Kriisipuhelin 24/7 ( ) Avokriisityö (yksilö, pari, perhe) Alvari-perhetyö
|
|
- Niina Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAUVATYÖ VÄKIVALTATYÖ EROAUTTAMINEN/ TAPAAMISPAIKKA ASIANTUNTIJA- PALVELUT Doula Neuvontapuhelut Neuvokahvila Toiminnan esittely Haikara-kahvila Verkkoauttaminen Vanhemman neuvo Koulutus Hellän kosketuksen ryhmä Kriisipuhelin 24/7 ( ) Puhelinauttaminen Konsultaatio Päiväryhmä Seraffiina Naisten avoryhmä Verkkoauttaminen Työnohjaus Bb-avotyö Koulutuksellinen ryhmä Tapaamispaikan avotyö Terapia Puhelinneuvonta Avokriisityö (yksilö, pari, perhe) Valvotut vaihdot Uni-illat Jussityö Tuetut tapaamiset Unikoulu Kriisin jälkeinen työ Valvotut tapaamiset ESIKOTOUTTAMINEN Päiväensikoti Alvari-perhetyö Mieskaveritoiminta Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tuettu asuminen Varpu-perhetyö Turvakoti Vanhemmuuden arviointi Hankkeet Ensikoti Varjo Vaativan hoidon hoitopäivä ensikoti Juuri Kannusta minut vahvaksi
2 DOULA DOULA-SYNNYTYSTUKIHENKILÖTOIMINTA Doula-toiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Tavoitteena on välittää synnytystukihenkilöitä ja siten lisätä synnyttäjän turvallisuudentunnetta ja olla edesauttamassa hyvää synnytyskokemusta. Toiminta on perheille maksutonta. Doulan tuki käynnistyy jo raskausaikana ja synnytyksessä mukanaolon jälkeen Doula tapaa perhettä yhdestä kahteen kertaan. Odotusaikana Doula on rinnalla kulkija, joka kuuntelee äidin toiveita ja ajatuksia, ottaa huomioon äidin/ perheen toiveet ja kunnioittaa sitä mikä on tärkeää perheelle. Odotusaikana Doula tarjoaa henkistä, käytännöllistä ja tiedollista tukea. Odotusajan tapaamisissa (1 3 krt, voi olla mukana myös isä). Synnytyksessä Doula tukee synnyttäjää yhteistyössä kätilön kanssa. Doula tarjoaa äidille/perheelle jatkuvaa tukea olemalla mukana koko synnytyksen ajan. Synnytyksen jälkeen tapaamisissa käydään läpi synnytyskokemusta, ihastellaan vauvaa ja Doula voi myös tarjota tukea varhaisimetyksessä. Rakkautta, luottamusta, tukea, ihmisyyttä, hengitystä, rentoutusta, kosketusta, läsnäoloa Doula-Linda Doulan voi saada oululainen synnyttäjä ja harkiten myös ulkopaikkakuntalainen. Doulan tuki on perheelle maksutonta. Toiminnalla on yhdyskätilö OYS:in synnytysosastolla. PÄIVÄ- RYHMÄ SERAFFIINA Tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja intensiivistä ryhmämuotoista tukea oululaisille vauvaikäisten lasten perheille. TYÖSKENTELY JÄLKIHUOLTO Ryhmään voi hakeutua Suljetussa ryhmässä 4 5 äitiä vauvoineen n sovitusti jälkihuoltotapaamisia n ensikotijakson jälkeen 3 x vko klo ryhmän päätyttyä n neuvolan, perhetyön, sosiaalitoimen tms. n puhelut sovitusti yhteistyökumppanin ohjaamana Ryhmän tavoitteena: n palautteen kerääminen n ottamalla itse yhteyttä n arkirutiinien ja päivärytmin vahvistaminen n vauvan kehityksen tukeminen Ennen ryhmää: n vuorovaikutuksen tukeminen n perheen tapaaminen n ryhmäläisen omien tavoitteiden saavuttaminen n kotikäynti/tutustuminen n sitoutuminen ryhmään Menetelminä: n palaverit, puhelut ja muu yhteydenpito n vuorovaikutusta tukevat leikit n ryhmään tulevan vauvan ja vanhemman n vauvahavainnointi tavoitteet n päiväkirjatyöskentely reflektion tukena n videointi/valokuvatyöskentely n yksilökeskustelut/verkostoyhteistyö n kotikäynnit n ohjaus ja neuvonta n vanhemmuustyöskentely n isän tapaamiset, perheillat n vakauttava tyyöote n vertaistuki Päiväryhmä Seraffiina toimii RAY:n rahoituksella ja on Oululaisille asiakkaille maksutonta.
3 BABY BLUES BABY BLUES -VAUVAPERHETYÖ Baby blues -vauvaperhetyö on lapsiperheiden terveyttä edistävää, matalan kynnyksen toimintaa. Baby blues -toiminnassa autetaan perheitä, joissa on masennusta tai muuta pitkäkestoista stressiä, joka tuo haasteita suhteeseen vauvan kanssa tai vaikeuttaa suhteen muodostumista kohtuvauvaan. Työ kohdentuu perheille, joissa on alle kaksivuotias lapsi. Baby blues -vauvaperhetyö on: puhelimitse tapahtuvaa neuvontaa ja ohjausta vauvojen uneen, toimivaan arkeen ja vanhempana jaksamiseen liittyen avokäyntejä: Baby blues -vauvaperhetyöntekijä voi tavata asiakkaita avokäynneillä maksutta 5 krt. Tarvittaessa pidempiin asiakkuuksiin haetaan kunnalta maksusitoumus yksilötyö / pari- ja perhetapaamiset kotikäynnit verkostoyhteistyö Työskentelyn tavoitteena on: asiakkaan tuen tarpeen kartoittaminen perheiden arjessa jaksamisen lisääntyminen vanhemman masennuksesta/uupumuksesta toipuminen ilon löytäminen vauvasta ja vanhemmuudesta perheen omien voimavarojen vahvistaminen stressitön odotus- ja vauva-aika uuden rytmin löytäminen vauvalle ja perheelle TEHOSTETUT PALVELUT VAATIVAN HOIDON HOITOPÄIVÄ Ensi- ja turvakotiasiakkaan on tarvitessa mahdollista saada tiiviimpää tukea vaativan hoidon hoitomaksuluokassa. Vaativan hoidon maksuluokka mahdollistaa yhden työntekijän lisäresurssin perheen tueksi. Vaativan hoidon hoitopäivästä sovitaan aina erikseen kunnan sosiaalityöntekijän kanssa ja tuen kohdentaminen määritellään yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa. UNIKOULUJAKSO Unikoulujaksolla autetaan perheitä, jotka uupuvat vauvan itkuisuuden tai vaikeahoitoisuuden vuoksi. Hoitovuorokauden hinta sisältää unikoulutyöskentelyn, oman huoneen, liinavaatteet sekä mahdollisuuden pyykinpesuun, ikätason mukaiset päivittäiset ruokailut (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Unikoulujaksot ovat 5 vrk mittaisia. Jaksoon sisältyy vauvan ja toisen vanhemman ympärivuorokautinen asuminen ensikodissa ja sen yhteisön toimintaan osallistuminen. Työskentely sisältää: Vauvan yöhoidon ja unirytmin havainnoinnin Päiväkirjatyöskentelyä Päivittäiset yksilökeskustelut liittyen mm. odotusaikaan, synnytykseen, vauvan päivärytmiin, vanhemman omaan jaksamiseen sekä parisuhteeseen Vanhempi vauva-ryhmät Jatkohoito-ohjeet ennen kotiutumista
4 PÄIVÄENSIKOTI Päiväensikoti on tarkoitettu vauvaperheille, jotka tarvitsevat tiivistä tukea vanhemmuuteensa, mutta selviävät arjesta itsenäisesti ilta- ja yöaikaan. Toiminta-aika päiväensikodilla on klo välillä. Päiväensikotitoiminnan tavoitteena on perheen voimavarojen vahvistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen sekä toimivan vauva-arjen tukeminen. Päiväensikotiin voivat tulla molemmat vanhemmat yhdessä vauvan kanssa. Vuorokausihintaan kuuluu lounas, välipala ja päivällinen jaksolle osallistuville perheenjäsenille vauvoille ikätason mukainen ruoka sekä oma huone käyttöön päivittäin. Lisäksi hintaan sisältyy asiakassuunnitelman mukainen työskentely. Asiakassuunnitelma laaditaan aloituspalaverissa yhdessä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa. Asiakkaalle nimetään ensikotijaksolle omaohjaaja, jonka kanssa työskentelyä viedään eteenpäin (tavoitteiden mukainen yksilötyöskentely, parikeskustelut). TYÖSKENTELYVAIHE Asiakassuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti ensikodilla järjestettävissä palavereissa yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa. Yksilötyö: Säännölliset omaohjaajakeskustelut, tuki käytännön asioiden hoitamiseen ja arjen hallintaan, reflektiivisen vanhemmuuden vahvistaminen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Havainnointi ja kirjaaminen. Ohjaus ja neuvonta vauvan hoidossa. Ryhmät: ensikotiryhmä, loruleikki/vauvasanataide ja päivittäinen aamupiiri. LOPETUS Jakson päättyessä järjestetään asiakkaan ja viranomaisverkoston kanssa lopetuspalaveri jatkotuen tarpeesta. Lisäksi laaditaan lastensuojelun pyynnöstä kirjallinen lausunto perheen tilanteesta ja arviot jatkotuen tarpeista. VARPU VARPU VAATIVA VAUVAPERHETYÖ on Oululaisille perheille tarkoitettua pitkäaikaista, intensiivistä ja ammatillista perhetyötä. Varpu vaativa vauvaperhetyö on tarkoitettu tueksi perheille, joissa on vauva-arkeen liittyviä haasteita ja lastensuojelullisia huolen aiheita. ASIAKKUUDEN ALKAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE LOPETUS Asiakkaat ohjautuvat n Kotikäynnit (1 2 krt vko. Kesto 1 3 h. 2 tt/kriisivalmius) n Kotikäyntien harventaminen Ensikodin kautta n Sosiaalinen kuntoutus n Kirjallinen yhteenveto Avopalvelukeskuksen kautta n Yksilöllinen työskentely lasten kanssa n Palaute asiakkailta ja lastensuojelun kautta n Asioiden hoitaminen kodin ulkopuolella muilta toimijoilta n Verkostotyö ja verkostopalaverit n Jälkihuoltopuhelu noin n Vanhemmuuden/vuorovaikutuksen 6 kk:n kuluttua arviointi ja tukeminen n Työn dokumentointi ja suunnittelu n Työskentelyn aloituksesta ja sen tavoitteista kirjaukset kotikäynneistä, puheluista & sovitaan yhteisessä palaverissa perheen ja palavereista Sofia-asiakastietojärjestelmään lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa n Säännölliset palaverit lastensuojelun kanssa n Perheen oma sitoutuminen työskentelyyn on edellytys perhetyön aloittamiselle n Perhetyö alkaa koeajalla, jonka jälkeen Työskentelyn keskiössä on vanhemman/vanhempien, yhdessä arvioidaan jatketaanko työskentelyä voimavarojen vahvistaminen sekä vauvan perhetyöstä tehdään kirjallinen sopimus hyvinvoinnin varmistaminen, toimiva arki. LAATU: Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteerit, OETK:n Vauvatalotiimin tuki työlle (yhteiset rakenteet, konsultointi), työnohjaus, arvot, vahva vauvatyön osaaminen ja kokemus lastensuojelutyöstä.
5 VANHEMMUUDEN ARVIOINTI Oulun ensi- ja turvakodissa tehdään vanhemmuuden arviointia perheille, joissa lapsi on alle 3-vuotias tai perheessä on ollut perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa. Vanhemmuuden arviointijaksolle tullaan lastensuojelun ohjaamana. Hoitovuorokauteen sisältyy lounas, välipala, päivällinen ja iltapala jaksolle osallistuville perheenjäsenille vauvoille ikätason mukainen ruoka sekä oma huone. Liinavaatteet ja mahdollisuus pyykinpesuun talon puolesta. Lisäksi hintaan sisältyy asiakassuunnitelman mukainen työskentely. Asiakassuunnitelma laaditaan aloituspalaverissa yhdessä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa. Asiakkaille nimetään omaohjaaja, jonka kanssa työskentelyä viedään eteenpäin (tavoitteiden mukainen yksilötyöskentely, parikeskustelut). TYÖSKENTELYVAIHE Tavoitteiden mukainen työskentely jaksolla olevien perheenjäsenten kanssa Säännölliset verkostopalaverit Yksilötyö ja havainnointi: Päivärytmi, verkosto, vuorovaikutus lapsen kanssa, MIM-havainnointi, omat voimavarat, taloudellinen tilanne, parisuhde, kasvatus sekä muut perheen yksilölliset tarpeet Ryhmät: Aamupiiri päivittäin, Ensikoti-ryhmä, Vauvabeaty, Loru-leikki ja sanataideryhmä, Isäkahvila LOPETUS Jakson päättyessä järjestetään asiakkaan ja viranomaisverkoston kanssa lopetuspalaveri jatkotuen tarpeesta. Lisäksi laaditaan lastensuojelun pyynnöstä kirjallinen lausunto perheen tilanteesta ja arviot jatkotuen tarpeista. ENSIKOTI Ensikodissa tehtävän ympärivuorokautisen valmentavan ja kuntouttavan vauvaperhetyön tavoitteena on perheessä olevien voimavarojen vahvistaminen, vaikeuksien ehkäiseminen, lastensuojelun korvaavien toimien vähentäminen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Ensikotiin voi tulla myös perheenä sekä jo raskauden aikana. Hoitovuorokauden hintaan kuuluu lounas, välipala, päivällinen ja iltapala jaksolle osallistuville perheenjäsenille vauvoille ikätason mukainen ruoka sekä oma huone. Liinavaatteet ja mahdollisuus pyykinpesuun ovat talon puolesta. Lisäksi hintaan sisältyy asiakassuunnitelman mukainen työskentely. Harkinnan ja perheen tarpeen mukaan vauvan hoitoapua on saatavilla myös öisin. Hoitosuunnitelma laaditaan aloituspalaverissa yhdessä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa. Asiakkaalle nimetään ensikotijaksolle omaohjaaja, jonka kanssa työskentelyä viedään eteenpäin (tavoitteiden mukainen yksilötyöskentely, parikeskustelut). TYÖSKENTELYVAIHE Asiakassuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti ensikodilla järjestettävissä palavereissa yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa. Yksilötyö: Säännölliset omaohjaajakeskustelut, tuki käytännön asioiden hoitamiseen ja arjen hallintaan, reflektiivisen vanhemmuuden vahvistaminen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Havainnointi ja kirjaaminen. Ohjaus ja neuvonta vauvan hoidossa. Ryhmät: ensikotiryhmä, vauvabeaty, loruleikki/ vauvasanataide ja päivittäinen aamupiiri. MIM-havainnointi. LOPETUS Jakson päättyessä järjestetään asiakkaan ja viranomaisverkoston kanssa lopetuspalaveri jatkotuen tarpeesta. Lisäksi laaditaan lastensuojelun pyynnöstä kirjallinen lausunto perheen tilanteesta ja arviot jatkotuen tarpeista. Tehdään vähintään kaksi kotiutumista tukevaa kotikäyntiä ja ollaan yhteydessä puhelimitse.
6 AVO- KRIISITYÖ VÄKIVALTAA KOKENEIDEN AIKUISASIAKKAIDEN KANSSA oma yhteydenotto tai ohjaus muista palveluista lähetteellä / verkostoneuvotteluista suunnitellusti turvakodin kriisijakson jälkihuoltona Itse yhteyttä ottaneille 1 5 maksutonta avokäyntiä (arviokäynnit) pidempään työskentelyyn haetaan maksusitoumus kunnalta TYÖSKENTELY akuutti kriisityö turvallisuuden vahvistaminen / riskin arviointi (MARAK) psykoedukaatio väkivallasta ja sen seurauksista tuki mahdollisissa rikos- ja lakiprosesseissa verkostoyhteistyö voimavarojen vahvistaminen / tukiverkoston vahvistaminen vanhemmuuden tukeminen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen (muun muassa turvasuunnitelman ja kehon rauhoittelukeinojen harjoittelemisen avulla) Asiakkuuden syynä väkivalta ja/tai sen seuraukset Käynnit ovat enimmäkseen yksilötapaamisia. Paritapaamisia järjestetään, kun siihen on molempien puolisoiden/kumppanien suostumus ja valmius. Tarvittaessa kriisikäyntien jatkona haetaan pidempää työskentelyä varten maksusitoumus kunnasta. AVOVÄKIVALTATYÖ Väkivaltaa perhe- ja lähisuhteissa kokeneille ja/tai käyttäneille aikuisille ja lapsille Keskusteluapua terapeuttisin työmenetelmin Neuvontaa ja ohjausta Toiminnalliset ja keholliset työmenetelmät EMDR Yksilötapaamiset sekä pari- ja perhetapaamiset Verkostoyhteistyö Suljetut ryhmät krt Asiakkaat ohjautuvat: Oma-aloitteisesti (itsemaksavat) Viranomaisen lähettämänä TYÖSKENTELYPROSESSI TILANNEKARTOITUS riskin arviointi TYÖSKENTELYN TAVOITE VÄKIVALLAN LOPPUMINEN JA TURVALLISUUDEN LISÄÄMINEN sisäinen turvallisuus, ulkoinen turvallisuus, tietoa väkivallasta ja sen seurauksista, tuki mahdollisissa oikeusprosesseissa, voimavarojen vahvistaminen, turvasuunnitelma, kehon rauhoittelukeinojen harjoitteleminen, lapsilla luovat menetelmät ja leikki TURVALLISUUDEN LISÄÄMINEN JA TURVALLINEN VANHEMMUUS prosessin syventäminen/vahvistaminen, oman käyttäytymisen/ajattelun havainnointi, muutoksen tukeminen ARVIOINTI työskentelyn tavoitteiden toteutumisen arviointi TYÖSKENTELYN LOPETUS yhteenveto työskentelystä, palaute LAATU: väkivaltatyön osaaminen (koulutus, terapiaosaaminen), tiimityö ja työtä tukevat rakenteet, arvot, liiton laatukriteerit
7 VÄKI- VALTATYÖ VÄKIVALTAA KOKENEEN LAPSEN JA NUOREN KANSSA Avopalvelukeskuksessa työskennellään väkivallan keskellä eläneiden lasten ja nuorten kanssa. Työskentelyn edellytyksenä on, että ainakin toinen vanhemmista saa samanaikaisesti apua. Ohjaus turvakodin tai Avopalvelukeskuksen aikuis- ja perhetyön kautta Lastensuojelun tai muun hoitotahon lähettämänä Työskentelyn aloitus yhdessä lapsen ja vanhemman kanssa ARVIOINTIKÄYNNIT Maksuttomia arviointikäyntejä 1 5 krt. Kartoitetaan lapsen/nuoren sen hetkistä elämäntilannetta: turvallisuus, lähiverkosto, suhde läheisiin, koulu/päivähoito, harrastukset, lemmikit, ystävät, arjen rutiinit, mahdolliset riskitekijät, traumaoireet jne. Työskentely on voimavarakeskeistä, missä pyritään kartoittamaan ja vahvistamaan lasta/nuorta. Menetelminä käytetään keskustelun ohella luovia menetelmiä, kuten leikkiä, tarinoita, askartelua ja kehollisia harjoituksia. Käyntien yhteydessä tavataan huoltosuhteessa olevia vanhempia ja tarvittaessa ollaan yhteydessä kouluun/ päiväkotiin. Mikäli lapsi tarvitsee pidempää työskentelyä hänelle haetaan maksusitoumus tai ohjataan muualle. PITKÄ TYÖSKENTELY Pitkään väkivallan keskellä eläneet lapset tarvitsevat usein pidempiaikaista tukea. Lapsen hyvinvointia vahvistetaan vakauttavan työotteen ja menetelmien avulla. Jatkotyöskentely tapahtuu usein rinnakkain vanhemman työskentelyn kanssa: yksilötapaamiset, lapsi-vanhempi-tapaamiset sekä ryhmät. Työskentelyssä painottuu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen, traumaattisten kokemusten jäsentäminen, tunnetyöskentely sekä kehollisten rauhoittelukeinojen harjoittelu. Menetelminä käytetään keskustelun ohella luovia menetelmiä. Maksusitoumuksen myöntäneelle taholle lähetetään työskentelyn päätyttyä yhteenveto. ALVARI PERHE- TYÖ Alvari -perhetyö on Oululaisille perheille tarkoitettua Ensi- ja turvakotienliiton kehittämää ja koordinoimaa pitkäaikaista, intensiivistä ja ammatillista perhetyötä. Alvari -perhetyö on tarkoitettu tueksi perheille, joissa on ollut perheväkivaltaa. ASIAKKUUDEN ALKAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE LOPETUS Asiakkaat ohjautuvat n Kotikäynnit (1 2 krt vko. Kesto 1 3 h. 2 tt/kriisivalmius) n Kotikäyntien harventaminen turvakodin kautta n Sosiaalinen kuntoutus n Kirjallinen yhteenveto Avopalvelukeskuksen kautta n Yksilöllinen työskentely lasten kanssa n Palaute asiakkailta ja lastensuojelun kautta n Asioiden hoitaminen kodin ulkopuolella muilta toimijoilta n Verkostotyö ja verkostopalaverit n Jälkihuoltopuhelu noin n Vanhemmuuden/vuorovaikutuksen 6 kk:n kuluttua arviointi ja tukeminen n Työn dokumentointi ja suunnittelu n Työskentelyn aloituksesta ja sen tavoitteista kirjaukset kotikäynneistä, puheluista & sovitaan yhteisessä palaverissa perheen ja palavereista Sofia-asiakastietojärjestelmään lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa n Säännölliset palaverit lastensuojelun kanssa n Perheen oma sitoutuminen työskentelyyn on edellytys perhetyön aloittamiselle n Perhetyö alkaa koeajalla, jonka jälkeen Työskentelyn keskiössä on väkivallan katkaisu, yhdessä arvioidaan jatketaanko työskentelyä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen perhetyöstä tehdään kirjallinen sopimus sekä lasten hyvinvoinnin varmistaminen. LAATU: Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteerit, OETK:n väkivaltatiimin tuki työlle (yhteiset rakenteet, konsultointi), työnohjaus, arvot, trauma- ja väkivaltatyön sekä muuta tarvittavaa koulutusta perhetyöntekijöille
8 TURVAKOTI Turvakotitoiminnan tarkoituksena on ehkäistä ja katkaista perheissä esiintyvää väkivaltaa sekä sen aiheuttamaa traumatisoitumista. Turvakoti on ympäri vuorokauden päivystävä yksikkö, jonne voi hakeutua ilman ennakkovarausta milloin vain. Hoitovuorokauden hintaan sisältyy: Ympärivuorokautinen päivystys ja asiakkaiden vastaanotto. Oma huone, liinavaatteet ja mahdollisuus pyykinpesuun. Lisäksi hoitovuorokauden hintaan kuuluu lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. (ikätason mukaiset päivittäiset ruokailut.) Asiakassuunnitelman mukainen työskentely. TYÖSKENTELYVAIHE LOPETUS Vastaanotto tilanteessa käydään läpi viimeisin väkivaltatilanne ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Tarvittaessa turvallisuutta vahvistetaan vartiointiliikkeen ja poliisin avulla. Tarvittaessa asiakas ohjataan lääkäriin. Vakavissa väkivaltatilanteissa järjestetään myös jälkipuinti joko omin voimin tai yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Tulotilannetta tarkastellaan myös lapsen näkökulmasta, joko lapsen itsensä kanssa tai keskustelemalla vanhemman kanssa. Jokaiselle asiakkaalle nimetään kaksi omaohjaajaa. Yhteydenotto lastensuojeluun, sosiaalitoimeen. Päivittäinen psykoedukatiivinen työskentely turvakotiin hakeutuneen aikuisen kanssa. Asiakkaalle annetaan jakson aikana informaatiota väkivallasta ja sen vaikutuksista. Turvakotityön lähtökohtana on traumaviitekehys ja kriisivaiheen vakauttava työskentely. Vahvistetaan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta: mm. henkilökohtaiset/ perheen sisäiset turvasuunnitelmat, mielikuvaharjoitukset, kehon rauhoittelukeinot. Marak-lomakkeen (vakavan väkivallan riskinarviointi) täyttäminen ja tarvittaessa oululaisten asiakkaiden asian vieminen Marak-työryhmään asiakkaan suostumuksella. Kartoitetaan turvakotiin hakeutuneen omaa väkivallan käyttöä ja tuetaan muutoksessa. Lähi- ja viranomaisverkoston yhteistyö, neuvottelut/palaverit. Mahdollisten paritapaamisten järjestäminen kun se on turvallista ja katsotaan mahdolliseksi. Vertaistuki: Väkivaltaa kokeneiden naisten avovertaisryhmään osallistuminen, yhteisöllinen tuki aamupiirissä ja yhteisökokouksissa. Tuki käytännön asioiden hoitamiseen (asunto- ja lakiasiat). LAPSET Yksilötapaamiset sekä 2 kertaa viikossa kokoontuvat lastenryhmät ja lapsen havainnointi. Menetelminä ovat mm. perhekuvan piirtäminen, turvapaikan piirtäminen ja rakentaminen, turvasymbolin tekeminen, leikit, kortit, nukkekoti, käsinuket, tunnekartta, tunnepeli, rentoutus, musiikki ja kirjat. Yhteistyö koulun ja päivähoidon kanssa. VANHEMMUUSTYÖ Yksilökeskusteluja lasten asioista vanhemman kanssa sekä vanhemmuuden tukemista. Turvakotiin tulevien vauvojen vauvahavainnointi, vauvan rauhoittelukeinojen etsimisen ja vanhemmuuskeskustelut. Vanhemmuustyössä vanhemmalle tehdään näkyväksi väkivaltailmiötä lapsen ja vauvan näkökulmasta. Yhteydenotto väkivaltaiseen vanhempaan (Jussi-työ ). Kotiin jääneen vanhemman ja turvakodilla olevan lapsen valvotut tapaamiset lapsen etu huomioiden. Jakson päättyessä järjestetään asiakkaan ja viranomaisverkoston kanssa lopetuspalaveri jatkotuen tarpeesta. Lisäksi laaditaan lastensuojelun pyynnöstä kirjallinen lausunto asiakkaan ja perheen tilanteesta sekä arvio jatkotuen tarpeista. JUSSI- TYÖ Väkivaltaa käyttäneille ja kokeneille miehille tarjottavaa kriisityötä keskusteluapua terapeuttisin työmenetelmin neuvontaa, ohjausta ja tiedottamista Jussi-työntekijöiden työmuotoja ovat yksilötapaamiset sekä pari- ja perhekeskustelut osallistuminen yhteistyöverkostojen toimintaan koulutus- ja konsultaatiopalvelut Miehet ohjautuvat Jussi-työhön oma-aloitteisesti turvakodin kautta viranomaisten lähettämänä TILANNEKARTOITUS TYÖSKENTELYN KOHDENTAMINEN VÄKIVALLAN KATKAISU JA VÄKIVALLATTOMIEN TOIMINTAMALLIEN VAHVISTAMINEN TYÖSKENTELYN YHTEINEN ARVIOINTI ARVIO JATKOTYÖSKENTELYSTÄ MENNEISYYS NYKYISYYS Turvallisuus Väkivallattomuus Hyvä elämä TULEVAISUUS
9 NEUVO- KAHVILA Neuvokahvila on vapaamuotoinen, vertaistuellinen paikka eronneille isille ja äideille, jossa mukana on vapaaehtoisia, itse eron kokeneita vanhempia. Tilaisuuksissa keskustellaan eron jälkeisestä vanhemmuudesta ja yhteistyöstä lapsen toisen vanhemman kanssa. Toiminnan tavoitteet: tarjota vertaistukea eronneille isille ja äideille mahdollistaa eronneiden vanhempien kohtaaminen ja tutustuminen tarjota paikka keskustella omasta tilanteesta ja kuulla muiden kokemuksia ohjata ja rohkaista kävijöitä tarvittaessa muiden palveluiden piiriin tarjota erostaan selvinneille vanhemmille mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä ja osallistua kansalaisjärjestötoimintaan Neuvokahvilassa tarjotaan osallistujille kahvi/tee. Toiminta on suunnattu vanhemmille ilman lapsia, jotta vertaistuellinen keskustelu mahdollistuu. Kahvila on avoinna kerran kuussa ilta-aikaan. VANHEM- MAN NEUVO Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä on kahdeksan kertaa kokoontuva ammattilaisen ohjaama vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille vanhemmille. Ryhmässä isät ja äidit pohtivat eron tuomia muutoksia aikuisen ja lapsen elämässä. Vanhemman neuvossa jaetaan ajatuksia eron jälkeisestä vanhemmuudesta ja tarkastellaan asioita lapsen ja vanhemmuuden näkökulmasta. Vertaistukiryhmässä etsitään uusia, itselle sopivia toimintatapoja erovanhemmuuden kysymyksiin ja pyritään kehittämään vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Ilmoittauduttaessa Vanhemman neuvo -ryhmään varataan samalla aika kahdenkeskiselle keskustelulle ohjaajan kanssa. Keskustelussa on mahdollisuus kertoa omista toiveista ja odotuksista sekä esittää kysymyksiä ryhmän toiminnasta. Kaikki Vanhemman neuvo -ryhmien ohjaajat ovat käyneet Ensi- ja turvakotien liiton järjestämän Vanhemman neuvo -menetelmäkoulutuksen. Ryhmään mahtuu 6 8 vanhempaa. Vanhemman neuvo -ryhmät ovat maksuttomia. Molemmat vanhemmat eivät voi osallistua samaan ryhmään. Vanhemman neuvo -ryhmän tavoitteet: Vanhemman neuvo -ryhmän tavoitteena on tukea omaa ja yhteistä vanhemmuutta sekä vanhempien välistä yhteistyötä eron jälkeen Kiinnittää huomiota lapsen tarpeisiin ja tukemiseen muuttuneessa perhetilanteessa Lisätä vanhempien itsetuntemusta ja kehittää vuorovaikutustaitoja.
10 TAPAAMISPAIKAN AVOTYÖ Tapaamispaikan avokäynnit on tarkoitettu eronneille tai eroa harkitseville vanhemmille, jotka tarvitsevat keskusteluapua tilanteensa selkiyttämiseksi ja vanhemmuuden voimavarojen vahvistamiseksi. Maksuttomia avokäyntejä voi olla 1 5 krt. Avotyötä voidaan toteuttaa yksilö-, pari- ja perhetapaamisten muodossa. Sisältö: Pidempään työskentelyyn voidaan RAY:n tuella toteutettavien avokäyntien jatkoksi hakea maksusitoumusta kunnasta. VALVOTTU VAIHTO Valvottu vaihto voidaan järjestää, kun vanhempien väliset ristiriidat vaikeuttavat toimivaa vuorovaikutusta tai yhteydenpitoa on rajoitettu esim. lähestymiskiellolla. Tuen tarve perustuu joko viranomaisen määrittelyyn tai vanhempien keskinäiseen sopimukseen. ASIAKKUUDEN ALKAMINEN: päätös valvotuista vaihdoista on tehty käräjäoikeudessa/lastensuojelussa maksusitoumus lastensuojelun viranomaiselta/lastenvalvojalta molempien vanhempien yhteydenotto Tapaamispaikkaan tutustumiskäynnit tapaajavanhemmalle sekä lapselle ja lähivanhemmalle VALVOTUT VAIHDOT: vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä vanhemmalta toiselle tarvittaessa vaihto voidaan toteuttaa ilman vanhempien välistä kohtaamista tarvittaessa ohjaaja voi tukea toimivaan yhteistyövanhemmuuteen ja siihen, että vaihdot voisivat jatkossa toteutua ilman ulkopuolista tukea ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN: asiakkuus päättyy, kun päätös valvotuista vaihdoista lakkaa olemasta voimassa tai jos vaihdot eivät toteudu yhdessä sovitulla tavalla
11 TUETTU TAPAA- MINEN Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea, huolto- ja tapaamisselvitykset ovat kesken tai vanhempien välillä on luottamuspula. Tuen tarve perustuu joko viranomaisen määrittelyyn tai vanhempien keskinäiseen sopimukseen. ASIAKKUUDEN ALKAMINEN: päätös tuetuista tapaamisista on tehty käräjäoikeudessa/lastensuojelussa maksusitoumus lastensuojelun viranomaiselta/lastenvalvojalta molempien vanhempien yhteydenotto Tapaamispaikkaan tutustumiskäynnit tapaajavanhemmalle sekä lapselle ja lähivanhemmalle TUETUT TAPAAMISET: työntekijä on tarvittaessa saatavilla työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta ja seuraa tilannetta tapaamisen aikana tarjotaan välipala tuetut tapaamiset voidaan tarvittaessa järjestää niin, etteivät tapaajavanhempi ja lähivanhempi kohtaa toisiaan (esim.lähestymiskielto) ohjaaja on tarvittaessa tukena lapsen ja vanhemman välisen toimivan vuorovaikutussuhteen kehittymisessä ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN: asiakkuus päättyy, kun päätös tuetuista tapaamisista lakkaa olemasta voimassa tai jos tapaamiset eivät toteudu yhdessä sovitulla tavalla asiakkuus Tapaamispaikassa voi jatkua esimerkiksi valvottuina vaihtoina (uusi päätös) VALVOTTU TAPAA- MINEN Valvottu tapaaminen voidaan järjestää, kun tarvitaan jatkuvaa työntekijän läsnäoloa lapsen edun mukaisen tapaamisen toteuttamiseksi. Valvonnan peruste tulee käydä selväksi käräjäoikeuden tai lastensuojelun viranomaisen päätöksestä. Valvottu tapaaminen kestää korkeintaan kolme tuntia/kerta. ASIAKKUUDEN ALKAMINEN: päätös valvotuista tapaamisista on tehty käräjäoikeudessa/lastensuojelussa maksusitoumus lastensuojelun viranomaiselta/lastenvalvojalta molempien vanhempien yhteydenotto Tapaamispaikkaan tutustumiskäynnit tapaajavanhemmalle sekä lapselle ja lähivanhemmalle VALVOTUT TAPAAMISET: työntekijä on läsnä samassa tilassa koko tapaamisen ajan toinen työntekijä on saatavilla tarvittaessa tapaamisen aikana tarjotaan välipala valvotut tapaamiset voidaan tarvittaessa järjestää niin, etteivät tapaajavanhempi ja lähivanhempi kohtaa toisiaan (esim.lähestymiskielto) ohjaaja on tarvittaessa tukena lapsen ja vanhemman välisen toimivan vuorovaikutussuhteen kehittymisessä ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN: asiakkuus päättyy, kun päätös valvotuista tapaamisista lakkaa olemasta voimassa tai jos tapaamiset eivät toteudu yhdessä sovitulla tavalla asiakkuus Tapaamispaikassa voi jatkua esimerkiksi tuettuina tapaamisina tai valvottuina vaihtoina (uusi päätös)
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
LisätiedotKuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!
Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotTAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotVäkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus
Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus Lasten tilanteen arviointi ja hoitamisen edellytykset turvakodissa Lasten kanssa tehtävä
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotAmmattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa!
Me osaamme auttaa! Ammattilaiset lasten ja perheiden tukena [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein pyytää
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin
LisätiedotLasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa
Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa LAPE kick-off 25.9.2017 Maiju Saha Sara Lammi Eroauttamisen taustaa Ensi- ja turvakotien liitossa Eroauttamisen kehittäminen aloitettiin Lastensuojelun
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotPERHE- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTATYÖ JA KRIISITYÖ L A P S I T Y Ö
1 VAUVA PERHE- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTATYÖ JA KRIISITYÖ L A P S I T Y Ö TOIMINTA-AJATUS Toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä, jossa painottuu vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotOpinnäytetyö sosionomi yamk
Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,
LisätiedotVanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle
Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa
Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotLempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä
Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä 6.11.2017 Ennaltaehkäisevän perhetyön kokonaisuus PERHEVERSTAS PIKKUKETTU JOHTAVA PERHETYYÖNTEKIJÄ KISSANKULMA TOMERA PYRSTÖTÄHTI SÄPINÄ
Lisätiedot4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN
4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on
LisätiedotTurvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola
Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola Vastaanottolain mukaiset palvelut Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupanuhrin
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotVäkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotLapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä
Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotOrastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa
Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotAlfaKuntoutus. (palvelun nimi)
AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN
2.10.2014 ANNIKA IMMONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN PORVOON KAUPUNKI Asukasluku n. 49 000, kolmannes ruotsinkielisiä, kaksikielinen
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotVOI HYVIN yleisöluento
Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA
LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotTukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke
Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke 2017-2020 Maaret Parviainen Lapsityöntekijä Mä en ehkä jaksa kuunnella tätä.. Kuvat: Eduardo Tamas v. 17 Parviainen Maaret voi Lahden ensi- ja
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.
LisätiedotLähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli
ähisuhdeväkivallan kohtaaminen Naantalin toimintamalli ähisuhdeväkivallasta kysyminen ähisuhdeväkivallasta kysytään tapaamisissa, kun tehdään potilaan/asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta ja/tai kerätään
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotRyhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola
Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä Anna Mikkonen & Tiuku Pennola 2.6.2016 1 Turvapaikanhakijaperheiden vastaanottopalvelut Majoitus: kauttakulkukeskus (ns. transit) -> odotusajan keskus Sosiaalipalvelut
LisätiedotPerhekuntoutus KuPerKeikka
Perhekuntoutus KuPerKeikka Asiakaslähtöisyys Avoimuus Luottamuksellisuus Rehellisyys Suunnitelmallisuus Jaana Räsänen, Jaana Vainikainen, Pirjo Salmi ja Sebastian Martin Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotPerhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus
Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus NETTI SIVUJEN UUDISTUS LAPSIPERHDEN PALVELUT Apua lapsiperheille (Hätätilanne) Äitiys-ja lastenneuvola Isyysasiat Päivähoito Esiopetus Koulut
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotKulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella
Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Marianna Lehtinen Lastenkulttuurin johtava koordinaattori Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut 1 Kuka, miksi ja kenelle? Kehitetty Tampereen kaupungin
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotMUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit
MUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit 2015 Sisällys 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT... 2 1.2 Kotipalvelu voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä... 2 1.3 Mihin tarpeeseen lapsiperheiden kotipalvelua
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotKulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella
Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Marianna Lehtinen Lastenkulttuurin johtava koordinaattori Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut 1 Kuka, miksi ja kenelle? Tampereen kaupungin neuvolapalveluiden
LisätiedotAsiakaspolkuja aikuisten sosiaalityöhön työntekijän näkökulmasta
Asiakaspolkuja aikuisten sosiaalityöhön työntekijän näkökulmasta Heli Huhta Asiakaspolku: jälkihuolto nuori 21v, 18v ei jälkihuolto oikeutta, SHL:n palveluissa ollut nuori Lastensuojelu Tuen tarve arvioidaan
LisätiedotKOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin
KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotHelsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen
Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö Taina Torniainen 22.11.2018 Ote-opetuksen ja -perhetyön lähtökohdat Ote-opetus ja -perhetyö on Helsingin perusopetuspalveluiden sekä lastensuojelupalveluiden yhteistyötä
LisätiedotTyöpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä
Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote
LisätiedotMARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET
MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia
Lisätiedot