Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 1/11 Satakunnan vaalipiirin erikoisnumero

Transkriptio

1 nuori Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 1/11 Satakunnan vaalipiirin erikoisnumero Energiaa eduskuntaan! Tuomas Meriniemi 10 Kulttuuripääkaupunki Turku Miksi on keskusta? Keskustavaikuttajat kertovat Untuvikosta broileriksi: Mari Kiviniemi Asiaton vaaliohjelma 1

2 Pääkirjoitus Onko otsikon käsite sinulle tuttu? Aiheuttavatko lähestyvät eduskuntavaalit harmaita hiuksia ja ylimääräistä ajatustyötä? Pohditko kenties sitä, mistä voit tietää, mikä puolue ja kuka ehdokas olisi ainoan äänesi arvoinen? Et ole ainoa. Tätä kirjoittaessani neljäkymmentä prosenttia suomalaisista ei vielä ole päättänyt, mille puolueelle äänensä antaa. Kymmenien ehdokkaiden välillä puntaroivaa ja vaaliahdistusta potevaa äänestäjää saattaa auttaa se, että aloittaa pähkäilemällä, minkä puolueen linjaa pitää uskottavimpana. Tässä järjestyksessä on muutenkin hyvä edetä, sillä Suomessa käytössä olevan suhteellisen vaalitavan vuoksi ehdokkaalle annettu ääni hyödyttää koko hänen puoluettaan. Vaaliahdistus Vaalien alla puolueiden ja ehdokkaiden on tapana korostaa niitä asioita, jotka yhteiskunnassamme kaipaisivat kehittämistä. Kehittämistä toden totta onkin. Harvan mielestä lasten, nuorten, opiskelijoiden, perheiden, yksinhuoltajien, sairaiden, vammaisten, työttömien, sinkkujen ja eläkeläisten asiat olisivat parhaalla mahdollisella tolalla. Vaurauden jakaminen on huomattavasti helpompaa kuin sen ansaitseminen. Näin ainakin kansantaloudessa, yksilötasolla tilanne on valitettavan usein toinen. Puolueiden ja ehdokkaiden väliset erot löytyvätkin siitä, miten niiden mielestä kaikki hyvä saadaan rahoitettua. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Jotkut ehdottavat, että menolisäykset saataisiin rahoitettua leikkaamalla puoluetukia tai kansanedustajien palkkoja. Lisänä rikka rokassa, mutta tulisiko rikkahippusten sijaan keskittyä siihen, mistä saataisiin ainekset paksuun ja maukkaaseen rokkaan? Toisten resepti on vielä helpompi: rahoitetaan menolisäykset ottamalla velkaa. Velka on tuleville sukupolville siirretty vero. Lukiossa yhteiskuntaopin opettajani antoi meille elämänohjeen: Paras sijoitus on pois maksettu laina. Se saattaa sopia kansantalouteenkin. Nykyisen elintason keskellä kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä on kohtuullisuus. Jos jokainen tyytyy kohtuuteen, riittää kaikille jaettavaa. Yli varojen eläminen ei hyödytä yksilöä, yhteiskuntaa eikä maapalloa, siitä on todisteita riittämiin. Yhteiskunta, joka perustuu ahneuteen ja oman edun tavoitteluun, ei ole pitävällä pohjalla. Näillä sanoilla hyppään edeltäjäni jättämiin varsin väljiin saappaisiin Nuoren Keskustan päätoimittajana. Olen iloinen saamastani luottamuksesta ja ylpeä saadessani luotsata tätä hienoa lehteä kohti tulevaisuutta. Tehtävässäni minua auttaisi se, jos te, arvoisat lukijat, lähettäisitte minulle palautetta, kritiikkiä, kehittämisehdotuksia ja juttuideoita. Samuli Nissilä sisalto 2 Pääkirjoitus 2 Kurvailua 4 Uutiset 5 Knoppioppi 5 Kentän ääni 6 Keskustanuoret laittavat asiattomuudet kuriin! 8 Miksi on Keskusta? 10 Untuvikosta broileriksi: Mari Kiviniemi 12 Kaupungistuminen ajaa Keskustaa haastavaan kilpailuasetelmaan 13 Kolumni: Hämäläinen 14 Millä mielellä vaaleihin? 16 Terveisiä Brysselistä: Riikka Manner Energiaa eduskuntaan! 21 Nuoret ehdokkaat Kurvailua Kirjoitan tätä tekstiä helmikuun lopussa. Tällä hetkellä neljä puoluetta voi ponkaista virhemarginaalista paalupaikalle, pääministeripuolueeksi ja vaalien voittajaksi. Vielä tässä vaiheessa emme tiedä, millä talouspoliittisilla teemoilla puoluejohtajat korventavat toisiaan. On ennenaikaista arvuutella, kuka nostaa Natokortin ensimmäisenä pöydälle. Toistaiseksi on vielä jäänyt esiripun taakse näiden vaalien virallinen skandaali: tyhjänpäiväinen pikkukiista, joka ratkaisee vaalit. Sallikaa minun kuitenkin leikkiä oraakkelia kaikesta huolimatta. Paljastan teille näiden vaalien voittajat! Keskustalla on näissä huhtivaaleissa 43 kolmekymppistä tai nuorempaa ehdokasta. Määrä on epävirallinen ennätys. Määrä kertoo siitä, että Suomen Keskusta on ylivoimaisin nuorisopuolue. Se kertoo, että kansanliikkeessämme luotetaan ja uskotaan nuoriin. Keskustassa valta on siirtymässä pienin askelin ja suurin hypyin uuden sukupolven käsiin. Keskustanuorten virallinen tavoite on saada seitsemän nuorta kansanedustajaa. Vaalien ykköspaikalla ja Mari Kiviniemen 2. hallituksella olemme hyvin lähellä tätä. Rohkenen lausua kaksi kuukautta ennen vaaleja, että joka tapauksessa Keskustan eduskuntaryhmässä Vaalivoittajat istuu tulevilla valtiopäivillä ainakin kolme tai neljä nuorta. Tärkeintä näissä vaaleissa ei kuitenkaan ole se, meneekö Vaasan vaalipiiristä viisi vai kuusi keskustalaista läpi. Sitä ei ole myöskään se, kuinka suurella äänimäärällä Kiviniemi lunastaa valtakirjansa helsinkiläisiltä. Tärkeintä on, että tuleva eduskunta laittaa yhteiskuntamme asiattomuudet järjestykseen. Äänioikeus on annettava 16-vuotiaille ja ihmisille on sallittava kaksoiskuntalaisuus. Nuorisotyöttömyydeltä on katkaistava selkäranka ahkeruustakuulla ja varmalla jatkopaikalla peruskoulun jälkeen. Biotalouden mahdollisuuksia ei saa sössiä lyhytnäköisellä energiapolitiikalla. Näiden vaalien varmoja voittajia ovat Keskustanuorten Asiat. Upeat ehdokkaamme tukiryhmineen pakottavat leipääntyneet istuvat edustajat puhumaan meille tärkeistä painopisteistä. Olen itse ehdolla. Haluan kansanedustajaksi ja teen kaikkeni vaaleissa. Unelmoin läpimenosta ja pelkään murskatulosta. Tiedän, miltä teistä jokaisesta ehdokkaasta ja vaalipäälliköstä tuntuu. Mikäli emme pääse läpi näissä vaaleissa, meille käy pettymyksen jälkeen hyvin. Jokainen tämän mankelin läpi juossut on vahvempi: vahvempi kunnallispoliitikko, vahvempi johtaja, vahvempi isä tai äiti. Vahvempi ihminen. Toivon, että jokainen teistä loistavista ehdokkaista jatkaa vaalituloksestanne riippumatta osana keskustaliikettä. Keskustalainen kansanliike tarvitsee niin kansanedustajia, aktiivisia keskus- tanuoria kuin kunnallisjärjestöjen sihteereitä. Arvoisat nuorkeskustalaiset kansanedustajaehdokkaat: TE olette näiden vaalien voittajia! Ehdokkaat saavat vaalityöstään kiitosta ja salamavalojen räpsähdyksiä. Isoimman työn tekevät ne, joita kukaan ei koskaan kiitä. Näiden vaalien suurimpia voittajia ovat tavalliset suomalaiset nuoret, jotka tekevät töitä eri ehdokkaiden tukiryhmissä. Te voitatte merkittävää työ- ja elämänkokemusta. Teidän panoksellanne tehdään historiaa. Niin kauan kuin on ihmisiä, jotka ovat valmiita seisomaan rännässä ja jakamaan poliitikkojen esitteitä, on elävää kansanvaltaa. Kansanvallan vaihtoehto on väkivalta. Sitä olemme saaneet nähdä youtube-videoilta arabimaista. Näissä maissa nuorisopolitiikka kilpistyy äänestyslipun sijaan polttopulloon. Haluan, että meihin kaikkiin tarttuu se Lahden henki, joka nosti Annikan ja Tuomon puoluejohtoon. Haluan, että suomalainen politiikka säilyy niiden käsissä, jotka uskovat vapauteen ja tasa-arvoon pelon sijaan. Vaalikenttien väittelyissä kylmyyden keskellä ja ilmapallojen ympäröimänä kannattaa muistaa kahden edesmenneen jenkkipresidentin sanat. Ainoa asia, jota pitää pelätä on pelko itsessään. Emme tee näitä asioita siksi, että ne ovat helppoja, vaan siksi että ne ovat vaikeita. Voimia vaalityöhön! Antti Kurvinen Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja nuori Keskusta Päätoimittaja Samuli Nissilä Avustajat Kaisu Airaksinen Timo Hyvönen Heli Hämäläinen Tuomo Järvelä Jarkko Kangas Jukka Koivula Tiina Nyyssönen Lauri Palmunen Taina Pelkonen Ulkoasu Salla Airaksinen Maija Tahkola Laura Tolkkinen Tuomas Vanhanen 22 Manner puolustaa EU:n reuna-alueita ja maataloutta 23 Olli Rehn tapasi nuoria keskustalaisia 24 Lumimyrsky 2011 kuvakooste 26 Matkalla: Hyvät tavat kaunistavat 27 Kolumni: Järvelä 28 Kulttuuri ja vapaa-aika: Kohtaamisia kulttuuripääkaupungin kulisseissa 30 Kirjahylly 31 Mitä tuli sanottua? 32 Suvijuhlat 33 Musacorner 34 Piirien yhteystiedot 35 Palmusen pahat Painopaikka PunaMusta Oy. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Julkaisija Suomen Keskustanuoret Osoite Apollonkatu 11 A, Helsinki Sähköposti info@keskustanuoret.fi Nuori Keskusta -lehti ISSN Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. 3

3 Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uut Keskustan vaalistartissa tunnelma katossa Keskusta polkaisi eduskuntavaalikampanjansa toden teolla käyntiin Helsingissä 5.3. järjestetyssä vaalistartissa, jonka yhteydessä julkaistiin myös puolueen vaaliohjelma Koko Suomi, kaikki suomalaiset. Täyteen konferenssisaliin oli kerääntynyt satamäärin keskustalaisia kuuntelemaan keskustan puheenjohtajan, pääministeri Mari Kiviniemen evästyksiä tulevaan vaalitaistoon. Samalla tarjoutui loistava tilaisuus nauttia eri puolilta Suomea saapuneiden keskustatuttavien kohtaamisesta. Kiviniemi kertoi vaalien olevan kansanvallan paras hetki. Olemme asettumassa taas kerran kansalaisten punnittaviksi ajatustemme, arvojemme ja tavoitteidemme kanssa. Olemme valmiita eikä meitä pelota. Tätä vartenhan me olemme itsemme laittaneet likoon, kuvaili Kiviniemi vaaleja. Kiviniemi esitteli puheessaan linjan, joille keskusta tavoittelee kansalaisilta tukea Helsingin keskustan nuoret ehdokkaat käynnistivät vaalikevään sunnuntaina rennoissa merkeissä. Ostoskeskus Kampin keilatiloissa oli varattu kolme rataa nuorten käyttöön, ja ensimmäisen heiton korkkasi pääministeri Mari Kiviniemi. Tilaisuus veti paikalle kymmeniä kiinnostuneita ja Iltalehti uutisoi siitä seuraavan päivän lehdessä aukeaman kokoisessa jutussa. Nuoret ehdokkaat Markus Kinnunen, Eeva Kärkkäinen, Kristiina Ruuskanen, Teppo Säkkinen ja Antti Törmänen julkaisivat tilaisuudessa myös yhteisen kannanoton, jossa he Kuvassa Antti Törmänen, Mari Kiviniemi, Teppo Säkkinen, Markus Kinnunen, Eeva Kärkkäinen ja Kristiina Ruuskanen Kuva: Else Kyhälä vaaleissa. Ensinnäkin keskusta haluaa rakentaa Suomea sopimalla, ei repimällä. Riitelyllä ja oman edun tavoittelulla ei tätä maata rakenneta. Vain yhteen hiileen puhaltamalla varmistamme uusien työpaikkojen syntymisen ja vakaan kasvun, linjasi Kiviniemi. Toiseksi keskusta haluaa rakentaa oikeudenmukaista ja alueellisesti tasavertaista Suomea. Kiviniemi korosti useaan kertaan, että Keskusta on koko Suomen ja kaikkien suomalaisten asialla. Kolmanneksi keskusta haluaa Kiviniemen mukaan rakentaa turvallista ja ehyttä yhteiskuntaa. Keskusta haluaa varmistaa, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden hyvään, turvalliseen ja terveeseen elämään. Keskustan vaaliohjelma löytyy osoitteesta: iw3. Mari Kiviniemi vauhditti Helsingin nuorten vaalistarttia ilmoittivat olevansa huolissaan pääkaupunkiseudun korkeista asumisen kustannuksista. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa on varmistettava, että omistusasumisen ohella rakennetaan myös kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Tämä on ainoa tapa lievittää asuntopulaa, linjasivat ehdokkaat. Nuoret ehdokkaat sanovat myös tiukan ein asuinalueiden eriytymiselle. Emme halua, että Helsinki jakautuu hyvin toimeentulevien ja köyhien kaupunginosiin. Ghettoutumiselle on pantava piste. Usko maaseudun tulevaisuuteen vahvistunut Suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea luomuja lähiruoan parempaa saatavuutta sekä latautumista, virkistystä ja luonnon kohtaamista. Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään polttavana kehityskohteena. Vastaukset käyvät ilmi Sitran teettämästä barometrista. Kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa Usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia (31% -> 42%) on kaksi kertaa enemmän kuin pessimistisesti suhtautuvia (32% -> 22%). Vajaa kaksi vuotta sitten molempia oli yhtä paljon. Tulevaisuususko on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin vuotiailla. Samalla suomalaisten usko maaseudun autioitumiseen on romahtanut (68 % -> 31%), kertoo johtaja Eeva Hellström Sitran Maamerkit-ohjelmasta. Barometrin mukaan puolet suomalaisista toivoo, että maaseudulla olisi paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa. Erityisesti toivotaan luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta (64 % vastaajista). Sen sijaan maatalouden tehostumista toivoo ainoastaan 20 prosenttia suomalaisista. Näyttää siltä, että erilaisista vihreän talouden lähiratkaisuista toivotaan aitoa vaihtoehtoa keskittämiselle, mutta asian toteutumiseen ei vielä täysin uskota. Suomalaisten toiveiden toteutumista voitaisiin edistää myös maaseutupolitiikan keinoin. Hellströmin mukaan maaseudun hyvinvointimerkitys suomalaisille sekä vihreän talouden mahdollisuudet tunnistetaan nykyisessä maaseutupolitiikassa, mutta konkreettiset tavoitteet ja käytännön toimenpiteet laahaavat usein jäljessä. Maaseutua kehitetään edelleen enemmän maaseudun tarjonnan kuin suomalaisten kysynnän näkökulmasta. Keskustanuoret väläyttää Pentikäistä presidenttipeliin Eduskuntavaalien jälkeen puolueilla ei juuri ole hengähdysaikaa ennen presidentinvaalitohinaa. Keskustanuoret linjaa 6.2. päivätyssä tiedotteessaan, että komissaari Olli Rehn ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ovat keskustalle itsestään selviä presidenttiehdokaskandidaatteja, joilla kummallakin on vahvaa osaamista kansainvälisestä politiikasta. Nokian ja Shellin hallituksien puheenjohtaja Jorma Ollila voisi puolestaan olla keskustan ja kokoomuksen yhteinen ehdokas. Suomella on ollut tavoitteena kehittyä rauhanrakennuksen suurmaaksi. Murroksessa ollut presidentti-instituutio voisi uudenlaisen presidentin avulla ottaa johdon Suomen pitkäjänteisessä rauhanrakennustyössä. Yhdysvalloissa Religions for Peace -järjestön konfliktinehkäisy- ja rauhantyön ohjelmien johtajana parhaillaan työskentelevä Antti Pentikäinen olisi F Ville Blom, Maaninka Mitä on päällimmäisenä mielessä politiikasta? Vaalit. Kampanjatyötä asiattomuuksia vastaan taistelevien ehdokkaiden puolesta tehdään kaikin voimin. Koen nuorten ehdokkaiden olevan kaiken kaikkiaan melko vahvoilla. Protestihenkinen vaalikansa kaipaa uusia kasvoja. Nuoret, ennakkoluulottomat ja luovat ehdokkaat tukijoukkoineen voivat kääntää myös edellisvuosista tiukentuneen kampanjarahoituksen edukseen. Kampanjointiin on keksittävä uutta, missä nuoret onnistuvat usein vanhempia ehdokaskollegoitaan paremmin. Mielipidemittausten perusteella pysäyttämättömästi muuan Soinin johdolla vyöryvä sinivalkokeltainen rintama toki puhuttaa vaalien ohella. Kirjoitan paljon ja perussuomalaisia tulee kiittää monista herkullisista ja inspiroivista aiheista. Joskin toki myös persuille on paikkansa. Asioita tulee aina käsitellä mahdollisimman monesta näkökulmasta. Vaalien lisäksi myös kuntapolitiikassa riittää jännitettävää. Pieni kotikuntani käy kuntaliitostunnusteluja asukasluvultaan noin tällöin mitä erinomaisin ehdokas tehtävään, tiedotteessa ehdotetaan. Tiedotteen lopussa kerrotaan keskustanuorten toivovan, että presidenttipeli saadaan keskustassa käyntiin hyvissä ajoin ennen suvivirren laulamista. Loppukesästä pitäisi käydä samantapainen valtakunnallinen ehdokaskiertue, joka edelsi Lahden puoluekokouksen puheenjohtajavalintaa, jotta keskustalaisilla olisi kunnollinen mahdollisuus tutustua presidenttiehdokkaisiin. Kentän ääni -palstalla seurataan nuorten ajatuksia politiikasta ja muista arjen tunnelmista. viisi kertaa suuremman naapurin kanssa. Henkilökohtaisesti olen liitoksen kannalla. Arkipäiväinen elämäni on peruskoulun jälkeen keskittynyt yhä enemmän naapurikuntiin ja ennen kaikkea seutukuntamme pääkaupunkiin Kuopioon. Lopullisissa liitosneuvotteluissa on kuitenkin pidettävä huolta tasapuolisuudesta. Vain isomman ehdoilla eteneminen ei ole vahvaksi ja yhtenäiseksi kunnaksi kehittymisen kannalta oikea tie. Knoppioppi g 1. Intialaiset poliisit saavat isompaa palkkaa, jos kasvattavat viikset. 2. Sinivalas voi täyttää 2000 ilmapalloa yhdellä henkäyksellä. 3. Keskivertoihminen ottaa elämänsä aikana askelta. 4. Ranskassa on laitonta antaa porsaalle nimeksi Napoleon. 5. Virtahevon maito on vaaleanpunaista. 6. Pehmonallet ja muut täytetyt lelut tappavat enemmän ihmisiä kuin oikeat karhut. 7. Australiassa on kaksi kertaa niin paljon kenguruja kuin ihmisiä. 8. Vapaudenpatsaan kengännumero on Mikä on muuten meininki? Toinen lukiovuosi vierähtää pian viimeiseen jaksoon ja täytyy yrittää ponnistella myös pakkoruotsin suhteen. Muuten opiskelumotivaatio on korkealla, nyt on aika rakentaa omaa tulevaisuutta. Ensimmäiset valkolakin eteen kirjoitettavat kokeet odottavat jo heti uuden lukuvuoden alkaessa. Syksy tulee olemaan kiireinen myös piirimme järjestämän liittarin vuoksi. Tervetuloa Kalpan ja kalakukkojen maakuntaan Nilsiän Tahkovuorelle myös minun puolestani! Tällä hetkellä yksi suurimmista rakkauksistani on mielipidekirjoittaminen ja kannanottojani voi bongailla valtakunnallisistakin lehdistä. Talven kääntymistä kevääksi odotan innolla. Harrastan maantiepyöräilyä ja talvinen kuntosaliharjoittelu alkaa jo puistattaa. Kesäsuunnitelmissa on pieni kierros fillaroiden jossain päin Suomea. Kaiken kaikkiaan fiilis on keväisen aurinkoinen. Lähitulevaisuus lienee suurten päätösten, suuren tutkimusmatkan aikaa. Teksti: Laura Tolkkinen 5

4 Lue Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton vaalijulistus eduskuntavaaleihin 2011 kokonaisuudessaan osoitteessa Keskustanuoret laittavat asiattomuudet kuriin! Keskustanuoret tiedostavat yhteiskunnan epäkohdat eli asiattomuudet. Haluamme vaaliohjelmallamme ehkäistä ja muuttaa niitä! Nuoret ehdokkaamme taistelevat asenteella asiattomuuksia vastaan! Klikkaa ja voita ipod Touch! Keskustanuorten Asiattomuuksien korjausohjelma 1. Äänioikeus annettava 16-vuotiaille kaikissa vaaleissa monille täysin tarpeettoman kielen opiskeluun. Uskomme vakaasti nuorten omaan kykyyn valita itselleen tarpeellisin kieli. Siksi 6. Suoraa demokratiaa on lisättävä kansalaisaloitteilla On asiatonta, ettei suomalaisessa demokratiassa luoteta nuorten kykyyn ja haluun osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kuusitoistavuotias saa ajaa kevytmoot- tahdomme, että kielten opiskelu peruskouluissa vapautetaan, ja jokaiselle koululaiselle annetaan valita ne kielet, joita hän tahtoo oman äidinkielensä lisäksi opiskella. Suomessa vaalit ovat demokratian tärkein työkalu. On asiatonta, ettei kansalaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa virallisia väyliä pitkin vaalien välillä. Keskustanuoret vaativat, toripyörää, valita itse uskontonsa ja opiske- että Suomessa otetaan käyttöön kansalais- lupaikkansa, mutta äänestyskoppiin häntä ei uskalleta päästää. Keskustanuoret vaativat, että äänestysikä lasketaan 16 vuoteen kaikissa vaaleissa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. 2. Opiskelevia vanhempia on tuettava huoltajakorotuksella Hankalat aikataulut, stressi ja taloudellinen ahdinko ovat arkipäivää monille perheellisille opiskelijoille. On asiatonta, kuinka vähällä opiskelevien vanhempien on pystyttävä elättämään paitsi itsensä myös lapsensa. Siksi Keskustanuoret haluavat, että opintotukeen lisätään 150 euron suuruinen lapsikorotus. 3. Kielten opiskelu peruskoulussa on vapautettava Kielitaidon merkitys työelämässä on jatkuvasti kasvussa. Maamme menestyksen kivijalkana on kyky toimia sujuvasti jokaiseen ilmansuuntaan. Keskustanuorten mielestä on asiatonta, kuinka paljon käytämme aikaa 4. Kansalaisille on tarjottava mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen Varsinkin monille opiskelijoille on arkipäivää, että koti- ja asuinkunta ovat eri puolilla Suomea. Byrokratia asettaa kahdessa kunnassa asuvan hankalaan asemaan, sillä peruspalvelut ovat hänelle tarjolla vain virallisessa kotikunnassaan. On asiatonta, ettei järjestelmä tue kansalaisten tarpeita. Keskustanuoret vaativat, että suomalaisille tarjotaan mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen, jotta palvelut voitaisiin tarjota, ja verot jakaa, niin asukkaan kuin kuntienkin etujen mukaisesti. 5. Toisen asteen koulutuksen on oltava lähellä kotia Peruskoulun päättyminen tarkoittaa monille nuorille muuttoa kauas kotoa ja ystävistä. Monille muutto on enemmän pakon sanelema kuin oma valinta. On asiatonta, että nuoret joutuvat jättämään oman kotiseutunsa nuorempina kuin itse haluaisivat. Siksi Keskustanuoret vaativat, että laadukkaan toisen asteen koulutuksen tulee olla saatavilla jokaisen omalla kotiseudulla. aloitteet, jotka eduskunnan tulee ottaa käsittelyyn, jos niillä on vähintään allekirjoitusta. 7. Kaikille peruskoulun päättäville on taattava koulutuspaikka Liian moni nuori syrjäytyy jäädessään ilman opiskelupaikkaa peruskoulun päätyttyä. On asiatonta, ettei yhteiskunta pysty huolehtimaan omien nuoriensa mahdollisuuksista edetä opinnoissaan. Keskustanuoret vaativat toimintatakuuta, jolla luvataan jokaiselle nuorelle joko työ tai opintopaikka viimeistään vuoden sisällä peruskoulun päättymisestä. Näin tahdomme tukea jokaisen nuoren pääsemistä alkuun oman elämänsä polulla. Nuorille pitää myös löytyä paikka valmistumisen jälkeen. Nuorisotyöttömyydessä on oltava nollatoleranssi. 8. Ahkeruustakuu työntekoon Kun tekee töitä, pankkitilin saldon pitäisi kasvaa. Kuulostaa itsestään selvältä, mutta todellisuus on karua. On asiatonta, että sosiaaliturvan leikkaantumisen, verotuksen kiristymisen ja tulosidonnaisten maksujen yhteisvaikutus voi pahimmillaan viedä kaikki ahkeruudella hankitut lisätulot. Yhteiskunnan tulee taata, että jokaisesta tienatusta eurosta jää kaikissa tilanteissa vähintään 40 senttiä työntekijälle itselleen. Tämä toteutetaan asettamalla katto verojen, sosiaaliturvan ja maksujen yhteisvaikutukselle. Samalla turvataan, että tässä kuussa hankitut lisätulot eivät vaaranna tulevien kuukausien tukia. 9. Maahanmuuttajien kotouttamista autettava tukihenkilöillä On asiatonta, kuinka heikosti maahanmuuttajien kotouttaminen on Suomessa järjestetty. Nopealla ja laajalla kotouttamisella voidaan helpottaa merkittävästi uuden kansalaisen arkea ja elämää. Keskustanuoret vaativat nykyistä vahvempia tekoja kotouttamisen parantamiseksi. Tietoa kielestä ja kulttuurista tulisi jakaa välittömästi, kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen. Lisäksi jokaisella maahan tulevalla tulisi olla mahdollisuus saada kantaväestöön kuuluva vapaaehtoinen tukihenkilö, jonka tehtävä olisi opastaa tulijaa maamme tavoissa ja käytännöissä. 10. Biotalouteen työpaikkaa Suomalaiset elävät keskellä mittaamattoman arvokasta aarretta. Ympäristöongelmat ja uusiutumattomien luonnonvarojen niukentuminen pakottavat koko maailman muuttamaan tuotantorakennetta hajautetumpaan sekä kestävämpään suuntaan. Suomella on todelliset mahdollisuudet nousta talouden uuden aallon edelläkävijämaaksi. Olisi asiatonta ja suorastaan typerää jättää hyödyntämättä tämä ainutlaatuinen tilaisuus. Tavoitteeksi tulee asettaa, että 2010-luvun aikana synnytetään uutta biotalouden työpaikkaa. Tämä edellyttää tuntuvia satsauksia biotalousalan koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. 11. Junat kulkemaan Junien suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina. Tämä ei ole ihme, sillä juna on vaivaton ja ekologinen matkustusmuoto. On asiatonta, ettei junia saada pysymään aikataulussaan. Pisara-rata on rakennettava ja junaratojen vaihteet on laitettava toimintakuntoon. Lisäksi käyttöön on otettava kaksisuuntaiset ohjausvaunut, jotka nopeuttavat junien kulkusuunnan vaihtamista. Henkilöliikenne tulee avata kilpailulle siten, että turvataan monipuolinen junaliikenne myös kannattamattomilla rataosuuksilla. Junaliikenteen on oltava hinnaltaan kilpailukykyistä muuhun liikkumiseen verrattuna. 12. Velkaantuminen pysäytettävä Julkisen talouden velkaantuminen on saatava vuoteen 2015 mennessä kuriin. On asiatonta kerryttää alati kasvavaa velkataakka työelämään tuleville sukupolville. Suomi tarvitsee vuoteen 2020 ulottuvan pelastusohjelman, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen. Siinä yhteiskunta, yritykset ja palkansaajat sopivat niistä pelisäännöistä, joilla Suomi luotsataan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävälle kasvu-uralle. 7

5 Miksi on keskusta? Kevään eduskuntavaalit lähestyvät vääjäämättä. Puolueet käyvät tiukkaa kamppailua äänestäjien sydämistä. Monen mielestä puolueet eivät kuitenkaan erotu toisistaan tarpeeksi selvästi. Kysyimme keskustavaikuttajilta, mikä on keskustan merkitys ja miksi puolue on olemassa. Tivasimme myös, miten keskusta erottuu muista ja miksi puoluetta kannattaa äänestää. Markus Ylimaa, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Keskusta on yhteiskuntaa uudistava voima. Keskustan poliittinen vahvuus on se, että puolue ei katso luokkarajoja, vaan se on kokonaisuuksia hahmottava tulevaisuuden näkijä, joka pitää kaikkien perusasioista huolta. Siksi keskusta on olemassa tänäkin päivänä. Keskusta erottuu muista toistelemalla omia konkreettisia teemojaan. Sosiaalipolitiikassa painotamme perusturvaa. Yhteiskuntarakenteen kannalta ajattelemme, että potentiaalia on kaikkialla Suomessa, ja vastustamme keskittämispolitiikkaa. Nämä ovat konkreettisia teemoja, jotka ovat meidän omiamme. Niillä erotumme muista. Muut puolueet ovat tulleet samalle kentälle poliittiseen keskustaan. Se on asettanut meille suuren haasteen Keskusta on luonnollisin poliittinen liike, jos haluamme yhteiskunnalle kokonaishyvää. Keskusta on paras rakentamaan Suomelle tulevaisuuden hyvinvointia. Siinä menemme muista puolueista ohi. Tulevaisuuteen katsominen on syy, miksi keskustalle pitäisi antaa ääni. Timo Laaninen, puoluesihteeri Kokoomus määrittelee itsensä keskustaoikeistolaiseksi. Demaritkin puhuvat itsestään aika ajoin keskustavasemmistolaisena puolueena. Tämä kertoo siitä, että maltillinen uudistuspolitiikka toimii. Yhteiskuntaa johdetaan keskeltä niin, että koko Suomen edut huomioidaan. Tämä on keskustan paikka. Vasemmiston ideologia on, että yhteiskunta huolehtii kansalaisten hyvinvoinnista. Oikeistolaiseen ajatteluun kuuluu oma-aloitteisuuden rohkaiseminen. Keskustan ideologiassa nämä yhdistyvät. Ihmisen pitää ponnistella ja olla valmis kehittämään itseään. Tämä yhdistyy vahvaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Näin me yhdistämme oikeiston ja vasemmiston parhaat puolet. Toinen asia on suhde luontoon. Ihmisen talous ja luonnon talous pitää sovittaa yhteen. Jos haluaa, että yhteiskuntaa johdetaan maltillisella uudistuspolitiikalla, jossa kaikki kansalaiset pidetään mukana, keskusta on oikea vaihtoehto. Jos haluaa, että julkisen talouden velkaongelma ratkaistaan etsimällä lisää työpaikkoja sen sijaan, että sosiaaliturvaa tai kuntien palveluja leikataan, oikea vaihtoehto on keskusta. Annika Saarikko, varapuheenjohtaja Keskusta on ainutlaatuinen, suomalainen puolue. Keskusta on syntynyt Suomen historian merkittävässä murrosvaiheessa. Vahva kansanvaltaisuus ja suomalainen näkökulma leimaavat keskustalaisuutta. Jos katsoo tämänhetkistä poliittista tilannetta, erityinen tehtävämme on koko Suomen puolustaminen ja alueellisen tasa-arvon takaaminen sekä perusturvan vahvistaminen. Keskustaa on myös aina leimannut vahva ja toimiva suhde luontoon. Meillä on myös hyvin selkeä arvopohja ihmisten välisessä tasa-arvossa. Kannatamme mahdollisuuksien tasa-arvoa. Meille ihminen tulee aina ensin. Politiikkamme korostaa ihmisten yhteisvastuuta toisistaan ja luonnosta. Tärkeää on keskustalainen ajatus siitä, että heikommasta pidetään huolta. Minulle keskustan viehätys perustuu vahvaan kansanvaltaiseen puoluerakenteeseen ja edellä kuvaamiini arvoihin. Innostavaa on myös puolueen historian valossakin näyttäytyvä kyky uusiutua ja elää rohkeasti muutoksen keskellä. Keskusta on vaihtoehto kaikille niille, jotka ovat maltillisten uudistusten, sovinnon ja yhteisvastuun puolella. Riikka Manner, europarlamentaarikko Keskustan merkitys nykypolitiikassa on oleellinen. Puolue on aidosti pienen ihmisen puolella. Ilman keskustaa nykypolitiikka olisi ääripäitä korostavaa eikä jättäisi tilaa tavalliselle ihmiselle. Keskusta tasapainottaa politiikkaa ja valitsee useimmiten turvallisen keskitien. Taloudessa keskusta ajaa linjaa, joka huomioi niin yritykset kuin työntekijät ja samalla kansantalouden edun. Me emme julista mitään poliittista ismiä, vaan sopeudumme maailman menoon ja huolehdimme ihmisen näkökulman korostumisesta. Olemme tehneet niin aina, teemme niin nykypolitiikassa ja huolehdimme tämän näkökulman säilymisestä myös tulevaisuudessa. Keskustalainen ideologia ei perustu mihinkään talous- eikä valtiolliseen järjestelmään. Se on sen keskeisin poikkeavuus muista puoleista. Keskusta on todistetusti varma valinta. Se on turvallinen valinta. Tunnustelemme yhteiskuntaa ja ihmisiä ja olemme halukkaita muutoksiin, jotka tukevat hyvää ihmisyyttä. Emme ole kuitenkaan muutoskeskeisiä, mikä luo pohjan pitkäjänteiselle politiikalle, jota nykymaailman nopeatahtisuus ehkä eniten kaipaa. Timo Kalli, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kun tasavaltalaisuus aikoinaan syntyi, se synnytti yhteiskuntaan tasoittavan voiman. Kannattajarakenteen muuttuessa myös keskusta on muuttunut, mutta tarkoitusperä edistää ihmisten aineellista ja henkistä kehittymistä on edelleen olemassa. Alkion teesit elävät yhä. Kun puolue on onnistunut uudistumaan, se on varmistanut oman elintilansa. Tarvitaan sivistyspuoluetta, joka taistelee alueiden yhdenvertaisuuden puolesta ja korostaa voimakkaasti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusturvaa. Keskusta on yrittäjyyspuolue. Yrittäjyyttä pitää tukea palkitsemalla onnistumisista. Sitä myötä voi tulla menestyjiä. Kuitenkin myös niistä, jotka eivät kykene yrittäjiksi tai välttämättä selviä edes työelämässä, täytyy huolehtia. Tässä asiassa keskusta poikkea kaikista muista. Keskustalla on lähihistoriassa selkeitä aikaansaannoksia, kuten peruskoululaki ja kansanterveyslaki. Meillä on näyttöä, ja se, mitä lupasimme viime vaalien alla työstä, ruoan hinnasta ja takuueläkkeistä, on toteutettu. Lupauksista pidetään kiinni. Paula Lehtomäki, ympäristöministeri Olemme leimallisesti sivistysliike, köyhän asian liike ja koko Suomen liike. Meidän merkityksemme on suurempi kuin prosentuaalinen kannatuksemme, koska olemme pitkään olleet hallitusvastuussa ja kyenneet viemään eteenpäin meille tärkeitä asioita. Meidän johtamissamme hallituksissa on tuntuvasti nostettu pienimpiä vanhempainpäivärahoja. Olemme myös taistelleet takuueläkkeen ja verotuksen tasapuolisuuden puolesta. Nämä ovat merkittäviä näyttöjä. Hallituksessa olemme olleet jopa liian tarkkoja siitä, että emme ole ajaneet keskustan kantaa vaan tukeneet hallituksen yhteistä politiikkaa. Veropolitiikalla haluamme tukea kasvua ja työllisyyttä. Se, mikä erottaa keskustan vaikkapa kokoomuksesta on, että meidän näkemyksemme mukaan verotuksella on myös sosiaalinen puoli. Verotuksella autetaan kaikkein pienituloisimpien ihmisten pärjäämistä. Se ei siis ole pelkkää talouspolitiikkaa. Keskustaa kannattaa äänestää, koska se on koko Suomen puolue, joka haluaa vastuullisesti olla tasapainottamassa taloustilannetta niin, että heikoimmista pidetään huolta. Teksti: Jarkko Kangas 99 Kuvat: Kaisu Airaksinen

6 untuvikosta broileriksi Asialinjalla Missä asioissa nykyinen hallitus ei ole onnistunut niin hyvin kuin olisit toivonut? Aina on toimittava syrjäytymisen ehkäisyn eteen. Meidän on pidettävä kiinni hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista ja siitä, ettei Suomeen muodostu luokkayhteiskuntaa. Tätä työtä on vielä jatkettava. Mitä keskustalle kuuluu vuonna 2030? Keskusta on silloin ykköspuolue. Olemme onnistuneet asiatavoitteidemme toteuttamisessa ensi vaalikaudella, ja myös seuraavillakin. Mitkä ovat nykyhallituksen merkittävimmät saavutukset? Taloustaantumasta on päästy kasvun uralle. Mari Kiviniemelle opetettiin kotona, että hommat on tehtävä hyvin ja huolellisesti. Maatalon tytär ehti kotitöiden ohella työskennellä pankissa ja soitonopettajana. Miten suomalaiset nuoret mielestäsi voivat? Enemmistö voi hyvin. Taloudellisestikin paremmin kuin koskaan aiemmin. Valitettavasti kaikkien kohdalla ei ole näin. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti nivelvaiheisiin, kuten peruskoulusta eteenpäin siirtymiseen. On pystyttävä paremmin huolehtimaan siitä, että jokainen löytää oman tiensä. Nimi: Mari Kiviniemi Syntynyt Seinäjoella Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta Kansanedustaja vuodesta 1995 Keskustan puheenjohtaja Pääministeri Toiminut: Eduskunnassa mm. pankkivaltuuston puheenjohtajana ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana Pääministerin talouspoliittisena neuvonantajana Ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Hallinto- ja kuntaministerinä Helsingin kaupunginvaltuutettuna Pääministeri Mari Kiviniemi, mikä on paras lapsuudenmuistosi? Niitä on niin paljon, joten on vaikea nostaa yhtä yksittäistä. Toimit lukujen vaihteessa NKL:n hallituksessa. Mitä tuolta ajalta on jäänyt päällimmäiseksi mieleen? Se oli sellainen korkeakoulu politiikassa toimimiseen. Pääsi toimimaan mukavien ihmisten kanssa. Itselle oli uusi kiva kokemus, että ihmiset olivat eri puolilta Suomea. Näki, että keskusta on koko Suomen puolue. Eli ihmiset, toki asiatkin. Mitkä keskustan arvot ovat vedonneet sinuun erityisesti? Kohtuus, oikeudenmukaisuus ja koko Suomesta huolehtiminen. Millaisia muita töitä olet tehnyt politiikan lisäksi ja mitä olet niistä oppinut? Maalaistalon tyttärenä tein töitä kotona. Sen lisäksi opetin lapsille soittoa. Kesätöissä olin pankissa. Työnteon olen näistä oppinut. Urasi huippuhetki on varmasti ollut Suomen pääministeriksi nimittäminen. Mitä muita käänteitä nostaisit keskeisimmiksi urallasi? Kansanedustajaksi valinta vuonna 1995 ja keskustan varapuheenjohtajaksi valinta vuonna Mikä on paras neuvo, jonka olet urallasi saanut? Ei tule mieleen mitään yhtä yksittäistä neuvoa politiikassa. Kotoa olen saanut neuvon, että hommat on tehtävä hyvin ja huolellisesti. Miltä pääministerin arkeen sopeutuminen on sinusta tuntunut? Hyvin luontevalta. Minulla oli tuntemusta siitä, mitä työ sisältää, sillä olen aiemmin toiminut kansanedustajatehtävän ohella muun muassa pääministerin talouspoliittisena neuvonantajana. Mikä on tärkein ohjenuorasi työelämässä? Tee työsi hyvin ja huolellisesti. Asioihin perehtyminen kannattaa. Mitä nuorille tärkeitä asioita haluaisit saada seuraavaan hallitusohjelmaan? Yksikään nuori ei saa jäädä ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Jokaisen peruskoulun päättävän nuoren on voitava jatkaa koulutustaan. Valtio ja kunnat vastaavat yhdessä siitä, että jokaisella nuorella on peruskoulun jälkeen oikeus koulutuspaikkaan lukiossa, ammattikoulussa tai muussa koulutuksessa. Tavoitteena on koulutustakuu, eli vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus kaikille. Niille nuorille, joilla on vaikeuksia, tulee tarjota vaihtoehtoja ja tukitoimia, jotka mahdollistavat jatkokoulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen. Mikä on Kiviniemen linja? Asiaa. Mitä vinkkejä antaisit nuorille äänestäjille ehdokkaan valintaan? Kannattaa tutustua ehdokkaisiin ottamalla selvää ehdokkaiden ajatuksista: siitä, mitä mieltä he ovat asioista ja mitä pitävät tärkeänä. Opiskelit Helsingin yliopistossa kansantaloustiedettä. Mikä on ollut koulutuksen anti myöhemmälle urallesi? Siitä on ollut erittäin paljon hyötyä. Talousasiat ovat politiikassa entistä merkittävämpiä. Erityisesti nykyisessä tehtävässäni niillä on suuri rooli. Se helpottaa asioiden hahmottamista, että ymmärtää talouden lainalaisuudet myös teorian tasolla. Miksi Suomessa tarvitaan puoluetta nimeltä keskusta? Keskusta on ennen kaikkea koko Suomen puolue. Aiemmin mainitsemani arvot, eli kohtuus ja oikeudenmukaisuus, kuvaavat keskustaa. Voi sanoa, että keskusta on hyvin suomalainen puolue. Miksi keskusta voittaa pian käytävät eduskuntavaalit? Meillä on paras ohjelma ja ehdokasjoukkue. Jos johtamallasi keskustalla olisi kaikki valta Suomessa, mihin asiaan haluaisit ensimmäisenä vaikuttaa? Työtä kaikille. 0 11

7 Hämäläinen Kaupungistuminen ajaa keskustaa haastavaan kilpailuasetelmaan Kirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija Jyväskylän yliopistossa. Ikäkö ei muka merkitse mitään? Valtio-opin professori Heikki Paloheimo arvioi, että säilyäkseen suurena puolueena tulevaisuudessakin keskustan on lisättävä äänimääräänsä Etelä-Suomen kaupungeissa. Puolueelta vaaditaan kykyä saada kannatusta sekä arvokonservatiiveilta että -liberaaleilta. Keskustalla on vankka jalansija maaseudulla maan keski- ja pohjoisosissa, missä se monin paikoin saa vaaleissa yli 50 prosenttia äänistä luvulta alkaen keskustan kannattajakunnan rakenne on olennaisesti muuttunut. Maaseutuväestön ammatti- ja elinkeinorakenteen muuttuessa keskusta on muuttunut viljelijäväestön puolueesta yleispuolueeksi, joka saa maaseudulla kannatusta kaikista väestöryhmistä. Juuri tällä tavalla puolue onnistui viljelijäväestön määrän vähentyessä säilyttämään asemansa suurena poliittiseen keskustaan sijoittuvana puolueena. Puolueen imago maaseudun yleispuolueena tuo sille myös ongelman. Se on rajoittanut puolueen edellytyksiä laajentaa kannatustaan Etelä-Suomen asutustaajamissa, joissa vaaleista toiseen asuu yhä suurempi osa Suomen väestöstä. Tämä asettaa keskustan hankalaan kilpailuasetelmaan. Ko- koomuksen, SDP:n ja vihreiden kannatus on vankinta etelän asutustaajamissa. Kun etelän asutustaajamien väkimäärä koko ajan kasvaa, näiden puolueiden potentiaalinen kannattajakunta kasvaa yhä suuremmaksi samalla kun asukasmäärä keskustan kannatuksen ydinalueilla vähenee. Etelän asutustaajamat ja keskustan vahvimman kannatuksen ydinalueet ovat kansalaisten arvomaailman suhteen hyvin erilaisia. Arvokonservatiivinen asenneilmasto on maaseudulla paljon vahvempi kuin etelän asutustaajamissa. Lisätäkseen kannatustaan etelän taajamissa keskustan tulisi aikaisempaa enemmän sitoutua kaupunkilaiselle elämäntavalle tyypillisiin liberaaleihin arvoihin. Sitä sen on taas vaikea tehdä ilman että se lisää tyytymättömyyttä puolueen vakiintuneiden maaseutukannattajien keskuudessa. Vuoden 2010 puoluekokouksessa valittu keskustan puoluejohto edustaa enimmäkseen melko arvo-liberaalia suuntausta. Se saattaa olla hallitusvastuun kantamisen ohella yksi syy sille, että perussuomalaiset on mielipidemittauksissa kasvattanut kannatustaan myös keskustan kustannuksella. Pitkällä tähtäimellä keskusta voi säilyttää asemansa suurena puolueena vain, jos se onnistuu lisäämään kannatustaan etelän kasvavissa taajamissa. Siinä ei ole kysymys vain maaseudun ja kaupunkien taloudellisten etujen yhteen sovittamisesta. Ennen muuta siinä on kysymys siitä, onnistuuko keskusta samanaikaisesti ylläpitämään laajaa joukkokannatusta sekä maaseudun arvokonservatiivisessa ympäristössä että kaupunkien arvoliberaalimmassa ympäristössä. Teksti: Heikki Paloheimo Kuva: Markus Manner Kun olin viidentoista ikäinen, kaikki kiinnostavimmat tyypit olivat aina 23-vuotiaita. Niitä oli isosina, niitä kävi koulussa opettajien sijaisina, tai sitten ne olivat ikätoverien isompia sisaruksia. Ja kaikki ne tuntuivat silloin hirmuisen älykkäiltä, kieh-tovilta ja ennen kaikkea vanhoilta. Erikoinen piirre tuossa maagisessa iässä oli se, että kun minulle tuli lisää ikää, ne kiinnostavimmat tyypit olivat edelleen 23-vuotiaita. Toisin sanoen mitä vanhemmaksi tulin, sitä enemmän aloin arvostaa myös ikätovereitteni ja suunnilleen samanikäisten viisautta ja kokemuksia. Nyt olen itse juuri täyttänyt 23 vuotta ja olen keski-ikäinen keskustanuori. Keskustanuoriinhan voivat kuulua vuotiaat keskustahenkiset nuoret vaikka viisitoistakesäisten silmissä kolmekymppiset näyttävät ikälopuilta. Keskellä tätä keski-iän kriisiäni voin kuitenkin ilokseni huomata, että keskustanuorilla on näissä vaaleissa toinen toistaan fiksumpia ehdokkaita eri puolilta maata. Joukossa on useita 23-vuotiaitakin, mutta vielä enemmän niitä, jotka ovat hyviä tyyppejä myös muuten kuin ikänsä ansiosta. Keskustanuoret ovat voineet ylpeillä sillä, että nykyisen eduskunnan ainoa nuori (siis alle 30-vuotias) on keskustanuori Tuomo Puumala (28). Koko Suomen nuorisoa on siis edustanut tasan yksi henkilö. Yksi kansanedustaja 200:sta on sama kuin 0,5 %. Puoli prosenttia! Meitä vuotiaita nuoria on sentään 19 % koko Suomen väestöstä. Jos mukaan lasketaan myös alle 15-vuotiaat, lapsia ja nuorisoa on yhteensä kolmannes suomalaisista. Ja meitä sitten on viimeksi edustanut puoli prosenttia kansanedustajista. Voisiko olla, että nuorten kansanedustajien vähyydellä olisi jotakin tekemistä sen kanssa, että nuorten asiat ovat jääneet toisarvoisiksi? Opintotukea on vaikea saada riittämään elämiseen, nuorisotyöttömyyttä piisaa ja syrjäytyminen on entistä suurempi ongelma. Ja kuitenkin meidän sukupolvemme on se, jonka täysin työkykyisenä tulisi kyetä elättämään eläköityvät suuret ikäluokat. Harmaaparrat ovat vaalien alla aloittaneet perinteisen valitusvirtensä siitä, että nuoria ei kannata valita eduskuntaan, koska nuoret ovat kokemattomia eikä heillä ole iän tuomaa viisautta. Ei pidä paikkaansa. Nuorena olemisesta heillä ainakin on kokemusta, jos ei muusta. Sitä paitsi moni keskustanuori on ehtinyt harrastaa politiikkaa aktiivisesti jopa 10 vuotta, ennen kuin on asettunut ehdokkaaksi. Samanlaista, yhtä pitkää kokemusta ei välttämättä ole kaikilla varttuneemmilla. Fiksut nuoret kuuntelevat vanhempiaan myös muita kuin biologisia ja haluavat ottaa asioista selvää. Jos nuori ei ole elänyt rakennemuutoksen tai lama-, sota- tai pula-aikaan, hän voi ottaa asiasta selkoa useista eri lähteistä ilman, että hänen tarvitsee fakkiutua vain yhteen, omakohtaiseen kokemukseen. Nähtäväksi jää, äänestävätkö vanhat patut nuoria eduskuntaan, niin kuin keskustan ukot äänestivät viime kesän puoluekokouksessa Annika Saarikon (27) puolueen varapuheenjohtajaksi. Kiinnostaa myös nähdä, saavatko muut puolueet nuoriaan eduskuntaan samoin kuin Keskusta. Minä aion äänestää nuorta ehdokasta. Äänestä sinäkin, jos olet nuori. Heli Hämäläinen

8 Millä mielellä vaaleihin? Kysyimme keskustanuorten vaalitunnelmia kautta Suomen. Ilmapiiri on innostunut ja vaalikuume nousussa! Piirissämme yleisesti ollaan hyvillä mielin, jo pelkästään sen takia, että meillä on kaksi nuorta ehdokasta. Raskaana taakkana on kuitenkin monta kuoloniskua, joilla maakuntaa vastaan on isketty nykyisen hallituksen aikana. Ei silti ole syytä synkkyyteen Nälkämaan taivaan alla! Pitää vain muistuttaa ihmisille, että ainoa takuu sille, ettei alueiden Suomea poljeta jätevesisammioon, on Keskusta hallituksessa. Ilmari Pokela, Kainuu Hyvillä mielin, tukka putkella ja nenä poskella. Paljon on ollut hommaa, ja paljon vielä tekemistä jäljellä. Fiilis on kuitenkin hyvä, ja vaalikuume alkaa selvästi nousta. Juho Mattila, Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaalla pannut ovat olleet kuumina. Herkkuja ja asiaa on ollut tarjolla. Hommia tehdään täysillä pilke silmäkulmassa, hauskanpitoa unohtamatta. Eerika Tuhola ja Matleena Mikkonen, Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaalla kierrokset ovat kampanjoinnissa kovassa nousussa ja nuoret ehdokkaamme Mikko Savola ja Antti Kurvinen ovat olleet hyvin esillä. Heidän ansiostaan into vaaleihin on kova koko porukalla ja meillä onkin hyviä suunnitelmia nuorten tempauksiksi ennen vaaleja. Kisa edustajapaikoista tulee Vaasan vaalipiirissä olemaan tiukka, mutta nuorilla miehillämme on täydet edellytykset läpipääsyyn. Hanna Kasari, Etelä-Pohjanmaa Eduskuntavaaleista on tulossa kaikin puolin mielenkiintoiset ja uskomme, että Keskustalla on mahdollisuus säilyä pääministeripuolueena. Tämä kuitenkin vaatii paljon työtä ja energiaa meiltä kaikilta, mutta olemme piirissä positiivisella mielellä. Piirillämme on uskottava nuori ehdokas, ja uskon hänen tekevän hyvän tuloksen. Virva Leväinen, Etelä-Savo Kymenlaaksossa mennään vaaleja kohti täynnä intoa ja energiaa. Kymenlaakson Keskustanuorilla on kolme omaa ehdokasta mukana kisassa, mikä on huikea asia edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Ehdokkaamme ovat saaneet kampanjansa mukavasti käyntiin ja ehdokkaiden erilaisuus vahvistaa hyvän äänisaaliin mahdollisuutta. Kymen vaalipiirissä tullaan näkemään nuorekkaita, nykyaikaisia ja keskustelua herättäviä kampanjoita. Topi Seppälä, Kymeenlaakso Keski-Pohjanmaan piirillä on kolme todella hyvää ehdokasta. Odotustunnelma on hyvä. Uskomme jalkatyöhön ja siihen, että äänestäjät luottavat meihin. Luottavaisin mielin ollaan myös nuoren ehdokkaamme Puumalan puolesta. Toki jokainen ääni on tälläkin kertaa saatava erikseen eikä mikään ole varmaa. Hyvä tästä tulee! Elina Jämsä, Keski-Pohjanmaa Teemme lujasti töitä sen eteen, että äänestäjillä olisi vaihtoehtona näissä vaaleissa valita nuori, uutta tarmoa omaava ehdokas, jottei kukaan vain protestiksi jättäisi kokonaan äänestämättä. Haluamme vaikuttaa erityisesti nuoriin, nuoriin aikuisiin sekä nuoriin perheisiin ja saada heitä liikkeelle. Kalenteri pursuaa tapahtumia, mutta nuorten näkyvyyden eteen on tehtävä ahkerasti töitä. Fiilis ja yhteishenki ovat korkealla, niillä mennään läpi paukkuvan pakkasen! Elina Lämsä, Häme Positiivisissa tunnelmissa! Yhteishenki ehdokkaiden kesken on hyvä. Jokainen puurtaa kovasti menestyksen eteen, ja tähtäin on asetettu ainoastaan vaalivoittoon. Joukkueena pelaten saavutamme tavoitteen täällä pienessä piirissämme. Eero Sistonen, Itä-Savo Keski-Suomessa mennään reippain mielin kohti eduskuntavaaleja. Meillä on kaksi hienoa nuorta miestä ehdokkaana ja tarkoituksena on tehdä nuorten kanssa energinen vaalikampanja. Piirin osalta olemme saaneet maakunnallisesti kattavan ehdokaslistan, jossa painottuu vahvasti naisenergia. Luottavaisin mielin mennään kohti huhtikuuta. Petri Honkonen, Keski-Suomi Innostunein mielin mennään kohti vaalipäivää! Kampanjointi on startannut vauhdikkaasti. Meillä on neljä osaavaa ja erilaista nuorta ehdokasta, jotka ovat jo nyt nousseet alueemme kärkihaastajiksi heti istuvien kansanedustajaehdokkaiden tuntumaan. Myös uusia jäseniä ja vaaleista kiinnostuneita nuoria on tarkoitus saada innostettua mukaan keskustanuorten toimintaan. Pohjois-Karjalassa on vahva nuorkeskustalainen puhuri päällä! Katja Asikainen Pohjois-Karjalan Keskustanuorten pj. Helsinki aina on ollut haastava alue keskustalle. Kuitenkin katsomme rohkeasti tulevaisuuteen, sillä tämänhetkinen tilanne on mainio: meillä on viisi upeaa nuorta ehdokasta! Jokaisella on oma profiilinsa ja yhteistyöhenki on mahtava, tällä hetkellä ehdokkaat jopa suunnittelevat yhteistä mainontaa! Alena Santalainen, Helsinki Hyvillä fiiliksillä mennään. Hennan ja Hannan kampanjat ovat lähteneet pikkuhiljaa käyntiin ja vastaanotto nuorille ehdokkaille vaalitilaisuuksissa on ollut hyvä. Topi Heinänen, Etelä-Karjala 4 15 Tekstit: Maija Tahkola

9 Terveisiä Brysselistä Kirjoittaja on vuonna 1981 syntynyt europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri sekä äiti. Satakunta Vallankumousten äärellä Nuorkeskustalaisuus kannattaa aina Satakunnan Keskustanuoret haastattelivat pitkäaikaista aktiivista toimijaansa Eeva Kallia. Hän on työskennellyt monien johtavien poliitikkojen kanssa ja selvitimme hieman tarkemmin, miten poliittinen järjestötyö on vaikuttanut Kallin elämään. Pohjois-Afrikka on ollut viimeisen vuoden ajan useaan otteeseen uutisoinnin keskiössä. Taloudessa ei mene lujaa, mikä itsessään on suuri huoli. Toisaalta viimeaikaiset vallankumoukset ovat nostaneet keskusteluun monta polttavaa kysymystä liittyen valtioiden tulevaisuuteen. Onko tulevaisuus demokraattinen, saako mahdollisimman moni työtä, ovatko ihmisoikeudet kohdillaan? Kansainvälisen työjärjestö ILO:n tilastojen mukaan yli 20 % nuorista miehistä ja yli 30 % nuorista naisista on työttömänä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Kyseessä ovat Euroopan välittömät naapurialueet, joiden kehityssuunta ei ole meille missään määrin se ja sama. Jokaisella pitäisi olla oikeus työhön mahdollisimman lähellä kotiseutuaan. Mikäli työtä ei löydy, lopputuloksena voi olla raskas henkinen taakka. Yhteiskunnallisesti nämä ongelmat purkautuvat myös alati kasvavana maastamuuttona. Miksi liitän yhteen nuorten työttömyyslukuja ja viittauksia tuoreisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin Pohjois-Afrikassa? Siksi, että kansannousulla on aina taustansa. Tämänhetkisissä kansannousuissa erityisesti nuoret ovat osoittaneet tyytymättömyyttään vallitsevaan tilanteeseen, jossa työllistyminen on muodostunut erityiseksi ongelmaksi. Esimerkkejä työllisyyden vaikutuksesta yhteiskunnalliseen tilanteeseen on nähty Euroopankin historiassa, nyt näyttämöinä olivat Tunisia ja Egypti. Kansannousulla ei vielä kuitenkaan saavuteta mitään, vaikka se olisikin muutoksen kannalta välttämätön askel. Tarvitaan sellaisen yhteiskuntarakenteen muodostuminen, joka takaa demokratian ja mahdollisuuden työllistyä. Tähän tarvitaan aikaa, rahaa ja ennen kaikkea vastuullisuutta. Väitän, että kansojen työllistyminen vaatii kumppanikseen aina demokratian vahvistumisen. Tunteen siitä, että juuri minun työlläni on merkitystä niin koko yhteiskunnalle kuin omankin elämäni suunnalle. Meidän eurooppalaisten tehtävänä on seurata ja ohjata tapahtuvaa kehitystä niin, että uudistuvat maat kirjaavat perustuslakeihinsa esimerkiksi rehdit vaalit, läpinäkyvän hallinnon, tasapuolisen oikeusjärjestelmän ja sananvapauden. Valtioissa tulee olla myös mahdollisuus itsenäisten poliittisten puolueiden perustamiseen. Asia, joka on suomalaisen politiikan arvomyllerryksessä saattanut painua itsestäänselvyyksien listalle. Euroopan unioni on varautunut toimimaan sekä Tunisiassa että Egyptissä konkreettisella tasolla. Unionin naapuruusohjelmia on muokattava uuden tilanteen huomioiviksi ja pyrittävä edistämään suoria investointeja alueelle. EU panostaa suoraa rahaa tulevien kolmen vuoden aikana reilut 250 miljoonaa euroa. Kaikissa toiminnoissa on muistettava erityinen hienovaraisuus luvulla toinen valtio ei opasta toiselle, millainen on hyvä demokratia. Yhteistyötä tehdään tavalla, joka edesauttaa taloudellisen hyvinvoinnin etenemistä ja omaa vastuun kantoa. Taloudellisessa yhteistyössä on toki huolehdittava, ettei uusi, herkkä yhteiskunta ajaudu korruptioon tai muodosta suljettuja hallintoblokkeja millekään yhteiskuntatasolle. Se, mitä tapahtuu Tunisiassa ja Egyptissä, on suuri historian hetki ja mahdollisuus myös laajemmin Lähi-idän kattavan, kestävän rauhan aikaan saamiseksi. Yläasteiästä lähtien olen seurannut kansainvälisen politiikan tapahtumia suurella mielenkiinnolla. Olen päättänyt painaa muistikuvia tietyistä suurista päivistä mieleen ikuisiksi ajoiksi. Se onkin yksi jännittävä piirre elämässä mikä tahansa arkinen päivä voi olla historian sivuja mullistava. Riikka Manner Euroopan parlamentin jäsen 1. Kuka olet? Eeva Kalli, 30 vuotta, kotoisin Satakunnasta Kiukaisista, töissä Helsingissä. 2. Milloin ja miten alkoi keskustanuoriurasi? Miksi valitsit juuri keskustan? Lähdin keskustan toimintaan keskustaopiskelijoiden kautta aloittaessani opinnot Vaasassa. Pian sen jälkeen löysin itseni myös Satakunnan Keskustanuorista, mutta koukkasin siis ensin KOL:n kautta. 3. Mieleenpainuvin kokemuksesi keskustanuorten toiminnassa? Liittokokoukset ja vaalityö, molemmissa mukana rutkasti aatteen paloa ja jännitystä! 4. Mitä hyötyjä/etuja koet saaneesi keskustanuorissa toimimisesta? Tärkein asia on ehdottomasti kaikki ne ihanat ihmiset, joihin olen keskustanuorten toiminnan kautta tutustunut. Sitä kautta on muodostunut hyviä ystävyyssuhteita, mutta myös kattava ja monipuolinen henkilöverkosto, josta on ollut paljon hyötyä esim. työasioissa. Vankka taustani keskustajärjestöissä toimimisesta on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että olen sittemmin saanut tehdä töitä monen taitavan keskustapoliitikon kanssa. Henkilöverkoston lisäksi olen saanut lukuisia hyödyllisiä järjestötoimintaan liittyviä tietoja ja taitoja, lähtien kokous- ja neuvottelutaidosta sekä tehokkaasta viestinnästä. Tutuiksi ovat tulleet myös monet kulloinkin tärkeänä pitämäni politiikan sisältökysymykset, joihin olen halunnut perehtyä ja vaikuttaa, sekä projektinhallinta ja kampanjointitaidot. 5. Anna vinkkejä, miten nuoren on mahdollista päästä vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin. Nuorten vaikuttamisessa pätevät samat lainalaisuudet kuin missä tahansa vaikuttamistyössä. Pitää olla ratkaisu ongelmaan jonka tunnistaa, pelkkä valitus ei riitä. Pitää tietää mikä taho, ketkä, missä ja milloin asiasta päättää. Pitää tuntea asian käsittelyja päätöksentekoprosessi ja saada viesti perille oikeille ihmisille, oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan. Ja pitää olla kaikessa viestinnässään uskottava. Perusteluiden on toivottavaa olla mahdollisimman moneen ihmisryhmään vetoavat. Viime vuosien aikana olen saanut tehdä huippumielenkiintoisia töitä upeiden, ammattitaitoisten keskustapoliitikkojen kanssa. Mauri Pekkarisen, Olli Rehnin, Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen kanssa työskentely on tarjonnut minulle tietoja ja taitoja, joita olisi ollut mahdotonta saada mistään muualta varsinainen politiikan korkeakoulu monelta eri politiikkasektorilta! Näiden hienojen mahdollisuuksien saamisessa ratkaisevan tärkeää on varmasti ollut aktiivinen toimintani puolueen eri sisarjärjestöissä, niin keskustanuorissa, keskustaopiskelijoissa, keskustanaisissa kuin puolueessakin. Koulutuksella ja työkokemuksellakin on varmasti ollut merkitystä, mutta ratkaisevaa lisäarvoa on tuonut nimenomaan puolueen ja sen sisarjärjestöjen tuntemus. Näissä töissä on välttämätöntä tunnistaa puolueen arvot ja aate, puolueen politiikkalinjaukset sekä tuntea järjestöväkeä sekä aatesisaria ja -veljiä ympäri Suomea. Ja sitten tietysti tarvitaan aimo annos aatteen paloa ja intohimoa politiikkaan. Nuorkeskustalaisuus kannattaa aina! Teksti: Sirpa Heiniluoma Eeva Kalli 6 17

10 Satakunta 10 Koulutuksen, työn ja perheen puolesta - Tuomas Meriniemi Paljon muutakin kuin porilainen teekkari! Satakunta Kansanedustajaehdokas. Syntynyt aprillipäivänä Kastettu nimellä Tuomas Tapio Meriniemi. Koti ensimmäiset 21 vuotta Huittisissa. Satakuntalainen, joka rakastaa maakuntaansa. Nyt porilainen. Teekkari, muuten ihan ok. Porin yliopistokeskuksen kasvatti. Järjestötoiminnan innostama. Vaalitavoitteeni TYÖ - Asiatonta on nuorisotyöttömyys ja työelämän muutoksen haasteet. Tavoitteena pitää olla hyvä työelämä, jolloin työ on mielekästä ja palkitsevaa. Tähän tarvitaan hyvä pomo ja reilu työyhteisö. Työurien pidentäminen saavutetaan parhaiten hyvällä työuralla. Sukupolvien ja sukupuolien väliset eroavaisuudet tulee ottaa huomioon ja työmarkkinoista tulee luoda kaikille tasapuolisemmat. PERHE - Asiatonta on yksinäisyys ja epätasa-arvoisuus. Tavoitteena pitää olla hyvinvoivat perheet. Jokaisen pitää saada kuulua perheeseen. Myös normaalista ydinperheestä poikkeavat perheet pitää huomioida niin taloudellisessa että suvaitsevassa mielessä. Yksinäisyys Väistyvä opiskelija-aktiivi. Aiemmin Akavan opiskelijavaltuuskunnan puheenjohtaja. Aatteen mies. Vastuunottaja. Käräjäoikeuden lautamies. Omaa maalaisjärkeä. Kasvattava isä. Rakastava aviomies. Sinun kansanedustajaehdokkaasi. Äänesi arvoinen. on kasvava ongelma eikä sitä ratkaista lisäämällä laitostumista. Lasten saamiseen tulee kannustaa. Isän ja äidin tulee kantaa tasapuolisesti vastuu lasten kasvatuksesta ja perhevapaiden tulee ohjata tähän. KOULUTUS - Asiatonta on opiskelijoiden oikeudet sekä työelämän ja koulutuksen etäisyys toisistaan. Tavoitteena pitää olla, että koulutuksella pärjää aina. Suomi selviytyi edellisestä taantumasta osaamisen avulla. Osaamisella Suomi menestyy myös tulevaisuudessa. Korkeaa osaamistasoa tulee vaalia ja siitä täytyy pitää kiinni. Suomen menestyvästä koulutuksesta pitää voida myös hyötyä. Työelämän ja koulutuksen kohtaamattomuus on suomalaisen koulutuksen suurin ongelma ja siihen pitää löytää ratkaisut nopeasti. Aprillipäivänä vuonna 1982 syntyi Huittisissa eräs vilkas ja iloinen poikalapsi. Eipä moni silloin arvannut, että tämä parivuotiaana kirjahyllyissä kiipeillyt vintiö vakavoituisi aikuisiässä politiikasta kiinnostuneeksi järjestöaktiiviksi, vaikka päättäväisyyttä jo silloinkin riitti. Tuomas Meriniemi on paljon muutakin kuin porilainen teekkari. Vaikka ikää ei ole kansanedustajaehdokkaaksi vielä kovinkaan paljon, on asiantuntemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kehittynyt sen verran monen vuoden ajalta, että jopa raumalaisen ja kankaanpääläisen kannattaa antaa äänensä Poriin päin. Moni rauta on ollut tulessa samaan aikaan, ja se jos mikä onkin kasvattanut Tuomaksesta opiskeluun, nuoriin ja työelämään liittyviin ongelmiin vastuullisesti perehtyneen kansanedustajaehdokkaan. Eduskuntavaalien ensikertalainen löytää yhteiskunnasta paljonkin parannettavaa, joista iso osa koskettaa hänen omaa ikäryhmäänsä: sosiaalietuuksia parannettaessa opiskelijat jätettiin huomiotta ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi on paljon työtä tehtävänä. Eivätkä lapsiperheidenkään asiat vielä moitteettomasti ole, sen on Tuomas isänä saanut itse huomata. Epäkohtien sormella osoittaminen on tietysti helppoa, mutta Tuomaksellapa olisi osoittamiinsa ongelmiin myös ratkaisut! Myös opintotuki tulee sitoa indeksiin, ja kaikille nuorille tulee taata peruskoulun jälkeinen koulutuspaikka. Valmistuminenkaan ei enää tunnu työpaikkaa takaavan, mikä ei puolestaan kannusta opiskelemaan. Vastavalmistuneiden työllistymistä onkin parannettava muun muassa lisäämällä oppilaitosten ja työnantajien yhteistyötä. Lapsiperheiden asema puolestaan paranisi vanhempainvapaajärjestelmää selkeyttämällä ja muuttamalla se molemmille vanhemmille tasavertaiseksi. Entä mitä mieltä Tuomas on vuoden 2011 vaalien pakollisista kysymyksistä: työurien pidentämisestä, ympäristön hyvinvoinnista ja ydinvoimasta? Tuomaksen mukaan työurien pidentäminen on välttämätöntä Suomen velkaantumisen pysäyttämiseksi, mutta pidentymistä ei saavuteta eläkeiän nostolla, vaan sen pitää tapahtua erityisesti työhyvinvointia lisäämällä. Töissä jaksetaan pidempään, kun työelämään tehdään toimivia joustoja ja panostetaan hyvään johtamiseen, ja kun työllistymistä helpotetaan niin, että kaikki kykenevät pääsevät töihin. Suomalaisen luonnon puhtautta tulee vaalia tekemällä ympäristöystävällisiä pitkän linjan päätöksiä, ja parantamalla lähi- ja luomuruoan menestymismahdollisuuksia ja arvostusta. Ydinvoima-asiaan puolestaan ei yksiselitteistä vastausta ole, sillä Suomen omavaraisuus sähköntuotannossa on tavoittelemisen arvoinen asia, mutta energiantuotannossa ydinvoiman tulee olla välivaihe, jonka tilalle pitää löytää uusia ratkaisuja. Tehdyt ydinvoimapäätökset ovat oikeita, mutta jatkossa pitää tähdätä uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. On Suomessa silti hyvääkin: taantumasta huolimatta Suomea voi yhä sanoa hyvinvointivaltioksi, ja Suomesta löytyy kehittämisen haluisia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Kyllä niitä Satakunnastakin löytyy, ja Tuomaksen yhtenä tavoitteena onkin tehdä tulevaisuuden Satakunnasta yhtenäinen ja koko alueeltaan elinvoimainen maakunta. Ja muuten, vaaliraha-asioista kiinnostuneille tiedoksi, että Tuomaksen kokonaisvaalibudjetti on noin euroa, ja se koostuu pääasiassa omasta rahasta ja pienistä virroista, muun muassa vaimon ompelemien vaalituotteiden myynnistä. Kirjoittaja Malla Meriniemi

11 Satakunta Intohimona kuntapolitiikka Nuoret ehdokkaat, etsi omasi! Käytä oikeutesi ja äänestä! Eduskuntavaalit sunnuntaina 17. huhtikuuta Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla Etelä-Savo Jarkko Sanisalo 26-vuotias, Hirvensalmi/Mikkeli Projektiasiantuntija Kymi Henna Kaijanen 28-vuotias, Lappeenranta Lähihoitaja/toiminnanjohtaja Pirkanmaa Vilhartti Hanhilahti 22-vuotias, Tampere Opiskelija (Valtio-opin yo) Uusimaa Mikko Ahvenainen 22-vuotias, Espoo Opiskelija/järjestyksenvalvoja Eija Heinola Satakuntalainen Eija Heinola toimii kansanedustaja Oiva Kaltiokummun avustajana ja kotikuntansa Lavian kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kyselimme häneltä, miten nuoren on mahdollista päästä vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin. 1. Kuka olet? Eija Heinola, 27 vuotta, kotipaikka Lavia, työskentelen kansanedustajan avustajana. 2. Milloin ja miten alkoi keskustanuoriurasi? Miksi valitsit juuri keskustan? Vesaisten leirillä muistan olleeni jo lapsena, mutta varsinaisen oman puoluevalinnan tein pitkän harkinnan jälkeen yliopisto-opintojeni alkuvaiheessa. Keskustan valitsin, koska puolueen aate- ja arvomaailma olivat lähinnä omaa ajatusmaailmaani. Politiikassa koen tärkeäksi, että asioita punnitaan arvolähtökohdista käsin ja pyritään oikeudenmukaisiin ja tasa-arvoisiin ratkaisuihin. 3. Olet kansanedustaja Oiva Kaltiokummun avustaja. Kerro, millaista eduskunnassa työskentely on avustajan näkökulmasta. Työ on monipuolista ja mielenkiintoista. Olen saanut olla tekemisissä useiden erilaisten asioiden parissa, nähnyt läheltä miten asioihin täällä vaikutetaan ja miten niitä muutetaan. Työskentely eduskunnassa on avannut uudenlaisen näkökulman valtakunnan toimintaan. 4. Kuulut Satakunnan Keskustanuorten johtokuntaan, mutta sinulla on myös muita luottamustehtäviä. Kertoisitko niistä? Tärkein luottamustehtäväni on Lavian kunnanvaltuuston puheenjohtajuus. Olen toiminut tehtävässä ja uudelleen minut valittiin siihen kausille Lavian kunnan tilanne on ollut haastava erityisesti talousvaikeuksien ja monien muutosten vuoksi. Vaikka tehtävän hoitaminen on ollut välillä kovinkin työlästä, ei kotikunnan asioiden hoitamiseen käyttämäni aika ole kuitenkaan koskaan tuntunut hukkaan heitetyltä. Suhtaudun pestiin erityisellä intohimolla ja mielenkiinnolla. 5. Mihin asioihin olet päässyt vaikuttamaan politiikan keinoin? Itse koen, että kunnan asioihin olen pystynyt hyvin vaikuttamaan. Se on ollut viime aikoina se tärkein luottamustehtäväfoorumini, jossa olen myös eniten toiminut. Erityisesti talouden elvyttäminen ja säästötoimenpiteiden purevuus sekä palvelurakenteeseen liittyvät muutokset ovat suurimpia kokonaisuuksia, joiden vaikutuksia ja tuloksia odotan, jotta tehtyjen päätösten toimivuutta päästään tarkastelemaan objektiivisemmin. 6. Anna vinkkejä, miten nuoren on mahdollista päästä vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin. Jos joku haluaa vaikuttaa asioihin, on mielestäni tärkeintä omata aito kiinnostus kyseistä asiaa kohtaan, mikä pitää motivaatiota yllä. Itse en pidä nuoruutta tai ylipäätään mitään ikää minään meriittinä, jonka vuoksi pitäisi antaa palkintopaikkoja, vaan nuoren tulisi kyetä omilla tiedoillaan ja taidoillaan vakuuttamaan muut siitä, että hänellä on yhteisten asioiden hoitamiseen paljon annettavaa. Kokemus ja perehtyneisyys ovat myös mielestäni tärkeitä asioita. Politiikassa nuorikin voi joskus olla kokeneempi kuin täysin politiikan ulkopuolelta mukaan lähtenyt keskiikäinen. On oltava sitkeä, uskottava omaan asiaansa ja ehdottomasti opittava omista virheistään ja virhearvioinneistaan. Teksti: Sirpa Heiniluoma Eero Sistonen 25-vuotias, Rantasalmi Opiskelija/Myyjä Helsinki Markus Kinnunen 27-vuotias, Helsinki Rahoituspäällikkö Eeva Kärkkäinen 21-vuotias, Helsinki Eduskunta-avustaja Kristiina Ruuskanen 28-vuotias, Helsinki Keskustanaisten pääsihteeri Teppo Säkkinen 20-vuotias, Helsinki Ylioppilas Antti Törmänen 30-vuotias, Helsinki Elinkeinoministerin erityisavustaja Häme Tarja Anttonen 28-vuotias, Heinola Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön amk-opiskelija Elina Lämsä 22-vuotias, Riihimäki Ylioppilas, taksinkuljettaja Miina Pylkkänen 18-vuotias, Sysmä, Ravioskorpi Lukio-opiskelija, abiturientti Keski-Suomi Anssi Kekkonen 23-vuotias, Viitasaari Opiskelija (yhteiskuntatieteiden yo.) Petri Toivola 26-vuotias opiskelija, luonnontieteiden yo, vänrikki, evp ww.petritoivola.net Antti Pakkanen 21-vuotias, Miehikkälä Opiskelija, turvallisuusalan työntekijä Topi Seppälä 24-vuotias, Kouvola Varatoimitusjohtaja Hanna Tuuha 21-vuotias, Imatra Opiskelija Mia Ylä-Outinen 28-vuotias, Elimäki Tradenomi Lappi Liisa Ansala 25-vuotias, Rovaniemi Pääsihteeri, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Kasvatustieteiden kandidaatti Katri Kulmuni 23-vuotias, Tornio Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministerin lehdistö-avustaja, Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Oulu Marisanna Jarva 29-vuotias, Paltamo HTM, koordinaattori Aki Karjalainen 25-vuotias, Kajaani Toimituspäällikkö, yrittäjä Juho Mattila 28-vuotias, Merijärvi Account Manager Matias Hildén 23-vuotias Kansanedustajan avustaja, hallintotieteiden kandidaatti Jouni Ovaska 24-vuotias, Hämeenkyrö Kasvatustieteen kandidaatti, luokanopettajaopiskelija, myyjä Pohjois-Karjala Katja Asikainen 21-vuotias, Kesälahti/Joensuu Opiskelija (yhteiskuntatieteiden yo.) Aino Heikura 25-vuotias, Joensuu Yrittäjä ja opiskelija Jussi Sallinen 24-vuotias, Liperi/Joensuu YTK, opiskelija Ville Toivanen 24-vuotias, Joensuu Alikonemestari, prosessinhoitaja Pohjois-Savo Kaisa Hiltunen 28-vuotias, Kuopio (työ kuitenkin Joensuussa) Päätoiminen tuntiopettaja (sosiaali- ja terveysala) Juha-Pekka Rusanen 20-vuotias, Lapinlahti Opiskelija (Yhteiskuntatieteiden yo.) Satakunta Tuomas Meriniemi 28-vuotias, Pori/kotoisin Huittisista Tekniikan ylioppilas Mustafe Hagi 28-vuotias, Vantaa Lähihoitaja Mikko Hintsala 26-vuotias, Espoo Palvelujohtaja, TM Outi Lankia 30-vuotias, Porvoo Terveydensuojelusuunnittelija, FM, ympäristötiede Olesja Selivanova 26-vuotias, Vantaa Executive Assistant Vaasa Antti Kurvinen 24-vuotias, Kauhava Keskustanuorten puheenjohtaja, oikeustieteen ylioppilas Tuomo Puumala 28-vuotias, Kokkola Kansanedustaja Mikko Savola 29-vuotias, Ähtäri Maatalousyrittäjä, tradenomi Varsinais-Suomi Marjaana Hoikkala 26-vuotias, Kemiönsaari Matemaattisten aineiden opettaja, kemian opiskelija ja maanviljelijä Matias Ollila 28-vuotias, Turku Ammatti/titteli: VTK Annika Saarikko 27-vuotias, Turku Pääministerin erityisavustaja, Keskustan varapuheenjohtaja

12 Manner puolustaa EU:n reuna-alueita ja maataloutta Europarlamentaarikko painottaa sektorirajat ylittävän ajattelun merkitystä. Vaikea taloustilanne hankaloittaa budjettivalmistelua. EU:ssa sorvataan paraikaa uusia rahoituskehyksiä uudelle, vuonna 2014 alkavalle tilikaudelle. Keskustalaisen europarlamentaarikon Riikka Mannerin mukaan Suomella on edessään suuria haasteita liittyen Euroopan unionin alue- ja maataloustukien turvaamiseen. Tällä hetkellä EU-tasolta saadaan varsin hyvin rahaa maakuntiin. Nyt kuitenkin keskustellaan, miten rahoituksen kriteereitä pitäisi muuttaa. Tämä on Suomen kannalta erittäin tärkeää, sillä rahoituskehyksissä päätetään maatalous- ja aluebudjetista, Manner taustoitti Brysselissä vierailleille nuorille keskustalaisille. Harva asutus ja ikääntyminen ovat Mannerin mukaan vahvasti esillä rahoitusta jaettaessa. Tässä suomalaiset mepit ovat onnistuneet. Seuraavan puolen vuoden aikana suomalaisten edunvalvonnan on oltava erityisen vahvaa, jotta nämä kriteerit saadaan vietyä läpi myös lopulliseen rahoituskehykseen, Manner painottaa. Manner ei kannata aluetukien kansallistamista. Siitä kärsisivät syrjäseudut. EU:n kautta rahaa saadaan enemmän. Monesta suunnasta on Mannerin mukaan tullut painetta koheesio- eli aluepolitiikkaa sekä myös maatalouspolitiikkaa kohtaan. Nämä kaksi vievät yhdessä noin 75 prosenttia EU:n budjetista, ja siitä haluttaisiin karsia. Suomen kannalta vähennykset olisivat kohtalokkaita, ja työskentelen täydellä tarmolla, jotta rahoitus säilyisi nykyisellä tasollaan, Manner kertoo. Alue- ja maataloustukia halutaan vähentää ja rahavirtoja suunnata voimakkaammin esimerkiksi innovaatioihin ja vihreään talouteen. Manner tarjoaa ratkaisuksi näihin vaatimuksiin sektorirajat ylittävää ajattelua. Uskon, että aluepolitiikan avulla myös vihreää taloutta voidaan viedä eteenpäin. Innovaatioita sekä panostuksia uusiutuviin energianlähteisiin on mahdollista tehdä myös koheesiopolitiikan puitteissa, eikä ole tarpeen siirtää rahasummia sektorilta toiselle. Toisin kuin jotkut tahot katsovat, maatalous ei ole menneisyyttä vaan muun muassa merkittävä turvallisuuskysymys, Manner korosti. On tärkeää luoda maatalouspolitiikkaa, jota voidaan harjoittaa kaikkialla EU:n alueella. Koheesiopolitiikallekin löytyy vastustusta, mutta väitän, etteivät vastustajat kunnolla ymmärrä sen merkitystä, Manner linjaa. Taloudellisen turbulenssin ja euron ongelmien myötä ääriliikkeet ovat nostaneet suosiotaan halki Euroopan. Parlamentissa ilmapiiri onkin ollut huolestuneisuuden sävyttämä. Usko euroon ei kuitenkaan ole mennyt, vaikka keskustelu yhteisvaluutan tulevaisuudesta hallitseekin kaikkia politiikanlohkoja. Huolestuttavaa on tietenkin se, että euron kriisin myötä myös kansalaisten asenne ja koko ilmapiiri unionia kohtaan on huonontunut. Vanhoihin valuuttoihin palaaminen ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto. Takaisin markkaan siirtyminen johtaisi korkojen ja hintatasojen rajuun nousuun, Manner muistuttaa. Manner piti populismina vastustaa euroalueen heikkojen maiden tukemista. Ihmiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Päätökset tehtiin Suomen etua ajatellen, Manner korostaa. Manner peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä ja valvonnan tehostamista rahoitusmarkkinoilla. Haasteena on, miten unionia kyetään kehittämään alueellisesti tasapuolisesti. Teksti: Jukka Koivula Olli Rehn tapasi nuoria keskustalaisia Keskustanuoret, keskustaopiskelijat sekä Kerttu-verkosto pistäytyivät europarlamentaarikko Riikka Mannerin vieraina Brysselissä tammikuun lopulla. Kolmipäiväinen reissu piti sisällään muun muassa tutustumisen parlamenttiin, komissioon sekä neuvostoon. Lisäksi delegaatio vieraili Suomen Euroopan unionin pysyvässä edustustossa. Osa tutustui ELDR:n virallisen nuoriso-organisaation, liberaalien eurooppalaisten poliittisten nuorisojärjestöjen Lymecin toimistotiloihin. Komissiossa nuorisoa odotti iloinen yllätys, kun EU:n talouskomissaari Olli Rehn saapui paikalle ilmoittamatta. Mittavimmat haasteet ovat ilmastonmuutos, energiapolitiikka ja talouskriisi. Uusiutuvissa luonnonvaroissa on Suomelle ja Suomen maakunnille suuri mahdollisuus, komissaari listasi haasteita. Rehn myös ilmoittautui kaappikeynesiläiseksi ja korosti Suomen ja arktisen alueen potentiaalia. Vastoin yleisiä uskomuksia Keynes ei kuitenkaan halunnut loputtomasti elvyttää. Kun ollaan siirtymässä nopeampaan kasvuun, on syytä kiristää. Hyvinä aikoina julkista taloutta kiristetään, huonoina elvytetään, hän summasi. Suomessa on vahva osaamispääoma, joka nojaa hyvin koulutettuun väestöön. Ilman kattavaa korkeakouluverkostoa Suomen maakunnilla ja Suomella ei menisi näin hyvin. Sivistyksessä on pienen kansan voima, Rehn kiteytti. Teksti: Jukka Koivula Vasemmalla Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen, oikealla EU:N talouskomissaari Olli rehn. 2 23

13 Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa! Lumimyrskyä vietettiin riehakkaissa talvitunnelmissa Jämsän Himoksella Tapahtuma keräsi noin sata Keskustanuorta laskettelun ja kuulumisten vaihdon merkeissä. Asiasisältönä tapahtuma antoi uusia näkökulmia kolmannen tien talouteen, josta esitelmöi Matti Vanhanen. Lisäksi saatiin oppeja toimivasta vaalitiimistä, käytiin perusteita uusien toimijoiden illassa ja kisailtiin legendaarisista Kekkosen Haarikan palkinnosta talvilajien osakilpailussa. Talvitapahtuma valmisti Keskustanuoria myös kevään eduskuntavaaleihin ja Himoksella kuvattiin eduskuntavaaliehdokkaiden videoita Nuorten Asiatonta.net kampanjaan. Ja hauskaahan meillä oli!... Lumimyrskyssä kuvattiin nuorten ehdokkaiden esittelyvideoita. Reportterina toimi Julius Oförsagd ja avustamassa oli liittosihteeri Mika Hämeenniemi. Keskustanuorten vaalikampanjan Asiatonta pipot loivat yhteishenkeä. Kekkosen Haarikan yksi laji oli vaalitiimin ohjeistaminen esteradan läpi. Lumimyrskyssä lumipesun vaara on suuri! Kekkosen Haarikan talvilajeissa tuunattiin omia vaalipipoja. Matti Vanhanen Kekkosen Haarikan iltalajissa esiteltiin tuunatut vaalipipot muotinäytöksessä. Luovuus ja hulluus olivat valloillaan! 4 25

14 matkalla Palstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta. Kolumnisti on 30-vuotias liberaali hulttio, joka rakastaa itseironiaa, uhkapelejä, halpaa kuohuviiniä, Stadia ja suurieleistä draamaa. Nuoruuden skumppapullon tyhjennyttyä, hän kilistää maljaa viimeisen kerran. JÄRVELÄ Hyvät tavat kaunistavat Kolme kuollutta turskaa Laura Tolkkinen sisäisti käytöstapojen merkityksen jo pienenä. Hän kehuu suomalaista peruskoulua sen tarjoamasta tapakoulutuksesta. Käytöstapojen merkitys näkyy hänen mielestään myös politiikassa. Sammutuspullon kokoisena alakoululaisena kohtasin koulun liikuntasalissa tapakouluttaja Helena Valosen. Tunnin puhesessiossaan Valonen kristallisoi hyvien käytöstapojen merkityksen. Tuon ajan me lapset istuimme vaiti, korvat kuuntelemisesta kuumina. Ja kyllä ydinviesti tuli oivallettua: hyvät tavat kaunistavat. Olen vahvasti sitä mieltä, että hyvien käytöstapojen malli kohoaa ensisijaisesti kotoa. Pienet pojat muistavat kyllä, miten isi syö. Tiesinhän itsekin jo pienenä, että ruoka suussa puhuminen aiheuttaa vastapäätä istuvalle pelon elementtien täsmäiskuista päin pläsiä. Alitajuisesti sisäistin myös sen, että katsekontakti kuuluu tervehtimiseen, kiitos-sanaa kannattaa viljellä vilpittömästi ja osoittaa toisille ihmisille kunnioitusta kuuntelemalla heidän sanomisensa puhumatta päälle omaa ainutlaatuista epistolaansa. Suomessa myös koulut ovat toimineet käytöstapojen oppilaitoksina halki historiansa. Olen usein äimistellyt, kuinka suuressa tapakouluttajan roolissa peruskoululaitoksemme loppujen lopuksi onkaan. Laadukkaan opetuksensa ohella suomalainen peruskoulu tarjoaa tasapuolisesti kaikille peruskäytöstapoja, todellisia elämän eväitä. Meillä Taivalkoskella peruskauraa olivat lakittomat oppitunnit, opettajan joka-aamuinen tervehtiminen, kiusaamistapausten sopiminen ja vuoronsa kärsivällinen odottaminen. On ihan se ja sama, kuka hyviä käytöstapoja opettaa Valonen, eno vai saksanopettaja - loppujen lopuksi ne täytyy kuitenkin oppia jokaisen ihan itse. Onni on, että siihen on mahdollisuus. Muistan vieläkin, kuinka Valosen käytöstapaluentoa kuunnellessa yksi oppilaista syöksyi saliin kesken kaiken, näyttävästi myöhässä. Valonen kääntyi topakasti tulijan puoleen ja passitti hänet tekemään revanssin sisäänmarssistaan. Seurasimme kiinnostuneina tilanteen ratkeamista: hämmästynyt oppilas yritti uudestaan sisään ja vasta pahoittelut esitettyään, kiireettömästi kulkien hänet laskettiin saliin. Juuri näin me jokainen saatamme tehdä kömmähdyksiä käytöksessämme, mutta mikä hienoa, myös korjata niitä. Vaalivuodet sisältävät sykettä ja sylkeä. Parhaillaan rullaavat eduskuntavaalikampanjat kaikkine hykerryttävine tunnelmineen kiristävät välejä paitsi puolueiden myös keskustalaisten välillä. Juuri nyt onnistumiset ja menestys kulkevat käsi kädessä ponnistusten ja menetysten kanssa. Ymmärrettävää on, että tiukat tilanteet ja asian unohtuminen, käynnistävät helposti toisten lokaamisen ja fiilis kiristyy kaikilla myös äänestäjillä. Näillä käytöstavoilla me kukaan emme voita mitään. Hyvätapaiset poliitikot erottuvat aina edukseen. He ovat niitä voimia, jotka luovat kompromisseja, arvostavat poikkeavia mielipiteitä ja tuovat omat ajatuksensa rakentavasti esiin. He eivät ole mitäänsanomattomia uunoilijoita, nysvääjiä, vaan sosiaalisen älyn ja korrektin käytöksen suurkuluttajia. Tämä hyvätapaisuus ei tarkoita kuitenkaan lipevyyttä ja maailmaasyleilevää mielistelyä. Tein hiljattain hyvien tapojen testin. Tulos oli seuraava: Hyvä, sait yli puolet oikein. Olet kuitenkin silloin tällöin tuntenut epä- varmuutta varsinkin uusissa tilanteissa. Ole huomaavainen ja noudata hyviä tapoja myös tutuissa, arkisissa tilanteissa. Näin ne vähitellen vakiintuvat osaksi itseäsi ja vahvistavat myönteistä kuvaa sinusta. Avoimella asenteella voi tehdä paljon. Laura Tolkkinen Viimeisten vuosien aikana on erityisesti vasemmistolaisten taholla yleistynyt termi arvoliberaali kuvaamaan perinteisestä sosialismiin liittyvästä arvokonservatismista irtautumista. Vanhastaanhan sosialismissa on haluttu määritellä yleiset arvot, joiden kautta voidaan tavoitella ihanneyhteiskuntaa, missä kapitalistiset puolueet ovat olleet arvojen suhteen joustavampia. Arvokehitys on ollut seuraus, ei lähtökohta. Sosialismi on juhlapuheiden tasolla aina ollut kansainvälinen ja suvaitseva aate. Käytäntö kertoo toista. Suojatut sisämarkkinat, nationalismi, monopolit ja raskas säätely ovat turvanneet työväenluokan poliittiselle siivelle mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan läpileikkaavasti. Sosialistinen raittiusliike onnistui ylläpitämään yhteyttä kristillisiin tahoihin ja vaurastumismoralismi pitämään kannatuksen alemmissa tuloluokissa. Kaikki tämä on murenemassa. Kun raittiusliike on marginalisoitunut lähinnä ihmisten kiusaamiseen keskittyväksi liikkeeksi, ei tavalliselle raksamiehelle ole selitettävissä miksi työväenliike, joka aiemmin puolusti raavasta työmiestä, pomppii nykyään nutturapäiden pillin tahtiin. Kun työnsankari haluaisi rauhassa juoda bissensä, niin johan politrukkiarmeija on liimaamassa siihen varoitustarraa, nostamassa pullonhintaa tai kieltämässä tunturipurojen raikkautta sanomalehdestä. Kaikki tämä tietenkin lasten, nuorten tai muiden söpöjen olentojen tähden. Kun nuorelle varastomiehelle saarnataan kuinka duunarin tupakointi on maailman suurimpia maallisia syntejä, koska se heikentää tuottavuutta, ei ihme että katse haparoi. Kun paasataan tuloerojen saatanallisuudesta ja luokkayhteiskunnan paluusta, niin hämmennys lienee suuri, kun rikkaiden sijaan se onkin hän, joka verotetaan hengiltä kaiken maailman kulutusveroilla. Kun palvelutkaan eivät toimi, vaan rahat hassataan epämääräisiin projekteihin, ei ihme, että katse kääntyy Soinin poppoon suuntaan. Ai-nakin joku osoittaa syyllistä sormella. Ongelma vasemmiston kannalta on siinä, ettei se uskalla osoittaa sormella oikeistoa. Ei rikkaiden verojen suuntaan, vaan rahanjakoa kohtaan. Keskiluokkaisten lapsiperheiden etuuksiin poltetaan yli puolet ansiotuloveron tuosta, noin kolme miljardia euroa vuodessa, vaikka näiden tulonsiirtojen tarpeen pitäisi loogisesti katsottuna olla lähes poistunut vaurastumisen myötä. Kun talouden ohjailuun on iankaikkisesti uskottu, ei osata nähdä kuinka miljardien viljeleminen yritystukina kaverikapitalismin pahimpia perinteitä kunnioittaen ainoastaan tuhoaa hyvinvointia. Kaiken hyvän ohella ne maksavat kolmanneksen ansiotuloveron tuotosta, noin 2 miljardia. Vasemmiston ongelma on oikeiston ongelma. Kun paisuneita menoautomaatteja kuten lapsilisiä, yritystukia ja muita oikeiston lempilapsia ei kukaan kohtuullista, alkavat ne elää omaa elämäänsä ja kasvattavat paineita leikkaamaan palveluista. Koska tämäkään ei ole tosiasiallisena optiona istutaan kädet ristissä toivoen uutta Nokiaa. Koska strategia on lähempänä venäläistä rulettia kuin vastuullista taloudenpitoa, käytännössä varaudutaan nostamaan lisälainaa jossain muodossa. Eläkeiän korotus on esimerkki. Lyhyen aikavälin kustannuksia halutaan korjata leikkaamalla tulevaisuuden eläkkeitä, vaikka korjaus nykyhetkessä saavutettaisiin heikentämällä eläkkeiden kasvuun vaikuttavia indeksejä. Innokkaimmat haluavat lisätä velanottoa tulevaisuudesta karsimalla työnantajien sivukuluista, jotka ovat - totta tosiaan - kuitenkin pääasiallisesti työeläkemaksuja. Käytännössä kysymys on velanotosta, jossa lainasta on sovittu, mutta sen nostoaika on tulevaisuudessa. Koska lainan maksamme me pienet ikäluokat, kyseessä on meidän ongelmamme. Näissä vaaleissa ei valita vasemmiston ja oikeiston tai populismin ja asiapolitiikan, vaan kahden strategian välillä. Joko karsitaan menoja ja säätelyä tai otetaan velkaa, jolla rahoitetaan politiikan harmaapantterien pakkomielteet logovihanneksesta riippumatta. Siksi on tärkeää, että vanha valta kaatuu kaikkien puolueiden sisällä. Tuomo Järvelä 6 27

15 KULTTUURI ja vapaa-aika Turun kulttuuripääkaupungin tapahtumat myydään nimekkäillä ammattilaisilla. Pääsiäisen ajan isoja näytöksiä, kuten kulttuurikeskus Logomossa esitettyä Matteus-passiota tai Turun tuomiokirkon portailla nähtävää Pääsiäisnäytelmää, ei kuitenkaan syntyisi ilman lukuisia sitoutuneita vapaaehtoisia. He saapuvat harjoituksiin viikosta toiseen. Toimittaja ja kuvaaja sukelsivat kulttuuritapahtumien kulisseihin helmikuisena tiistaina. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki hanketta - Tuhansia yksittäisiä tapahtumia järjestetään ruohonjuuritasolta kansallispyhättöihin Turun tuomiokirkkoon ja Turun linnaan. - Taidekulttuurin ohella ruoka-, liikunta- ja hyvinvointi- ja tiedekulttuuria sekä monikulttuurisia kohtaamisia. Kohtaamisia kulttuuripääkaupungin kulisseissa - Kulttuurikeskus Logomo on näyttelyiden ja suurten esitysten päänäyttämö. - Turku hanketta toteuttavat tuhannet toimijat Turusta, Suomesta sekä Itämeren alueelta. Teidän täytyy katsoa, koska valo kulkee nopeammin kuin ääni, muistuttaa kuoronjohtaja Timo Lehtovaara satapäistä kuorolaulajajoukkoa johtajan seuraamisen tärkeydestä. J. S. Bachin Matteus-passion ensimmäinen kuoro-osa on juuri keskeytetty. Hetkeä aikaisemmin pienet poikakuorolaiset, nuoret, aikuiset ja keski-ikäiset järjestelivät tuoleja siniset nuottikirjat kainalossa. Tai ainakin naiset touhusivat, sillä pojista osa nahisteli leikkisästi ja vanhemmat miehet vaihtoivat rauhassa kuulumisia. Nyt viiden eri kuoron laulajat ovat löytäneet paikkansa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän talon seurakuntasalista. Toppahousujen kahina, energinen pulina ja Jeesus kansan keskellä. Oikealla ohjaajat Ilmari Kuivala ja Emmi Louhivuori seuraavat käsikirjoituksen. nuottitelineiden kalina on vaimentunut. On venytelty ja avattu äänet. Keskittyneet katseet seuraavat tuolilla seisovaa johtajaa ja tämän käsien liikkeitä. Kuoron lauluosuuksien pitäisi jo sujua, sillä kuorolaisten on opeteltava vielä pieniä tehostavia koreografioita. Esityksessä visuaalisuus korostuu myös kuoron yhtenäisessä asustuksessa ja esityspaikan lavasteissa. Pukuihin kuuluvat laukut sekä kirkkovuoden värien mukaan vaihdettavat hatut. Saksa tuottaa päänvaivaa Sävelen ja rytmin ohella satapäisen kuoron haasteena on saksan ääntäminen. Välillä on tuntunut vähän hurjalta laulaa suoraan nuoteista saksaksi, mutta kyllä se nyt alkaa tarttua päähän. Bach on hirveän ennalta arvattavaa, kiittelee sopraanoa laulava Elina Räisänen. Räisänen laulaa Matteus-passiota ensimmäistä kertaa, vaikka isommat kirkkomusiikkiteokset ovat Räisäselle tuttuja musiikkilukion ajoilta Oulusta. Uudessa opiskelukaupungissa Räisänen liittyi ensimmäiseen Googlen tarjoamaan kuoroon, Adastraan. Minulla oli tarkoitus aloittaa laulutunnit, mutta en ehtinytkään hakea. Halusin jollain tavalla jatkaa musiikkiharrastusta, joten ajattelin mennä kuoroon, selostaa Räisänen projektiin päätymistään. Matteus-passion laulaminen on lisännyt Räisäsen pääsiäisen odotusta. Muutaman tunnin viikossa kestävät harjoitukset ovat järjestelmällistä harjoittelua mutta samalla leppoisaa yhdessäoloa. Kuorojen yhteisharjoituksia on myös viikonloppuisin. Ennen esitystä treenitahti tiivistyy. Kulttuuripääkaupunkivuoden vapaaehtoiseksi Räisänen ei ole hoksannut mieltää itseään. Kyllä se on lähtökohtaisesti harrastus, josta itse saan, Räisänen tuumaa laulamisestaan hymyillen. O Mensch, bewein dein Sünde gross, muistuttaa kuoro Bachin kepein sävelin. Livahdamme kuvaajan kanssa salista poikakuorolaisten vanavedessä ja suuntaamme Suuren pääsiäisnäytelmän harjoituksiin. Kohtauksia kahdesti viikossa Hoosianna! Ylistäkää Herraa! Huudot kajahtelevat Turun Mikaelin kirkon holveissa. Neulepaitainen mies levittää kätensä ja hänen luokseen kiirehtii joukko naisia, jotka painavat päänsä tervehdykseen ja vastaanottamaan siunauksen. Mies kääntyy ja alkaa julistaa: Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja Hei, Jussi, sä voisit siirtyä siihen puheeseen jo tervehdystilanteesta, keskeyttää Suuren pääsiäisnäytelmän toinen ohjaaja Emmi Louhivuori ja näyttää itse liikkeillään mallia Jussi-Jeesukselle. Näyttelijät seuraavat tarkkaavaisesti vierestä, miten Louhivuori ja toinen ohjaaja, Ilmari Kuivala, terästävät Jeesuksen ja kansan kohtaamista. Toistoa, korjausta, toistoa. Suuren pääsiäisnäytelmän vapaaehtoiset ovat kokoontuneet yhteen jo marraskuusta lähtien. Vuoden alusta on käyty läpi kohtauksia kahtena iltana viikossa. Nyt on jätetty jo käsikirjoitukset syrjään. Harjoitukset ovat lähteneet hyvin käyntiin. Näyttelijät ovat panostaneet tosissaan ja heittäytyvät mukaan, Louhivuori hehkuttaa. Kahdeksankymmenen hengen näyttelijäjoukon kokemus vaihtelee nollasta kolmeenkymmeneen vuoteen. Mukana on harrastelijateatterilaisia, Keskiajan Turku -tapahtumassa aiemmin mukana olleita, seurakuntalaisia sekä uusien kokemuksien perässä tulleita. Kukka-Maaria Villman on vapaaehtoisena pääsiäisnäytelmässä kolmatta kertaa. Ruoskiminen on rankkaa Turkulainen Kukka-Maaria Villman, 19, on näyttelijänä kolmatta kertaa. Kulttuuripääkaupunkivuoden pääsiäisnäytelmään Villman päätyi lehti-ilmoituksen perusteella. Houkutti, kun sanottiin, että se on tänä vuonna isompi kuin ennen. Kansalaisen roolissa Villmanin vuorosanat ovat lähinnä huudahduksia. Silti näytelmän tekeminen tuntuu silti välillä raskaalta. Rankkaa ovat esimerkiksi Jeesuksen ruoskiminen ja pahoinpiteleminen, ja se, kun Jeesuksen äiti tulee sanomaan älkää tappako, se on mun poika, Villman kuvailee. Toisaalta näyttelemisessä on hyviäkin puolia. Kun eläytyy kohtauksiin, tulee mieleen omia tunteita ja pystyy purkamaan niitä. Ja mukavat ihmiset, joiden kanssa tulee juteltua kahvitauoilla, luettelee Villman positiivisia asioita. Vapaaehtoiset tulevat hyvin erilaisista taustoista. Ikäeroa kahden näyttelijän välillä on parhaimmillaan kuusikymmentä vuotta. Käsikirjoittaja-ohjaaja Louhivuoren mielestä näyttelijäkaartin monimuotoisuudesta syntyy keskustelua ja kohtaamisia, mihin muualla on harvoin tilaisuuksia. Kohtaaminen toistuu Louhivuoren puheissa usein. Näyttelijät kohtaavat toisensa väliajalla. Jeesus kohtaa estradilla kansaa, äitinsä, lainopettajia ja lukuisia naisia, jotka Louhivuoren käsikirjoituksessa toimivat subjektiivisina kertojina. Päämäärä ja yhteen hiileen puhaltaminen yhdistävät heterogeenistä näyttelijäjoukkoa. On mahtavaa nähdä, miten ihmiset voittavat ujoutensa ja itsensä. Mahtavaa on myös se, kun jonkun roolityö koskettaa. Ihmisten koskettaminen ja kohtaaminen, se on aina hienoa, kiteyttää Louhivuori vapaaehtoisvoimin työstetyn näytelmän antia. Teksti: Taina Pelkonen Elina Räisänen oli laulamassa Matteus-passiota, joka esitettiin kulttuurikeskus Logomossa keskiviikkona

16 kirjahylly Kirja vaaleanpunaisista häpykarvoista Ideointi on mukavaa ja kivaa. Hyvät ideat saavat kaikki hymyilemään ja nyökyttelemään hyväksyvästi. Luovuus puolestaan synnyttää menestykselle elintärkeitä innovaatioita. Niinpä ei olekaan ihme, että Suomeenkin on perustettu tusinoittain ohjelmia ja rahoituskanavia, joiden avulla edistetään luovuutta. Parasta kaikessa on, että ihan jokainen voi olla luova. Mahtavaa. Valitettavasti mielikuva luovuuden autuudesta on vain täyttä harhaa. Ainakin, jos on uskominen Åbo Academin liiketalouden professori Alf Rehniä. Luovuus on hänen mukaansa nimittäin kaikkea muuta kuin hauskaa. Todellinen luovuus edellyttää provosoivaa, irstastelevaa tai ällöttävää ajattelua. Tähän kovin harva on valmis. Aivot, kuten muutkin biologiset organismit, pyrkivät nimittäin säästämään energiaa. Niinpä aivot palkitsevat mukavuusalueella pysyvästä ja sopivan haastavasta ajattelusta tuottamalla dopamiini nimistä huumetta. Ihminen tulee tällä tavoin iloiseksi oppiessaan jotain uutta. Koemme silloin itsemme luoviksi ja voimme paremmin. Hyvänolontunne johtaa kuitenkaan harvoin, jos koskaan, todelliseen luomiseen. Aivomme eivät pidä lainkaan siitä, jos provosoimme niitä kohtaamaan ajattelumme todellisia rajoja. Tällöin dopamiinin saanti loppuu ja bileet ovat ohi. Aivot rankaisevat erittämällä stressihormonia, jotta lopettaisimme liian haastavan ajattelumme. Oikea luovuus tuntuukin fyysisesti epämiellyttävältä ja aiheuttaa kitkaa yhteisöön. Ideassa on jotain vikaa, jos kaikki pitävät siitä. Luovilla ihmisillä on ja pitää olla vihollisia. He rikkovat sellaisia tabuja, jotka inhottavat ja kauhistuttavat muita. Vaarallisia ajatuksia ajattelevat ovatkin nykyajan kerettiläisiä. Alf Rehn on varmasti myös itse tällainen. Kaikki tuskin pitävät tästä tiedemaailman kauhukakarasta, joka luennoillaan näyttää kuvia vaaleanpunaisista häpykarvoista, pohtii millaista olisi eläkeläisporno ja esittää muita sopimattomia ajatuksia. Minä pidän. Alf Rehn valittiin vuonna 2010 vuoden puhujaksi Suomessa. Brittiläinen lehti The Times on tituleerannut Alf Rehniä tulevaisuuden tähdeksi ja arvostettu Thinkers 50 sivusto noteerasi hänet maailman lupaavampien ajattelijoiden joukkoon. Alf Rehn: Vaaralliset ideat 2010, Talentum, 167 sivua Arvostelu: Tuomas Vanhanen Hauskanharmaa luterilainen tietopaketti Flopannut sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvan perusteellisen uudistamisen piti olla yksi Matti Vanhasen toisen hallituksen tärkeimmistä hankkeista. Sosiaaliturvasta tehtäisiin lopultakin yksinkertainen, kannustava ja riittävän perusturvan takaava. Odotukset olivat korkealla, mutta valitettavasti mikään ei mennyt niin kuin piti. Osmo Soininvaaran tilitys uudistusta valmistelleen SATA-komitean työskentelyn epäonnistumisesta on karua luettavaa. Ensimmäinen virhe tapahtui jo alkumetreillä, kun komitea jaettiin neljään erilliseen osaan. Yksi ryhmä mietti tahollaan kannustavuutta, toinen perusturvaa, kolmas ansioturvaa ja neljäs hallintoa. Uudistuksen kokonaiskuva menetettiin ja samalla kylvettiin siemen nurkkakuntaiselle pikkupolitikoinnille. Lisäksi kapuloita heitettiin rattaisiin joka puolelta. Ministeriöiden väliset rintamalinjat olivat jyrkät. Kokonaisuudistus olisi edellyttänyt eri osapuolilta todellista neuvotteluhalukkuutta; myös saavutetuista eduista olisi pitänyt keskustella. Tämä osoittautui ay-liikkeelle täysin mahdottomaksi vaateeksi. Kokoomuksella ei ilmeisesti ollut loppupeleissä haluakaan uudistukseen. Osansa Soininvaaran risuista saavat ministerit, jotka poimivat matkan varrella rusinat pullasta. Muun muassa takuueläkkeestä sovittiin erikseen, jolloin kokonaisuudistukseen näytti jäävän pelkkiä heikennyksiä. Lopullisesti uudistamisprojekti lässähti, kun työmarkkinajärjestöt sopivat kesken komitean työskentelyn sosiaalitupoksi nimetystä paketista. Siinä päätettiin huomattavista parannuksista ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Samalla sovittiin, ettei perusturvaa voida nostaa, jollei samalla myös ansiosidonnaista turvaa koroteta. Työnantajilta puolestaan poistettiin kuluja aiheuttanut Kela-maksu. Kun hallitus ilmoitti sitoutuvansa sosiaalitupoon, oli matto vedetty lopullisesti sosiaaliturvauudistuksen alta. Komitean perusturvajaostoa vetäneellä Soininvaaralla on erittäin hyvät perustelut pettymykselleen. Hänen kirjansa on kuitenkin paljon enemmän kuin puhdasta kritiikkiä komitean työskentelylle. Soininvaara esittelee samalla varsin kansantajuisesti reseptiään, jota noudattamalla sosiaaliturvasta tulisi nykyistä käyttäjäystävällisempi. Teos on oiva peruspaketti sosiaaliturvajärjestelmään liittyvistä kipupisteistä. Kuuseen kurkotettiin, katajaan kapsahdettiin, mutta kaipa sekin on parempi kuin ei mitään, summaa Soininvaara itse SATA-komitean aikaansaannoksen. Osmo Soininvaara SATA-komitea Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa? Teos, 2010, 306 sivua. Arvostelu: Tuomas Vanhanen Luterilaisuuden ABC on kirja, josta saattaa löytää itsensä. Jos olet asunut suurimman osan elämästäsi Suomessa, se on jo riittävä syy lukea kirja. Heinimäki ja Jolkkonen ovat onnistuneet kirjoittamaan teoksen, jossa kiehtovan kepeällä tavalla esitellään synkkää ja harmaata luterilaisuuttamme. Aakkosjärjestysmuotoon kirjoitettu kirja rakentuu kontrastien kautta. Ensinnäkin se on tyylillisesti kevyt ja sisällöllisesti tukeva. Epämuodolliseen tekstiin on mahdutettu yllättävä määrä asiatietoa, joskin tietysti jotkut asiat esitellään turhankin pelkistettynä. Toiseksi kirja on samanaikaisesti yksinkertainen mutta sitä leimaa oppineisuus. Kirjoittajat tietävät mistä puhuvat. Kolmanneksi teoksen rakenne (jossa siis selitetään aakkosjärjestyksessä luterilaisuuteen liittyviä asioita ja ilmiöitä) vaikuttaa satunnaiselta, mutta toimii yllättävän hyvin. Satunnainen rakenne tukee kirjan kantavaa ideaa epämuodollisesta ja kevyestä lähestymistavasta. Lukija ei tiedä, mihin hypähdetään seuraavan kirjaimen kohdalla. Kirjan hypähtelevää rakennetta joku voi toki moittia epäjohdonmukaiseksi. Allekirjoittanut keskittyi nauttimaan rentouttavasta lukemisesta. Kirja ei ole mikään luterilaisen kirkon myyntipuhe, vaan paremminkin realistinen ja monipuolinen niinkin laajan ilmiön kuin luterilaisen uskonnon ja kulttuurin kuvaaja. Se vie lukijansa välttämättä pohtimaan omaa suomalaista ja luterilaista identiteettiään. Syvää hengellistä orientaatiota kirja ei lukijaltaan vaadi, sillä se lähestyy lukijaa arkisella tavalla ja matalalla kynnyksellä. Mutta arkisen luterilaisuuden ei tarvitse olla synkkää ja harmaata, vaan vaikkapa rennon asiallista. Tämän näkökulman kirja onnistuu hyvin avaamaan ehkä paremmin kuin mikään aiemmin luterilaisuudesta kirjoitettu kirja. Jaakko Heinimäki ja Jari Jolkkonen: Luterilaisuuden ABC. Synkkä ja harmaa sanakirja. Edita sivua. Arvostelu: Heikki Nenonen Inhimillisyyden mahti Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on hurmaava kahdeksan kuukauden kirjeenvaihto kahden kannen välissä. Kirjailija Juliet Ashton saa kirjeen Guernseylta, pieneltä Britannialle kuuluvalta kanaalisaarelta. Dawsey Adams, yksi Guernseyn kirjallisen piirin perustajajäsenistä, lähestyy Ashtonia varovasti löydettyään hänen nimensä lukemansa kirjan sisäkannesta. Tästä alkaa yhteydenpito saaren asukkaiden ja kirjailijattaren välillä. Guernsey miehitettiin toisen maailmansodan aikana Kirjeissä kulkevat kauniisti käsi kädessä elämä saksalaisten kurin alla ja takaisin jaloilleen nousseen saaren nykyhetki, vuosi Kirjallinen piiri on saanut alkunsa salaisuuksien ja sattuman kautta: porsaspaisti-illallisen piilottelu sai keksimään peitetarinan lukupiiristä. Sivistynyt illanviettotapa sai miehittäjien siunauksen ja kannusti kyläläisiä kokoontumaan jatkossakin. Saarelaiset löysivät yhdessä kirjojen lohduttavan voiman. Lämminhenkinen romaani on muistutus syvän ystävyyden ja inhimillisyyden mahdista. Hyväntuulisessa kirjassa on rosoinen reuna: koruttomat sota-ajan kuvaukset lohduttomine elämänkohtaloineen estävät lukijaa sortumasta liialliseen romantisointiin. Mary Ann Shafferin kirjoittama ja sisarentyttärensä Annie Barrowsin viimeistelemä kirja on täynnä kiehtovaa kerrontaa ja riemullisia oivalluksia. Shaffer itse ei ehtinyt nähdä esikoiskirjansa ilmestymistä eikä sen huimaa menestystä menehdyttyään juuri julkaisusopimuksen saamisen jälkeen. Tämän kirjan lukemisen jälkeen tekee mieli tarttua kynään ja kirjoittaa pitkästä aikaa kaukaiselle ystävälle. Mary Ann Shaffer Annie Barrows, Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. (The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society). Otava. 298 sivua. Suom. Jaana Kapari-Jatta. Arvostelu: Anni Tölli Mitä tuli w sanottua.. Vaikka muuta viserretään, Kokoomus ei kannata tasaveroa (Kokoomuksen ilmoituskampanja, Toisin kuin julkisuudessa on väitetty ja toivottu, Kokoomus ei kannata tasaveroa. (Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas, Kansanedustaja Sari Sarkomaan kauppalehden blogissa , Kokoomus ei kannata tasaveroa. Viime aikoina käyty keskustelu tasaverotuksesta on ollut tahallisesti harhaanjohtavaa. Se, että korottaisimme keskustan ja vihreiden tavoin arvonlisäveroa ei tee Suomesta tasaveromaata (Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, Yle uutiset , Viserretään mitä viserretään, mutta ainakin kokoomuksen nuori polvi fanittaa rehellisen avoimesti tasaveroa: Tavoitteeksi otetaan Suomen siirtyminen tasaverotukseen tuloverotuksessa siten, että kaikkia ansio- ja pääomatuloja verotetaan samalla, riittävän alhaisella veroprosentilla (Kokoomusnuorten tavoiteohjelma, ) Toukkavaiheessa 16-vuotias Mifti kantaa mukaan aksolotlia, salamanterien sukuista lajia, joka ei kehity toukkavaiheesta pidemmälle. Mifti on vähän samanlainen: aikuistuminen ei kiinnosta. Koulunkäynnin sijaan Miftin elämän täyttää bilettäminen pitkin Berliiniä, huumeiden ennakkoluuloton käyttö ja irtosuhteiden harrastaminen kohteella ei niin väliä. Vuonna 1992 syntynyt Helene Hegemann on kirjoittanut romaanin, josta puhutaan. Puhumista riittää niin nuoren lahjakkaan kirjoittajan kielenkäytöstä: Hegemann kirjoittaa huomattavasti ikäistään kypsemmin, mutta puhumista riittää myös Hegemannin saamista plagiointisyytteistä. Hegemann on lainannut romaaniinsa otteita muista romaaneista, blogeista, lauluista ja elokuvista. Plagiointisyytteisiin hän on vastaa vain noudattaneensa intertekstuaalisuuden esteettistä periaatetta. Miftin elämä on ainakin jollakin tapaa Hegemannin oman elämän kaltaista. Molempien äiti on kuollut viinaan muutama vuosi sitten ja isä ei taiteilijuudeltaan ehdi olla läsnä tyttären elämässä. Kuinka paljon tyttöjen elämät oikeasti risteävät, sitä Hegemann ei kerro. Suomen kustantaja kuvaa kirjaa 2000-luvun Sieppariksi ruispellossa. Itse pidin kirjaa kielen kannalta mielenkiintoisena, mutta juonen kannalta hieman puuduttavana. Välillä tarinaan oli vaikea keskittyä, mutta toisaalta kieli vei mukaan. Hegemannin lahjakkuutta on kuitenkaan vaikea kiistää. Helene Hegemann: Aksolotli. Yliajo. Otava. Suom. Tiina Hakala, 223 s. Arvostelu: Tiina Nyyssönen Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät. (Matteuksen evankeliumi 26:34) Ja niin tapahtui, että Kokoomukselle tuli yhtäkkiä tarve kieltää tasavero: Kannustava tasavero saa kannatusta myös Tuhatkunnassa (Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Antti Ahonen liittohallituksen jäsen 2010 ja Eurooppanuorten varapuheenjohtaja 2011 blogissaan , ) Mikä on siis totuus asiassa? Kokoomuksen vieroksuma ajatus tasaverosta lähestyy kuitenkin vääjäämättä, jos kokoomus saa toiveensa läpi. Puolue haluaa keventää ansiotuloverotusta ja nostaa arvonlisäverotusta. (Toimittaja Henrik Muukkonen, Talouselämä , Ehkä kokoomus ei valehtele. He eivät kannata tasaveroja, vaan sitä, että pienituloiset maksavat suhteellisesti suurituloisia enemmän. (Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Jussi Saramo blogissaan ,

17 Suvijuhlille tulossa huipputason alustajia! Ensi kesänä järjestetään entisten keskustanuorten suvijuhlat. Juhlille ovat tulossa alustamaan muun muassa Olli Rehn, Timo Laaninen, Tuomo Puumala, Antti Kaikkonen, Olli Riikonen, Mirja Vehkaperä, Pekka Lankia, Olli Laurila ja Markku Rossi. Ratkiriemukas viikonvaihdetilaisuus on Alkio-opistolla. Arvostelija Timo Hyvönen on entinen raskaansarjan konemuusikkoamatööri, joka diggailee musiikista laidasta laitaan. Vapaa-aikanaan hänet voi bongata Keravan lenkkipoluilta tai koriskentiltä mp3-soitin korvillaan. Kylmempinä vuodenaikoina puolestaan lähikaupunkien baarien tanssilattioilta esittelemässä mooveja yön pikkutunteina. James Blunt - Some Kind Of Trouble Atlantic UK / Warner Music Finland p Kaija Koo - Irti Päijät-Hämeen Sorto Ja Riisto / Playground Music musacorner Idea suvijuhliin kehittyi keskustan puoluekokouksessa Lahdessa kesäkuussa 2010, kun aiemmin nuoret ja kauniit sittemmin vain kauniit entiset keskustanuoret tapasivat toisiaan. Entinen keskustanuorten järjestösihteeri ja myöhemmin koulutuspäällikkö Jyrki Nurmi toimii nykyisin Vesaisten pääsihteerinä ja sen vuoksi tämän tapahtuman ilmoittautumiset ja osallistumismaksut hoituvat Vesaisten Keskusliiton kautta. Ohjelma: PERJANTAI :00 17:45 Päivällinen 18:00 19:00 Suvijuhlien avajaiset 19:00 21:00 Aatteellista keskustelua alustusten pohjalta Sauna ja takkahuone LAUANTAI :30 9:00 Aamiainen 9:00 12:00 Aatteellista keskustelua alustusten pohjalta 12:00 13:30 Lounas Iltapäivän luennot ja keskustelut jatkuvat aina iltakahdeksaan saakka. Näiden luentojen välillä ennätetään juoda päiväkahvit ja syödä päivällinen. Iltapäivän ohjelmassa on myös Kekkosen Haarikka -kisa uudistetuilla säännöillä. Rantasaunat ovat lämpimänä kello kahdeksalta. Sitten voikin suunnata saunapuhtaana karaokeen ja kasaridiskoon! SUNNUNTAI :30 9:00 Aamiainen 9:00 12:00 Aatteellista keskustelua alustusten pohjalta 11:30 13:00 Lounas 13:00 14:00 Suvijuhlien päätöstilaisuus James Bluntin kolmas studioalbumi Some Kind Of Trouble on tasapainoinen sekoitus melankolisia sekä toiveikkaita sävellyksiä. Blunt on tunnettu synkistelevistä sanoituksistaan ja varsinkin ristiriitaisen vastaanoton saaneesta lauluäänestään, joka on jopa raivostuttavan mieleenpainuva. Levyn single-lohkaisuista Stay The Night on ehdottomasti levyn parasta antia ja kaikin puolin erittäin loistava pop-ralli, mutta albumilta löytyy ainakin kaksi muutakin raitaa jotka mielestäni omaavat massiivisen hittipotentiaalin: melankolinen These Are The Words ja toiveikas No Tears. Löytyy levyltä muutama heikompikin lenkki, mutta useamman kuuntelun jälkeen voin todeta, että kokonaisuutena levy on varsin laadukkaasti tuotettu ja täytekappaleet hoitavat tehtävänsä hyvin hittien välissä. Ainut selkeä huomauttamisen aihe löytyy siitä, että jonkinasteista tyylillistä muutosta alkaisi Bluntin musiikkiin hiljalleen kaipaamaan, sillä nyt ollaan jo useamman albumin verran menty aika samoilla aseilla. En usko, että hittitehtailjat pystyvät pitämään tätä samaa kaavaa yllä enää pitkään mutta nautitaan nyt tästä levystä kun kaava vielä kantaa onnistuneesti! Stratovarius - Elysium Ear Music / Playground Music Vanhan koulun kestotähti Kaija Koo lähti hakemaan uralleen uutta nostetta Indie-puolelta ja päätyi tekemään yhteistyötä Apulannan Toni Wirtasen sekä Sipe Santapukin kanssa heidän labelinsa, Päijät- Hämeen Sorto Ja Riisto, alla. Tämä rohkea veto ei sinäänsä yllätä tuntien Kaijan räväkän persoonan, mutta lopputulos sekä levyn sisältö yllättää sitäkin enemmän ja pelkästään positiivisella tavalla! Irti on upean monipuolinen albumi, joka sisältää lauluja useilta eri säveltäjiltä, kuten Toni Wirtaselta, Jipulta, Jussu Pöyhöseltä ja tietenkin Kaijan hovisäveltäjä Markku Impiöltä. Toni Wirtasen käsialaa oleva radiohitti Vapaa on omasta mielestäni KK:n kaikkien aikojen paras kappale, jopa Tinakenkätyttöä parempi. Biisissä yhdistyy saumattomasti Jenni Vartiaismainen kevyt naispoppi ja Kaijan klassisen tyylikäs aikuismainen tulkinta. Levyltä löytyy useita muitakin maininnan arvoisia kappaleita kuten moderneilla soundeilla ryyditetty Onni Vaihteita Vaihtelee, seesteisen kaunis Seinäruusu ja reggae-pop vivahteinen Vanhaa Suolaa. En ole koskaan ollut iso Kaija Koo -fani mutta Vapaa herätti suurta mielenkiintoa arvostella tämä kyseinen albumi ja en totisesti saanut pettyä. Suomalaisten naispoppareiden vahva esiinmarssi jatkuu hienolla tavalla tämän levyn tiimoilta ja jos haluat, että hyllystäsi löytyy joku Kaijan albumeista niin pidä huoli siitä että se on tämä! Kaija Koon viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta Täysihoitohintaan sisältyvät perjantaina päivällinen, lauantaina aamiainen, lounas, päiväkahvi ja päivällinen sekä sunnuntaina aamiainen ja lounas. Ruoat tarjotaan ravintola Santerin seisovasta pöydästä. Majoitus on kahden hengen opiskelijahuoneissa sekä Alkiorannan rivitaloasunnoissa. Viikonvaihteen aikana käytössä on muun muassa liikuntasali, auditorio, luokkatiloja sekä viihtyisä rantasauna takkahuoneineen. Liinavaatteet ja pyyhkeet ovat valmiina huoneissa. Koko viikonlopuksi kahden hengen huoneeseen majoittuvilta kävijöiltä veloitetaan juhlaviikonlopusta 170 euroa päänuppia kohden. Yhden hengen huoneeseen halajavat pulittavat 220 euroa. Ilman majoitusta pärjäävät saavat koko viikonlopun ohjelmat ja ruoat yhdeksälläkymmenellä eurolla. Lauantain päiväkävijät maksavat viisikymppiä ja saavat kaikki ruoat. Sunnuntain päiväkävijöiltä veloitetaan kaksikymppiä ja he saavat lounaan. Ilmoittautua voi sähköpostilla osoitteeseen: ilmoittautumiset@vesaiset.fi. Samassa sähköpostissa kannattaa kertoa tiedot erikoisruokavalioista. Osallistumismaksu tulee maksaa mennessä Vesaisten Keskusliiton tilille Viestikenttään kannattaa laittaa osallistujien nimet. Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostilla toukokuussa lisätietoja, tarkempi viikonlopun ohjelma sekä nimilista osallistujista. Myös nykyiset keskustanuoret ovat lämpimästi tervetulleita tapahtumaan! Alaikäraja on 18 vuotta. Suomalainen power metal -yhtye Stratovarius julkaisi toisen pitkäsoittonsa uudella kokoonpanolla viimeisen alkuperäisjäsenen Timo Tolkin lähdettyä vuonna Tolkki vei mukanansa roimasti luovan puolen osaamista. Tammikuun loppupuolella ilmestynyt Elysium on vuonna 2009 ilmestyneen Polariksen seuraaja niin hyvässä kuin pahassakin. Levy on huomattavasti yhtenäisempi kokonaisuus kuin edeltäjänsä, mutta valitettavasti minun makuuni kappaleet ovat aivan liian väritöntä massaa ja onkin hyvin vaikeaa nostaa esiin yksittäisiä biisejä kun mistään niistä ei juurikaan löydy mitään järisyttäviä oivalluksia. Tuotantopuolella albumi kärsii perkussioiden ja basson turhan vahvasta korostamisesta, mikä aiheuttaa sen, että paikoitellen rummut särkevät korvaa ja basso jylisee puuduttavan matalalla. Levyn nimikkoraita Elysium on 18-minuuttinen järkäle, joka laittaa miettimään lähinnä sitä, että Siksikö koska kaikki katu-uskottavat metallibändit tekevät ylipitkiä kappaleita, riippumatta siitä, kantavatko ne loppuun asti?. Vaikka yhtye on uudistunut kovastikin jo pelkästään siitä syystä, että kaikkien jäsenten on Tolkin lähdön jälkeen ollut pakko ottaa enemmän vastuuta tuotannon, säveltämisen ja sanoittamisen puolella, on todettava ettei mitään suurta eteenpäin menemistä ole havaittavissa vaan tyylillisesti Strato on aika pitkälti sitä samaa mahtipontista sankariheviä mitä se on aina ennenkin ollut. Jos Stratovariuksen musiikki ei ole sinulle ennestään tuttua, niin suosittelen ostamaan vanhempaa tuotantoa 90-luvun puolelta, sillä tämä levy ei varmastikkaan suuria hurraa-huutoja uuden kuuntelijan suusta saa kirpoamaan. Arvostelut: Timo Hyvönen Timon omaa musiikkia voit kuunnella osoitteessa

18 Piirien yhteystiedot Suomen Keskustanuoret ry Apollonkatu 11 a Helsinki info@keskustanuoret.fi Etelä-Karjalan Keskustanuoret Valtakatu Lappeenranta puh: fax: etela-karjala@keskustanuoret.fi Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret Keskuskatu 11 a Seinäjoki puh: gsm: fax: etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi Etelä-Savon Keskustanuoret Porrassalmenkatu Mikkeli puh: etela-savo@keskustanuoret.fi Helsingin Keskustanuoret Apollonkatu 11 a Helsinki puh: helsinki@keskustanuoret.fi Hämeen Keskustanuoret Hämeenkatu 9 A 5 krs Lahti puh: hame@keskustanuoret.fi Itä-Savon Keskustanuoret Tottinkatu Savonlinna puh: gsm: fax: ita-savo@keskustanuoret.fi Kainuun Keskustanuoret Kauppakatu 26 A / 2. krs Kajaani puh: fax: kainuu@keskustanuoret.fi Kansalainen, medborgare! Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret Isokatu Kokkola puh: fax: keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi Keski-Suomen Keskustanuoret Cygnaeuksenkatu 12 B Jyväskylä puh: keski-suomi@keskustanuoret.fi Kymenlaakson Keskustanuoret Kivimiehenkatu 7 as Kouvola puh: kymenlaakso@keskustanuoret.fi Lapin Keskustanuoret Kansankatu 12 A Rovaniemi puh: fax: lappi@keskustanuoret.fi Pirkanmaan Keskustanuoret Näsilinnankatu 23 A Tampere puh: pirkanmaa@keskustanuoret.fi Pohjois-Karjalan Keskustanuoret Siltakatu Joensuu puh: pohjois-karjala@keskustanuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret Koulukatu 31 A Oulu puh: fax: pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi Oletko tyytymätön kirjoitusalustaan mielipiteidesi levittäjänä? Tule avustajaksemme! Tarjoamme mahdollisuuden pelastaa maailma ja tehdä vaikutus äitiisi. Nuori Keskusta -lehden avustajahaku on käynnissä. Lähetä juttunäyte päätoimittajalle osoitteeseen paatoimittaja@keskustanuoret.fi ja kerro vähän itsestäsi. Avustajille maksamme juttupalkkion. Pohjois-Savon Keskustanuoret Suokatu Kuopio puh: , fax: pohjois-savo@keskustanuoret.fi Satakunnan Keskustanuoret Itäpuisto Pori puh: fax: satakunta@keskustanuoret.fi Uudenmaan Keskustanuoret Asemanaukio Kerava puh: uusimaa@keskustanuoret.fi Varsinais-Suomen Keskustanuoret Linnankatu 21 B Turku gsm: puh: fax: varsinais-suomi@keskustanuoret.fi palmusen pahat bturkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle. 1. Ketkä Suomen presidenteistä ovat virkakau tenaan täyttäneet 60 vuotta? 2. Minkä tuotteen yhteydessä käytetään termiä broadsheet? 3. Aku Ankan Karhukopalan jäsenillä on rinnassaan numerosarja, joka kolmen ensimmäisen numeron osalta on kaikilla sama. Mikä on tämä yhteinen numeroyhdistelmä? 4. Mikä kuva tai kuvio on Viron eurokolikoiden kruunapuolella? 5. Mikä on paavin vaaliin osallistuvien kardinaalien yläikäraja? 6. Minkä SM-tasolla pelaavan palloiluseuran nimi on kyseisen lajin entisen pelivälineen nimi? 7. Mikä on ulkomaalaisten turistien määrällä mitattuna Euroopan suosituin matkailukaupunki? 8. Missä entisajan kestikievarin huoneessa tai tuvassa hevosmiehet yöpyivät ja odottivat ajovuoroaan? 9. Mikä väri on ylimpänä Saksan lipussa? 10. Mitkä almanakassa olevat nimet ovat verbin imperatiivimuotoja (käskymuotoja)? Kysymyksen tekijä löysi seitsemän (7) miehen nimeä ja viisi (5) naisen nimeä. 10. Ano, Arvo, Silvo, Tarvo, Toimi, Toivo ja Usko sekä Anna, Emmi, Helli, Salli ja Satu 9. Musta 8. Hollituvassa (He olivat siellä hollissa, odottamassa vuoroaan.) 7. Pariisi 6. Porin Narukerä (jääpalloseura) vuotta 4. Viron kartta Sanomalehden (Broadsheet on ei-tabloid esim. Helsingin Sanomat. Pohjoisen lehdet muuttuivat tammikuussa broadsheetistä tabloidiksi.) 1. K.J. Ståhlberg, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen Nuori Keskusta on Keskustanuorten jäsenlehti Jos sinulle tulee Nuori Keskusta lehti kotiinkannettuna, olet Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme. Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen osoitteeseen info@keskustanuoret.fi, jotta lehti löytää luoksesi jatkossakin. Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta Keskustanuoret maksavat postimaksun Kyllä! Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Haluan ilmaisen näytenumeron Nuori Keskusta -lehdestä Keskustanuoret Tunnus Vastauslähetys Nimi... Lähiosoite... Postinumero ja postitoimipaikka... Sähköposti... syntymävuosi... Allekirjoitus... Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa Vastaukset:

19 Keskustanuoret tiedostavat yhteiskunnan epäkohdat. Haluamme muuttaa ja ehkäistä niitä. Ehdokkaamme taistelevat asenteella asiattomuuksia vastaan! Tule mukaan taisteluun ja äänestä! Muista äänestää! Ennakkoon voit käydä äänestämässä ke-ti Voit oman valintasi mukaan äänestää missä tahansa Suomen yli 900 ennakkoäänestyspisteessä. Tsekkaa ehdokkaiden esittelyvideot YouTubesta Asiatonta TV kanavalta! Vaalipäivänä su voit puolestaan äänestää siinä äänestyspaikassa, joka on mainittu postitse saamassasi äänioikeutetun ilmoituskortissa. Klikkaa ja voita ipod Touch! 6