Trauman kohtaaminen asiakastyössä
|
|
- Jari Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Trauman kohtaaminen asiakastyössä Terveysneuvontapäivät Riitta Ylikomi, psykologi, traumapsykoterapeutti Riitta Ylikomi 1
2 Alustuksen sisältö Trauma Päihteet ja traumatisoituminen Psyykkinen ensiapu Trauman hoidon kolme vaihetta TIC - traumainformoidut palvelut Riitta Ylikomi 2
3 Traumat ja päihteet Yleinen yhdistelmä Traumatisoituminen altistaa päihteidenkäytölle Päihteidenkäyttö altistaa traumatisoitumiselle Riitta Ylikomi 3
4 Miten kohdata päihteidenkäyttäjän trauma? Akuuttitilanne Jatkuva tilanne Mennyt tilanne Riitta Ylikomi 4
5 Tutkijoiden näkemyksiä Brown, Harris, Fallot 2013: Traumat tulee ottaa huomioon kaikessa päihdehoidossa, palvelujen tulee olla näyttöön perustuvia ja sensitiivisiä. Palvelujen tarjottaessa tulee välttää toimintatapoja jotka ovat omiaan laukaisemaan traumamuistoja ja/tai uudelleentraumatisoimaan asiakkaita. Rosenberg 2011 Suurin osa mielenterveys ja päihdepalvelujen asiakkaista on kokenut lapsuudestaan alkaen vakavaa laiminlyöntiä, väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Hoidon ja terveyden edistämisen suunnittelussa trauman huomioon ottaminen ei ole enää poikkeus, vaan sääntö (onko näin?) Riitta Ylikomi 5
6 Akuuttitilanne 1/4 Kokemuksen validointi Huolenpito Turvallisuus ja turvallisuussuunnitelma Lääkärin tutkimukset ja hoito Oikeusturvasta huolehtiminen Kehollisten reaktioiden rauhoittaminen Itsesäätely ja kanssasäätely Riitta Ylikomi 6
7 Akuuttitilanne 2/4 Arvokkuuden tunteen vahvistaminen Huolehtiva, kunnioittava suhtautuminen Päätäntävallan ja toimijuuden tukeminen Selviytymiskeinojen kunnioittaminen, terveiden selviytymiskeinojen tukeminen Kriisireaktioiden ymmärrys, normalisointi Sosiaalisen tuen piiriin auttaminen Nosta esiin kaikki positiivinen asiakkaan toiminnassa mitä löydät, kehu ja kannusta Riitta Ylikomi 7
8 Akuuttitilanne 3/4 Tapahtuneen (vähittäinen) läpikäyminen Tarjoa tila puhua, älä pakota tai painosta Älä tulkitse tai täydennä kertomusta Myötäelä, mutta pysy irti Luonnollisten sosiaalisten verkostojen tuen rakentaminen Joskus pitkällisen suostuttelun ja keskustelun takana Läheiset? Mistä heille tuki? Riitta Ylikomi 8
9 Akuuttitilanne 4/4 Kriisiapu ja mahd. jatkohoito tiet toipumiseen Auta löytämään hoito tarvittaessa HUOM! Yksilöllinen vs ryhmäinterventio (esim. debriefing?) Riitta Ylikomi 9
10 Trauman hoidon kolme vaihetta 1. Vakauttaminen Oireiden lievittäminen, toimintakyvyn vahvistaminen Sietokyvyn vahvistaminen: säätelykeinot, integraatiokyky 2. Altistus Traumamuistot synteesi, realisaatio Muut fobian kohteena olevat asiat? 3. Integraatio Eheytyminen (persoonan integraatio) Elämänkerta, merkitykset Nykyhetki ja tulevaisuus Riitta Ylikomi 10
11 Vakauttamisvaiheen teemoja 1/4 Turvallisuus strategiat turvallisuuden lisäämiseen Elämäntilanteen selvittely, vakauttaminen Tieto, kouluttaminen, oirevalistus esim. sietoikkuna trauma ja traumareaktiot ( räätälöidyt traumainfot päihteidenkäyttäjille?) rajat ja niiden merkitys, terveet rajat traumaan liittyvät uskomukset Riitta Ylikomi 11
12 Vakauttamisvaiheen teemoja 2/4 Tunteiden nimeäminen ja säätely tunteiden erottelu ja nimeäminen turvalliset tavat ilmaista tunteita kuinka lohduttaa ja virkistää itseään? Oireiden hallintakeinot kiinnittyminen nykyhetkeen takaumiin puuttuminen: katkaisu, rauhoittelu mielen ja kehon rauhoittaminen Riitta Ylikomi 12
13 Vakauttamisvaiheen teemoja 3/4 Selviytymiskeinot esim. itsetuhoisten impulssien hallitsemiseksi (tunne vs. teko) Voimavarat: mistä eri lähteistä voi saada lohtua ja tukea? Yleinen arjen hallinta (life skills) stressaavien tapahtumien ennakoiminen ja valmistautuminen puolien pitäminen, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, organisointi, rajat sitoutuminen ja sopimukset (itselle ja ihmissuhteissa) Riitta Ylikomi 13
14 Vakauttamisvaiheen teemoja 4/4 Itsestä huolehtiminen kehosta ja perustarpeista huolehtiminen unen arviointi ja seuraaminen Lääkärintarkastukset ja hoito lääkehoidon tarpeen arviointi Liikunta, ravitsemus, rentoutuminen jne. Tunteiden ajatusten toiminnan erottaminen Riitta Ylikomi 14
15 Olennaista vakauttamisessa 1/2 Oireita ei pahenneta (triggerit, sekundaari traumatisoituminen) Sietäminen Pyrkimys ymmärtää (käytöstä ja sen taustoja) Turvallisuus: tarkoituksenmukaiset, loogiset rajat ja rakenteet Luotettavuus ja johdonmukaisuus Tiedon lisääminen, oirevalistus Riitta Ylikomi 15
16 Olennaista vakauttamisessa 2/2 Autonomian ja itsemääräämisen kunnioittaminen Itsesäätelyn ja sosiaalisen säätelyn keinojen lisääminen Jalat maassa arkeen ja siinä selviytymiseen tukeutuva ote Rakennetaan vahvuuksien varaan HUOM! Traumoista puhuminen voi olla vakauttavaa! Toivo!!! Riitta Ylikomi 16
17 Olennaista altistuksessa 1/2 Kaikki traumoista puhuminen ei ole altistusta Yksilöllinen eteneminen ei ole kaavaa Minuuden vahvuus vs. hauraus, rakenne Asiakkaan/potilaan oma näkemys Varovaisuus Reaktioiden monitorointi, kaasu ja jarru Riitta Ylikomi 17
18 Olennaista altistuksessa 2/2 Aistimukset, tunteet, ajatukset, merkitykset Hyödyt: trauma jää menneeseen, eheytyminen Riskit: psyykkinen disintegraatio, traumatila jää päälle Altistuksen tulisi pohjata huolelliseen arviointiin Mahdollisuudet arviointiin käytännössä? Riitta Ylikomi 18
19 Olennaista integraatiossa 1/2 Läpi hoidon, painotus kuitenkin loppupuolella hoitoa kun traumaoireet ovat helpottaneet Persoonan integraatio ja toimintakyky uudenlainen minuuden kokemus Olen muuttunut Aikaperspektiivi mennyt nykyinen tuleva hahmottuu Riitta Ylikomi 19
20 Olennaista integraatiossa 2/2 Integroituminen yhteisöihin ja yhteiskuntaan osallisuuden kokemus Menetys, suru, toivo, ilo, hyväksyntä Tällaistako muiden elämä on? Mitä haluan elämältä? Teemoja.: Ihmissuhteet, vanhemmuus, parisuhde, harrastukset, ammatinvalinta, opiskelu, toiveet, haaveet Riitta Ylikomi 20
21 Näkökohtia Suuri palvelujen/tuen tarve Palveluohjauksen merkitys! Palvelujen samanaikaisuus vs. peräkkäisyys Yhteistyö ja avoimuus Johdonmukaisuus Konkreettinen apu (Trauma)psykoterapian muoto, mahdollisuudet ja ajoitus? Psykoterapian rahoitus? Riitta Ylikomi 21
22 Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Katsaus psykologisten hoito-ohjelmien tuloksellisuuteen potilailla, joilla PTSD ja SUD SUD potilailla PTSD:n yleisyys 26%-52% (lifetime); 15%-42% (current) Riitta Ylikomi 22
23 Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Komorbidi häiriö: heikko hoitoennuste molemmissa häiriöissä Syitä: vähäinen hoito-ohjelmiin hakeutuminen ja niissä pysyminen; vaikeus kiinnittyä; muita heikommat tulokset; muita lyhyempikestoinen päihteettömyys Riitta Ylikomi 23
24 Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Komorbiditeetin selitysmalleja: 1) Päihteidenkäyttö altistaa traumatisoitumiselle 2) Traumatisoituminen altistaa päihteidenkäytölle (itselääkintähypoteesi) 3) Sama, mutta toisistaan riippumaton etiologia: geneettinen riski, altistavat pers. piirteet (esim. impulsiivisuus), samat ympäristötekijät (esim. traumat) Riitta Ylikomi 24
25 Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Häiriöiden pysyvyys 1) Selviytymiskapasiteetti 2) Selviytymistyyli Häiriöiden pysyvyyttä ennustavat etenkin: - Tunteiden säätelyn ongelmat - Välttelevä selviytymistyyli Riitta Ylikomi 25
26 Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Tunteiden säätely ja välttelevät selviytymiskeinot 1) Tunteiden säätelyn vaikeudet 1) Lisäävät oireiden vakavuutta (PTSD ja SUD) 2) Lisäävät komorbiditeettia 3) On välittävä tekijä impulsiivisuuden ja SUD/PTSD:n välillä 2) Välttelevät selviytymiskeinot ovat yhteydessä 1) PTSD:n ja SUD:in esiintymiseen 2) PTSD oireiden vakavuuteen 3) Komorbiditeettiin (PTSD + SUD) Riitta Ylikomi 26
27 Katsaus: Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Tutkimukset yhtäaikaisesta traumojen ja päihdehäiriön hoidosta heikkolaatuisia Meta-analyysin perusteella tutkijat toteavat, että yksilöllinen traumafokusoitu intervention yhdessä päihdehoidon kanssa voi lieventää PTSD-oireita ja huumeiden/alkoholin käyttöä. Eitraumafokusoitujen (esim. vakauttamiseen/ arjen hallintaan) keskittyvien hoitojen tehosta ei juuri ollut näyttöä Riitta Ylikomi 27
28 Traumojen ja päihdehäiriön yhtäaikaisen hoidon malleja Lisa M. Najavits (2009) Psychotherapies for trauma and substance abuse for women: Review and policy implications. Trauma, violence & abuse. Sage Publications. Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Psychological interventions for post-traumatic stress disorder and comorbid substance use disorder: A systematic review and meta-analysis. Clinical Psychology Review, 38, Riitta Ylikomi 28
29 Traumainformoitu hoito (TIC) Trauma informed care is an approach that aims to engage people with histories of trauma, recognize the presence of trauma symptoms, and acknowledge the role that trauma has played in their lives Riitta Ylikomi 29
30 TIP traumatietoon perustuva protokolla Esim. Trauma-Informed Care in Behavioral Health Services Substance Abuse and Mental Health Services Administration (US); 2014 Asiantuntijapaneelin laatimat näyttöön perustuvat suositukset. Linkki julkaisuun: Riitta Ylikomi 30
31 TIC tarkoittaa koko hoitokulttuurin rakentamista viiden periaatteen varaan 1/2 Turvallisuus: Fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden varmistaminen Luotettavuus: Luotettavuuden maksimointi, selkeät tehtävät, asianmukaiset rajat Valinta: Asiakkaiden/potilaiden valinnan ja kontrollin mahdollisuuksien priorisointi Riitta Ylikomi 31
32 TIC tarkoittaa koko hoitokulttuurin rakentamista viiden periaatteen varaan 2/2 Yhteistyö: Yhteistyön ja tasa-arvon maksimointi asiakkaiden kanssa Voimaantuminen: Tähtäin voimaantumisessa ja taitojen rakentumisessa Riitta Ylikomi 32
33 Traumainformoidut palvelut Traumainformoitu hoito vs. spesifit traumojen hoito-ohjelmat Tärkeintä: Do no harm Hoito rakennetaan traumatisoituneen omien, henkilöstön, organisaation ja yhteisön vahvuuksien varaan Traumainformoidut työntekijät ja organisaatio Riitta Ylikomi 33
34 Toipumisen ulottuvuudet (TIP) Terveys: tervehtyminen tai sairauden kanssa toimeen tuleminen; tervee(mmä)t elämäntavat Koti: turvallinen, pysyvä asuinpaikka Merkitys: mielekkäät päivittäiset aktiviteetit (esim. työ, opiskelu, kodin hoito, vapaaehtoistyö, taide..) Yhteisö: sosiaaliset suhteet jotka tarjoavat seuraa, tukea, ystävyyttä, rakkautta, toivoa Riitta Ylikomi 34
35 Uudelleentraumatisoituminen (retraumatisation) (TIP) Uusiutuvien traumaattisten kokemusten aiheuttama traumaperäinen stressi Traumaperäisen stressin uudelleen kokeminen sellaisten nykytilanteen piirteiden vuoksi, jotka muistuttavat traumatilanteesta (esim. sensoriset ärsykkeet, vuorovaikutuksen piirteet, tunne emotionaalisesta tai fyysisestä ansaan joutumisesta) Riitta Ylikomi 35
36 Riitta Ylikomi
37 Lähteitä Herman, J. L. (1997). Trauma and recovery: The aftermath of violence from domestic abuse to political terror (Previous ed.: 1992). Basic Books. Ylikomi & Punamäki (2007). Raiskaustrauma II: raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttiapu ja hoitopolun rakentaminen. Suomen lääkärilehti 9 vsk 62. Punamäki & Ylikomi (2007). Raiskaustrauma I : Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille. Suomen lääkärilehti 8 vsk Riitta Ylikomi 37
38 Lähteitä Lisa M. Najavits (2009) Psychotherapies for trauma and substance abuse for women: Review and policy implications. Trauma, violence & abuse. Sage Publications. Roberts, Roberts, Jones & Bisson (2015) Psychological interventions for post-traumatic stress disorder and comorbid substance use disorder: A systematic review and meta-analysis. Clinical Psychology Review, 38, Riitta Ylikomi 38
39 Ylikomi, R. & Virta, V. (2008). Raiskaustrauman hoito. Opas CPT-menetelmän käyttöön. PS-kustannus, Jyväskylä RAP raiskatun akuuttiapu-kansio ( Leikola A. Traumapsykoterapian teoreettinen perusta. Teoksessa Huttunen M. O. ja Kalska H. toim. Psykoterapiat. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Suokas-Cunliffe A. Traumapsykoterapian käytännöt ja erityispiirteet. Teoksessa Huttunen M. O. ja Kalska H. toim. Psykoterapiat. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Riitta Ylikomi 39
Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?
Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotMä ymmärsin et vika ei ollut mussa
Mä ymmärsin et vika ei ollut mussa Kriisiapu seksuaaliväkivaltaa kokeneen asiakkaan silmin Anne Järnstedt http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018052810699 0 TAVOITTEENA KERÄTÄ TIETOA Koski-hankkeen työn kehittämiseksi
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO FinnSec-messut Helsinki 18.11.2015 ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn Eija Palosaari Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotTRAUMA JA PSYKOSOSIAALINEN TUKEMINEN
TRAUMA JA PSYKOSOSIAALINEN TUKEMINEN NAISTENTAUTIEN ALUEELLINEN KOULUTUS : SEKSUAALIVÄKIVALLAN UHRIEN AUTTAMINEN. 3.4.2017, THL, HELSINKI PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI (VET) PERTTI HAKKARAINEN, HYKS, NAISTENKLINIKKA,
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotKriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotLAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ
LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ Kohden lapsi- ja perhemyönteistä Suomea Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto Eteläisen Suomen LAPE-akatemia Lahti 24.5.2019 Visio: kansallinen lapsistrategia
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotPerustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotOpiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta
Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14. - 15.11.2011 Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori,
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotNUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T
NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys
LisätiedotKokemuksia naiserityisyydestä. asunnottomuustyössä ja rikosseuraamusalalla
Kokemuksia naiserityisyydestä asunnottomuustyössä ja rikosseuraamusalalla Naiset näkyviksi hanke, Hanna Mäki-Tuuri, Projektipäällikkö, Kriminaalihuollon tukisäätiö NEA-hankekoordinaatio, Leena Lehtonen,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotKohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka
Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotToipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
LisätiedotKuntouttava palveluasuminen. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuntouttava palveluasuminen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2.4.2013 1 Palveluasunto, palveluasuminen: Palveluasunnolla tarkoitetaan asumisyksikön asuntoja, joihin
LisätiedotDefusing Näin IUPL:lla
Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotSeksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa
Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa Ehkäise, Tunnista, Auta-koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta,
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotTURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI
TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI MITÄ ON HYVINVOINTI? Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan terveys,
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
Lisätiedot