Pohjois-Savon maakuntaohjelma YMPÄRISTÖSELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon maakuntaohjelma YMPÄRISTÖSELOSTUS Maakuntavaltuusto hyväksynyt

2 Pohjois-Savon maakuntaohjelma YMPÄRISTÖSELOSTUS Maakuntahallitus hyväksynyt Maakuntavaltuusto hyväksynyt

3 1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS Sisältö 1. JOHDANTO MAAKUNTAOHJELMAN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ, PÄÄTAVOITTEET SEKÄ SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN YLEISTÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA MUUT OHJELMAT MAAKUNTAKAAVOITUS YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET, NYKYTILA JA ONGELMAT LUONNONVARAT JA YMPÄRISTÖN TILA ENERGIA JA KASVIHUONEPÄÄSTÖT MAAKUNTAOHJELMAN KANNALTA MERKITYKSELLISET YMPÄRISTÖTAVOITTEET VALTAKUNNALLISET YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTAVOITTEET MAAKUNNALLISET TAVOITTEET MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINNIN SUORITUS VAIKUTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN YMPÄRISTÖN NYKYTILAN TODENNÄKÖINEN KEHITYS, JOS MAAKUNTAOHJELMAA EI TOTEUTETA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISTOIMENPITEET ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT SEURANTA TIIVISTELMÄ...30

4 2

5 3 1. Johdanto Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen tyleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma, johon tulee soveltaa SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvä prosessi, joka tukee suunnitelman tai ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista, mutta myös edistää osallistumista ja yhteistyötä. Tässä ympäristöselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman keskeiset ympäristövaikutukset. Ympäristöselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyössä alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. 2. Maakuntaohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet sekä suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 2.1 Yleistä Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujärjestelmässä ilmenee oheisesta kaaviosta.

6 4 2.2 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma Pohjois-Savon maakuntaohjelma Maakunnan suunnittelu käsittää kolme lakisääteistä suunnitelmaa: maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet Sisäinen paine: Niukkeneva työvoiman tarjonta, vanheneva ikärakenne, julkisen talouden kestävyysvaje Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus Aluetalouden uudistuminen Ihmisten hyvinvointi ja yritysten menestys Ulkoiset paineet: Kansainvälinen kilpailu, EU:n erillisohjelmien hyödyntäminen, EU:n epävakaus, suhdannejaksot, kustannus- ja osaamispaineet, keskittyvä ja hidastuva kasvu, talouden rakennemuutokset, energia ja raakaaineet, ilmaston muutos Työvoiman riittävyys ja osaaminen Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman päivitys on tehty samassa valmisteluprosessissa. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden uudistuminen, (2) työvoiman riittävyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä (4) toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muuttaa, mutta niiden toteuttaminen on tässä uudessa ohjelmassa päivitetty. Lisäksi strategiaosassa määritellään Pohjois-Savon innovaatiokärjet. Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöön otto sekä suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnän rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsäteollisuudessa on uhattuna.

7 5 Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat. Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitä, että valmistavassa teollisuudessa ja sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kilpailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti innovoimalla. Sisäiset paineet Pohjois-Savossa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat (2) työvoiman määrään ja osaamiseen, koulutusresurssien riittävyyteen sekä ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata väestön ikääntymisen myötä kasvaviin määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä. Yksi tärkeimmistä keinoista on väestön hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Pohjois-Savossa työikäisistä suuri osa on tehottomasti työelämän käytössä huonojen elintapojen, sairastamisen ja työkyvyttömyyden sekä puutteellisen osaamisen vuoksi. Hyvinvoinnin nosto on tärkeä osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Toinen tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön. (4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Liikenteellistä saavutettavuutta Savon radan kunnostus ja nopeutus, maakunnan pitkittäis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9), kilpailun säilyttäminen lentoliikenteessä sekä logististen kustannusten alentaminen. Maito- ja metsätalouden sekä matkailun tarvitsemat tieyhteydet ovat maaseudun kehitykselle merkittäviä. Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttää usean maakunnan keskinäistä yhteistyötä, työssäkäyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmän maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista. Energian kallistuessa ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen, missä yritysten, asukkaiden ja palvelujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen. Energiatehokas ja hyvin saavutettavissa oleva aluerakenne ei vähennä viihtyisän asuinympäristön merkitystä. Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k ja väestön veturina sekä Itä-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessä tarvittavia resursseja. Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljän vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut. Edellä kuvatuilla taistelukentillä tarvittavat toimenpiteet esitellään maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain. Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisällöistä on seuraavassa kuviossa:

8 6 2.3 Muut ohjelmat EU-ohjelmat Ohjelmakauden valmistelu on kesken kesällä Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman, maaseuturahaston, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien sekä ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tahtiin. Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 strategiaa ja ohjelmien painopisteet on valittu em. strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta. Oheisessa taulukossa on esitetty Pohjois-Savon näkökulmasta tärkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa valmistelluista alueellisista suunnitelmista, jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten säädösten lisäksi alueen maakuntaohjelmiin, muihin alueellisiin suunnitelmiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myös rajat ylittävään yhteistyöhön ja ohjelmaalueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin. Eurooppa strategiaa toteutetaan yhteistyössä Interreg-tyyppisten ohjelmien, maaseutuohjelman sekä meri- ja kalatalousohjelman kanssa. Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja

9 7 päästöjen vähentämiseen. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. Maantieteellisesti maaseuturahasto rahoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Rahoituksen kohteena on yhteisiä toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittäminen, matkailu, bioenergian tuotanto ja T&K, saavutettavuus sekä uusiutuva energia. Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä. EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myöhemmin määriteltävien maakuntaohjelman mukaisten teemojen kehittämispanostuksia. Maakunnan yhteistyöryhmän valinnan mukaan valmistellaan kehittämisteemojen sisällöt ohjelmakaudelle Rakennerahastovarojen määrä Suomessa vähenee tulevalla kaudella 26 %, joten kehittämispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoituslähteistä kuten Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista. Kansalliset ohjelmat Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetään kaikkien alueiden osaamisen ja kehittämispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, perustuen niiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on v hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Itä- ja Pohjois-Suomi -kehittämisohjelman Katse pohjoiseen -loppuraportti valmistui tammikuussa Ohjelmaan sisältyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitä varten. Ne sisältyvät viiteen valittuun painopistealaan: Arktisuuden hyödyntäminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen, Venäjän tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen, kestävä matkailu, kaivannaisala sekä puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bioenergia. Ohjelmassa todetaan, että monet Itä- ja Pohjois-Suomen merkittävän kasvupotentiaalin aloista liittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen. Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys edellyttää eri toimialojen kestävää rinnakkaiseloa sekä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa.

10 8 Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) on uusi innovaatiotyökalu, joka korvaa osittain v päättyvän osaamiskeskusohjelman (OSKE). INKAn tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Sitä toteuttavat teemat ja kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmäisenä) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v seuraavasti: Tulevaisuuden terveys (Oulu, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku), biotalous (Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki), kestävät energiaratkaisut (Vaasa, Lappeenranta ja Pori), älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu ja Turku) sekä kyberturvallisuus (Jyväskylä). Ohjelmaa hallinnoi Tekes. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa, jotka ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Kuopion kaupunkiseutu sisältää kuusi kuntaa (Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi ja Maaninka). Sopimuksen sisällöstä päätetään v loppuun mennessä. Ehdotus pohjautuu kolmen teeman toteuttamiseen: Kuopion kaupunkiseudun kehittämiseen kansainvälisesti kilpailukykyisenä hyvinvoinnin, ympäristön ja biojalostuksen innovaatiokeskittymänä, kilpailukykyä ja vetovoimaan vahvistavat maankäytön ja liikenteen ratkaisut sekä osaavan työvoiman turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti v pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille, jotka eivät ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssä. Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Pilottimenettelyä varten valitaan syksyllä 2013 teemoja, joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensä euroa/vuosi. Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -teemaan, jota koordinoi Rauman kaupunki. Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita. 2.4 Maakuntakaavoitus Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyä maakunta- tai kuntakaavoitukseen. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ): - Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. - Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. - Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VNp:t 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta (www.ymparisto.fi/vat). Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ).

11 9 Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat Kuopion seudun maakuntakaava Kuopio (ml. entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet), Maaninka, Siilinjärvi. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankäyttöluokkia. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran kunnan alueella. Maakuntakaava koskee VT 5:n tieosuutta Palokangas Humalajoki. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen. Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset. Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankäyttöluokkia. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavassa esitetään 19 tuulivoimapuistoaluetta. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys. Maakuntakaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä Maakuntakaavassa on tarkoitus esittää mm. myös tuulivoimaa koskevia täydennyksiä. Aineisto on osoitteessa

12 10 3. Ympäristön ominaispiirteet, nykytila ja ongelmat 3.1 Luonnonvarat ja ympäristön tila Pohjois-Savon metsävarat ovat runsaat. Pohjois-Savon maa-alasta (1,65 milj. ha) on metsätalousmaata 83 %. Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen, lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsämaasta on kolme neljäsosaa. Lähes puolet maakunnan metsiköistä on luokiteltu metsätaloudellisesti hyviksi. Metsien kehitysluokkajakauma on lähellä metsätaloudellista tavoitetta. Pohjois-Savon metsien hoito ja käyttö on sertifioitu PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 lähtien.

13 11 Pohjois-Savon maankäyttö Metsätalouden tuotannon arvo on noin 380 milj. euroa vuodessa, mistä kantorahatulojen osuus on noin 150 milj. euroa. Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja lähikuljetuksen palkkioita, eli metsätalouden tuotannon vaikutukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittäin suuret. Pohjois-Savon metsäohjelman mukaisesta kestävästä hakkuumäärästä toteutuu vain n. 75 %. Metsävarat ovat alikäytettyjä. Pohjois-Savon metsävarat v Metsämaata ha Yksityiset omistavat ha Yksityismetsälöitä kpl Puuston tilavuus m³ Puuston kasvu m³/v Taimikoita 20 % Uudistuskypsiä metsiä 12 % Markkinahakkuut m³/v Tiukasti suojellut metsät ha Kuolleen puuston tilavuus 3,5 m³/ha Raakapuun kokonaiskäyttö m³/v Bruttokantorahatulot 154 milj.euroa Tiedot: Pohjois-Savon metsäohjelma /Metsäntutkimuslaitos Viljelyksessä oleva peltoala ( ha) on kasvanut lievästi viime vuosina huolimatta tilojen määrän vähenemisestä. Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on poikkeuksellisen intensiivistä, erityisesti maidon- ja lihantuotannossa. Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain maitoa 300 miljoonaa litraa, mikä on 14 % koko maan tuotannosta. Yhdessä vesistöjen luontaisen mataluuden ja rehevöitymisherkkyyden kanssa pitkäaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin vesistöjen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylä-Savossa Iisalmen reitillä. Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Savossa v ,8 miljoonaa m3. Määrä on hieman lisääntynyt viime vuosina nautakarjan määrän kasvaessa. Lanta hyödynnetään pelloilla lannoitteena. Tilojen eläinyksikkömäärien ja lannanlevityspinta-alan lisääntyessä lannan kuljetusetäisyydet kasvavat. Pohjois-Savon pinta-alasta on vettä 18 %. Valtaosassa Pohjois-Savon järvistä (76%) ekologinen tila on vähintään hyvä. Jokivesistöissä hyvä tila toteutui harvemmin, noin 60 %:ssa luokitelluissa joista. Vesien tilassa on selviä alueellisia eroja: erityisesti maakunnan eteläosan suuret reittivedet ovat vain vähän ihmistoiminnan muuttamia, kun taas tilaltaan heikentyneet vesistöt keskittyvät pääosin Iisalmen reitille. Järvien tilaa on heikentänyt erityisesti niiden rehevöityminen, jokien tilaa myös rakenteelliset muutokset. Pohjois-Savon suuret järvet (yli 40 km2) ovat säilyneet ekologisesti hyvässä tilassa, vain Onkiveden, Suuren Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkä-Vuoriselän tila on hyvää huonompi. Eniten muutoksia on tapahtunut luonnostaan runsasravinteisilla järvillä, joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maataloutta. Myös matalista runsashumuksista järvistä vain noin puolet on enää hyvässä tilassa. Kemiallinen tila on hyvä jokseenkin kaikissa pintavesissä. Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoisuuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellä lisäselvityksiä. Muutamien entisten kaivosten lähiympäristössä on havaittu edelleen toiminnasta peräisin olevien raskasmetallipäästöt ja Talvivaaran kaivoksen päästöjä on havaittu Nilsiän reitin vesistöissä. Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista, erityisesti orgaanisista tinayhdisteistä.

14 Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vähennystavoitteet Pohjois-Savossa (lähde: Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma ) 12

15 13 (lähde: Pohjois-Savo ELY-keskus) Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensä hyvälaatuista. Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kuitenkin paikallisia ja alueellisia eroja. Pohjois-Savossa tyypillisenä ongelmana on pohjaveden lievä happamuus. Luonnollisten tekijöiden lisäksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen. Pohjois-Savossa suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne, pienteollisuus sekä maa-aineksen otto ja siihen liittyvä toiminta. Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat kloridipäästöt. Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II), joista 99 aluetta on vedenhankintakäytössä Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille. Pohjois-Savon pohjavesialueiden määrällinen tila on arvioitu hyväksi eli keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää, eikä pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvästi laske. Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksällä vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella. Näiden riskialueiden määrä on kasvanut edellisestä arviosta seitsemällä. Pääsääntöisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla, joille on sijoittunut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja. Eniten pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen, Lapinlahden Siilinjärven ja Suonenjoen keskustaajamien läheisyydessä sijaitseville pohjavesialueille. Suurin osa pilaantumisriskissä olevista pohjavesialueista on erittäin tärkeitä yhdyskuntien vedenhankinnassa. Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat käyttävät pohja- tai tekopohjavettä. Keskitetyn vesihuollon piirissä on 94 % ja jätevesihuollon piirissä 80 % asukkaista. Pohjois-Savossa asuu yleisen viemäriverkoston ulkopuolella noin asukasta. Loma-asukkaiden määrä on suurin piirtein yhtä suuri. Tärkeimmät kehittämistarpeet liittyvät vesihuollon varmentamiseen sekä jätevesihuollon järjestämiseen harvaan asutuilla alueilla. Haja-asutusalueen kiinteistöjen on täytettävä jätevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Haja-asutusalueen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. Jätevedet voivat pilata myös pohjavesiä. Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa. Harjut ovat perinteisesti toimineet liikenneväylinä, ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla. Monet maakunnan harju- ja kallioalueista ovat merkittäviä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Pohjois-Savon harjujaksot ovat tärkeitä myös yhdyskuntien vedenhankinnalle.

16 14 Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin milj. m3, joista mahdollisesti käytettävissä on noin 15 % eli 260 milj. m3. Karkean kiviaineksen vähäistä osuutta on enenevässä määrin korvattu kalliokiviaineksella ja myös murskauskelpoisella moreeniaineksella. Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhä enemmän kallioperän kiviaineksiin. Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju-, kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja hyödyntäminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maa-aineslailla suojeltavat alueet ja vastaavasti alueet, jotka ovat hyödynnettävissä. Pohjois-Savossa on yli 20 ha:n soita ha. Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v Pohjois-Savossa 80 kpl, yhteensä 4500 ha. Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin pohjoisosissa. Maakuntakaavalla pyritään ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettäneille, kauttaaltaan ojitetuille soille. Pohjois-Savon yhdyskuntajätteet käsitellään kolmessa kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden jätekeskuksessa Kuopiossa, Iisalmessa ja Leppävirralla. Teollisuuslaitoksilla, kuten kaivosteollisuudella, ja yrityksillä on lisäksi omia jätteenkäsittelypaikkoja. Biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan v:n 2016 alusta. Itä-Suomen tarpeisiin suunnitellun jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemus on vireillä. Laitos sijoittuu Leppävirran Riikinnevalle. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuonna 2016 kaatopaikoille päätyisi loppusijoitettavaksi yhdyskuntajätteestä enintään 20 %. Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n ha vesialueet mukaan lukien. Suojelumerkinnät koostuvat Natura 2000 ohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekä maakunnallisesti merkittävistä alueista. Suojelualueverkosto täydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla. Soidensuojelun täydennysohjelman laadinta on aloitettu v Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneympäristöissä, lehdoissa ja soilla. Pohjois-Savon ilmanlaatu on pääasiassa hyvä. Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliikenteen päästöt. Teollisuuden päästöistä aiheutui paikallisia hajuhaittoja. Hengitettävien hiukkasten (PM10) kohonneet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa. Hiekoitushiekan pölyäminen on ongelma Kuopiossa.. Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestä. Hapanta laskeumaa merkittävämpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperän pilaantuminen paikallisesti. Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta, joilla katsotaan olevan erityistä kunnostustarvetta pilaantuneisuutensa ja sijaintinsa vuoksi. Pohjois-Savossa oli v asuntoa ja vapaa-ajan asuntoa. Työpaikka- ja asuntorakentaminen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts. kuva Maankäyttö). Kuopio on maakunnan vahvin työpaikkakeskittymä. Työssä käydään ympäryskunnista myös Varkaudessa, Iisalmessa, Vieremällä ja Keiteleellä ja Leppävirralla. Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvä. Merkittävimmät vesistöalueet on yleiskaavoitettu. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöä inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laadittaessa. Työn tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n. 600 kulttuuriympäristö- ja rakennussuojelualuetta ja -kohdetta, joista 70 on valtakunnallisesti merkittäviä.

17 Energia ja kasvihuonepäästöt Energian käyttö Pohjois-Savossa käytettiin primäärienergiaa vuonna 2010 yhteensä GWh. Uusiutuvan energian osuus primäärienergiasta on Pohjois-Savossa 38 %, Itä-Suomessa oli 57 % ja koko maassa 27 %. Muuhun Itä-Suomeen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v pienempi (50 %, Itä-Suomi 61 %) ja turpeen merkitys suurempi (13 %, Itä-Suomi 7 %). Pohjois-Savon primäärienergian kulutus v (GWh). Uusiutuva sähkö Puuenergia Lämpöpumput 358 Muut uusiutuvat* 250 Lämmitysöljy Turve Liikenne** Moottoriöljy** 562 Muut ei uusiutuvat 157 Uusiutumaton sähkö*** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 37,9 * ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden v. 2010, ** ) Sisältää vain liikenteen polttoaineen fossiilisen osuuden v.2010, ***) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus (lähde: Itä-Suomen energiatilastointi Kajaanin yliopistokeskus) Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa (lähde: Itä-Suomen energiatilastointi Kajaanin yliopistokeskus)

18 16 Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan käytetyin polttoaine v oli turve (37 %). Myös puuta (27 %), mustalipeää (22 %) ja raskasta polttoöljyä (10 %) käytettiin merkittävästi. Yhteensä polttoaineita käytettiin 5966 GWh:a vastaava määrä. Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden käyttö (GWh) vuonna (lähde: Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010) Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut Pohjois-Savon kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat v yhteensä 3148 kt CO2-ekv. Asukasta kohden päästö oli 12,7 t CO2-ekv. Vuonna 2010 asukasmäärä oli henkilöä. Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepäästötasetta ei ole aiemmin laskettu, joten vertailupohjaa aiempiin vuosiin ei ole saatavissa. Koko Suomen vuoden 2010 päästöistä Pohjois-Savon osuus oli 4 %. Suurimmat kunnittaiset kokonaispäästöt Pohjois-Savossa olivat Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven kunnissa. Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat päästöt olivat Lapinlahden, Vieremän ja Varkauden kunnissa. Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöjakauma v (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Etelä- ja Pohjois- Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)

19 17 Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010) Maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston, metsämaan maaperän, viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden päästöt ja nielut vuosina Vesistöjen ja luonnontilaisten soiden päästöjä ja nieluja ei selvitetty, koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmisten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset päästöihin ja nieluihin. Molemmissa maakunnissa maankäyttösektori on kasvihuonekaasujen nettonielu. Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankäyttösektorin nettonieluvaikutus oli 2.6 Mt CO2-ekv. Puuston kasvu on ylittänyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vähenemän, joten puuston kokonaismäärä metsissä on kasvanut vuosittain. Koska puusto sitoo hiilidioksidia, merkitsee suurempi puuston määrä lisääntynyttä hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin. Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puuston kasvun ja poistuman erotuksena. Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008, 2009 ja 2010 välillä johtuen lähinnä hakkuumäärien muutoksista. Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009, noin 4 Mt CO2-ekv sekä Etelä- että Pohjois-Savossa. Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 2.8 Mt CO2-ekv. Puuston lisäksi maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperä, viljelysmaa ja turvetuotantoalueet. Kangasmaat metsä- ja maatalousmailla sitovat hiiltä. Sen sijaan orgaaninen metsä- ja maatalousmaa, sekä turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja.

20 18 Etelä- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina sekä maatalousmaan ja turvetuotannon päästöt vuonna 2010 (kt CO2) (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010). Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 3148 kt CO2-ekv v ja maankäyttösektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv. Yhteen laskettuna päästöt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin nieluvaikutukset v Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästötase vuonna 2010 (kt CO2-ekv) (lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010) Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa: risto.fi/download.asp?contentid=139215&lan=fi

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS. Luonnos

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS. Luonnos Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS Luonnos Maakuntahallitus hyväksynyt 30.8.2013 lausunnoille ja nähtäville 4.9. - 3.10.2013 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymä 17.11.2008 Sisällys 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot