Puolustuksen tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustuksen tulevaisuus"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Henkilöturvallisuuteen satsataan Hanketta testataan vuoden verran Kontiorannassa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 20 (1087) verkossa > Puolustuksen tulevaisuus Puolustusvoimien kehittämisohjelmilla määritellään puolustuksen jokaisen osaalueen tulevaisuus. Tulevat leikkaukset hidastavat välttämätöntä kehittämistä, mutta sotilaallisen johdon on pakko katsoa eteenpäin. Viime vuosina kehittämisen painopiste on ollut meri- ja ilmapuolustuksessa. Maapuolustuksen saralla ollaan etenemässä kohti uudenlaista suomalaista sotilasta, joka osaa toimia aikaisempaa itsenäisemmällä tavalla. uutiset, sivu 3 Sotakuvien digitointi on mittava urakka uutiset, sivu 4 Parolassa on kokelaita kahdesta koulusta kentällä, sivu 10 Kuvat: Aki Huttunen ja Akseli Muraja Roller derbyssä olet oman elämäsi supersankari vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 20/2011 pääkirjoitus Marssi hidastuu, muttei pysähdy Puolustusvoimilta ollaan vaatimassa seuraavien neljän vuoden aikana yhteensä 825 miljoonan euron suuruisia säästöjä. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että armeijan marssitahti eteenpäin hidastuu muttei sentään pysähdy kokonaan. Kehitystyö puolustusvoimissa jatkuu säästöleikkauksista huolimatta, sillä sen on yksinkertaisesti pakko jatkua säästöistä huolimatta. Viime vuosina on pyritty kehittämään merija ilmapuolustusta. Italiassa tehdyt miinantorjunta-alukset saadaan käyttöön ensi vuoden aikana ja Hornetien elinikää on pidennetty Armeijan marssitahti eteenpäin hidastuu muttei sentään pysähdy kokonaan. päivityksillä. Nyt olisi vuorossa maajoukkojen kehittäminen. Eheän kokonaisuuden säilyttämiseksi on kuitenkin samaan aikaan pakko viedä eteenpäin yhtenäistä johtamista, valvontaa, logistiikkaa sekä vaikuttamista. Kaikenkaikkiaan puolustusvoimien kehittämisohjelmat ovat määrärahaleikkausten tornitouhua keskellä avainasemassa maamme puolustuksen kannalta. Kehittämisohjelmatkin kärsivät leikkauksista, mutta ovat toisaalta lääke riittävän suorituskyvyn ylläpitoon. *** Syinä ovat asevalmistajien ylisuuri vaikutus poliittiseen järjestelmään sekä suureen osaan korkeista sotilashenkilöistä ja poliittinen paine Ranskan ja Saksan hallituksilta aseiden ostamiseksi. Näin sanoo lehtemme haastattelema kreikkalainen europarlamentaarikko Michail Tremopoulus. Lausunnollaan Tremopoulus selvittää sitä, miksi lähes konkurssin partaalla hoippuva Kreikka neuvottelee uusista isoista ja kalliista puolustusvälinehankinnoista mittavista veloistaan ja valtakunnan kaoottisesta sisäpoliittisesta tilanteesta huolimatta. Se, että kreikkalaiset panostavat aseisiin, ei ole sinällään mitään uutta eikä ihmeellistä. Ajankohta sen sijaan puhuttaa kautta Euroopan. Kreikkahan kuluttaa käytännössä eniten rahaa asehankintoihin Euroopassa. Syykin on ilmeisen selvä: välit vanhaan viholliseen Turkkiin ovat yhä edelleenkin varsin jäätävät ja ovat olleet sitä jo kauemman aikaa. Eikä mitään parannusta ja välien lämpenemistä ole näköpiirissä. *** Inhimillinen tragedia on koetellut Vekaranjärvellä sijaitsevaa Karjalan Prikaatia jo kolmasti reilun vuoden aikana. Jokainen murhenäytelmä on päättynyt nuoren varusmiehen kuolemaan. Viimeisin tapahtui viime viikon maanantaina. Prikaatissa on jo perustetun työryhmän avulla ryhdytty toimenpiteisiin vastaavanlaisten tapahtumien ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi asetelineiden lukitusten valvontaa tullaan tehostamaan ja varusteiden yllätystarkastuksia lisätään. Vaikka puolustusvoimat pyrkiikin ehkäisemään tällaiset ikävät asiat, ovat voimavarat ja keinot kuitenkin rajoitetut. Tässä vaiheessa astuu kuvaan niin kutsuttu vertaistuki; on myös jokaisen varusmiehen asia tarkkailla tupakaveriaan ja hänen mielialojaan. Ikäviä asioita pystytään parhaiten estämään puuttumalla niihin ja niiden syihin ajoissa. Ja tässä on osansa myös palkatulla henkilökunnalla. > nurkka Kosovon kaksitoista kouluvuotta Järjen ja talouden kannalta ei ole varaa uusiin kriisinhallintaoperaatioihin, kun vanhoissa ei päästä eteenpäin. Avainsanoja ovat vaikuttavuus, transitio ja paikalliseen vastuuseen siirtyminen. Kosovon sodasta on yli kaksitoista vuotta. Sodan jälkeisenä kesänä ekaluokalle kouluun menneet ovat päättäneet lukion ja ammattikoulun. Tänä syksynä nuorta kosovolaista haki poliisin peruskoulutuksen 120:ta kurssipaikkaa. Kosovon ainoa poliisi-, raja-, tulli-, vankeinhoidon ja pelastusalan yhteinen oppilaitos sijaitsee pääkaupunki Prishtinan ja jaetun Mitrovican välissä. Lokakuussa koululle valittiin uusi johtaja, Mitrovican apulaiskaupunginjohtaja Ismail Smakiqi, ja hyväksyttiin laki, jossa oppilaitoksesta tehdään Kosovon turvallisuusalan korkeakoulu. Suomi ja Viro aloittavat EU:n rahoittaman ohjelman koulun kehittämiseksi ensin ammattikorkeakouluksi eurooppalaisten akkreditointikriteerien mukaisesti. Samaan aikaan Naton sotilasoperaatio Kfor ja EU:n oikeusvaltio-operaatio Eulex operoivat yhä Kosovossa, jonka omien turvallisuusjoukkojen määrä on suurempi kuin Naton ja EU:n paikalla olevien joukkojen yhteensä. Sama tilanne on Afganistanissa, jossa vieraiden joukkojen viimeisimmästä saapumisesta tuli täyteen jo 10 vuotta. Maiden yksi avainsanoista on transitio, vastuunsiirto vierailijoilta paikallisille. Kosovo on itsenäistynyt ja Afganistan oli YK:n jäsenvaltio jo ennen Suomea. Kosovon etu on sen sijainti Euroopassa, EU:n vaikutuksessa, suuntanaan integraatio unioniin. Se voi merkitä paljon operatiivisissa ja taktisissa turvallisuuskysymyksissä, varsinkin kun poliittinen ja strateginen Euroopan suunta koskee myös sen naapureita. Käytännössä Kosovon ja Serbian rajan turvallisuus ja tullin talousetu voisivat perustua paremmin EU:n yhteisiin sääntöihin kuten Schengen-sopimukseen tai tullidirektiiviin kuin siihen 12 vuotta vanhaan sodan perua olevaan kysymykseen, mitä raja- ja tulliviranomaiset tykkäävät yhteistoiminnasta rajan kahdella puolella. Esittämällä tuon kysymyksen, ja vielä enemmän välittämällä vastauksista, kansainvälinen yhteisö tekee itse enemmän sodanjälkeistä politiikkaa kuin edistää valmiita hyviä sääntöjään ja ohjeitaan. Suomen ja Viron turvallisuuskoulutuksen kehittämishanke perustuu Kosovon oman tarpeen lisäksi järjen ja talouden vaikutukseen. Luomalla eurooppalaisen mallin mukainen turvallisuuden koulutusjärjestelmä vahvistetaan paikallista kykyä oppia, kasvaa ja toimia yhteisten mittojen mukaisesti ja ilman pelkkää ulko- ja turvallisuuspoliittista perintöä. Silloin Yhdysvaltojen ei tarvitsisi kiertää jäsen- ja kumppanuusmaissa pyytämässä Afganistaniin kymmentä poliisikouluttajaa tai viittä rajakouluttajaa, vaan Balkanin maat pystyisivät antamaan satoja tai tuhansia kouluttajiksi kelpaavia ammattilaisia. Balkanin energia siirtyisi kansainväliseksi synergiaksi, ja presidentti Barack Obama voisi edistää päättämänsä Afganistanin turvallisuustransition 2014 kestävyyttä ja uskottavuutta jo vaalivuonna Antti Häikiö Sisäministeriön siviilikriisinhallinta, EU:n turvallisuuskoulutuksen kehittämishankkeen johtaja kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö varusmiespalvelusta lyhentää kahdella viikolla? mielipide Yhteistyö on voimaa Reserviläisjärjestöt ovat huolissaan puolustusvoimien tulevista säästötarpeista, jotka supistavat mm. kertausharjoitukset alle puoleen tämän hetkisestä tilanteesta. Kodinturvajoukkoja ei myöskään olla perustamassa, vaikka kriisiajan puolustusvoimien vahvuutta joudutaan materiaalin vanhenemisesta johtuen pienentämään. Mitä tämä merkitsee reserviläisten kannalta tarkasteltuna? Pääosin reservistä muodostettaville kriisiajan joukoille ja niiden suorituskyvyn ylläpidolle kertausharjoitukset ovat elintärkeitä. Suorituskyky siis laskee. Tulevaisuudessa yhä harvemmalla reserviläisellä on sodanajan sijoitus. Miten käy kansalaisten maanpuolustustahdon, joka nyt on korkea? Vapaaehtoisilla maanpuolustusja reserviläisjärjestöillä on paljon tehtävänä. Tarvitaan yhteistyötä järjestöjen ja myös puolustusvoimien kanssa. On hyödynnettävä entistä enemmän yksilötason siviiliosaamista, kun reserviläisiä valitaan sijoitettaviksi kriisiajan joukkoihin. On myös muistettava, että kokonaismaanpuolustuksen alueella on muitakin tärkeitä tehtäviä, kuin kuulua puolustusvoimien kriisiajan joukkoihin. Sielläkin tarvitaan vapaaehtoisia. Pidetään mielessä motto : Turvallisuuden ja puolustusvalmiuden perusta osaava ja maanpuolustustahtoinen suomalainen. Heikki Holma Puheenjohtaja Suomen Rauhanturvaajaliitto Kyllä 38% 62% Ei Seuraava kysymys: Onko puolustusvoimat vaarallinen työpaikka? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh TOIMITTAJAT Kokelas Mikko Virta Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Eero Nurmi Puh Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Juuso Salakka Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Akseli Muraja Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 20/2011 uutiset 3 Kehittämisohjelmat kartoittavat tulevaisuutta Kehittämisohjelmilla vastataan leikkausten aiheuttamiin haasteisiin. Maapuolustuksessa kehitetään uudenlaista suomalaista sotilasta. Taneli Urmas Puolustusvoimien kehittämisohjelmat ovat leikkausten keskellä Suomen puolustuksen kannalta avainasemassa. Kehittämisohjelmat kärsivät leikkauksista, mutta ovat samalla lääke riittävän suorituskyvyn ylläpidossa. Kehittämisohjelmissa määritellään puolustusvoimien tulevaisuus poliittisen ja sotilaallisen johdon vaatimien rajojen mukaan. Me pyrimme kuvaamaan puolustusjärjestelmän tavoitetilan, joka katsoo useamman vuosikymmenen eteenpäin, kertoo kommodori Timo Hirvonen Pääesikunnan suunnitteluosastolta. Toimintaa konkreettisesti suunnitellaan 12 vuoden päähän kerrallaan neljän vuoden jaksoissa. Kehittämisohjelmia on seitsemän, joista kolme ovat puolustushaarakohtaiset ohjelmat maa-, meri- ja ilmavoimille. Huomioon otetaan toimintaympäristö ja mahdolliset uhkakuvat. Tämä on se iso tavoite, että katsotaan koko puolustusjärjestelmän kokonaisuutta, Hirvonen sanoo. Kuva: Mikko Virta Pakko priorisoida Kommodori Timo Hirvosen mukaan puolustusvoimia pitää tarkastella kokonaisuutena. Puolustusjärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen ja säilyttäminen yhtenäisenä on vaativa tehtävä. Kommodori Hirvonen sanoo leikkausten pakottavan arvioimaan asioita uudelleen. Joudutaan uudella tavalla priorisoimaan, mitkä ylläpidettävät tai kehitettävät suorituskyvyt ovat tärkeämpiä kuin toiset. Kehittäminen tapahtuu painopisteittäin. Viime vuosina on keskitytty meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen kehittämiseen. Italiasta tilattuja miinantorjunta-aluksia odotetaan luovutettavaksi merivoimille ensi vuoden aikana ja Hornet-kaluston elinikää on pidennetty päivityksillä. Seuraavaksi on alkamassa maajoukkojen kehittäminen. Samaan aikaan on kuitenkin pakko viedä eteenpäin yhteistä johtamista, valvontaa, logistiikkaa ja vaikuttamista. Muuten eheä kokonaisuus ei säily, korostaa Hirvonen. Erityisesti maapuolustuksen kehittämisessä on pakko tehdä suuria muutoksia. Maapuolustuksen kehittämisohjelmasta vastaava prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti Maavoimien Esikunnasta myöntää edessä olevan ongelmia. Vuoteen 2016 mennessä suurimmat haasteet kohdistuvat alueellisten joukkojen suorituskyvyn ylläpitämiseen. Kaikkea vanhenemisen kautta poistuvaa suorituskykyä ei pystytä korvaamaan. Leikkaukset, jotka ovat kohdistuneet kehittämisohjelmiin, ovat olleet suuria. Osa hankinnoista lykkäytyy kauas tulevaisuuteen, osa niistä toteutuu supistettuna ja osa ei toteudu lainkaan. Miinoja korvataan lennokeilla Taneli Urmas Suomi on sitoutunut liittymään jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen ensi vuoden aikana. Sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen ja varastoinnin. Vuoteen 2016 mennessä on Suomenkin hävitettävä miinavarastonsa. Jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaaminen onkin yksi keskeisistä kehittämisen kohteista maapuolustuksen kehittämisohjelmassa, valaisee prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti maavoimien esikunnasta. Panssarimiinojen modernisointi on käynnissä ja esimerkiksi viuhkapanoksia on hankittu kotimaiselta teollisuudelta jo suuri määrä. Tulevaisuudessa jalkaväkimiinojen tehtävää korvaavat erilaiset valvontajärjestelmät. Lennokkijärjestelmät vastaisivat tiettyjen alueiden valvonnasta. Se hoituisi myös tehokkaammin kuin miinoilla sillä alueella, mille näitä lennokkeja saataisiin. Myös uutta teknologiaa Vaikeuksista huolimatta edessä olevat muutokset eivät välttämättä ole vain hengissä sinnittelemistä. Pitkän ja perusteellisen tutkimuksen jälkeen on päätetty uudistaa jalkaväen alueellista taistelutapaa. Tarvittava suorituskyky kustannustehokkaasti Jalkaväkimiinoista luopuminen ei ole kuitenkaan yksinomaan ongelma kehittämisohjelmia suunniteltaessa. Jos jokin on tehty ennen asejärjestelmällä A, ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista hankkia uutta asejärjestelmää A, joka on modernimpi, valaisee kommodori Timo Hirvonen Pääesikunnan suunnitteluosastolta. Aina ei tarvitse korvata panssarivaunua panssarivaunulla ja Olemme kehittämässä alueellisten joukkojen taistelutapaa pienemmällä määrällä joukkoja kehittäen johtamista ulottumaan yksittäisten ryhmien tasolle. Uuden taistelutavan koulutus on tarkoitus aloittaa vuonna 2013, valaisee prikaatikenraali Parkatti. lentokonetta lentokoneella. Pitää katsoa, miten tarvittava suorituskyky hankitaan, mikä on kustannustehokkain tapa saada vaikutus aikaiseksi. Tämä pätee tavallaan myös jalkaväkimiinojen korvaamiseen. Jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamisen hankekokonaisuus on maavoimien sisäinen asia, mutta myös pääesikunta ottaa kehityksen huomioon. Kaikkea rakentamista tarkastellaan puolustusvoimakokonaisuutena, jotta rakentuu eheä kokonaisuus. Tärkein ajatus on luoda joukkoja, jotka voivat toimia itsenäisemmin ja hajautetummin maastossa. Tähän pyritään tuomalla jalkaväkiryhmätasolle tilannekuvajärjestelmiä ja viestimiä. Uusi suomalainen sotilas Uudessa taistelutavassa halutaan hyödyntää enemmän sotilaiden henkisiä voimavaroja. Tässä on suomalaisen sotilaan oma-aloitteisuudelle ja oveluudelle enemmän tilaa, kuin nykyisessä taistelutavassa, kertoo Parkatti. Vaikka puhutaan elektronisista laitteista, korostaa Parkatti ettei maavoimat ole tavoittelemassa mitään teknoarmeijaa. Aiemmin oli niin, että sotaväellä oli mystistä tekniikkaa ja siviilit elivät maailmassa, jossa lankapuhelimissa oli pyöritettävät numerolevyt. Nykyään tilanne tuntuu olevan päinvastoin. Hirvenmetsästyksessä käytetään korkeatasoisempaa tekniikkaa kuin jalkaväen taistelussa. Maavoimien taistelun johtaminen pitää saada tälle vuosituhannelle. Puheloinen korosti investointeja maanpuolustuskurssin avajaisissa Kenraali Ari Puheloinen toivotti osallistujat tervetulleiksi 199. valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Puheloisen mukaan on viime kädessä valtiojohdon asia päättää, millainen puolustuskyky Suomessa on. Kuva: Akseli Muraja Eero Nurmi Puolustusvoimilla on edessään kaksi haastetta, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen aloitti puheensa maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingin Säätytalolla maanantaina. Haasteilla Puheloinen tarkoitti vuoteen 2015 mennessä toteutettavaa puolustusvoimauudistusta sekä puolustusvoimille asetettuja säästövaatimuksia. Välttämättömistä leikkauksista huolimatta tulevaisuuteen on panostettava. Varsinkin taloudellisesti niukkoina aikoina on löydettävä ratkaisuja, joilla voimme tietyillä suorituskykyalueilla kompensoida heikkouksiamme järjestelmillä, joiden vaikutus voidaan saada kertautumaan ja siten suhteellisesti suuremmaksi kuin niihin tehty investointi, Puheloinen muistutti. Esimerkkinä tällaisesta investointikohteesta Puheloinen mainitsi tietotekniikan hyödyntämisen johtamisessa. Tietotekniikkaa tarvitaan tilannetietoisuuden ylläpitämiseksi, johtamisen nopeusvaatimusten vuoksi sekä aloitekyvyn turvaamiseksi erilaisten tilanteiden hallinnassa. Ei teknoarmeijalle Puolustusvoimat ei tule ehdottamaan huippuunsa varustettua pientä teknoarmeijaa, sellaiseen ei todellakaan ole varaa, Puheloinen sanoi. Tavoitteena ei myöskään ole puutteellisesti varusteltu ja tehoton massa-armeija. Uudistuksen jälkeinen puolustusorganisaatio tulee Puheloisen mukaan olemaan kustannustehokas, tasapainoinen kokonaisuus, joka on olosuhteisiimme ja voimavaroihimme sopeutettu. Lähivuosina edessä ovat niukat ajat. Puheloisen mukaan tulevat säästöt merkitsevät riskinottoa maan sotilaallisessa puolustuksessa. Kenraali kuitenkin uskoo, että uudistuksen myötä toiminta saadaan palautettua asianmukaiselle tasolle. Olen luottavainen, että uudistus tuottaa tarpeelliset tulokset, kunhan onnistuneet poliittisen johdon päätökset siitä tehdään hyvissä ajoin.

4 4 uutiset ruotuväki 20/2011 lyhyesti Kertausharjoitusten määrä supistuu Puolustusvoimien niukkenevista resursseista johtuvat toimenpiteet tulevat vaikuttamaan kertausharjoituksiin. Kertausharjoitusten määrä tulee pienetymään merkittävästi ensi vuonna, mutta nollaan ei olla menossa, kommentoi pv:n koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen. Laatikaisen mukaan puolustusvoimat aikoo kuitenkin ensi vuonna yhdessä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa tukea entistä tehokkaammin mahdollisuutta osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Lähiviikkoina ilmoitetaan, mitä muita supistuksia puolustusvoimauudistus tulee kokonaisuudessaan sisältämään. SNu Verkkopuolustukseen rekrytoidaan väkeä Puolustusvoimien verkkopuolustusta linjaavan kyberstrategian on määrä valmistua ensi vuonna ja vaadittavien osaajien rekrytoinnit ovat jo alkaneet. Puolustusministeri Stefan Wallinin mukaan verkkopuolustukseen tulee panostaa säästöistä huolimatta. Verkkohyökkäyksiä puolustusvoimia vastaan tapahtuu myös rauhan aikana. Välillä yritetään murtautua tai lähettää haittaohjelmia, mutta toistaiseksi mitään onnistuneita hyökkäyksiä, joista olisimme tietoisia, ei ole, kertoo puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin YLE:n haastattelussa. ENu Kutsunnoista halutaan monipuolisempia Kutsunnoista pyritään tekemään aiempaa monipuolisempia kansalaisinfoja. Ajatuksena on, että kutsuntaikäluokka saisi tilaisuudessa tietoa uravalinnoista ja terveellisistä elämäntavoista. Pirkanmaalla, Kangasalla tehtiin kokeilu, jossa 200 kutsuntaikäistä pääsi kokeilemaan uutta mallia. Kangasalan kutsunnoissa esimerkiksi pilotoitiin MarsMars! -nettipalvelu, jota käyttämällä nuoret voivat kehittää fyysistä kuntoaan jo ennen palvelukseenastumista. Pyrimme samalla motivoimaan nuoria elinikäiseen liikuntaharrastukseen, sanoi everstiluutnantti Matti Santtila. HHa Palkat selvitetään puolen vuoden ajalta Puolustusvoimien työntekijöiden palkat selvitetään puolen vuoden ajalta. Syynä saatujen palkkojen ja tehtyjen työtuntien selvittämiseen on toukokuussa uusittu palkanmaksujärjestelmä, jonka käyttöönotossa on ollut suuria ongelmia. Aliupseeriliiton puheenjohtajan Petteri Leinon mukaan ongelmia oli eniten kesän aikana. Kaikkia ongelmia ei ole saatu korjattua, mutta tilanne on menossa parempaan suuntaan. Enimmillään virheitä on ollut jopa tuhansien ihmisten palkoissa. Pahimmissa tapauksissa palkat ovat jääneet kokonaan maksamatta. TUr Henkilöturvallisuus näkyy Kontiorannassa Testausvaihe tarjoaa välineitä vaarahavaintojen ilmoittamiseen ja riskianalyyseihin. Vuonna 2009 aloitettua henkilöturvallisuushanketta testataan vuoden ajan Pohjois-Karjalan Prikaatissa. Eero Nurmi Puolustusvoimissa käynnissä olevaa henkilöturvallisuushanketta on testattu nyt neljän kuukauden ajan Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiorannassa. Testausvaiheen aikana varusmiehet ja henkilökunnan jäsenet voivat ilmoittaa havaitsemistaan henkilöturvallisuuspuutteista erityisen vaarakortin avulla tai internetissä PVTA- VA-ohjelmalla (puolustusvoimien tapaturma- ja vaarailmoitus). Henkilöturvallisuushankkeen tavoitteena on tunnistaa aiempaa tehokkaammin henkilöihin kohdistuvat riskit sekä välttää tapaturmia ennakoinnin avulla. Puolustusvoimissa on kyllä aiemminkin osattu reagoida tehokkaasti, kun jotain sattuu. Nyt pyritään pääsemään askel edelle, hankkeen projektipäällikkö majuri Jouni Pitkänen kertoo. Hankkeessa hyväksi havaitut toimintamallit ja työkalut aiotaan ottaa käyttöön koko puolustusvoimissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Sissi- ja kranaatinheitinkomppania ovat testiyksiköitä Eniten testausvaihe näkyy kranaatinheitin- sekä sissikomppanian arjessa. Myös muiden yksiköiden varusmiehet tietävät, kuinka vaarahavainnoista voi ilmoittaa. Varusmiesjohtajille järjestettiin testivaiheesta infotilaisuus, upseerikokelas Santeri Pohjolainen kertoo. Pohjolainen aikoo tehdä ilmoituksen, jos havaitsee turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Itselläni on onneksi ollut palvelusturvallinen olo, eikä vaarailmoitusta ole ollut tarvetta täyttää, Pohjolainen sanoo. Varusmiesten tekemiä ilmoituksia on tähän mennessä tullut noin kymmenen. Turvallisuushanke on osa päivittäistä työskentelyä Työntekijät ovat tehneet PVTA- Pohjois-Karjalan Prikaatin Kranaatinheitinlinjan aliupseerioppilaat eivät ole joutuneet tilanteisiin, joissa vaarakortin täyttämiselle olisi ollut tarvetta. VAlla oman työympäristönsä riskikartoituksen, johon kuului noin sadan kysymyksen paketti, Karjalan Jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Petteri Tervonen kertoo. Kartoituksessa havaitut riskit käsitellään ja keinoja niiden vähentämiseksi pohditaan. Testausvaiheen aikana PVTAVAa käytetään myös työkaluna harjoitusten ja ammuntojen riskianalyysien tekemiseen. Lisäksi testausvaiheen tuomat uudet toimintatavat on omaksuttu siten, että harjoituksissa sovelletaan nyt havaittuja ja hyviksi koettuja asioita, Tervonen selostaa. Hän painottaa, että Pohjois- Karjalassa turvallisuusasiat on aiemminkin otettu hyvin huomioon. Tervosen mukaan varusmiesten ja henkilökunnan turvallisuudesta pyritään pitämään huolta kaikin Eero Nurmi Henkilöturvallisuushankkeen projektipäällikön, majuri Jouni Pitkäsen mukaan testikäytössä oleva PVTAVA-ohjelma on tärkeä työkalu henkilöturvallisuuden parantamiseen, sillä se kerää vaarahavainnot yhteen järjestelmään. Puolustusvoimilla on nykyään käytössä läheltä piti -rekisteri, ja muihinkin järjestelmiin rekisteröidään henkilöturvallisuuteen liittyviä asioita. Sotakuvia arkistojen kätköistä Roope Luokkamäki Kuinka monta talvi- tai jatkosotaaiheista valokuvaa tulee mieleesi nopeasti? Ei kauhean montaa todennäköisesti. Talvi- ja jatkosota ovat tärkeä osa itsenäisen Suomen historiaa, mutta tuntuu, että niistä ei ole saatavilla kauheasti kuvamateriaalia. Nyt asiaan halutaan tehdä muutos. Helsingin yliopiston alaisuudessa toimiva Suomen Kansalliskirjasto on aloittanut mittavan sotakuvien digitointi-projektin, jonka tarkoituksena on muuntaa yli sotien aikaista negatiivia sähköiseen muotoon. Tarkoituksena on saada kuvat arkistojen kätköistä käyttöön. Nyt meneillään on projektin toinen vaihe, jossa sähköiseen muotoon muunnetaan noin jatkosodan aikaista kuvaa, kertoo erikoissuunnittelija Minna Kaukonen Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksesta. Projekti sai alkunsa kokoomuksen entisen kansanedustajan Olli Nepposen talousarvio-aloitteesta. Suomen Kuvalehden entinen kuvaaja Jorma Komulainen puhui aiheesta minulle ja hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajana onnistuin löytämään rahoituksen hankkeelle. Kyse on kansakunnan muistin säilyttämisestä. Ainutlaatuinen kokonaisuus halutaan säilyttää Näillä näkymin vajaan vuoden mittainen projekti jatkuu ensi toukokuulle. Aikaisemmin digitaaliseen muotoon on ehditty muuntaa jo talvisotaa kuvaavaa negatiivia. Jos rahoitus varmistuu tarkoituksena olisi pelastaa vielä noin tuhatta jatkosota-kuvaa. Pyritään tietysti saamaan kokonaisuus säilytettyä. Kyse on ainutlaatuisesta kuvamateriaalista, joka on osa suomalaista kulttuuriperintöä, tähdentää Minna Kaukonen. Muunnettava materiaali kuvaa mahdollisin keinoin. Asepalveluksen perusedellytys on, että varusmies kokee tekevänsä asioita turvallisesti ja toimivansa turvallisessa ympäristössä, Tervonen sanoo. Tavoitteena parempi turvallisuuskulttuuri Kuva: SA-KUVA/Kauko Kivi Ongelma on, että tieto on hajallaan, Pitkänen sanoo. PVTAVA kasaa tiedon valmiiksi käyttäjää varten, mikä helpottaa esimerkiksi tilastojen laatimista. Järjestelmien yhdistämisen lisäksi olisi tärkeää saada vaarahavaintojen ilmoituskynnystä madallettua. Koko puolustusvoimissa ilmoitetaan vuosittain läheltä piti - rekisteriin noin 30 vaarahavaintoa, Pitkänen sanoo. Käynnissä olevan testausvaiheen aikana ilmoituksia on kertynyt jo lähes 50. Varusmiehet ovat avainasemassa vaarahavainnoista raportoitaessa. He ovat se joukko, joka on 24h paikan päällä näkemässä ja kokemassa, Pitkänen muistuttaa. Pitkäsen mukaan henkilöturvallisuushankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on avoimempi ilmoituskulttuuri, jossa uskalletaan kertoa kun nähdään jotain vaarallista, tai kun tapaturmia sattuu. lähinnä sotien aikaisia leiriolosuhteita, ja mukana on aikansa huippukuvaajien otoksia. Kansalliskirjastolta kuvamateriaali siirtyy takaisin niiden haltijalle Puolustusvoimien Kuvakeskukselle, joka päättää, miten kuvia tullaan tulevaisuudessa käyttämään. Haluamme tuoda kuvat kansalaisten käyttöön. Yksityiset tahot, media ja lehdet kyselevät päivittäin kuvien perään, kertoo Kuvakeskuksen arkistonhoitaja Päivi Vestola. Vestola on myös luottavainen rahoituksen järjestymisen suhteen, niin että projekti saataisiin vietyä loppuun asti. Projekti on sujunut oikein hyvin. On hyödyllistä, että ihmisten ei tarvitse enää tulla paikan päälle selaamaan arkistoja. Puolustusvoimien Kuvakeskuksen arkistoista löytyy kohta yli sotien aikaista kuvaa sähköisessä muodossa. Kuvassa sotilaat lähestyvät Viipurin linnaa Kuva: Akseli Muraja

5 ruotuväki 20/2011 uutiset 5 Nato-optio puhutti RUK:n kurssilounaalla tähtäimessä Mitä ovat aktiivikuulonsuojaimet? Jaakko Bergqvist Monissa puheenvuoroissa on muutaman viime vuoden aikana käsitelty paljon Suomen Nato-optiota. Suomen on sanottu täyttävän kaikki Naton jäsenedellytykset ja sisäämenon olevan vain yksi ovenheilahdus.asia ei kuitenkaan välttämättä ole niin yksinkertainen. Kun eurooppalainen kriisi on saavuttanut sellaisen asteen, että Suomella olisi aihetta hakeutua Naton jäsenyyteen, on tilanne voinut kiristyä jo liikaa. Kun sitä optiota tarvittaisiin, sitä ei enää ole, arvioi ministeri Jaakko Iloniemi globaalis-poliittisessa katsauksessaan 77. Reserviupseerikurssin kurssilounaalla 20. lokakuuta. Kun Suomi neuvotteli EU:n jäsenyydestä, maassa koettiin mahdollisesti tuleva EU:n jäsenyys myös jonkinlaisena turvatakuuna ulkoisia uhkia vastaan. Hallitus ja neuvottelijat eivät kuitenkaan missään vaiheessa puhuneet turvatakuista, vaan ajatus takuista on syntynyt kansalaisten mielissä jonkinlaisena toiveajatteluna. Ei EU ole antanut Suomelle mitään konkreettisia turvatakuita, vaan kyseessä on poliittinen turvallisuus, joka ilmenee teoriatasolla solidaarisuutena. Ei EU:lla ole sellaista sotilaallista voimaa, jota se voisi asettaa jäsenmaittensa tueksi. Niin ikään on muistettava, Sakari Nuuttila Suomenlahden Meripuolustusalueen (SLMEPA) organisaatio muuttuu ensi vuoden alussa merivoimien hallinnon rakennemuutoksen myötä. HARE:na tunnettu muutos on merivoimien ensiaskel kohti puolustusvoimauudistuksen yhteistä tavoitetta. Tällä hetkellä SLMEPA koostuu seitsemästä joukkoyksiköstä, jotka sijoittuvat Hankoniemen tasalta Vironlahdelle ulottuvalle vastuualueelle alkaen joukko-yksiköiden määrä supistuu viiteen Upinniemen ja Kotkan alueelle keskittyvään yksikköön. Suurin muutos on Isosaaressa sijaitsevan Suomenlinnan Rannikkorykmentin noin 150 varusmiehen koulutuksen siirtäminen Upinniemeen, kertoo SLMEPA:n Sakari Nuuttila Pääesikunnassa järjestettiin 27. lokakuuta puolustusvoimien ylilääkärin, lääkintäkenraalimajuri Pentti Kurosen läksiäisseminaari aiheesta Kenttälääkinnän monet kasvot. Puolustusvoimissa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos, joten koetamme nyt välittää vanhoilta kokeneilta asiantuntijoilta tietoa ja 77. Reserviupseerikurssin kurssilounaalla olivat puhujina ministeri Jaakko Iloniemi (vas.) ja kenraaliluutnantti Ilkka Halonen. että monet EU-maat ovat myös Naton jäseniä, eikä niillä ole halua rakentaa Naton rinnalle mitään uutta turvallisuusjärjestelmää, totesi Iloniemi. Yleinen asevelvollisuus tapetilla kokemuksia uusille asiantuntijoille, eläkkeelle jäävä Kuronen totesi seminaarin alussa. Seminaarissa Kurosen entiset yhteistyökumppanit kävivät läpi suomalaisen kenttälääkinnän monella saralla työstämäänsä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Marraskuun alussa puolustusvoimien uutena ylilääkärinä aloittanut lääkintäeversti Simo Siitonen esitteli nykypäivän kenttälääkintäorganisaatiota. Järjestelmään Myös yleisestä asevelvollisuudesta keskusteltiin lounaan yhteydessä. Euroopassa on yleistä asevelvollisuutta yhä vaikeampi perustella, kun suursodan uhka on väistynyt siinä määrin, että tarve ylläpitää kalliita ja vahvoja asevoimia on pienentynyt, pohti kenraaliluutnantti evp Ilkka Halonen. Tällöin kotimaan puolustus on jätetty sivuasiaksi. Samalla kriisinhallintatehtävät ovat lisääntyneet, eikä niihin ainakaan länsimaissa lähetetä varusmiehiä. Niinpä monet valtiot katsovat yleisen asevelvollisuuden olevan tarpeeton. komentaja, kommodori Markus Aarnio. SLMEPA:lla on ollut haasteita asettaa riittävästi henkilökuntaa suhteessa koulutettavien määrään. Koulutuksen keskittämisellä hel- Nykypäivän kenttälääkintä tarkastelussa Meilläkin viimeisimmät gallupit osoittavat, että asevelvollisuuden kannatus on supistumassa. Kuitenkin maanpuolustushenkemme on varsin vankasti pohjautunut puolustusvoimien ja ympäröivän yhteiskunnan keskinäiseen luottamukseen. Risto Siilasmaan työryhmän johtopäätös 2010 oli, että asevelvollisuus on tehokkain tapa tuottaa Suomen puolustuskyky, Halonen sanoi. Suomenlahden Meripuolustusalue uudistuu - Toimintaa keskittämällä saamme aikaan kustannussäästöjä ja enemmän tehokkuutta suorituskykyjen kehittämiseen, kommodori Markus Aarnio kuvailee SLMEPA:n hallinnon rakennemuutosta. potetaan vallitsevaa tilannetta ja parannetaan palvelusturvallisuutta, kommodori toteaa. HARE:n myötä SLMEPA:n vahvuus pienenee noin 30:llä henkilöllä, jotka siirtyvät hallinnollisesti Merivoimien Materiaalilaitoksen alaisuuteen ensi vuoden alussa. Henkilöstö on suhtautunut hallinnon rakennemuutokseen varsin hyvin sekä ammattimaisesti, ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sille ei ole ollut vastustusta. Uudet tehtäväkuvaukset on laadittu ja henkilöstö on jo tietoinen, missä tehtävissä kukin vuodenvaihteessa jatkaa, Aarnio sanoo. Samantyyppisiä hallintorakenteen muutoksia on meneillään myös muissa merivoimien joukkoosastoissa. Kuva: Akseli Muraja kuuluu tehoa ja säästöä tuonut keskitetty lääkintähuoltojärjestelmä, strategiset poikkeusolojen sopimukset sairaanhoitopiirien kanssa, työterveyshuollon ja kansainvälisen toiminnan kehittämisen eteneminen sekä aktiivinen tutkimustoiminta. Lisäksi nykyään käytössä olevan neljännen polven kenttälääkintäjärjestelmän tärkeimmiksi elementeiksi todettiin lääkintähuoltojoukkojen kykenevyys etupainotteiseen ensihoitoon ja hätäkirurgiaan sekä potilasevakuointiin taistelutoiminnassa sekä kaikille varusmiehille annettu taisteluensiavun koulutus. Pääesikunnassa työskentelevien olisi syytä käydä kentällä mahdollisimman paljon tutustumassa varusmiesten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja lääkintähuoltoon, Siitonen kehotti nuorempaa sukupolvea. Kuva: Henri Juvonen Sakari Nuuttila Joissakin joukko-osastoissa on alettu ottaa erikoistapauksissa käyttöön ns. aktiivikuulonsuojaimia. Paristokäyttöiset kuulonsuojaimet vaikuttavat huipputeknologialta, mutta mihin tarkoituksiin niitä käytetään varusmieskoulutuksessa? uutisia muualta Puolustusministeri: Jehovan todistajat siviilipalvelukseen Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan järjestelmäosaston suunnitteluinsinööri Jonna Ruuska, mihin tarkoitukseen aktiivikuulonsuojaimia käytetään? Aktiivisuojaimiin on integroitu ympäristön ääniä tunnustelevia mikrofoneja ja muuta elektroniikkaa. Elektroniikka analysoi mikrofonilta saapuvan informaation, käsittelee sen ennen äänen toistamista korvassa. Toiminto mahdollistaa kuulon tehokkaan suojauksen mm. laukauksilta ja muilta impulssiääniltä. Samalla puhe ja heikot äänet voidaan vahvistaa niin, että ne kuuluvat jopa 10 kertaa voimakkaampina kuin tavallisissa kuulonsuojaimissa. Aktiivisuojaimet mahdollistavat samanaikaisesti sekä tehokkaan kuulon suojauksen että ympäristön kuulohavainnoinnin tehostamisen. Lisäksi aktiivikuulosuojaimiin voidaan liittää puhemikrofoni, joka mahdollistaa kuulosuojainten käytön esimerkiksi kenttäradion pääkuulopuhelimena (headset). Mikä on aktiivi- ja passiivikuulonsuojainten määrällinen suhde pv:ssa? Aktiivisuojainten suhteellinen osuus verrattuna passiivisuojaimiin on puolustusvoimissa arviolta muutaman prosentin luokkaa. Mallista riippuen hinta on kertainen tavalliseen kupusuojaimeen nähden. Millä perusteella varusmiehille jaetaan aktiivikuulonsuojaimet? Aktiivisuojaimia tulisi jakaa vain niihin tehtäviin, joissa sitä puolustusvoimien varomääräysten mukaan edellytetään. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi raskailla aseilla ampuvalla henkilöstöllä. Raskaiden aseiden melutaso on useimmiten niin korkea, että aktiivikuulonsuojain yksinään ei riitä, vaan sen kanssa käytetään myös tulppasuojainta. Puolustusministeri Stefan Wallin (r.) kumoaisi Jehovan todistajien erivapauden asevelvollisuudesta, kirjoittaa MTV3 verkkosivuillaan. Wallinin mukaan yhden uskontoryhmän erityisasema ei ole oikeudenmukainen muita asevelvollisia kohtaan. Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta kokonaan vuodesta 1987 lähtien. Hänen mukaansa uskontoryhmä voisi suorittaa armeijan sijaan siviilipalveluksen, joka olisi suunnattu nimenomaan Jehovan todistajille. Jehovan todistajat itse ovat perustelleet asevelvollisuudesta kieltäytymistä omantunnon kysymyksenä. Pääesikunta on myös toivonut Jehovan todistajien erivapauden poistamista. MTV Armeijan keittiö avautunee kilpailulle kuuden vuoden päästä Puolustusvoimien ruokahuolto on avautumassa avoimelle kilpailulle kuuden vuoden päästä, kertoo Lapin Kansa. Hallitus esittää eduskunnalle, että perustettava osakeyhtiö Leijona Catering voisi hankkia myös muita asiakkaita kuin Puolustusvoimat. Muutosta perustellaan sillä, että varusmiesten määrä vähenee tulevaisuudessa. Ruokahuolto on siirtymässä perustettavalle osakeyhtiölle ensi vuonna. Samalla siirtyisi noin 550 henkilötyövuotta. Ammattiliitot pelkäävät, että muutos alentaa työntekijöiden palkkoja tuntuvasti. Hallituksen esityksen mukaan henkilöstölle kuitenkin korvattaisiin menetettyjä etuja. Korvauksista neuvotellaan liittojen kanssa. Lapin Kansa Lentosotakoulun johtaja: lentotunnit jo nyt minimissä Valtion suunnittelemat puolustusvoimien menoleikkaukset voivat pahimmillaan tarkoittaa Kauhavan lentosotakoulussa myös lentotuntien supistamista, uutisoi Yle. Mikäli lentotunteja vielä nykyisestä vähennetään, tarkoittaa se joko koulutettavien vähentämistä tai koulutuksen pidentymistä, sanoo lentosotakoulun johtaja Jukka Ahlberg. Leikkauksista tai niiden kohdistamisesta ei ole vielä päätetty, mutta Ahlbergin mukaan historia on osoittanut, että säästöjä kohdistetaan ensimmäisenä juuri lentotunteihin, kertausharjoituksiin sekä varusmiesten ja henkilökunnan sotaharjoituksiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lentotuntien määrä Kauhavalla on tippunut :sta tuntiin. Valtion budjetissa puolustusvoimien toiminnasta ollaan leikkaamassa seuraavien neljän vuoden aikana noin 825 miljoonaa euroa. YLE Toimittanut Tuomas Kähärä

6 6 maailmalla ruotuväki 20/2011 lyhyesti Kreikan sotilasjohto meni uusiksi Tiistaina talousvaikeuksissa kieriskelevän Kreikan pääministeri George Papandreoun johtama valtiollinen turvallisuusneuvosto vaihtoi sekä armeijan komentajan että maa-, meri- ja ilmavoimien komentajat uusiin johtajiin. Tämän lisäksi myös kymmenkunta korkeaarvoista upseeria sai potkut. Puolustusministeriön mukaan uudistusta oli suunniteltu ennakkoon jo kuukauden ajan, mutta Kreikan oppositio pitää siirtoa demokratian vastaisena, arvellen sen aiheuttavan huolta ja turvattomuutta kansalaisissa. Oppositiopuolueet ovat vaatineet hallitukselta selviä vastauksia vallanvaihtoon johtaneista syistä. (Athens News 2.11.) SNu Sotilastukikohdassa räjähteli Jemeniläistä sotilastukikohtaa ravisteli neljä räjähdystä toissa viikon sunnuntaina. Paikallisen ilmailuviranomaisen mukaan räjähdyksiä oli neljä, ja ne tuhosivat kaksi Jemenin armeijan hävittäjälentokonetta. Tukikohta sijaitsee lähellä Jemenin pääkaupunkia Sanaata, jossa on jo viikkojen ajan ollut taisteluja presidentti Abdullah Salehille uskollisten joukkojen ja nykyhallintoa vastustavien kapinallisten välillä. Kapinalliset vaativat 33 vuotta hallinneen Salehin eroa. (Sky News, ) ENu Myös Saksan armeija supistuu Liittokansleri Angela Merkelin hallituksen kaavailemat 80 miljardin euron säästötoimet tulevat vaikuttamaan Saksan armeijan rakenteeseen. Armeijan säästötoimenpiteitä suunnitteleva Frank Jürgen- Weisen johtama komissio on esittänyt, että puolustusministeriö vähentäisi henkilöstöään puolella, armeijan varuskuntien määrää vähennettäisiin noin 30:lla ja sodanajan joukkoja supistettaisiin neljännesmiljoonasta :aan. Hallituksen kaavailemiin säästöihin liittyen armeijan osalta säästöjä tulisi kertyä 9,3 miljardia euroa vuoteen 2013 mennessä. (The New York Times ) SNu Ruotsalaisia epäillään lelujen salakuljettamisesta Ruotsin ilmavoimien 14 työntekijää epäillään salakuljetuksesta. Epäillyt olivat osa Libyasta palaavaa ryhmää, joka oli osallistunut lentopartiotehtäviin. Kyse on pienestä tavaramäärästä, joka paljastui tarkastettaessa rahtia Luulajan lentotukikohdassa. Salakuljetetuksi epäilty rahti on ostettu Sisiliasta. Libyan-komennuksen aikana sotilasrahdin kuljetukset kulkivat Italian ja Ruotsin tukikohtien välillä viikoittain. Tavaroiden joukosta löytyi muun muassa alkoholia ja leluja. Luulajan syyttäjä ei kuitenkaan pidä rikosta varmistuessaankaan vakavana. (hs.fi ) TUr Kreikan väitetään neuvottelevan asekaupoista Der Spiegel -lehden mukaan Kreikka olisi ostamassa ranskalaisia fregatteja. Ranskan puolustusministeriö kiistää väitteet aseneuvotteluista. Eero Nurmi Vakavien, euroalueen vakautta heikentävien velkaongelmien kanssa painivan Kreikan väitetään solmivan talousvaikeuksistaan huolimatta asesopimuksia useiden eri maiden kanssa. Kreikan väitetään neuvottelevan Ranskan kanssa sota-alusten ostosta. Lisäksi Kreikka on lehtiväitteiden mukaan hankkimassa Yhdysvalloista 400 M1A1 Abrams -panssarivaunua sekä ostamassa Israelilta 110 miljoonalla eurolla asejärjestelmiä F-16-hävittäjiinsä. Viime vuonna keskustelua herättivät väitteet, joiden mukaan Saksa ja Kreikka olisivat olleet sopimassa useiden miljardien eurojen arvosta asekauppoja. Tuorein uutinen on lokakuun puolivälissä tullut tieto ranskalaisten sotalaivojen ostamisesta. Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan Ranska haluaisi myydä Kreikalle 2 4 FREMM-luokan fregattia. Ranskalaisen sanomalehden Le Figaron mukaan Kreikka olisi lähettänyt Ranskalle tarjouspyynnön kuudesta aluksesta, joiden hinta markkina-arvoilla mitattuna nousisi 2,5 miljardiin euroon. Ranskan puolustusministeriö kiisti Ruotuväelle, että aseneuvotteluja Ranskan ja Kreikan välillä olisi käynnissä. Valituskirje ja tukipaketteja Alukset valmistaisi ranskalainen Mikko Virta Vaihtuuko valta Lähi-idässä, kysyttiin Historiallisen yhdistyksen ja Suomen itämaisen seuran seminaarissa Helsingissä. Tieteiden talolla pidetty ajankohtainen seminaari veti luentosalin ääriään myöten täyteen. Seminaarin puhujat tarjosivat kuulijoille laajan katsauksen Syyrian, Egyptin ja Libyan vallankumousliikehdintöjen historiaan ja nykytilaan. Syyrian tapahtumista puhuneen professori Hannu Juusolan mukaan on mahdollista, että Syyriassa tapahtuu vielä Libyan kaltainen aseellinen vallankumous. Syyrian armeijasta loikanneet sotilaat ovat Vakavissa talousvaikeuksissa oleva Kreikka on maailman suurimpia aseiden tuojia. Kuvassa Kreikan armeijan F-16-hävittäjä. FREMM monitoimifregatti on ranskalais-italialaisvalmisteinen huippumoderni sotalaiva. Luokan ensimmäisellä aluksella, Ranskan laivaston FREMM Aquitainella on jo suoritettu merikokeita. muodostaneet arviolta miehen vahvuisen Vapaan Syyrian armeijan, joka toimii Turkin puolelta käsin. Juusola kertoo, ettei oppositioarmeija muodosta vielä tässä vaiheessa merkittävä uhkaa Syyrian nykyiselle hallinnolle. Tulevaisuudessa se voi kuitenkin nousta merkittäväksi tekijäksi, mikäli onnistuu saamaan aseellista tukea ulkopuolelta, kuten esimerkiksi Turkilta. Libyan tilanne on monimutkainen Kuva: AFP/Lehtikuva valtionyhtiö DCNS. Der Spiegelin mukaan DCNS:n saksalainen kilpailija ThyssenKrupp on valittanut Kreikan ja Ranskan välisistä neuvotteluista kirjeitse Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Samaan aikaan, kun saksalaiset telakat eivät saa yhtään tilausta, DCNS:ää ja kreikkalaisia telakoita tuetaan ja pidetään hengissä, loppujen lopuksi todennäköisesti saksalaisten rahoilla, ThyssenKruppin johtaja kirjoitti kirjeessä Der Spiegelin mukaan. Ylivelkaantuneen Kreikan auttamiseksi on rakennettu jo kaksi suurta lainapakettia, joiden yhteisarvo kohoaa reilusti yli 200 miljardiin euroon. On vielä epäselvää, sitoutuuko Kreikka maan talouden tervehdyttämiseksi vaadittuihin toimiin. Kreikkalainen europarlamentin jäsen Michail Tremopoulos mainitsee kaksi syytä asehankkeiden jatkumiseen velkakriisistä huolimatta: Syinä ovat asevalmistajien ylisuuri vaikutus poliittiseen järjestelmään sekä suureen osaan korkeista sotilashenkilöistä ja poliitti- Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Risto Marjomaa osoitti esityksessään, kuinka Libyan valtarakenne oli kehittynyt nykypäivänä Muammar Gaddafin hallinnossa samanlaiseksi, kuin se oli ollut ennen vuoden 1969 sotilasvallankumousta. Nyt tapahtuneen vallankumouksen jälkeen tilanne on kuitenkin paljon vuotta 1969 monimutkaisempi, sillä sisällissodan voittajat koostuvat useista keskenään ristiriitaisia tavoitteita omaavista ryhmittymistä. nen paine Ranskan ja Saksan hallituksilta aseiden ostamiseksi. Tremopouloksen mukaan Kreikan taloustilannetta ei tulisi käyttää hyväksi aseneuvottelujen muodossa. Ranskalaisen aseteollisuuden ongelmia ei kuulu ratkaista kreikkalaisten ahdingon avulla. Eniten rahaa aseisiin Euroopassa Kreikalla on Euroopan maiden suurin sotilasbudjetti bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Suurten sotilasmenojen taustalla ovat pitkään jatkuneet jännitteet Kreikan ja sen naapurimaa Turkin välillä. Kreikka ja Turkki kiistelevät Kyproksen hallinnasta, jonka pohjoisosan Turkki miehitti vuonna Maat ovat myös sotineet useasti keskenään. Tremopouloksen mukaan Euroopan unioni voisi edesauttaa Vaihtuuko valta Lähi-idässä? Historiallisen yhdistyksen seminaari tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia Lähi-idän tilanteeseen. Yliopistonlehtori Sylvia Akar puhuu Egyptin vallankumouksesta. Kaikki innokkaat kuulijat eivät edes mahtuneet istumapaikoille. Kreikan puolustusbudjetin leikkausta takaamalla selkeästi unionin ulkorajat. Tällainen teko veisi perusteet väitteiltä, että tarvitsemme lisää aseita. Se myös säästäisi miljardeja euroja kreikkalaisten ja EU:n veronmaksajien rahoja, Tremopoulos sanoo. 11 miljoonan asukkaan Kreikka oli vuosina asetuonnin kokonaisarvolla mitattuna maailman neljänneksi suurin tavanomaisten aseiden tuoja. Vuonna 2009 maa toi aseita yli 850 miljoonalla eurolla, ja viime vuonnakin asetuonnin arvo nousi yli 500 miljoonaan euroon. Suurille euromaille Kreikka on tärkeä aseiden vientimaa. Saksa on vienyt Kreikkaan aseita viimeisen kolmen vuoden aikana noin 700 miljoonalla eurolla. Kreikka on Saksan toiseksi suurin aseiden vientimaa heti Turkin jälkeen. Kuva: DCNS Kuva: Mikko Virta

7 ruotuväki 20/2011 reportaasi 7 Kuvat: Anssi Uusitalo Merivoimien tulenkäyttöharjoituksessa yhdistyivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa ohjustulenkäyttö- ja miinasotaharjoitukset. Ohjustulta ja miinasotaa Merivoimien tulenkäyttöharjoitus kokosi laivastojoukot Saaristomerelle. Viikon mittainen METU on merivoimien syyskauden suurin yhteisharjoitus. Sakari Nuuttila Hälytysääni kajahtaa Saaristomerellä lipuvalla Hamina-luokan ohjusvene Torniolla. Vartiossa istuvat varusmiehet räjähtävät ylös penkeiltään, pukevat nopeasti ylleen sirpaleliivit sekä kypärät, ja suuntaavat taisteluasemiinsa aluksen viestisillalle. Uhkasuunta: keula! tulenjohtaja, alikersantti Lauri Värtinen ohjeistaa ilmatorjuntakonekiväärien tähtäinten läpi tähystäviä nuoria matruuseja, jotka kääntävät aseidensa piiput viipyilemättä vihollisen oletettuun tulosuuntaan. Kuluu muutama minuutti jännittynyttä hiljaisuutta merituulen piestessä sotilaiden kovettuneita kasvoja, kunnes hiljaisuuden rikkoo väkevä jylinä. Taivaanrannasta alusta kohti kiitää kaksi nopeaa Hornet-hävittäjää. Kovapanosammuntaa lennokkimaaleilla Meneillään on merivoimien tulenkäyttöharjoitukseen, METU 2011:een, kuuluva ilmapuolustusharjoitus. Skinnarvikin harjoitusalueella järjestettyyn viikon mittaiseen harjoitukseen osallistuivat Saaristomeren sekä Suomenlahden Meripuolustusalueet, Karjalan Lennosto ja Lentosotakoulu. Harjoituksen teemana on merellisen hyökkäyksen torjunta sekä ilmapuolustus sovellettuna Saaristomeren olosuhteisiin. En ole eläissäni nähnytkään Hornetia, joten aika jännäähän tämä on, sanoo Upinniemen varuskunnasta tulleen Tornio-aluksen kannella konekiväärin perää puristava matruusi Mikko Haapalainen. Ensimmäiseen tulenkäyttöharjoitukseensa osallistuvat varusmiehet poimivat ilmamaaleja ohikiitävistä hävittäjistä. Kaukana ja nopeasti lentävien koneiden tulittamista harjoitellaan enimmäkseen taistelusimulaattoreilla, mutta radio-ohjattavien lennokeiden kustannuksella harjoitellaan myös kovapanosammuntaa. Jos sellaisen onnistu napsaisemaan ilmasta, voi jo sanoa olevansa aika hyvä, alikersantti Värtinen toteaa. Vuosi vuodelta vaativampaa METU:ssa käydään kahta harjoitusta päällekkäin: meillä on pitkä perinne erillisistä ohjustulenkäyttö- ja miinasodankäyntiharjoituksista. Nyt ne on yhdistetty toisiinsa, selventää ohjustulenkäytön harjoituksen johtaja, komentaja Jari Välilehto. METU on merivoimien syyskauden suurin harjoitus, johon osallistuvat alusyksiköiden ja lennostojen lisäksi myös rannikkojoukot. Yhtä yleistilannetta harjoituksella ei Välilehdon mukaan ole, mutta toinen toistaan seuraavat osaharjoitukset antavat hyvän mahdollisuuden harjoitella tehokkaasti eri tehtäviä, esimerkiksi tilannekuvan muodostamisesta elektronisen tiedustelun menetelmin. Harjoituksen vaativuutta pyritään lisäämään joka vuosi, Välilehto toteaa. Ohjusvene Tornio toimi ilmapuolustusharjoituksen johtoaluksena, jonka lisäksi harjoitukseen osallistui kolme muuta ohjusvenettä sekä kaksi miinalaivaa. Harjoituksen vaativuutta pyritään lisäämään joka vuosi. Osa raivaajasukeltajakoulun varusmiesten loppusodasta sijoittui ME- TU:n yhteyteen. Olemme johtoaluksena määritelleet tietyn muodostelman jossa alukset ovat. Johtaminen tapahtuu ennalta määritettyjen perusmenetelmien mukaisesti, joita jatkuvasti harjoitellaan keskenämme, kertoo Tornion ensimmäinen upseeri, kapteeniluutnantti Ilkka Pentikäinen. Ilmatorjuntaa päästään harjoittelemaan parisen kertaa vuodessa. Taktista toimintaa on hyvä harjoitella simulaatioilla, mutta jos haluamme saada operaattorit käyttämään sensoreita ja harjoittelemaan häirinnän väistöä, tarvitsemme aitoja maaleja, joita ei pysty simuloimaan, Pentikäinen sanoo. Raivaajasukeltajat loppusodassa Illan pimetessä uusi harjoitus käynnistyy, kun joukko rib-veneitä viilettää merelle kyydissään raivaajasukeltajakoulun pian päättäviä varusmiehiä. METU toimii sukeltajien loppusodan kehyksenä. Tuemme harjoituksen toimintaa raivaamalla vedestä asioita, joista voisi olla aluksille haittaa, sukeltajakoulun kalustomestari, yliluutnantti Kimmo Raanti selittää. Sukeltaja nousee veneestä ja vajoaa syvyyksiin tunnistamattoman tuotteen viistokaiulla havaitun koordinaattipisteen kohdalla. Hänen tehtävänään on kehäetsintämetodilla tunnistaa meren pohjassa havaittu tuote. Raannin mukaan sukeltajien toimintametodit eivät muutu ympäristön mukaan, mutta eri vesistöjen olosuhteissa ja näkyvyydessä on niin suuria eroja, että sukeltajat on koulutuksen aikana tutustutettava mahdollisimman erilaisiin ympäristöihin. Loppusodassa ryhmä toimii itsenäisesti ryhmänohjaajalle annetun tehtävän perusteella. Lopuksi me kouluttajat arvioimme ryhmän tason, Raanti sanoo. Melkein tunnin työn jälkeen sukeltaja nousee tumman veden pinnalle ja kapuaa takaisin veneeseen. Tuote on tunnistettu: Saaristomeren pohjassa lepää ruosteen runtelema, jään läpi murskautunut, vetiseen hautaansa ammoin uponnut auto. Kiiski 3 -aluksen miehistö laski miinanraivauskalustoa vesille osana miinasodankäyntiharjoitustaan.

8 8 ruokabudjettitesti ruotuväki 20/2011 armeijan aamiainen intin lounas firman päivällinen Varusmiesten päivän aterioiden elintarvikekustannuksiin uppoaa 4,60 euroa taistelijaa kohden. Summa voi vaikuttaa ensi kuulemalta kovin pieneltä. Ruotuväki panee ruokabudjetin testiin ja haastaa harrastelijakokkailijan sekä ravintolakokin loihtimaan päivän ateriat vajaalla viidellä eurolla. Haaste 1: Harrastelija pähkäilee budjetin kanssa Ahkeraksi ruuanlaittajaksi tunnustautuva reservin alikersantti Matias Kauppila ottaa kokkaushaasteen mielenkiinnolla vastaan. Kolmen aterian mahduttaminen vajaan viiden euron budjettiin tuntuu aluksi haasteelliselta. - On aika hankala suunnitella koko päivän ruokalista näin tiukkaan hintahaarukkaan. - Toki pyrin aina ostamaan kaupasta edullisia tuotteita, mutta näin pikkutarkasti en ole tottunut raaka-aineiden hintoja tutkimaan, Kauppila valaisee. Säkylän Huovinrinteellä Valmiusjoukkojen Pioneerikomppaniassa asepalveluksensa suorittanut Kauppila ei kuitenkaan ole tottunut pakenemaan haasteita. Pikaisen kauppareissun jälkeen on aika katsoa, taipuuko Kauppilan menu armeijan tiukkaan budjettiin. Aamupalasta on hyvä aloittaa Ruokalajien kokoamisen hän aloittaa aamiaisesta. Pöytään ilmestyy ruisleipää salaatilla, tomaatilla sekä leikkeleellä höystettynä. Mukista löytyy mustaa kahvia.aamupalan kruunaa luonnonjogurtti mustikoiden kera. Marjat hän huomauttaa poimineensa itse säästääkseen kuluissa. Kauppilan mukaan armeijassa tuli syötyä aamuisin reilusti tuhdimmat ateriat. - Inttisapuskoihin verrattuna aamiaiseni on varmasti kevyempi kokonaisuus. Kyllähän se aamupuuro on jaksamisen kannalta ehdoton ykkönen, hän tuumaa. Kokeileminen kruunaa kokkailun Lounaaksi Kauppila loihtii suomalaisen lohikeiton. Oheen hän asettaa voidellun ruisleivän ja kyytipojaksi lasin maitoa. Kauppila valitsi kalaruuan sillä hän valmistaa omien sanojensa mukaan liian harvoin sapuskaa eväkkäistä. - Yleensä kokkailuni lähtee siitä, mitä raaka-aineita kaapeista sattuu löytymään. Niiden pohjalta sitten etsin vaikka netistä jonkun reseptin, jonka mukaan ruuan teen. - Tällä kertaa jouduin etukäteen pohtimaan, mitä voisin kokata. Sitten tajusin, että nyt on tehtävä jotain kalasta, hän innostuu. Kokkaamisessa Kauppilaa kiehtoo etenkin eri raaka-aineilla kokeileminen. Esimerkiksi pöydässä höyryävään lohikeittoon olisi reseptin mukaan kuulunut purjoa, mutta tällä kertaa kattilaan päätyikin palsternakkaa. - En tee ruokaa mitenkään otsa kurtussa. Raaka-aineetkin mittailen aika suurpiirteisesti. Vielä en ole joutunut heittämään ruokaa roskiin, Kauppila virnistää. Tavoitteisiin päästään Päivällisen kohdalla Kauppila jatkaa valitsemallaan tiellä. Hän on päättänyt valmistaa soijarouhelasagnen, vaikkei kyseistä ruokaa ole koskaan aikaisemmin edes kokannut. - Olen kuitenkin joskus maistanut sitä ja silloin se ainakin oli hyvää, hän kertoo. Aineksena soijarouhe on Kauppilalle tullut jo tutuksi.vaikka hän on korvannut lihan eri ruuissa soijarouheella, ei hän silti pidä itseään kasvissyöjänä. - Hinta on suurin syy, miksi olen siirtynyt soijarouheeseen. Hyvin maustettuna siitäkin saa tosi maukasta, hän vinkkaa. Kauppila asettaa lautaselle salaattiannoksen ja lorauttaa lasiin tuoremehua. Samalla hän kertoo, kuinka armeija vaikutti hänen ruokailutottumuksiinsa. - Intissä tuli selväksi se, että silloin syödään kun ruokaa on tarjolla. Samalla opin, kuinka tärkeää jaksamisen kannalta on oppia säännölliset ruokailuajat, Kauppila toteaa. Savun hälvetessä keittiöstä ja lautasten kiiltäessä tyhjyyttään on yhteenvedon aika. Kauppila tutkii kauppalaskua ja ahtaa ylimääräiset ruoka-annokset pakastimeen. - Ruuista koituneet kustannukset pysyivät sovituissa rajoissa. Keittoa ja lasagnea tuli ainakin neljän annoksen edestä. - Eihän tämä mitenkään mahdotonta ollutkaan. Aamiainen: Ruisleipä, luonnonjogurttia mustikoilla, kahvi. Ruisleipä Voi Metwursti Mustikat (poimittu itse) Salaatti Tomaatti Luonnonjogurtti Kahvi Lounas: Suomalainen kalakeitto Kalaliemikuutio Maustepippuri Porkkana Peruna Palsternakka Ketsuppi Koskenlaskija-sulatejuusto Kermainen lohifile Tilli Päivällinen: Soijarouhelasagne, tuoremehu. Lasagnelevy Ruokaöljy Vehnäjauho Soijamaito Suola Tumma soijarouhe Sipuli Valkosipuli Tomaattimurska Paprikajauhe Pippurisekoitus Chilirouhe Soijakastike Tuoremehu Annostenyhteiskustannukset: 4,40euroa

9 ruotuväki 20/2011 ruokabudjettitesti 9 Haaste 2: Improvisointi yhtä tärkeää kuin raha Seuraavaksi haasteen ottaa vastaan turkulaisen Enkeliravintolan keittiöpäällikkö Katja Mäkinurmio. Hänelle kolmen ruokalajin ahtaaminen vajaan viiden euron raameihin ei tuota juuri päänvaivaa. - Kotona en juuri laske ruokiin kuluvan rahan määrää. Töissä taas tulee tietysti laskettua annoskatteita, toteaa kokinhatun rakennusmestarin ja tradenomin opintojen sijasta valinnut Mäkinurmio. Vaikka 4,60 euron elintarvikebudjetti voi maallikon korvaan kuulostaa niukalta, yllättyy Mäkinurmio positiivisesti summan suuruudesta. - Olisin luullut, että rahaa olisi käytössä paljon vähemmän. - Kouluissa kustannukset lasketaan kymmenissä senteissä. Toki armeijassa pitää taas jaksaa tarjotun ruuan voimin pitempään. Armeijahenkinen aamiainen Mäkinurmion valmistama aamiainen muistuttaa kokonaisuudeltaan melko paljon armeijan aamupalaa. Hän asettaa pöydälle omena-kaurapuuroa sekä kinkulla, juustolla sekä romaine-salaatilla koristellun sämpylän. Juomaksi on tarjolla ruusunmarjateetä. - Haluan pitää mielessä, että tekemäni ruuan pitäisi olla myös varusmiehelle riittävä annos. - Mielestäni tällainen aamiainen on ihan riittävä armeijassakin, hän arvioi. Lounas tekee pesäeron intin ruokiin Päivän tärkeimmän aterian jälkeen vuorossa on ravintolakokin valmistama lounas armeijan budjetilla. Jos Mäkinurmion valmistamassa aamiaisessa oli selkeitä yhtäläisyyksiä intin aamupalaan, hänen tarjoamansa lounas ei muistuta Firman ruokia ainakaan ulkoisesti. Maitolasi saa seurakseen tomaattivalkosipuliliemessä haudutettua broileria, risottoa sekä tomaattikastiketta. Annos on Mäkinurmion mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka ruuan houkuttelevuutta voi lisätä ilman lisäkustannuksia. - Leikkasin broilerin niin, että lautasella oleva annos muistuttaa ravintola-annosta. Armeijan ruokabudjetin puolesta puhuu myös se, ettei Mäkinurmion tarvinnut valita kaupasta pelkästään halvimpia raaka-aineita. - Perunahan olisi ollut risottoa halvempi vaihtoehto. Haluan kuitenkin vaihtelevuutta annoksiini. Lounaasta muodostuu lopulta Mäkinurmion mukaan liian tuhti satsi jopa varusmiehelle. - Annoskoko on ehkä vähän liian suuri, koska riisiä taisi tulla vähän liikaa. Tiukka budjetti edellyttää kekseliäisyyttä Aamiainen: Omena-kaurapuuro, ruusunmarjatee, sämpylä. Tee Kaurahiutale Omenahillo Omena Savustettu kinkku leikkele Juusto Voi Salaatti Sämpylä Broilerin koipi-reisi Haudutusliemi Kastike Päivällinen: Haudutettua porsaankylkeä, punasipulihilloketta, perunaa, porkkanaa, sipulicremeä, maito. Porsaankylki Perunat Porkkana Punasipuli Sinappi Kerma Lounas: Tomaattivalkosipuliliemessä haudutettua broileria, risottoa, tomaattikastiketta, maito. Sinappisalaatti Sokeri Maito Annosten yhteiskustannukset: 4, 55 euroa. Päivälliseksi Mäkinurmio on valinnut porsaankylkeä, vaikka hän ei muuten omien sanojensa mukaan tavallisesta ja mitäänsanomattomasta porsaanlihasta juuri välitä. - Porsaankyljestä kuitenkin pidän. Se on maukasta ja esimerkiksi pekonihan valmistetaan juuri porsaankyljestä. Asetellessaan päivän viimeistä ateriaa lautaselle, Mäkinurmio kertoo, kuinka esimerkiksi ruhoosista voi saada maukasta ruokaa, kunhan kokkaajalta löytyy kärsivällisyyttä. - Hauduttamalla saa halvemmastakin hyvää ja maukasta. Toki siinä menee sitten enemmän aikaa ruuan valmistamisessa. Esimerkiksi porsaankyljen haudutusaika on nelisen tuntia, hän summaa. Viimeisen silauksen jälkeen päivällinen on esillä: haudutettua porsaankylkeä ja punasipulihilloketta perunalla, porkkanalla sekä sipulicremellä höystettynä.annos on Mäkinurmion mukaan niin rasvainen, että se varmasti riittää varusmiehelle. Mäkinurmio on tyytyväinen siihen, mitä hän sai aikaan vajaan viiden euron budjetilla. - Hieman piti viilata kokonaisuuksia. Esimerkiksi risotosta lähti puolet parmesanista pois aika rivakasti. - Viilaamista pystyy kuitenkin kompensoimaan panostamalla ruuan näyttävyyteen. Se on mielestäni aina tärkeää, hän vinkkaa. Risotto Pavut Maito Armeijan ruuat maistuvat varusmiehille erinomaisesti Vaikka varusmiesten aterioiden elintarvikekustannuksiin varatulla vajaalla viidellä eurolla saa myös siviilin puolella kokattua maukkaat ateriat, ei Pansion varuskunnan muonituskeskuksen päällikkö Pirjo Säteri pidä summaa ainakaan liian suurena. - Kouluruokiin käytettävä raha on siinä euron paikkeilla.varusmiehet ovat armeijassa kuitenkin 24 tuntia vuorokaudessa, joten varusmiesten ruokiin asetetut vaatimukset ovat luonnollisesti erilaiset. Säterin mukaan asepalveluksen fyysisyys edellyttää, että varusmiehet saavat riittävästi polttoainetta murkinastaan. Säteri myös toteaa, että pelkästään maukas ruoka ei välttämättä riitä. Aterioista on tehtävä myös houkuttelevia. Lisäksi viihtyisä ja ystävällinen ympäristö tekee hänen mielestään ruuasta parempaa. - Nykyään varusmiehet ovat myös itse erittäin valveutuneita siitä, mitä he suuhunsa laittavat. - He syövät mieluummin oikeata kotiruokaa kuin vain pizzaa tai hampurilaisia, Säteri huomauttaa. Varusmiesten lempiruuista Säterillä on selvä näkemys. - Hernekeitto ja pannukakku on poikien suosiossa. - Myös vuosien tauon jälkeen listoille palannut uunimakkara ja perunamuusi tuntuvat maistuvan, hän valaisee. Kaiken kaikkiaan Säteri uskoo, että varusmiehet saavat armeijassa murua rinnan alle riittävästi, monipuolisesta sekä maistuvasti. Yhtä palautelappua hän säilytti työhuoneensa seinällä pitkään. - Eräs varusmies jopa suri lomille lähtemistä, koska varuskunnan ruoka on niin hyvää, Säteri naurahtaa. Henri Hairinen, alikersantti, Riihimäki - Meillä Riihimäellä on hyvät ruuat. Niin paljon saa syödä kuin haluaa, joten ei ole valittamista. - Lounas on mielestäni päivän mukavin ruokailu. Sen ehtii aina syödä rauhassa.aamuisin voi olla kiirettä ja päivällinen voi joskus jäädä väliin esimerkiksi lomien takia. - Uunimakkara on aina hyvää. Se on aina niin onnistunut. - En ole oppinut uutta. En ole nirso ruuan suhteen. Kaikki on tähän asti mennyt ja eiköhän se jatku samaa rataa. Ekku Säily, matruusi, Pansio - En ole nirso ruuan suhteen. Kaikki maistuu ja tarpeeksi saan syödäkseni. - Aamupala on suosikkini. Silloin saa juoda kahvit ja päivä lähtee mukavasti käyntiin. - Kyllä se uunimakkara on parasta. - En ole oppinut mitään erityistä. Ehkä nykyään tulee syötyä vähän enemmän, kun on säännölliset ruoka-ajat. matruusi Säily alikersantti Hairinen

10 10 kentällä ruotuväki 20/2011 lyhyesti Kolmas Katanpääalus kastettiin Kolmas Katanpää-luokan miinantorjunta-alus kastettiin 3. marraskuuta. Se luovutettaneen merivoimille kesällä Alus sai nimen MHC Vahterpää. Se on yksi kolmesta Mine Hunter Coastal -aluksesta, jotka on tilattu Italiasta. Uusien miinantorjunta-alusten päätehtävänä on meriliikenteen suojaaminen. Aluksia tullaan käyttämään ensisijaisesti kotimaassa. Kahden muun Katanpää-luokan aluksen toimittamisessa on ollut ongelmia. Niiden molempien luovutus on lykkäytynyt, koska italialainen Intermarinetelakka joutui tulvan alle kahdesti vuonna TUr Ammattiopisto harjoittelee ilmavoimien kalustolla Ilmavoimat lahjoitti käytöstä poistetun Piper Chieftain -yhteyskonekaluston Tampereen ammattiopiston lentoasentajakoulutuksen opetusvälineeksi. TAO:n koulutuspäälikkö Juhani Anttila kertoo, että PC-6 - tunnusta kantava kalusto luovutettiin virallisesti opiston käyttöön lokakuun alussa. Tällä hetkellä rakennamme kaluston ympärille aitoa huoltoympäristöä, jossa annetaan koulutusta 3. vuosikurssin opiskelijoille. Kyseessä on käytännön simulaatio, jossa toteutetaan huoltokoulutusta kouluympäristössä ennen opiskelijoiden työssäoppimiskautta, Anttila sanoo. SNu SPR kurssitti puolustusvoimia Suomen Punainen Risti (SPR) järjesti puolustusvoimille kurssin humanitaarisesta oikeudesta. Helsingissä pidetylle kurssille osallistui noin kaksikymmentä puolustusvoimien työntekijää. Kurssilla käsiteltiin muun muassa moderneja aseellisia konflikteja sekä SPR:n toimintaa aseselkkauksissa. Kurssi on räätälöity puolustusvoimia varten, se eroaa suuren yleisön kursseista, kertoo Elisa Vepsäläinen SPR:stä. Humanitaarinen oikeus tarkoittaa kansainväliseen oikeuteen kirjattuja oikeussääntöjä, joiden tavoitteena on aseellisten selkkausten vaikutusten rajoittaminen. ENu Yhdysvallat myy sittenkin ohjuksia Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti myyvänsä sittenkin Suomelle viimeisintä huipputeknologiaa omaavia risteilyohjuksia. F-18 Horneteihin sopivat, ilmasta maahan laukaistavat risteilyohjukset tulisivat maksamaan Suomelle noin 185 miljoonaa euroa. Yhdysvallat ilmoitti olevansa valmis myymään myös lyhyen kantaman Stinger-ohjuksia 240 miljoonalla eurolla. Päätökset aseiden mahdollisesta ostamisesta tehdään tarjouskilpailujen jälkeen ensi vuoden aikana. Päätöksiin tulevat vaikuttamaan puolustusvoimauudistuksen sisältö sekä siihen liittyvät säästötoimenpiteet. SNu Kahden koulun kokelaita Panssariprikaatissa palvelee samassa perusyksikössä kahdesta eri koulusta valmistuneita upseerikokelaita. Eri koulujen käyminen näkyy kokelaiden keskuudessa leikkimielisenä naljailuna. Mikko Virta Panssariprikaatissa Parolassa sijaitseva kranaatinheitinkomppania on siitä erikoinen perusyksikkö, että siellä palvelee kahden eri reserviupseerikurssin käyneitä kokelaita. Jääkäritykistörykmenttiin kuuluvan komppanian tulenjohtokokelaat ovat Parolan omasta Panssarikoulusta ja kranaatinheitinkokelaat Haminan Reserviupseerikoulusta. Aliupseerikurssilla erityisjärjestelyt Jääkäritykistörykmentin esikunnan koulutusupseerin, yliluutnantti Pertti Vähätiiton mukaan erikoinen tilanne ei näy yksikön koulutuksessa, mutta vaikuttaa aliupseerikurssien järjestelyihin. Yhteiset kaikille opetettavat asiat on tiivistetty kurssin alkuun. Panssarikoulun reserviupseeriosaston johtaja, kapteeni Oskari Paavola kertoo aliupseerikurssi 1:n olevan noin kuukauden pidempi Panssarikouluun tulevilla upseerioppilailla. Parolassa ja Haminassa reserviupseerikurssit kestävät yhtä kauan eli 14 viikkoa. Panssarikoulussa kurssi alkaa kuitenkin pidennetyn aliupseerikurssi 1:n takia kuukautta myöhemmin. Aliupseerikurssin pidempi kesto johtuu panssarivaunun erityislupakoulutuksesta, jonka käy noin kolmannes panssarireserviupseerikurssille menevistä varusmiehistä. Erityislupaa ei ehdi suorittaa tavallisen seitsemän viikon mittaisen aliupseerikurssi 1:n aikana. Erityisluvan suorittaneet saavat panssarivaunun johtajaoikeuden eli he saavat itsenäisesti liikuttaa vaunua ilman mukana olevaa ajo-opettajaa. Heillä myös aliupseerikurssin koulutus eroaa merkittävästi Haminaan lähtevien koulutuksesta, kapteeni Paavola selittää. Kranaatinheitinkomppanian kokelaista kummatkaan eivät erityislupaa tarvitse, vaan panssarivaunujen liikuttajat tulevat muualta. Kranaatinheitinkomppanian vääpeli, luutnantti Martti Lumikuru toteaa kahden koulun kokelaiden näkyvän hänelle käytännössä kolumni hyvin konkreettisella tavalla. Kaksi kertaa saapumiserässä lähetetään miehiä reserviupseerikurssille ja kaksi kertaa otetaan vastaan. Itse kokelaat eivät koe isona asiana eri koulujen käymistä. Keskenään on leikkimielistä kouluylpeyttä ja kokemuksia on vaihdettu, mutta ei se juuri näy muuten, kertoo Haminassa kranaatinheitinlinjan käynyt upseerikokelas Kalle Kettunen. Kalifiksi kalifin paikalle Panssarikoulun käynyt upseerikokelas Jaakko Orhanen (vas.) ja Haminan reserviupseerikoulun käynyt upseerikokelas Kalle Kettunen Parolassa. Arabikevät on kääntynyt syksyksi. Time-lehden sivuilta löytyvä kuva tuntuu epätodelliselta. Siinä maailman suurimmat johtajat, Yhdysvaltain Barack Obama, Ranskan Nicolas Sarkozy, Italian Silvio Berlusconi, Venäjän Dimitri Medvedev sekä YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon keskustelevat G8-maiden kokouksessa Libyan johtajan Muammar Gaddafin kanssa. Kuvan on otettu heinäkuussa Pari viikkoa sitten maailmalle levisi vähän toisenlainen kuva. Siinä Gaddafin näköinen verinen mies makaa kuolleena maassa. 42 vuotta Libyaa diktaattorin asemassa hallinnut Gaddafi oli parissa vuodessa muuttunut tärkeästä kauppakumppanista demokratian viholliseksi. Vastakkainasettelu on voimakas ja turha. Gaddafi oli molempia. Hänen vuosikymmenien mittaisen Valinnat p-kaudella Varusmiehille oli jo p-kaudella selvillä, että aliupseerikoulusta voi päästä kahteen eri kouluun reserviupseerikurssille. Aliupseerikoulun linjavalinta ratkaisee, kummalle paikkakunnalle on mahdollista päästä. Tiedossa oli, että kranaatinheitinlinjalta mennään Haminaan ja tulenjohtolinjalta jäädään Parolaan, Kettunen valottaa. Hänelle itselleen Hamina oli vanhemman saapumiserän johtajien juttujen ja heitinhommien kiinnostavuuden takia selvä valinta. Tulenjohtolinjan Parolassa käynyt upseerikokelas Jaakko Orhanen kertoo johtajakoulutuksen olleen kokemusten perusteella hyvin samanlainen molemmissa kouluissa. Kumpikaan ei ole huonompi tai parempi. Erot näkyvät tupa- ja kaappijärjestyksen tasoisissa asioissa. valtakautensa aikana Libyan mittavista öljyvarannoista hyötyivät paitsi Gaddafi itse, myös Libyan kanssa kauppaa tehneet länsimaat. Ihmisoikeusrikkomuksia katsottiin läpi sormien. Helmikuussa 2011 libyalaiset nousivat vihdoin muiden Pohjois- Afrikan valtioiden esimerkkien innoittamina kapinaan hirmuhallintoa vastaan. Gaddafi vastasi usuttamalla armeijan mielenosoittajien kimppuun. Kansainvälisellä yhteisöllä ei ollut enää muuta mahdollisuutta, kuin puuttua asiaan. Maaliskuun 19. päivä länsiliittouma aloitti sotilaallisen väliintulon Libyassa mittavilla ilmaiskuilla. Nyt Gaddafi on kuollut ja länsimaiden johtajat juhlivat demokratian voittoa. Vaikein on kuitenkin vasta edessä. Seuraavaksi Libyaan pitäisi rakentaa stabiili ja arvovaltainen hallinto, joka edustaa kansaa tasapuolisesti. Arabikevät on kääntynyt syksyksi ja Adidaksen kolmea raitaa sotilasuniformunaan käyttäneillä libyalaiskapinallisilla on nyt edessään pitkä ja vaativa jälleenrakennusprosessi. Huonoja uutisia Libyasta kantautui jo muutama päivä Gaddafin kuoleman jälkeen, kun Kapteeni Paavola kertoo johtajakoulutuksen varsinaisen ohjauksen tulevan molemmille kouluille ylemmältä johtoportaalta maavoimien esikunnasta. Lähtökohtaisesti ollaan Haminan kanssa enemmän vertaisia, Maavoimien Esikunnan johtamia yhteistoimintapalavereja meillä on kerran tai kaksi vuodessa. Hyvä yhteishenki Upseerikokelas Orhanen korostaa kokelaiden yhteishengen olevan hyvä ja leikkimielisenkin naljailun olevan tyypillistä heitinmiesten ja tulenjohtajien välistä vitsiä. Ollaan kuitenkin samoista tuvista ja joukkueista lähdetty, hän hymyilee. Kokelas Orhaselle itselleen reserviupseerikurssin sijaintikaupungilla ei ollut suurta väliä. Hän kuitenkin myöntää olleensa onnekas päästessään Parolaan, koska kotimatkat Tampereen lähistölle olivat huomattavasti lyhyemmät kuin haminalaisilla. Merkittävin ero koulujen välillä on siinä, että Panssarikoulussa upseerioppilaat harjoittelevat toimintaa panssarivaunujen kanssa. Haminassa taas ainoa vaunu sijaitsee turistinähtävyytenä varuskunnan pääportin vieressä. Tulenjohtajille panssarivaunujen kanssa toimiminen on suuremmassa roolissa kuin kranaatiheitinmiehille. Nopeampi liikkuminen ja vaunun antama suoja on tärkeää toimittaessa etulinjassa. Kuva: Henri Juvonen Oppilaskuntatoiminta yhdistää Molemmilla kouluilla on omat perinteiset kilpailut, joissa mitataan sotilaalle tärkeitä taitoja. Haminan Kirkkojärven marssia vastaava koitos Parolassa on partiotaitokilpailu. Kilpailuissa kuljetaan pitkiä matkoja jalkaisin mahdollisimman nopeasti ja suoritetaan ryhmissä erilaisia rasteja. Haminassa ja Parolassa on myös paljon samanlaista oppilaskuntatoimintaa. Molemmissa kurssilaiset tilaavat yhdessä puukot ja tuulipuvut kirjailuilla, tekevät kurssijulkaisun ja järjestävät kurssijuhlan. Erona on vain mittakaava. Haminassa kurssin käy saapumiserässä noin 700 varusmiestä, kun Parolassa heitä oli edellisellä kurssilla 34. Roope Luokkamäki > 53 Gaddafin kannattajien ruumista löydettiin kapinallisten tukikohtana käyttämästä hotellista. Ainakin osalla uhreista kädet oli sidottu selän taakse. Libyassa vallitsee tällä hetkellä valtatyhjiö, ja tämänkaltaisilla valtatyhjiöillä on tapana houkutella jos jonkinlaista yrittäjää. On pakko toivoa, että kansainvälinen yhteisö ei tee Libyan tulevan hallinnon kanssa samoja virheitä, kuin se teki Gaddafin kanssa, vaan mahdollisiin epäkohtiin puututaan ajoissa. Muammar Gaddafin kuolema ei ole demokratian voitto se on vasta taistelun alku.

11 ruotuväki 20/2011 kentällä 11 Suomen-poikien muistoa varjellen palveluksessa Jatkosodassa Suomen puolesta taistelleita virolaisia on jäljellä enää vain 150. Raul Kuutman kirja kertoo teoista ja saavutuksista. Jan Hellman Virolaiset Suomen-pojat vähenevät päivä päivältä. Jatkosodan aikana Suomen puolesta taisteli lähes virolaista miestä, joita myöhemmin alettiin kutsua Suomen-pojiksi. Miehistä on jäljellä enää noin 150. Heitä asuu ympäri maailmaa, yksittäisiä esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa. Suomestakin heitä löytyy, Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä kertoo. Moni Suomen-poika osallistui jatkosodan ratkaisutaisteluihin, ja myöhemmin taisteluihin Virossa venäläisiä vastaan. He eivät halunneet Saksan tai Neuvostoliiton armeijaan, sillä he halusivat taistella Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta. Sotaan lähtö tuntui Suomen-pojista velvollisuudelta, toiminnanjohtaja Seppä lisää. Sodassa kaatui 196 Suomen-poikaa ja suomalaisilla kunniamerkeillä heistä palkittiin 260 taistelijaa. Heidän on sanottu vaikuttaneen olennaisesti Suomen taisteluun itsenäisyydestään. Osalle oli myös tärkeää saada sotilaskoulutusta oman maansa mahdollista taistelua varten. Muistot kansiin ruotuväki 40 vuotta sitten Niin vain kävi kuin ounasteltiinkin, että vasta viimeinen osakilpailu ratkaisi lopullisen voittajan. Kaikkiaan 468 kilpailijaa otti osaa yhteen tai useampaan kilpailukierrokseen ja näiden joukosta veti pisimmän korren Irma Siltamaa Laajalahdesta, saaden lopputuloksekseen pistettä mahdollisesta. Näkyypä äly viihtyvän kauniissakin päässä, sillä samainen Irma menestyi melko mukavasti viime kesäisessä Miss Ruotuväkikilpailussakin; neljäs sija vain muutaman äänen pronssitytölle hävinneenä. Sakari Nuuttila Tradenomi Janina Annala on nimitetty materiaalisihteerin siviilivirkaan Utin Jääkärirykmentin esikuntaan, Lentoteknisen osaston materiaalisektorille. Vuosikymmeniä kestäneen hiljaiselon jälkeen vuonna 1992 Suomen-pojat ja Suomen sotaveteraanit lähtivät uudelleen rakentamaan suhteitaan. Tämän työn hedelmät on Suomen-poikien kunniapuheenjohtaja Raul Kuutma pistänyt kansien väliin. Ensimmäisen yhteyden ottivat suomalaiset. Suomesta tuli heitä, jotka halusivat auttaa Viroa. He tiesivät Suomen-pojista, vaikka historian kirjoissa meistä ei ole sanaakaan, Kuutma kertoo maiden välisten suhteiden rakentamisesta. Oikeastaan Hannu Karpo toi Kuten yllä jo mainittiin ratkesi Ruotuväen älymestarin tittelin voittaja vasta viimeisen osakilpailun myötä. Ratkesi vieläpä sikäli onnistuneesti, että nyt voidaan lopullisesti unohtaa se poru, minkä kieltämättä hieman pieleen mennyt neljäs osakilpailu eli sanojen sepittely on aiheuttanut. Irma Siltamaa on älymestari, otetaanpa mainitun neljännen osakilpailun tulos huomioon tai ei. Ja nyt kai on jo vihdoinkin aika paljastaa Ruotuväen älymestarin palkintokokoelma, johon sisältyy seuraavaa Suomen-pojat kansan tietoisuuteen. Kaikkia asian eteen työskennelleitä on kiitettävä työstään. He ovat tehneet paljon. Kuutman kirjoittama kirja Kaksikymmentä vuotta Viron-Suomen sillalla kertoo Suomen-poikien teoista ja saavutuksista. Se perustuu Kuutman kalenteripäiväkirjaan vuodesta 1992 alkaen. Suurin osa päiväkirjamerkinnöistä käsittelee Suomen-poikien tapaamisia, tapahtumia ja heidän järjestön erilaisia töitä. Ruotuväen älymestaruus ratkesi eteenpäin Raul Kuutman kirjoittama kirja Kaksikymmentä vuotta Viron Suomen sillalla kertoo Suomen-poikien teoista ja saavutuksista. Suoritin vapaaehtoisen asepalveluksen II/2000-saapumiserässä Karjalan Prikaatissa ja kotiuduin alikersanttina. Sen jälkeen työskentelin vuoden verran sopimussotilaana samassa yksikössä, palvelusarvonani ylikersantti. Olen kotoisin Vekaranjärveltä, joten puolustusvoimat on aina ollut kiinteä osa elämääni. Varusmiespalvelus oli minulle itsestäänselvyys. Opiskelin liiketaloutta Satakunnan AMK:ssa ja valmistuin taloushallinnon tradenomiksi. Ennen nykyistä työtäni olen työskennellyt Sampo Pankissa ensin palveluja myöhemmin asiakasneuvojana. UtJR:ssä vastaan ilmavoimaalan materiaalihallinnon asianhoitajatoimintojen toteutuksesta yhteistyössä muiden asianhoitajien ja varastonhoitajien kanssa. Näitä ovat muun muassa materiaalin varastointiin liittyvät toiminnot, materiaalin tilaus- ja korjausehdotusten käsittelytoiminnot, materiaalin hylkäysten käsittelytoiminnot sekä reklamaatioiden laadinta ja niiden Komea titteli ja sen myötä määrättömästi kunniaa. Huikeat aplodit koko Ruotuväeltä toimitukselta, kaikilta kanssakilpailijoilta ja koko lukijakunnalta sekä pienenä konkreettisena muistoesineenä Asa-matkatelevisio. Ja lopuksi kaikille kilpailijoille ikään, säätyyn ja osanottokertojen määrään katsomatta. Kiitos rattoisasta yhteisestä kevätkaudesta. Ruotuväki 10-11/ Intoa piukassa kuin ilmapallo seuranta. Tehtävässä työskennellessä vaadittavia ominaisuuksia ovat nopeus, tarkkuus ja varmuus, onhan työ osa lentoturvallisuuden varmistamista. Tavoitteenani on olla työssä hyvä ja ettei kenenkään tarvitse "korjailla jälkiäni". Mottoni on: "Kun jotain tehdään, tehdään se kerralla kunnolla tai sitten ei tehdä ollenkaan." Minulle saa ja pitääkin sanoa suoraan jos jokin asia ei mene kuten pitäisi, en ota itseeni vaan otan opikseni. Lähden tehtäviin todella hyvällä mielellä, intoa piukassa kuin ilmapallo. Tulen aamuisin hymyillen töihin! Kirjassa on tarkasti kuvattu mitä on tapahtunut ja miten siltaa on rakennettu. Kirja kertoo myös suomalaisten antamasta tuesta virolaisille. ilman tätä Raulin mukana olisi lähtenyt paljon arvokasta tietoa, Seppä muistuttaa. Kirjassa on mukana useiden ihmisten muistoja ja muistelmia. Yhteistyömme suomalaisten kanssa on ollut laajempaa kuin millään muulla virolaisella järjestöllä, Kuutma iloitsee. Janina Annala on sotilasarvoltaan reservin kersantti. Kuva: Esa Ylijääskö Kuva: Ruotuväki Kuva: Mervi Seppänen Eero Nurmi NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Antti Repo, ylikersantti 34 TOIMENKUVA Opetusaliupseeri PALVELUSPAIKKA Santahamina, Kaartin Jääkärirykmentti KOULUTUS Ammattikorkeakoulu JOTAIN MUUTA, MITÄ? Tieto + Koulutus = Taito Taito + Kokemus = Kyky Kyky + Asenne = Ammattimaisuus Kun ylikersantti Antti Repo puhuu työstään, välittyy kuulijalle väistämättä vaikutelma, että mies on valinnut itselleen oikean ammatin. Kaartin Jääkärirykmentin 2. Jääkärikomppaniassa sotilaspoliiseja kouluttavan opetusaliupseerin erityisalana on henkilönsuojaus. Turvallisuusala on se missä olen aina tuntenut olevani parhaimmillani, Repo sanoo. Repo suoritti varusmiespalveluksensa sotilaspoliisina. Tie vei vuonna 1997 Panssariprikaatin kautta Santahaminaan, ensin aliupseerikouluun ja sieltä varusmiesjohtajaksi. Puolustusvoimiin Repo tuli vuonna 2000, kun Utin Jääkärirykmenttiin haettiin vartiopäälliköitä. Kaartin Jääkärirykmenttiin hän siirtyi vuonna Irakiin henkilönsuojaustehtäviin Revolla on työkokemusta, jollaista monella ei ole. Hän toimi vuosina Irakissa YK-suurlähettiläiden suojaustehtävissä. Toimenkuvaani kuului henkilönsuojaustehtävien valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen, Repo kuvaa työtehtäviään. Sotilas kun olen, niin sitä haluaa päästä vähän seikkailemaankin. Koulutukseni ja aikaisempi kokemukseni tuki myös tehtävääni, hän perustelee päätöstään vaihtaa Suomen turvallisuus Irakin levottomaan arkeen. Tiedon työstä Repo sai vastaavissa tehtävissä työskentelevältä ystävältään sekä tutkimalla YK:n rekrytointisivustoja. Valintakriteereinä olivat muun muassa sotilaskoulutus sekä henkilönsuojaustehtävien osaaminen. Vaikka maan epävakaus välillä mietitytti, eikä läheltä piti -tilanteiltakaan aina vältytty, on Repo tyytyväinen aikaansa Irakissa. ASUINPAIKKA VANTAA Henkilönsuojauksen ammattilainen Minulle jäi sieltä erittäin hyvät kokemukset, ja pääsen nyt soveltamaan oppimiani tietoja ja taitoja koulutustyössäni. Koulutuksen kehittäjä Kaartissa Palattuaan Suomeen joulukuussa 2010 Repo vaihtoi aikaisemmat vartiopäällikön tehtävät opetusaliupseerin virkaan. Hänen tavoitteenaan on kehittää puolustusvoimissa varusmiehille ja henkilökunnalle annettavaa henkilönsuojauskoulutusta. Täällä annettava koulutus on perustoiminnaltaan hyvää, mutta haluan levittää maailmalta saatuja kokemuksia ja tietoa eteenpäin, jotta henkilönsuojaustaito olisi hyvän tasoista myös jatkossa, Repo selostaa. Esimerkeiksi kehityskohteista Repo nostaa uhka- ja riskianalyysin tekemisen, uudet tekniikat, toimintatavat ja taktiikat sekä varusteiden kehittämisen. Kalusto ja resurssit pitää suhteuttaa uhka- ja riskianalyysiin. Jos arvioidaan riskin olevan minimaalinen, mitä järkeä on lähteä suorittamaan tehtävää raskaasti aseistautuneena ja Paseilla? Tämä toimii tietenkin myös toisinpäin. Revolla on tällä hetkellä luettavanaan väkivaltauhka-analyysista kertova käsikirja. Ylikersantin lähitulevaisuuden suunnitelmat liittyvätkin henkilönsuojauskoulutuksen kehittämiseen edelleen ja pyrkimykseen tulla myös itse paremmaksi kouluttajaksi. Henkilönsuojaus on sellainen ala, jolla tietyt tekniikat, taktiikat ja toimintatavat muuttuvat sitä mukaa, kun kokemuksia toiminnasta eri puolilla maailmaa karttuu, Repo sanoo. Pyrin ylläpitämään tietojani ja taitojani hankkimalla itselleni jatkokoulutusta, jotta voin tarjota mahdollisimman laadukasta koulutusta myös jatkossa.

12 12 kentällä ruotuväki 20/2011 Soihdut omasuojaheitteenä Soihdut kuuluvat ilmavoimien puolustusmenetelmiin. Omasuojaheitteisiin aiotaan luottaa tulevaisuudessakin. Henri Havusela Pimeänä syysiltana voi taivaalla havaita outoja valoilmiöitä. Ulkona liikkuvan on turha säikähtää, sillä ilmavoimat käyttää ajoittain pimeänlennonharjoituksissa soihtuja, jotka saattavat herättää huomiota. Soihtu näkyy taivaalla erittäin kirkkaana pallona muutaman sekunnin ajan, toteaa ilmavoimien diplomi-insinööri Kari Rantala. Soihtuja käytetään omasuojaheitteenä vihollisen lämpöhakuisia ohjuksia vastaan. Soihtu palaa kuumalla liekillä ja harhauttaa vihollista, Rantala täsmentää. Soihtujen toimintaperiaatteena on, että lentokoneen moottoreiden kuumiin suihkuputkiin hakeutumaan tarkoitettu ohjus saadaan muuttamaan suuntansa kohti tuhatasteista heitettä. Monipuolisessa käytössä Soihtuja käytetään puolustusvoimien kalustossa F-18 Hornet -hävittäjissä, CASA C-295M -kuljetuskoneissa sekä maavoimien puolella NH90-kuljetushelikoptereissa. Soihdut löytyvät ympäri runkoa ja siipiripustimia sijoitetuista putkimaisista heitesäiliöistä, joista ne laukaistaan yleensä sarjoissa, jolloin ne näkyvät taivaalla ryppäinä tai jonomaisina muodostelmina. Everstiluutnantti Juha-Pekka Keräsen mukaan soihdut voidaan laukaista tilanteesta riippuen. Ennakoitu soihdutus tehdään, kun vihollisuhka on olemassa. Viime hetken soihdutus voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun vihollisen Kuva: Ilmavoimat/Joni Malkamäki ampuma ohjus havaitaan, Keränen kertoo. Laukaisun jälkeen soihtu palaa muutaman sekunnin, jonka jälkeen se ehtii sammua ennen putoamistaan maahan. Palamisjätettä ei synny. Ilmavoimat käyttää omasuojaheitteenä myös niin sanottua silppua, jonka tehtävänä on häiritä ja harhauttaa tutkia. Silppu koostuu alumiinisoidusta lasikuidusta, jota levitetään ilmaan samalla tavalla kuin soihtujakin. Silppua ei voi paljaalla silmällä erottaa taivaalta. Soihduilla on tulevaisuutta Soihtuja on käytetty ilmavoimissa niin kauan kun Hornetit ovat kuuluneet puolustusvoimien kalustoon. Keräsen mukaan omasuojaheitteisiin luotetaan tulevaisuudessakin. Meillä on vankka luotto siihen, että soihdut toimivat. On tulossa uusia mustia soihtuja, joita ei paljaalla silmällä näe, joten vihollinen ei tiedä onko niitä käytetty, Keränen linjaa. Satakunnan Lennoston syksyn pimeälentokausi on käynnissä, ja harjoitukset sijoittuvat Pirkkala- Tampere tukikohdan läheisyyteen. Harjoituksissa käytetään mahdollisesti soihtuja Hornet-kalustolla. Harjoitukset kestävät joulukuun puoliväliin asti. Soihduista on aiemmin tullut Ilmavoimille ilmoituksia huolestuneilta siviileiltä. Silloin tällöin. Aika-ajoin muutamia tulee, Keränen kertoo. Soihtujen käyttö on näyttävää ja tehokasta. huomio! verkossa Sosiaalinen manipulaatio uhkaa puolustusvoimiakin Varusmiestoimikunnan balettikerho. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Akseli Muraja Roope Luokkamäki Sosiaalinen manipulaatio voi kuulostaa terminä oudolta, mutta ilmiö on tuttu melkein kaikille sähköpostia käyttäville. Kyse on esimerkiksi sähköpostin välityksellä tai puhelimitse saapuvista viesteistä, jotka hyödyntävät ihmisten herkkäuskoisuutta tarkoituksenaan huijata rahaa tai tärkeitä tietoja. Tunnettuja esimerkkejä ovat niin sanotut nigerialaiskirjeet, joissa vastaanottajalle esitellään sijoitusmahdollisuus ja pyydetään tiettyä rahasummaa.tuottoa sijoitukselle ei ikinä tule. Syksyn aikana huijausviestejä on ollut liikkeellä Suomessa poikkeuksellisen paljon. Viesteissä on joko urkittu pankkitunnuksia tai houkuteltu ihmisiä mukaan rikolliseen toimintaan, heidän sitä tietämättään, esimerkiksi lupailemalla hyvää työpaikkaa. Huijausyrityksistä pitää kommunikoida avoimesti Huijausviestien avulla tavoitellaan usein rahaa tai tärkeitä tietoja. Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin kertoo, että sosiaalisen manipulaation luoma uhka koskee paitsi yksityishenkilöitä myös puolustusvoimia organisaationa. Puolustusvoimien työntekijöiden on oltava tietoisia uhasta. Helpoin tie sisään järjestelmään on ihmisten kautta. Puolustusvoimien tietojärjestelmää käyttävien onkin oltava erityisen tarkkana sähköpostien avaamisen ja muistitikkujen käytön kanssa. Huolimattomuus voi aiheuttaa haittaohjelmien tai hakkereiden pääsyn sisäiseen verkkoon. Candolin ei kuitenkaan halua luoda aiheesta tabua. Ihminen on luonnostaan herkkäuskoinen. Jotkut organisaatiot hyssyttelevät näitä asioita, mutta niistä ei pidä vaieta, vaan tiedottaa avoimesti. Jos käyttäjä huomaa päästäneensä verkkoon ei-toivotun tunkeilijan, on ensiarvoisen tärkeää, että organisaatio saa siitä tiedon mahdollisimman nopeasti Puolustusvoimat hyökkäyksen kohteena Toistaiseksi puolustusvoimien Kuva: juuso Salakka työntekijöiden raportoimat huijausyritykset ovat kohdistuneet yksityishenkilöihin, mutta Candolin pitää todennäköisenä, että sosiaalista manipulaatiota hyödynnetään jossain vaiheessa myös hyökkäyksessä puolustusvoimia vastaan. Jos hyökkäys kohdennetaan puolustusvoimia vastaan, ovat viestit perinteisiä huijausyrityksiä parempia ja hyvin suunniteltuina vaarallisia. Candolin varoittaa vastaamasta automaattisesti puolustusvoimien toimintaa koskeviin tiedusteluihin. Hän mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa jostakin luotettavan oloisesta tahosta, esimerkiksi ministeriöstä tulleessa sähköpostissa kerätään tietoja palveluspaikoista, ryhmäkoosta tai vastaavasta. Tämänkaltaisten tiedustelujen aitous kannattaa aina varmistaa esimerkiksi puhelimitse. Vuodenvaihteen jälkeen tulossa oleva puolustusvoimien tietoturvakoulutus-paketti antaa tarkempia ohjeita myös sosiaalisen manipulaation kanssa menettelemiseen.

13 ruotuväki 20/2011 vapaalla 13 Kuvat: Mikko Virtta Helsingin Salmisaaressa sijaitseva pohjoismaiden suurin sisäkiipeilykeskus Kiipeilyareena on Anniina Jormanaisen lempiharjoittelupaikka. Kiipeilystä voimaa palvelukseen Anniina Jormanaiselle kiipeily on fyysistä harjoittelua ja yhdessäoloa kavereiden kanssa. Mikko Virta Tätä haastattelua tehtäessä kiipeilyä harrastava Anniina Jormanainen palvelee vielä Upinniemen rannikkoaliupseerikoulussa. Pian hän lähtee Haminaan viestikomppaniaan reserviupseerikurssille 239. Toivottavasti viestirukissa on fyysistäkin harjoittelua, eikä vain oppitunteja, energinen Jormanainen pohtii. Viime kevään ylioppilas lähti armeijaan kokemuksia etsimään. En tykkää olla tekemättä mitään, vaan haluan aina kokea uusia asioita. Missään muualla kuin täällä en esimerkiksi nukkuisi päiväunia metsässä sateella, hän naurahtaa. Helppo aloittaa Kiipeilyn Anniina Jormanainen aloitti aikoinaan kavereiden vaikutuksesta. Kaverini lähtivät aina yhdessä kiipeilemään, joten päätin itsekin kokeilla. Päätimme sitten toisen kaverin kanssa myös aloittaa ja menimme aloituskurssille, Anniina kertoo. Kiipeilyharrastuksen aloittaminen on helppoa. Aloituskurssi kesti yhden illan ja sen jälkeen sai todistuksen, että saa varmistaa. Kurssin hintaan sisältyi myös neljä kiipeilykertaa. Kiipeily on sosiaalinen harrastus. Siihen tarvitaan yleensä kaksi, joista kerralla toinen kiipeää ja toinen varmistaa turvaköydellä. Rosoiseksi muotoiltu seinä tuo kiipeilyyn aitouden tuntua. Kiipeilykeskuksissa on olemassa myös muutamia itsevarmistavia laitteita, joilla voi harjoitella kiipeämistä yksin, mutta se ei ole niin kivaa, Jormanainen kertoo. Raaka voima ei riitä Harrastuksen aloittaminen ei vaadi isoja hauiksia. On helppoja seiniä, joita pystyy kuka tahansa aluksi kiipeämään. Lihaskunto kasvaa sitten tosi nopeasti, varsinkin jos käy useamman kerran viikossa. Mielestäni tämä toimii paremmin kuin puntti, koska samaan aikaan tarvitaan niin monia lihaksia, Jormanainen vertailee. Sukupuolellakaan ei ole väliä, vaikka miehillä fysiologisista syistä enemmän lihasvoimaa onkin. Pelkkä raaka voima ei riitä, pitää olla notkeutta ja tekniikkaa. Ilman hyvää tekniikkaa ei pääse vaikeimpia seiniä. Intistä voimaa kiipeilyyn Anniina on onnistunut saamaan kiipeilyyn harjoitusvapaata. P-kaudella sanottiin, ettei harjoitusvapaita saisi, ellei kilpaile vähintään SM-tasolla. Aukissa päätin kuitenkin kokeilla huvin vuoksi ja vapaata myönnettiinkin, hän naurahtaa. Sinänsä harjoitusvapaan saanti ei ole yllätys, koska kiipeily on erinomaista koko vartaloa vahvistavaa fyysistä harjoittelua. Jormanainen on havainnut intin hyödyn kiipeilyharrastuksessa ja päinvastoin. Intissä tehty lihastreeni on auttanut paljon, koska käsivoimia pitäisi olla enemmän, hän virnistää. Erityisesti viestiaselajissa kiipeilystä on hyötyä. Valokaapelia laitettaessa puihin tarvittaisiin normaalisti tikkaita tai tolppakenkiä, mutta itse en tarvitse kumpiakaan, Jormanainen vitsailee. Urheilullisella nuorella on selvät suunnitelmat inttivuoden jälkeen. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa odottaa opiskelupaikka kehitysmaatutkimuksen parissa. Sitä ennen kesällä hän aikoo vielä lähteä kiertämään pyörällä Eurooppaa. tupavisa 1. Missä kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin jalkapallostadion Camp Nou? 2. Minkä suositun tanssilajin syntymaana pidetään Brasiliaa? 3. Onko Rugbyssa kiellettyä pallon syöttäminen eteen vai taakse vai ei kumpaakaan suuntaan? 4. Minkä urheilulajin kautta Antti Autti on noussut suomalaisten tietoisuuteen? 5. Mikä on maailman arvostetuin ja vanhin tennisturnaus? 6. Mikä Pohjois-Eurooppaan kuuluva valtio on joskus järjestänyt talviolympialaiset? 7. Minkä urheilulajin on arvioitu olevan maailman toiseksi suosituin heti jalkapallon jälkeen? 8. Minkä niminen on Suomen toiseksi korkein jääkiekkosarja? 9. Mihin urheilulajiin liittyvät termit driving range ja swingi? 10. Minkä niminen on kuvassa oleva argentiinalainen jalkapalloilija? vastaukset 1. Barcelonassa, 2. Samban, 3. Eteenpäin syöttäminen on kiellettyä, 4. Lumilautailun, 5. Wimbledon, 6. Norja, 7. Kriketin, 8. Mestis, 9. Golfiin, 10. Lionel Leo Messi

14 14 vapaalla ruotuväki 20/2011 elokuvat kilpailu Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus Ohjaus Steven Spielberg Pääosissa Jamie Bell, Andy Serkis, Simon Pegg, Nick Frost ja Daniel Craig Ensi-ilta Heti marraskuun alussa koittaa kaikkien Tintti-fanien jouluaatto: yksi maailman rakastetuimmista piirrossankareista pääsee nimittäin valkokankaalle 3D -animaatiossa Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus. Belgialaisen Hergén sarjakuvaan perustuvassa elokuvassa Tintti (Jamie Bell) ja hänen uskollinen Milou-koiransa löytävät sattumalta purjelaiva Yksisarviseen liittyvän viestin, jota he ryhtyvät tutkimaan. Kohti vaarallisia seikkailuja lähtevät tietysti myös kapteeni Haddock sekä humoristinen poliisikaksikko Dupond ja Dupont. Lukuisten vihjeiden jälkeen he onnistuvat pääsemään Rakham Punainen -nimisen pahiksen merirosvoaarteen jäljille. Mainetta niittäneen Steven Spielbergin ohjaaman tarinan ansiot ovat ensisijaisesti sen hauskoissa ja humoristisissa vuorosanoissa, vauhdin huumaisessa juonessa sekä hienosti toteutetussa animaatiossa, jossa henkilöt näyttävät samalta kuin sarjakuvissa. Elokuvan musiikki sulautuu tylsyydestään huolimatta hyvin muottiin juonen kanssa. Kaiken kruunaavat kiitettävästi työnsä hoitavat ääninäyttelijät, joihin kuuluu muun muassa Bondinakin tunnettu Daniel Craig. Vaikka en ensimmäistä kertaa Tinttiin perehtyneenä odottanutkaan elokuvalta paljoa, se onnistui yllättämään positiivisesti. Tintin seikkailuja lähemmin seuranneelle elokuva tulee varmaankin antamaan huomattavasti enemmän; onhan Spielbergin uunituore belgialaiskreemiunelma kaukana lässähtäneen happamasta amatöörilätystä. Tuomas Kähärä Karjalan Prikaatin Valomerkki-yhtye vakuutti Firmarockin tuomarit ja ylsi kilpailussa kolmannelle sijalle. Kuva: Henri Juvonen Missä kuljimme kerran Ohjaus Peter Lindholm Pääosissa Jessica Grabowsky, Andreas af Enehielm, Jakob Öhrman Ensi-ilta 1.1. Firmaa edustamassa Lukiessani aikoinaan Kjell Westön romaania, Missä kuljimme kerran, ajattelin moneen otteeseen, että jonkun pitäisi tehdä siitä elokuva. Lopulta tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei kirjaa millään saisi tiivistettyä parin tunnin mittaiseksi leffaksi. Tähän epäkiitolliseen tehtävään on nyt tarttunut ohjaaja Peter Lindholm, eikä tulos ole yhtään hullumpi, vaikka tarina uhkaakin paikoittain jäädä hieman pirstaleiseksi. Elokuva kuvaa 1900-luvun alkupuolen Helsinkiä, jossa ihmiset ovat jakautuneet selkeästi kahteen leiriin, rikkaaseen yläluokkaan ja köyhiin työläisiin. Läpi käydään niin Suomen sisällissota kuin Lapuan liikekin. Samalla tarinan henkilöhahmot Pitkän sillan molemmin puolin varttuvat ja ottavat yhteen, niin sodassa kuin rakkaudessa. Tapahtumia ja henkilöhahmoja on valtava määrää, ja väliin elokuva tuntuu hieman kirjan tapahtumien pikakelaukselta. Tarina on kuitenkin vaikuttava, ja onnistuneet näyttelijäsuoritukset nostavat sen eloon myös valkokankaalla. Andreas af Enehielm ja Jakob Öhrman suoriutuvat hyvin keskeisistä rooleista työväenluokan jalkapallomestari Allu Kajanderina sekä sisällissodan haamujen vainoamana valokuvaaja Eccu Widinginä. Elokuvan tähti on kuitenkin Jessica Grabowskyn näyttelemä Lucie Lilliehjelm, joka varastaa varomattoman mieskatsojan sydämen aivan kuten teki jo kirjassa. Roope Luokkamäki Tänä iltana kenenkään ei tarvitse seistä asennossa! Kapteeni Sami Espo iskee ensimmäiset soinnut kitarastaan. Gary Mooren Over the Hills and Far Away -kappale soi Karjalan Prikaatin bändin käsissä rockisti, niin kuin pitääkin. Lokakuun 28. päivän iltana Apollo Live Clubille on kerääntynyt väkeä kuuntelemaan kolmeatoista Firmarockin finaaliin päässyttä yhtyettä. Mooren lisäksi Prikaatin Valomerkki-niminen yhtye esittää kekseliään potpurin, jossa yhdistyy Martti Vainaa & Sallitut aineet -yhtyeen Pelimies-hitti ja Waldo's People. Biisi saa yleisön tanssimaan. Kapteeni Espo kertoo tunnelman olleen todella hyvä. On aina siistiä päästä soittamaan isolla lavalla, hän hehkuttaa. Firmarockin ajatuksena on päästää lavalle tavallisten yritysten henkilöstöä sääntönä on, että 40 prosenttia yhtyeen jäsenistä on saman firman työntekijöitä. Aivan jokainen soittaja Valomerkki-yhtyeestä ei olekaan Karjalan Prikaatin henkilöstöä. Toiset soittajat ovat vanhoja bändikavereita, sanoo kapteeni Espo. Siinä mielessä Firmarock antaa hyvän mahdollisuuden tällaisille muusikoille saada näkyvyyttä, jota he eivät muuten saisi, pohtii yhtyeen kosketinsoittaja, kapteeni Teppo Anttila basistin, yliluutnantti Ilja Varhan nyökytellessä vieressä. Maastokuvioitu show Firmarockiin osallistuvat yhtyeet eivät pääasiassa koostu ammattimuusikoista. Siinä piileekin tapahtuman viehätys. Jotain finalistien tasosta kertoo se, että aluksi kisailevia kokoonpanoja oli nelisenkymmentä. Bändit esittivät lähinnä erilaisia covereita Jenni Vartiaisesta Iron Maideniin, mutta jokunen rohkea esiintyjä esitti myös omia sävellyksiään. Lavashow't vaihtelivat hillityistä räiskyviin. Karjalan Prikaatin yhtyeellä esiintyminen oli rentoa näki, että soittajillakin on hauskaa lavalla. Valomerkillä oli myös yhteinen pukukoodi. M/05-maastopuvun housut ja nahkavarsikengät olivat puolustusvoimien materiaalia. Päällä olevat leijonapaidat oli tilattu muualta. Tuntolevyt on lainattu varusmiehiltä. Ja nämä kaulassa olevat tuntolevyt on lainattu varusmiehiltä, nauraa Espo. Näkyvyyttä yrityksille Firmarock on myös kätevä keino mainostaa yritystään, mikä tuntuu olevan yksi tapahtuman taka-ajatuksista. Yhtyeen esiintyessä näkyy taustalla koko seinän kokoinen ledvalotaulu, jossa kuvastuu esiintyjän yrityksen logo. Myös useimmat yritystään kannattamaan tulleista heiluttelivat kukin firmansa plakaattia yleisössä. Muutenkin mainostaminen tuntuu olevan tapahtuman tärkeässä osassa. Juontaja muistaa välispiikeissä mainita palkintojen lahjoittajan ja kehottaa juomaan alennuksessa olevaa viiniä tauolla. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmettelemistä, mutta musiikkitapahtumaa seuraamaan tullutta jatkuva mainosten vyöry häiritsee. Tasaisten finaaliesitysten joukosta olisi ollut haastavaa itse valita voittajat. Tuomareiden mielestä paras firmabändi oli sinkkiä tuottavan Boliden Kokkolan yhtye Aironpari. Karjalan Prikaatin Valomerkki ylsi finaalissa kolmannelle sijalle. Kapteeni Espo ei valita kolmatta sijaa. Tietysti aina pitää voittoa tavoitella, mutta onhan tämäkin loistava sijoitus. Taneli Urmas levyt Tom Waits: Bad as Me Antirecords Seitsemän vuoden tauon jälkeen Tom Waits julkaisee levyllisen uutta materiaalia. Odotus on ollut pitkä, mutta pettyä ei tarvitse tälläkään kertaa. Bad As Me on 13 kappaleen pituinen matka amerikkalaisen laulaja/lauluntekijäperinteen hullun tiedemiehen pään sisälle. Matkan aikana käydään läpi Waitsin monipuoliselta uralta tuttuja edesottamuksia äristen, ulvoen ja kuiskaten. Vanha mies on myös onnistunut ujuttamaan sekaan liudan uusia temppuja. Albumin pistää käyntiin kadotuksen tuolla puolen svengaava Chicago, jossa Waitsin noidutun kuuloinen basso haikailee paremman elämän perään. Ryminää jatkaa Raised Right Manin maaninen ulvonta. Sen jälkeen maailma rauhoittuu ja Waits tulkitsee käheällä falsetilla hienon Talking at the Same Timen. Albumi vuorottelee läpi linjan saumattomasti näiden kahden ääripään välillä kappalemateriaalin pysyessä samalla timanttisen kovana. Itse Waits on aikanaan sanonut, ettei tekisi enää rauhallisempia kappaleita ollenkaan ellei hänen vaimonsa pakottaisi. Pakko on sanoa, että mies on löytänyt itselleen fiksun naisen. Niin vangitsevia kuin levyn rymistelyt ovatkin, pääsevät Waitsin laulunkirjoitustaito ja rahiseva ääni oikeuksiinsa nimenomaan temmon laskiessa. Bad As Me on ammattitaitoisesti, mutta samaan aikaan riemastuttavan letkeästi soitettu, kappalemateriaaliltaan kovatasoinen levy täynnä ajan myötä löytyviä pieniä yksityiskohtia ja elämään jääviä kappaleita kuten Last Leaf ja New Year s Eve. Ainoa valitus tulee verkkaisesta julkaisutahdista. Toivottavasti seuraavaa levyä ei tarvitse odottaa seitsemää vuotta, mutta jos näin on, koetan ymmärtää. Roope Luokkamäki Noel Gallagher s High Flying Birds: Noel Gallagher s High Flying Birds Sour Mash Records Brittipop-legenda Oasiksen hajottua jäätiin odottelemaan yhtyeen kitaristi-laulajan ja ensisijaisen lauluntekijän Noel Gallagherin soolotuotantoa. Kahden vuoden jälkeen Noel Gallagher's High Flying Birds kyllä lunastaa odotukset. Akustispainotteiset kitarat ja taustalla pysyvät kosketinsoundit säestävät Gallagherin puhdasta laulua. Gallagher onkin tunnettu ennemmin kauniista melodioista ja toimivasta fiilistelystä kuin menevistä rock-ralleista. Singlekappaleet If I Had A Gun ja The Death Of You And Me ovat taattua Noel-kamaa. Molemmissa kappaleissa alun akustinen kitara saa seurakseen kappaleen jatkuessa enemmän ja enemmän instrumentteja. Lopussa palataan takaisin alun rauhallisempaan tunnelmaan. (I Wanna Live In A Dream In My) Record Machinessa kuuluvat selkeästi Beatlesin kaiut esikuvina. Pientä vaihtelua totuttuun tuo tanssittava AKA What A Life!, joka diskokomppeineen on upea yhdistelmä peruskitarapoppia ja kokeilevampaa tyyliä. Ei ole oikein sanoa, että High Flying Birds -levy kuulostaa Oasikselta. Pikemminkin voisi muotoilla, että Oasis kuulostaa Noel Gallagherilta. Gallagher on säveltänyt ja sanoittanut pääasiassa kaikki entisen yhtyeensä kappaleet. Levy ei silti kuulosta vanhan toistolta. Tuoreet soundit saavat Gallagherin brittipopin kuulostamaan miltei indiemäiseltä. High Flying Birds on merkittävästi miellyttävämpää kuunneltavaa kuin vaikkapa kaksi Oasiksen viimeistä levyä. Vaikka Wonderwallin veroisia hittejä levyltä ei etsimälläkään löydy, ansaitsee Noel Gallagherin ensimmäinen soololevy hyvän paikan levyhyllystä. Taneli Urmas

15 ruotuväki 20/2011 VAPAALLA 15 Teksti: Sakari Nuuttila Kuvat: Henri Juvonen Ulkoasu: Juuso Salakka Kuvitelkaa tämä: Tiukkoihin minishortseihin ja verkkosukkahousuihin pukeutuneet nuoret naiset rullailevat huimaa vauhtia nelipyöräisillä rullaluistimilla, taklaten toisiaan väkivaltaisesti maahan ja kentän laitoihin verenhimoisten kannustushuutojen innoittamina. Ei, kyseessä ei ole poterovartiossa pilkkivän viestimiehen märkä uni, vaan suosiotaan Suomessa ja maailmalla suuresti kasvattava naisten kontaktiurheilulaji roller derby. Väkivalta viehättää Toiminta kentällä on välillä niin rajua, että terveen itsesuojeluvaiston omaava henkilö ei kylmiltään sinne uskaltautuisi. Onko roller derbyn raaka väkivaltaisuus se, mikä naisia lajissa viehättää? - Kuulostaa härskiltä sanoa joo, mutta on siistiä, että on olemassa puhtaasti naisten joukkueurheilulaji josta löytyy vauhtia, voimaa ja kontaktia, kertoo helsinkiläisen Kallio Rolling Rainbow-joukkueen (KRR) jäsen Only. Lajiin perehtymättömästä toiminta näyttää sekavalta, mutta vaikkeivät säännöt olisikaan tutut, tunnelmaan pääsee kuin itsestään mukaan huutamalla raivokkaasti muun yleisön kanssa aina kun pelaaja iskeytyy kovasta taklauksesta kanveesiin. Roller derby on yksi harvoista urheilulajeista, joissa hyökätään ja puolustetaan samaan aikaan. Kenttää ympäri rullaillaan kovaa vauhtia kahden viisihenkisen joukkueen voimin. Kummankin joukkueen tähtikypäräinen pisteidentekijä, jammeri, kerää pisteitä jokaista ohittamaansa vastajoukkueen pelaajaa kohden sillä välin kun nämä yrittävät henkeen ja vereen taklata vastapuolen jammerin sekä tätä suojelevan joukkueen pois pelistä. Yhdistävä voima Only haluaa teilata ennakkoluulot siitä, että tyttöjen on ainaisen juoruilun ja tukasta repimisen lomassa vaikeaa toimia joukkueessa. Roller derbyssä yhteisöllisyys korostuu, sillä lajin kautta saman- Derbyssä olet oman elämäsi supersankari. henkiset ihmiset löytävät toisensa ja viettävät aikaa treenien ulkopuolellakin. - Ihmiset tulevat tänne aivan erilaisista taustoista ja yhteiskunta-asetelmista, mutta täällä kaikki löytävät toisistaan samankaltaisuuden. Harrastus on todella kokonaisvaltainen, mutta tämä on hienointa mitä elämässäni on tapahtunut. Olennainen osa roller derbyn alakulttuuria ovat pelaajien hahmot ja kekseliäät pelaajanimet, jotka usein tarttuvat harrastuksesta arkielämäänkin. Selostajan esitellessä joukkueen jäseniä herää tunne, että mitä härskimpi nimi, sen parempi. Rolling Rainbow sta löytyy esimerkiksi sellaisia helmiä kuin Cocahontas, Doomey B. Hind ja Minna Cunt. Hahmojen tyyliä yhdistää myös supersankari-teemaa. - Vaikka olisit miten ujo ja arkinen oikeassa elämässä, derbyssä olet oman elämäsi supersankari. Kun laitat nämä romut niskaan, olet kaikkein kovin nyrkinheiluttaja, Only toteaa uhmakkaasti. Vaikka meno onkin rajua, sääntöjen vastaisista taklauksista ja tappeluista rangaistaan. KRR:ssa pelaava Michelle Knifer sanoo, että vaikka rasitusvammat ovat lajissa melko yleisiä, otteluissa ei yleensä ole sattunut pahempia loukkaantumisia. - Yleinen käsite tässä lajissa on derby love: me ei olla vihamiehiä vaikka kilpaillaankin vaan liigat haluavat tehdä yhteistyötä. Pelaaminen otetaan tosissaan, mutta siitä ei puhuta jälkeenpäin, meni miten meni. Molemmat joukkueet menevät ottelun jälkeen yhdessä juhlimaan ja pitämään hauskaa, Michelle vakuuttaa. Tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta Kallio Rolling Rainbow luotiin reilu vuosi sitten aktiivisten derby-harrastajien toimesta. Only kertoo, että eri liigojen arvot ja toimintatavat poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. - KRR:ssa mottomme on Come as you are. Joukkueen jäsenet edustavat hyvinkin erilaisia elämänkatsomuksia, ja tullessaan tänne he allekirjoittavat sen, että he suvaitsevat toisten arvoja sellaisina kuin ne ovat ja päinvastoin. Roller derby á la Rolling Rainbow eroaa perinteisistä urheilulajeista myös siinä, että joukkue pyrkii osana toimintaansa tekemään ruohonjuuritason ihmisoikeustyötä. Viime vuonna pelatun ottelun lipputulot lahjoitettiin kokonaisuudessaan Amnesty Internationalin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle kampanjalle. - Haluamme edustaa suvaitsevaisuutta ja katukulttuuria sekä profiloitua vahvasti helsinkiläisyyteen ja erityisesti kalliolaisuuten, Only perustelee. Siispä tänä vuonna tanskalaista joukkuetta vastaan pelatun ottelun tuotot menivät Kalliossa toimivalle Tyttöjen Talolle, joka tarjoaa tukea elämän eri vaiheissa oleville tytöille ja nuorille naisille. Suuntana MM-kisat - Roller derby on lajina vielä kasvuvaiheessa, joten saamme usein osaksemme skeptisyyttä ja on vaikeaa löytää paikkoja joissa treenata, kertoo Copenhagen Roller Derbyn Sandy D Luxe. Myös Suomessa lajin harrastajien on tehtävä paljon työtä harrastuksensa ylläpitämiseksi, sillä etenkin harjoitustiloja on vaikea löytää. Kiinnostus roller derbyä kohtaan kasvaa kuitenkin kovaa vauhtia, lajin MM-kisatkin järjestetään joulukuussa Torontossa, ja Suomen edustajistosta löytyy myös KRR:n pelaajia. Näin rankan lajin rakastajilta täytyy vielä kysyä, onko vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen derby-naisten keskuudessa suosittua. - Niitäkin on ollut, mutta musta tuntuu että tästä joukosta löytyy enimmäkseen hippejä, kasvissyöjiä ja pasifisteja. Jotkut tosin ehkä ajattelevat että mä voisin olla armeijassa kun olen niin kova komentelemaan, Only naurahtaa. Rolling Rainbow-joukkue harrastaa roller derbyn ohessa myös aktiivista ruohonjuuritason ihmisoikeustyötä.

16 16 takakansi ruotuväki 20/2011 potretti Anna mulle tähtitaivas Roope Luokkamäki Esko Valtaoja kertoo, ettei ymmärrä nuoria, jotka eivät tiedä, mitä haluaisivat tehdä elääkseen. Hän tiesi jo polvenkorkuisesta saakka haluavansa tutkia yötaivaalle levittäytyvää maailmankaikkeutta. Olen ollut niin pieni, etten edes muista, kun päätin, että minusta tulee tähtitieteilijä. Olin sellainen kaikesta utelias pieni lapsi. Luin kauheasti, ja isän kirjastosta kaivelin jännittäviä kirjoja. Kaikista asioista, jotka maailmassa ihmetyttivät, tähdet taivaalla ja maailmankaikkeus olivat ne kaikkein ihmeellisimmät. Sitten ihan vaan istuin koulussa vuodet lävitse kärsien ja laskin, että syksyllä -69 pääsen ylioppilaaksi ja tulen Turkuun opiskelemaan tähtitiedettä. Nyt Valtaoja työskentelee Tuorlan observatoriossa tähtitieteen professorina. Yhteiskuntakeskusteluunkin mielellään osallistuvan miehen tunnistaa ainakin komeasta parrasta. Perimmäisten kysymysten äärellä Esko Valtaoja muistaa vielä ajat ennen tietokonenohjelmia, kun tähtitornissa värjöteltiin seuraamassa taivaan tapahtumia Työasuna oli metsurinhaalarit ja huopikkaat. Tuorlaan Valtaoja saapui ensimmäisen kerran jo 40 vuotta sitten nuorena tutkijana. Nykyään ympärillä levittyvä maalaismaiseman oli tuohon aikaan pelkkää korpea. Tutkijan ammatin Valtaoja kertoo vastanneen lapsuuden suuria odotuksia, vaikka työ ei aina niin hohdokasta olisikaan. Jos on syntymäutelias, se on unelma-ammatti. Ei tähän kannatta rahan, maineen tai lyhyiden työaikojen vuoksi ruveta. Kyllä siinä tietää, että kaivaa vaan verta nenästään. Kärjistetysti voi sanoa, että 51 viikkoa istutaan tietokoneella katsellen, mitä tuli havaittua ja välillä naputellaan tukiraha-anomuksia. Tietokoneen ääressä vietetyt pitkät päivät eivät kuitenkaan ole lannistaneet aikanaan Jules Vernen kirjoja ahminutta ja Sputnikin laukaisua silmä kovana seurannutta tutkijaa. Samalla tavalla, kuin jotkut synnynnäiset insinöörit hajottavat pienenä lelunsa ja sitten kännykät ja mopot, me luonnontieteilijät haluamme hajottaa maailman ja katsoa mistä se koostuu. Valtaoja ei kuitenkaan usko, että tiede tarjoaa lopullisia vastauksia. On olemassa asioita, joita ei tiedetty satoja vuosia tai kymmeniä vuosia sitten, mutta jos ruvetaan pohtimaan ihan perimmäisiä kysymyksiä, että mitkä ovat ne maailman pohjimmaiset syyt ja seuraukset, niin silloin puhutaan asioista joihin meidän järkemme ei yksinkertaisesti riitä. Maailmankaikkeus on noin miljoonaa vuotta vanha ja me ihmiset, homo sapiens -laji, olemme olleet täällä sellaiset parisataatuhatta vuotta. En usko, että meidän aivomme riittävät edes niiden lopullisten kysymysten kysymiseen, puhumattakaan siitä, että me ymmärtäisimme vastauksia, vaikka joku niitä meille kertoisi. En jaksa uskoa, että olemme täällä yksin. Paradoksaalisesti tiedemiesten tehtävä kuitenkin on juuri näiden perimmäisten kysymysten pohtiminen. Eniten minua varmaan kiehtoo se iänikuinen kysymys, että onko siellä muualla maailmankaikkeudessa elämää. Aion sinnitellä hengissä vielä sen aikaa, että saadaan Marsiin myös astronautteja. Silloin viimeistään tiedetään onko Marsissa, tai onko siellä joskus ollut, elämää. En jaksa uskoa, että me olemme täällä yksin, mutta maailmankaikkeus ei varmaan paljon välitä, mitä mieltä minä olen. Vanha parta? Viimeistään kahdeksan vuoden päästä eläkkeelle siirtyvän Valtaojan työ koostuu nykyään lähinnä nuorempien opiskelijoiden eteenpäin potkimisesta. Edessä siintävät eläkepäivät eivät miestä pelota. Tarjolla on vielä paljon erilaisia haasteita, kuten kirjan kirjoittamista ja kyborgi-musikaalin laatimista. Juuri tänään lupasin, että menen päiväkotilaisille puhumaan tähtitieteestä ja maanantaina puhun Espoon Sotaveteraaneille maailmankaikkeuden synnystä. Ei tekeminen varmasti lopu kesken. Melkein tuntuu, että voisi töistä alkaa pikkuhiljaa luopua ja ruveta näihin muihin hauskoihin hommiin. Ennen kuin päästämme Esko Valtaojan jatkamaan universumin kartoittamista ja eläkepäivistä haaveilemista, on pakko kysyä vielä miehen tavaramerkiksi muodostuneesta parrasta. Olen tavattoman laiska ja aamu-uninen mies. Hyvä jos aamulla saan hampaat harjattua ja housut jalkaan, niin ei tule mieleenkään, että alkaisin partaa ajamaan. Ei minua ole äitikään nähnyt ilman partaa. Eikä parta tietenkään vanhalle moottoripyöräilijälle pahaa tee. Esko Valtaoja Ikä: 60 Asuinpaikka: Turku Ammatti: Tähtitieteen professori Koulutus: Filosofian tohtori Ruoki päätäsi. Kuvat: Akseli Muraja poiminta Soittokunnat rokkaavat Queenin tahtiin Tuomas Kähärä Queen-konsertin ohjelmistossa tullaan fiilistelemään muuan muassa hittien Bohemian Rhapsody, Innuendo ja We Will Rock You tahtiin. Kuva: Puolustusvoimat Oletko suuri Queen-fani vai tekisikö mielesi vain päästä kuuntelemaan hyvää rock-musiikkia? Nyt siihen on mahdollisuus! Laivaston ja Ilmavoimien Soittokunnat yhdistävät musiikilliset lahjansa neljä suomalaista kaupunkia kattavissa Queen-konserteissa marraskuun puolivälissä. Mukaan on myös saatu Suomea Euroviisuissakin edustaneen Teräsbetoni-yhtyeen laulaja Jarkko Ahola. Idea tähän projektiin lähti aikoinaan itseltäni. Odotan, että yleisö ottaa tämän lämpimästi vastaan, kertoo Ilmavoimien Soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Tomi Väisänen. Konserttikiertue alkaa Jyväskylästä perjantaina 11. päivä, jonka jälkeen ovat vuorossa Tampere, Helsinki sekä viimeisenä Turku 18. marraskuuta. Väisäsen mukaan kysyntää tämäntyyppisille tapahtumille on ollut, mistä osoituksena on esimerkiksi lippujen suuri menekki. Queenin kappaleiden tulkitsemisen ohella 35-henkisellä bändillä on muutakin annettavaa yleisölle. Haluamme antaa kaikille mahdollisuuden kokea suuria nostalgisia elämyksiä. Toivomme myös, että esiintymisestämme huokuisi tekemisen meininkiä, jonka yleisö puolestaan aistisi, Väisänen innostuu. Queen-konsertti Katso kaikkien konserttien päivämäärät ja aikataulut osoitteesta: > kalenteri Tahdissa mars! -sotilashistorianäyttely asti Kouvola Tahdissa mars! -näyttely vie sinut aikamatkalle Kouvolan mielenkiintoiseen sotilashistoriaan. Näyttely koostuu Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmissa olevista Kouvolan sotilashistoriaan liittyvistä esineistä sekä yksityishenkilöiden ja arkistojen valokuvista. Näyttely pohjautuu osittain Kouvolan sotilashistoria-kirjaan, joka julkaistaan Näyttely on osa Strada-hanketta, jossa ovat mukana puolustusvoimat, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Kouvolan kaupunki. Terve, Suomeni maa -isänpäiväkonsertti Helsinki Kaaderilaulajien perinteinen isänpäivän kahvikonsertti järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa lauantaina klo 15. Kuoroa johtaa everstiluutnantti Matti Orlamo. Konsertin yhteydessä julkistetaan laulukirja Kaaderien lauluja, osa II. Ohjelma saatavilla kuoron jäseniltä tai Kadettikunnan toimistolta. Sotilasmusiikin perinnepäivän konsertti Helsinki Sotilasmusiikin perinnepäivän konsertissa esiintyjinä Kaartin Soittokunta ja Polyteknikkojen kuoro. Johtajina Elias Seppälä, Raine Ampuja ja Juha Kuivanen. Helsingin uudessa musiikkitalossa järjestettävä konsertti juhlistaa sotilasmusiikin perinnepäivää. Ohjelmassa on mm. Jean Sibeliuksen teoksia.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä.

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä. LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA MARKKINOINTISUUNNITTELU - TYÖRYHMÄ Aika: Tiistai 25.8.2015 klo 16.00 17.00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä: Jarmo Rasi pj Sanna Vuolle jäsen Olavi Suominen jäsen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

OHJELMA S02000915.001 (I805401) 7.7.2015 1. AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8.

OHJELMA S02000915.001 (I805401) 7.7.2015 1. AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8. 7.7.2015 1 AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8.2015, AEL Helsinki AEL järjestää yhdessä Santé et Securité Oy:n kanssa 25. 26.8.2015 Helsingissä kahden päivän turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA 1. Johdanto Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelman valmistelu alkoi syksyllä 2011, kun talousarvion valmistelun yhteydessä oli todettu,

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot