SIILINJÄRVEN KUNTA SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KUNTA SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI

2 Hoito- ja vanhustyön johtaja Kati Kantanen Hoito- ja vanhustyön asiantuntija Marja Kavilo Sisältö 1 Johdanto Vanhuspalvelulaki Vanhustyön visio Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet Ikääntyvien toimintaympäristö Siilinjärvellä Ikäihmisten määrä Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset Siilinjärven kunnan ympärivuorokautisen hoivan tarve tulevina vuosina Kunnan itse järjestämät palvelut ja ostopalvelut Palvelujen laadun turvaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asuminen ja ympäristö Kolmas sektori Kotona asuvien hyvinvointia edistävät palvelut Kuljetuspalvelut Hoiva- ja vanhuspalveluiden tarjoamat palvelut iäkkäälle henkilölle Neuvonta- ja palveluohjaus Kotihoito Päivätoiminta Lyhytaikaishoito Omaishoito Perhehoito Tehostettu palveluasuminen...12

3 7.8 Laitoshoito Ikääntyneen terveyspalvelut avoterveydenhuollossa Vastaanottotoiminta Fysioterapia Siilinjärven muistipoliklinikka Talous ja resurssit Henkilöstöön liittyvät linjaukset Henkilöstön määrä Henkilöstön osaaminen Henkilöstön johtaminen...16 Vanhus- ja vammaisneuvosto

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta

5 1 (19) 1 Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) astui voimaan Laki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Kyseisestä laista käytetään tässä suunnitelmassa nimitystä vanhuspalvelulaki. Suunnitelmassa tulee arvioida ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on määritellä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrä ja laatu. Suunnitelmassa on myös huomioitava miten kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava niihin tarvittavat voimavarat. 2 Vanhuspalvelulaki Lain tarkoituksena on 1 tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista, 2 parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa, 3 parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää ja 4 vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista Ikääntyneellä väestöllä laissa tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi laki velvoittaa kuntia huolehtimaan mm. palveluntarpeen arvioinnista, palveluiden riittävyydestä ja laadusta sekä palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

6 2 (19) 3 Vanhustyön visio Siilinjärvellä iäkkäät henkilöt voivat elää aktiivista ja turvallista elämää esteettömässä ympäristössä. Tulevaisuudessa ikääntynyt väestö osallistuu aktiivisesti oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Iäkkään henkilön mahdollisuutta asua omassa kodissa tai ympärivuorokautisessa hoidossa tuetaan tarjoamalla tietoa käytettävissä olevista palveluista riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää. Iäkkään henkilön hyvää ja turvallista elämää tuetaan henkilön tarpeisiin sopeutetulla teknologialla sekä yhteisöllisyyttä edistävillä keinoilla. Tällä turvataan iäkkään henkilön itsemääräämisoikeutta ja vastuun ottamista omasta elämästä. 3.1 Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet Arvovalinnat ja palveluiden kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet määrittävät ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ja ovat myös toiminnan arvioinnin perustana. Hyvä visio ja strategiset linjaukset perustuvat julkiseen arvokeskusteluun kunnassa. Kirjattujen yhteisten arvojen tarkoituksena on ohjata toimintaa. Ne turvaavat jatkuvuuden myös muutoksissa sekä auttavat kehittämään toimintaa ja selkiyttämään perustehtävää. Siilinjärven kunnan arvot luotettavuus, avoimuus, asukaslähtöisyys ja kehityshakuisuus ohjaavat myös vanhustyötä. Arvoista johdetut vanhustyön eettiset periaatteet toimivat kirjoittamattomina pelisääntöinä silloinkin, kun selkeitä ohjeita ei ole käytettävissä. Ihmisarvon kunnioittaminen on toiminnan kivijalka. Ihmisellä on oikeus hyvään elämään riippumatta mahdollisista sairauksista, elämäntilanteesta, varallisuudesta, rodusta, sukupuolesta tai uskonnosta. Ihmistä tulee kunnioittaa yksilönä, jolla on oma tahto, kokemukset, toiveet ja arvot, jotka ohjaavat hänen elämäänsä ja ajatuksiaan. Kaikilla ihmisillä on myös oikeus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen koskemattomuuteen. Terveellä ihmisellä on kyky puolustaa koskemattomuuttaan, mutta toimintakyvyltään heikentyneet vanhukset ovat usein puolustuskyvyttömiä. Vanhustyössä huolehditaan vanhusten oikeudesta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen koskemattomuuteen. Itsemääräämisoikeus on jokaiselle ihmiselle kuuluva moraalinen oikeus tehdä vapaasti omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä ja valintoja, jotka perustuvat yksilön arvoihin ja uskomuksiin. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sisältää pykälän potilaan itsemääräämisoikeudesta. Lain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tämä edellyttää luotettavan ja ymmärrettävän tiedon saantia, ammatillista vuorovaikutusta ja asiakaslähtöistä lähestymistapaa. Vastuullisuus on yksilön ja yhteisön vastuuta elämästä, oppimisesta, ympäristöstä ja toisista ihmisistä. Se on myös tutkittuun tietoon, luottamuksellisuuteen ja avoimuuteen perustuvaa vuorovaikutusta. Vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta sitouttaa yhteiseen päämäärään, vanhuksen hyvään hoitoon.

7 3 (19) Osallisuus tarkoittaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Iäkästä henkilöä ei pidetä toiminnan objektina, vaan hänellä on mahdollisuus osallistua oman palvelunsa suunnitteluun ja sen toteuttamisesta päättämiseen. Osallisuus on myös myönteistä suhtautumista vanhustyön kehittämiseen toimialojen rajat ylittäen, kykyä sitoutua yhteisiin päätöksiin, sekä avointa ja rehellistä tiedottamista, toisista välittämistä ja arvostavaa kohtelua. 4 Ikääntyvien toimintaympäristö Siilinjärvellä Suomi ikääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana nopeasti. Suurten ikäluokkien eläkeikään tulon myötä vanhempien ikäluokkien koko kasvaa. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua useampi kuin joka neljäs suomalainen on ylittänyt 65 vuoden iän. Eläkeikään on vuoden 2030 jälkeen tulossa yli 10 %:a väestöstä. 4.1 Ikäihmisten määrä Siilinjärven kunnassa oli asukkaita vuoden 2015 lopussa Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä ja erityisesti 85-vuotiaiden määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan jo 10 vuoden sisällä. Kaavio 1. Ennuste ikäihmisten määrästä vuoteen 2040 (Kuviot NHG:n raportista: Siilinjärvi Kotihoidon resursointilaskelma )

8 4 (19) 4.2 Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Ennusteen mukaan ikääntynyt väestö elää tulevaisuudessa pidempään ja ehkä jossain määrin terveempänä. Hoivapalvelut eivät kuitenkaan todennäköisesti tule vähentymään, korkeintaan siirtyvät muutamaa vuotta myöhemmäksi. Alentunut toimintakyky ja toimintarajoitteet ovat palvelujen käytön yleisin peruste. Muistisairaudet ovat ikäihmisillä suurimpia palvelutarvetta lisääviä tekijöitä. Palvelujen tarvetta lisäävät myös yksinasuminen, puutteellisesti varustetussa asunnossa asuminen, asuin- ja elinympäristöjen esteellisyys, heikko taloudellinen asema sekä sosiaalisten verkostojen puute. Muistisairauksien lisäksi myös päihde- ja mielenterveysongelmat tulee huomioida ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta suunniteltaessa. 5 Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset Vanhuspalvelulain 7 :n pykälän mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaali- palvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla: omassa kodissa itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin % säännöllisen kotihoidon piirissä % omaishoidon tuen piirissä olisi 5 6 % tehostetussa palveluasumisessa 5 6 % vanhainkodeissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskussairaaloissa 3 %. Kaavio 2. Siilinjärven kunnan palvelurakenne suhteessa laatusuositukseen

9 5 (19) Yllä olevasta kaaviosta on nähtävissä, että säännöllisen kotihoidon palvelua tuotetaan huomattavasti STM:n laatusuositusta vähemmän, samoin omaishoidon tukea saa yli 75- vuotiasta noin puolet laatusuosituksen asettamasta tavoitteesta. Lisäksi ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 3 % vaje vaikka tehostetun palveluasumisen paikkoja on Siilinjärvellä lähes laatusuosituksen mukaisesti. Vanhainkotihoito on loppunut Siilinjärvellä syksyllä 2015 uuden Vanhan pappilan palvelukodin käyttöönoton myötä, jolloin ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärä on vähentynyt. Terveyskeskussairaalassa ei ole myöskään ikääntyneiden pitkäaikaishoitoa. 5.1 Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset Vanhuspalvelulain 14 :n mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Siilinjärven kunnan vanhustyön päämääränä on, että valtaosa iäkkäistä henkilöistä voi asua omassa kodissaan, viettää itsenäistä elämää ja tarvitsee vain satunnaisesti tai suhteellisen vähän ulkopuolista apua. Palveluja tarvitsevalle pyritään turvaamaan riittävät avut omaan kotiin, vain vaativaa perushoitoa tarvitsevat ovat ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa. Ikääntyneiden asuinolojen kohentaminen ja kotihoidon laajentuminen vähentävät tavallisen palveluasumisen tarvetta, jolloin palveluasumisen tarve painottuu entistä enemmän tehostettuun palveluasumiseen. Kotihoito, perhehoito ja tehostettu palveluasuminen ovat mahdollistaneet pitkäaikaisen laitoshoidon korvaamisen uudentyyppisillä ja kodinomaisemmilla hoivapalveluilla. 5.2 Ympärivuorokautisen hoivan tarve tulevina vuosina Vanhuspalvelulain 18 :n mukaan kunnan on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kulututtua päätöksen teosta. Siilinjärven kunnassa tähän vaateeseen pyritään vastaamaan tehokkaalla SAS- (selvitä-arvioi-sijoita) toiminnalla, jossa iäkkään henkilön toimintakyvyn arvion perusteella päätös tehdään.

10 6 (19) Siilinjärvi yli 75 v paikkatarve 9 %:n mukaan lisäpaikkatarve v tilanteeseen verrattuna Taulukko 1. Ennuste ympärivuorokautisen hoivan paikkatarpeesta (Tilastokeskus). Taulukossa 1 on esitetty arvio Siilinjärven ympärivuorokautisen hoivan paikkatarpeesta vuoteen Vuonna 2025 tarvitaan laskelman mukaan 100 uutta tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa verrattuna vuoden 2015 tarpeeseen. Taulukosta on nähtävissä vuoden 2015 paikkatarpeen olleen jo lähtökohtaisesti 15 paikkaa enemmän kuin todellisuudessa on paikkoja ollut käytettävissä. Laskelmissa ei ole huomioitu ikäryhmän vuotiaiden tarvitsemia paikkoja. Mikäli Siilinjärven kunnassa ei investoida omaan asumispalveluun, lisäpaikkojen tarve joudutaan tulevaisuudessa paikkaamaan ostopalveluilla. 5.3 Kunnan itse järjestämät palvelut ja ostopalvelut Siilinjärven kuntastrategian mukaan Siilinjärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Strategian mukaan palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Ikäihmisten omatoimisuutta tuetaan tarjoamalla riittävät perus- ja tukipalvelut ja tehostamalla yksilökohtaisesti eri ammattikuntien suunnitelmallista yhteistyötä (Kuntastrategia 2025). Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Sosiaalipalvelut on järjestettävä lähellä asiakkaita, jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua niiden laadun ja turvallisuuden kannata. (Vanhuspalvelulaki). Ikäihmisille on tärkeää, mitä palveluita on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Saatavuuden perusteella palvelut voidaan jakaa lähipalveluihin, seudullisiin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat näitä kaikkia, mutta arjen sujumisen kannalta keskiössä ovat lähipalvelut. Lähipalvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Seudulliset palvelut tuotetaan esimerkiksi silloin, kun ne edellyttävät erityisosaamista tai

11 7 (19) seudullisella tuottamisella saadaan muuta lisäarvoa (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2013). Siilinjärven kunta tuottaa itse ikäihmisten palvelut. Lisäksi kunta hankkii ostopalveluna asumispalvelua. Erikoissairaanhoito on ostopalvelua Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä (KYS). Tulevaisuuden kehittämiskohteena ovat kuntoutuspalveluiden hyödyntäminen, järjestöjen ja yhteisöjen sekä kunnan yhteistyön vakiinnuttaminen sekä palvelusetelin käyttöönotto. 5.4 Palvelujen laadun turvaaminen Vanhuspalvelulain 6 edellyttää kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vuosittain arvioimaan iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Siilinjärven kunnan vanhustyötä arvioidaan suhteessa vanhuspalvelulakiin ja STM:n laatusuositukseen lisäksi huomioiden myös saatu palaute asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen edellyttää toimivia palveluketjuja. Ikääntyneiden kotona asumisen ja arjen sujuvuuden tueksi tarvitaan yhteistä palvelunäkemystä, jossa sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä muut palveluja tuottavat tahot toimivat saumattomasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa palvelujen tavoitteet sovitetaan yhteen, jolloin iäkäs henkilö saa yksilöllisesti suunnitellut palvelut. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaa ohjaa palvelustrategia (sote ltk ), jossa keskiössä on hoitotyön laatu, potilasturvallisuus sekä henkilöstöön liittyvä osaamistaso. Palvelujen laatua arvioidaan joka toinen vuosi tehtävillä asiakaskyselyillä, joiden perusteella toimintaa kehitetään. Toimintasuunnitelmassa on määritelty mittarit tavoitetason arviointiin. Yksityisten asumispalveluiden laatua ja toimintaa valvotaan vuosittain, jotta laatutaso vastaa kilpailutuksessa asetettuja kriteereitä. 6 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Siilinjärven kunnassa on valmisteltu hyvinvointikertomus poikkihallinnollisen työryhmän toimesta. Työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Hyvinvointikertomus perustuu kuntastrategiaan. Kunnan hyvinvointikertomuksessa on valtuustokaudella seurattu ikääntyneen väestön osalta iäkkäiden henkilöiden kotona -asumista, omaishoidon tuen 75- vuotta täyttäneiden hoidettavien osuutta, säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75- vuotta täyttäneiden osuutta, ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75- vuotta täyttäneiden

12 8 (19) osuutta, perhehoidossa olleiden vanhusten määrää ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75- vuotta täyttäneiden osuutta. STM:n laatusuosituksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden keskeisiä sisältöjä ovat: onnistuvan ikääntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin sairauksien tehokas hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus gerontologisen, mukaan lukien geriatrisen, asiantuntemuksen vahvistaminen Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta Kunnan strategian mukaan iäkkäät henkilöt vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja lähiverkostonsa avulla ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä on tukea ja ohjata ihmisiä kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoitteena on, että iäkkäät henkilöt saavat neuvontaa, ohjausta ja tietoa helposti ja vaivattomasti tarjolla olevista palveluista. 6.1 Asuminen ja ympäristö Siilinjärvellä ikäihmisten asumisessa on tavoitteena, että yli 75-vuotiaista vähintään 90 % asuu kotona. Kotona asumista tuetaan päiväkeskuksilla, kotihoidolla ja lyhytaikaishoidolla. Kun ikääntynyt tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa ympärivuorokautista hoitohenkilöstön apua ja valvontaa, hänet pyritään sijoittamaan tehostettuun palveluasumiseen. Vaihtoehtona voidaan myös tarkastella perhehoitoa. Kunnan oman tuotannon lisäksi vanhusten asumispalveluja hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta ostopalveluna (vuonna 2016 on ostettu 36 asiakaspaikkaa), ja yksityisten toimijoiden tarjoamien palvelujen määrä on kasvamassa tulevaisuudessa. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan Siilinjärvellä lisäksi myöntämällä korjausavustuksia asuntojen muuttamiseksi esteettömämmiksi ja turvallisemmiksi. Siilinjärven kunta myöntää näitä tulo- ja varallisuusrajoihin sidottuja avustuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ohjeiden mukaisesti. Korjausavustuksen lisäksi avustusta voi hakea kerrostalohissin rakentamista, liikuntaesteiden poistamista sekä talon kuntoarviota varten. Vanhusväestön määrän lisääntyessä tulee asuinympäristön suunnittelussa huomioida katujen, asuinalueiden ja julkisten tilojen esteettömyys, turvallisuus sekä viihtyisyys myös ikääntyneiden näkökulmasta. Nämä tulee huomioida kaikessa kunnan maankäytön suunnittelussa, yleispiirteisestä kaavoituksesta aina katu-, viher- alue- ja rakennussuunnittelun tasolle. Yleiskaavoissa asumista ja kunnallisia palveluita varten on

13 9 (19) varattava alueita taajamien keskustoista, jotta ne ovat kävelyetäisyydellä; asemakaavoissa on huolehdittava mm. riittävistä kevyen liikenteen yhteyksistä ja viheralueista sekä ihmisläheisestä mittakaavasta, joka luo turvallisuuden tunnetta; katu- ja rakennussuunnittelussa huomioitava turvalliset ja esteettömät kulkuyhteydet. 6.2 Kolmas sektori Kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi (Vanhuspalvelulaki 4 ). Siilinjärven kunnalla ja seurakunnalla on yhteistyötä muun muassa diakoniantyön ja vapaaehtoistyön osalta. Kunnan ja seurakunnan vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan toimintaa, jossa vapaaehtoisia välitetään ystäviksi ja tukihenkilöiksi ihmisille, jotka ovat yksinäisiä tai eivät omatoimisesti selviydy jokapäiväisistä tehtävistään. Vapaaehtoiset voivat käydä kodeissa, sairaaloissa ja laitoksissa tapaamassa ihmisiä tai esim. toimia ryhmien vetäjinä. Toiminnan tavoite on myös rohkaista ja varustaa kuntalaisia vapaaehtoistyöhön. Vanhuspalvelulaki 11 edellyttää kunnilta ikääntynen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvostojen perustamista. Siilinjärven kuntaan on lain voimaan tulon myötä perustettu vanhus- ja vammaisneuvosto, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi neuvostoon on valittu vanhustyön viranhaltijaedustus. 6.3 Kotona asuvien hyvinvointia edistävät palvelut Kotona asuvien hyvinvointia edistävien palveluiden tavoitteena on tukea iäkkäiden henkilöiden selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään. Ohjaus- ja neuvontapalveluyksikön Luotsin palveluohjaaja tekee 75- vuotta täyttävän kuntalaisen luokse HEHKO-käynnin (hyvinvointia edistävä kotikäynti). Samalla annetaan iäkkäille henkilöille mahdollisuus ottaa puheeksi huolta aiheuttavat asiat ja saada ohjausta. Hyvinvointia edistäviä palveluita kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. 6.4 Kuljetuspalvelut PALI-palveluliikenne palvelee kaikkia Siilinjärvellä liikkuvia. Palveluliikenne sopii hyvin iäkkäille henkilöille ja liikuntaesteisille. Palveluliikenne ajaa sovituilla reiteillä, joilta voidaan poiketa kutsusta aikataulun salliessa. Kunta voi myöntää sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelu henkilölle, jolla on ikääntymisen ja/tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti toimintakyvyn laskua ja kuljetuspalvelu tarvetta, eivätkä he kykene käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä ilman huomattavia vaikeuksia. Sosiaali- huoltolain mukaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää vain niille henkilöille, joiden kuukausitulot jäävät alle määriteltyjen tulorajojen.

14 10 (19) Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut on tarkoitettu vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. 7 Hoiva- ja vanhuspalveluiden tarjoamat palvelut iäkkäälle henkilölle Hoiva- ja vanhuspalvelut käsittää ohjaus- ja neuvontapalvelut, kotihoidon, päivätoiminnan, omaishoidon tuen sekä asumispalvelut. Tulosaluetta johdetaan tavoitteellisesti kohti yhteistä päämäärää. Tulosalueella on yhteiset tavoitteet, joista kukin toimintayksikkö laatii omat tavoitteensa. Tulosalueelle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma sekä toimintakertomus. Toimintasuunnitelman avulla pyritään laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin palveluihin. Hoiva- ja vanhuspalvelut vastaa tavoitteiden toteutumisesta sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Hoiva- ja vanhuspalveluiden tulosalue vastaa siitä, että uuden vanhuspalvelulain velvoitteet kunnassa toteutuvat. Toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä työtavalla tuetaan ikääntyvää selviytymään arjessa sairauksistaan huolimatta kannustamalla, motivoimalla ja tukemalla häntä käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan. Ikääntyvän puolesta ei tehdä asioita, joista hän selviytyy itsenäisesti tai ohjattuna. Näin lisätään ikääntyvän oman elämänhallinnan ja mielihyvän tunnetta sekä uskoa omaan pärjäämiseen. Hoiva- ja vanhuspalveluissa toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä, jonka toimintamallina on omahoitajuus. Omahoitajuuden tavoitteena on taata asiakkaalle laadukas hoito ja turvata hoidon jatkuvuus sekä huomioida asiakkaan/asukkaan yksilöllisiä tarpeita. Hoitajan vastuun ja tehtäväkuvan laajentuminen lisäävät työn mielekkyyttä ja sitoutumista siihen. Tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat keino asiakkaan auttamiseksi ja työntekijöiden jaksamisen edistämiseksi. Omahoitajuus tukee toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää hoitotyötä, joka on tärkeä toimintamalli vanhustyössä. Vanhuspalvelulain 17 edellyttää vastuuhenkilön nimeämistä Neuvonta- ja palveluohjaus Palveluohjauksen toiminnan tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista välittämällä tietoa erilaisista kotona asumista tukevista palveluista, etuisuuksista ja kartoittamalla asiakkaan ja läheisverkoston omia voimavaroja arjessa. Palveluohjaajat antavat puhelinneuvontaa ja kotikäynneillä tekevät palvelutarpeen kartoituksia, ohjaavat ja neuvovat asiakkaan elämänhallintaan ja toimintakykyä ylläpitäviin yksilöllisiin ratkaisuihin asiakkaan ja hänen läheisten kanssa yhteistyössä. Palveluohjaajat ohjaavat ja opastavat omaishoitoon liittyvissä asioissa sekä avustavat tarvittaessa erilaisten hakemusten täyttämisissä.

15 11 (19) 7.2 Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen, niin että kotona asuminen mahdollistuu toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Tavoitteena on, että vähintään 92 % yli 75-vuotiasta asuu kotona. Tulevaisuudessa kotihoidon palvelut kohdistetaan paljon hoitoa ja tukea tarvitseviin kuntalaisiin. Kotihoidon henkilökunta kuntouttaa asiakkaita kuntoutussuunnitelman mukaisesti ja tukee heidän toimintakykyään monipuolisesti. Uuden teknologian kehittyminen ja sen mukaan ottaminen kotihoitoon on haaste hoitotyössä. Erilaisten palo- ja turvallisuusjärjestelmien sekä hyvinvointi- ja läsnäolonteknologian kehittyminen edistävät osaltaan vanhusten turvallisuutta kotona. Kasvava vanhusten määrä vaatii uudenlaista ajattelua asuntosuunnittelussa. Monisairaiden ja huonokuntoisten vanhusten eläminen kotona on mahdollista, jos olosuhteet luodaan turvalliseksi. Siilinjärvellä kotihoidon palveluita tuotetaan ympärivuorokauden koko kunnan alueella. Tulevaisuuden tarpeiden mukaan harkitaan myös sairaanhoitajien työpanosta viikonloppuihin. 7.3 Päivätoiminta Päivätoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä asiakkaiden toimintakykyä ja edistää heidän kotona selviytymistään. Päivätoiminnassa huomioidaan asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Toimintakyvyn edistämiseksi päiväohjelman pääpaino on tavoitteellisessa fyysisen kunnon kohottamisessa yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien mukaan. Päivätoiminta asiakkaiden määrien kasvaessa joudutaan asiakaskriteereitä tarkentamaan muun muassa sopimalla määräaikaisia jaksoja. Vaihtoehtoisia toimintamalleja tulee myös miettiä kasvavien päivätoimintaryhmien rinnalle. Tavoitteena on päivätoiminnan sisällön kehittäminen niin, että palvelut kohdennetaan vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin. Päivätoiminnan tilat sijaitsevat osoitteessa Vesijärventie Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan kotona asuville henkilöille suunnattuja kotona asumista tukevia hoitojaksoja. Asiakas on osan aikaa kotona ja osan aikaa lyhytaikaishoidon yksikössä. Jaksojen aikana omaishoitajalle tarjoutuu mahdollisuus lepoon. Tavoitteena on tarjota asiakkaille kokonaisvaltaista virikkeellistä ja kuntouttavaa hoitoa. Tukemalla ja ohjaamalla asiakasta omatoimisuuteen sekä kuntouttamalla häntä ylläpidetään ja edistetään asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Vanhusten määrän kasvaessa myös lyhytaikaishoitopaikkojen tarve kasvaa. Lyhytaikaishoitopaikkoja lisäämällä, voidaan entistä paremmin tukea asiakkaiden kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään ja näin vähentää tehostetun palveluasumisen

16 12 (19) tarvetta. Siilinjärvellä lyhytaikaishoitoa järjestetään Mummon Kammarin yksikössä, jossa on 20 lyhytaikaishoidon paikkaa, lisäksi muistisairaiden lyhytaikaishoitoa toteutetaan Kaaripolun palvelukodissa. 7.5 Omaishoito Ikääntyneen väestön kasvu lisää tarvetta myös omaisten tukemiseen läheistensä hoidossa sekä resurssien uudelleen tarkastelua. Tavoitteena on, että omaishoidon tuki kohdennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan joustavasti hoitopalkkiona ja palveluina. Näin omaishoito toteutuu todellisena kotihoitovaihtoehtona. Omaishoitoa tuetaan järjestämällä lyhytaikaishoitoa hoidettavien toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja hoitavan omaisen vapaan mahdollistamiseksi. Tavoitteena on, että kehitetään edelleen omaishoitajien tukemista yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Siilinjärvellä oli omaishoidontuen piirissä 3.1 % yli 75-vuotiaista vuoden 2015 tilinpäätöstiedon mukaan. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen määrittämä tavoite on 6 %. Omaishoidontukea on pystytty maksamaan kaikille myöntämisperusteet täyttäville hakijoille. 7.6 Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan sitä, että ikääntyneelle tarjotaan hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden perhehoitajan kotona. Perhehoidossa iäkkäälle henkilölle tarjotaan pysyviä ihmissuhteita ja mahdollisuuksia osallistua arkeen oman toimintakykynsä mukaan. Useimmilla perhehoidossa olevilla on jonkinlainen muistisairaus, mutta perhehoito sopii hyvin myös niille, jotka tuntevat olonsa yksinäisiksi tai turvattomiksi. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai tilapäistä esimerkiksi silloin, kun omaishoitaja on lakisääteisellä vapaalla. Lähtökohtaisesti perhehoito on kuitenkin ympärivuorokautista. Perhehoito tapahtuu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa, ja perhehoidossa olevalla on oikeus avohoidon palveluihin kuten kotihoitoon. Kunta tekee sopimuksen perhehoitajan kanssa. Sopimuksessa vahvistetaan hoitopalkkio, kulukorvaukset sekä muu perhehoitajan saama tuki. Sopimukseen kirjataan myös se, mitä sovitaan koulutuksesta ja ohjauksesta. Kunnassa on laadittu perhehoitoa koskevat ohjeet, jotka sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut. 7.7 Tehostettu palveluasuminen Siilinjärven kunnassa on omana palvelutoimintana kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä. Vanhan Pappilan palvelukodissa on 60 tehostetun palveluasumisen asuntoa ja Kaaripolun palvelukodissa on 27 muistisairaiden tehostettua palveluasumisen asuntoa. Oman toiminnan lisäksi kunta ostaa tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta. Vuonna 2016 ostetaan 36 tehostetun asumispalvelun paikkaa. Siilinjärvi

17 13 (19) on kilpailuttanut vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumispalvelut. Ostopalveluiden tarve tulee lisääntymään tulevina vuosina omasta asumispalvelutuotannosta huolimatta. 7.8 Laitoshoito Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan ja turvallisen hoidon kannalta muuten perustelua (14 vanhuspalvelulaki). Terveyskeskussairaalan osastot ovat tarkoitettu perusterveydenhuollossa hoidettavien vaativien sairauksien hoitoon, erikoissairaanhoidon jälkeiseen jatkohoitoon sekä saattohoitoon. Tavoitteena on, että terveyskeskussairaalan osastoilla asiakkaat ovat vain lääketieteellisestä syystä. Jotta terveyskeskuksen akuuttipaikkaa riittävät tulevaisuudessa, tulee uusia toimintamalleja miettiä. Hoiva- ja vanhuspalveluissa ei ole syksyn 2015 uudistuksen jälkeen laitoshoidon (vanhainkoti) hoitopaikkoja. 8 Ikääntyneen terveyspalvelut avoterveydenhuollossa 8.1 Vastaanottotoiminta Siilinjärven terveyskeskuksen vastaanottotoiminta tarjoaa Siilinjärven asukkaille väestövastuun periaatteella perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan palveluja. Vastaanottopalvelut antavat ikäihmisille ohjausta terveyspalveluiden käytössä, terveydenja sairaudenhoidossa ja palvella eri terveysasioissa monipuolisesti. Toimintoja järjestetään niin että palvelut ovat ikäihmisille helposti saatavilla. Palveluissa turvataan henkilökohtaisen palvelun saaminen niin puhelimessa kuin vastaanotoilla. Hoiva- ja vanhuspalveluissa aloitti vuonna 2016 oma lääkäri. Hän toimii kotihoidon säännöllisten asiakkaiden sekä asumispalveluiden asukkaiden vastuu- eli omalääkärinä. 8.2 Fysioterapia Vanhustyön fysioterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä fyysisen toimintakyvyn heikentymistä, ohjata asiakkaita omaehtoiseen harjoitteluun sekä tukea ikäihmisen mahdollisimman itsenäistä selviytymistä omassa elinympäristössään. Moniammatillinen työskentely ja omaisten kanssa tehtävä yhteistyö ovat tärkeä osa fysioterapiaa. Fysioterapeutti tekee tarvittaessa kotikäynnin, jolloin arvioidaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaisten kanssa fysioterapia- ja apuvälinetarve. Tulevaisuudessa apuvälinepalvelutoiminnan tarve on yhä tärkeämpää, kun tuetaan vanhusten kotona asumista. Vanhuspalvelulain mukaisesti fysioterapian tavoitteena on turvata ikäihmisille oikeus laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen, yksilöllistä tarvetta vastaavaan

18 14 (19) fysioterapiapalveluun, jonka turvin ikäihmisellä on mahdollisuus omia voimavarojaan hyödyntäen elää mahdollisimman itsenäistä, mielekästä ja turvallista elämää. Ikäihmisille tarjottavien palvelujen painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palveluihin. Ikääntyneen asiakkaan kuntoutuksen lähtökohtana on, että toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävien toimien tulee olla osa kuntoutusta tarvitsevan ikääntyneen jokapäiväistä elämää. Ikääntyneiden hoidossa ja palvelussa kuntoutujalähtöisyys tarkoittaa sitä, että hoitoja ja palveluja saava henkilö on ytimessä, kaiken lähtökohta, keskeinen ja tärkeä. Vanhuspalvelulaissa kannustetaan kuntouttavaan otteeseen ikäihmisen arjessa. Tavoitteena on estää toimintakyvyn ennenaikainen heikkeneminen luomalla hänelle mahdollisuudet käyttää jäljellä olevia voimavarojaan. Kuntouttavassa työtavassa iäkästä ohjataan aina ensisijaisesti itse suoriutumaan askareistaan ja liikkumisestaan. Koko terveydenhuoltohenkilöstöä sekä iäkkään omaisia ja läheisiä kannustetaan toteuttamaan kuntouttavaa työotetta. Muistisairaiden kuntoutuksella pyritään muistisairaan voimavarojen ja omatoimisuuden sekä hallinnan tunteen ylläpysymiseen ja parantumiseen. Kuntoutukseen kuuluu myös muistisairaan läheisen voimavarojen tukeminen ja lähiympäristön muokkaaminen niin että se tukee sairastuneen toimintakykyä esimerkiksi apuvälineiden avulla. (Kuntoutusopas muistisairaalle 2009: 4.). 8.3 Siilinjärven muistipoliklinikka Siilinjärvellä toimii muistipoliklinikka, joka kehittää toimintaansa muistiohjelman mukaisesti. Aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksien ennalta ehkäisemiseen pyritään tekemällä yhteistyötä terveysneuvonnan ja avovastaanoton lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Tässä on avainasemassa kansantautiemme; verenpainetaudin, diabeteksen ja korkeiden veren kolesterolipitoisuuksien hyvä hoito sekä päihteiden käytön vähentäminen. Muistipoliklinikalla kehitetään muistisairauksien tutkimuksen, hoidon ja seurannan hoitopolkua sekä muistipotilaiden ja heidän omaistensa sosiaalisen tuen verkostoa. Muistioireiden mahdollisimman varhaista tunnistamista ja diagnostiikkaa varten on kehitetty muistisairauksien diagnostinen prosessi. Muistipulman ilmaannuttua käynnistetään perustutkimukset oman terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Muistipoliklinikalle tullaan tutkimuksiin terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Seurantaprosessia kehitetään aukottomaksi sekä avoterveydenhuollon että kotihoidon osalta. Muistipoliklinikalla toimii geriatrin lisäksi muistihoitaja. Muistihoitaja huolehtii asiakkaan tilanteen seurannasta ja perheen tukemisesta kotona. Lisäksi muistihoitaja huolehtii muistisairaan kuntoutuksesta ja muusta hyvinvoinnista.

19 15 (19) 9 Talous ja resurssit Vanhuspalvelulain 9 velvoittaa kuntia osoittamaan riittävät voimavarat ikääntyvän väestön suunnitelman toteuttamiseksi. Siilinjärvellä ikääntyvien ihmisten hoitoon kohdistuneet taloudelliset voimavarat muodostuivat vuonna 2015 hoiva- ja vanhuspalveluiden, avohoidon sekä erikoissairaanhoidon kustannuksista. Erikoissairaanhoidosta n. 30 % kohdistuu ikääntyvään väestöön. Ikääntyneen väestön hoidossa on pystytty tehostamaan merkittävästi toimintaa, mihin jatkossa ei ole mahdollisuutta uusien vaatimusten takia. Tarvittavien resurssien määrään vaikuttaa ikääntyneen väestön määrän kasvu sekä ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvu koko kunnan väestöstä. 65 -vuotiaiden tai sitä vanhemman väestön määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Suhteellisen osuuden kasvu vaikuttaa mm. erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Iäkkään väestön osuuden erikoissairaanhoidon kustannuksista voidaan arvioida kasvavan kahdeksan prosenttiyksikköä. Huomioitaessa ikääntyneen väestön määrän kasvu ja hyvinvointiohjelma vuoteen 2025 mennessä nettokustannukset tulevat kasvamaan nykyisestä tasosta. Kunnan on varauduttava keskimäärin noin miljoonan euron vuosittaiseen kasvuun ikääntyneen väestön osalta. 10 Henkilöstöön liittyvät linjaukset Vanhuspalvelulain 20 :n mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Siilinjärven kunnalla on viisi strategista tavoitetta, joista yhdeksi on nostettu osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Tavoitteen saavuttaminen vaatii hyvän johtamisen lisäksi johdon sekä henkilöstön sitoutumista työskentelemään yhdessä asioiden kehittämiseksi Henkilöstön määrä Oikealla henkilöstömitoituksella turvataan toiminnan tehokkuus sekä kunnan kilpailukyky työnantajana. STM:n laatusuosituksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismäärän tulisi olla 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Siilinjärven hoivaja vanhuspalveluissa henkilöstömitoitus on Vanhan Pappilan palvelukodissa 0,6, Kaaripolun palvelukodissa 0,62 ja Mummon Kammarin lyhytaikaishoidon yksikössä 0,83. Kotihoitoon ei ole kehitetty vastaavaa mittaria.

20 16 (19) Haasteena on vanhustyön houkuttelevuuden lisääminen, jotta ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä olisi myös tulevaisuudessa riittävästi Henkilöstön osaaminen Henkilöstön ja koulutusrakenteen sekä osaamisen kehittämisen lähtökohtana on laaja gerontologinen näkemys vanhenevasta ihmisestä. Johtajien vastuulla on rekrytoida henkilöstö, jonka kokonaisosaaminen vastaa kullekin palvelulle tai hoidolle asetettuja tavoitteita (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2013). Vanhustyö on erikoisosaamista, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Siilinjärven kunnan hoiva- ja vanhuspalvelut on koulutusmyönteinen ja henkilökunta on motivoitunutta kouluttautumaan. Hoiva- ja vanhuspalveluiden tulosalueella järjestetään säännöllisesti koko hoitohenkilöstölle kohdennettuja koulutuksia, viimeisimpinä gerontologisen hoitotyön koulutuskokonaisuus (7 op) sekä vaiheittain suoritettavat RAI-toimintakykyarviointi koulutukset. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan omatoimiseen opiskeluun mahdollistamalla opintojen suorittamista mm. työvuorosuunnittelulla. Osaamisen varmistaminen on yksi laadun tae. Siilinjärven kunnassa laatua pyritään varmistamaan yhteisellä koulutussuunnitelmalla. Suunnitelmaan kuuluu jatkuvina koulutuksina lääkehoidon osaaminen verkossa ja ensiapukoulutukset. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan erilaisten teemojen mukaan kuten esimerkiksi eettiset periaatteet, asiakaspalvelu, muistisairaudet, haavanhoito, hygienia, akuuttihoito. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua myös kunnan ulkopuolisiin koulutuksiin Henkilöstön johtaminen Hoiva- ja vanhuspalveluissa johtamisella mahdollistetaan hyvän ja laadukkaan hoiva- ja hoitotyön toteuttaminen. Tärkeää on, että työntekijät arvostavat omaa työtänsä ja osaamistaan. Siilinjärven kuntastrategiassa on yhtenä tavoitteena osallistava johtamisjärjestelmä. Hoivaja vanhuspalveluissa se tarkoittaa mm. kehittävää ja tuloksellista työotetta, jossa henkilöstöllä on aktiivinen rooli oman osaamisensa sekä oman työnsä kehittämisessä mm. työkiertoa hyödyntäen. Lisäksi tavoitteena on, että henkilöstöllä olisi mahdollisuus työskennellä mielekkäissä ja kykyään vastaavissa tehtävissä tuloksellisesti. Osallistava johtamisjärjestelmä tulee näkyväksi myös kannustavan ja oikeudenmukaisen esimiestyön kautta. Tärkeä osa henkilöstön johtamista on työhyvinvointi. Siilinjärven kunnassa on laadittu työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vuosille Työhyvinvointiohjelmassa on korostettu neljää periaatetta: varhainen välittäminen, voimavaralähtöisyys, ratkaisukeskeisyys ja kehittämishakuisuus sekä osallisuus. Varhaisella välittämisellä työhyvinvointiohjelmassa tarkoitetaan mm. puheeksi ottoa asioista kun herää huoli työtoverista. Voimavaralähtöisyys on työyhteisössä olevien hyvien asioiden huomaamista sekä niiden esilletuomista yhtenä työyhteisön hyvinvointia rakentavana tekijänä.

21 17 (19) Ratkaisukeskeisyyden ja kehittämishakuisuuden tavoitteena on tunnistaa työtä ja työhyvinvointia haittaavia tekijöitä ja pyrkiä etsimään niihin ratkaisuja. Työhyvinvoinnin näkökulmasta osallisuuden-periaate tarkoitta organisaation rakenteita ja johtamista, jotka mahdollistavat kaikkien aktiivisen osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuden, sillä jokainen on omalta osaltaan vastuussa omasta ja työyhteisön työhyvinvoinnista.

22 Siilinjärven kunta PL Siilinjärvi kirjaamo@siilinjarvi.fi