallinnon ja toiminnan suunnitteluun. Tuomiokapitulin hyväksyttäväksi tai ratkaistavaksi alistetaan seurakunnan päätöksiä ja sille kuuluu seurakuntien hallinnon laillisuusvalvonta. Kirkon ylintä päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, joka on kirkon "parlamentti". Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat oikeus hyväksyä kirkolliset kirjat, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säätämisoikeus ja Kirkon keskusrahaston talousarvion hyväksyminen. Kirkkohallitus vuorostaan on kirkolliskokouksen alainen täytäntöönpano- ja alistusviranomainen. Kirkkohallituksessa on mm. eläketoimisto ja Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimisto.

11 11 3 Virka- ja työsuhteeseen liittyvät asiat 3.1 Henkilöstöpolitiikka Hyvällä henkilöstöpolitiikalla edistetään seurakuntayhtymän perustehtävän korkealaatuista suorittamista. Henkilöstöhallinnon pyrkimyksenä on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen seurakunnan työn päämäärän saavuttamiseksi. Henkilöstöpolitiikalla tarkoitetaan niitä suuntalinjoja, joita pyritään - noudattamaan ja kehittämään henkilökuntaa koskevissa kysymyksissä. Henkilöstöhallinto taas on se kokonaisuus, joka pyrkii toteuttamaan henkilöstöpolitiikan päämäärät. Henkilöstöhallintoa hoitavat kaikki seurakuntien toimielimet joko päätyönään tai muun työnsä ohella. Henkilöstöhallinnon kehittyessä eräät seurakuntien toimielimet erikoistuvat henkilöstöasioihin. Esimerkkinä näistä voidaan mainita - lakimies palkka-asiamiehen tehtävässään, taloustoimiston palkanlaskenta ja työympäristötoimikunta. Henkilöstöhallintoon katsotaan sisältyvän mm. seuraavia asioita: - henkilöstösuunnittelu - henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen työhön - henkilöstökoulutus - palkkahallinto - henkilöstöohjaus - henkilöstöpalvelut - sisäinen tiedotus Kyseisestä luettelosta havaitaan kuinka monitahoinen ja jokaista viranhaltijaa ja työntekijää koskettava on henkilöstöhallinnon kenttä. Henkilöstöhallinto on sektori, joka jatkuvasti kehittyy ja muuttuu. 3.2 Henkilöstöasioista päättävät seurakuntien elimet Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Sillä on keskeinen merkitys henkilöstöhallinnon resursseista päätettäessä. Kirkkovaltuusto vahvistaa seurakuntayhtymän organisaation perussäännöllä, perustaa ja lakkauttaa seurakuntien virat, osoittaa varat henkilökunnan palkkoihin, koulutukseen ja henkilöstöpalveluihin. Kirkkovaltuuston myöntämistä määrärahoista viime kädessä riippuu myös työtilojen, sosiaalitilojen, työvälineiden ja työkoneiden hankkiminen. Luettelo ei ole täydellinen. Sen tarkoituksena on vain antaa kuva kirkkovaltuuston keskeisestä asemasta henkilöstöhallinnossa. Keskeiset henkilöstöhallintoa koskevat hallintopäätökset tehdään yhteisessä kirkkoneuvostossa, jonka toimialaan kuuluvat mm. virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanokysymykset ja palkkaneuvottelujen

12 12 tulosten paikallinen hyväksyminen. Kirkkoneuvosto päättää myös henkilöstökoulutuksesta, vuosi- ja sairaslomista, virkavapauksista ja muista vastaavista hallintoasioista elleivät ne kuulu paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostojen, tuomiokapitulin tai viranhaltijoiden päätettäviin asioihin. Kirkkoneuvosto täyttää useimmat yhtymän virat. Myös johtokunnilla ja eräillä viranhaltijoilla on oikeus tehdä henkilöstöhallintoon liittyviä päätöksiä johto- ja ohjesääntöjen perusteella. Lakimies päättää kokemuslisistä ja yksikköjen päälliköt eräistä sijaisuuksista ja virkavapauksista. Seurakuntaneuvosto päättää seurakunnan omien virkojen täyttämisestä kirkkolain tai virkasäännön mukaan. Se käsittelee ja osittain myös ratkaisee seurakunnan omien viranhaltijoiden ja työntekijöiden koulutukseen, virkavapauteen ja vuosilomaan liittyvät kysymykset. Henkilöstöhallintoon liittyviä riita- ja tulkinta-asioita käsitellään paikallisneuvotteluissa, joissa seurakuntia edustavat neuvottelijoiksi asetetut virkamiehet, palkka-asiamies pääneuvottelijana ja eri pääsopijajärjestöjä edustavat neuvottelijat, jotka kuuluvat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry -, Kunta-alan unioni ry - sekä Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL ry -nimisiin yhdistyksiin. Kunta-alan unioni ry:een kuuluvat Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry. 3.3 Kirkon sopimusvaltuuskunta Henkilöstöhallintoon liittyviä keskeisiä päätöksiä tehdään myös seurakunnan omien hallintoelinten ulkopuolella. Yksi tärkeimmistä tällaisia päätöksiä tekevistä viranomaisista on Kirkon sopimusvaltuuskunta. Kirkolliskokous valitsee siihen yksitoista jäsentä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sopimusvaltuuskunnan käsittelemät asiat valmistelee panee täytäntöön Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimisto. Seurakuntien palvelussuhteen ehdot määrätään virka- ja työehtosopimuksilla. Sopimukset syntyvät neuvotteluissa, joissa työnantajaa eli seurakuntia edustaa Kirkon sopimusvaltuuskunta ja viranhaltijoita ja työntekijöitä viranhaltija- ja työntekijäjärjestöt siten kuin kirkon pääsopimuksessa tarkemmin selvitetään. Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimisto huolehtii virka- ja työehtosopimusten painamisesta ja tiedottamisesta seurakunnille. Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimisto on Helsingissä. Osoite Satamakatu 11 A, Helsinki ja puhelin (09)

13 Palvelussuhteet Palvelussuhteen toisena osapuolena on seurakunta ja toisena osapuolena viranhaltija tai työntekijä. Palvelussuhteet ovat laadultaan joko virkasuhteita tai työsopimussuhteita. Ne eroavat toisistaan syntytapansa, luonteensa ja oikeudellisen asemansa puolesta. Virkasuhteen ja työsopimussuhteen erottaminen toisistaan on tärkeää sen vuoksi, että niihin sovelletaan osittain eri säännöksiä ja sopimuksia Virkasuhde Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde. Virkasuhde syntyy viranomaisen yksipuolisella toimella, virkaan nimittämällä. Nimittäminen edellyttää nimitettävän suostumuksen. Virkasuhteessa voidaan käyttää julkista valtaa tai tehtävät ovat luonteeltaan julkishallinnollisia, mikä tarkoittaa mm. hallintopäätösten tekemistä ja esittelyä. Virkasuhteen julkisoikeudellista luonnetta korostaa viran perustamis- ja täyttämismenettely. Seurakuntien virat perustaa ja lakkauttaa kirkkovaltuusto, joka samalla vahvistaa viran pätevyysvaatimukset ja palkkauksen. Viran täyttäminen tapahtuu hakumenettelyn jälkeen nimittävän viranomaisen yksipuolisella hallintotoimella. Työnantaja määrää viranhaltijan velvollisuudet ja tehtävät. Virkasuhteen luonteeseen kuuluu edelleen, että virkamies antaa koko työvoimansa seurakunnan käytettäväksi ja on laajennetun oikeudellisen vastuun alainen. Virkasuhteen erityislaatuisuudesta johtuen siihen liittyvistä eduista ja velvollisuuksista on perinteisesti omat säännökset. Näitä määräyksiä on kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä, Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän virkasäännössä sekä ohje- ja johtosäännöissä Työsopimussuhde Toisin kuin virkasuhde, työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu palkasta tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhde syntyy, kun työntekijä työsopimukseen perustuen ryhtyy työtä suorittamaan. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava ainakin työsuhteen kestoaika, mahdollinen koeaika, työn laatu tai pääasialliset tehtävät, työtekopaikka tai työpiiri, palkka, työaika ja sovellettava työehtosopimus. Jos sopimus tehdään määräajaksi, on sopimukseen kirjattava määräaikaisuuden peruste. Seurakun-

14 14 tien työsopimukset laaditaan vahvistetulle lomakkeelle, jonka työnantajan edustaja ja työntekijä allekirjoittavat. Lomakepohja löytyy NaakkaNetistä Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen Virkasuhde alkaa siitä päivästä, josta lukien asianomainen on otettu virkaan ja työsuhde, kun työtä sopimuksen mukaan ryhdytään tekemään. Virkasuhteeseen otetaan yleensä toistaiseksi. Viransijainen, avoimen viran hoitaja, määräaikaiseen virkaan nimitetty ja tilapäinen viranhaltija voidaan ottaa virkasuhteeseen määräajaksi. Määräaikaisuudelle on oltava lain mukainen perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus. Myös työn luonne voi edellyttää määräaikaisuutta. Virkasäännön alainen viranhaltija voidaan ottaa myös koeajaksi, joka on enintään 6 kuukautta. Työsopimus tehdään joko toistaiseksi tai määräajaksi. Määräaikaisuudelle on oltava työsopimuslaissa tarkoitettu laillinen peruste, esimerkiksi sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka. Työsopimukseen voidaan liittää enintään 4 kuukauden pituinen koeaika, jonka aikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen perusteella palkka voidaan maksaa joko kuukausipalkkana tai tuntipalkkana. Palvelussuhde voidaan irtisanoa molemmin puolin päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisajoista ja irtisanomisen perusteista on säännökset virkasuhteitten osalta virkaehtosopimuksessa ja kirkkolaissa sekä työsopimussuhteitten osalta työsopimuslaissa. Virkaehtosopimuksen mukaan vakinaisen viranhaltijan irtisanomisaika on 1) 14 kalenteripäivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 1 v, 2) 1 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 1 v, mutta enintään 10 v, ja 3) 2 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 v. Seurakunnan irtisanoessa vakinaisen viranhaltijan irtisanomisaika on 1) 1 kk, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 1v, 2) 2 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 1 v, mutta enintään 5 v, 3) 3 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 v, mutta enintään 9 v, 4) 4 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 9 v, mutta enintään 12 v, 5) 5 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 v, mutta enintään 15 v, ja 6) 6 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 15 v. Viranhaltijan pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempääkin irtisanomisaikaa. Tilapäisen viranhaltijan irtisanomisaika on molemmin puolin yksi kuukausi.

15 15 Väliaikaisen viranhaltijan irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää. Koeaikainen virkasuhde voidaan kuitenkin päättää ilman irtisanomisaikaa samoin perustein kuin koeaikainen työsopimussuhde työsopimuslain mukaan. Työntekijän irtisanomisaika on 14 vrk, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja 1 kk, jos se on jatkunut yli viisi vuotta. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muuta ole sovittu, on työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: 1) 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 1 v, 2) 1 kk, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta enintään 4 v, 3) 2 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 4 v - 8 v, 4) 4 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 8 v - 12 v ja 5) 6 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 12 v. Irtisanomismenettelyssä on noudatettava tiettyjä sääntöjä, jotka käyvät ilmi kirkkolaista, työsopimuslaista, Kirkon yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta sekä yhteistoimintasopimuksesta. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta ja työntekijä vastaavasti työnantajan sitä vaatiessa irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Määräajaksi tehty työsopimus ja virkasuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua loppuun. Virka- ja työsuhde päättyy myös henkilön siirtyessä eläkkeelle joko henkilökohtaisessa eläkeiässä tai joustavasti vuoden iässä Lomauttaminen Viranhaltija voidaan tiettyjen kirkkolaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä lomauttaa siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi, enintään kolmeksi viikoksi kalenterivuoden aikana. Työsopimussuhteinen voidaan työnantajan aloitteesta lomauttaa toistaiseksi tai määräajaksi työsopimuslain mukaisin edellytyksin. 3.5 Virka- ja työehtosopimukset

16 16 Virka- ja työehtosopimukset otettiin seurakunnissa käyttöön vuonna Siirtyminen sopimusjärjestelmään oli viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeuksien kannalta perustavaa laatua. Sopimusmenettelyllä tunnustettiin heille oikeus vaikuttaa omiin palvelussuhteen ehtoihinsa. Seurakuntien työ- ja virkaehtosopimus perustuu lakeihin evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/74) ja työehtosopimuksista (969/74). Niiden mukaan viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdoista on voimassa mitä virka- ja työehtosopimuksilla määrätään. Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa sovitaan palkkauksesta, virka- ja työvapaista, vuosilomasta, matkakustannusten ym. korvauksista, työ- ja vapaa-ajasta sekä muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Palvelussuhteen ehtoja eivät ole ja siten virkaehtosopimusmenettelyn ulkopuolelle jäävät seurakunnan virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet, virkakoneiston järjestely, viran perustaminen ja lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät ja sisäinen työnjako, työn johtaminen ja virkasuhteen syntyminen. Lisäksi on säädetty, että sopia ei saa virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, virkaylennysperusteista, viranhaltijan velvollisuuksista, kurinpidosta, eläkkeistä, virka- ja työsuhdeasuntojen vuokrista eikä seurakunnan omaisuuden käyttämisestä. Virka- ja työehtosopimukset tehdään valtakunnallisesti ja ne koskevat kaikkia kirkon toimielimiä ja seurakuntia. Voimassa oleva Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa Virkaehtosopimus määrittelee palvelussuhteen ehtojen sekä ylä- että alarajan eikä sitä parempia tai huonompia etuja saa paikallisesti antaa. Työehtosopimuksen rakenne on toinen. Työehtosopimuksessa on määrätty annettavat vähimmäisehdot. Sopimusjärjestelmän luonne asettaa kuitenkin useimmiten esteen työehtosopimuksessa määritellyn edun ylittämiselle. 3.6 Palkkaus Palkka on epäilemättä viranhaltijan ja työntekijän saama tärkein korvaus työstään. Palkka maksetaan rahapalkkana. Luontoisetupalkkauksesta on luovuttu lukien, kun kirkon palkkauslaki kumottiin. Viranhaltijan ja työntekijöiden työstään saamiin etuihin voi vaikuttaa, onko tehtävä päätoiminen vai ei. Pää- ja sivutoimisuuden erolla on merkitystä eräissä erillisissä virka- ja työehtosopimuksissa ja

17 17 suositussopimuksissa, esimerkiksi työterveyshuoltosopimuksen soveltamisalassa. Palvelussuhde on päätoiminen, jos viranhaltijan tai kuukausipalkkaisen työntekijän määritelty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Hengellisen työn viranhaltijan palvelussuhde on päätoiminen, kun tehtävämäärä on vähintään 50 % viran täydestä tehtävämäärästä. Lyhyempää työaikaa tekevät ovat sivutoimisia. Jäljempänä esitetyt palkkausta koskevat määräykset koskevat päätoimisia työntekijöitä Virka- ja työsuhteisten kuukausipalkat Kirkkoherrojen virat ovat E hinnoitteluryhmissä. Kirkkoherralle, joka on vakinaisena hoitanut päätoimisesti kirkkoherranvirkaa yhteensä vähintään 6 vuotta, maksetaan euromääräinen määrävuosilisä. E-palkkahinnoitteluun ei kuulu kokemuslisiä. Muut virat kuuluvat H- tai R-palkkaluokkiin. H-palkkataulukkoon kuuluvat lähinnä ne viranhaltijat, jotka tekevät hengellistä työtä. R-palkkataulukkoon kuuluvat lähinnä toimisto- ja hallintotehtävissä olevat ja kirkonpalveluskuntaan kuuluvat henkilöt sekä työsopimussuhteiset työntekijät. Työntekijän säännöllistä palkkaa kutsutaan varsinaiseksi palkaksi. Palkka muodostuu peruspalkasta ja kokemuslisistä. Siihen voi kuulua myös muita vakioerinä kuukausittain suoritettavia palkanlisiä. Varsinaiseen palkkaan ei sen sijaan lueta satunnaisia palkkioita, korvausta lisätyöstä tai kokouspalkkioita Kokemuslisät Kokemuslisiä maksetaan H- ja R-taulukon mukaan määräytyvään palkkaan neljän, kuuden, kahdeksan, 10 ja 13 palvelusvuoden perusteella. Lastenohjaajien kokemuslisät määräytyvät neljän, kuuden, kahdeksan, 11 ja 15 työvuoden perusteella. Kokemuslisät ovat valmiiksi laskettu palkkataulukoihin. Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusta on kokonaisuudessaan 17 vuoden täyttämisen jälkeen kertynyt seurakunnan palvelu, jos työaika on vähintään 19 tuntia viikossa tai tehtävämäärä vähintään 50 % kokoaikaisen viran tehtävämäärästä. Sivutoimisesta palveluksesta luetaan hyväksi enintään puolet. Myös muun työnantajan palvelus luetaan hyväksi, jos se on tapahtunut vastaavalla ammattialalla tai siitä on muuten olennaista hyötyä virka- tai työtehtävien hoidossa. Palvelus luetaan harkinnan mukaan hyväksi joko kokonaan tai osittain. Kokemuslisään luetaan hyväksi myös asevelvollisuusaika tai 240 päivää aseettomasta palveluksesta tai siviilipalveluksesta. Viranhaltija, jonka palkkaus määräytyy H-taulukon mukaan, saa lukea hyväkseen kokemuslisää varten kaksi vuotta viran tehtäväalaa välittömästi koskevasta

18 18 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta ja yhden vuoden erikoissairaanhoitajan tutkinnosta. Oikeus kokemuslisään alkaa lisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta. Kokemuslisä myönnetään automaattisesti oman seurakunnan palveluksen perusteella. Muusta palveluksesta on esitettävä kirjallinen selvitys. Kokemuslisän hakemista varten on erillinen lomake, jota saa kirjaamosta, taloustoimistosta ja Naakkanetistä. Varsinaisen palkan lisäksi viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa lisä- ja ylityökorvausta, euromääräistä ilta- ja yötyökorvausta, sunnuntai- ja aattotyökorvausta, varallaolokorvausta, vastuulisää, johtajalisää, viittomakielentaitolisää ja kokouspalkkiota. Virka- ja työehtosopimukseen liittyy laaja palkkahinnoittelu (palkkaryhmittely), joka määrää siinä mainittujen virkojen palkka-asteikon. Jos kuukausipalkkainen työntekijä suorittaa sellaisia tehtäviä, joita hinnoittelussa ei ole mainittu, määritellään tällaisen työntekijän alkupalkka vaativuudeltaan vastaavantasoisia tehtäviä suorittavan hinnoittelussa mainitun työntekijän palkkauksen perusteella. Yhteinen kirkkoneuvosto voi virka- ja työehtosopimuksessa mainituilla perusteilla korottaa viranhaltijan/työntekijän palkkaa palkkahinnoittelun rajoissa. Kirkkoherran, palkkahinnoittelun ulkopuolisen viran haltijan ja virkaehtosopimuslain 5.2 :n mukaisten virkojen palkkausmuutoksista päätetään kirkon sopimusvaltuuskunnassa. Virkaa uudelleen täytettäessä kirkkoneuvostolla on harkintamahdollisuus palkan tarkistuksen muodossa Tuntipalkat Tuntipalkkaisten työntekijöiden palkka määräytyy työehtosopimuksen liitteen 8 palkkahinnoittelun perusteella. Hinnoittelussa on määritelty peruspalkka ja mahdolliset lisät. Tuntipalkkaus on poikkeuksellinen palkkausmuoto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Lastenohjaajien ja iltapäiväkerhonohjaajien palkat Kirkon lastenohjaajien palkkaus määräytyy työehtosopimuksen liitteen 7 palkkahinnoittelun perusteella. Lastenohjaajan maksupalkka määräytyy palkkaryhmien L3a - L3d tai L5a - L5d mukaisesti ottaen huomioon lastenohjaajan koulutus, työtehtävien laatu, laaja-alaisuus ja vastuullisuus sekä tehtävissä

19 19 edellytettävä ammattitaito. Lastenohjaajat ovat kuukausipalkkaisia työsopimussuhteisia työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika määräytyy työsopimuksen mukaan. Viikoittainen työtuntimäärä määräytyy pääsääntöisesti seuraavasti: 28 tuntia/ viikko lastenohjaaja, jolla on ns. vanhanmuotoinen koulutus (lastenohjaajakurssi tai muu vastaava) ja 34 tuntia/ viikko lastenohjaaja, jolla on lastenohjaajan ammattitutkinto. Viikkotuntimäärään on kaikille lastenohjaajille varattu yksi tunti yhteistä kerättäväksi yhteistä koulutusta varten. Syksyllä ja keväällä järjestettävät vanhempainillat sisältyvät suunnittelutunteihin. Perhekirkoista ja sunnuntaitapahtumista maksetaan korvausta erikseen Palkanmaksu Taloustoimisto maksaa palkan pankkiin asianomaisen tilille. Palkan maksamista varten viranhaltijan ja työntekijän on työhön ryhtyessään annettava esimiehelleen palkanlaskijalle toimittamista varten - verokortti - pankkiosoite - valtakirja mahdollisen ammattiyhdistyksen jäsenmaksun perimistä varten Siinä tapauksessa, että uusi työntekijä haluaa saada kokemuslisäaikaan luetuksi muun työnantajan palveluksessa hankitun työkokemuksen, tulee hänen huolehtia siitä, että kokemuslisäanomus liitteineen on tehty ja annettu joko esimiehelle tai kirjaamoon. Vakinaisen viranhaltijan varsinainen palkka suoritetaan kuukausittain etukäteen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Muu kuin varsinainen palkka, väliaikaisen viranhaltijan palkka ja työsopimussuhteessa olevan kuukausipalkka maksetaan kuukausittain jälkikäteen kunkin kuun viimeisenä arkipäivänä. Palkkatilityksestä tehdään palkanmaksukausittain viranhaltijoille ja työntekijöille jaettava palkkalaskelma. 3.7 Työaika Varsinainen työaika Viranhaltijain ja työntekijöiden työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla virka- ja työtehtävien laadun ja määrän mukaan.

20 20 Yleinen säännöllinen työaika on 6-8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Virasto- ja muussa toimistotyössä säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Virastoissa päivittäinen työaika on kello , ellei kirkkoneuvosto ole vahvistanut muuta työaikaa. Toimistotyössä on käytössä liukuva työaika, joka hoidetaan kortinlukijalla. Liukuma-ajat ovat klo 7-9 ja klo Liukuman puitteissa tehtyjen työtuntien määrä ei saa ylittää täyttä säännöllistä työaikaa enemmällä kuin 20 tunnilla eikä alittaa enemmällä kuin 10 tunnilla joka perjantai päättyvällä seurantajaksolla. Työajasta vähennetään automaattisesti puolen tunnin ruokaaika. Säännöllisen työajan katkaisee ruokailutauko, joka on puoli tuntia, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Työaikana annetaan yksi l5 minuutin pituinen kahvitauko, joka tarvittaessa on pidettävä vuorottain ja muutoinkin niin, ettei siitä aiheudu haittaa työnteolle. Yleistä säännöllistä työaikaa noudattaville annetaan sekä aamu- että iltapäivällä yksi 15 minuutin kahvitauko. Eräiden vahtimestareiden, vahtimestari-siivoojien ja leirikeskusten työntekijöiden osalta noudatetaan neljän viikon pituista jaksotyöaikaa, jossa työaika on 153 tuntia. Myös kahden viikon tai kolmen viikon jakso on mahdollinen. Jaksotyössä ei päivittäistä työaikaa ole määritelty, mutta viranhaltijalle/työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika. Jaksotyöstä on etukäteen laadittava työtuntijärjestelmä. Edellä mainitut työajat eivät koske pappia, lehtoria, kanttoria, diakonian viranhaltijaa, nuorisotyönohjaajaa eikä muutakaan hengellisen työn viranhaltijaa. Hengellisen työn viranhaltijoihin sovelletaan hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika-, leirityö- ja leirityöaikahyvityksestä annettuja määräyksiä. Jos viranhaltijan virkatehtävistä osa on hengellistä työtä ja osa muuta työtä, sovelletaan työaikamääräyksiä ainoastaan muuhun kuin hengelliseen työhön. Tuntipalkan jakaja on 163 paitsi virastotyössä 152. Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä. Se voi olla vuorokautista ylityötä, viikoittaista ylityötä tai ylityötä jaksotyön johdosta. Ylityöllä tarkoitetaan yleisessä säännöllisessä työajassa ja jaksotyössä määrätyn säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä. Virastotyössä ja osaaikatyössä vuorokautinen ylityökynnys on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia. Lisätyöllä tarkoitetaan sellaista vahvistetun tai sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehtävää työtä, joka ei ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan sama palkka kuin varsinaiselta työajalta.