HOSPITAALI. Bussilla töihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOSPITAALI. Bussilla töihin"

Transkriptio

1 HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts H E N K I L Ö S T Ö L E H T I PERSONALTIDSKRIFT Bussilla töihin Teemana työaika Tässä lehdessä selvitämme termit työaika, lepoaika, lisätyö ja ylityö. Entä mikä on ABC-malli ja kuinka työvuorolistat ylipäätään syntyvät? Palkat ja pilkut paikoillaan Henkilöstötoimisto huolehtii palkoista, työaikajärjestelmistä, työaikakokeiluista, työvuoroasioista ja sijaisvälityksestä ja paljon muusta. Tupakasta vieroitettu hyvin tuloksin Tupakasta vieroitus alkoi TYKSissä kymmenen vuotta sitten. Arjen palapeli Minna ja Kari Keski-Saari tutkivat tarkkaan työvuorolistoja keittiön pöydän ääressä. Seuraavan kuuden viikon aikana tiedossa on kaksi yhteistä vapaapäivää.

2 2 HOSPITAALI Tulivatko lisätyöt sairaaloihin jäädäkseen? SISÄLTÖ Hoitotakuu toi sairaaloiden niin sanotut kliiniset lisätyöt näkyvästi esiin, vaikka niitä oli toki tehty aiemminkin. Niillähän tarkoitetaan suunniteltuja ylitöitä, joita voidaan tehdä tarvittaessa vapaaehtoisuuden pohjalta normaalin työajan ulkopuolelta. Valtakunnallisten ohjeiden ja sopimusten puuttuessa kukin sairaanhoitopiiri on neuvotellut omat paikalliset sopimuksensa työntekijäjärjestöjen kanssa, mikä luonnollisesti on johtanut melkoiseen sopimusviidakkoon. Meidän piirissämme on hoitoja peruspalveluhenkilökunnalla tuntipalkkaan perustuva kohtalaisen selväpiirteinen sopimus, mutta lääkärien tilanne on sekavampi, koska palkkiot ovat olleet toimenpidekohtaisia ja koska toimenpide- ja tutkimusnimikkeitä on satoja. Keväällä 2008 perustettiin JUKO ry:n ja työnantajien edustajista neuvottelutyöryhmä selkiyttämään sekavaa sopimusviidakkoa. Sen työn tuloksena henkilöstöjaosto hyväksyi lääkäreille uudet kliinisen lisätyön periaatteet ja palkkiot. Myös hoito- ja peruspalveluhenkilökunnan vastaava sopimuskokonaisuus uudistetaan syksyllä On selvää, että ilman laajamittaisia lisätöitä sairaanhoitopiiri ei olisi kyennyt lyhentämään pitkiä hoitojonojaan nykyiselle tasolle. Työnantajan näkökulmasta lisätöinä tehtävät suoritteet ovat usein tulleet edullisemmiksi kuin niiden ostaminen yksityissektorilta, eikä kaikkia palveluita olisi edes voitu ostaa. Kustannukset ovat toki suuremmat kuin normaalina työaikana. Osalle henkilökuntaa lisätyöt ovat tarjonneet kohtuulliset lisäansiot. Lisätyöt ovatkin olleet sairaan- Vårdgarantin förde tydligt fram sjukhusens s.k. kliniska merarbeten eller tilläggsarbeten, fastän man dock tidigare också gjort sådana. Med dem avses planerade övertidsarbeten, vilka vid behov kan göras på frivillig basis utanför normal arbetstid. I avsaknaden av anvisningar och avtal på riksnivå har vart och ett sjukvårdsdistrikt förhandlat sina egna lokala avtal med arbetstagarorganisationerna, vilket naturligt nog har lett till en riktig djungel av avtal. I vårt distrikt har vårdoch basservicepersonalen ett rätt så klart avtal baserat på timlön, men läkarnas situation är trassligare, då arvodena har varit åtgärdsspecifika och det finns hundratals åtgärdsoch undersökningsbenämningar. På våren 2008 grundades en förhandlingsarbetsgrupp bestående av representanter från FOSU rf och arbetsgivarna för att skapa klarhet i avtalsdjungeln. Som resultat av detta arbete godkände personalsektionen 26.8 nya principer och arvoden för läkarnas kliniska merarbete. Man förnyar även vård- och basservicepersonalens motsvarande avtalsenhet under hösten Det är klart att sjukvårdsdistriktet inte skulle ha kunnat förkorta sina långa vårdköer till den nuvarande nivån utan omfattande merarbeten. Ur arbetsgivarens perspektiv har prestationer som utförts som merarbete ofta blivit förmånligare än köp av dem från den privata sektorn och alla tjänster skulle inte ens ha kunnat köpas. Dock är kostnaderna större än under normal arbetstid. Merarbetet har erbjudit skäliga extra inkomster för en del av personalen. Merarbetet har i själva verket utgjort en hoitopiirille varteenotettava rekrytointivaltti aloilla, joilla on pulaa osaavasta henkilökunnasta. Lisätöiden nurja puoli on ainakin se, että niiden kasaantuminen joillekin erikoisaloille ja henkilöstöryhmille on aiheuttanut ilmiselvästi lisääntyvää työuupumusta. Kannustavia palkkausmalleja on viime vuosina kehitelty myös kuntatyönantajan aloitteesta, mutta käyttö on toistaiseksi rajoittunut pilottihankkeisiin. Yleisesti ottaen kunnallinen palkkausjärjestelmä tarjoaa työntekijälle varsin niukasti kannustavia elementtejä normaalina työaikana (mukaan lukien vuorotyöt ja päivystyksen). On nurinkurista, että kannustava palkkaus tulee kuvaan mukaan vasta lisätyöaikana. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän kestävän kehittämisen kannalta asian tulisi olla päinvastoin. Parhaimmillaan lisätyöjärjestelmä on lisännyt sairaaloiden joustavuutta ja kykyä sopeutua äkillisiin kuormitushuippuihin. Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa traumapotilaiden hoitojärjestelyt, jossa lisätöillä voidaan taata hoitoonpääsy kohtuullisessa ajassa. Tässä muodossa lisätyöt puolustavat hyvin paikkaansa, muuten päähuomio tulee suunnata normaalina työaikana tapahtuvan toiminnan kehittämiseen. Timo Ali-Melkkilä Operatiivisen hoidon tulosryhmän johtaja TYKS Kom merarbetet till sjukhusen för gott? ansenlig rekryteringsförtjänst för sjukvårdsdistriktet inom branscher där det råder brist på kunnande personal. Avigsidan med merarbete är i alla fall det att dess anhopning inom vissa specialiteter och personalgrupper tydligt har orsakat utbrändhet i ökande grad. Även från den kommunala arbetsgivarens sida har man under de senaste åren utvecklat sporrande modeller för avlöning, men tillsvidare har användningen begränsats till pilotprojekt. Generellt sätt erbjuder det kommunala lönesystemet rätt knappt med sporrande element för den anställda under normal arbetstid (inklusive skiftesarbeten och jour). Det är bakvänt att sporrande avlöning kommer in i bilden först då man talar om merarbetstid. Ur perspektivet av hållbar utveckling av hälsovårdens servicesystem borde saken vara tvärtom. Som bäst har systemet med merarbete ökat på sjukhusens flexibilitet och förmåga att anpassa sig till plötsliga belastningstoppar. Ett gott exempel av detta är t.ex. vårdarrangemangen för traumapatienter, där man med merarbete kan garantera vård inom rimlig tid. I denna form försvarar merarbetet bra sin ställning, annars bör den huvudsakliga uppmärksamheten riktas till utvecklandet av verksamhet som sker under normal arbetstid. Timo Ali-Melkkilä Chef för resultatgruppen för operativ vård ÅUCS Kuukauden kirjoitus: Tulivatko lisätyöt sairaaloihin jäädäkseen?...2 Månadens skrivelse: Kom merarbetet till sjukhusen för gott?... 2 Uusi koulutuskeskus avattu...3 Sopimus lääkärien kliinisestä lisätyöstä...3 Työaika, lepoaika, lisätyö, ylityö simppeli juttu?...4 Liukuminen on kivaa...5 Vuorotyö rytmittää tehoparin arkea...5 Raskaat päivystykset rassaavat...5 Päivystysvuorolistat paperilta koneelle...6 Synnytysosastolla järjestellään vapaavuoroja...6 Joustoa kaivataan...7 Kokeilijat tyytyväisiä...7 Yötyö syö tekijäänsä ja heikentää hoidon laatua...7 Kaatopaikalle vai kierrätykseen...8 Bussilla töihin ilman liikenneruuhkaa ja paikoitusongelmia...8 Operationprocessen förkortas också i början...9 Työnohjauksessa haetaan uusia ajattelutapoja Tupakasta vieroitettu hyvin tuloksin Kahden kerroksen väkeä Kannessa TYKSiin pääsee kätevästi monilla busseilla eri puolilta kaupunkia ja naapurikaupungeista. Kuva: HOSPITAALI - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 2. vuosikerta Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , Toimitussihteeri, puh. (02) , Toimituskunta: Mervi Haarala, Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta, Anneli Lautaro,, Virpi Pakkanen, Tom Riski, Marja-Leena Veijola. Taitto ja toimitus: Pramedia Oy. Ruotsinkieliset jutut: Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: Puh tai tyks.fi. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Hospitaali-lehden toimitus, PL 52, 20521, Turku. Ilmestyminen: Ilmestyy 8 kertaa vuonna ISSN

3 HOSPITAALI 3 Siirtoviiveongelma hellitti Tyksissä jatkohoitopaikkaa odottavien turkulaisten potilaiden määrä on vähentynyt ja odotusajat lyhentyneet selvästi. Kesän jälkeen jatkohoitoon pääsyä on odottanut enää keskimäärin potilasta kerrallaan, kun heitä aiemmin oli enimmillään jopa sata. Samalla Turulle aiheutuvat ylimääräiset niin sanotut siirtoviivekustannukset ovat kuukausitasolla pudonneet alle kolmannekseen; heinäkuussa Turun lisämaksu oli euroa, kun se tammikuussa nousi euroon. Siirtoviiveongelmaa on saatu pienennettyä tarkentamalla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluketjuja. Tyks on tehostanut kotiuttamista erityisten kotiuttamishoitajien avulla. Turun kaupunki on lisännyt ostoja yksityisiltä palveluntuottajilta kaikilla ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tasoilla. Potilaiden kotiuttamisen Tyksistä odotetaan vieläkin helpottuvan, sillä Turku uudistaa kotihoidon hoitoprosessinsa sosiaali- ja terveystoimien vuoden 2009 alussa toteutuvassa yhdistämisessä, lisää hoitohenkilöitä asiakastyössä ja ottaa käyttöön Tyksin kanssa yhteisen kotihoidon tietojärjestelmän. Palkan tarkistukset syyskuun alusta Kunta-alalla korotettiin palkkoja kaikilla sopimusaloilla. Palkkoja tarkistettiin yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 2,4 %. Palkkojen yleiskorotukset korottavat sekä tehtäväkohtaisia palkkoja että henkilökohtaisia lisiä. Yleiskorotuksella korotetut palkat maksetaan VSSHP:n kuntayhtymän henkilöstölle syyskuun palkanmaksun yhteydessä. Seuraavan kerran palkkoja tullaan tarkista- maan virka- ja työehtosopimuksesta johtuvien paikallisten järjestelyvaraerien yhteydessä. Työfysioterapeutti Päivi Lähde toivottaa kaikki tervetulleeksi uuden koulutuskeskuksen avoimien ovien päivään torstaina klo Suklaatarjoilu. Johanna Siiriäinen Sopimus lääkärien kliinisestä lisätyöstä Uusi koulutuskeskus avattu VSSHP:n Kantasairaalan T-sairaalan K-kerrokseen on avattu Potilaan siirron ja liikkumisen avustamisen koulutuskeskus. Avoimien ovien päivä on torstaina 16. lokakuuta kello Koulutuskeskus tarjoaa käytännön koulutusta ja teoriaopetusta VSSHP:n työntekijöille, jotka työssään ovat tekemisissä potilaan siirtojen tai nostojen sekä liikkumisen avustamisen kanssa. Keskuksen tehtävä on jakaa tietoa siirtotekniikoista ja markkinoilla olevista potilaan siirron apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä tehostaa jo olemassa olevien apuvälineiden käyttöä. Keskuksessa on hyvä kokoelma uusia potilassänkyjä, siirron apuvälineitä ja opetusmateriaalia. Potilaan siirron apuvälineet ovat edullisia verrattuna tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolojen kustannuksiin. Koska koulutustarve on jatkuvasti suuri, on työfysioterapeutti jo vuosia järjestänyt laajalti siirtokoulutuksia, mutta nyt siihen on oma, pysyvä koulutustila jossa voi myös pitää jatkuvaa apuvälinenäyttelyä. Siirtotekniikoiden ja apuvälineiden käytön hyvä hallinta on tärkeä osa hoitotyöntekijöiden ammattitaitoa ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja lisää työturvallisuutta. Riittävä henkilökuntamäärä on potilassiirroissa tärkeä osa työturvallisuutta. Keskuksen toiminnan perustana ovat lait; työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki ja valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan tehtävänä on huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä. Työnantaja vastaa työsuojelusta ja työterveyshuollosta. Keskijohdon tehtävänä on valvoa turvallisuusohjeiden noudattamista, huolehtia perehdytyksestä ja laitehankinnoista ja turvallisten työmenetelmien käyttä- misestä ja muun muassa apuvälineiden käytöstä. Työntekijän tehtävänä on ohjeiden ja määräysten noudattaminen, muun muassa opetettujen siirtotekniikoiden noudattaminen. Työntekijä on myös velvollinen käyttämään apuvälineitä. Työntekijän tehtäviin kuuluu vioista, vaaroista sekä välineiden puutteesta ilmoittaminen. Tutkitusti hoitotyön fyysinen kuormittavuus on suuri. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin sairauspoissaolojen syy myös VSSHP:ssä. Hankala yhtälö on tänä päivänä hoitohenkilökunnan ikääntyminen, resurssipula ja samanaikainen potilaiden raskashoitoisuuden lisääntyminen. Usein potilaat ovat tänä päivänä moniongelmaisempia ja fyysisesti kuormittavampia kuin aiemmin. Aiheellinen huoli on myös, miten tehdä antoisasta mutta muun muassa fyysisesti haastavasta hoitotyöstä houkuttelevaa uusille ikäpolville, kun iso määrä hoitohenkilöstöä poistuu lähivuosina eläkkeelle. Työssä jaksamista ja työn houkuttelevuutta voidaan tehokkaasti lisätä panostamalla työn fyysisen kuormittavuuden vähentämiseen. Työntekijät voivat itse vaikuttaa työkykyynsä huolehtimalla omasta fyysisestä kunnostaan. U-sairaalan K-kerroksesta löytyy mainio ilmainen kuntosali omasta kunnosta huolehtimiseen. Koulutuskeskuksen toiminnasta ja kouluttamisesta vastaa työfysioterapeutti Päivi Lähde. Tiedustelut: fi. tai puh Päivi Lähde työfysioterapeutti Lääkäreiden kliinistä lisätyötä koskeva paikallinen virkaehtosopimus on uudistettu VSSHP:ssä ajalle Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan työnantajan toimesta etukäteen sovittua lisätyötä, jota tehdään ensisijaisesti hoitotakuun toteuttamiseksi sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Kliinistä lisätyötä ei tehdä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana. Neuvotteluissa lääkärien kliinisestä lisätyöstä solmittiin yksi yhteinen, koko sairaanhoitopiiriä koskeva kokonaissopimus VSSHP:ssä tehtävistä toimenpiteistä hinnoitteluineen. Se kattaa kaikki kliinisen lisätyön toimenpiteet sairaanhoitopiirissä. Lääkäreiden kliinistä lisätyötä koskevan paikallisen virka- ja työehtosopimuksen uudistamiseksi perustettiin neuvottelutyöryhmä, johon kuului sekä Juko ry:n että työnantajan edustajia. Lääkäreiden uudet kliinisen lisätyön palkkiot astuivat voimaan Samalla uudistettiin VSSHP:ssä noudatettavat periaatteet kliinistä lisätyötä tehtäessä. Lääkäreiden kliinistä lisätyötä koskevat palkkiot sekä kliinisen lisätyön periaatteet on tiedotettu yleiskirjeellä 24/2008. VSSHP:n hallituksen henkilöstöjaosto päättää jatkossakin kliinisen lisätyön tekemisestä sairaanhoitopiirissä. Jos lääkäreiden kliinisen lisätyön palkkiota ei ole kyseisessä toimenpiteessä vahvistettu yleiskirjeen liitteenä olevan toimenpidetaulukon mukaisesti, on palkkiot ja niiden perusteet vahvistettava henkilöstöjaostossa ennen työn aloittamista. Yleiskirjeen ohjeiden mukaan tulosyksikön johtaja tai kunkin erikoisalan ylilääkäri päättää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uuden kliinisen lisätyön sisällöstä. Hän myös toimittaa toiminnan aloittamisesta ja toimenpiteiden määrästä arvion tiedoksi tulosalueen tai tulosryhmän johtajalle ja henkilöstöpäällikölle välitettäväksi henkilöstötoimistoon. Hoito- ja peruspalveluhenkilökunnan palkkaamismuotoja ja työn korvausperusteita kliinisen lisätyön yhteydessä koskeva sopimuskokonaisuus uudistetaan niin ikään syksyllä 2008 nykyisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen voimassa olon ajaksi. Tom Riski vs. henkilöstöpäällikkö

4 4 HOSPITAALI TEEMA: TYÖAIKA Työaika, lepoaika, lisätyö, ylityö simppeli juttu? Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Näin selvästi sen sanoo työaikalaki heti neljännessä pykälässään. Työaika ei kuitenkaan ole sama kaikille työntekijöille. Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä sovitaan suurelta osin virka- ja työehtosopimuksissa. Suurin osa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä noudattaa joko yleis-, toimisto- tai jaksotyöaikaa tai tekee ns. säännöllistä työaikaa. Yleistyöaikaa noudattavat teknillisen huollon henkilöstö ja kanttiinihenkilöstö. Siinä työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Toimistotyöaikaa noudattavat toimistotehtävissä työskentelevät. Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Jaksotyöaika on yleisin työaikajärjestelmä sairaanhoitopiirissä. Siinä keskeisin piirre on, että työajan pituus määritellään työaikajakson mukaan ja että työvuorojen pituudet ja työajat jakson eri viikoilla vaihtelevat. Työaikajaksot ovat kolmen viikon mittaisia, mutta käytössä voi olla myös ns. kaksoisjakso (2 x 3 viikkoa). Vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ei jaksotyössä määritellä. Työajan järjestämisestä eli sen jakamisesta eri päiville ja eri viikoille päättää työajan suunnittelusta vastaava esimies. Kolmen viikon työaikajaksossa säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia 45 minuuttia ja kuuden viikon työaikajaksossa 229 tuntia 30 minuuttia. Säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa ja sitä noudattavat sairaanhoitopiirissä mm. psykologit, fyysikot, kemistit, sosiaalityöntekijät ja ylihoitajat. Lisäksi mm. lääkäreillä on erityismääräyksiä työajoista. Lääkäreiden säännöllinen työaika on 38 t 15 min viikossa. Lepoajat Työaikalain mukaisia lepotaukoja ovat päivittäinen lepoaika, tutummin ruokatauko (1/2 1 tunnin pituinen lepoaika, jos vuorokautinen työaika on yli 6 tuntia), keskeytymätön vuorokausilepo (vähintään 11 tunnin ja jaksotyössä 9 tunnin pituinen lepoaika työvuorojen välissä) sekä viikoittainen lepoaika (kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika). Työaikalain lepoaikoja koskevista pääsäännöistä on laissa paljon poikkeuksia. Niistä on usein sovittu toisin myös työtai virkaehtosopimuksilla. Pääsääntönä on, että lepotaukoa ei lueta työaikaan. Tällöin tauon aikana voi myös poistua työpaikaltaan. Yleistyöaikaa, toimistotyöaikaa sekä 37 tunnin viikkotyöaikaa noudattavilla ruokataukoa ei lueta työaikaan. Mikäli työ on luonteeltaan sellaista, ettei lepotaukoa voida antaa, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla eli tauko luetaan työaikaan. Tällöin työpaikalta ei voi poistua tauon aikana. Jaksotyössä ja lääkäreiden työajassa ruokatauko luetaan työaikaan. Ruokatauot tulee sovittaa toimintaan, eikä niitä ole välttämätöntä pitää tiettynä kellonaikana. Ne voidaan järjestää myös porrastetusti tai vuorotellen. Ruokailutaukoa ei kuitenkaan saa käyttää työajan lyhentämiseen. Lisätyö ja ylityö Lisätyötä on työsopimuksella tai työehtosopimuksella sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei kuitenkaan ylitä lain mukaista säännöllistä työaikaa ja josta on erikseen sovittu. Lisätyö korvataan joko maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika. Yleistyöajassa ja jaksotyöajassa voi lisätyötä muodostua Mikael Soininen Muutkin työntekijäryhmät haluaisivat Timeconiin omaan käyttöönsä, muun muassa osastonhoitajat siirtyisivät mielellään liukuvaan työaikaan ja Timeconin käyttöön, tyytyväiset leimaajat Eija Haippo, Leena Marjoluoto ja Terttu Maimonen kertovat. täyttä työaikaa tekevälle vain arkipyhäviikoilla ja arkipyhäjaksoissa. Toimistotyössä suoritetaan täyttä työaikaa tekevälle lisätyökorvaus enintään kahdelta tunnilta viikossa muulloin kuin arkipyhäviikoilla. Ylityö on työtä, joka tehdään säännöllisen työajan enimmäismäärän yli. Ylityöstä on sovittava tapauskohtaisesti, eikä sitä ole pakko tehdä. Ylityötä saa tehdä ja teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja henkilöstön edustaja voivat sopia lisäylityöstä, jota voi tehdä enintään 80 tuntia vuodessa. Ylityö korvataan viranhaltijalle/työntekijälle työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena tai vapaana. Ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta sekä 50 %:lla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 %:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta. Jaksotyössä ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta. Lauantai-, sunnuntai- ja aattotyökorvaukset Sunnuntaina, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, joulupäivänä ja tapaninpäivänä sekä kello lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello tehdystä työstä maksetaan rahakorvauksena 20 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaus Iltatyöllä tarkoitetaan kello tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan 15 % korottamattomasta tuntipalkasta Yötyöllä tarkoitetaan kello tehtyä työtä. Yötyöstä maksetaan rahakorvauksena 30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 24 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 % korottamattomasta tuntipalkasta. Paikallinen sopiminen Useista työaikaa koskevista asioista voidaan sopia paikallisesti yleisistä virka- ja työehtosopimuksista ja työaikalaista poiketen, mutta ei kuitenkaan säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta, ylityön enimmäismääristä tai vuorokausilevosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on paikallisesti sovittu liukuvan työajan käytöstä toimistotyössä, yleistyöajassa sekä 37 tunnin viikkotyöajassa (yleiskirjeet 13/2007 ja 4/2004). Liukuva työaika järjestetään tasoittumattomaksi liukuvaksi työajaksi, jolloin säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 20 tunnilla tai alittua enintään 6 tuntia. Liukumaajat ovat toimistotyöajassa ja 37 tunnin viikkotyöajassa klo 7:00 9:00 ja 14:30-18:00, sekä yleistyöajassa klo 6:30 9:00 ja 14:00 18:00. VSSHP:ssä on sovittu myös tietyistä työaikakokeiluista, joista on tekeillä paikalliset virka- ja työehtosopimukset, kuten vuosityöajan käyttö ja pitkät 12,5 tunnin työvuorot (yleiskirje 15/2007). Hely Lehtokari henkilöstösihteeri

5 HOSPITAALI 5 Mikael Soininen Liukuminen on kivaa Pirkko Soininen Liukuvaa toimistotyötä tekevät TYKSin Vakka-Suomen sairaalan palkanlaskija Eija Haippo, henkilöstösihteeri Leena Marjoluoto ja toimistosihteeri Terttu Maimonen ovat erittäin tyytyväisiä Timeconiin. Ajanhallintajärjestelmä on ollut käytössä vajaat kolme vuotta, sitä ennen tunteja kirjattiin summittaisesti paperille. Toivottavasti tätä ei oteta koskaan meiltä pois, naiset huudahtavat yhteen ääneen. Liukuminen on tavattoman kivaa ja vapauttavaa. On mukavaa, että töissä ei tarvitse olla juuri tasan kahdeksalta, vaan voi tulla silloin kun omaan aikatauluun parhaiten sopii. Aikaisemmin minuutteja ei tullut kirjattua niin tarkasti ylös, mutta nyt kone mittaa jokaisen ylityöminuutin, naiset kiittelevät. Tällaiseen itsenäiseen toimistotyöhön liukuva työaika on oikein hyvä. Meillä on omat hommat, jotka pitää saada tehdyksi, Leena sanoo. Toimistotyöntekijöiden työaika on 7 tuntia 15 minuuttia sekä puolen tunnin omalla ajalla ruokataukoa. Työssäoloajan pitää sijoittua aamuseitsemän ja iltakuuden välille. Jos työntekijä joutuu tekemään ylitöitä esimerkiksi iltakuuden jälkeen, hänen on saatava esimieheltään kirjallinen ylityömääräys. Vuorotyö rytmittää tehoparin arkea Pirkko Soininen Keski-Saaren Minnaa ja Karia voi täydellä syyllä nimittää tehopariskunnaksi. Kun haastattelija yrittää sopia haastatteluaikaa tämän TYKSin aikuisten teho-osastolla sairaanhoitajina työskentelevän avioparin kanssa, ensimmäinen vapaa aika löytyy kahden viikon päästä. Se on ensimmäinen hetki, kun kumpikin on yhtä aikaa kotona. Seuraavassa kuuden viikon jaksossa meillä on kaksi yhteistä vapaapäivää. Se on kylläkin liian vähän, yleensä vapaita on ollut enemmän, Minna naurahtaa kaarinalaiskodin kahvipöydässä. Tänään Minna on lähdössä jälleen yövuoroon ja Karilla on vapaa. Haastattelun jälkeen aviopari suuntaa vielä tuttuun tapaan yhteiselle juoksulenkille, ennen kuin tytöt tulevat koulusta kotiin. Kuntoilu auttaa pitämään pään ojennuksessa ja kropan kunnossa. Vuorotyö on fyysisesti niin raskasta, ettei sitä jaksaisi vuodesta toiseen, jos olisi huonossa kunnossa, Minna ja Kari sanovat. Päivittäinen liikunta-annos syntyy jo yksistään siitä, että heillä on tapana pyöräillä 12 kilometrin työmatka kesät talvet. Pyöräillessä tulee nollattua pää. Toki vaaratilanteita syntyy joskus, kun on yön valvomisen jäljiltä väsynyt ja reaktiot ovat hidastuneet, Kari toteaa. Minna on tehnyt viime vuodet lähinnä yövuoroa ja Kari päivää. Kumpikin tekee mielellään muutamia vuosia sitten Plussatunteja saa kerätä korkeintaan 20. Tämän yli meneviä tunteja järjestelmä ei kirjaa, vaan ne kertyvät talon piikkiin. Miinustunteja saa vastaavasti olla vain kuusi. Ylitunnit pidetään vapaina, rahana niitä ei ole mahdollista saada. On älyttävä pitää ylityövapaat ajoissa. Vuodessa saa pitää viisi kokonaista lisätyöpäivää, ei kuitenkaan kahta päivää peräjälkeen, Eija muistuttaa. Terttu ei pääse hyötymään liukuman suomista mahdollisuuksista yhtä hyvin kuin toiset, sillä hän päivystää potilaspalvelupisteessä puolikasta työviikkoa tekevän työntekijän kanssa ja piste on pidettävä auki Timecon on yhteydessä puhelinkeskukseen, joka näkee kaikkien leimaukset omalta koneeltaan. Tämä helpottaa keskuksen työtä tavattomasti. Leimauslistat tarkistetaan kahden viikon välein. Tuolloin jokainen tsekkaa, että leimaukset pitävät paikkansa ja kuittaa oman listansa. Myös esimies kuittaa listat, Eija kertoo. Leena puolestaan on osa-aikaeläkkeellä ja koneelle on ohjelmoitu, että hän tekee 60-prosenttista työaikaa. Homma on sujunut kitkattomasti. Korjauksia tulee koko ajan vähemmän ja vähemmän, sillä ihmiset ovat oppineet leimaamaan itsensä sisään ja ulos. En edes muista, koska olisin viimeksi tehnyt käsin korjauksia, Eija kiittelee. käyttöön otettua pitkää vuoroa, jolloin aamuvuoro kestää ja yövuoro Vuorottelemalla he ovat pystyneet takaamaan sen, että toinen on aina kotona vastaanottamassa perheen lapsia koulusta kotiin. Keski-Saarilla on kolme tytärtä: 11-vuotiaat kaksoset ja 9-vuotias kuopus. Olemme kumpikin olleet teholla jo parikymmentä vuotta. Ensimmäiset kymmenen vuotta olimme usein samassa vuorossa ja nyt olemme tyttöjen takia aina eri vuorossa. Teholla on oma toivomusvihko, johon kukin saa kirjata omat vakitoiveensa työaikojen suhteen. Yleensä toiveita on pystytty aika kivasti toteuttamaan, me olemme ikuisessa kiitollisuudenvelassa listantekijöille eli Seijalle, Tuikulle, Pirjolle ja Jutalle. Pienetkin vapaahetket täytetään liikunnalla. Eniten harmittavat juhlapyhät. Me esimerkiksi olemme voineet viettää vain joka kolmannen joulun yhdessä. Rahalliset korvaukset juhlapyhistä ovat hoitajilla ala-arvoisia, Keski-Saaret moittivat. Lapsilla on kullakin kolme harrastusta, joten kuljetuksiinkin on varattava aikaa. Onneksi suurin osa harrastuksista on sentään lähellä ja tytöt pääsevät kulkemaan niihin omin päin. Itse ei voi oikein harrastaa muuta kuin tätä liikuntaa. Pienetkin vapaahetket täytetään liikunnalla: juoksua, jumppaa, kuntosalia ja pyöräilyä. Kestävyysliikunta lataa akkuja. Olen väsyneenä ärtyisä ja silloin saattavat lapsetkin patistaa äitiä lenkille, koska murheet jäävät kyllä lenkkipolulle, Minna naurahtaa. Minna tulee ihmeen vähällä unella toimeen, sillä yövuoron jälkeen hän nukkuu vain viiden-kuuden tunnin unet. Väsymystä ei parane ajatella. Jos sitä rupeaa miettimään, tuntee itsensä entistä väsyneemmäksi. Työ teholla on kuitenkin niin intensiivistä, että työvuoron aikana ei väsymystä edes huomaa. Vasta, kun on antanut raportin, tajuaa kuinka rättipoikki onkaan. Keski-Saarilla arki alkaa kuitenkin helpottaa pikku hiljaa tyttöjen kasvaessa. Seuraavat kymmenen vuotta mennään ehkä vielä tällä samalla systeemillä ja sitten vielä toiset kymmenen vuotta samassa vuorossa. Sitten päästäänkin jo eläkkeelle, positiivinen pariskunta nauraa ja lähtee lenkille. Lyhyempien työaikojen ansiosta voin paremmin, Hanna Illman arvioi. Raskaat päivystykset rassaavat Kaisa Riikilä Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikan erikoislääkäri Hanna Illman on iloinen siitä, että hänen kollegansa ovat syksyn aikana tehneet äänestämällä päätöksen siirtymisestä niin sanottuun ABC-päivystysmalliin. Kaikkein rankimmat viikonloppupäivystykset ovat hiljalleen jäämässä historiaan myös heidän keskuudessaan. Vielä toistaiseksi viikonvaihteen päivystysrytmi on sellainen, että perjantain normaalin, kello työpäivän jälkeen etupäivystäjä jatkaa työtä talossa seuraavaan aamuun asti. Seuraavan päivystäjän työvuoro kestää lauantaiaamusta sunnuntaiaamuun ja siitä jatkaa seuraava maanantaiaamuun. Päivystysvuorot ovat yleensä aika kiireisiä, koska hoidettavana on useita osastoja, joten lepoaikaa ei juuri jää. Päivystäjähän voi periaatteessa nukkua, jos työtä ei vuoron aikana ole, mutta usein unet jäävät noin puolen tunnin torkahduksiksi ja hyvässä tapauksessa saa nukkua noin kaksi tuntia kerrallaan. Joskus käy niin, ettei pääse ollenkaan nukkumaan koko vuorokauden aikana, Hanna Illman kertoo. Vaikeimpia ovat Illmanin mukaan sellaiset viikonloput, joina sama päivystäjä hoitaa vuorot perjantaiaamusta lauantaiaamuun ja palaa sunnuntaiaamuna päivystääkseen maanantaiaamuun. Näitä vuoroja on kuitenkin melko harvoin. Ainakin minä henkilökohtaisesti koen pitkät päivystykset raskaiksi. Omasta mielestäni jaksan noin tuntia ihan hyvin, mutta sen jälkeen on sitten hankalampaa. Seuraavana päivänä on huono olo ja päänsärkylääkkeitä tuppaa kulumaan. Myös tehtyjen tutkimusten mukaan pitkät päivystykset ovat selvästi riski terveydelle, ja on myös todettu, että pitkän päivystyksen loppupuolella lääkärit tekevät normaalia enemmän virheitä, Hanna Illman toteaa. Marraskuussa voimaan tuleva uusi työrytmi pätkii päivystysvuorot useampaan osaan. ABC-mallin mukaan päivystäjä A tekee perjantain päivävuoron jälkeen töitä kello 21:een asti. Sen jälkeen B päivystää lauantaiaamuun, kello yhdeksään ja C hoitaa lauantain yhdeksään asti illalla. Sen jälkeen A hoitaa lauantai-sunnuntaivälisen yön kello 21 9, B tekee sunnuntaina vuoron 9 21 ja C taas hoitaa maanantain vastaisen yön yhdeksään asti. Olemme äänestäneet uudesta työrytmistä useamman kerran ja nyt uusi malli voitti noin 2/3 osan enemmistöllä. Jotkut lääkärit haluaisivat jatkaa vanhaan tapaan, koska he kokevat, että uusi malli vie tavallaan enemmän aikaa, koska työrupeamia on viikonlopun aikana useita. Itse uskon kuitenkin, että lyhyempien työaikojen ansiosta voin paremmin ja työtehoni säilyy vuoron ajan parempana, Hanna Illman arvioi. Mikael Soininen

6 6 HOSPITAALI TEEMA: TYÖAIKA Päivystysvuorolistat paperilta koneelle ma on tulossa myös aluesairaaloiden lääkäreille. Virheettömyyden ja nopeuden lisäksi Kailialan Kirsi kirjaa ohjelman eduiksi muiden muassa sen, että tasapuolisen listan laatiminen helpottuu, samoin sihteerin työ, päivystäjä näkee listasta maksuun menneet päivystysvuoronsa ja tuntilistansa. Myös tilastot ovat helposti saatavilla. Kouluttajan kokemuksella hän myös vakuuttaa, että ohjelma on helppokäyttöinen ja varsin vaivaton oppia. Intranetistä on luettavissa ohjeet sekä päivystyslistan suunnittelijalle, päivystäjälle, listan vahvistajalle että palkanlaskijalle (Ohjeet/Atk:n ohjeet/ Atk potilastyössä/web-lääkäripäivystysohjelman ohjeita). Vanhaan hyvään aikaan lääkäreiden päivystyslistojen laadintaan tärväytyi aikaa päivä jos toinenkin. Työ oli pitkälti käsipeliä. Vaan toisin alkaa olla nyt. Käytössä on MD-WebTitania, joka helpottaa oleellisesti sekä listan laatijan että palkanlaskijan työtä. TYKSissä lääkäreitä kouluttaa ohjelman käyttöön toimistosihteeri Kirsi Kailiala henkilöstötoimistosta, joka toimii myös toisena pääkäyttäjänä toimistosihteeri Seija Nurmen kanssa. MD-WebTitanian ottivat ensiksi käyttöön kuvantamiskeskus ja neurologian klinikka vuonna Nyt sitä käyttävät klinikoista noin puolet, osa aloittaa syksyn aikana ja loppujenkin pitäisi tulla mukaan ensi vuoden puolella. Ohjelman juoni on tämä: päivystyslistan laativalla lääkärillä on käytössään ohjelma, johon henkilöstöhallinnon Prima-ohjelmasta siirtyvät lomat, koulutukset ja vastaavat. Lääkärit kirjaavat ohjelmaan toiveensa ja epätoiveensa päivystysten suhteen. Tämä käy nyt kätevästi tietokoneen ääressä. Tiedot näkyvät heti myös muilla klinikan päivystäjillä sekä suunnittelijalla. Ylilääkärin vahvistuksen jälkeen päivystyslista näkyy julkisena tietona myös esimerkiksi puhelinkeskuksessa ja osastoilla. Kohdakkoin intranetissä tulee olemaan päivystyslistalinkki, josta listat löytyvät nopeasti. Päivystysten jälkeen päivystäjä kirjaa ohjelmaan aktiivityönsä, puhelinkonsultaationsa sekä hälytykset. Päivystyslista lähetetään sähköisesti ylilääkärille, ja nykyisin se vielä tulostetaan allekirjoituksia varten ja tämäkin toimitetaan eteenpäin ylilääkärin kautta omalle palkanlaskijalle ja toiveena on, että tämä tapahtuu mahdollisimman ripeästi, jotta päivystyskorvauksetkin saadaan maksuun heti seuraavan kuukauden lopussa. Toistaiseksi päivystyslistat pitää todellakin vielä tulostaa, koska sähköistä allekirjoitusta ei ole, mutta ehkä siihenkin saadaan tulevaisuudessa helpotusta! Runsaasti etuja Ennen uutta ohjelmaa palkanlaskijat saivat päivystystiedot paperilla ja siirsivät ne koneelle. Näissä saattoi joskus olla epäselvyyksiä ja tulkinnan varaa. Nyt paperivirheet on eliminoitu, Kirsi huomauttaa. Aluesairaaloissa WebTitania on käytössä vasta palkanlaskijoilla, joten he joutuvat edelleen kirjaamaan tiedot sinne paperista, jonka ovat saaneet päivystäjältä. Pikku hiljaa ohjel- Käyttäjän kokemuksia Erikoislääkäri Markku Taittonen anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikalta on jo rutinoitunut päivystysohjelman käyttäjä: Ohjelma vaikuttaa hyvältä. Ainoana suurimpana puutteena koemme sen, että edelleen paperia täytyy kierrättää. Eli päivystysilmoitukset täytyy tulostaa ja pyytää allekirjoitus ennen hyväksyntää. Listan tekemistä ohjelma on helpottanut huomattavasti. Meillä on klinikassa noin 60 kollegaa, joista toki kaikki eivät päivystä. Päivystyspisteitäkin on 5, tai oikeastaan 6 jos TKS:n päivystys lasketaan mukaan. Ennen kaikki lähettivät toiveensa minulle illa ja minä kirjasin ne sitten Excel-taulukkoon. Se oli hirveän työlästä. Samoin sain tarkistaa lomat, koulutukset ynnä muut erillisistä listoista, sillä aina joku unohti ilmoittaa niitä toiveiden yhteydessä. Samoin täytyi olla tarkkana, että ei laittanut päivystystä päivystysvapaalle. Kirjattavaa Excel-taulukkoon oli runsaasti. Usein latasin toiveita ja epätoiveita taulukkoon yön pimeinä tunteina päivystyksen lomassa. Silloin silmät harottivat ja toiveet/epätoiveet menivät väärille henkilöille, kun rivit pomppivat silmissä. Nyt uuden ohjelman myötä lomat ja koulutukset tallennetaan jo etukäteen ohjelmaan. Toki jokaisen velvollisuus on tarkistaa edelleen, että ne on merkattu. Ihmiset kuitenkin pyörittävät tätäkin ohjelmaa. Samoin jokainen merkkaa toiveensa omalle kohdalleen, joten sekaannuksen mahdollisuutta ei tämän asian suhteen enää ole. Kone merkkaa myös päivystyksen jälkeisen päivän varatuksi ja muistuttaa, jos olen vahingossa laittamassa päivystystä vapaalle. Listan tekijän kannalta työn määrä on huomattavasti vähentynyt, listan tekeminen nopeutunut ja minun mokieni määrä vähentynyt. Päivystäjien oma vastuu toiveiden ja epätoiveiden merkinnän suhteen on lisääntynyt. Synnytysosastolla järjestellään vapaavuoroja Kaisa Riikilä Salon aluesairaalan synnytysosastolla kolmivuorotyötä tekevät kätilöt ovat perinteisesti hoitaneet varallaolopäivystykset niin, että iltavuoron jälkeen on jatkettu suoraan varallaolovuorolla ja sen jälkeen on vielä tehty normaali aamuvuoro. Yöt ovat synnytysosastolla usein aika vilkkaita ja sen vuoksi varallaolovuorolainen saattaa joutua työskentelemään jopa koko yön yövuorolaisten rinnalla. Silloin on ymmärrettävästi aika rankkaa jatkaa suoraan vielä aamuvuorokin, osastonhoitaja Leena Varis kertoo. Viime vuosina tehdyissä kyselyissä on selvästi tullut esille se, että yhä useammat kätilöt toivoisivat, että varallaoloyön jälkeinen aamuvuoro olisi vapaa, Leena Varis toteaa. Erilaisilla työvuorojärjestelyillä on Salossa useimmiten onnistuttu helpottamaan tilannetta. Tyypillistä on muun muassa se, että varallaoloyön jälkeisenä päivänä kätilöt ovat aamupäivän kiireistä selvittyään voineet irrottautua työpaikalta etuajassa. Leena Variksen mukaan sellaiseen järjestelyyn pyritään aina, jos takana on kiireinen päivystysyö. Tämän vuoden huhtikuusta asti meillä on ollut käytössä myös varahenkilönä kätilö, joka on ajoittain voinut paikata varallaolijaa aamuvuorossa. Hänen aikansa kuluu kuitenkin paljolti myös esimerkiksi sairauslomien ja muiden vapaiden paikkaamisessa, joten läheskään aina hänkään ei pysty auttamaan. Osaston lääkärit taas ovat hoitaneer omat päivystyksensä virkaehtosopimuksensa mukaisesti niin, että he hoitavat päivävuoron jatkoksi yön päivystysvuoron ja sen jälkeen vielä normaalin päivävuoron. Viikonloppupäivystyksissä noin kerran kuukaudessa he ovat työssä koko viikonvaihteen perjantaista sunnuntaihin. Osaston ylilääkäri Seppo Multamäki kertoo, että lääkäreillä on sairaala-alueella asunto, jossa he voivat viettää päivystysaikoja silloin, kun työtehtäviä ei ole. Meidän on kuitenkin päästävä paikalle 15 minuutissa, joten kovin kauas täältä osastolta ei voi lähteä. Tällä hetkellä osaston lääkärikunta on kokemassa kokonaisvaltaista sukupolvenvaihdosta. Kolme miestä on jäämässä eläkkeelle ja nyt tilalle haetaan neljää uutta lääkäriä. Työt tullaan jakamaan uudella tavalla. Tänne tulee yksi ylilääkäri ja kolme osa-aikaista virkaa. Alamme on erittäin voimakkaasti naisistunut. Varsinkaan nuoret, perheelliset naislääkärit eivät halua olla perheensä luota pois niin pitkiä aikoja kuin tämä meidän nykyinen työaikajärjestelymme edellyttäisi, Multamäki toteaa.

7 HOSPITAALI 7 SARVESTA HÄRKÄÄ Joustoa kaivataan Työaikajärjestelmien kehittämistä TYKSissä selvittänyt 8-jäseninen työryhmä päätyi pohdinnoissaan vuonna 2005 esittämään neljää erilaista työaikakokeilua: vuosityöaikaa, työaika-autonomiaa, työaikapankkia sekä jaksotyön erilaisia työaikarytmejä. Kokeiluaika oli vuoden 2006 loppuun. Vuosityöaikakokeilussa oli mukana yhdeksän osastoa, työaikaautonomiassa neljä. Jaksotyöajan erilaisia työaikarytmejä testasi yksi osasto, samoin työaikapankkia. Vuosityöajassa työtuntien tasoittumisjakso on vuosi. Oleellinen muutos perinteiseen työaikajärjestelmään on vuoden mittainen seuranta-aika kolme- tai kuusiviikkoisjakson sijasta. Työaika-autonomian tavoitteena oli ja on, että työntekijät osallistuvat aktiivisesti työvuorosuunnitteluun. Kokeilussa lähdettiin siitä, että aluksi he tallentavat omat toiveensa suunnittelujärjestelmään. Kokeilun myötä edettiin aktiivisempaan osallistumiseen omien työvuorojen suunnittelussa. Sairaaloissa noudatetaan jaksotyössä yleisesti taaksepäin kiertäviä vuoroja: yö-ilta-aamu. Nopea eteenpäin kiertävä rytmi on hidasta taaksepäin kiertävää parempi. Tutkimukset osoittavat edellisten aiheuttavan vähemmän erilaisia terveysja sosiaalisia ongelmia. Siksi nähtiin tarkoituksenmukaiseksi kokeilla erilaisia jaksotyön työaikarytmejä. Työaikapankkia kokeiltiin atk-yksikön toimistotyössä. Sillä tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista siten, että työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää tai lainata ja yhdistää pitkäjänteisesti toisiinsa. Kokeilijat tyytyväisiä Yksi vuosityöaikakokeiluun lähteneistä oli sisätautien poliklinikka. Sen työntekijät ovat olleet enimmäkseen tyytyväisiä eivätkä halua luopua edusta, kertoo va. osastonhoitaja Päivi Lahtonen. Plussaa on mahdollisuus työajan itsenäiseen suunnitteluun, ylityö on järkevämpää saada vapaana kuin muutamana eurona. Työnantajan kannalta sen uskotaan mahdollistavan paremman sitoutumisen työhön ja ehkä myös vähentävän sairastamista. Poliklinikalla sen otaksutaan olevan hyvää, vetovoimaista mainosta työpaikalle Miinukseksi nähdään, että se hankaloittaa jonkin verran työvuorojen toteuttamista, koska ohjelmassa on usein ongelmia ja leimaukset on vietävä Titaniaaan käsin. Lisäksi huonon työvoimatilanteen aikana T-päiviä ei voida antaa, mistä on toistetusti muistutettava. Osastonhoitaja Erja Rantanen naistenklinikan osasto 312:lta kertoo osastonsa kokeilleen jaksotyön rytmitystä. Se tarkoittaa, että työvuorot menisivät normaalin rytmin mukaan aamu-ilta-yö-vapaa ja niin edelleen. Aamuja ja iltoja on luonnollisesti välillä useita peräkkäin. Yövuoroja meillä tulee keskimäärin 2 4 / 3 viikkoa. Tämä koettiin niin myönteisenä, että tämän vuoden alusta jaksotyön rytmitys on meillä käytäntönä. Kaikkein raskain työvuoron kohta ilta-aamu jää näin pois. Joku työntekijä ei erityisesti haluaisi tulla vapaalta aamuun, jaksotyön tekijät ovat niin tottuneet tulemaan vapaalta iltaan. Työvuorotoivomukset ovat myös lisääntyneet niin paljon, että joskus on vaikea laatia työvuoroja ihanteellisesti. Yleensä nykyään yritetään kuunnella työntekijöiden toiveita mielestäni hyvin. Tavoitteena on, että työntekijät osallistuvat aktiivisesti työvuorosuunnitteluun. Näiden kanssa samanaikaisesti kokeiltiin liukuvan työajan käyttöä 37 tunnin viikkotyöajassa. Tavoitteena oli lisätä henkilöstön hyvinvointia kehittämällä työaikojen hallintaa. Tämä koostui yksilöllisten työaikojen edistämisestä, työ- ja yksityiselämän sovittamisesta ja työyhteisön toiminnan kehittämisestä. Paikallisen sopimuksen puute rajoittaa Työryhmän sihteerinä toiminut henkilöstösihteeri Hely Lehtokari kertoo palautteen olleen valtaosin positiivista ja osastojen halunneen kokeiluista pysyvää käytäntöä. Tätä myös työryhmä päätyi yksimielisesti esittämään. Matkassa on kuitenkin ollut yksi mutka: sairaanhoitopiiristä puuttuu virallinen paikallinen virka- ja työehtosopimus, jota ilman työaikakokeiluja ei voida laajentaa. Tosin paikallinen sopimus koskee vain vuosityöaikaa. Mutta se osoittautui kokeiluista suosituimmaksi, ja suosion määrä yllätti työryhmänkin, Lehtokari kertoo. Työaika-autonomia ja jaksotyön erilaiset rytmit eivät paikallisia sopimuksia vaadi, ja ne voidaan ottaa käyttöön koska tahansa. Esimerkiksi työaikaautonomiaa tukeva Web Titania-ohjelma on otettu kahdella osastolla käyttöön ja psykiatrian tulosalueella Uudessakaupungissa käyttöoikeuksia parhaillaan annetaan. Lehtokari kertoo paikallisesta sopimuksesta alustavasti puhutun, mutta viralliset neuvottelut ovat käymättä. Uudet työaikamuodot kuitenkin kiinnostavat, ja tulijoita olisi ympäri sairaanhoitopiirin. Esityksiä muunlaisista uusista työaikakokeiluista ei ole tullut. Hely Lehtokari pitää kuitenkin tärkeänä, että työvuorojärjestelyistä puhutaan osastokokouksissa avoimesti. Elämän suunnittelu helpottuu Ortopedian vuodeosasto 232 oli yksi työaika-autonomiaa kokeilleista. Osa hoitajista suunnitteli heti alusta lähtien koko kuuden viikon listan ja osa aloitti merkitsemällä toivomukset Web Titaniaan. Melko pian koko osaston hoitohenkilökunta suunnitteli työvuoronsa Web Titaniaan, kertoo apulaisosastonhoitaja Hanna Vuorio-Suominen. Nyt käytäntömme on, että listan suunnittelijat tekevät työvuoropohjan, jossa yövuorot on valmiiksi suunniteltu. Sen jälkeen henkilöstöllä on aikaa tehdä vuoronsa. Sitten tulostetaan paperiversio, josta henkilöstö keskenään sopii vuoron muutoksista. Esimiehet varmistavat työvuorossa olevien määrän ja seuraavat tasapuolisuutta. Hoitohenkilöstöltä kertyi työvuorojen suunnittelusta Web Titaniaan seuraavia kommentteja: yksilötasolla lisää mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihin - lisää sitoutumista työhön; vapaa-ajan ja työajan yhteensovittaminen on helpompaa; kuuden viikon listat mahdollistavat elämän suunnittelun pitemmäksi aikaa; yksilölliset toiveet esimerkiksi ilta/aamu/yövuorojen määristä helpompi ottaa huomioon; suunnittelu vie aikaa, ja joskus on vaikea löytää sitä. Heräsi kuitenkin kysymys, saavatko kaikki äänensä kuulumaan tasapuolisesti ja joustavatko kaikki samalla tavalla. Esimiehen ja listansuunnittelijan näkökulmasta työaikaautonomia ja Web Titanian käyttö on tuonut helpotustakin, mutta myös uudenlaisia vaatimuksia: uuden henkilökunnan perehdyttäminen ohjelmaan sekä työaikasääntöihin; on huomioitava työntekijän (uusi/vanha työntekijä) valmius suunnitella vuoroja; henkilöstöllä pitää olla kypsyyttä nähdä osaston toiminta kokonaisuutena, tietyin väliajoin on kerrattava yhteisiä pelisääntöjä. Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Yötyö syö tekijäänsä ja heikentää hoidon laatua Yöllä työn tekeminen on raskasta. Valvotun aktiivipäivystysyön jälkeen olo on oksettava ja ärtynyt, palelee ja huimaa, suoraan sanoen ei tunnu hyvältä. Nämä subjektiiviset tuntemukset eivät tietenkään riitä todisteeksi yötyön haitallisuudesta ja pontimeksi yötyön kehittämiselle. Mutta nyt jo monin tutkimuksinkin on todistettu, että yötyö on epäterveellistä: sepelvaltimotaudin, metabolisen oireyhtymän ja naisilla rintasyövän esiintyminen lisääntyy yötyöntekijöillä. Rintasyöpään sairastumisen riski on 1,5-kertainen päivätyötä tekeviin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että vuosittain Suomessa noin 100 uutta rintasyöpätapausta aiheutuu yötyöstä. Yötyö lisää sepelvaltimotaudin vaaraa noin 50 %, jolloin voidaan arvioida noin 250 sepelvaltimotautikuoleman vuosittain johtuvan yötyöstä. Onnettomuusriski on suurentunut myös välittömästi työvuoron jälkeen. Yötyön terveyshaitat korostuvat kroonisesti sairailla. Kaiken kaikkiaan on osoitettu, että lähes neljännes työperäisestä kokonaiskuolleisuudesta Suomessa johtuu epäsäännöllisistä työajoista. Valvomisen suorituskykyä heikentävä vaikutus on helppo havaita omakohtaisesti, jos tekee työtä tauotta yön läpi. Tässäkään asiassa ei enää tarvitse uskoa mututietoon, sillä valvomisen ja suorituskyvyn heikkenemisen yhteys on todistettu myös tieteellisesti. 24 tunnin yhtenäisen valvomisen aikaansaamat vaikutukset ovat rinnastettavissa yhden promillen humalatilaan. Univajeen seurauksena havaintolipsahdukset lisääntyvät ja pyritään helppoihin ratkaisuihin, taipumus riskinottoon kasvaa. Myös kognitiivinen suorituskyky heikkenee unen puutteessa: reaktiokyky alenee tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta vaativissa tehtävissä, looginen ja matemaattinen päättelykyky huononee. Suorituskyvyn heikkeneminen tarkoittaa käytännössä anestesiologin työssä tutkitusti esimerkiksi sitä, että yöaikaan tehtyjen synnytysepiduraalipuudutusten durapunktioriski (= neula pistetty liian syvälle) on yli kuusinkertainen vastaaviin päiväaikaisiin toimenpiteisiin verrattuna. Sairaaloiden on toimittava vuorokauden kaikkina aikoina. Yötyö ja pitkät työrupeamat aiheuttavat kuitenkin ongelmia sekä työntekijöiden terveydelle että potilasturvallisuudelle. Näistä syistä yöllä tehtävän työn määrä olisi rajoitettava vain aivan välttämättömimpään. Yötyön haittojen minimoimiseen tulisi kaikkien ammattiryhmien ja työnantajan sitoutua yhteisesti. Yötyössä työmäärä pitäisi mitoittaa sellaiseksi, että aikaa jää ruokailuun ja muihin välttämättömiin taukoihin. Työn kuormittavuutta lisää se, että yötyössä toimintakenttä ja vastuualue on usein laajempi kuin päiväaikaan. Yöllä työssä olevien pitäisi levätä aina kun se on mahdollista ja lepäämistä varten tulisi olla käytettävissä rauhallinen paikka. Jo puolen tunnin nokostauko aamuyöllä vähentää havaintolipsahdusten määrää noin 50 %:lla, mikä saattaisi pienentää tapahtuvien komplikaatioiden määrää. Yötyöstä ja pitkistä työrupeamista toipumiseen tarvittava aika pitäisi huomioida nykyistä paremmin työsuunnitelmissa: toipuminen 24 tunnin työrupeamasta kestää yli vuorokauden ja ikääntyessä toipuminen hidastuu. Terveydenhuollon päivystyspisteiden määrää on vähennetty viime vuosina. Kehityssuunta on sikäli hyvä, että näin myös yötyöhön joutuvien työntekijöiden määrä on pienentynyt. Toisaalta päivystys on keskittymässä suuriin sairaaloihin ja jäljelle jäävistä päivystyspisteitä uhkaa tulla ylikuormitettuja tauottoman yötyön paikkoja, joissa työskentely ylittää inhimilliset sietorajat. Laadukasta hoitoa antavan ja samalla työntekijöiden hyvinvoinnin mahdollistavan päivystysjärjestelmän luomiseen tarvitaan jatkossa hyvää suunnittelua, riittävät resurssit ja työntekijöiden sekä työnantajan vahva yhteinen tahtotila. Hannele Heine JUKOn koordinoiva pääluottamusmies

8 8 HOSPITAALI Kaatopaikalle vai kierrätykseen Sairaanhoitopiirin kaltaisessa yhteisössä on rekkalasteittain erilaista irtaimistoa, joka lopulta päätyy niin mihin? Bussilla töihin ilman liikenneruuhkaa ja paikoitusongelmia Salon aluesairaalassa varastoidaan irtaimisto, jolla oletetaan olevan vielä käyttöä. Valtaosa poistettavasta irtaimistosta menee kaatopaikalle. Kierrätykseen kelpaavat, kuten televisiot ja kodinkoneet, viedään SER-tuottajayhteisölle. Atk-yksikkö vastaa tietokoneiden hävittämisestä. Mitään ei myydä henkilökunnalle. Joskus Salossa oli huutokauppoja, mutta niistä aiheutuneet kulut olivat tuottoja suuremmat. Turunmaan sairaalan henkilökunnalla on mahdollisuus ostaa irtaimistoa. Kaupaksi käymätön tavara päätyy kierrätykseen Ekotorille tai Kaarinan kierrätyskeskukseen. Lahjoituksia sairaala on antanut avustusjärjestö Toivon tähdelle. Rikkinäinen irtaimisto rahdataan kaatopaikalle. Loimaan aluesairaalassa tietokoneet menevät atk-osaston välityksellä MTB-palvelun kautta elektroniikkakierrätykseen. Samaan kuormaan laitetaan myös poistetut elektroniset lääkintälaitteet. Kalusteita henkilöstö voi ostaa, vaikka myyntitilaisuutta tai -järjestelmää ei ole. Äkätessään poistotavaroista käyttökelpoisen pöydän tai vastaavan ostaja saa nimellisestä korvauksesta viedä sen pois. Muuten kalusteet hävitetään: metalliosat metallikeräykseen ja puu kaukolämmöllä poltettavaksi. Poistettuja sänkyjä ja muita toimivia apuvälineitä on myös lahjoitettu Teriskotisäätiölle, joka toimittaa niitä edelleen eteenpäin. Kodinkoneet viedään kaatopaikan kierrätyspisteeseen. Syksy toi mukanaan melkoisen liikenneongelman Kiinamyllynmäelle. Henkilökunnan parkkipaikat vähenivät väliaikaisesti, kun pysäköintitalon ylin kerros on kattamistöiden vuoksi suljettuna marraskuun alkuun asti. T-sairaalan rakennustyömaan laajentuminen muutti myös kulkureittejä pysäköintitaloon. Ruuhkat ovat syyskuun 1. päivästä alkaen haitanneet TYKSin mäen liikennettä etenkin aamulla ja iltapäivällä. On hyvä muistaa, että sairaalaamme pääsee sujuvasti myös julkisilla liikennevälineillä. Ainakin Halisista, Kohmosta, Hirvensalosta, Varissuolta, Pansiosta, Portsasta, Runosmäestä, Suikkilasta, Lausteelta ja Hepokullasta pääsee TYKSiin suoraan bussilla ilman vaihtoa. Ja kaikilta bussilinjoilta on Kauppatorilta kohtuullisen sujuva vaihtoyhteys TYKSin suuntaan kulkeviin busseihin. Seudullisestikin työpaikkamme sijaitsee linja-autojen reittien varrella. Töihin tulo linja-autolla onnistuu, ainakin ajoittain, Naantalin, Raision, Liedon ja Kaarinan suunnassa asuville. Turun kaupungin joukkoliikenteen hinnatkin ovat vertailukelpoiset nykyisiin bensanhintoihin; kertalippu 2,50, kertamatka arvokortilla 2,00 ja kuukausikortti ilman matkarajoitusta 43,00. Mirja Hovirinta Mööpeleitä mökkikäyttöön Historiaa ovat TYKSinkin irtaimistohuutokaupat. Nyt suurin osa päätyy kaatopaikalle. Hyväkuntoisimpia huonekaluja säilytetään T-tunnelin suulla. Parhaat saattavat löytää uuden kodin toiselta osastolta. Intranetissä on käytöstä poistetun irtaimiston ostotarjous-lomake, jota voi käyttää huonekalujen tai vaikkapa kodinkoneiden ostoon. Ostetuimpia ovat jääkaapit ja pöydät mökkikäyttöön. Hankintatoimiston materiaalipäällikkö Sanna Rautiainen muistuttaa, että ostettavan laitteen tai kalusteen pitää olla virallisesti poistettu ja virallinen poistotarkastus tehty, ennen kuin tuote voidaan myydä. Ostaja täyttää kaavakkeen (HT201a), joka lähetetään materiaalipäällikön hyväksyttäväksi. Ostaja saa päätöksestä kopion ja vasta sitten hän maksaa tuotteen ja saa sen haltuunsa. Isojen laitteiden osalta toimintatavat sovitaan erikseen. Sairaalalaitteita on harvoin lahjoitettu ulkomaille. Sänkyjä ei myydä yksityisille, vaikka kysyntää on. Mainittakoon, että rakennusliikkeitä kiinnostavat vanhat skoopit ja eläinlääkäriasemia instrumenttipöydät. Eletroniikka poistuu TYKSissä Fujitsun kautta. TYKSin Uudenkaupungin sairaalassa huonokuntoinen iratimisto menee kaatopaikalle tai romukauppaan materiaalista riippuen. Osa parempikuntoista kalusteista otetaan talteen. Niitä uusiokäytetään sairaalan omissa tiloissa. Pöytiä ja tuoleja myydään henkilökunnalle. Arto Peltonen ilmoittaa kiinnostuneesta ostajasta taloushallintoon, joka laskuttaa ostajaa. Kelpaamattomat, mutta käyttökuntoiset toimitetaan kierrätyskeskukseen. Kodinkoneet menevät kaatopaikalle. Yleensä ne ovat täysin palvelleita. Tietokoneet ovat leasinglaitteita. Ne menevät Medbitin järjestämään kierrätykseen. Kartassa Tyksin ympäristön bussipysäkit ja linjat. Punainen viiva on normaali bussireitti, katkoviiva rajoitettua liikennettä. Sininen on yölinja ja violetti viiva on palvelulinjareitti. Parkkikulttuurista Monia asioita osaa arvostaa vasta kun joutuu olemaan ilman niitä. Tästä sananlaskusta on täytynyt aika usein muistuttaa, kun vihainen työntekijä avautuu parkkeerausongelmistaan. Se ei varmasti ole ollut oikea vastaus, mutta suhteuttaa ongelmaa kokonaisuuteen. Väliin on tullut tunne palautteesta, että työnantajan tarjoama parkkeerausmahdollisuus onkin keppi eikä porkkana. Parkkipaikan kattaminenkin on vain parkkeeraajien kiusaamista. TYKSin mäen muodoille emme voi mitään, ja aina syntyy poikkeusaikoja, jolloin kulkeminen vaikeutuu. Siksi olen hämmästellyt organisaatiomme työntekijöiden asenteita toisiinsa. Luulisi, että hyvin koulutetuilla ammatti-ihmisiltä löytyisi joustavuutta kanssatyöntekijöitään kohtaan. Siltä ei vaikuta kun esimerkiksi kuuntelee väärinparkkeeraajien kommentteja, MINULLA oli kiire, MINULLA on palaveri, MINUN autoni ei häiritse ketään. Joku on jo epäillyt, että potilaiden hoitokin myöhästyy, jos MINÄ en saa parkkeerata miten haluan. Siihen olen aina muistuttanut kahdesta asiasta: työntekijä on sitoutunut tulemaan työpaikalleen tiettynä aikana parhaimmaksi havaitsemallaan keinolla. Työnantaja on pyrkinyt auttamaan asiaa järjestämällä joukon parkkipaikkoja, joiden käyttö on vapaaehtoista. Hintaakin subventoidaan noin 80 %. Siksi toivonkin, että syksyn liukkaiden alkaessa löytyisi jokaiselta malttia huomioida muut autoilijat ja noudattaa liikennesääntöjä. Jokainen voisi myös harkita, pystyykö töihin tulemaan bussilla. Parkkioikeudenkin voi laittaa jäihin väliaikaisesti menettämättä parkkioikeuttaan. Parkkipaikkaongelmiin haemme erilaisia ratkaisuja, olemme niitä jo löytäneet Kirurgisessa sairaalassa. TYKSin mäellä olemme lisänneet 9 parkkipaikkaa parkkitaloon turvallisuudesta tinkimättä, ja lisää valmistellaan. Kari Kandelberg huoltopalveluiden päällikkö

9 HOSPITAALI 9 Operationsprocessen förkortas också i början Vad läkaren säger går ofta patienten förbi. Bland annat därför behövs det att någon ger sig tid att tala med och lyssna på en patient som bokats in för operation. Det gör det också möjligt att sköta själva operationen smidigare. Mathias Luther På Loimaa sjukhus kommer patienten om möjligt till sjukskötarpolikliniken genast efter att ha varit inne hos kirurgen som beslutat om operationen. På det sättet behövs inte någon extra resa till sjukhuset. Sjukskötarpolikliniken på avdelningen för mjukdelskirurgi sköts av Paula Heino. Jag kan sitta en timme med patienten och reda ut allt om det behövs, säger hon. Ofta behövs det. Många av våra patienter är äldre personer. De kan vara så spända vid läkarbesöket att de inte uppfattar vad som sägs. Det har hänt att patienten sedan kommer tillbaka till sjukhuset på utsatt dag utan att riktigt veta varför. Det är nog mycket bättre att patienten är förberedd på operationen. Läkarna bemödar sig förstås om att förklara allt. Men många patienter har lättare att fråga en sjukskötare om saker som oroar dem. SANASTOA Antikroppar vasta-aineita Bedöma arvioida Blodprov verikoe Bäddavdelning vuodeosasto Diagnos taudinmääritys Blanketten med förhandsuppgifter esitietolomake Gå hem mennä perille (mennä kotiin) Hvc = hälsovårdscentral eller hälsocentral TK eli terveyskeskus Vara lyhörd kuunnella herkällä korvalla Instruktioner ohjeita Med på noterna mukana juonessa Medicinering lääkitys Mjukdelskirurgi pehmytosakirurgia Muntligen suullisesti Mönstret kuvio Odds todennäköisyys Operation leikkaus Premedicinering esilääkitys Rakning parranajo, karvojen poisto Skriftligen kirjallisesti Smidigt joustavasti, sujuvasti Status tila, tilanne Tömning av tarmen suolistotyhjennys Vårdväg hoitopolku (huom. polku=stig) Värkmedicinering särkylääkitys Mathias Luther Förberedelser i förväg Också då diagnosen och planen gått hem så finns det saker som måste ordnas och kontrolleras. Patienten skall få praktiska instruktioner både muntligen och skriftligen. Man måste också bedöma hur patienten klarar av förberedelserna på egen hand, säger Paula Heino. Blanketten med förhandsuppgifterna fylls också i på sjukskötarpolikliniken. Här kan skötaren vara lyhörd och ställa tillräckligt många frågor. Det kan visa sig till exempel att patientens tidigare medicinering har beskrivits bristfälligt i pappren. Bättre förberedelser hemma betyder mindre arbete på avdelningen. Paula Heinos egen checklista för ett patientbesök sträcker sig över fyra A4-sidor, med 16 huvuduppgifter som var och en består av fl era moment. Det är allt från att presentera avdelningen, fylla i blanketten, kolla MRSA-statusen till att berätta om hurudan värkmedicineringen kommer att vara och hur man rör sig och andas efter operationen. Direkt in Får man patienten med på noterna så har man redan förbättrat oddsen för att operationen skall lyckas. Bättre förberedelser hemma betyder mindre arbete på avdelningen. Det behövs blodprover och urinprover, det kan behövas en specialdiet och tömning av tarmen före en operation. Det gäller inte minst på den här avdelningen där det görs mycket urologiska och gastroenterologiska operationer. Det är fortfarande möjligt att vid behov ta in patienten dagen före. Men så ofta som möjligt tas patienten direkt till operationen. Tidigare har man försökt förkorta processen genom att ta in patienten tidigt på morgonen och göra alla förberedelser och intervjuer på bäddavdelningen före operationen. Men det blev väldigt jäktigt. Paula Heino har sina poliklinikmottagningar tre dagar i veckan, från måndag till onsdag synkroniserat med läkarmottagningarna. Per månad blir det ett fyrtiotal patientbesök. Det kunde också hända att man i sista stunden upptäckte till exempel antikroppar som förhindrade operationen. Mindre spring Då patienten kan sköta en del förberedelser hemma så räcker det om han eller hon kommer till sjukhuset på operationsdagens morgon. Då gör man före operationen bara det allra sista, som kontroll av blodsockret, rakning och tvätt just före operationen. Patienten kommer direkt till en mottagning vid operationssalen. I Loimaa är det den dagkirurgiska avdelningen som fungerar som mottagning. Patient, kläder och tillhörigheter överförs till bäddavdelningen först efter operationen. Modellen kommer från Hyvinge sjukhus där initiativtagaren överläkare Ulla Keränen gett den namnet LEIKO (av Leikkaukseen kotoa, hemifrån till operation beteckningen lanseras också internationellt). I Loimaa införde och vidareutvecklade överläkare Jari Välimäki modellen från Det har gett mera tid för morgonrutinerna på avdelningarna. Det är mycket mindre arbete med att transportera patienter och förbereda dem för operationer, säger han. Men LEIKO förutsätter att någon har tid och förmåga att se till att patienterna kan göra och gör alla nödvändiga förberedelser på egen hand. På Loimaa kirurgiska avdelning nr 1 blev det Paula Heino från starten i april Jag tycker om att prata med patienter, säger hon. LEIKO sprids I praktiken varierar vårdvägen. Det grundläggande mönstret är att patienten som remitterats till sjukhuset av arbetshälsovården eller en hvc-läkare kommer till sjukskötarpolikliniken genast efter att ha träffat kirurgen. Patienten kan också kallas hemifrån till polikliniken för det förberedande samtalet. Men om det är ett relativt litet ingrepp så har jag inte dem att resa för den skull jag ringer. Då kan jag få förhandsuppgifterna och de kan få instruktioner och ställa frågor. De har då vanligtvis redan fått skriftliga instruktioner med sig, säger Paula Heino. Loimaasjukhuset är bland de första som anammar LEIKOmodellen, säger Jari Välimäki. Han tror att Pejas sjukhus och sjukhuset i Lojo är på väg att följa efter. Också på ÅUCS har intresset vaknat efter att Välimäki på interna seminarier berättat om erfarenheterna från Loimaa. Alzheimer-tutkimukseen EU:lta yli euroa Euroopan unionin komissio on myöntänyt turkulaiselle Alzheimer-tutkimukselle tukea yli euroa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää diagnosointimenetelmiä Alzheimerin taudin varhaisvaiheen havaitsemiseen. Euroopan laajuiseen hankkeeseen osallistuu 19 tutkimuskeskusta 15 eri maasta. Tutkimus on viisivuotinen ja sen kokonaisbudjetti on 14,6 miljoonaa euroa. Turussa hankkeeseen osallistuu valtakunnallinen PETkeskus. Turkulaisprojektin johtajana toimii professori Juha Rinne ja muina tutkijoina professori Olof Solin sekä dosentti Merja Haaparanta. Turkulaistutkimuksen tarkoitus on selvittää nanopartikkeleiden kulkeutumista ja jakautumista aivoihin. Päämääränä on kehittää uusia nanoteknologiaan perustuvia menetelmiä Alzheimerin taudin havaitsemiseen ja hoitoon. Poikkitieteellinen tutkimus työllistää Turussa kymmenkunta työntekijää. Summalla voidaan tukea myös Alzheimerin taudin tutkimukseen liittyviä opinnäytetöitä. Alzheimerin tauti on yleisin muistihäiriöitä ja dementiaa aiheuttava sairaus. Eriasteisesti sitä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

10 10 HOSPITAALI Työnohjauksessa haetaan uusia ajattelutapoja Kaisa Riikilä Työnohjaus on pitkään ollut tuttu työkalu psykiatrisessa sairaanhoidossa. Siellä niin sanottu case-tyyppinen työnohjaus on itse asiassa osa potilaan hoitoa. Somaattisilla aloilla työnohjaus on uusi ja monille vielä varsin vieras asia. Työnohjaus on keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa prosessinomaista työnkehittämistä. Se on koulutetun työnohjaajan vetämää tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö-, pienryhmä- tai työyhteisötoimintaa. Työnohjaus tukee organisaation johtajuutta ja perustehtä- Tupakasta vieroitettu hyvin tuloksin 10-vuotisjuhlat paikallaan Joulukuussa 2007 valmistui poikkeuksellisen suuri määrä sairaanhoitopiirin työnohjaajia. Jouluna valmistuivat Markku Alanen, Jussi Blomqvist, Vesa Eräpolku, Leena Koulu, Elina Lauas, Sirpa Löyttyniemi, Tarja Raitis, Anne Selin, Tuulikki Viljakainen, Hanna Vinberg. Koulutetut ovat seka somatiikan että psykiatrian puolelta ja edustavat muutenkin eri erikoisaloja. viä. Yksilöohjauksella varmennetaan hoitosuhdetyötä tekevien työn laatua. Työyhteisöjen ohjauksella tähdätään ryhmien kykyyn toimia entistä ryhdikkäämmin perustehtävänsä mukaisesti muutostenkin keskellä. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 60 koulutuksen saanutta työnohjaajaa. Tehtävä on kaikille heille sivutyö, jota he hoitavat päätyönsä ohessa. Työnohjaajat eivät voi toimia omassa lähityöyhteisössään, koska ohjaaja ei voi olla ohjattavilleen liian tuttu. TYKSissä työnohjaajana työskentelevä ihotautien klinikan hallionnollinen osastonylilääkäri Leena Koulu kertoo, että työnohjauksessa pyritään hakemaan joko yksittäiselle työntekijälle tai useimmiten työyhteisölle uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Yksi keskeisiä tavoitteita on edesauttaa työssä jaksamista ja helpottaa sopeutumista muutoksiin. Työnohjaus on esimerkiksi erittäin hyvä työkalu sairaalatyölle tyypillisille, moniammatillisille työryhmille. Ryhmän kanssa on hyvä miettiä, miten kukin ryhmän jäsen voi osaltaan vaikuttaa yhteisen päämäärän toteutumiseen parhaalla mahdollisella tavalla.. Parhaimmillaan työnohjauksen avulla voidaan ehkäistä kriisitilanteita. Leena Koulun mukaan työnohjauksen pitäisikin olla osa normaalia työarkea. Silloin tällöin työyhteisön on hyvä miettiä, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään ja voisiko esimerkiksi jotkut työt hoitaa toisella tavalla tehokkaammin. Valitettavasti ohjaukseen hakeudutaan usein vasta, kun asiat ovat jo pielessä. Totta kai silloinkin voidaan asioihin hakea työnohjaksen avulla parannusta, mutta on äärimmäisen tärkeää muistaa, ettei kyse ole mistään terapiamuodosta, Leena Koulu toteaa, Työnohjaajan tehtävä on ohjata keskustelua ja esittää kysymyksiä, joiden avulla ohjattavat pääsevät eteenpäin pohdinnoissaan. Missään tapauksessa hän ei tuo ohjattaville valmiita ratkaisumalleja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on pääasiassa käytössä sisäinen työnohjaus, joka tarkoittaa sitä, että työntekijät antavat ohjausta toisilleen. Tarpeen mukaan voidaan käyttää myös ulkopuolisia työnohjaajia, etenkin jos sisäistä tarjontaa ei ole riittävästi. Eräänä päivänä vuonna 1994 ylilääkäri, professori Eeva Nordman harmitteli ääneen, ettei syöpäpotilaille ollut tarjolla tupakastavieroitushoitoa. Varsinkin kun kurkku- ja suuontelosyöpäpotilaat hyötyisivät tupakoinnin lopettamisesta. Tämän kuuli perushoitaja Päivi Grönroos ja tarjoutui työhön. Osastonhoitaja Tuula Sorsa näytti vihreää valoa, ja Päivi aloitti syöpäpotilaiden tupakastavieroitushoidon oman työnsä ohella vielä samana vuonna. Päivi Grönroosin työ oli alkuun yksilöohjausta kunkin potilaan tarpeen mukaan, ja tulokset olivat hyviä. Niinpä keuhkoklinikan ylihoitaja Leena Järvi ja erikoislääkäri Erkki Vesterinen aloittivat yhteistyön syöpätautien klinikan kanssa tupakastavieroitustyön kehittämiseksi TYKSissä perusteenaan, että tupakasta vieroitus on osa sairauksien hoitoa. Leena Järvi muistelee lähetelleensä terveydenedistämishankkeen nimissä useita anomuksia lääninhallitukseen sekä sosiaali- ja terveysministeriöön, mutta tuloksetta. Myös silloinen sairaalanjohto tyrmäsi suunnitelmat katsoen, että tupakasta vieroitus ei kuulu erikoissairaanhoitoon. Vihdoin Stakes myönsi rahoituksen 2,5 vuodeksi, ja Päivi Grönroos lainattiin syöpätautien klinikalta keuhkopoliklinikalle Siitä alkoi virallisesti tupakasta vieroitus TYKSissä. Kymmenvuotisjuhlia vietetään alueellisen koulutustilaisuuden merkeissä 29. syyskuuta. Vakiintunutta toimintaa Työhön ryhtyessään Grönroosin Päivi alkoi heti rakentaa yhdyshenkilöverkostoa klinikoihin. Vieläkään kaikissa klinikoissa ei yhdyshenkilöä ole, mutta aluesairaalat mukaan Tyytyväiset vieroitustyön uranuurtajat. Maritta Kilpeläinen (vas.), Leena Järvi, Päivi Grönroos ja Eeva Nordman. lukien heitä on nyt noin 60 ja he ovat aktiivista väkeä, Päivi kiittää. Heti vuonna 1998 saatiin myös lääketieteen asiantuntemusta, kun erikoislääkäri Maritta Kilpeläinen tuli mukaan. Toiminta helpottui edelleen ja sai näkyvyyttä, kun VSSHP vuonna 2002 liittyi Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:hyn ja sitä kautta Savuton sairaala -verkostoon. Tällöin aukesivat myös kansainväliset ovet, ja vieroituksesta on sittemmin käyty kertomassa useissa konferensseissa. Päivi on ensimmäinen ja ainut kokopäiväinen potilastyötä tekevä vieroitushoitaja maassamme. Työstään hän on saanut STM:n kunniakirjan vuonna 2006 vuoden vieroitushoitajana. Työssään hän antaa yksilö- ja ryhmäohjausta jo sairastuneille, vaikeasti tupakasta riippuvaisille potilaille. Vieroitusryhmiä hän on vetänyt 65, ja niissä on ollut noin 600 henkilöä. Ryhmillä on 8 kokoontumiskertaa. Vuosittain Päivillä on potilastapaamisia Sijaista hänellä ei loma-aikoina ole. Potilaat tulevat pääosin keuhko-, syöpä- ja korvaklinikoilta. Vastikään Päivi on aloittanut vieroitusryh- män myös addiktiopoliklinikalla. Tulokset ovat hyviä, sillä vieroituksen ansiosta tupakoinnin lopettaneista vielä kolmannes on ollut vuoden kuluttua polttamatta. Toimintamuotoja on myös säännöllinen koulutus. Lisäksi Päivi Grönroos ja Maritta Kilpeläinen jalkauttivat Käypä hoito -suosituksen sairaanhoitopiiriin, ja Päivi on käynyt puhumassa vieroituksesta muun muassa Turun terveystoimessa sekä Maritta Naantalissa. Molemmat kuuluvat myös Tupakka ja terveys -päivien suunnittelutoimikuntaan. Juhlavuonna Leena Järvi toivoo, että toiminta jatkuisi, resurssit turvattaisiin ja Päivi saisi sijaisen. Maritta Kilpeläinen patistaa kannustavaan puheeksiottoon, sillä näyttöä on, että parin minuutin rakentava keskustelu potilaan kanssa auttaa. Samoin hän kaipaa lisää osastokohtaista koulutusta. Myös tupakastavieroitushoitaja itse olisi tyytyväinen, jos osastoilla miellettäisiin, että tupakoinnin voi ottaa puheeksi. Vuodeosastojen henkilökunnan hän soisi tarjoavan potilaille nikotiinikorvausvalmisteita.

11 HOSPITAALI 11 UUSIA VIRAN- JA TOIMENHALTIJOITA VSSHP HALLINTOKESKUS Hallintotoimisto Hutri Päivi, toimistosihteeri Tutkimustoimisto Tuomaala Susanna, laatuvastaava Työterveysasema Allén-Kulmala Reija, johtava työterveyshoitaja TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSAIRAALA Lastentautien klinikka Haapala Hannele, sairaanhoitaja Kontulainen Tiina, laitoshuoltaja Ortopedian ja traumatologian klinikka Kotkansalo Tero, erikoislääkäri Lauas Elina, apulaisosastonhoitaja Vuorio-Suominen Hanna, apulaisosastonhoitaja Suusairauksien klinikka Lagerqvist-Puranen Tiia, erik. hammaslääkäri Marttinen Katariina, erikoistuva hammaslääkäri TYKSIN SENIORIT RY Teatterimatka Tampereelle perjantaina, katsomaan Lukkosulaa ja lumpeenkukkaa, lähtö klo 11.45, Aurakatu 2. Esitys on päivänäytös ja palaamme noin klo 19. Retki- ja juhlajaostoon kaivataan uutta jäsentä Kerro kiinnostuksestasi puheenjohtaja Ritva Mäkelä-Lammille, p , s-posti tai jaoston vetäjälle Terttu Henrikssonille, p , s-posti Odotamme yhteydenottoasi viimeistään lokakuun puolivälissä. Yhdistyksen kotisivuilta löytyvät jäseneksiliittymisohjeet ja tapahtumakalenteri. Teknisen huollon tulosyksikkö Mäkelä Marko, sairaalainsinööri LOIMAAN ALUESAIRAALA Sisätautien osastoryhmä Lähteenmäki Maarit, osastonsihteeri TYKSLAB Heinonen Heli, hallinnollinen osastonhoitaja Jauhiainen Marita, apulaisosastonhoitaja VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUS Alvarez Minna, röntgenhoitaja Ollikainen Maija-Liisa, röntgenhoitaja Tiensuu Juho, röntgenhoitaja Utriainen Nina, röntgenhoitaja METSÄ-JUKOLAN SYYSTALKOOT Yhteinen kesänviettopaikkamme Metsä-Jukola tulee saattaa talvikuntoon. Syystalkoot Metsä-Jukolassa tiistaina Tarjolla pihan ja sisätilojen siivousta, maukasta ruokaa, talkoojuomaa ja saunomista. Linja-auto talkoisiin lähtee klo U-sairaalan päädystä. Osallistuneiden kesken arvotaan yksi vapaa viikko Tunturi-Jukolassa. Kaikki TYKSiläiset tervetuloa syystalkoisiin. Sitovat ilmoittautumiset tai puh: 32780, mennessä. TYKSin koulutus- ja vapaaajanviettokeskuksen säätiön hallitus Mirja Hovirinta, puheenjohtaja Lähdimme sateisesta Turusta 32 hengen voimin hakemaan aurinkoa Kökarista. Ensin bussilla Galtbyhyn ja sitten lautalla Kökariin. Oli ennustettu kovaa tuulta, mutta lautta ei juurikaan keinunut. Majoituimme hotelli Brudhälliin, joka oli vaatimaton mutta kaunis. Onneksi kukaan ei joutunut lisävuoteeseen tornihuoneeseen, sillä sinne johti puolapuu seinän viertä pitkin! Illalla tutustuttiin lähiympäristöön. Kovin oli hiljainen kylä eikä katuvaloja ole koko saaressa. Tiestöä on noin 70 kilometriä. Jotkut kävivät uimassa hotellin edustalla. Lyhyet portaat estivät ylöstulon omin avuin, mi- KIITOKSET TYKSin seniorit Kökarissa Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille siirtyessäni pitkälle vapaalle osastolta 234. Muistelen lämmöllä työtovereitani katsellessani saamaani kansiota ja muistellessani läksiäisristeilyä. Eija-Liisa Reinilä kä oli aika ikävä yllätys. Torstaina kipaistiin lähikaupassa, joka muistutti entisaikojen kyläkauppaa. Hyvin varustettu kaikkea on, mitä tarvitaan. Venematka Källskäriin oli leppoisa, kunnes piti rantautua kylki kallion viereen. Itämereltä puhaltava voimakas tuuli haittasi rantautumista, ja ruorissa oleva entinen luotsi sai tosissaan tehdä töitä. Tove Janssonin maja oli äärettömän niukasti varustettu. Sieltä menimme Reima Pietilän suunnittelemaan huvilaan, jossa kreivi Åkerhielm oli asunut. Hän oli rakentanut talon ympärille erihenkisiä puutarhoja, jotka olivat kukin oman TYKSin henkilökuntaneuvoston järjestämä koulutuspäivä VSSHP:n henkilöstön edustajille ja TYKSin henkilökuntaneuvoston jäsenille ja varajäsenille Piknik-risteilynä koulutuspäivän ohjelma: 8.10 lippujen jako Vikingin terminaalissa 8.45 m/s Amorella lähtee aamiainen buffet-ravintolassa avaussanat, Jaana Dalen henkilöstönedustajan rooli organisaatiossa Risto Tanskanen, konsultti, Muutostaito Oy kahvitauko VSSHP:n uusi yt-sopimus Tom Riski, VSSHP:n vs henkilöstöpäällikkö Mirja Hovirinta, Tehyn pääluottamusmies Maarianhaminassa laivan vaihto ja m/s Isabella lähtee kohti Turkua päivällinen buffet-ravintolassa ostoksia ja mukavaa yhdessäoloa kotiinpaluu Seminaari on keskitettyä koulutusta ja merkitään työvuorotaulukoihin K:lla. Ilmoittautumiset mennessä: ILO LIIKKUA - hyvän kunnon osa-alueet Korvaklinikan luentosalissa ti klo Sisältönä: 60 min luentoa ja keskustelua, miten päästä liikunnan alkuun tauon jälkeen ja miten monipuolistaa omaa liikuntaohjelmaansa. Pohdintaa mitä liikuntaa pitäisi harrastaa ja kuinka paljon on riittävästi. Keskustelua myös ruokavalion merkityksestä kunnolle. Kahvitarjoilu! Järjestäjänä henkilökuntaneuvosto ja kuntojaosto, yhteistyössä liikuntakeskus SATS Triviumin kanssa. Ilmoittautumiset mennessä: kiviaidan reunustamia. Patsaita oli kaikkialla keskellä karuutta hienoina yksityiskohtina. Aterian jälkeen lähdimme kahden tunnin opastuskäynnille Kökarin saarella. Kirkossa opas soitti uruilla hienon kappaleen. Alttaritauluun maalari on saanut erikoisen ilmiön: Juudas seuraa silmillään kirkkokansaa. Kirkkolaiva katossa osasi näyttää seuraavan päivän tuulensuunnan. Vieressä sijaitseva Fransiscus-kappeli oli kiintoisa. Kotimatkamme alkoi illansuussa, ja yhä oli kaunis ilma ja erinomainen merikeli. Meitä onnisti monessakin suhteessa. Kiitos kaikille osallistujille! Tuulikki Kallio, matkanjohtaja Tervetuloa mukaan keinuntaan! Henkilökuntaneuvosto Risto-Pekka Happoselle muotokuva Esa Halsinaho TYKSin suusairauksien klinikan ylilääkäri ja Turun yliopiston suu- ja leukakirurgian professori Risto- Pekka Happonen täytti 60 vuotta heinäkuussa. Hänestä maalautettu muotokuva paljastettiin TYKSin ruokasalissa 27. elokuuta ja luovutettiin samalla yliopiston kokoelmiin. Muotokuvan maalasi taiteilija Pentti Pullinen (kuvassa oik.). Juhlatilaisuuudessa soitti Pori Jazz All Stars -yhtye. Kokoonpano oli huippuluokkaa: Olli Ahvenlahti, Ted Curson, Jyrki Kangas ja Reino Laine. Happonen on itse osallistunut yli 20 vuotta aktiivisesti Porin jazz-festivaalien järjestämiseen ja soittanut rumpuja opiskeluvuosinaan. Happosta kiiteltiin ansioistaan tutkijana, lääkärinä, ammattikunnan etujen puolustajana ja alumni-järjestön aktivistina. Muotokuvan luovutuspuheen pitänyt professori Jorma Tenovuo totesi, että huolimatta verraten myöhäisestä tutkimustyön aloittamisesta Happosella on mittava ura tutkijana ja tutkijoiden ohjaajana; tuloksena lähes 150 julkaisua ja seitsemän väitöstyön ohjausta. Tenovuo nosti esille myös Happosen julkisuudessakin paljon näkyneen roolin sekä opetus- että sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatehtävissä; paljolti hänen ansiotaan on hammaslääkärikoulutuksen uudelleen aloitus Turussa vuonna 2003.

12 12 HOSPITAALI TYÖYHTEISÖ TUTUKSI Kahden kerroksen väkeä TYKSiin tullessaan uusi työntekijä asioi varmasti henkilöstötoimistossa. Samoin lähtiessään eläkkeelle. Ja harvassapa ovat ne, jotka eivät tarvitsisi henkilöstötoimiston palveluja siinä välilläkin. Henkilöstötoimisto henkilöstöpäällikkö työmarkkinalakimies suojelupäällikkö 2 henkilöstösihteeriä toimistonhoitaja työvoimasihteeri 14 toimistosihteeriä Kävijöitä TYKSin rakennus 11:n B-siiven kolmannessa kerroksessa riittää, ja tiuhaan käy ovi myös sijaisvälityksessä saman pytingin A-siiven 2. kerroksessa. Vs. henkilöstöpäällikkö Tom Riski, henkilöstösihteeri Hely Lehtokari, toimistonhoitaja Anneli Patronen sekä toimistosihteerit Kirsi Kailiala, Tiina Ala-Pietilä ja Heidi Piirainen istahtivat pohtimaan, millainen heidän työyhteisönsä oikein on. Näkökulma on sekä konkareiden että tulokkaiden. Työkenttä tiivistyy sanapariin henkilöstöhallinnon asiantuntemus. Se sisältää kaiken ajateltavissa olevan henkilöstöhallinnon A:sta Ö:hön. Pöytäkunta intoutuu luettelemaan normaalin palkanlaskennan ja palkkoihin liittyvän neuvonnan, työaikajärjestelmät, työaikakokeilut, työvuoroasiat, kaiken työ- ja virkaehtosopimukseen liittyvän. Siinä kenties Henkilöstötoimisto on kiireinen, aktiivinen, osallistuva ja yhdessä toimiva yhteisö. työllistävimmät ja kysytyimmät. Ohjaamme ja valvomme, että sopimuksia noudatetaan, ja samalla tavoin kaikkialla, Tom sanoo. Henkilöstötoimisto ylläpitää henkilöstötiedostoa, kuvaa henkilökortit (huom! henkilötodistus mukaan) ja laatii moninaisia henkilöstötilastoja, koordinoi ja järjestää koulutusta, on mukana yhteistoiminnassa. Eläkeasiamiehet sekä palkka-asiamies löytyvät sieltä. Työkokeilut ja oppisopimukset hoituvat henkilöstötoimistossa, samoin vajaakuntoisten asiain järjestelyt yhdessä työterveysaseman kanssa. Työterveyshuolto sekä työsuojelu ovat myös henkilöstötoimiston sateenvarjon alla, mutta eivät fyysisesti toimi samassa työyhteisössä. Joustoa ja venymistä Nykyisin henkilöstötoimisto palvelee tyksiläisten lisäksi Tykslabia, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskusta sekä psykiatrian tulosaluetta. Tom muistuttaakin, että organisaatiomuutokset ovat kasvattaneet työkenttää, mutta henkilöstö on yhä mitoitettu TYKSin mukaan. Joustoa ja venymistä tarvitaan rutiinityössäkin, puhumattakaan yllättävistä ja ylimääräisistä tilanteista. Lisätyötä aiheuttavat erityisesti virkaehtosopimuksen ulkopuoliset asiat, ja vieläpä käsityötä, koska käytössä olevat ohjelmat eivät niihin taivu. Myös kaikki sh-piirin organisatoriset muutokset heijastuvat heti henkilöstötoimistoon tuottaessaan muutoksia ohjelmiin. Ja kun esimerkiksi on kyse järjestelyvaraeristä, henkilöstötoimiston puhelimet pirisevät kiivaasti, kun malttamattomasti kysellään maksujen perään. Samoin uusien virka- ja työehtosopimusten solmimisen jälkeen puhelinlii- He tietävät kaiken henkilöstöhallinnosta. kenne on vilkasta. Henkilöstötoimiston väki uskoo, että he ovat oppineet olemaan ottamatta itseensä, vaikka joskus purkausten aggressiivisuus yllättääkin. Henkilöstöpäällikkö kehottaa muistamaan, että kyse on valtakunnallisista, virkaehtosopimusperusteisista asioista. Joskus myös unohdetaan byrokratiaa kirottaessa, että sairaanhoitopiiri on julkisyhteisö, jota sitovat yksityissektoria tiukemmat säännöt. Kiirettä riittää myös sijaisvälityksessä. Sijaisia kysytään paljon, mutta tilanne on jo pitkään ollut kehno. Puhelintyötä tehdään ahkerasti, mutta usein joudutaan tarjoamaan eioota. Sijaishankintaan ollaankin panostamassa ja sitä kuten myös rekrytointia kehitetään lähitulevaisuudessa, henkilöstöpäällikkö lupaa. Ensi vuonna toivottavasti saadaan hankittua pitkään kaavailtu sähköinen rekrytointiohjelma. Muutaman vuoden nykytiloissaan työskennellyt henkilöstötoimisto kuvaa tilojaan hyviksi mutta riittämättömiksi. Myös henkilökunnan määrässä on lisäämisen varaa. Varsinkin palkanlaskentaan ja tilastointiin. Rento meininki Henkilöstötoimiston ikähaitari on lavea, mutta se nähdään arvokkaaksi voimavaraksi: oppia saadaan toinen toiselta. Kuitenkin ikääntyminen on myös henkilöstötoimiston pulmana: eläköityminen ja osaavan henkilöstön saanti, hiljaisen tiedon siirtäminen. Haasteena on myös sh-piirin organisaatiomuutoksiin varautuminen. Vuodenvaihteessa henkilöstötoimisto muuttuu koko sairaanhoitopiirin henkilöstötoimistoksi ja palvelut tulevat hallinnollisesti sen alle. Henkilöstötoimisto on kiireinen 20 henkilön työyhteisö. Se on Patrosen Annelin sanoin aktiivinen, osallistuva ja yhdessä toimiva yhteisö. Säännöllisessä viikkopalaverissa ei puhuta vain työasioista vaan jaetaan ilot ja surut. Jos joskus pinna kiristyy sitäkin kuulemma tapahtuu vilkaisu huoneentauluun tai peiliin helpottaa. Asioista voidaan puhua avoimesti, ja palavereissa asioiden esilleottokynnys on matala. Tavoitteena on muutenkin se kuuluisa rento meininki. Myös yhteiset kehittämispäivät ovat kalenterissa. Me-henkeä nostatetaan kesäkauden avajaisissa ja muissa vastaavissa asianmukaisissa tilaisuuksissa. Henkilöstötoimiston väki haluaa vielä muistuttaa, että toimistotyö on raskasta: määräajat, aikataulut ja tarkkuutta vaativa työ ovat hyviä stressinlähteitä. Sen vuoksi pöydän ääressä viilataankin pilke silmäkulmassa henkilöstötoimiston motoksi: Raskas työ vaatii raskaat huvit. Hopeaa beachfutiksessa Tyksiläiset kokeilivat ensi kertaa taitojaan beachfutiksessa elokuun 15. Mukana joukkueessa pelasivat sekä teho-osaston pojat J-P, Tero ja Ville että taloushallinnon palvelukeskuksen tytöt Niina, Riitta, Reeta ja Sanna. Joukkue oli kerätty Tyksinmäen vapaaehtoisista. Paikalla oli myyntikojuja, ruokaa, juomaa, liikuntanäytöksiä ja maajoukkuetason esityksiä sekä aerobicista että taekwondosta. Turnaus alkoi kaikille yhteisellä lämmittelyjumpalla, jossa lihakset saatiin vetreiksi. Tyksin Kantasairaala kohtasi ensimmäisessä pelissä Tyksin Kirurgisen sairaalan joukkueen. Kantasairaala vei voiton tasaisessa pelissä. Voitto tuli myös CCC:stä ja ensimmäisessä pelissä Satsia vastaan. Fujitsu olikin kovempi pala ja peli päättyi tasan. Hyvällä tiimipelillä ja iloisella asenteella Kantasairaalan joukkue meni finaaliin. Finaalin alkaessa hiekka poltti varpaita ja peli oli tiukka, Sats vei kuitenkin voiton. Kunto-ohjaajilla taisi olla hieman parempi kestävyys kuin beachjalkapallon ensikertalaisilla. Turnauksesta jäi kuitenkin hyvä mieli, paljon mustelmia ja mukavia muistoja. Ensi vuonna Tyksistä odotetaan mukaan myös kannustusjoukkoja. Nyt kannustajien parhaana palkittiin Fujitsu, josta se sai palkinnoksi Satsin CorporateCoach-palkinnon. Turnauksen pokaali jäi Satsille, mutta Kantasairaala palkittiin myös CorporateCoach-paketilla, mikä tarkoittaa ilmaista luentoa terveyteen ja liikuntaan liittyvästä aiheesta ja yhtä ryhmäliikuntatuntia Satsissa joukkueen valitsemassa lajissa. Lisäksi kaikki turnaukseen osallistuneet palkittiin kiitokseksi viiden kerran kultakortilla kuntokeskukseen.

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVAT UUDET MÄÄRÄYKSET Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi. Se on tarpeellinen sekä työajan tehokkaan käytön kannalta että työsuojelullisista syistä. Pääsääntönä

Lisätiedot

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija Tehy ry / Edunvalvontatoimiala Työnantajan ohjeet

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ YLITORNION KUNTA OHJE TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ 1. Työaika 15.6.2012 Työajasta on säädetty työaikalaissa (605/96). Lisäksi työaikaa koskevia määräyksiä ja ohjeita sisältyy yleiseen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 PTY ry Muistio 2 (19) SISÄLLYS 1 TOIMIVAT JA TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT TYÖAIKAJÄRJESTELYT... 3 1.1 Alkusanat... 3 1.2 Työaikasuunnittelu... 4 1.3 Miten lähteä liikkeelle työaikakäytäntöjen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA Akavan Erityisalat ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Johdanto Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni.

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee työaikamuodon, joka on toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni.

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman työaikamuodon.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Siirtymäaika 1.6.2015 saakka Tuplajaksoja ei suunnitella Taustalla

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen; sovitut työaikamääräysten muutokset (KVTES liite 12)

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

KVTES:ssa sovituista asioista on pykäläviite. Niistä ei tarvitse erikseen sopia paikallisesti, paitsi jos halutaan sopia KVTES:ia paremmin.

KVTES:ssa sovituista asioista on pykäläviite. Niistä ei tarvitse erikseen sopia paikallisesti, paitsi jos halutaan sopia KVTES:ia paremmin. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Elokuu 2008 SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN Kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan käymään neuvotteluja kiireellisten sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008 HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) ILTA- JA LAUANTAITYÖNÄ TAPAHTUVAN JONOJEN PURKUTYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Johdanto Tämä ohje kumoaa yleiskirjeet 12/2004 ja 2/2005. Hoidon saatavuutta,

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00

EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00 EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00 Muutos 1.3.2015 alkaen Akaan valtuusto on kokouksessaan 17.12.2014 talousarviokäsittelyn

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 1 (6) Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) viikoittaisen vapaa-ajan tulkinnasta. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n pyynnöstä 3 päivänä

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

Soveltamisohje - Paikallinen virka- ja työehtosopimus hälytysrahan maksamisesta

Soveltamisohje - Paikallinen virka- ja työehtosopimus hälytysrahan maksamisesta POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Soveltamisohje 1 (5) Soveltamisohje - Paikallinen virka- ja työehtosopimus hälytysrahan maksamisesta Hälytysrahan maksaminen poikkeustilanteissa, joissa työntekijä hälytetään

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 43-48 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seija Korhonen ja Sami Lempinen

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 43-48 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seija Korhonen ja Sami Lempinen Perusturvalautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 6/2015 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Tiistai 20.10.2015 klo 17.30-19.00 Kunnantoimiston uusi kokoushuone.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Rautatiealan TYÖEHTOSOPIMUS

Rautatiealan TYÖEHTOSOPIMUS Rautatiealan TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2012 30.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Työehtosopimuksen soveltamisala... 3 2 Yleiset sopimukset... 3 3 Työsuhteen alkaminen... 3 4 Käyttäytyminen työssä...

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X A. Päivystyksen osallistuminen Osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipalveluiden järjestämiseen (sosiaalipäivystykseen)

Lisätiedot

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lasikeraaminen teollisuus 14.11.13, Vantaa Työaika, työ ja perhe-elämä Työ ja perhe-elämä, miksei vain elämä? Työajoista voi ja pitää sopia. Joustavien

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Työaikalaki käytännönläheisesti

Työaikalaki käytännönläheisesti Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin

Lisätiedot

Opetusministeriö Korkeakoulu- ja tiedehallinto

Opetusministeriö Korkeakoulu- ja tiedehallinto Opetusministeriö Korkeakoulu- ja tiedehallinto Hallinnoalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 31. päivänä maaliskuuta 2008 opetusministeriön ja JUKO ry:n, Pardia ry:n sekä JHL ry:n välillä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY SISÄLLYS Alkusanat... 1. Toimintaympäristön muutos edellyttää meiltä enemmän...

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Hyväksytty AKIn hallituksen kokouksessa 1/2015 (19.1.2015) PUHELINPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KORVAAMINEN

Hyväksytty AKIn hallituksen kokouksessa 1/2015 (19.1.2015) PUHELINPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KORVAAMINEN Hyväksytty AKIn hallituksen kokouksessa 1/2015 (19.1.2015) PUHELINPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KORVAAMINEN 1. TIIVISTELMÄ Kirkon akateemiset AKI kiinnittää tällä kannanotolla huomiota työajattomassa työssä

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton väliseen sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 8.6.2010 30.4.2011 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 Varhaiskasvatuksen palkkauksesta ja työajasta Varhaiskasvatuksen Alueasiamies palvelupäällikkö Seppo Heinonen seppo.heinonen@seinajoki.fi 044 550 2043 Susanne Wickström susanne.wickstrom@kokkola.fi

Lisätiedot

Työaikaopas. Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Autoalan keskusliitto ja Ammattiliitto Pro

Työaikaopas. Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Autoalan keskusliitto ja Ammattiliitto Pro Työaikaopas Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Autoalan keskusliitto ja Ammattiliitto Pro Sisällys AUTOALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖAIKA OPAS TYÖPAIKOILLE... 2 Käsitteitä... 3 Säännöllinen työaika...

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot