Kh 3 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Päivi Niemistö, puh , Yleistyöaika ja jaksotyöaika

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Työaikamuotojen muuttaminen 120/ /2015 Kh 3 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Päivi Niemistö, puh , Yleistyöaika ja jaksotyöaika Kunta-alan henkilöstöön sovelletaan useita eri työaikamuotoja, joista yleisimpinä voidaan mainita mm. yleistyöaika ja jaksotyöaika. Myös jaksotyöaikamuotoon kuuluvaa ns. muodollista jaksotyöaikaa on käytetty laajasti kunta-alalla. Työaikamuotoihin liittyviä määräyksiä on työaikalaissa sekä kun nal lisis sa virka- ja työehtosopimuksissa. Yleistyöaika: sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työai kaa. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 min viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika on mahdollista jär jes tää siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 min enintään 6 vii kon ajanjaksossa. Myös liukuvan työajan käyttö on mahdollista, mut ta ei kuitenkaan keskimäärin tasoittuvaksi järjestetyssä yleis työajas sa. Jaksotyöaika: voidaan soveltaa vain työaikalain 7 :ssä mainituissa töis sä ja toimintayksiköissä (mm. sairaalat, terveyskeskukset, vanhus ten palvelutalot, vammaisten asuntolat, ympäri vuorokauden toimi vat lasten päiväkodit) ja niissäkin vain niissä tehtävissä, joissa työn an ta jal la on tarvetta teettää säännönmukaisesti yötyötä tai yli 9 tun nin työvuoroja. Säännöllinen työaika on järjestetty jaksotyöksi, jos sa säännöllinen työaika esim. 3 viikon jaksossa on 114 tuntia 45 min. Liukuvan työajan käyttö ei ole mahdollista jaksotyössä työs kente le vil lä. Muodollinen jaksotyö: jaksotyö, jossa lauantai ja sunnuntai ovat sään nön mu kai ses ti vapaapäiviä. Noin kerran kuukaudessa on mahdol lis ta suunnitella työvuoro lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Työaikamuodon valinta ja työnjohdolliset muutostilanteet Työaikamuodon valinta kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työnantaja valitsee työaikalain sekä virka- ja työehtosopimusten mää räys ten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja teh tävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin työaikamuoto.

2 Työaikamuotoa voidaan muuttaa tarvittaessa, mikäli esim. toiminnan muu tok set tms. sellaiset syyt sitä edellyttävät. Esim. yötyön teet tä misen tarve saattaa vaihdella jopa työaikajaksoittain, jolloin työ ai kamuo toa on muutettava sen mukaisesti. Työaikamuoto valitaan teh tävä koh tai ses ti, joten samassa työyksikössä voidaan noudattaa eri työai ka muo to ja riippuen siitä, minkälaisia työvuoroja ao. tehtävissä on tarpeen teetättää. Työaikamuotoa ei koskaan muuteta kesken työ aika jak son. Mikäli työaikamuotoa muutetaan, ennen muutoksen toteuttamista on kuul ta va ko. muutoksen kohteena olevaa henkilöstöä. Työaikamuodon valinta kuuluu esimiehen työnjohto-oikeuden piiriin em. lain ja sopimusten määräysten sekä kaupunginhallituksen hyväk sy mien työaikamuotojen valintaa koskevien yleisten pe ri aat tei den mukaisesti. Pääsääntöisesti noudatettava työaikamuoto on yleistyöaika. Muut KVTES:n työaikamuodot ovat tästä poikkeuksia, joita työnantaja voi so vel taa vain, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät. Esimerkiksi jak so työ aikaa voidaan noudattaa vain työaikalain 7 :ssä mainituissa töissä ja toi min ta yk si köis sä, mutta ei kuitenkaan pelkästään ko. määräyksen pe rus teel la. Lisäksi on ratkaistava, voidaanko palvelutuotanto jär jestää yleistyöajan määräysten puitteissa vai onko työnantajalla tarve tee tät tää jaksotyölle tyypillisesti säännönmukaisesti yötyötä tai yli 9 tun nin työvuoroja. Mikäli on, oikea työaikamuoto on jaksotyö ja ellei ole, oikea työaikamuoto on yleistyöaika Työaikamuotojen muuttaminen perusturvan sekä ruoka- ja ti lapal ve lui den yksiköissä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaan työnantajan tulee aika ajoin arvioida, vastaavatko työaikamuodot ja niiden käyttöä kos ke vat paikalliset periaatteet laki- ja sopimusmääräyksiä sekä palve lu tuo tan non tarpeita. Oikeustapausten (mm. TT 12/1998, TT2013:62) sekä työneuvoston lau sun non nro 2/1999 perusteella on tullut aiheelliseksi arvioida, onko Lapuan kaupungin henkilöstön työaikamuodot määritelty työ ai kalain ja KVTES:n määräysten mukaisesti. Lisäksi Kunnallinen työmark ki na lai tos on ohjeistanut kuntatyönantajia tarkistamaan ko ti hoidon henkilöstön työaikamuodot vastaamaan työtuomioistuimen tuomio ta 2013:62, jonka mukaan kotihoidon organisointi- ja hal lin noin tita pa ratkaisee työaikamuodon valinnan. Työaikamuotojen tarkastelu on ajankohtaista myös siksi, että tai sitä seuraavan työaikajakson alusta voimaan tulevien uu sien jaksotyöaikamääräysten seurauksena ns. muodollista jak sotyö tä koskevat määräykset poistuvat (nykymääräysten 16 4 mom). Ns. muodollista jaksotyötä tekevien asema ei pelkästään edellä mai-

3 ni tun muutoksen vuoksi muutu, mikäli työaikamuodot on määritelty jo aiemmin työaikalain ja KVTES:n määräysten mukaisesti. Em. oikeustapausten, työneuvoston lausunnon sekä Kunnallisen työmark ki na lai tok sen ohjeistusten pohjalta on aloitettu työ ai ka muo to jen tarkastelu kevään 2015 aikana perusturvan sekä ruoka- ja ti la pal velun työyksiköistä. Työaikamuotojen ja ruokataukojen tar kas te lua jatketaan kaupungin muiden työyksiköiden osalta syksyllä Kevään 2015 aikana tehty työaikamuotoja koskeva alkuselvitys sekä käy tös sä olevien työaikamuotojen kartoittaminen on toteutettu hen kilös tö pääl li kön ja työyksiköiden esimiesten tapaamisissa. Työ ai kamuo to jen tarkastelua yleisellä tasolla on tehty myös yhteistyössä maa kun nan eri sote-toimijoiden ja henkilöstöhallinnon edustajien kans sa.tavoitteena on ollut mahdollisimman yhtenäisten rat kai su jen te ke mi nen maakunnallisella tasolla kuitenkin siten, että paik ka kun takoh tai set palvelutuotannon järjestämisen eroavaisuudet ote taan huomi oon. Työaikamuotojen kartoituksessa todettiin, että jaksotyöaikaa ja muodol lis ta jaksotyöaikaa noudatetaan seuraavissa työyksiköissä: avoter vey den huol lon yksiköt, hammashuolto, fysioterapia, kes kus va rasto, vastaanottotoiminta, tukipalvelut (sairaalahuollon tehtävät, osasto sih tee rit, terveyskeskusavustajat) hoivaosasto, Liuhtarin hoi vaosas to, sairaalaosasto, Päivärinne, palvelukoti Niittypuisto, Ma tin tupa, Eevankoti, Hopeapaju, Illansini, kotihoito, muistineuvola, Män tyko to, Jukantuvan toimintakeskus, Niittypuiston asuntola, perhetyö, ruo ka pal ve lut/ho pearin ne sekä tilapalvelut/hopearinne ja Jo ki laak so. Lisäksi alkuselvityksessä todettiin, että muodollisessa jaksotyössä työs ken te le vil lä ei teetätetä säännönmukaisesti työaikalain mukaista yö työ tä (klo ) tai yli 9 tunnin mittaisia työvuoroja eikä em. työvuoroja teetätetä myöskään kaikilla jaksotyöajassa työs ken tele vil lä (esim. osa osastonhoitajista). Niittypuiston asuntolan osalta todet tiin, että ko. yksikössä noudatetaan muodollista jaksotyöaikaa, mut ta teetätetään säännönmukaisesti yli 9 tunnin työvuoroja. Työaikamuotojen muuttamista koskeva yhteistoimintamenettely on to teu tet tu seuraavasti: kaikille työntekijöille/viranhaltijoille sekä työsuojeluvaltuutetuille ja am mat ti jär jes tö jen pääluottamusmiehille tarkoitetut hen ki lös töpääl li kön informaatiotilaisuudet ja työsuojelu- ja yhteistyötoimikunnan informointi keskustelutilaisuus kotihoidon henkilöstön kanssa keskustelutilaisuus hammashuollon henkilöstön kanssa

4 työyksikkökohtaiset/muutaman työyksikön yhteiset kuu le mis ti laisuu det ko. yksiköiden henkilöstölle sekä kaikille työ suo je lu val tuute tuil le ja ammattijärjestöjen pääluottamusmiehille (12 kpl) kuulemistilaisuus kaikille työsuojeluvaltuutuille ja am mat ti jär jes töjen pää luot ta mus mie hil le Kuulemispöytäkirjat oheismateriaalina. Lisäksi asian valmistelussa on huomioitu henkilöstön/ työyksiköiden oma-aloit tei ses ti tekemät ja henkilöstöpäällikölle toimitetut kirjalliset sel vi tyk set ja kannanotot eri työyksiköiden toiminnasta sekä työ ai kamuo to jen valintaan ja ruokailutaukojen käyttämiseen liittyvistä asioista. Kuulemis- ym. tilaisuuksissa on käsitelty työaikamuotoihin liittyviä työ ai ka lain ja KVTES:n määräyksiä sekä selostettu niiden vai ku tuksia kunkin työyksikön kannalta. Kuulemistilaisuuksissa ei ole hen kilös tön eikä henkilöstön edustajien taholta tuotu esiin vastustavia näkö kul mia työnantajan esit tä miin em. työaikalain ja KVTES:en mu kaisiin perusteluihin, joilla työ ai ka muo dot muutetaan jak so työs tä/muodol li ses ta jaksotyöajasta yleis työ ai kaan ja Niittypuiston asuntolan osal ta tehtävän väliaikaisen ratkaisun perusteluista (yli 9 tunnin työvuo rot), jolla Niittypuiston asun to lan henkilöstön työaikamuoto muute taan muodollisesta jak so työ ajas ta jaksotyöaikaan. Lepotauko (ruokailutauko) Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistäytymistauoksi. Työn an tajan on pääsäännön mukaan annettava yli 6 tuntia kestävissä työ vuorois sa viranhaltijalle/työntekijälle lepotauko, jota ei lueta työaikaan ja jon ka aikana voi poistua työpaikalta. Lepotauon on oltava kestoltaan vä hin tään 30 min. Lepotaukoa ei kuitenkaan ole välttämätöntä määrä tä pidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan se voidaan määrätä pidet tä väk si tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana. Ruokatauko mer kitään työvuoroluetteloon KVTES:n ohjeistamalla tavalla. Työnantajan velvoite lepotauon antamiseen perustuu työaikalain ja KVTES:n määräyksiin sekä työsuojelullisiin syihin. Työnantajan velvoit teen noudattamatta jättäminen on mahdollista vain poik keuk sel lisis sa tilanteissa, joissa lepotauon antaminen ei ole mahdollista millään järjestelyillä työtehtävän laadun vuoksi eikä työn tekoa ole to siasial li ses ti mahdollista keskeyttää lepotauon ajaksi. Tällaisia ti lan teita voi olla esimerkiksi yksiköissä, joissa henkilö ainoana työn te ki jänä/vi ran hal ti ja na palvelee yleisöä (esim. museo) eikä au ki olo ai ko jakaan muuttamalla ole mahdollista antaa henkilölle lepotaukoa. Myös jon kin laitteen tai koneen jatkuva tarkkailu saattaa olla pe rus tee na le po tau on antamatta jättämiseen.

5 Ellei lepotaukoa ole mahdollista antaa em. poikkeuksellisista syistä joh tuen, työntekijälle/viranhaltijalle annetaan mahdollisuus ruokailla jou tui sas ti työaikana enintään min työn ohessa. Jaksotyöaikaan kuuluvilla on lepotaukoon liittyvä oma poik keus määräyk sen sä, jonka mukaan työntekijä/viranhaltija voi niin halutessaan ruo kail la työaikana joutuisasti (enintään min). Työaikamuotoja koskevissa kuulemistilaisuuksissa keskusteltiin myös yleistyöajan lepotaukoon liittyvistä asioista. Henkilöstön ja henki lös tön edustajien taholta esitettiin lukuisia perusteluja, joiden mukaan työaikana tapahtuvasta aterioinnista ei ole mahdollista luo pua. Perusteluina esitettiin mm. seuraavia: toiminnan han ka loi tu mi nen, asiakaspalvelun heikentyminen, puutteelliset taukotilat, työ yh tei sön jäsenten yhteisten taukojen tärkeys, yksin työskentely esim. lap si perheis sä, turvallisuusriskit ja liian vähäiset henkilöstöresurssit. Em. perusteluista seuraavat voidaan katsoa työaikalain, KVTES -mää räys ten ja työsuojelumääräysten mukaiset poik keus mää räyksen kriteerit täyttäviksi kuitenkin siten, että näidenkin osalta pyritään olo suh teet järjestämään siten, että lepotauot pystytään antamaan : perhetyöntekijät niinä työpäivinä, jolloin työskentely tapahtuu yksin asia kas per hees sä niin pitkäkestoisesti, ettei ruokailutaukoa ole mah dol lis ta antaa edes liukuman puitteissa eikä ko. aikana ole to si asial lis ta mahdollisuutta poistua asiakasperheestä tauon ajak si ympärivuorokauden toimivissa yksiköissä niissä työvuoroissa, jois sa työs ken nel lään ainoana työntekijänä eikä ko. työpisteessä ole to si asial lis ta mahdollisuutta keskeyttää työntekoa lepotauon ajak si asiakaspalvelussa,neuvonnassa ja niitä vastaavissa tehtävissä sel lai sis sa työvuoroissa, joissa työskennellään ainoana työn te kijä nä ei kä ko. työpisteessä ole tosiasiallista mahdollisuutta keskeyt tää työn te koa lepotauon ajaksi tilapäisesti Jukantuvan toimintakeskuksessa mahdollisen ke hi tysvam mai sil le aiheutuvan turvallisuusriskin ja lisääntyvien vaa ra tilan tei den perusteella siihen saakka, että riskien arviointi on saa tu suo ri tet tua ja toiminta järjestettyä siten, ettei turvallisuusriskiä muo dos tu Muilta osin lepotaukojen antaminen on esimiesten toimesta to teu tetta va erilaisilla järjestelyillä, joita voivat olla mm. toimintatapojen ja työ ta po jen muuttaminen ja kehittäminen, päivärytmin muutokset, ruo ka tau ko jen porrastukset ja vuorottelut, työvuorosuunnittelun hyödyn tä mi nen, ajanvarauskäytäntöjen muuttaminen ja kehittäminen, tek nis ten apuvälineiden käyttäminen, takaisinsoittomahdollisuuden

6 hyö dyn tä mi nen, työturvallisuuslain mukaisten taukotilojen jär jes tä minen, aukioloaikojen muuttaminen jne. Lepotauon (ruokailutauko) antaminen Työnantaja päättä työaikalain ja KVTES:n määräysten rajoissa le poai ko jen (mm. ruokailutauko) sijoittelusta. Ruokailutauko sijoitetaan työ päi vil le sen mukaan, mikä on toiminnan kannalta tar koi tuk sen mukai sin ratkaisu. Lepotauon antaminen ja sen ajankohdan määrittely rat kais taan tarvittaessa työpäiväkohtaisesti.työtehtävien laadusta riip puen samallakin henkilöllä voi olla joinakin työpäivinä työaikaan kuu lu ma ton ja joinakin päivinä työaikaan kuuluva ruokailutauko. Lepo tau ot merkitään työvuoroluetteloon joka tarkkoina kellonaikoina tai tietylle aikavälille sijoittuvana taukona. Myös työaikaan kuuluvat ruo kai lu tau ot merkitään työvuoroluetteloon tietyillä koodeilla tai muuten selkeillä merkintätavoilla. Ruokailutauon antaminen ja sen ajankohdan määrittely kuuluu esimie hen työnjohto-oikeuden piiriin sekä työvuoroluetteloiden laa ti joiden työtehtäviin em. lain ja sopimuksen määräysten sekä kau pungin hal li tuk sen hyväksymien ruokailutauon antamista koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti. Työaikamuotojen muuttamisen vaikutukset Työaikamuotojen tarkastelu perusturvan sekä ruoka- ja ti la pal ve luiden yksiköiden jaksotyötä, muodollista jaksotyötä ja yleistyöaikaa teke vien osalta on kohdistunut n vakinaiseen ja mää rä ai kaiseen työntekijään/viranhaltijaan. Työaikamuodon muutos kohdistuu suo raan n. 230 vakinaiseen ja määräaikaiseen muodollista jak so työtä tekevään työntekijään/ viranhaltijaan, mikä heijastuu esim. toi minta ta po jen muutoksina myös samoissa työyksiköissä mutta eri työ aika muo dois sa työskentelevään henkilöstöön. Työaikamuotojen muuttamisessa on kysymys työn an ta ja vel voit tei den hoitamisesta siten, että työaikamuodot vastaavat työaikalain ja KVTES:n määräyksiä. Em. määräykset perustuvat vahvasti mm. työ suo je lul li siin ja työkykyä ylläpitäviin näkökulmiin. Lepotaukojen käyt tä mi nen on useiden tutkimustulosten mukaan selvästi työ hy vinvoin tia lisäävä tekijä. Lepotaukojen asianmukainen järjestäminen on yk si keino myös työurien pidentämisessä ja työssä jaksamisen tavoit tei den saavuttamisessa. Työaikamuotojen yhtenäistäminen sekä perusteettomien erojen poista mi nen työaikamuotojen ja lepotaukojen käytössä edistää hen ki löstön tasapuolista ja yhdenvertaista kohtelua. Työaikamuotojen muuttamisen yhteydessä on mahdollista saavuttaa myös toiminnallisia hyötyjä sekä parantaa palvelutasoa mm. toi minta- ja työtapojen kehittämisen ja muuttamisen sekä työ vuo ro suun nitte lun antamien mahdollisuuksien seurauksena. Yleistyöajassakin on

7 mah dol lis ta sijoittaa työvuorot hyvinkin porrastetusti työpäivän sisällä klo välisenä aikana siten kuinka yksikön tarpeet ja työhui put edellyttävät. Työvuorot voivat alkaa esim. siten, että en simmäi nen työntekijä tulee työhön klo 7.00, toinen klo ja kolmas klo Työvuoroja voidaan myös sijoittaa kaikille kalenteriviikon päi vil le eikä kaikkien työvuorojen tarvitse olla pituudeltaan yhtä pitkiä. Kustannushyötyjen saavuttaminen henkilöstöresurssien li sään ty misen kautta on jossain määrin mahdollista, mikäli ruokatauko an netaan työntekijälle työajan ulkopuolella. Tällöin itse työn tekemiseen käy tet ty aika lisääntyy enimmillään 2,5 tunnilla viikossa/hlö. Toi saal ta joissakin työyksiköissä toiminnan luonteen takia ko. hen ki lös tö resurs sin hyödyntäminen ei välttämättä ole täysimääräisesti mah dol lista (esim. asiakkaat ovat paikalla vain tiettynä aikana). Lisäksi jois sain työ yk si köis sä työaikakorvausten määrä saattaa lisääntyä joh tuen ko. yk si köi den toiminnan luonteesta sekä yleistyöajan vuo ro kau ti sen ja vii koit tai sen ylityön muodostumisen korvausperiaatteista. Kus tan nushyö ty jen luotettava euromääräinen arviointi ei em. syistä joh tuen ole mahdollista vielä muutosprosessin tässä vaiheessa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että 1. työaikamuodon valinnan yleinen periaate on, että jaksotyöaikaa (KVTES:n III luvun 9 1 mom so vel ta mis oh jeen vaihtoehto 1) nou da te taan niissä tehtävissä, jotka on lueteltu työaikalain 7 :ssä ja ko. tehtävässä on lisäksi palvelutuotannon järjestämisen kannal ta välttämätöntä teetättää sään nön mu kai ses ti työaikalain mukais ta (klo ) yötyötä tai säännönmukaisesti yli 9 tun nin työ päi viä alkavan työaikajakson alusta lähtien avo ter vey den huollon yksiköissä, ham mas huol los sa, fysioterapiassa, kes kus va rastos tos sa, vastaanottotoiminnassa, tukipalveluissa (sai raa la huol lon teh tä vät, osastosihteerit, terveyskeskusavustajat) hoivaosastolla, Liuh ta rin hoivaosasto, sai raa la osas tol la, Päivärinteessä, pal ve luko ti Niittypuistossa, Matintuvassa, Eevankodissa, Ho pea pa jus sa, Il lan si nes sä, kotihoidossa, muistineuvolassa, Mäntykodossa, Jukan tu van toi min ta kes kuk ses sa, perhetyössä, ruokapalveluissa (Ho pea rin ne) sekä tilapalveluissa (Hopearinne ja Jo ki laak so) va kinai sis sa ja määräaikaisissa palvelussuhteissa ns. muodollista jakso työ tä tekevät siir re tään yleistyöaikaan alkavan työaikajakson alusta lähtien Niittypuiston asunto lan vakinainen ja mää rä ai kai nen henkilöstö siirretään tilapäisellä rat kai sul la muodollisesta jaksotyöstä jaksotyöaikaan. Rat kai su on voi mas sa siihen saakka kunnes palvelutuotanto saadaan jär jes tettyä ilman yli 9 tunnin työ vuo ro ja tai erillisen työajan käyttöä kos ke-

8 van paikallisen sopimuksen voimaantuloon saakka. Ell ei muuta erik seen sovita, tilapäisen ratkaisun jälkeen Niittypuiston asun tolas sa noudatetaan yleis työ ai kaa alkavan työaikajakson alusta lähtien kaikki ne kohdassa 2 mainittujen työyksiköiden va ki nai sis sa ja määräaikaisissa pal velus suh teis sa jaksotyötä tekevät, jotka eivät tee sään nön mu kai ses ti työ ai ka lain mukaista (klo ) yötyötä tai sään nön mu kaises ti yli 9 tunnin työ vuo ro ja siirretään yleistyöaikaan 5. jaksotyöajan työaikajakson pituutta sekä keskimääräisten ta soit tumis jak so jen käyttöönottamista ja niiden pituutta koskevat työn johdol li set ratkaisut tekee ko. työyksikön esimies KVTES:n mää räysten mukaisesti alkavan työaikajakson alusta lähtien sekä mahdollisesti myö hem min tehtävien muutosten yhteydessä jälkeen tapahtuvat 1. kohdan soveltamispiiriin kuuluvat työ ai ka muo to jen muutosten työn joh dol li set ratkaisut tekee ko. työyk si kön esimies noudattaen työaikalakia, KVTES:n mää räyk siä se kä kohdan 1 mukaista työaikamuodon valinnan yleistä pe ri aatet ta 7. liukuvan työajan käyttämisen mahdollisuudet yleistyöajassa työsken te le vil le käsitellään erikseen sa mas sa yhteydessä kun koko kau pun kia koskeva liukuvan työajan paikallinen sopimus ajantasais te taan mennessä 8. työaikakorvausten muodostumiseen liittyvistä käytännössä nou datet ta vis ta toimintatavoista (mm. suostumukset, kir jaa mis me net telyt) henkilöstöpäällikkö, esimiehet ja ammattijärjestöjen pää luot tamus mie het sekä työsuojeluvaltuutetut sopivat erikseen 9. Työaikapankin käyttöön oton mahdollisuudet ja tar koi tuk sen mu kaisuus selvitetään erikseen sen jäl keen, kun työaikamuotojen tarkas te lu on toteutettu kaikissa kaupungin työyksiköissä alkaen muodollisesta jaksotyöstä ja jaksotyöstä yleistyö ai kaan siirtyvien osalta le po tau on (ruokailutauko) antamisen ylei nen periaate on, että pääsääntöisesti lepotauko annetaan työai ka lain ja KVTES:n mukaisesti työajan ulkopuolella vähintään 30 mi nuu tin pituisena yli 6 tun tia kestävissä työvuoroissa työvuoron kes ki vai heil la klo välisenä aikana. Pääsäännöstä voi daan poi ke ta vain työaikalain ja KVTES:n määrittelemissä tilanteissa ja ell ei työnantajan ole työn laadusta johtuen millään järjestelyillä tosi asial li ses ti mahdollista antaa lepotaukoa alkaen yleistyöajan piiriin kuuluvissa seuraavissa teh tävis sä/työ vuo rois sa ruokaillaan jou tui sas ti (enintään min) työ ai ka na työn ohessa poikkeusmääräyksen perusteella siihen saak ka, että poikkeusmääräyksen noudattamiseen oikeuttava kri-

9 tee ri poistuu: perhetyöntekijät niinä työpäivinä, jolloin työskentely ta pahtuu yksin asiakasperheessä niin pitkäkestoisesti, ettei ruokai lu tau koa ole mahdollista antaa edes liukuman puitteissa ei kä ko. aikana ole tosiasiallista mahdollisuutta poistua asia kas per hees tä tauon ajaksi ympärivuorokauden toimivissa yksiköissä niissä työ vuo roissa, joissa työskennellään ai noa na työntekijänä eikä ko. työpis tees sä ole tosiasiallista mahdollisuutta keskeyttää työnte koa lepotauon ajaksi asiakaspalvelussa, neuvonnassa ja niitä vastaavissa teh tävis sä sellaisissa työvuoroissa, jois sa työskennellään ai noana työntekijänä eikä ko. työpisteessä ole tosiasiallista mahdol li suut ta keskeyttää työntekoa lepotauon ajaksi tilapäisesti selvitystyön ajaksi Jukantuvan toi min ta kes kukses sa mahdollisen ke hi tys vam mai sil le aiheutuvan tur val lisuus ris kin ja lisääntyvien vaaratilanteiden perusteella siihen saak ka, että riskien arviointi on saatu suoritettua ja toiminta jär jes tet tyä siten, ettei tur val li suus ris kiä muodostu ja sen jälkeen tapahtuvat lepotauon (ruokailutauko) anta mi sen, taukojen si joit ta mi sen, liukuvan tauon aikavälyksen määrit tä mi sen ym. työnjohdolliset ratkaisut tekee ko. työ yk si kön esimies työaikalain, KVTES:n määräysten, kohdan 10 mukaista le potau on antamista kos ke vaa yleistä periaatetta sekä kohdan 11 mukais ta päätöstä. Em. kohtia tulee myös työ vuo ro luet te loi den laa tijoi den noudattaa työvuorosuunnittelua tehdessään. 13. työvaatteiden vaihtaminen katsotaan työajan ulkopuolella ta pah tuvak si KVTES:n luvun III 4 mom mukaisesti: työajaksi luetaan työ hön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvol li nen olemaan työpaikalla työantajan käytettävissä 14. yleisten periaatteiden noudattamisen seuranta tapahtuu nor maa lin esimiestyön ja hen ki lös tö hal lin non taholta tapahtuvan seu ran nan avulla. Päätös: Henkilöstöpäällikkö Päivi Niemistö oli läsnä kaupunginhallituksen kokouk ses sa kello Henkilöstöpäällikkö alusti asiaa. Asiasta käytiin keskustelu.

10 Leena Kuivila, Carita Liljamo ja Veli-Martti Lahdensuo poistuivat kokous huo nees ta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (int res si jäävi). Asiassa käydyn päätöskeskustelun kuluessa Helena Lahtinen esitti asian siirtämistä uuteen valmisteluun. Kaupunginjohtaja korjasi esityksensä kohdan 10 kuulumaan seu raavas ti: " alkaen muodollisesta jaksotyöstä ja jaksotyöstä yleis työai kaan siirtyvien osalta lepotauon (ruokailutauko) antamisen yleinen pe ri aa te on, että pääsääntöisesti lepotauko annetaan työaikalain ja KVTES:n mukaisesti työajan ulkopuolella vähintään 30 minuutin pitui se na yli 6 tuntia kestävissä työvuoroissa työvuoron keskivaiheilla klo välisenä aikana. Pääsäännöstä voidaan poiketa vain työai ka lain ja KVTES:n määrittelemissä tilanteissa ja ellei työnantajan ole työn laadusta johtuen millään järjestelyillä tosiasiallisesti mah dollis ta antaa lepotaukoa." Kaupunginjohtaja täydensi esitystää kohdalla 15, joka kuuluu seuraa vas ti: "Kohtien 1-14 osalta käytännön toteuttamisessa keskeisenä ta voittee na on löytää asiakkaiden, henkilöstön ja työnantajan ko ko naisedun kannalta tasapainoinen ratkaisu." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty yksi kannattamaton esitys, joka raukeaa. Kaupunginhallituksen päätökseksi tulee kaupunginjohtajan ehdotus kor jat tu na ja täydennettynä kohdalla 15. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , ja henkilöstöpäällikkö Päivi Niemistö, puh ,